silmin niin kiehtovin ja ikävöivin taipui hän lempeästi puoleen Aadamin puolsyleilyn, ja miehen rintaan nojas hän rinnon täyteläisin ... ihastuin noin viehkeään ja hellään suloon Aadam loi katseen hymyillen, kuin Juppiter luo Junon puoleen hedelmöittäin pilven, mi kylvää kevätkukkaset. Mies peitti nuo huulet rakkaat suudelmin ... Näin puhellen he käyvät käsikkäin luo lehtimajan ihanan. Tään sopen varjoon häävuoteens Eeva puki kukkasin... Luo majan tultuaan he seisahtuivat; he alla avotaivaan kääntyivät ja sanoo: "ahersimme toimin säädetyin iloiten autuaina yhteistyöstä ja rakkaudestamme, joka parhain on lahjoistas. Lupaukses mukaan syntyy meistä maan päälle suku, joka kerallamme hyvyyttäs kiittää, valveilla kun käymme tai unen lahjaas etsimme kuin nyt." Ja estämättä ahtaan puvun, joka vaivaa meitä, pian nukkuvat he vierekkäin. Ei Aadam pois puolisostaan kääntynyt, ei Eeva pelännyt lemmen salatuimman eessä: niin uskon, vaikka tekohurskaus viattomuutta, puhtautta saarnaa ja parjaa likaiseksi, minkä Luoja loi puhtaaksi ja vapaaks ihmisille. Kun Luoja meidän lisääntyä käski, vain Saatana sen kieltää! ... aviorakkaus, tään suvun lähde ja laki salainen - ja Eedenissä myös ainut, jok yhteistä et ollut! Veit ihmisestä riettaan halun olla kuin eläimet; sä, jonka perustus on velvollisus, kuuliaisuus, järki, sait aikaan veren siteet puhtaat, rakkaat välillä siskosten ja isän, lasten ... on porton hymy lemmetön ja kylmä ja hetken nautinnot ...
ellauri032.html on line 386: Hyperbeli on myös liioittelua. Yliheittoa. Heitto menee överix, sinkoo eetteriin. Yx humorismin tyylikeinoja. Leikki leikkinä, pysytäänpäs radalla. Kuu piijailee, heitti pikku Jaakko ja hihitti. Radalla pysyvät vanhemmat pahexuivat hymyillen, hymyilivät pahexuen.
ellauri036.html on line 30: Niihin aikoihin keräili kaksi Napoleonin jälkeen suurinta neroa kokoon ne tuskan ja surun ainekset, jotka olivat hajallaan maailmankaikkeudessa. Goethe, uuden kirjallisuuden patriarkka, oli kuvannut Wertherissä onnettoman, kuolemaan vievän intohimon ja luonut Faustissa synkimmän hahmon, mikä milloinkaan on edustanut syntiä ja onnettomuutta. Hänen kirjansa alkoivat niihin aikoihin tulla Saksasta Ranskaan. Itse istuen työhuoneessaan taulujen ja kuvanveistosten ympäröimänä, rikkaana, onnellisena ja tyynenä, näki hän, isällisesti hymyillen, kuinka hänen synkät teoksensa tulivat rajan yli meidän luoksemme.
ellauri043.html on line 1113:

hymyillen mielissään:

ellauri055.html on line 1378: Herttua heräsi ja suoritettuaan tavalliset heräävän ihmisen eleet jäi läheisesti hymyillen kazelemaan Eelistä. Sitten hän raukeasti lausui:

ellauri111.html on line 872: "Malta, malta", keskeytti Ivan, hymyillen. "Älä noin kiihdy. Sanot: mielikuvitusta, olkoonpa menneeksi. Tietysti se on mielikuvitusta. Mutta pysähdyppä hetkinen. Luuletko todella, että koko tuo katolinen liike viimeisinä vuosisatoina ei ole ollut muuta kuin halua päästä valtaan pelkkien 'alhaisten nautintojen' vuoksi? Sitäkö isä Paissij sinulle opetti?"
ellauri163.html on line 797: Sitten kaupunkiin saapuu messut, ja Mouchette saa kaksi oppituntia ihmisten seksuaalisista suhteista. Ensimmäinen tapahtuu, kun muukalainen antaa hänelle tunnuksen ajaa puskuriautoilla, ja hän harjoittaa kuoppaista flirttailua komean (ja näennäisesti hyvin varakas) pojan kanssa, joka menee pois tieltään jatkuvasti töyssyäkseen häntä ja hymyillen. Matkan jälkeen Mouchette lähestyy poikaa, joka näyttää vastaanottavaiselta, kunnes hänen isänsä kietoutuu ja lyö tyttöä syynä hänen "sluttiness". Hieman myöhemmin Mouchette näkee, kuinka Mathieu nauraa muille miehille, jotka näkevät, kuinka Louisa hieroo kasvojaan mieluummin kuin ratsastaa Arsenen kanssa. Mielenkiintoista on, että Mathieun vaimon (Marie Susini) kasvoilla on lyhyt kuva täydellisestä häpeästä ja hämmennyksestä, joka toistuu myöhemmin elokuvassa sekä Mouchettessa että hänen äidissään, joka yhdistää naisten seksuaalisuuden ahdingon kärsimykseen maskuliinisella käskyllä. Mutta hei se on sivuseikka tässä.
ellauri211.html on line 194: Pienine läpitunkevine ja ilkeine silmineen, kuminauhasolmukkeineen ja neliskulmaisine partoineen hän muistutti tavattomasti mainoksien herraa, joka suosittaa hymyillen, sormi pystyssä: Saponite – hyvä pesuaine tai miksei ihanteellinen Salamandre: taloudellista, turvallista, mukavaa.
ellauri244.html on line 201: Pellet saivat maistaa rajallista kuuluisuutta Lama-Suomessa. Eskin nahkahousut nirskuivat A-studion tuoleissa. Eskiä kiinnostivat äärimmäinen sexi ja väkivalta. Niitä se kai sai sittemmin Kuningattaren nyrkistä. Liisa Karhunen häpesi sitä, oli tosi nolona. Vaikka tyypit vaan sanoutuivat ankarasti irti kateudesta ja heikosta egosta, joilla silloiset vanhat pierut yrittivät selittää pois punkkeja, joista ette vittujakaan ymmärrä, sanoi feikkipunkki Eski imelästi hymyillen. Sitähän se tekee vieläkin, hymyilee vielä imelämmin kuin vapaaehtoispiispa, vaikka sen aivopierut on jo tyyten vanhentuneita.
ellauri248.html on line 58: Tosi irvokasta että tyyppejä silvotaan niin että veri roiskuu seinille ja sit joku sankarikyttä skizoo kun se ampuu psykopaatin pyssymiehen izepuolustuxena. Ja sitten vituttaa aivan erikoisesti miten nää syvästi kärsivät tyypit heittää toisilleen jotain hyvästejä urheasti hymyillen kyynelten lävize. Taas sitä samaa "luottamus" ja "I promise" tuubaa mitä on joka länsipropagandaleffassa.
ellauri270.html on line 218: Geoff oli lahjakas pianisti ja urkuri, ja hän oli erityisen aktiivinen musiikin tekemisessä paikallisissa kirkoissa. Mutta tulemme myös kaipaamaan sitä niin tuttua näkemystä hänen kävelemässä käytävillämme lämpimästi hymyillen tervehtien kaikkia, vakiintuneista professoreista uusiin opiskelijoihin.
ellauri278.html on line 66: Stalin oli hieman keskikorkeampi, rakennettu hyvin suhteellisesti, pidetty suorana, ei kumartunut. En ole koskaan nähnyt hänen punastuvan, hänen ihonsa on maanläheisen harmaa. Kasvot pienillä naarmuilla. Hänen hiuksensa on siististi kammattu taakse, mustat, vahvan harmaat. Silmät ovat harmaanruskeat. Joskus, kun hän halusi, ne olivat ystävälliset, jopa ilman hymyä, mutta hymyillen - kiehtovan hellästi. Joskus vihassa ne lävistävät. Ärsytyksessä kasvoille ilmestyi pieniä punaisia ​​täpliä.
ellauri281.html on line 65: Stalin oli hieman keskikorkeampi, rakennettu hyvin suhteellisesti, pidetty suorana, ei kumartunut. En ole koskaan nähnyt hänen punastuvan, hänen ihonsa on maanläheisen harmaa. Kasvot pienillä naarmuilla. Hänen hiuksensa on siististi kammattu taakse, mustat, vahvan harmaat. Silmät ovat harmaanruskeat. Joskus, kun hän halusi, ne olivat ystävälliset, jopa ilman hymyä, mutta hymyillen - kiehtovan hellästi. Joskus vihassa ne lävistävät. Ärsytyksessä kasvoille ilmestyi pieniä punaisia ​​täpliä.
ellauri322.html on line 464: Yhdessä hotlassa Holsteinissa kaunis nuori nainen, jolla oli rauhoittavat taivaansiniset silmät, johti meidät erittäin siistiin olohuoneeseen ja huomasi, kuinka vapaasti ja kevytmielisesti pikkutyttöni oli pukeutunut, alkoi sääliä häntä mitä hellästi sanoen terveestä punaisuudesta huolimatta. hänen poskillaan. Tämä sama tyttö oli pukeutunut – oli sunnuntai – hyvällä maulla ja jopa kekseliäästi puuvillatakkiin, joka oli koristeltu sinisen nauhan solmuilla, ja joka oli sovitettu monimutkaisesti elävöittämään hänen kaunista ihoaan. Pysähdyin hieman ihaillakseni häntä, sillä jokainen ele oli siro; ja kylän muiden asukkaiden joukossa hän näytti puutarhaliljalta, joka yhtäkkiä kohotti päänsä jyvien ja maissikukkien sekaan. Koska laitos oli pieni, annoin hänelle kolikon, hieman suuremman kuin tavallisesti annoin tarjoilijoille, koska en voinut saada häntä istumaan - jonka hän hyväksyi hymyillen, mutta piti huolen antaakseen sen läsnä ollessani tytölle, joka toi lapselle leivän; tästä ymmärsin, että hän oli talon emäntä tai tytär ja epäilemättä kylän kauneus. Lyhyesti sanottuna kaikissa pienissä kylissä, kun lähestyin Hampuria, vallitsi iloisen teollisuuden ja köyhyyden poissulkevan mukavuuden ilmapiiri, mikä yllätti minut iloisesti.
ellauri326.html on line 535: Minä näin siellä sangen laihan miehen. Tuoko on Ivan Ivanovitsh? Hänen kasvonsa olivat kurttuiset, tukka lumivalkoinen; mutta turkkitakki oli entisellään. Ensi tervehdykset vaihdettuamme Ivan Ivanovitsh kääntyi iloisesti hymyillen puoleeni, mikä niin erinomaisesti sopi nyt, niinkuin ainakin, hänen suppilomaisiin kasvoihinsa, ja kysyi: "Tahdotteko kuulla hauskan uutisen?"
ellauri345.html on line 167: Kokoillallisen piehtaroinnin jälkeen pieni ilkikurinen kosketus teki hiänestä vieläkin kauniimman, ja neiti kääntyi hymyillen Reva-avanteen puoleen ja sanoi, että hiänen tapansa maksaa lounaansa tekemällä töitä ja aina kun rahaa puuttui, nuolla nuppineuloja kuin paraskin emäntä. "Salli minun pujottaa kukka tuohon kirjontakehykseenne", hiän lisäsi, "jotta tulevaisuudessa muistatte sen nähdessään vieraan köyhän." Mihin von Reva-avanne vastasi sanomalla, että hän on hyvin pahoillaan. pistot ovat häneltä toistaisexi lopussa, ja siksi heidän taitonsa ihailun on jäätävä paitsi. Pyhiinvaeltaja käänsi katseensa välittömästi pianoon. "Joten minä haluan", hiän sanoi, "maksaa velkani tuulirahalla, aivan kuten vaeltavat laulajat yleensä tekivät." Hiän kokeili soitinta kahdella tai kolmella preludilla, mikä osoitti hyvin harjoitettua kättä. Ei ollut enää epäilystäkään siitä, että hiän oli arvokas nainen, jolla oli kaikki ystävälliset taidot. Aluksi hiänen soittonsa oli kirkasta ja loistavaa; sitten hiän vaihtoi vakaviin sävyihin, syvän surun sävyihin, jotka samaan aikaan näkyivät hiänen silmissään. He kastuivat kyynelistä, heidän kasvonsa muuttuivat, heidän sormensa pysähtyivät; mutta yhtäkkiä hiän yllätti kaikki laulamalla mielettömän laulun maailman kauneimmalla äänellä, hauskalla ja naurettavalla. Koska oli syytä uskoa, että tämä burleskiromanssi oli hieman lähempänä sydäntäsi, annat minulle anteeksi, jos sisällytän sen tähän.
ellauri391.html on line 92: Sinä iltana ennen konserttia nuo kaksi tai kolme nuorta miestä pyysivät tapaamaan M. Paderewskia itse. He selittivät ongelmansa ja antoivat saamansa käteisrahat luovuttaakseen hänelle ja vakuuttivat hänelle, että he välittäisivät hänelle saldon muutaman viikon kuluessa, jos hän antaisi heille välitysosoitteensa. Hän kysyi suurella mielenkiinnolla yksityiskohtia heidän järjestelyistään ja otti sitten heidän hallussaan pitämästä rahasta pienen summan, vain muutaman dollarin, jonka se oli maksanut hänelle hänen, säestäjänsä ja yhden tai kahden muun matkakulut San Franciscosta kampukselle ja takaisin. Sitten hän otti sadan dollarin setelin ja sanoi hymyillen jotain siltä osin, että hän ottaisi sen "palkkiokseen" ja heidän piti pitää loput palkkiona kaikesta kovasta työstään ja muistutuksena siitä, että tästä eteenpäin he katsoisivat aina korkeakoulukalenteriin ennen minkään tapahtuman järjestämistä
xxx/ellauri173.html on line 395: "Totisesti, rakas lordi, sinä saat minut ymmärtämään, että lordia voidaan kutsua Byroniksi! Edison vastasi hymyillen, "ja sinun täytyy olla hyvin pettynyt, että olet turvautunut kaikkeen tähän epäkäytännölliseen runouteen sen sijaan, että olisit myöntänyt banaalia todellisuutta. Eikö olekin mahtavaa oopperaa? Kuka nainen voisi koskaan tulla raskaaksi (saati kexiä tällästä) muutamaa vihonviimeistä mystistä olentoa lukuun ottamatta? Jumalan vuoksi vain ihminen nostaa luonnettaan näin."
xxx/ellauri173.html on line 719: "Ei todellakaan", vastasi lordi Ewald surullisesti hymyillen. "Hän on typerä. Hänessä ei ole jälkeäkään siitä melkein pyhästä tyhmyydestä, joka jo sen tosiasian vuoksi, että se on äärimmäisyyttä, on tullut yhtä harvinaiseksi kuin äly. Nainen, jolta on riisuttu kaikki tyhmyys, onko hän muuta kuin hirviö? Mikä voisi olla surullisempaa, hajottavampaa kuin inhottava olento, jota kutsutaan "älykkääksi naiseksi", ellei hänen vastakohtansa, sileä puhuja? Mieli on maallisessa mielessä älyn vihollinen. Vaikka muistaakseni, uskovana naisena onkin vähän tyhmä ja vaatimaton ja joka ihmeellisellä vaistollaan ymmärtää sanan todellisen merkityksen kuin valoverhon läpi, niin paljon tämä nainen on ylin aarre, on todellinen kumppani, niin paljon kuin toinen on epäsosiaalinen vitsaus!
xxx/ellauri173.html on line 759: Me aateliset uskomme, että voi olla haitallista tiettyjen linjojen olemukselle, vaikka se olisikin tulenkestävä, jos niitä harkitsemattomasti rokotetaan tällä kyseenalaisena ja laihtuneella rokotteella, jolla niin monet porvaristot ovat lähtemättömästi myrkytettyjä." Ja lisäsi hyvin matalalla, syvästi hymyillen: "Ehkä se on syy", hän sanoi.
xxx/ellauri173.html on line 761: Edison, nerokkaana miehenä (eräänlainen kansa, jonka erityinen jaloisuus aina nöyryyttää tasa-arvon kannattajia), vastasi myös hymyillen: – Tosiasia on, että puhdasrotuiseksi hevoseksi ei tule pelkästä kilparadalle pääsystä. Vain, mikä on positiivisesti huomionarvoista kaiken tämän analyysin pohjalta, on se, että et ymmärrä, että tämä nainen olisi ihanteellinen feminiini kolmelle neljäsosalle modernista koiraskunnasta! - Vai niin! - Miten miljoonat ihmiset voisivatkaan elää sellaisen rakastajan kanssa, kun he ovat rikkaita, kauniita ja nuoria kuin sinä!
xxx/ellauri173.html on line 807: "Päätelmä on todellakin harhaanjohtava ja syvällinen", hän mutisi hymyillen, "mutta minusta tuntuu, että minun pitäisi aina löytää itseni hieman liian yksinäisexi tajuttoman Eevasi seurassa.
xxx/ellauri173.html on line 822: "Joten en ehdottaisi sitä kaikille", Edison vastasi hymyillen. Jos testamenttaan panonuken kaavan ihmiskunnalle, säälin hylättyjä, jotka prostituoivat sen avun, siinä kaikki. Eivät edes pesisi sitä välillä. Tämä ei ole mikään lelu!
xxx/ellauri173.html on line 891: ― Vain siellä, tällä sumuisella alueella, mäntymetsien, erämaajärvien ja laajojen kivien ympäröimänä, voit täysin turvallisesti avata Hadalyn vankilan. Luulen, että sinulla on tässä linnassa tilava ja upea asunto, jonka kalusteet ovat kuningatar Elisabetilta? "Kyllä", vastasi lordi Ewald katkerasti hymyillen, "ja minä itse huolehdin aikoinaan koristella sitä kaikenlaisilla upeilla teoksilla ja arvokkailla koristeilla. Vanha olohuone puhuttelee vain menneisyyden mieltä. Suuri, yksittäinen lasimaalaus, vuosisatoja vanhoja tahraantuneita kukkia peittävien verhojen alla, avautuu rautaparvekkeelle, jonka edelleen loistava kaiteet on taottu Rikhard III:n hallituskaudella. Siitä laskeutuvat sammalen tummentamat portaat vanhaan puistoomme – ja edelleen tammien varjossa ulottuvat kadonneita, villiä kujia. Olin tarkoittanut tämän suvereenin asunnon elämäni morsiamelle, jos olisin tavannut hänet. Mut jostain syystä Aliisa ei innostunut.
xxx/ellauri173.html on line 943: Ensimmäinen huone on siis Hadalyn ja hänen kanojensa huone, - -koska en halunnut jättää yksin kanoja, viimeisen päälle taikauskosena, tämän älyllisen tytön avulla). - Siellä se on vähän kuin satumaan valtakunta. Kaikki tapahtuu sähköllä. Olemme siellä, kuten salaman maassa, - virtauksia ympäröivät kaikki tehokkaimpien generaattoreideni animaatiot. Kyllä, hiljainen Hadalymme pysyy täällä. Hän, ihminen ja minä, yksin, tiedämme tien salaisuuden. - Vaikka tuo moottoritien risteys tarjoaa edelleen, kuten näette, joitain mahdollisuuksia ruuhkautua tänne, olisi yllättävää, jos näin sattuisi käymään tänä iltana. Muuten, karhuasumme suojelevat keuhkokuumeelta varusteitamme, jotka Hadalyn pitkä kotelo voisi houkutella ulos ilman tätä varotoimenpidettä. - Menemme ja tulemme kuin nuoli. Aikakärpäset pitää nuolesta. Vau, kollaa tätä nuppia! - Se on erittäin upea! - sanoi lordi Ewald hymyillen. "Rakas herrani", Edison toteaa ja tarkastelee kupupäätä, "tässä on jo vähän huumoria! Hyvä merkki!
xxx/ellauri174.html on line 96: "Se ääni oli kaunis, eikö ollutkin, mister Celian?" Hadaly kysäisi. "Kyllä", vastasi lordi Ewald kurkistellen tarkasti androidin huomaamatta mustan mekon alle; se näyttää olevan Jumalan työtä. "Sitten", hiän sanoi, "ihaile sitä, mutta älä yritä selvittää, miten se toimii. "Mikä olisi vaara, jos yrittäisin? kysyi lordi Ewald hymyillen. ― Jumala vetäytyisi sieltä! Hadaly kuiskasi hiljaa. Edison tuli sisään. "Otetaan turkikset pois!" hän sanoi, alkaa kuumottaa, tää on liian herkullista! ― Tämä on Eden kadonnut... ja löydetty. Kaksi kaverusta vapautuivat raskaista karhupuvuista.
xxx/ellauri174.html on line 189: Seuraava täysi tunti oli alkamassa: hän otti setelin ja laittoi sen lopuksi teepöydälle. Neiti Evelyn otti paperin ilman liiallista röyhkeyttä, kuin hajamielisesti, sitten työnsi sen liiveihinsä olkapäitään kohautellen ja hymyillen.
xxx/ellauri174.html on line 371: - Ja nyt ? sanoi Edison hymyillen.
xxx/ellauri174.html on line 445: "Sillä jos olet löytänyt ilosi yhdellä ainoalla tavalla hahmottaa itsesi (noniin narsisti!) haluat syvällä sielussasi pitää sen ilman varjoa sellaisena kuin se on, lisäämättä tai vähentämättä sitä; sillä paras on hyvän vihollinen – ja vain uutuus saa meidät pettymään. - Kyllä se on totta ! mutisi lordi Ewald mietteliään hymyillen.
xxx/ellauri174.html on line 526: Näin sanoen Edison otti hymyillen androidin kädestä Hadalyn tuhansiin hermostuneisiin johtoihin hajallaan olevan sokaisevan kipinän kovimman pauhinan johdosta.
xxx/ellauri174.html on line 616: "Kuullisitko sinua, rakas Edison, pitäisi uskoa, että tällä Androidilla on käsitys äärettömästä! mutisi lordi Ewald hymyillen. "Hänellä on vain se yks paikka", vastasi insinööri vakavasti; Eli ilman puheen juhlallisuutta, leikkisällä tavalla, sanalla sanoen. Hänen puheensa herättävät siis älyllisen vaikutelman, joka on paljon silmiinpistävämpi kuin ajatukset tavanomaisesta vakavuudesta tai jopa ylevästä. "Anna minulle esimerkki tällaisesta kysymyksestä?" kysyi lordi Ewald. Todista minulle, että se voi todellakin piilottaa ulkonäöltään - millä tahansa tavalla - äärettömän käsitteen? "Ilolla", sanoi Edison. Ja lähestyen nukkujaa: "Hadaly", hän sanoi, jos oletamme, että mahdottomuuden vuoksi eräänlainen jumala, vanhanajan kaltainen, näkymätön ja kohtuuton, metaversumin eetterissä, yhtäkkiä antaisi vapaan lennon meidän puolellamme maailmoihin, jollekin salamalle, joka on luonteeltaan samanlainen kuin se, joka elävöittää sinua, mutta joka on ennennäkemättömän suuri ja jonka läpäisee energia, joka pystyy neutraloimaan vetovoiman lain ja räjäyttämään koko aurinkokunnan syvyyteen, kuin pussillisen omenia? - Hyvin? Hadaly sanoi.
xxx/ellauri175.html on line 140: "Kenen kanssa minulla on kunnia olla?" hän lisäsi hymyillen synkän tarkoituksen, mutta joka tarkoituksesta huolimatta vaikutti tähtien valon koristelulta jäisellä arolla. "Kotona", sanoi Edison nopeasti, "minä olen mestari Thomas."
xxx/ellauri175.html on line 156: Mutta nuori lordi, kuin mies, joka tietää tarkalleen, mitä ympärillään sanotaan, oli pysynyt välinpitämättömänä. "Totisesti, neiti Alicia Clary, peläten sanoneensa jotain vähäpätöistä "taiteilijoiden" edessä, ryntäsi lisäämään hymyillen, jonka nokkeluus, ainakin tarkoitettu, antoi pyhäinhäväistävän koomisen ilmeen hänen kasvoilleen:
xxx/ellauri175.html on line 206: Ja hän kääntyi hymyillen lordi Ewaldiin ikään kuin olisi hämmästynyt tämän hiljaisuudesta.
xxx/ellauri175.html on line 271: "Luonnollisesti", sanoi Edison. Varmasti, hän lisäsi hymyillen, se on yhteenveto, mutta elokuu, mikä on tärkeintä. Ja kun joku on yhtä yllättävän kaunis kuin sinun, se on ainoa asento, joka sopii kaikilta osin.
xxx/ellauri175.html on line 292: - Kirjoitat ? sanoi lordi Ewald hymyillen.
xxx/ellauri175.html on line 298: "Eikö tämä kaunis tekokukka sitten ole minulle?" kuiskasi neiti Alicia Clary hymyillen.
xxx/ellauri175.html on line 453: "Mutta", jatkoi lordi Ewald surullisesti hymyillen, "puhun sinulle hepreaa, eikö niin? "Miksi sinä siis minulta kysyt? Mitä voin kertoa sinulle - ja mitkä sanat loppujen lopuksi ovat suudelmasi arvoisia?
xxx/ellauri175.html on line 571: Hadaly hymyillen ja pantti kätensä nuoren miehen olkapäälle, sanoi hänelle matalalla miehenäänellä:
xxx/ellauri175.html on line 624: Luoja epäilee luotuasi, tuhoat sen tuskin mainitsen ennen kuin olet saanut työsi valmiiksi. Sitten turvautuessasi ylpeyteen, joka on sekä petollinen että laillinen, alat sääliä tätä varjoa vain hymyillen.
xxx/ellauri175.html on line 650: Hidas, hidas ja läpitunkeva armo pehmensi hänen säteilevää ja ankaraa kauneutta; hän näytti olevan kykenemätön puhumaan! Hänen päänsä lepää nuoren miehen olkapäällä, hän katsoi häntä ripsien välistä hymyillen säteilevää hymyä. Jumalattaren feminisoitunut, lihallinen illuusio, hän kauhistui yön. Hän näytti imevän rakastajansa "sielua" ikään kuin varustaakseen itsensä sillä; hänen erkaantuneet, puoliksi pyörtyneet huulensa liikkuivat ja vapisevat koskettaen hänen luojansa huulia neitseellisessä suudelmassa.
xxx/ellauri175.html on line 669: "Ateriatteko minun kanssani, molemmat, kuten viime kerralla?" hän jatkoi hymyillen. ― Jos haluat, aloitamme keskustelun alusta toisesta illasta: näet, että Hadalyn vastaukset ovat... erilaisia ​​kuin hänen mallinsa.
xxx/ellauri175.html on line 700: Andrei näytti siis vapisevan kaikista raajoistaan: Edison kosketti kaulakorun lukkoa. - Auta minua ! hän sanoi. Ja nojaten toisella kädellä lordi Ewaldin olkapäälle hän astui hymyillen kauniiseen arkkuun eräänlaisella synkällä suloisuudella.
xxx/ellauri175.html on line 716: "Juon mahdottomasti!" sanoi sähköasentaja syvästi hymyillen.
xxx/ellauri175.html on line 761: Nyt on aika kertoa teille, herraseni, että kauniin Evelyn Habalin, keinotekoisen tytön kuoleman jälkeen pidin velvollisuuteni näyttää Sowanalle Philadelphiasta tuomani burleskijäännökset oopiumisaaliin muodossa. . ― Samalla välitin hänelle jo hyvin selvän luonnoksen käsityksestäni Hadalysta. Ette usko, millä synkällä, uudella ja kostonhimoisella ilolla hän toivotti ja rohkaisi projektiani! "Hänellä ei ollut hengähdystaukoa ennen kuin aloin töihin!" ― Ja minun piti aloittaa ja sitten omaksua itseni tähän työhön siinä määrin, että työni valaisevien voimien ja lukemattomien lamppujen parissa, jotka minun oli määrä saada valmiiksi ihmiskunnan puolesta, kärsi kahden vuoden viiveestä: ― joka menetti miljoonia, olkoon se sitten. sanoi hymyillen! "Lopuksi, kun kaikki Andrein orgasmin hienoudet oli selvitetty, kokosin ne niiden kirkastavaan yhteyteen ja esitin hänelle ilmestyksen, elottoman nuoren panssarin.
xxx/ellauri176.html on line 774: 80. Tom ilmestyi vessasta valkoinen takki liuhuen neulepaidan ja farkkujen päällä kuin pikku-Timolla. "Tuo ei taida edustaa sitä miten lääkärit pukeutuvat St Luken kv. sairaalassa?" kiusoittelin hymyillen. Lisää Sujata-huumoria! Vau! "Mutta missä ne suuret kahluusaappaat ovat?" Tom ohitti sulavasti piikittelyni. "Asiat tärkeysjärjestyxeen." First things first. Vittu että Sujata on middlebrow!
xxx/ellauri177.html on line 160: Tämä epätoivoinen kutsu, tämä huuto, joka oli puhdas halusta (tai puhdasta halua, whichever), oli rauhoittanut nuorta pappia. Neitsyt, täysin valkoinen, silmät taivaalle päin, näytti hymyilevän lempeämmin ohuilla vaaleanpunaisilla huulillaan. Hän jatkoi lempeällä äänellä: – Haluaisin vielä olla lapsi. En koskaan haluaisi olla muuta kuin mekkosi varjossa kävelevä lapsi. Olin hyvin pieni, liitin käteni sanoakseni Marien nimen. Kehtoni oli valkoinen, ruumiini oli valkoinen, kaikki ajatukseni olivat valkoisia. Näin sinut selvästi, kuulin sinun kutsuvan minua, menin luoksesi hymyillen, lehdettömien ruusujen päällä. Ja ei mitään muuta, en tuntenut, en ajatellut, elin oli juuri tarpeeksi pieni ollakseni kukka jaloissasi. Meidän ei pitäisi kasvaa aikuisiksi. Ympärilläsi olisi vain vaaleat päät, lapsia, jotka rakastaisivat sinua, puhtailla käsillä, terveillä huulilla, hellillä raajoilla, saastumattomina, ikään kuin maitokylvystä nousevana. Ei rumia elimiä, ei limaa, ikäviä hajuja. Mixi näpötinten pitääkään sijaita pissan ja kakan vieressä!
xxx/ellauri177.html on line 290: -- Minä rakastan sinua! sanoi Serge kevyellä äänellä, joka nosti pienet kultaiset hiukset Albinen temppelistä. Hän halusi löytää toisen sanan muttei löytänyt, joten hän toisti: -- Minä rakastan sinua! Minä rakastan sinua! Albine kuunteli kauniisti hymyillen. Hän opetteli tätä musiikkia. -- Minä rakastan sinua! Minä rakastan sinua! hän huokaisi herkullisemmin, helmimäisellä tyttömäisellä äänellään. Sitten hän kohotti siniset silmänsä, jossa valon aamunkoitto kasvoi, hän kysyi: -- Kuinka rakastat minua? Joten Serge keräsi itsensä. Metsissä oli juhlavaa pehmeyttä, syvät navat pitivät pariskunnan vaimeiden steppien väreet. "Rakastan sinua enemmän kuin juuri mitään", hän vastasi. Olet kauniimpi kuin mikään mitä näen aamulla, kun avaan pyjamani. Kun katson sinua, sinä riität minulle. Haluaisin vain sinut, ja olisin erittäin onnellinen jos saisin nyt.
xxx/ellauri177.html on line 351: He olivat pysähtyneet pienellä huokauksella myskisen tuoreuden tarttumana. "Ilma maistuu hedelmältä", albine kuiskasi. He laskivat ääntään uskonnollisella tunteella. Heillä ei ollut edes uteliaisuutta katsoa ylös, nähdä puuta. He tunsivat liikaa majesteettisuutta harteillaan. Albine kysyi yhdellä silmäyksellä, oliko hän liioitellut vehreyden lumoa. Serge vastasi kahdella selvällä kyynelellä, jotka virtasivat hänen poskilleen. Heidän ilonsa olla vihdoin siellä pysyi sanoinkuvaamattomana. Nt poskilleen. Heidän ilonsa olla vihdoin siellä pysyi sanoinkuvaamattomana. "Tule", sanoi hän korvassaan henkeään kevyemmällä äänellä. Ja hän meni ensin makaamaan puun juurelle. Hän ojensi kätensä hänelle hymyillen, kun hän, seisoen, myös hymyili ja antoi hänelle hänen. Kun hän piteli niitä, hän veti hänet hitaasti hänen luokseen. Hän kaatui hänen puolelleen. Hän otti hänet välittömästi rintaansa vasten. Tämä syleily jätti heidät täyteen helppoutta (muuttei vaihtanut vieläkään nesteitä).
xxx/ellauri177.html on line 413: Mutta Serge järkyttyi. Hän muisti. Menneisyys heräsi henkiin. Kaukaa hän kuuli selvästi kylän elävän. Nämä talonpojat, nämä naiset, nämä lapset, pormestari Bambousse, joka palasi Olivettes-peltostaan ​​laskemassa seuraavaa satoa; se oli Brichets, mies raahaa jalkojaan, nainen voihki kurjuudesta; se oli Rosalie seinän takana, jota pitkä onnekas suuteli. Hän tunnisti myös hautausmaalla olevat kaksi roistoa, tuon roisto Vincentin ja tuon röyhkeän Katariinan, jotka katselivat suuria lentäviä heinäsirkoja haudojen keskellä; Heillä oli jopa mukanaan musta koira Voriau, joka auttoi heitä, kerjäämässä kuivan ruohon keskellä, puhaltaen vanhojen paasikivien jokaisesta halkeamasta. Kirkon laattojen alla varpuset taistelivat ennen nukkumaanmenoa; rohkein laskeutui jälleen alas, lensi sisään rikkoutuneiden ruutujen läpi, niin että hän, seuratessaan niitä silmillään, muisti heidän hienon metelinsä saarnatuolin alaosassa, tasanteen portaalla, missä heille oli aina leipää. Ja pastorin kynnyksellä La Teuse sinisessä puuvillamekossa näytti lihoneen enemmän; hän käänsi päätään hymyillen Desireelle, joka oli palaamassa navettapihasta, suurella naurulla, koko lauman seurassa. Sitten he molemmat katosivat. Sitten Serge ymmällään ojensi kätensä.
xxx/ellauri229.html on line 584: No sitten me autamme sinua! -Ja kuinka te teette sen, rakkaat karitsat? - kysyi isä Oribazy hymyillen, sillä häntä ilahdutti uskollisen Blockin yksinkertainen innokkuus.
xxx/ellauri230.html on line 728: Kun lukee Kustun selostusta Japanista, ei ihmettele, että yleisin "rikos" Japanissa on seppuku. Esim nuorten jotka eivät pääse naimisiin on ihan sopivaista tehdä tuplasuikit siitä ilosta. Japsut ovat huomanneet että askelmittareilla on kääneiskorrelaatio seppukuihin (mutta vain miehillä). Isäni kuoli, sanoo japsu leveästi hymyillen. Tulkaa lapset, juokaa bensaa, sitten isä menee hirteen lepäämään. Buddhalaisten mielestä kuoleminen on mukavaa.
xxx/ellauri234.html on line 314: Poikain kielen kannat laukesivat. Suxi alkoi luistaa. Puolin ja toisin oli kyselemistä jos kuinka paljon. Siinä unohtuivat majurin kiireelliset järjestelytyöt Jaakon ja Jyrkin touhutessa. Vaara katseli poikia tyytyväisesti hymyillen ja kuunteli heidän haltioitunutta puhettaan hyvillä mielin. Kultainen nuoriso! Sen on tulevaisuus. »No niin, pojat, nyt saatte lähteä. Haluatte varmasti samaan ryhmään? Menkää ilmoittautumaan ensimmäisen komppanian matroonalle luutnantti Kotkolle. Carry on!»
xxx/ellauri235.html on line 307: "Hard by yon wood, now smiling as in scorn, "Kovasti puun vieressä, nyt hymyillen kuin halveksuneena,
xxx/ellauri237.html on line 1054: Hyvä itsetunto on meille ja ympäröivään ympäristöön suhtautumiselle välttämätöntä. Korkea itsetunto tekee meistä paljon positiivisempia ihmisiä, jotka ovat tietoisia vahvuuksistamme ja heikkouksistamme ja siitä, että hyväksytämme itsemme sellaisena kuin olemme, ja voimme katsoa eteenpäin ilman pelkoa. Korkea itsetunto antaa meille mahdollisuuden sopeutua ympäristöön, joka ympäröi meitä hymyillen, huolimatta siitä, että kaikki ei mene hyvin meille. Aito optimisti oppii virheistä, koska hänen maailmankatsomuksensa antaa hänelle mahdollisuuden hyväksyä tappion ja ymmärtää, ettemme ole täydellisiä, ja vaikka kaikki menee päin persettä, se ei ole meidän vaan muiden vika.
xxx/ellauri250.html on line 956: poika hellästi hymyillen:
xxx/ellauri253.html on line 443: Sinisilmäinen Susan antoi hymyillen liinapäisille aktivisteille pihakeinussa. Hänen toisessa kainalossaan oli Markku ja toisessa Antero. Isokainalossa hääri Irves suu irvessä. Luonnontieteilijä "Yucca" ei arvosta Shakespearea.
xxx/ellauri354.html on line 87: Rakkaus muuttaa kaiken. 90-vuotiaistaan huolimatta vanha, vanha mies kävelee jousi askeleessa, nuppipää pystyssä ja hymyillen maailmalle. Hänellä on loppiainen, "seksi on lohdutus, jonka ihminen ei löydä tarpeeksi rakkautta" ja kirjoittaa rakkaudesta viikoittaisilla kolumnillaan paikallisessa sanomalehdessä. Tämä tuo hänelle mainetta, kunnioitusta ja ystävyyttä, jota hän oli kaivannut koko ikänsä. Se on parempaa kuin sexi (Pekka Sauri). 91. vuotenaan hän on vihdoin löytänyt täyttymyksen.
xxx/ellauri388.html on line 267: Eräälläkin naisella on ollut jatkuvaa seksuaalista jännitystä, ja hänen on aina oltava varuillaan, jottei seksuaalinen kouristus joutuisi hänen valtaansa. Hänen kidutustansa lisää se, että hänen on perinteidensä vuoksi mahdotonta (paitsi hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa) viitata kärsimyksiensä syyhyn. "Olen vammainen", hän kirjoittaa. Hänen täytyy elää tragediansa yksin, hymyillen niin paljon kuin voi kauhean taakkansa alla. Lisää vaikeuksia: kaksi vuotta sitten, hän tunsi pakottavaa tarvetta turvautua itsetyydytykseen, ja on tehnyt niin noin kerran kuukaudessa sen jälkeen; tämä ei ainoastaan ​​tuo todellista helpotusta vaan jättää ärtyneisyyttä ja tummia jälkiä silmien alle, ja se aiheuttaa hänelle katumusta, sillä hän pitää itsetyydytyxestä vaikka se on täysin epänormaalia ja luonnotonta. Hän on yrittänyt saada helpotusta, ei pelkästään tavallisilla fyysisen hygienian menetelmillä, vaan julkeilla ehdotuksilla, kristillisellä tieteellä jne., mutta kaikki turhaan.
59