ellauri115.html on line 679: Meidän supervoimien sekakäyttö tekee meistä onnettomia ja ilkeitä, kuin olisimme pudonneet siniseen värisammioon pienenä. Meidän huolet, surut ja kärsimyxet on omatekemiä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Moraaliset pahat on epäilemättä miehen thötä, ja fyysiset pahat ei olis mitään ilman meidän paheita jotka aikaansaattaa ne. Vanhuus ja kuolemakin tuli siitä alkuperäisestä tunaroinnista [hmm, entäs elukat? Oliko niilläkin omat aatamit ja eevansa? No, ketä kiinnostaa.] Eikö luonto ei ole antanut ymmärtää mitä tarvizemme hengissä pysyäxemme! Eikö ruumiin kärsimys ole merkki siitä että tää kone on epäkunnossa, ne rabotajet, tarvii huoltoa= Kolema ... eikö ilkeät myrkytä oman elämänsä ja meidän muidenkin? [Lue: mä en ole niitä ilkeitä.] Kuka sitäpaizi haluaisi elää ikuisesti? [Häh? Eikö se ollut justiinsa poinzina? Onx tää nyt sitä kerettiläisyyttä? No, luetaanpa eteenpäin.] Kuolema on lääke pahaan jonka hankit izellesi; luontoäiti ei anna sun kärsiä loputtomiin. Alkeellisesti elävällä hepulla on tosi vähän kärsimyxiä! Sen elämä on melkein kokonaan vapaa kärsimyxistä ja passiohedelmistä [lukuunottamatta paarmoja ja hyttysiä, ne on vittumaisia ilman housuja]; se ei pelkää eikä tunne kuolemaa; jos se tuntee sen, kärsimyxet saa sen haluamaan sitä; sixe ei ole mikään paha juttu sen silmissä. Jos me vaan oltais tyytyväisiä omaan oloomme niin ei meillä olis mitään syytä valittaa [Laittamattomasti sanottu, Janne. Leukavasti laukaistu.]; mutta haeskellessamme mielikuvitushyvää me löydetään tuhansia oikeita pahoja. Hän joka [hehe] ei kestä vähän kipua saa kärsiä kovasti. Jos mies menee rapakuntoon harrastuxissa, koitat parantaa sitä lääkkeillä; sen pelkäämään pahaan tulee lisäxi sen tuntema paha olo; kuoleman ajatus tekee siitä kamalaa ja kiirehtii sen tuloa; mitä enemmän koitamme välttää sitä, sitä enemmän ajattelemme sitä; ja me mennään elämästä läpi peläten kuolemaa, syyttäen luontoa pahoista jotka me ollaan ize hankittu vittuilemalla sen laeille.
ellauri198.html on line 817: If it weren't for the fucking mosquitoes. Kun ei olis noita vitun hyttysiä.
ellauri203.html on line 422: Älä koskaan tapa hämähäkkiä! Asiantuntija kertoo, miksi pitkäjalkaiset ystävämme kannattaa suosiolla jättää rauhaan. Hämähäkit voivat aiheuttaa puistatusta. Siitä huolimatta niitä ei kuitenkaan kannata tappaa. Ne voivat tappaa hyttysiä, ja tekevätkin niin.
ellauri264.html on line 611: Sir Richard Charles Nicholas Branson (s. 18. heinäkuuta 1950 Surrey, Englanti) on brittiläinen liikemies, miljardööri ja seikkailija, joka tunnetaan Virgin-brändistään. Branson ilmoitti maaliskuussa 2006 ostaneensa saaren Dubaissa sijaitsevasta keinotekoisesta The World -saaristosta. Vuonna 2007 hän osti Moskito-saaren Brittiläisiltä Neitsytsaarilta. Sir Richard ei siellä kauan viihtynyt kun siellä on niin perkeleesti hyttysiä. Siitä tulee lepolasse varakkaille turisteille pohjois-Ruåzista. The island is currently home to a population of ring-tailed lemurs that Branson imported from Sweden.
ellauri347.html on line 587: ”Karjamajalauluja” lauloivat perinteisesti naiset, jotka kävivät vuoristossa, karjamajoilla kesäisin paimentamassa karjaa ja läiskimässä hyttysiä.
ellauri390.html on line 164: Iloxeni luin viimeisestä Tiedelehdestä (olisikin viimeinen, lakkaisi toi maailmanlopun kexinnöillä hehkutus) että apinoiden planeetan valtiaiden kasvukäyrän ennustellaan kääntyvän negatiivisexi joskus 50-luvulla niiden saavutettua kaikkien aikojen 10 miljardin huippulukeman. Sitä me ei olla enää kazomassa, ei nähdä enää 10G rollaattoria työntämässä aivan käsittämätöntä määrää käppänöitä. Siinä Ogelin kauppakeskuskin kalpenee. Ne saavat varmaan sääskishokin kuin etelä-Ruozin itikat kun eivät pääse huiskimaan hyttysiä edes hännällä molempien handujen ollessa rollaattorin kahvoissa.
xxx/ellauri114.html on line 161: Kesäkuinen kesäaamu koittaa. Kotiharjun päällä laulaa joku pieni lintunen. Komisario mezäpulu morsettaa TEEN = - . . -. Joskus mä teen ja toisinaan taas en. Kaulushaikara puhaltaa väsymättömästi pulloon. Vanhassa omakotitalossa huokuu 2 pahanhajuista tyhjiin imettyä vanhusta. Kilo vereviä hyttysiä inajaa ikkunoissa pyrkimässä ulos.
xxx/ellauri116.html on line 68: Hyönteiset, jotka syövät hyttysiä
xxx/ellauri116.html on line 72: Kalat, jotka syövät hyttysiä
xxx/ellauri116.html on line 77: Hyttyset, sanatarkasti sanottuna ja ehkä lievästi, ovat vain tuholaisia ihmisille, ja niiden tyypilliset kevät- ja kesähampaidat aiheuttavat kipua, kutinaa ja turvotusta useimmissa ihmisissä. Jotkut eläimet kääntävät pöydät näiden ärsyttävien hyönteisten päälle ja tekevät hyttysiä osaksi omaa ruokavaliotaan; vaikka ajatus näiden hyttysten saalistajien käytöstä tuholaistorjunta-aineina on houkutteleva, tosiasiassa ne auttavat harvoin säästämään hyttyspopulaatioita merkittävässä määrin.
xxx/ellauri116.html on line 79: Hyönteiset, jotka syövät hyttysiä
xxx/ellauri116.html on line 81: Hyönteisiä, jotka syövät hyttysiä, ovat sudenkorennot ja niiden vähemmän tunnetut serkut, damselflies. Sudenkorentoilla on taipumus ruokkia päivällä, kun yöllä aktiivisimmat hyttyset ovat suurimmaksi osaksi piilossa läheisessä alusharjassa. Seurauksena aikuisten sudenkorentojen hyttysen saanti on alhaisempi kuin optimaalinen. Onneksi (hyttysvihareille) sudenkorennon toukat tosiasiallisesti syövät hyttysen toukiin, kun ne pystyvät, siinä määrin kuin sudenkorennot tekevät suurimman osan saalistusvaurioistaan hyttysille ennen kuin kumpikaan hyönteinen on jopa lähellä kypsää.
xxx/ellauri116.html on line 89: Hyttysia syöviä lintuja ovat purppura purppura, nielaiset, hanhet, tiirat, ankat ja muuttolinnut. Yleensä nämä saalistajat syövät hyttysiä sekä aikuisilla että vesillä (toukka).
xxx/ellauri116.html on line 91: Violetit martinit ovat luultavasti lintuja, jotka nauttivat ruokailusta hyttysillä, ja erilaiset virheelliset Internet-väitteet asettavat kulutuksensa monta kertaa korkeammalle kuin se todellisuudessa on. Todellisuudessa enintään 3 prosenttia heidän ruokavaliostaan koostuu todennäköisesti hyttysiä.
xxx/ellauri116.html on line 93: Lepakot ovat nisäkkäitä, jotka syövät hyttysiä. Niiden kaikuun johtamat tavat metsästää, saalistavat ja saaliinsa syövät tekevät muista hyönteisistä helppoja kohteita lepakoille. Vaikka lepakot voivat saada monia erilaisia öisiä hyönteisiä, niiden affiniteetti hyttysiin on kiistaton. Äskettäisessä Wisconsinin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa löydettiin hyttystodisteita guanosta (ulosteista) yli 70 prosenttia tutkituista villieläimistä, mikä viittaa siihen, että lepakot syövät luonnollisessa elinympäristössään paljon enemmän hyttysiä kuin aiemmin ajateltiin.
xxx/ellauri116.html on line 95: Kalat, jotka syövät hyttysiä
xxx/ellauri116.html on line 99: Mestari hyttysiä syövä kala on kuitenkin Gambusia affini, niin kutsuttu "hyttyskala". Tämä voi olla ainoa eläin, joka on tehokas, kun sitä käytetään määrätietoisesti hyttysten torjunta-aineena. Ne syntyvät useiden satojen jaloissa, ja yksi nuori hyttyskala voi kuluttaa päivittäin ruokaa melkein puolet ruumiinpainostaan puolitoista kertaa enemmän kuin ruumiinpaino. Merkittävä osa tästä koostuu hyttysen toukista.
xxx/ellauri116.html on line 105: Jotkut lähteet ovat ilmoittaneet, että tampolat ja aikuiset sammakot syövät paljon hyttysiä ja niiden toukkia, mutta totta on, että vain lapiojalkakärpänen, vihreä puun sammakko ja jättiläinen puinen sammakko tekevät tämän huomattavan määrän.
xxx/ellauri116.html on line 227: Ulla Hubara, 42 Rakastaa hiljaisuutta ja puutarhatöitä. Otti joskus Arnonin mustikkametsään - ei ota enää. (Liikaa hyttysiä.) Shirley Hubara, 20 Aikoo englannin opettajaksi, asuu Helsingin keskustassa. Läheiset välit kotiin. Sarah Hubara, 15 Shirleylle läheinen sisko. Menossa syksyllä ammattikouluun. Eden Hubara, 7 Hartaasti odotettu kuopus.
19