ellauri011.html on line 435: suutuntuma maaginen: armo, hurmio, hartaus,

ellauri033.html on line 978: Puhukaa: annatteko takaisin nää hienot hurmiot,
ellauri048.html on line 178: Suomen Goethe kirjoitti myös Mussen elämäkerran 1918. Pitäiskö kazoa. Yx sen suosikkisanoja on hurmio. Mulla se esiintyy kerran, vittuilumielessä. Se on ällösana kuten hulvaton, vilpitön, tai intohimo.
ellauri066.html on line 213: Jääpeili syntyi perheen kanssa kesämökillä Sääxmäen Kalalahdessa 1928. Se oli kesien kesä. Varmaan 6v Pirkollekin Pikossa. Missä vain on tarpeen apu sinne rientää pikku Papu. Kuolema painuu taustalle, tuo peräpäästä päässyt demoni. Eroottinen hurmio on framilla. Aaro 1893-1952 oli elonsa vaelluxen puolitiessä kuuron Väiskin siskon jalkovälissä. Mä olin 1kk ikäinen Aaron kuollessa, se 59. Eipä kovin vanhaxi elänyt.
ellauri147.html on line 65: Haapion ensimmäinen vaimo (vuodesta 1929), kansanrunoudentutkimuksen dosentti Elsa Enäjärvi kuoli syöpään 1951. Runoilija Ale Tyynnin kanssa Haapio avioitui 1960. Haapioiden tytär Elina Haapio-Mannila on sosiologian lopppuunpalanut professori. Toinen tytär Katarina Eskola on kulttuurintutkija. Ne ovat hurmion tyttäriä. Se kirja oli vitun kauan mulla lainassa mutten jaxanut lukea. Martti Haapion veli oli vielä fasistisempi pappi ja runoilija Jaakko Haapio.
ellauri216.html on line 294: Jumalan pimeys on kiihkeä ja armoton romaani miehen elämästä ja hänen elämänsä naisista. Se kertoo menestyneestä toimittajasta, joka matkustaa luostariin tarkoituksenaan kirjoittaa kirja terrorismista ja globalisaatiosta. Työhön paneutuakseen hän tarvitsee rauhallisen ympäristön. Mutta hänen suunnitelmansa muuttuvat, kun yllättävät ja selittämättömät tapahtumat luostarissa tempaavat hänet mukaansa. Ne sysäävät hänet olemassaolon äärimmäiselle reunalle, ja hän joutuu kohtaamaan menneisyytensä ja nykyisyytensä ehkä ensimmäistä kertaa itseään väistämättä. Kirja kertoo myös rakkaudesta ja rakastamisen mahdottomuudesta, himosta ja rukouksesta, hurmiosta ja pelosta, väkivallasta ja hiljaisuudesta, lapsuudesta ja unista ja luopumisesta. Kaiken aikaa tehdään matkaa syvemmälle pimeyteen, jotta löytyisi armo, joka sinne kätkeytyy.
ellauri216.html on line 873: Ruumiin hiljaisuus on ruumiin rajoittamista. ”Hesykian alku on jumalallinen lepo” (pyhä Gregorios Siinailainen). Välitila on ”valaisevan voiman ja näkemisen tila; ja se päätyy ekstaasiin tai mielen hurmioon kohti Jumalaa” (sama.). Pyhä Portaiden Johannes viitaten ulkonaiseen, ruumiilliseen hiljaisuuteen, kirjoittaa: ”Hiljaisuuden rakastaja pitää suunsa kiinni, eikä koko ajan pomiloi”.
ellauri238.html on line 771: Herpertin pelihahmo tais olla tämmönen Mr. Cogito. Ärsyttää runoilijat joilla on kliseisiä alter egoja, esim. P. Mustapää. P. Mustapää oli 1 nilkin 375 humanistista. P. Mustapään runoissa kerrotaan olleen syvää tunnelatausta. Niissä yhdistyivät huumori ja hurmio, mikä oli uutta tuona aikana. Me marssimme Aunuxen teitä. Ei sunkaan Herpertti lie kaupannut Cogiton hatun alla jotain pirun katolista dualismia?
ellauri272.html on line 523: hurmiossa
ellauri282.html on line 367: Hän opiskeli eka Alcalán yliopistossa, jossa hän opiskeli joitain opintojaxoja teologiaa ja latinaa vuosina 1526–1527. Siellä hän tapasi useita hartaita naisia, jotka oli kutsuttu ennen inkvisitiota. Näitä naisia ​​pidettiin alumbradoina – ryhmänä, joka oli innokkaasti ja hengellisyydessään sidoksissa fransiskaanien uudistuksiin, mutta inkvisition hallintohenkilöstö suhtautui heihin nihkeästi, tuli yhä enemmän epäilyksiä. Kerran, kun Íñigo saarnasi kadulla, kolme näistä uskollisista naisista alkoi kokea hurmioituneita tiloja. "Yksi kaatui järjettömästi, toinen kierteli toisinaan maassa, toinen oli nähty kouristuksia tai vapisevana ja hikoilevana ahdistuksesta." Epäilyttävä toiminta tapahtui, kun Íñigo oli saarnannut heille lähituntumalta ilman teologian tutkintoa. Tämän seurauksena inkvisitio valitsi hänet kuulusteluihin, mutta hänet vapautettiin myöhemmin.
ellauri309.html on line 849: hurmioitunut.

Vuoden 2001 parodian runsaan trailerin jälkeen siirrymme
ellauri362.html on line 565: oluen mutaisten hurmioiden yli;
ellauri368.html on line 204: Loukkaantuneena maassa kädet ylhäällä istuva Yuval Kestelman ei uhannut Avijad Frijan henkeä. Mutta tilanteesta hurmioitunut Frija halusi viedä haaveensa loppuun asti. Eikä tajunnut, että hänen ampumansa Kestelman oli juuri estänyt terrori-iskun toisella samanlaisella. Jatkakaa pojat samaan tahtiin, ampukaa kaikki toisenne.
ellauri372.html on line 544: Lisäksi Hudibrasticin riimijärjestelmä merkitsee sopimattomia vertailuja. Esimerkiksi riimi "humalassa" ja "punkissa" (tarkoittaa "prostituoitua") viittaa siihen, että puritaanien uskonnolliset hurmiot olivat samaa luokkaa kuin seksuaalinen ruiskahdus ja päihtymys.
ellauri386.html on line 88: Hän oli melko hurskas, mutta ei käynyt usein kirkossa ja ei pitänyt papeista, varsinkin siperialaisista. Mutta hän puhui Kristuksesta hurmioituneena. Hän kannatti yksityistä omaisuutta ja yritysoikeuksia, eikä yhtynyt moniin aikansa sosialististen utopistien vapaiden markkinoiden kritiikkiin, vaikka oli haukuskellut länsikapitalismia Lontoon matkalla.
ellauri403.html on line 48:

Teuvo Pakkala (alun perin Teodor Oskar Johaninpoika Frosterus, 9. huhtikuuta 1862 Oulu – 7. toukokuuta 1925 Kuopio) oli suomalainen kirjailija. Pakkala lasketaan 1880–1890-lukujen realisteihin, ja häntä on usein nimitetty myös naturalistiksi. Nimen helposti sekottaa Toivo Pekkaseen, tohon sinimustaa hurmiota kokeneeseen lakkorikkuriin. Mutta kyseessä on vallan eri kaveri. Oliko se sukua isot kannunsa poisleikanneelle Janinalle? Tokkopa, Janina Päivänsäde oli Frostell, nyttemmin small Fry.
ellauri408.html on line 221: Ei ihme että sexuaalisuus oli Amielille myrkkyä, kun lukee se järkyttävää sexismijaaritusta. Arkuutta ja ujostelua naisten seurassa, väkivaltaisia pyyteitä, mitä vielä, ja silti Henrin score oli nolla! Henri lentää kuin salvettu kärrpänen muttei jatka sukuaan. Kiihottuu vaan pikku Lulusta. Teki mieli nuolla tuollainen pikku tyllerö kiireestä kantapäähän! Naah, viime kädessä Häri viihtyy vain izensä seurassa, keppi kädessä. Väärä häveliäisyys teki siitä eunukin. Sen käsityxet naisista on aivan sikkejä. Naisen rakkauden ainoana pyrintönä on hurmioinen yhtymys. Paljonkin sä siitä tiedät eunukki!
xxx/ellauri120.html on line 408: Nuorena Nyrki Tapiovaara oli urheilullinen. Vanhemman veljensä, Kaarlo Tapion eli Tapio Tapiovaaran, kanssa hän harrasti myös kirjallisuutta ja historiaa. Veljekset esiintyivät koulussa tulenkantajina ja vetivät koulun ateistikerhoa. Poikien huoneesta ja heidän ”kellarikerhostaan” kehkeytyi Hämeenlinnan älykkönuorison kohtauspaikka. Nyrki Tapiovaaran nuorempi veli Ilmari Tapiovaara oli tunnettu muotoilija ja sisustussuunnittelija. Kristina-tädillä on kodissa sen vihreitä kiekuroita tuoleja, isiltä ja äidiltä perittyjä. Nyrki Tapiovaara oli kuitenkin liian nuori ehtiäkseen Tulenkantajien kiihkeimpään hurmiovaiheeseen 1920-luvulla.
xxx/ellauri128.html on line 366: Vanhuxena löysin tän hurmion sekä rauhan.Bertrand RussellMFUCK!
xxx/ellauri130.html on line 313: Uskonnon, taiteen ja rakastelun hurmio ovat ihan parhautta.Don MarquisMKILL!
xxx/ellauri149.html on line 269: Bulevardin leivoskahvien jälkeen on paiskottu innostuneen hurmion vallassa töitä etenkin tuon toisen aivolomatapahtuman kokoon kuivattamiseksi. Vaikka aikataulussa pysyminen onkin välillä vaatinut luuriin loimuamista syysyössä, on tiimissä ollut koko ajan fiilis, kuin asiat vain lözähtelisivät itsestään hauskapussiin. Viimeinen palanen kuitenkin puuttuu vielä: lähtisitkö sinä todellakin Larskan naurettavaan retrettiin Sysmiöön mieluummin kuin meidän kanssa limalomailemaan hulppealle Saarisselälle?
xxx/ellauri170.html on line 827: Kuinka demoniviivoittimet kantavat sieluja pois. "Siihen asti, kun salakirjoitus tulee uudelleen esiin, viivaimet kapinoivat pahuutensa vihan läpi ja menevät suoraan valoihin, koska he [Yew ja Melchisedec] eivät ole heidän kanssaan tuolloin, ja he kuljettavat pois sielut, jotka he saattavat pystyä sieppaamaan pois hurmiossa, ja tuhota heidät pimeän savunsa ja pahan tulen kautta."
xxx/ellauri174.html on line 361: Sähköasentaja vaikutti vaipuneen rakastajan hurmioon: käsiliikkeiden perusteella olisi voinut sanoa, että hän pehmensi itseään.
xxx/ellauri175.html on line 461: Ja hänen huulensa koskettivat huulia, viimein palauttaen, mikä oli lohduttanut häntä. Hän unohti kärsimänsä pitkät kuivienvetotunnit: hänen rakkautensa nousi kuolleista. Harras virsi nousi housuista: hän on ylösnoussut! Puhtaiden ilojen herkullinen ääretön tunkeutui hänen sydämeensä, ja hänen hurmioitumisensa oli yhtä äkillistä kuin odottamatonta! Tämä yksittäinen sana oli haihtunut kuin tuulenpuuska taivaasta, hänen ahdistuneet ja ärtyneet ajatuksensa! Hän syntyi uudelleen! Hadaly ja hänen turhat kuulustelut olivat nyt kaukana hänen muistoistaan.
xxx/ellauri175.html on line 788: "Ensinnäkin", vastasi sähköasentaja, "itse asiassa etäisyys ei ole enää täällä, vaan eräänlainen illuusio. Ja sitten! unohdat suuren osan kokeellisen tieteen äskettäin virallisesti hankkimista faktoista: tiedät esimerkiksi, että - ei enää vain elävän olennon hermosto, vaan tiettyjen aineiden yksinkertainen hyve välitetään "etäisyyden päässä ihmiskehoon ilman nieltämistä, ehdotusta tai induktiota. Eivätkö seuraavat tosiasiat ole todistettu nykyajan positiivisimpien lääkäreiden silmissä: - Tässä on sellainen määrä ilmatiiviisti suljettuja ja käärittyjä kristallipulloja, joista jokainen sisältää sellaista ja sellaista lääkettä, jonka nimeä en tiedä. Otan satunnaisesti yhden niistä; Lähestyn sitä kymmenen tai kaksitoista senttimetriä esimerkiksi hysteerisen kallon tyvestä: ― muutamassa minuutissa tutkittava kouristelee, oksentaa, aivastaa, itkee tai nukahtaa sen mukaan, mitä hyveitä hänen takanaan esitellään. pää tällä etäisyydellä. - Mitä ! jos se on tappava happo, näkyykö tällä potilaalla tämän hapon aiheuttaman myrkytyksen oireita – jotka mahdollisesti johtavat hänen kuolemaansa? Jos se on tällainen vaalijuhla, hän lankeaa täsmälliseen hurmioon, pukeutuu jatkuvasti täsmälliseen uskonnollisuuden luonteeseen, - hallusinaatioissa aina pyhä? Oliko hän uskollinen kulttiin, joka on erilainen kuin se, jonka mystisiä näkyjä hän tulee kokemaan? Jos satun pitämään kloridia, - kultakloridia, - katso, tämä naapurusto polttaa häntä, kunnes hän huutaa kivusta? "Missä ovat näiden ilmiöiden johtavat tekijät? Ja kun kohdataan nämä kiistattomat tosiasiat, jotka tunkeutuvat kokeelliseen tieteeseen niin oikeutetulla hämmästyksellä, miksi en voisi olettaa uuden, sekalaisen nesteen, sähkön ja hermoston synteesin mahdollisuutta, joka sisältää samalla yhtä ainoaa. kuka liikkuu kohti pohjoisnavaa minkä tahansa magneettineulan kärkeä ja sen, joka kiehtoo haukan siipien lyönnin alle asetettua lintua?
xxx/ellauri176.html on line 539: Jos ei päästä tähän vaiheeseen ilman esteitä, voi koiraille tulla sexuaalisia perversioita. Nussitaan silikoninukkeja, puunrunkoja, vuohia, mitä vaan josta löytyy sopivan kokoisia reikiä. Tai taannutaan johkin edellä mainituista vaiheista: pussaillaan, nuollaan pillua, tehdään pyllyhommia, tai suunnataan käyttämättä jäänyt libido vaikka uskontoon tai kaunokirjallisuuden pariin. Kaikenlainen sielunhurmio on vaan naamioitua panohalua, jota henkiset padot turhaan koittaa tukkia kuin Aku sormi murtuvan tulvapadon reijässä.
xxx/ellauri177.html on line 41: Tää paasaus valottaa Emile Zolan lanseeraamaa naturismia. Ei jää epäilystä siitä, että uskonnollisen hurmion takana seisoo härmistynyt libido. Tämmönen tuoxahteleva vyörytystyyli on yhteistä näille fin de sièclen miehille. Herutuskuvia alaikäisistä tyttölapsista. Kukapa setä ei siitä pitäisi.
xxx/ellauri177.html on line 369: Äänet olivat tulleet selvemmiksi. Puutarhan eläimet puolestaan ​​huusivat heitä rakastamaan toisiaan kuin aikuistuneet bambit Disneyn Bambi-leffassa. Rumpali rummutti puunrunkoa. Cicadas lauloi hellällä kuoliaaksi. Perhoset levittävät suudelmia siipien räpyttäessä. Varpusilla oli hetken mielijohteisuutta, sulttaanien hyväilyt kulkivat innokkaasti seragion keskellä. Kirkkaissa vesissä kuului kutuaan auringossa olevien kalojen pyörtymistä, sammakoiden kiihkeää ja melankolista huutoa, koko salaperäinen intohimo, joka oli hirviömäisesti kyllästynyt kaislikoiden harmaaseen tylsyyteen. Metsän syvyyksissä satakielet huusivat nautinnon helmiäisnaurua, polttarit uljasivat, humalassa sellaisesta himosta, että he kuolivat väsymykseen lähes supistuneet naaraat. Ja kallioiden laatoilla, harvoin pensaiden reunalla, käärmeet, solmitut kaksi kerrallaan, sihisivät hiljaa kaxihaaraisine kyrpineen, kun taas suuret liskot haudivat munia, niiden selkärangat värähtelivät lievästä hurmiosta. Kaikkein syrjäisimmistä kulmista, auringonpaistetta, varjossa olevia reikiä, nousi eläimen haju, lämmin yleisestä urasta. Kaikessa tässä kuhisevassa elämässä oli lapsellista jännitystä. Jokaisen lehden alla sikiöi hyönteinen; jokaisessa ruohotumpussa kasvoi perhe; lentävät kärpäset, liimattuina toisiinsa, eivät odottaneet laskeutumistaan ​​lannoittaakseen. Näkymättömät elämän palaset, jotka asuttavat ainetta, aineen atomit itse, rakastivat, pariutuivat, antoivat maaperälle herkullisen liikkeen, tekivät puistosta suuren haureuden.
xxx/ellauri177.html on line 571: Hän oli romahtanut, puoliksi istuen alttarin portaalla, eikä löytänyt enää sanoja, imi hengitykseensä röökin savua kuin suitsukkeita lahotettujen huultensa välissä. Armon runsaus kylvetti hänet sanoinkuvaamattomaan hurmioon. Hän vetäytyi itseensä, hän etsi Jeesusta olemuksensa syvyyksissä, rakkauden pyhäkössä, jota hän valmisti joka minuutti vastaanottaakseen hänet kelvollisesti pyllistyxellä.
xxx/ellauri201.html on line 98: Oli se sama edessä kohta minullakin. Sen yhden yön suostui Isokukko-Uljas huilia pitämään, mutta seuraavana oli jo naimahalut niin kovat, ettei periksi antanut. Minä vielä olisin pillua toisen yön säästellyt, kun arka oli vieläkin. Vaan koulia piti vittua, sillä se tokenisi, sanoi Isokukko-Uljas, hieroi märäksi, lempi ja hellästi karvaisessa sylissään rutisteli. Käänsi minut kontalleni sängyssä, käski takapuolta pyllistää. Itse meni taakse aisa ojollaan, siitospallit taas täysinäisinä riippuivat. Sisään se työntyi, vaikka vittu valitti, minä valitin, voihkin ja kiljahtelin. Paksu oli aisa, vieläkin kiristi vakoa. Isokukko-Uljas käytti miehenvaltaansa, alkoi nussia, murahteli vaan sisään painellessaan. Minä työnsin tyynyliinaa suuhun, kun pisti muuten huutamaan. Koko vartalossani sirkamoi, tulvahteli ja kilpisteli. Sonni takana kehui, että hyvältä tuntui naida, hyvin otti vittu vastaan, hyvä oli astua tätä tammaa. Paukutti kunnolla menemään, isot pallit heilahtelivat, osoittivat uroksen voimaa. Mies köyri karvaisena selässäni, yhtyi voimalla ja puhisi. Jo pääsi liinanen suustani, kuulin huutavani hurmiossa. Taas ailahti sisuksissa suurella voimalla, pillu otti kyrpää, imi siitä hekumaa ja nautintoa. Nussija uhkasi laskea taas sisään, siementää nuoren vittuni sakealla kylvöllään. Yritin kieltää, vaikka turhaa se oli. Ei uskonut Isokukko-Uljas, enemmän vain yltyi hässimään, perille asti survomaan. Syvälle työnsi, kohdun suulle, jäykistyi päälleni, antoi siitoksen tapahtua, ison sukunuijan täyttää työnsä. Ja minä otin kaiken vastaan, avoimena, värisevänä, punaisena kukkana, kuin nainen vain voi.
xxx/ellauri255.html on line 436: Пронзило терпкое вино. kitkerän viinin hurmio.
xxx/ellauri259.html on line 266: On miehiä, jotka estettyinä, estettyinä, pettyneinä, pettyneinä murtuneiden tarkoitusperiensä ja murskattujen toiveidensa keskellä huutavat: "Niinkin, Isä, kaippa niin se näytti hyvältä sinun silmissäsi." Kun se hetki koittaa, sielu lepää. "Abraham piti suuret pidot samana päivänä, kun Iisak poistui tissiltä vieroitettuna." Vieroitetuille sieluille järjestetään runsaat juhlat. Valloituksen ilo on köyhää luopumisen hurmion rinnalla. Saavuttamisen omahyväisyys, ylpeys saavutuksista, menestyksen punoitus kalpenee pettymyksen rauhan edessä. Jos on olemassa yksi tapa, enemmän kuin missään muussa, Jumala ylistetään tämän maan päällä, kun ihminen ottaa pettymyksen katkeran maljan ja sanoo: "Ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä." Sellaiset miehet voittaa tappion hyväksymällä sen. Antautuminen on kristityn sielun korkein armo. Kun ihminen kumartuu nöyrästi Jumalan tahdon edessä, hän on saavuttanut korkeimman hyvän.
xxx/ellauri287.html on line 204: vv. 16-18 tai ehkä vähän myöhemmin Filippissä uskovat jatkoivat kokoontumistaan ​​tiettyyn paikkaan julkista rukousta ja keskustelua varten. Eräänä päivänä ollessaan matkalla tähän paikkaan Paavali ja hänen toverinsa tapasivat piikalikan, jolla oli πνεῦμα πύθωνα (k. "python henki" tai "ennustuksen henki"). Python-henget yhdistettiin transsin kaltaiseen tai hurmioituneeseen tilaan, jossa joku teki uskonnollisilta kuulostavat lausunnot, joita tämä tyttö ehkä jatkoi seuratessaan säännöllisesti Paulia ja hänen ryhmäänsä.
xxx/ellauri387.html on line 287: The fulness of your bliss, I feel—I feel it all. Mä tunnen teidän hurmion, mä elän siinä mukana.
xxx/ellauri415.html on line 230: Dominatrixin historian väitetään juontavan jumalatar Inannan (tai Ishtarin, kuten hiäntä akkadiksi kutsuttiin, eli Aseran, Jahven exän) rituaaleihin muinaisessa Mesopotamiassa. Pseudonyymi arkeologi ja BDSM-historioitsija Anne O. Nomis huomauttaa, että Inannan rituaaleihin sisältyi kulttihenkilöstön ristiinpukeutuminen ja rituaaleja, jotka "täyttivät tuskaa ja hurmiota, mikä saa aikaan muuttuneen tietoisuuden initiaatiota ja matkoja; rangaistusta, valittamista, hurmiosta ja laulu, osallistujat uuvuttavat itseään itkulla ja surulla."
35