ellauri017.html on line 106: Ekstraelefantti oli mukana, kun '05 lähdettiin Itä-Euroopan kierrokselle uudehkolla (tietysti vihreällä) Folkkarilla, Wokun hampaattoman Opan etäisellä jälkeläisellä. Se ronsu oli Rothin pikku Mikko, joka kuskattiin Itävaltaan Rikun ja Wokun hoiviin puolimatkassa.
ellauri049.html on line 189: Uuno palasi syksyllä sotaretkeltään Honkapäähän sukulaistensa hoiviin. Kotona surtiin sillä aikaa haudan lepoon siirtyneitä isovanhempia. Lukuvuosi 1919 - 1920 oli Uunon viimeinen lukiossa ja hän valmistui keväällä ylioppilaaksi. Uunon nuoruusvuosina oppikoulua merkittävämmäksi nousi henkinen kehitys, joka johti Uuno Salosen kasvamaan runoilija Kailaaksi.
ellauri070.html on line 172: hinnahm, nicht in euer gelöstes ottasin hoiviin, eikä hiuxenne haarottuneet
ellauri093.html on line 674: Dick tuli taas käymään 10v kuluttua ja haisi ihan samalta. Se majoitettiin lähetystaloon, missä lähetysjohtaja Tarkkanen puolisoineen otti hänet hoiviinsa, mutta kyllä Hiljakin noina päivinä asusti siellä enemmän kuin kotona. Se oli nyt jo yli 60-vuotias, niin että ei se ihan niin pitkään enää jaxanut. Puheittenväliset vapaa-ajat kului kuzuilla. Vuoria voi kiertää tai nävertää tunnelin, tai lentää ylize, mutta paras on sentään Muhammedin ratkaisu kun vuori lähtee ize liikkeelle.
ellauri115.html on line 104: 1722JJ:n iskä jättää pojan pastori Lambercierin "hoiviin" ja lähtee litomaan.
ellauri115.html on line 106: 1728JJ lähtee litomaan Genevestä ja viettää kulkurielämää kuin Ferdinandin poika (kz kuva). Annacyssa asuva "rouva" de Warens, katolisuuteen kääntynyt "leski" ottaa hänet "hoiviinsa". (Hmm. mitähän se Lambercierin äijä pojan kanssa puuhasi...) Sanoutuu irti protestanttisesta uskosta Torinossa, jonne hänen "suojelijattarensa" "rouva" Warens oli hänet lähettänyt. (Mamanin bio löutyy täältä.).
ellauri115.html on line 162: JJ Rousseau kaiken todennäkösyyden mukaan olis covert tapaus, koska sen äiti kuoli vauvana ja iskä dumppasi sen pastor Müllerin "hoiviin". Mutta voihan joku olla kumpaakin tyyppiä aina sen mukaan miten hyvin sillä menee asiat. Se pullistuu kuin purje myötätuulessa ja kiristyy kun on vastahankaista. Ehkä sitä sit on kehuttu liikaa kun se menestyy ja lytätty liikaa kun se epäonnistuu. Tärkein piirre siinä on toi me first: maailmassa ei ole ketään muuta tärkeää kuin mä, te muut te olette vaan mun onnen välikappaleita tahi esteitä. Te olette kuin Picasson pölyhiukkasia, jotka voi pyyhkästä pois mun kukonsulista tehdyllä pölyhuiskalla tai imuroida mun mustan aukon imuriin.
ellauri434.html on line 401: Elina Vaara-Vaaskivi kertoo Tatusta että hänen syntymänsä tapahtui Helsingissä 19. 7. 1912. Poikanen, Olkkarin ja Piven välissä, joka ei koskaan nähnyt isäänsä ja jonka äiti oli sidottu toimeensa, joutui Ouluun tätinsä, neiti Lyyli Niskasen, ja vanhan palvelijattaren hoiviin suurimmaksi osaksi lapsuuttaan. Isältään hän lienee saanut paljon nuoren, virkeän hengen käyttämätöntä perintöä, sillä tätä hänet tuntevat henkilöt kuvaavat älykkääksi, kirjallisuutta harrastavaksi, musikaaliseksi (soitti viulua) ja taitavaksi diletanttimaalariksikin. Myös äidin suvussa kerrotaan ilmenneen taiteellisia taipumuksia.
xxx/ellauri086.html on line 706: Poe syntyi Bostonissa. Hänen molemmat vanhempansa olivat kiertäviä näyttelijöitä. Hänellä oli isoveli Henry ja pikkusisko Rosalie. Poen isä David Poe nuorempi hylkäsi perheensä kun Edgar oli kolmen viikon ikäinen, ja Poen äiti Elizabeth Arnold Poe kuoli tuberkuloosiin tämän ollessa kaksivuotias. Poe lähetettiin tupakkakauppias John Allanin perheen hoiviin Richmondiin ja sai välinimekseen Allan. Vuodet 1815–20 hän vietti koulussa Englannissa, jonne perhe oli muuttanut John Allanin liiketoimien vuoksi. Novelli "William Wilson" on saanut vaikutteita tästä ajanjaksosta.
xxx/ellauri116.html on line 192: Badinterin mukaan valistusaikana sit kexittiin jälleen kerran, että naisen tehtävänä on olla nainen, ja että meillä on primit. taipumus ja luonnoll. halu synnyttää ja kasvattaa lapsia eikä tehdä muuta. Sitä ennen ranskalaislapsia pidettin enempi uhkana kuin keinona eloonjäämiselle. Ne lähetettiin usein pois kotoa imettäjänaisten hoiviin heti kun ne synty, tai löytöeläintarhoihin.
xxx/ellauri116.html on line 194: Yleensä on just se käsitys, että vaan rikkaat hienostorouvat anto lapsensa pois. Mut myös köyhähköt ammatinharjoittajaperheet (anakronismi, kaskun ei yxinyrittäjät) hylkäsi lapsensa johkin nunnaluostarin portaille, tai lähetti ne mahd. halvan imettäjän hoiviin maaseudulle. Kaikki antoi lapset veke, jopa Émilen isäpappa.
xxx/ellauri122.html on line 1087: hänet lähetettiin Alabamaan äitinsä sukulaisten hoiviin.
xxx/ellauri193.html on line 665: Lemony Snicketin surkeiden sattumusten sarja valmistelee alusta lähtien katsojiaan synkkyyteen ja kurjaan tarinaan. Elokuva kertoo Charles Baudelairen perheen kolmen orvoksi jäävän sisaruksen seikkailuista ja vastoinkäymisistä synkässä ja surullisessa maailmassa. Suuri tulipalo vie perheeltä kodin sekä lasten isän ja äidin. Orvoiksi jääneet Sunny, Klaus ja Violet sijoitetaan hullun ja ahneen (ja surkean) hahmon, kreivi Olafin (Jim Carrey tietysti), hoiviin. Hänellä on mielessään vain lasten suuren perinnön saaminen itselleen.
13