ellauri024.html on line 476: Kahlaan sitkeästi läpi Aarne Kinnusen pientä keltaista kirjaa huumorista ja sen puutteesta. Huumorin ja koomisen keskeräinen kymysys. Se on raskasta luettavaa, koomisista kevennyxistä huolimatta, koska siinä ei hevin päästä puusta pitkään. Kuhan naureskellaan Aarnen tahdissa. Huumorin Herbert Karajan. Vallatonta ja vakavaa savolaisen vääräleuan näkövinkkelistä, näkösmirgelistä, näkösirkkelistä, lainataxemme AVS:n muukalaisvihaista nimismiestä Vesilahdesla. (Nää muistiinpanot on suunnilleen yhtä hajanaisia kuin Aarnen oma suolennos. En pyydä anteexi, ja ihan sama mulle saanko.)
ellauri024.html on line 793: Nyt en ole vielä jyystänyt Arskan kirjaa huumorista, mut sen mielest ilmeisest huumori=komiikka+tyyli. Aika erilainen näkemys kuin mulla. Musta epäkypsempi. No, makuasioista pitää kiistellä, se on estetiikan tarkoitus. Se pitää kriitikot leivän syrjässä. Se ei saakaan loppua, ei tässä mitään endlösungia ezitä. Jossei tuo nyt lopu, niin suap jatkua.
ellauri030.html on line 804: Yllätysmomentti selittää mix vanhat vizit ei niin naurata, vaik ois olleet hyviä. Tarkennuxena: ei ize epäsuhtaa naureta, vaan sen selviämistä. Sitä varten pitää olla vähintään kansakouluiässä. Sitä ennen huumori on nonsenseä, mitä pikkulasten vizit just ovatkin. Suunnilleen samaa luokkaa on sanaleikit: Mae West sanoo: avioliitto on hieno laitos, mutten ole vielä kypsä laitoxeen. Tää on vähän kuin ristisanan ratkomista. Mut tää kattaa taas vaan osan huumorista.
ellauri030.html on line 808: Six ei ole ylläri, että filosofit ei ole järin innostuneet huumorista vieläkään. Nyzen vika on että se on irrationaalista. Ja sitähän filosofit kammoaa kuin ruttoa. Nauru on pelkkää fyysistä nautintoa, niinkuin joku pieru. Santayana, vielä yx sakramenskattu ääliö, oli tällä kannalla. Sapaju, rationaalisena apinana, ei voi pitää absurditeetistä enempää kuin nälästä tai kylmästä. Hömelö, kyllähän se tykkää laittaa jalan peiton alta kylmään ja vetää sen takaisin. Onni on differentiaali.
ellauri030.html on line 814: Joku Cohen just viime vuosituhannen lopussa terotti että huumorista on tsygologista hyötyä. Se lisää epäjärjestyxen sietokykyä, vähentää kitkaa ihmisten välillä ja keventää kaikenlaista kurjuutta. Eihän niitä sen takia tehdä, eikä vizit kai kuulu (vielä) amerikkalaisten vanhempien vauvakoulutuxen flashcard-ohjelmaan, mutta totta se silti on.
ellauri041.html on line 391: Tommi heittäytyi vapaalle täytettyään 50. Nyzen esikuvia on Baudelaire, Flaubert ja Camus. Vantaan mies ihailee rranskalaisia. Tommi kuumuu törkeistä taklauxista, mutta esittää todenpuhujaa. Se on luopunut nuoruudentöidensä sexistisistä henkilöhahmoista, skatologisesta sanastosta ja räkäisestä äijähuumorista, tai siis ei enää kirjoittele niitä, eiväthän ne trendaa enää. Silti puolisalaa tykkää NHL:stä ja Baudelairesta. Majanderin taustapeilistä Melender vaikuttaa kamalien eläinten majavalta. Tän arvostelun perusteella sen esseet on aivan MITÄÄNSANOMATTOMIA. Sehän on Jan Blomstedt-luokan i-k-ä-v-y-s-t-y-t-t-ä-v-ä.
ellauri053.html on line 516: Eimut nyt Uarne pääsee omaan ankkalammikkoon. Eli puhuu Puovon huumorista. Mitähän nyt on tulossa!
ellauri060.html on line 268: Peltonen oli huumoristaan huolimatta pohjavireeltään surumielinen, kertoo Tuula Nurmi. Hän keskittyi myös kirjoitustyöhön täydellisesti.
ellauri061.html on line 1439: ”Mun mielestä kirjallisuudessa on aina kyse hassusta huumorista. Jos jokin asia on kova ja synkkä, silloin se pitää kirjoittaa jotenkin hauskasti. Muuten se on tylsääkin tylsempää. Kirjailijan synneistä suurin on Tervon mielestä tylsyys.
ellauri066.html on line 322: Outoa. Mua ei ole naurattanut vielä kertaakaan. Vizin selittäminen ei paljon auta, se ei ole enää hauska sitten, kuten Maui sanoi rintalihaxelleen eräässä tiukassa paikassa elokuvassa Vaiana. Kts. myös Aarne Kinnusen tutkielma huumorista.
ellauri146.html on line 824: Hyi etmä inhoon ton tyyppisiä tyyppejä. Ei ne ymmärrä huumorista pätkääkään, niille se on vaan jotain satiiria ja komiikkaa.
ellauri162.html on line 172: Jotain tosi narsistista tässä Bernanoxen kynäilyssä on. Eikä huumorista ole mitään tietoa. Bernanoxen pappi on surkeileva väpelö.
ellauri294.html on line 699: 1890-luvulla sekä Chautauqua että vaudeville yleistyivät ja vakiintuivat vaihtoehtoisixi viihdemuodoiksi. Vaikka Chautauquan juuret olivat pyhäkoulussa ja arvostivat korkeasti moraalia ja koulutusta, silti vaudeville syntyi minstrel-esityksistä, varieteesta ja karkeasta huumorista, ja niin nämä kaksi liikettä joutuivat vastakkain. Chautauquaa pidettiin terveellisenä perheviihteenä, ja se vetosi keskiluokkaan ja ihmisiin, jotka pitivät itseään kunnioitettavina tai arvostettavina. Vaudevilleä sitä vastoin pidettiin laajalti mauttomana, sillä ei ollut siunausta ja se vetosi kunnottomiin työväenluokan miehiin. Näiden kahden välillä oli jyrkkä ero, eivätkä ne yleensä jakaneet esiintyjiä tai yleisöä.
ellauri308.html on line 249: Äärimmäiset, juutalaiset koomikot ja satiirit ovat tehneet holokaustivitsejä jo jonkin aikaa, mutta muutaman viime vuoden aikana heistä on tullut hyväksyttävää rehua valtavirran, massakulttuurin ja komedian kannalta. Mel Brooksin "The Producers" oli yksi ensimmäisistä popkulttuuriesimerkeistä holokaustin huumorista, jossa oli surullisen kuuluisa "Springtime for Hitler" -numero. Tuore elokuvan uusintaversio, joka julkaistiin vuonna 2005, resonoi vanhemman yleisön keskuudessa, joka rakasti musikaalia. Mutta elokuvan suosio nuorempien amerikkalaisten keskuudessa (joista monet eivät olleet nähneet alkuperäistä musikaalia) saattoi johtua Pharrell Williamsin esityksestä Franz Liebkindinä, typeränä ex-natsina. Tuolloin Pharrell oli heidän (minun) sukupolven "komedian kuningas". Rakastimme Farrellia, joka ei ole juutalainen, entisenä natsina. Avasiko se oven muille ei-juutalaisille alkaa tehdä holokaustivitsejä?
ellauri308.html on line 581: Jon Stewart (syntynyt Jonathan Stuart Leibowitz; 28. marraskuuta 1962) on yhdysvaltalainen koomikko, poliittinen kommentaattori, näyttelijä, ohjaaja ja televisiojuontaja. Hän on saanut lukuisia tunnustuksia, mukaan lukien Mark Twain -palkinnon amerikkalaisesta huumorista vuonna 2022. Vuonna 2019 hän sai New Yorkin pronssimitalin "väsymättömästä asianajotyöstään, inspiraatiostaan ​​ja johtajuudestaan ​​(auttaen) hyväksymään syyskuun 11. päivän uhrikorvausrahastolain pysyvän valtuutuksen".
ellauri309.html on line 168: "hajuisesta huumoristaan ja eri kertojien käytöstä," kahdesta välineestä,
ellauri325.html on line 253: Stephen PH Butler Leacock FRSC (30. joulukuuta 1869 – 28. maaliskuuta 1944) oli kanadalainen opettaja, politologi, kirjailija ja humoristi. Vuosina 1915-1925 hän oli maailman tunnetuin englanninkielinen humoristi. Hänet tunnetaan kevyestä huumoristaan sekä ihmisten hulluutta koskevasta kritiikistä.
ellauri362.html on line 46: Kylläpä on kehno fan fiction sequel Jane Austenin Pride and Prejudicesta! Mitään ei ole jäljellä Janen hienosta huumorista ja säätymoraalista. Samat hynttyyt päällä, mutta aivan ala-arvoista chicklittiä.
ellauri362.html on line 328: Lainasin kirjastosta David Sedariin päiväkirjan osa I. Sedariista on aikaisempi paasaus albumissa 268. Davea ei oikeastaan pitäisi näin kamalasti sättiä, sillä sen homo päiväkirja on samaa genreä kuin nämä takaa maistuvat muistelmani. David Sedaris on vuotta nuorempi kuin Petteri. Suuri osa Sedariin huumorista on näennäisesti omaelämäkerrallista ja itseään halventavaa, ja se koskee usein hänen perhe-elämäänsä, hänen keskiluokan kasvatusta Raleighin esikaupunkialueella Pohjois-Carolinassa, hänen kreikkalaista perintöään, homoseksuaalisuutta, työpaikkoja, koulutusta, huumeiden käyttöä ja pakkomielteistä käyttäytymistä sekä hänen elämäänsä Ranskassa, Lontoossa, New Yorkissa ja South Downsissa Englannissa. Hän on näyttelijätär Amy Sedariin veli ja kirjoitusyhteistyökumppani.
ellauri403.html on line 56: ja aiheesta ohuista ja sterotyyppisistä henkilökuvista, sekavasta juonesta ja osoittelevasta huumorista. Myös vainajan vajaamielinen poika, Pölhö-Kustaa, osallistuu syytöksiin. Hällströmiin leffaversion näyttävät koskenlaskukohtaukset ovat jääneet suomalaisen elokuvataiteen historiaan esikuvana lukuisille myöhemmille tukkilaiselokuville. Mauno Mato (yllä oik.) näytteli Turkan roolin. Lasse Pöysti sai miessivuosan Jussi Jurkka-palkinnon.
xxx/ellauri113.html on line 458: Pekka pitää peräsuolihuumorista. Kumma kun ei sitä ole raamatussa enempää, se on anaalis-obsessiivisten apinoiden käsitys hauskanpidosta. Pekan mielestä kolibakteerit on kovia jätkiä, niiden pitäisi olla luomakunnan herroja. Olisko jehovalle tullut siinä erehdys? Väärä pää tuli siunatuxi? Onkohan herra izekin bakteerin näköinen? Liikkuu kuudella perämoottorilla? Elian ilmestyxessä niitä taisi olla.
xxx/ellauri167.html on line 631: Diskordianismi (engl. Discordianism) on uskonto, joka perustettiin vuosien 1958–1959 aikana Yhdysvalloissa. Se mielletään usein virheellisesti parodiauskonnoksi, vaikka ne ovat hartaita pakanoita. Diskordianismi on uskonto, joka on vitsi, tai toisin päin, riippuen kuka nauraa millekin. Diskordianismille on tyypillistä absurdius. Diskordianismi on saanut vaikutteita zen-ajattelusta ja osin huumorista.
xxx/ellauri363.html on line 297: Keskiaikainen ajattelu katsoi, että hulluus oli kehon, ei aivojen, sairaus, joka voidaan parantaa käyttämällä vahvoja lääkkeitä, jotka puhdistavat yksilön "melankolisesta huumorista". WTF anglosaxit, eikö aivot ole osa kehoa?
23