ellauri348.html on line 708: Emon hylkäämät apinanpenskat imee penistään. Rotat ovat tietenkin vain rottia. Lääkäreilläkin on vaikeaa. Arvaa miltä tuntuu kulkea ympäriinsä 10v vanhoissa vaatteissa? Monnica ei sietänyt teollisuusvakoilevaa Peeteriä koska Peeteristä Åsa näytti rumalta. Millaistahan olisi ollut olla kaunis. Peter Wimsey on Åsasta "oxettava miespuolinen kansikuvatyttö." Åsassa herää kiihkeä halu saada hänet vastuuseen teoistaan. Niinpä, mutta muista Åsa että Wimpynkin aisapari oli ruma kuin rengin räkä räystäällä. Monnican pikku kokki with benefits muistuttaa Margaret Thatcherin nöyrää hellapoliisia. Kalamureketta voisulalla, banne mej.
ellauri349.html on line 380: Roy Frederick Baumeister [1] ( / ˈ b aʊ m aɪ s t ər / ; syntynyt 16. toukokuuta 1953) on Eskin ikätoveri, yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi, joka tunnetaan työstään, joka koskee minää, sosiaalista hylkäämistä, kuuluvuutta, seksuaalisuutta ja sukupuolieroja, itseä, hallintaa, itsetuntoa, itseään tuhoavaa käytöstä, motivaatiota, ml aggressio, tietoisuutta ja vapaata tahtoa. Eli taas tätä talousliberaalin postillaa.
ellauri349.html on line 620: Saksan kielessä se tulee sanan lassen täydellisestä partisiipistä, joka tarkoittaa "antaa (jotain tapahtua)", "sallia" tai "jättää (jotain olla)". Gelassenheit on näin ollen usein käännetty sanaksi "tyyneys", "antautuminen", "hylkääminen", "irtautuminen", mutta ylivoimaisesti yleisin (ja tutkijoiden mielestä sopivimpana; Schürmann, 2001) on termi "lössähdys".
ellauri350.html on line 405: Tällä maailman ikuisuuden hylkäämisellä ja myös Demiurgin ja muototeorian ymmärryksellä sekä anti-aristotelisella asenteella Atticus edusti selvästi vastakohtaa näkemyksiin, joista myöhemmin tuli osa polhöjen kristillisten ideoiden ydintä uusplatonismissa myöhäisessä antiikissa. Hän vaikutti suuressa määrin myöhempiin uusplatonisteihin, joista useimmat kyllä kiistivät hänen päättömät ajatuksensa, sekä vaikutti moniin kristillisiin filosofeihin, jotka usein näkivät hänen sekopäisimmät ajatuksensa yhteensopivimpina heidän omiensa kanssa.
ellauri350.html on line 427: Etiikassa Atticuksen aristotelismin hylkääminen on erityisen akuuttia. Hän puolustaa platonista oppia, jonka mukaan hyve yksin riittää saavuttamaan eudaimonian, aristotelilaisten näkemystä vastaan. Aristotelilainen oppi väittää, että eudaimoniaan tarvitaan myös fyysisiä ja ulkoisia hyödykkeitä. Siksi on välttämätöntä, että eudaimoniaa tavoittelevaa hyveellistä ihmistä suosivat lisäksi suotuisat ulkoiset olosuhteet, muuten eudaimonia on hänen ulottumattomissaan. Atticus vastustaa väitettä, jonka mukaan ihmisen onnellisuus riippuu myös jalosta alkuperästä, fyysisestä kauneudesta ja hyvinvoinnista, mitä hän pitää matalana ja harhaanjohtavana ajatteluna. Ilmeisssti Atticus oli ize aika hämäristä oloista eikä suinkaan mikään Adonis.
ellauri351.html on line 175: Ei ole yllättävää, että aiempien kirjojensa perusteella Britton ajattelee, että kirjallisuus ja teologia ovat rikkaita mielenelämän mallien lähteitä. Tämä teos sisältää mielenkiintoista uutta materiaalia myytistä mielenelämän mallina sekä Blaken, Miltonin ja Mary Shelleyn kirjoittamisesta. Britton näkee Miltonia itseään vastaan jakautuneena miehenä. De Doctrina Christianin teologin kirjoittajan piti turvautua epäilyltä, että Jumala voisi olla sadisti (tutkimuslinja, jonka Stanley Fish väittää, kulkee Paradise Lostin kautta). Mutta kadonneen Paratiisin runoilija tekee Saatanan runonsa sankariksi ja kuvaa hänet "kokona ihmisenä, joka kokee konfliktia, katumusta ja pelkoa". Saatana (erillään Miltonista) on tuhoava narsisti Herbert Rosenfeldin termein ja olemalla hänen kanssaan mielikuvituksellisesti tekemisissä Milton puolustaa itseään masentavaa melankoliaa vastaan, jonka Britton uskoo olevan hänen teologiansa ytimessä. Brittonilla on elävä käsitys siitä, mikä saavutus on elää konfliktejaan tällä tavalla. Samaan tapaan Britton lukee Blaken taivaan ja helvetin avioliittoa tutkivana sitä, mitä superminän korvaaminen omalla ihanneitsellään sisältää. Vaikuttavin kaikista on luku Mary Shelleyn Frankensteinista ("Mikä teki Frankensteinin olennosta hirviön?"). jonka Britton lukee vertauksena perinataalisen hylkäämisen ehdottomasta kauhusta sekä äidille että lapselle”.
ellauri351.html on line 248: Leon Festinger (8. toukokuuta 1919 – 11. helmikuuta 1989) oli yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi, joka loi kognitiivisen dissonanssin ja sosiaalisen vertailun teoriat. Aiemmin hallitsevan biheivioristisen sosiaalipsykologian näkemyksen hylkääminen osoittamalla inhimillisen käyttäytymisen ärsyke-vasteen ehdollistamisen riittämättömyyttä johtuu suurelta osin hänen teorioistaan ja tutkimuksestaan.
ellauri351.html on line 261: Festinger jatkoi opintojaan Kurt Lewinin johdolla Iowan yliopistossa, jossa Festinger sai MA-tutkinnon vuonna 1940 ja tohtorin vuonna 1942 lasten käyttäytymisen alalla. Molemmat vaihtoivat kerran vaimoa. Lewinin kuoltua Festinger muutti yhä lännemäxi MIT:stä, kunnes vuonna 1957 julkaisi kognitiivisen dissonanssin teoriansa, joka on todennäköisesti hänen kuuluisin ja vaikutusvaltaisin panoksensa sosiaalipsykologian alalla. Festinger pettyi sosiaalipsykologian ja alkoi huuhailla. Viimeinen yritys oli ymmärtää, miksi jokin kulttuuri hyväksyy tai hylkää idean, ja hän päätti, että tutkimalla, miksi uusi teknologia otettiin nopeasti käyttöön lännessä, mutta ei Itä-Bysantin valtakunnassa, valaisisi asiaa. Festingerillä kuitenkin diagnosoitiin syöpä ennen kuin hän pystyi julkaisemaan tämän materiaalin. Hän päätti olla jatkamatta hoitoa ja kuoli 11. helmikuuta 1989.
ellauri352.html on line 76: Mutta onnex onnex filosofi Pirmin Stekeler-Weithofer hylkää yhteiskuntateoreettisen tulkinnan taistelulle tunnustuksen puolesta. Sen sijaan hän olettaa, että Hegelin isäntä-orja -luvun todellinen teema on ihmisen itsensä suhde itseensä; hän lukee sen Hegelin kritiikkinä sokraattis-platonis-kristilliselle metaforalle sielusta tai järjestä ruumiin hallitsijana. Vittu Pirmin Stekeler on kuin nippu näitä psykopaattikyrpiä.
ellauri352.html on line 287: David Kesslerin kanssa kirjoittamassaan ja postuumisti julkaistussa kirjassa Kübler-Ross laajensi malliaan kattamaan kaikenlaiset henkilökohtaiset menetykset, kuten rakkaan kuoleman, työpaikan tai tulojen menetyksen, vakavan hylkäämisen, parisuhde tai avioero, huumeriippuvuus, vangitseminen, sairauden puhkeaminen tai lapsettomuusdiagnoosi ja pienetkin menetykset, kuten hampaan poisto, kynnen katkeaminen tai vakuutusturvan menetys. Kessler on myös ehdottanut "Merkitystä" surun kuudenneksi vaiheeksi, koska "resignaatio" tuntuu masentavalta. Jotain piristystä tähän kaivattaisiin vielä.
ellauri353.html on line 437: Tammikuussa 1920, hyökkäyksen aikana Pohjois-Kaukasiassa, valkoinen ratsuväki kukisti Budjonnyn johtaman 1. ratsuväen kahdesti: 6. tammikuuta 1920 Rostovin lähellä kenraali Toporkovilta ja 10 päivää. myöhemmin kenraali Pavlovin ratsuväen taisteluissa Manych-joella 16. tammikuuta (29.) - 20. tammikuuta (2. helmikuuta) 1920, jolloin Budyonny menetti 3 tuhatta sapelia ja joutui hylkäämään kaiken tykistönsä.
ellauri359.html on line 141: Pikin ikäinen Karmela Bélinki (s. 19. toukokuuta 1947 Helsinki) on suomalainen toimittaja, tutkija ja kirjailija. Elämä muokkaa. Bélinki työskenteli työvoimaministeriössä, Suomen ulkomaankauppaliitossa, kieltenopettajien liitossa ja Yleisradiossa, kunnes hänet vuonna 1997 nimitettiin Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin ensimmäiseksi johtajaksi Osloon. Bélinki on toiminut sekä kotimaisissa että kansainvälisissä juutalaisjärjestöissä. Vuonna 1984 Bélinki esitti Helsingin yliopistossa väitöskirjaksi englanninkielisen tutkimuksen naisasialiikkeen historiasta. Tutkimus sai painoluvan, mutta väitöstilaisuudessa molemmat vastaväittäjät ehdottivat sen hylkäämistä. Tapausta puitiin myöhemmin muun muassa väittelijän moottoriturvan ja oikeusmurhan kannalta.
ellauri362.html on line 120: Darcy alkaa pelätä, että jos hän ei ryhdy toimiin, hän menettää tämän aarteen. Hänen on toimittava nyt. Huolimatta Elizabethin kanssa naimisiin liittyvistä sosiaalisista haitoista Darcy päättää tarjota kätensä, mutta jälleen kerran hänen ajoituksensa ei voisi olla huonompi, koska tarjousta edeltävänä päivänä hiän oppii Fitzwilliamilta (tahattomasti) Darcyn hallitsevasta roolista Bingleyn tarkoituksellisessa erottamisessa hänen sisarestaan Janesta. Siten, kun Darcy pyytää Elizabethin kättä, tämä hylkää hänet käsistä ensisijaisesti hänen roolistaan Janen ja Bingleyn erottamisessa ja myös hänen skandaalimaisen Wickhamin kohtelunsa vuoksi.
ellauri362.html on line 124: Ei ole yllättävää, että Darcy on synkkä, masentunut sotku Lontoossa ja Pemberleyssä. Lontoossa hän hoippuu humalassa vanhan collegeystävänsä Dyn broughamissa ja itkee olueensa Elizabethin hylkäämisestä hänen huolistaan huolimatta tekemänsä ehdotuksensa. Pemberleyssä Darcy käyttäytyy töykeästi ja röyhkeästi ja selittää lopulta Georgianalle, että hänen huono käytöksensä johtuu hänen pettymystään Elizabethin hylkäämisestä. Kuvattuaan Rosings Parkissa tapahtuneen Georgiana myötätuntuu Darcysta, mutta hänellä ei ole syytä toivoa.
ellauri362.html on line 131: Lydian Lontoosta ja keksiä jotain. Samanaikaisesti herra Bennet ja Gardiner-setä yrittävät tehdä saman asian, mutta he epäonnistuvat, kun taas Darcy onnistuu käyttämällä yhteyksiään ja rahaa, erityisesti rouva Youngen kanssa, joka oli osallisena Wickhamin Georgianan viettely-yrityksessä. Lahjuksen jälkeen hän johdattaa Darcyn Wickhamin ja Lydian luo. Useiden keskustelujen aikana Darcy ei pysty suostuttelemaan Lydiaa hylkäämään Wickhamia, joten Darcy joutuu lahjomaan Wickhamin mennäkseen naimisiin Lydian kanssa. Darcy tuo ehdotetun sopimuksen Gardiner-setälle, joka vastahakoisesti suostuu antamaan Darcyn maksaa kaupasta nimettömänä. Sopimus sisältää Wickhamin velkojen maksamisen ja armeijan upseeripalkkion ostamisen. Vastineeksi Lydia ja Wickham menevät naimisiin.
ellauri362.html on line 135: Palattuaan Hertfordshireen Bingley ja Darcy kutsuvat Bennetsit virallisesti Longbourniin. Vierailun aikana Darcy ja Elizabeth käyttäytyvät muodollisesti, mutta Bingley ja Jane köyrivät siivouskomerossa ja alkavat nopeasti uudelleen kiintyä toisiinsa. Seuraavan vierailun aikana Darcy vakuuttuu siitä, että Bingleyn ja Janen kiintymys on aitoa ja kestävää, ja tämän jälkeen hän tunnustaa Bingleylle aiemman petoksen parin erottamisessa. Näiden uusien tietojen perusteella Bingley pyytää Janea välittömästi tekemään hänestä onnekkain mies, ja hän hyväksyy. Koska Elizabeth ei ole antanut Darcylle mitään merkkejä siitä, että hänen tunteensa häntä kohtaan olisivat muuttuneet, Darcy palaa Lontooseen. Hän ei ole halukas satuttamaan toista hylkäämistä.
ellauri362.html on line 139: Palattuaan Erewhon-taloonsa Lontooseen Darcy löytää Lady Catherinen odottavan häntä. Ilmeisesti Janen välitön avioliitto Bingleyn kanssa oli saanut muut Merytonin yhteisössä uskomaan, että Darcyn ja Elizabethin häät eivät ole enää kaukana, ja nämä perusteettomat huhut pääsivät Rosings Parkiin, jossa Darcyn täti Lady Catherine oli kauhuissaan, koska hänellä on avioliittosuunnitelmat tyttärelleen ja Darcylle. Kun Elizabeth Longbournissa ei poistanut Lady Catherinen huolia, hän matkusti Lontooseen kohtaamaan Darcyn, joka yrittää rauhoittaa tätiään huomauttamalla, että tällaiset huhut eivät ole ennennäkemättömiä. Mutta kun Lady Catherine myöntää, että hän on jo puhunut Elizabethin kanssa, Darcy kiihtyy. Ja kun Lady Catherine myöntää, että Elizabeth kieltäytyi sanomasta hylkäävänsä ehdotuksen, Darcysta tulee erittäin kiinnostunut. Voisiko siihen olla mahdollisuus, hän ajattelee.
ellauri362.html on line 633: viimeisen rakastetun lasin, ja sitten lauta hylkää.
ellauri365.html on line 169: itsensä hylkäävä ruumis, liikkumaton ja pyörryttävä, Le corps qui s’abandonne, immobile et pâmé,
ellauri365.html on line 265: Sänky 29 kertoo sekin Preussin demilitarisaation ajasta. Tylsä ranu-upseeri tartuttaa hyppykupan johkin Irmaan ja hylkää sen sairaalan sänkyyn 29.
ellauri368.html on line 235: kovaa minulle! Ne juoksevat silmieni ja kulmieni yli ja kuiskaavat rakkautta huutaa korvissani. Haluan syödä ateriani yksin, mutta he, kuten sudet, jaa se kanssani ja juo viinikorkistani ikään kuin heidät olisi kutsuttu vieraita tai sukulaisia. He hylkäävät sen osan, jonka minä heille jaan, vanhasta viinistä ja rasvasta lammasta, mutta he janoavat minun viiniäni ja nälkävät minun ruokaani. Ja
ellauri370.html on line 775: Mustat sotniat (ven. Чёрная сотня) kirjaimellisesti "Mustat komppaniat") oli Venäjän keisarikunnassa Japsnin rökäletappion jälkeen 1900-luvun alussa toiminut äärikansallismielinen ja antisemitistinen liike, joka tuki tsaarin valtaa reaktiona vallankumouksellista kuohuntaa vastaan. Mustien sotnioiden ajamat asiat olivat Venäjän jakamattomuus, ortodoksinen usko ja itsevaltius. Mustat sotniat olivat lähinnä aatelia, maanomistajia, papistoa, porvaristoa, kauppiaita ja käsityöläisiä, mutta myös työläisiä oli mukana. Oikeastaan vaan juutalaiset puuttuivat. Vallankumouksen jälkeen sotnioiden kannattajat muodostivat valkoisen liikkeen oikeistosiiven, joka arvosteli muita monarkismin hylkäämisestä ja väitti valkoisia liberaalien ja vapaamuurarien soluttamaksi.
ellauri382.html on line 401: Vuonna 1878 45 vuoden avioliiton ja 10 lapsen jälkeen Savi erosi vaimostaan ​​Mary Jane Warfieldista vedoten hylkäämiseen, kun tämä ei enää sietänyt hänen syrjähyppyjään. Myöhemmin hän adoptoi Henry Launeyn, jonka uskottiin olevan hänen poikansa avioliiton ulkopuolisesta suhteesta ollessaan Venäjällä.
ellauri382.html on line 694: Nuoresta iästä lähtien intensiiviset ihmiset ovat huolissaan olemassaolon syistä, kuten kuolemaan, vapauteen, eristäytymiseen ja merkityksettömyyteen liittyvistä kysymyksistä. He välittävät intensiivisesti myös globaaleista ja ympäristökysymyksistä, mutta kun he jakavat ajatuksiaan, ihmiset heidän elämässään joko katsovat niitä ymmällään tai mikä pahempaa, hylkäävät tai nöyryyttävät niitä. Näytetään ettei islamilla ole asiaa Suomeen, äänestetään euroviisuissa Israelia! sanovat Atte Kaleva, Ville Rydman sekä joukko persupappeja Ylilaudassa.
ellauri384.html on line 360: "Mutta kansalaisuuden niin laajalle laajentamispolitiikka johtuu [yleensä] todellisten kansalaisten puutteesta; ja vain väestöpula tuottaa tällaista lainsäädäntöä. Kun heillä on riittävä määrä, he asteittain hylkäävät tällaiset ihmiset: orjaisän tai orjaäidin ensimmäiset pojat hylätään; sitten ne, jotka ovat syntyneet kansalaisemästä mutta muukalaisesta isästä; ja lopuksi kansalaisuus rajoittuu niille, jotka ovat molemmin puolin kansalaisia." 1278a13
ellauri391.html on line 518: Jotkut tutkijat pitävät epikurolaisia toisena varhaisena hiljaismin kannattajana. Epikurolaisen filosofian tavoitteena on selvästikin hiljaisemmat tavoitteet: aponia (vapaus pannikuliitin kylkikivusta) ja ataraksia, ja jopa stoalaisen logiikan hylkääminen turhana.
ellauri392.html on line 236: hän liukuu edelleen alaspäin rennosti valtavan hylkäämisen höyhenissä
ellauri395.html on line 612: Henki sanoo mulle selvästi, että myöhempinä aikoina jotkut hylkäävät uskonsa ja seuraavat eksyttäviä henkiä ja demonien opettamia asioita.
ellauri395.html on line 714: että Jumala on uskollinen eikä koskaan hylkää
ellauri395.html on line 1213: Suomessa on pitkälti maallinen yhteiskunta, vaikka kristittyjä on 84 prosenttia väestöstä. 90 % suhtautuu myönteisesti kirkon sosiaalityöhön, mutta vain 8 % osallistuu jatkuvasti minkäänlaiseen jumalanpalvelukseen. Viimeinen herätys tapahtui 1960-luvulla. Vahva usko inhimillisen järjen voimaan ja yliluonnollisten asioiden hylkääminen hallitsee nyt yhteiskuntaa. Suomen kaltainen ultramoderni maa tarvitsee luultavasti sekä uudistusta olemassa olevaan kirkkoon että myös uusia katastrofeja. Rukoile venäläisten läpimurtoa, joka saisi ihmiset etsimään Herraa lännempää.
ellauri398.html on line 273: Leeviläistä (häh? eihän jaakopin poikia edes vielä ollut?) suojeleva isäntä tarjoaa väkijoukolle neitsyttytärtään ja leeviläisen sivuvaimoa. (Raamatun mentaliteetin mukaan ja monille vielä tänäkin päivänä miesten seksuaalista hyväksikäyttöä pidetään iljettävämpänä kuin naisten seksuaalista hyväksikäyttöä.) Kun väkijoukko hylkää tarjouksen, isäntä heittää ulos jalkavaimon, jota benjaminilaiset pahoin pitelevät paremman puutteessa aamuun asti.
ellauri399.html on line 128: 00:50 Niin pitkälle kuin muistan, varhaisesta lapsuudesta asti, olen aina ollut täysin kiehtonut ajatus kuolemasta. Nyt saatat ajatella, että se on jotenkin sairasta, mutta tiedät, kun lapsi sanoo yöllä lauseen "Jos minun pitäisi kuolla ennen kuin herään", siinä on jotain aivan outoa . Millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä? Nyt useimmat järkevät ihmiset vain hylkäävät ajatuksen. He sanovat, ettet voi kuvitella sitä. He kohauttavat olkapäitään ja sanovat: "No, siitä se tulee." Mutta luulen, että olen yksi niistä vihamielisistä ihmisistä, jotka eivät ole tyytyväisiä sellaiseen vastaukseen. Ei sillä, että yrittäisin löytää jotain muuta sen lisäksi, vaan että olen aivan kiehtova siitä, millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä. 01:57 Tarkoitan, että monet ihmiset ajattelevat, että se on kuin menisi pimeyteen ikuisesti tai haudattaisiin elävältä. Mutta ilmeisesti se ei olisi ollenkaan niin, koska tunnemme pimeyden kontrastina - ja vain kontrastina - valon kanssa. Minulla on ystävä – tyttö, joka on erittäin älykäs ja sananvalkoinen – ja hän syntyi sokeana, eikä hänellä ole pienintäkään aavistustakaan, mitä pimeys on. Sana merkitsee hänelle yhtä vähän kuin sana "valo". 02:38 Joten jos menisit nukkumaan – et ole tietoinen pimeydestä nukkuessasi – ja niin jos menisit uneen, tajuttomuuteen, aina ja aina ja aina, se ei olisi ollenkaan kuin menisit pimeyteen. , se ei olisi ollenkaan kuin elävältä haudattu. Ihan kuin itse asiassa sinua ei olisi koskaan ollut olemassakaan. Ei vain sinä, vaan myös kaikki muu. Olisit siinä tilassa kuin et olisi koskaan ollut. Ja siellä ei tietenkään olisi ongelmia, ei olisi ketään, joka katuisi minkään menetystä, sitä ei voisi edes kutsua tragedioksi, koska ei olisi ketään, joka kokisi sen tragediana. Se olisi – yksinkertaista – ei mitään. Ikuisesti ja ikuisesti, koska sinulla ei vain olisi tulevaisuutta, sinulla ei olisi myöskään menneisyyttä eikä nykyisyyttä. 04:00 Nyt luulisi, että se oli se kohta, jossa sanoimme: "No, puhutaan jostain muusta." Mutta en ole tyytyväinen siihen; Kieltäydyn, koska tämä saa minut ajattelemaan kahta muuta asiaa. Tämä tyhjyyden tila saa minut ensinnäkin ajattelemaan - ainoa asia, jonka saan kokemuksessani lähellä tyhjyyttä, on se, miten pääni näyttää silmiini. Koska minusta tuntuu, että siellä on maailma – ikäänkuin – silmieni edessä, ja sitten silmieni takana ei ole mustaa täplää, ei ole edes sumeaa kohtaa. Ei ole yhtään mitään. En ole tietoinen päästäni, ikään kuin mustana aukona kaiken tämän valoisan visuaalisen kokemuksen keskellä. Siinä ei ole edes kovin selkeitä reunoja, koska näkökenttä on soikea. Ja jos liikutan sormiani näkökenttääni pitkin, se on näin, ja tämä on kohta, jossa sormeni vain katoavat näkyvistä. Epämääräinen reuna. Mutta sitten tämän ovaalin takana ei ole mitään. Ihan vain näköaistin perusteella. Tietysti, jos käytän sormiani ja kosketan, voin tuntea jotain silmieni takana. Mutta jos käytän näköaistia yksin, siellä ei vain ole mitään. Nyt kuitenkin siitä tyhjyydestä, jonka näen. No, se on ensimmäinen asia, joka minulle tulee mieleen. 06:00 Seuraava asia, jota se saa minut ajattelemaan, on tämä: jos olen kuollessani kuin en olisi koskaan ollutkaan, niin olin sellainen ennen syntymääni. Koska - aivan kuin yrittäessäni palata silmieni taakse ja löytää mitä siellä on, tulen tyhjään paikkaan - jos yritän muistaa takaisin ja takaisin, ja takaisin ja takaisin, minulla on varhaisimmat muistoni ja sitten , niiden takana ei mitään. Täysin tyhjä. Mutta aivan kuten tiedän, että silmieni takana on jotain käyttämällä sormia pääni päällä, niin tiedän muiden tietolähteiden kautta, että ennen syntymääni oli jotain tekeillä. Siellä oli isäni ja äitini, ja heidän isänsä ja äitinsä, ja koko maapallon aineellinen ympäristö ja sen elämä, josta he tulivat, ja sen takana aurinkokunta ja sen takana galaksi ja sen takana kaikki galaksit , ja sen takana… toinen tyhjä: välilyönti. 07:11 Joten ajattelen, että jos palaan, kun olen kuollut, tilaan, jossa olin ennen syntymääni, enkö voisi tapahtua uudestaan? Tiedätkö, se mikä on tapahtunut kerran, voi hyvin tapahtua uudelleen. Jos se tapahtui kerran, se on poikkeuksellista, eikä se todellakaan ole kovin erikoisempaa , jos se tapahtuisi uudestaan. Toisin sanoen tiedän varmasti – koska olen nähnyt ihmisten kuolevan ja olen nähnyt ihmisiä syntyvän heidän jälkeensä –, että (joka tapauksessa) kuolemani jälkeen ei synny vain joku, vaan myös lukemattomia muita olentoja. . Että minä tiedän. Me kaikki tiedämme sen, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta mikä meitä huolestuttaa, on se, että kun olemme kuolleet, ei voi olla mitään ikuisesti, ikään kuin siitä olisi syytä huolehtia. Ennen syntymääsi ei ollut tätä samaa ikuisesti mitään, ja kuitenkin tapahtuit. Ja jos tapahtui kerran, voit tapahtua uudelleen. 08:40 Mitä se nyt tarkoittaa? No, päästään siihen ensin sen yksinkertaisimmalla tavalla, ja selittääkseni itseni minun on keksittävä uusi verbi: tämä on verbi I . Ja ensinnäkin kirjoitamme sen I-kirjaimella, mutta sen sijaan, että se olisi pronomini, kutsumme sitä verbiksi. Universumi on . Se on minä -ed minussa ja se on sinussa. Kirjoitetaan nyt sana silmä uudelleen . Kun puhun "nähdä silmällä jotain", se tarkoittaa katsoa jotain, olla tietoinen jostakin. Joten muutamme oikeinkirjoitusta ja sanomme universumin silmät ; se tulee tietoiseksi itsestään meissä jokaisessa. Ja se katselee jatkuvasti ja joka kerta kun se katsoo , jokainen meistä, jossa se katsoo, tuntee olevansa kaiken keskipiste. Ja että tiedän, että sinä tunnet olevasi minä, aivan samalla tavalla kuin minä tunnen olevani minä . Ja meillä kaikilla on sama tyhjän tausta. Emme muista tehneemme sitä aiemmin, mutta sitä on kuitenkin tehty ennenkin. Uudelleen, uudestaan ​​ja uudestaan, ei vain ennen ajassa, vaan kaikkialla ympärillämme kaikkialla muualla avaruudessa on kaikki; on universumi I-ing 10:11 Katsokaa nyt, yritän tehdä tämän selvemmäksi tällä tavalla: kun sanon "Se on universumi I-ing ", kuka minä on ? Mitä tarkoitat 'minä'? No, sillä voit tarkoittaa kahta asiaa. Toisaalta voit tarkoittaa sitä, mitä kutsutaan egoksesi, persoonallisuutesi. Mutta se ei ole sinun todellinen minäsi, koska persoonallisuutesi on käsityksesi itsestäsi ; se on kuvasi itsestäsi. Ja se koostuu siitä, miten tunnet itsesi, kuinka ajattelet itsestäsi, ja se on täynnä sitä, mitä kaikki ystäväsi ja sukulaisesi ovat kertoneet sinulle itsestäsi. 10:55 Joten kuvasi itsestäsi – kuinka ilmeisesti tahansa – et ole enää sinä kuin valokuvasi tai enemmän kuin kuva mistään . Kaikki kuvamme itsestämme eivät ole muuta kuin karikatyyrejä. Useimmille meistä ne eivät sisällä tietoa siitä, kuinka kasvatamme aivojamme, kuinka työskentelemme hermoihimme, kuinka kierrätämme verta, kuinka eritämme rauhasten kanssa ja miten muokkaamme luita. Se ei sisälly sensaatioon tai kuvaan, jota kutsumme egoksi. Ilmeisesti siis egokuva ei ole minun minäni. 11:40 Joten minun minäni sisältää kaikki nämä tekijät, joita voisimme sanoa, että keho tekee: verenkierto, hengitys, hermojen sähköinen toiminta - kaikki tämä olen minä, mutta en tiedä siitä mitään . en tiedä miten se tuli yhteen, en tiedä miten se rakennettiin. Ja silti teen kaiken tämän, jos se on totta, myös sanoakseni "hengitän. Minä kävelen. Mielestäni. Olen tajuissani." En tiedä miten pärjään, mutta teen sen samalla tavalla kun kasvatan hiuksiani. Minun täytyy siis paikantaa itseni keskipiste – minun minäni – syvemmälle tasolle kuin egoni, joka on kuvani tai käsitykseni itsestäni. 12:41 Mutta kuinka syvälle mennään?Voimme sanoa, että keho on minä , mutta keho tulee ulos muusta maailmankaikkeudesta, tulee ulos kaikesta energiastaan. Joten se on maailmankaikkeus, joka minä olen . Universumi on samalla tavalla kuin omenapuu tai tähti loistaa . Ja omenan keskipiste on puu, loistavien keskipiste on tähti, ja niinpä minän peruskeskus – eli Itse – jota kutsutaan tässä tapauksessa Alan Wattsiksi, joka on vain nimi. tälle tietylle fyysiselle organismille; kukinta tästä erityisestä ympäristöstä, loistaa ulos tästä ympäristöstä – tekee kaiken tämän ikuisen maailmankaikkeuden keskuksen .Voi, ikuinen – asia on ollut olemassa kymmenen tuhatta miljoonaa vuotta ja todennäköisesti jatkuu vielä ainakin niin paljon, joten emme murehdi kuinka kauan se jatkuu. 13:55 Mutta - toistuvasti - se on , joten minusta tuntuu täysin järkevältä olettaa, että kun kuolen ja tämä fyysinen ruumis haihtuu ja koko muistijärjestelmä sen mukana, niin se on jälleen kerran tietoisuus, joka minulla oli ennen - ei aivan samalla tavalla – vaan vauvan syntymästä. Syntyy tietysti lukemattomia vauvoja, ei vain ihmisvauvoja, vaan sammakkovauvoja, kaniinivauvoja, hedelmäkärpästen vauvoja, vauvaviruksia, bakteereja, ja kuka heistä aion olla? Vain yksi heistä, ja silti jokainen heistä. Koska tämä kokemus tulee aina yksikössä, yksi kerrallaan. Mutta ehdottomasti yksi niistä. 15:03 Itse asiassa sillä ei ole paljon väliä. Sillä jos synnyin uudesti hedelmäkärpäsenä, luulisin, että hedelmäkärpäsenä oleminen oli tavallista, tavallista tapahtumien kulkua. Ja luonnollisesti luulisin olevani tärkeä henkilö – erittäin sivistynyt olento – koska hedelmäkärpäsillä on ilmeisesti korkea kulttuuri. Emme edes tiedä, miten sitä etsiä, mutta luultavasti heillä on kaikenlaisia ​​sinfoniaa, musiikkia ja taiteellisia esityksiä siinä, miten valo heijastuu heidän siivistään eri tavoin, kuinka he tanssivat ilmassa, ja he sanovat: "Oi, katso häntä! Hänellä on oikea tyyli! Katso, kuinka auringonvalo nousee hänen siivistään!" Ja he ovat maailmassaan yhtä tärkeitä ja yhtä sivistyneet kuin me omassa maailmassamme, jotta jos heräisin hedelmäkärpäsenä, en tunteisi itseäni (ikään kuin) erilaiseksi kuin silloin Herään ihmisenä. Olisin tottunut siihen. 15:58 "No", sanot kuitenkin, "se en olisi minä ! Sillä jos se olisin minä uudelleen, minun pitäisi muistaa, millainen olin ennen." Selvä, mutta et – nyt – muista, millainen olit ennen, ja silti olet tarpeeksi tyytyväinen ollaksesi se minä, joka olet. Itse asiassa se on täysin hyvä järjestely tässä maailmassa, että emme muista mitä se oli ennen. Miksi? Koska monimuotoisuus on elämän mauste, ja jos muistaisimme, muistaisimme, muistelimme tehneemme tämän uudestaan ​​ja uudestaan, ja uudestaan ​​ja uudestaan, meidän pitäisi kyllästyä. Ja aivan kuten muisto on kaunis asia, joka täytyy muistaa, ilman muistia emme voi olla älykkäitä. Mutta aivan kuten olen selittänyt, että hahmon näkemiseksi pitää olla tausta, jotta muisto olisi arvokas, pitää olla myös unohdus. 07:01 Siksi nukumme joka yö virkistäytyäksemme: menemme alitajuntaan, jotta tietoisuuteen paluu on jälleen hieno kokemus. No, kun sitä on kestänyt tarpeeksi kauan – kun päivästä toiseen muistamme menneitä päiviä (vaikka univäli onkin) – tulee kohta, jolloin todellakin , jos ajattelemme, mikä on meidän todellista mieltymystämme. , haluamme unohtaa kaiken , mikä meni ennen, jotta voimme saada poikkeuksellisen kokemuksen nähdä maailma jälleen vauvan silmin – olipa vauva mikä tahansa. Joten se on täysin uusi ja meillä on (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) kaikki hämmästyttävä ihme, joka lapsella on; kaikki havainnon eloisuus, jota emme voi saada, jos muistamme kaiken ikuisesti. 17:52 Joten näetkö mitä tapahtuu? Maailmankaikkeus on järjestelmä, joka ei vain unohda itsensä ja muistaa sitten uudelleen niin, että aina on jatkuvaa muutosta ja jatkuvaa vaihtelua ajan kuluessa, vaan se tekee sen myös avaruuden aikavälillä katsomalla itseään jokaisen eri elämisen läpi. organismi antaa ikään kuin kokonaisvaltainen näkemys – tiedäthän, se on tapa päästä eroon ennakkoluuloista: päästä eroon yksipuolisesta näkemyksestä. Joten kuolema on siinä mielessä valtava vapautus yksitoikkoisuudesta. Se asettaa täydellisen unohtamisen välin rytmiseen päälle ja pois, päälle ja pois, jotta voit aloittaa kaiken alusta etkä koskaan kyllästy. 18:56 Mutta pointti on, että jos kuvittelet ajatuksesta olla mitään aina ja aina ja aina, sanot todella: "Kuolemani jälkeen maailmankaikkeus pysähtyy." Ja mitä sanon on: ei, se jatkuu aivan kuten se tapahtui, kun sinä synnyit. Saatat sanoa, että sinun mielestäsi on uskomatonta, että sinulla on useampi kuin yksi elämä. Mutta sanon ensinnäkin, eikö olekin uskomatonta, että sinulla on tämä ? Eikö olekin uskomatonta, että tässä olet menneisyytesi keskellä? Miksi, se on hämmästyttävää. Joten jos se on hämmästyttävää, se voi aina tapahtua uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. 19:52 Tämä tarkoittaa siis sitä, että aivan kuten et tiedä kuinka onnistut olemaan tietoinen, kuinka onnistut kasvattamaan ja muotoilemaan tätä kehoasi, se ei tarkoita, että et tee sitä. . Samoin et tiedä, kuinka universumi loistaa tähdet, muodostaa tähtikuvioita ja galaksit galakseja – et tiedä. Mutta se ei tarkoita, ettet tee sitä samalla tavalla kuin hengität tietämättä kuinka hengität. Jos sanon: "Todella ja todella, minä olen koko tämä universumi" tai - toisin sanoen - "Tämä tietty organismi on koko maailmankaikkeuden tekemä minä-olento ", ja joku voisi sanoa minulle: "No kuka helvetissä luuletko olevasi? Oletko sinä jumala? Lämmitteletkö galakseja? Pystytkö sitomaan Plejadien makeat vaikutteet tai löysäätkö Orionin siteet ? ” Ja minä vastaisin siihen: ”Kuka helvetti sinä luulet olevasi ? Voitko kertoa minulle, kuinka kasvatat aivosi, miten muotoilet silmämunasi ja kuinka pystyt näkemään? No, jos et voi kertoa minulle sitä, en voi kertoa sinulle, kuinka lämmitän galaksia." Vain: Olen paikantanut itseni keskuksen syvemmälle ja yleismaailmallisemmalle tasolle kuin me kulttuurissamme olemme tottuneet tekemään. 21:43 Niin sitten,jos tuo universaali energia on todellinen minä – todellinen Itse, joka on kuin kaikki nämä erilaiset organismit leviävät eri tiloihin tai paikkoihin ja tapahtuvat uudestaan ​​ja uudestaan ​​ja uudestaan ​​eri aikoina – meillä (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) on ihmeellinen järjestelmä menossa. josta voit olla ikuisesti yllättynyt. Universumi on todella järjestelmä, joka jatkuvasti yllättää itsensä. Monilla meistä (etenkin teknisen osaamisen aikakaudella) pyrkimys saada kaikki hallinnassamme on väärä kunnianhimo, koska sinun tarvitsee vain ajatella hetken: millaista olisi, jos todella tietäisit ja hallitset kaikki? Oletetaan, että meillä on superkolossaali teknologia, joka voisi mennä villeimmille unelmillemme teknologisesta osaamisesta, jotta kaikki tapahtuva olisi ennalta tiedossa, ennustettavissa ja kaikki olisi hallinnassamme? Miksi, tiedätkö, se olisi kuin rakastelisi muovinaisen kanssa. Siinä ei olisi yllätystä, ei äkillistä vastauskosketusta – aivan kuin kosketamme toista ihmistä, se ei ole kuin koskettaisi jotain muovista valmistetta. Sieltä tulee vastaus, jotain odottamatonta. Ja sitä me todella haluamme, kun haluamme olla yhteydessä toiseen. 23:25 Näet, et voi kokea tunnetta, jota kutsut "itseksi", ellei se ole ristiriidassa "toisen" tunteen kanssa. Se on kuin tunnettua ja tuntematonta, valoa ja pimeyttä, positiivista ja negatiivista. Muuta tarvitaan, jotta voit tuntea itsesi. Eikö se sitten ole se järjestely, jonka haluat? 23:54 Ja niin, samalla tavalla, etkö voisi sanoa, että järjestely, jonka haluat, ei ole muistaa – muisti on aina, muista, kontrollin muoto : minulla on se mielessä, muistan sen, tiedän numerosi. Olet hallinnassa. Jos nyt jatkat muistamista, muistamista ja muistamista, se on kuin kirjoittaisit paperille ja jatkaisit kirjoittamista, ja kirjoittamista ja kirjoittamista, kunnes paperille ei jää tyhjää tilaa. Muistisi on täynnä, joten sinun on pyyhittävä kaikki puhtaaksi, jotta sinulla on valkoinen paperi uudelleen ja voit alkaa kirjoittaa sille uudelleen. 24:36 Sitä kuolema siis tekee meille: se pyyhkii liuskekiven puhtaaksi ja myös – katsoen sitä planeetan väestön ja ihmisorganismin näkökulmasta – se puhdistaa meidät jatkuvasti. Ja ajatus teknologiasta, jonka avulla jokainen meistä voisi olla kuolematon, olisi jotain, joka täyttiisi planeetan vähitellen ihmisillä, joilla on toivottoman täynnä muistoja. He olisivat kuin ihmiset, jotka asuvat talossa, johon he olisivat keränneet niin paljon omaisuutta, niin paljon kirjoja, niin monia maljakoita, niin monia veitsisarjoja ja haarukoita, niin monia pöytiä ja tuoleja, niin monia sanomalehtiä. – ei olisi tilaa liikkua! Tarvitsemme tilaa elääksemme. Ja avaruus on eräänlaista tyhjyyttä. Ja kuolema on eräänlainen tyhjyys. Kaikki on sama periaate. Ja asettamalla ikään kuin lohkoja tai tyhjyyden tiloja - avaruuden tiloja - jonkin tilojen väliin saamme elämän asianmukaisesti erilleen. Saksan sanaa käyttäen: Lebensraum , "huone asumiseen". Sitä avaruus antaa meille, ja sen antaa meille kuolema. 26:00 Katso nyt: huomaa, että kaikessa, mitä olen sanonut kuolemasta, en ole tuonut sisään mitään, jota voisin kutsua pelotukseksi. En ole tuonut mitään tietoa mistään, jota et jo tiedä. En ole vedonnut mihinkään mystiseen tietoon sieluista, muistoista entisistä elämistä tai sellaisista. Olen vain puhunut siitä termeillä, jotka me jo tiedämme. Joten jos sanot: "Kaikki tämä ajatus, joka ihmisillä on haudan takana olevasta elämästä, on vain toiveajattelua", sanon: "Okei. Minä myönnän sen." Oletetaan, että se on toiveajattelua ja että kun olemme kuolleet, ei vain ole mitään . Todettakoon se tosiasia: se tulee olemaan loppu. Huomaa nyt ensinnäkin, että se on pahin asia, jota sinun täytyy pelätä. Pelottaako se sinua? Kuka pelkää? Oletetaan, että se loppuu? Ei enää ongelmia! 27:11 Mutta sitten tulet huomaamaan, että tämä tyhjyys – jos noudatit väitettäni – on jotain, josta sinä ikään kuin pomppaat jälleen , aivan kuten pomhdit alun perin syntyessäsi: sinä pommitat tyhjyydestä. Tyhmyys on eräänlaista pomppimista, koska se merkitsee – mikään ei merkitse mitään. Joten palaat takaisin. Kaikki uutta, kaikki erilaista, ei mitään verrattavaa aikaisempaan, virkistävä kokemus. 27:43 Jajos siis saat tämän tunteen – aivan kuten sinulla ei ole mitään käsitystä silmiesi takana – saat tuntemattomuuden tunteen (erittäin voimakkaan, pirteän tyhjyyden) koko olemuksesi taustalla, eikä siinä ole mitään pelättävää. , silloin – tällä tavalla – voit tulla ihmiseksi, jolle loppuelämä on kastiketta, koska olet jo kuollut. Tiedät, että tulet kuolemaan. Sanomme, että yksi asia on varma, se on kuolema ja verot. Ja meidän jokaisen kuolema nyt on yhtä varma kuin se olisi, jos kuolisimme viiden minuutin kuluttua. Joten missä on ahdistuksesi, missä on puhelusi? Pidä itseäsi jo kuolleena, jotta sinulla ei ole mitään menetettävää.Turkkilainen sananlasku sanoo: "Se, joka nukkuu lattialla, ei putoa sängystä." Joten samalla tavalla henkilö, joka pitää itseään jo kuolleena, joka – siis et ole käytännössä mitään. Sadan vuoden päästä olet kourallinen pölyä. Se tulee olemaan totta. Hyvä on. Toimi tuon todellisuuden mukaan, etkä yllätä itsesi yllättäen mistään: tuosta mitä enemmän tiedät, ettet ole mitään, sitä enemmän tulet olemaan jotain.
ellauri403.html on line 103: Ja sen jälkeen minä näin miehiä ja naisia pukeutuneena rievuihin, jotka olivat täynnä pikeä ja tulikiveä, ja lohikäärmeitä oli kierretty heidän kaulaansa, hartioihinsa ja jalkoihinsa, ja enkelit, joilla oli tulen sarvet, pakottivat heitä ja löivät heitä ja sulkivat heidän sieraimet sanoen: heille: Miksi ette tienneet aikaa, jolloin teidän oli oikea tehdä parannus ja palvella Jumalaa, etkä tiennyt? Ja minä kysyin: Keitä nämä ovat, Herra? Ja hän sanoi minulle: Nämä ovat niitä, jotka näyttivät hylkäävän maailman ( lat. Jumalan), pukeutuen meidän asumme, mutta maailman paulat tekivät heidät onnellisiksi: he eivät osoittaneet rakkautta eivätkä säälineet leskiä ja orpoja. : muukalaista ja pyhiinvaeltajaa he eivät ottaneet vastaan, eivät uhraaneet ainuttakaan uhria eivätkä säälineet lähimmäistänsä, ja heidän rukouksensa ei noussut edes yhtenä päivänä puhtaana Herralle Jumalalle; mutta maailman monet paulat pidättelivät heitä, eivätkä he kyenneet toimimaan oikein Jumalan edessä. Ja enkelit kantoivat ( lat. piirittivät) heidät ympäriinsä kidutusten paikkaan, ja ne, jotka kärsivät, näkivät heidät ja sanoivat heille: Me totisesti, kun elimme maailmassa, jätimme huomiotta Jumalan, ja te teitte samoin. Ja me, kun olimme maailmassa, tiesimme olevamme syntisiä, mutta teistä sanottiin: Nämä ovat vanhurskaita ja Jumalan palvelijoita. Nyt me tiedämme, että te olette vain Herran nimessä kutsutut. Siksi he myös maksavat kuuluvan sakon.
ellauri408.html on line 581: Aladiakonina Langresissa vuonna1648, hän kokee uskonnollisen kääntymyksen ja hylkää maallisen elämänsä. Siitä lähti liikkeelle hänen mietiskelynsä elämän lyhyydestä.
ellauri408.html on line 624: Välittömästi rakastaja juoksee kauniin ruusun luo. Mutta sitä ympäröi orjantappuraaita, ja hän yrittää turhaan saavuttaa sen. Hän ei ehkä olisi koskaan onnistunut ilman Bel-Accueilia, joka tarjoutui viemään hänet aidan yli ja viemään hänet ruusun lähelle. Mutta häntä vartioivat Timo Vaara, Häpeä, Pelko ja Malemouth. Timo Vaara nukkui; hän yhtäkkiä herää ja ajaa köyhän Loverin ulos puutarhasta. Autio pakenee, ja järki, joka säälii tuskaa, tulee auttamaan häntä. Hän hylkää hänet julmasti haluamatta kuunnella hänen neuvojaan ja tulee etsimään lohtua Amilta, joka lohduttaa häntä. "Palaa", sanoi Ami, "tätä vaaraa kohti ; se on vähemmän kauhea kuin miltä se näyttää; houkuttele häntä kauniilla sanoilla, niin hän antaa sinun nähdä rakkaan Rosesi jälleen." Vaara itse asiassa pehmenee ja nukahtaa. Rakastaja käyttää sitä välittömästi väärin ja Bel -Accueilin hyvien palveluiden ansiosta unohtaa naida hurmaavaa ruusua. Mutta Malebouche on siellä katsomassa. Hän puhuu heistä niin paljon, että lopulta unessa ollut Jealousy herää, tulee loukkaamaan Rakastajaa ja varoittaa Bel-Accueilia, että tämä aikoo rakentaa tornin lukitakseen hänet. Häpeä ja pelko järkyttyneenä tällaisesta vakavuudesta ja rukoilevat Jalousiea antamaan anteeksi Bel-Accueilille ja panevat kaiken hänen typerään nuoruuteensa. Mutta mustasukkaisuus ei halua kuulla mitään. Hän rakensi linnoituksen, jota reunusti neljä tornia, ja keskelle tornin, johon hän sulki Bel-Accueilin ja ruusut. Rakastaja itkee ja on epätoivoinen, ja... Guillaume de Lorrisin osa päättyy.
ellauri408.html on line 628: Epätoivoinen rakastaja puhuu kuolemasta, kun Reason palaa lohduttamaan häntä. Hän hylkää hänet toisen kerran ja palaa löytääkseen Amin, joka lisää hänen rohkeuttaan ja näyttää hänelle tien linnaan. Mutta tätä polkua kutsutaan Too-Giving, ja rikkaus vartioi sitä, joka jahtasi Köyhyyttä ja jahtaa sitä vuorotellen. Dieu-d'Amours havaitsi hänet melko koetelluksi ja tulee sitten hänen avukseen. Hän kysyy ensin häneltä, eikö hän ole unohtanut käskyjään. Rakastaja lausuu ne hänelle. Tyytyväinen Dieu d'Amours kutsuu välittömästi koko paronikuntansa. Se on tietämystä: pyhyys, sydämen jalo, rikkaus, franchising, sääli, suuruus, rohkeus, kunnia, kohteliaisuus, iloisuus, kauneus, nuoruus, hyvyys, yksinkertaisuus, toveruus, turvallisuus, halu, vähennys, ilo, ystävällisyys, kärsivällisyys, hyvä - Telexin tekomuna, rajoitus-raittius ja teeskentely.
ellauri409.html on line 144: Ymmärtääkseen Pascalin käyttämän menetelmän lukijan on oltava valmis seuraamaan tälläisen älykkään uskovan mielen prosessia. Kristillinen ajattelija – ja tarkoitan miestä, joka yrittää tietoisesti ja tunnollisesti selittää itselleen sekvenssin, joka huipentuu uskoon julkisen anteeksipyynnön sijaan – etenee hylkäämällä ja eliminoimalla. Hän huomaa maailman olevan niin ja niin; hän pitää sen luonnetta selittämättömänä millään ei-uskonnollisella teorialla; uskontojen joukossa hän havaitsee kristinuskon ja katolisen kristinuskon olevan tyydyttävin selitys maailmalle ja erityisesti omalle sisäiselle moraalimaailmalle; ja sitten, mitä Newman kutsuu "voimakkaiksi ja samanaikaisiksi" syiksi, hän huomaa olevansa vääjäämättä sitoutunut inkarnaation dogmiin. Epäuskoiselle tämä menetelmä vaikuttaa epäuskoiselta ja perverssiltä; sillä epäuskoinen ei yleensä ole kovin vaivautunut selittämään maailmaa vain itselleen, eikä myöskään niin suuresti ahdistunut sen epäjärjestyxestä; Hän ei myöskään yleensä ole kiinnostunut (nykyisin termein) "arvojen säilyttämisestä". Hän ei katso, kuten hurahtanut, että jos tietyt tunnetilat, tietyt luonteenkehitykset ja se, mitä ylimmässä mielessä voidaan kutsua "pyhitykseksi" ovat luonnostaan ja tarkastelun perusteella tiedetään olevan hyviä, niin tyydyttävän maailman selityksen on oltava selitys, joka tunnustaa näiden arvojen "todellisuuden".
ellauri409.html on line 511: Sebond väitti, että inhimillinen järki ei voinut todistaa Jumalan olemassaoloa, usko oli välttämätön tähän. Sebond väitti siis, että totuus löytyy vain luonnosta, koska se on Jumalan työtä. Siten hän hylkää antiikin filosofien opetukset, jotka etsivät totuutta järjestä ja logiikasta, jotka ovat pirun työtä. Toisaalta pirukin on Jumalan työtä, että revi siitä.
ellauri411.html on line 265: Ranskalaisen tutkijan Rombert Ambelainin teoksen Jesus, Paul, Golgathas kolmannen osan toinen osa (käännetty kreikaksi) kehittää hyvin omaperäisen teorian Paavalista. Tämä teoria on "hyvinvointi", eli se myöntää Paavalin historiallisen olemassaolon, mutta hylkää kaiken hänen toimintansa jumalallisen alkuperän. Kahdella sanalla, Ambelainin mukaan Paavali ei ollut juutalainen vaan idumealainen, kuningas Herodes Suuren äidin pojanpoika ja isän toinen veljenpoika. Koska hän rakastui syvästi juutalaisen ylipapin Gamalielin tyttäreen ja aikoi mennä naimisiin tämän kanssa, hän kääntyi juutalaisuuteen ja ympärileikattiin. Matkan varrella avioliitto kuitenkin hajosi ja Paavali, itsepäisyydestä ja komplekseista hyvin ruma ja sairas, kääntyi faute de mieux kristinuskoon. Lukuun ottamatta muutamia virheitä, olettamuksia ja teorioita, joita hän yrittää edistää, Ambelainin mainitsemat todisteet ovat tutkimisen arvoisia.
ellauri411.html on line 278: Logiikan hylkääminen Russellin paradoxin vuoxi kumoaa kaiken keskustelun, kaikki väitteet ja kaikki päätelmät. Ei ole sivistynyttä elämää ilman logiikkaa, oli se kuinka alkeellista tahansa, vaikkapa vain propositionaalista. Joten horjumaton todiste siitä, ettei Paavalia tai evankeliumien Jeesusta ollut, olisi viimeinen looginen isku kaikkia luotuja ja niihin perustuvia taikauskoita vastaan. Mutta valitettavasti, toistan, niillä harvoilla elementeillä, joita meillä on, emme voi turvallisesti ja täydellisesti todistaa, että niitä heppuja oli olemassa tai ettei niitä ollut olemassa, ja jos niitä oli olemassa, kuinka paljon niistä sanotusta on myyttiä ja kuinka paljon on tosiasia. Varmasti on liian monia epäilyksiä ja perusteita olettaa, että näitä ihmisiä ei koskaan ollut olemassa. Mutta jos voimme osoittaa että Paul, myyttinen tai ei, oli joka tapauxessa paskiainen, ei sitä tarvita. Jos tässä esittämämme vastakkainen näkemys kattaa meidät moraalisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti jne., niin Paavalin tai Kristuksen olemassaololla ei ole enää suurta merkitystä meille. Vapautamme itsemme uskonnoista, lahkoista, taikauskoista ja niihin perustuvista ennakkoluuloista ja siihen tarina päättyy.
ellauri411.html on line 484: (Huomautus : Vaikka esikristillisissä uskonnoissa ja yhteiskunnissa oli muutamia neitsyyden instituutioita, esim. neitsyt jumalattaret, neitsyt papittaret, Hestiadit jne., nämä instituutiot ovat teologisesta näkökulmasta täysin erilaisia, niillä on erilainen merkitys ja ne ovat eri suuruusluokkaa kuin neitsyys, josta kristinusko on esimerkki. Nehän oli yleisesti valtion kustantamia ilotaloja. Siksi kristinuskossa ei ole pyhä Afroditea tai pyhä Dionysosta, vaan psykopatologinen pakkomielle "ei saastuta naisia". "taloudellisesti" ja lekhona syntisenä on sovitettava erityisellä rituaalilla, kuten olemme jo maininneet Kristillinen käsitys ja käsitys neitsyydestä sekä naisille että miehille on oudoin ja vaarallisin kristillinen keksintö tämä kurjuus: Mooseksen laki, alastomuuden, naiseuden ja rakkauden tabu, Paavali, maallisten asioiden hylkääminen, välitön eskatologia jne. Monet salaliittoteorioiden kannattajat väittävät, että kaikki tämä neitsyydestä ja kastraatiosta oli temppu, jolla pyrittiin kirjaimellisesti poistamaan Kreikkalais-roomalainen ylempi yhteiskuntaluokka, jotta juutalaiskristityillä olisi silloin avoin kenttä täydelliselle valta-asemalle. Toisin sanoen se oli väline taisteluun ja voittoon kreikkalais-roomalaista maailmaa vastaan, kun he olivat ymmärtäneet, ettei heillä ollut sotilaallisesti toivoa saavuttaa sitä. Riippumatta siitä, onko tämä teoria totta vai ei, valitettavasti ihmiskunnalle, he lopulta onnistuivat Konstantinus Suuren kanssa saamaan aikaan kreikkalais-roomalaisen maailman tuhon.
ellauri411.html on line 602: (Meillä on myös tällaisia ​​ehdottomia tuomioita Ilmestyskirjassa 14 :14-15, ja rangaistuksen hylkäämisellä, kuolemalla jne. tässä elämässä meillä on Vanhassa testamentissa , 3. Moos. 11:22 , 13:13, 5. Moos. 14:5 , Kg΄: 18-19.
ellauri412.html on line 301: joka hylkää laittoman hyödyn,

ellauri412.html on line 631: Runon keskusta on asetettu ryhmän suuhun, jota kutsutaan "me", joka kertoo palvelijan tarinan. He sanovat, että hän näytti heille aluksi merkityksettömänä matalana, jumalan hylkäämisenä ja ihmisten hylkääminä. Palvelijassa ei ollut mitään vaikuttavalta tai tärkeän näköisestä (Isa 53:1-3). Nyt he kuitenkin myöntävät, että he eivät olisi voineet olla enemmän väärässä (Isa 53:4-6). Todellisuudessa palvelija kärsi ja kuoli Israelin synnyyden ja uskontottomuuden puolesta. Israel hylkäsi Jumalan palvelijan, ja he johtivat hänet kuolemaan ja tappoivat hänet (Isa 53:7-9).
ellauri412.html on line 635: Onneksi tämä ei ole palvelijan tarinan loppu. Hänen hylkäämisensä ja kuoleman jälkeen me kaikki yhtäkkiä luemme, että palvelija "katso jälkeläiset ja elää pitkiä päiviä" ja "näe valo ja ole tyytyväinen" (Isa 53:10-11). Kuulemme, että hänen kuolemansa oli itse asiassa epäonnistumisen vastakohta. Se oli hänen tapansa "kantaa kansansa synnit", jotta syyllinen ”voi lausua vanhurskaksi” Jumalan edessä (53:11b). Israel, joka ei ainoastaan päätynyt karkotetusta syntiinään, vaan myös tappoi Jumalan palvelijan, joka on lähetetty heille, lausutaan ”vagiinalliseksi” ei minkään tekemänsä vuoksi, vaan sen tähden, mitä palvelija teki heidän puolestaan.
ellauri412.html on line 661: Tietenkin jos skeptinen ottaa NT:n pois pöydäksestä inspiroituneena Raamatuna, heidän johtopäätöksensä siitä, että palvelija jonain päivänä sire fyysiset lapset voidaan varmasti pitää kohtuullisena tulkintana. Tämä on itse asiassa monien juutalaisten suosima tulkinta, joka myös skeptisen tavoin hylkää NT:n. Joten parasta lienee uskoa että Jeshua sittenkin pani Magdaleenan paxuxi ja että anglosaxit on sen jälkeläisiä.
ellauri413.html on line 211: Selydoven eteläpuolella Venäjä valtasi Hirnykin kaupungin ja painaa syvemmälle kohti länttä sekä pyrkii saarrostamaan läheisen Kurahikiän. Kastehelmen mukaan Ukrainalla on edessään suuria ongelmia, sillä vetäytyessään venäläisten tieltä se joutuu hylkäämään kauan valmistellut Maginot/Mannerheim-puolustuslinjansa. Venäjä murtaa parhaillaan linnoitusketjua, jonka oli määrä kestää huomattavasti pidempään. Novoukrainkan alueella on vielä yksi puolustuslinja, mutta sen jälkeen tie on vapaa vaikka Lembergiin saakka. Jos Harkovs laatuu, Ukraina on meneyetty, sillä sieltä vihulainen saa polkupyöriä.
ellauri413.html on line 632: hylkäämät ei vuota kunnes Putinin puhe on
ellauri419.html on line 194: the forsaken cry, But for him luojan hylkäämän huudon. Mutta hänelle
ellauri424.html on line 432: Politicon mukaan jotkut allianssin jäsenet ujostelevat Ukrainan liittymisaihetta, eivät hylkää Ukrainan Nato-unelmia, vaan toistavat huolellisesti harkittua linjaa keskittymisestä jatkuvaan apuun. Analyytikot uskovat, että erolinja kulkee ensisijaisesti allianssin länsieurooppalaisten jäsenten ja niiden itäisten kollegoiden välillä. Jälkimmäiset kannattavat tiiviimpiä poliittisia suhteita Ukrainan ja Naton välillä ja haluavat konkreettisemman suunnitelman, joka tasoittaisi tietä sen jäsenyydelle.
ellauri425.html on line 241: Konferenssin, joka pidettiin 14.-17.10.1990 Italian parlamenttitalossa, teemana oli "Kansalliset kysymykset Neuvostoliitossa: uudistus vai sisällissota?" (muiden lähteiden mukaan - "Sisällissodasta sisällisrauhaan Neuvostoliitossa") ja sai epävirallisen nimen "Roomalainen kokous". Konferenssiin toivottivat tervetulleeksi monet nimekkäät reppulit kuten Mihail Gorbatšov, Boris Jeltsin, Josif Brodski, Mstislav Rostropovich, Ernst Neizvestny, Milovan Djilas, Italian presidentti Francesco Cossiga, Italian ulkoministeri Gianni De Michelis ja Rooman pormestari Franco Carraro. Kokouksen osanottajat (mukaan lukien Strada ja hänen vaimonsa) allekirjoittivat niin sanotun "roomalaisen vetoomuksen", jossa (vuosi ennen Neuvostoliiton virallista hajoamista) todettiin: "Yhden ihmiskunnan historian suurimmista valtakunnista on loppumassa. ja sen alueelle on nousemassa uusia valtiomuodostelmia", ja se sisälsi kehotuksia "imperialaalisen totalitaarisen ajattelun hylkäämiseen".
ellauri425.html on line 595: Hän jonka nimeä ei saa mainita, hashem, palaa joko henkilökohtaisesti tai takamuksina jokaisessa Henry Ceramics sarjan romaanissa paitsi kolmatta, Harry Potter ja Azkabanin vanki , jossa hänet mainitaan muuten vain. Hänen syntymänimensä Tom Marvolo Riddle tai Valedro on anagrammaattinen sanamuoto, hän on Harry Potterin arkkivihollinen , jolla on profetian mukaan "valta voittaa pimeyden lordi ". Yöpartio, päiväpartio, hämärän karvakartio. Pimeyden lordi parka makaa yksin ja ystävättömänä, seuraajiensa hylkäämänä.
ellauri425.html on line 606: Asuttuaan orpokodissa nuori Riddle tapasi Dumbledoren, joka tyhjättyään häneen sauvansa kertoi olevansa velho ja järjesti tämän Tylypahkaan. Riddle oli mallioppilas, joka latasi sadistista mielihyvää ihmisten vahingoittamiseen ja hallitsemiseen. Lopulta hän murhasi isänsä ja isovanhempansa kostoksi hänen hylkäämisestä. Kirjassa käsitellään myös Riddlen vihaa muita jästipäitä kohtaan, ja hänen halustaan ​​pelastaa sielunsa saavuttaakseen kuolemattomuuden.
ellauri428.html on line 238: Kritiikillä on aina kaksi näkökohtaa, toinen kohti kirjallisuuden rakennetta ja toinen kohti muita kulttuurisia ilmiöitä, jotka muodostavat kirjallisuuden sosiaalisen ympäristön. Kritiikki ei siis ole arviointitehtävää – toisin sanoen kirjallisen teoksen hylkäämistä tai hyväksymistä – vaan pikemminkin sen tunnistamista sellaisena kuin se on ja sen ymmärtämistä suhteessa muihin teoksiin "loputtoman sanasalaatin" sisällä. Epilogin lopuxi Janne pohtii onko sen nakertamissa salaatinlehdissä mitään yhdistävää juonentynkää nähtävissä. Se jääköön kukon ja kanan päätettäväxi. Ize pieni kaniini kaiken syödä mutusti.
ellauri429.html on line 1085: