ellauri042.html on line 916: If her eyes have not blinded thine, Ellei hiänen silmänsä jo sokaisseet sinuakin,
ellauri048.html on line 1365: And learns her gone and far from home; Ja kuulee hiänen menneen tiehensä;
ellauri115.html on line 227: Thérèse Le Vasseur tuli arvostetusta perheestä, joka oli kaatunut vaikeisiin aikoihin; hiänen isänsä oli paikallinen virkamies Orléansissa, ja hiänen äitinsä oli kauppias. Thérèse ja hiänen äitinsä muuttivat Pariisiin etsimään työtä, ja myöhemmin hiänen isänsä liittyi heihin. Le Vasseur tapasi Rousseaun Pariisissa vuonna 1745. Le Vasseur työskenteli itsepalvelupesulana ja huonetarnaisena (!?) Hotel Saint-Quentinissä Rue des Cordiers -kadulla, jossa Rousseau otti ateriansa. Hiän oli tuolloin 23-vuotias, hän 33-vuotias. Rousseaun mukaan Thérèse synnytti hänelle (?) viisi lasta, jotka kaikki annettiin Enfants-Trouvésin löytökodille, ensimmäinen vuonna 1746 ja muut 1747, 1748, 1751, ja 1752. Thérèseä kuvataan Rousseaun tunnustuksissa heikosti älykkääksi naiseksi, jota hiänen perheensä ja miesystävänsä hyväksikäyttää. (Siis kuvataan kuten tavallista heikosti, mutta älykkääxi.) He kävivät läpi laillisesti kelpaamattoman avioliittoseremonian Bourgoinissa 29. elokuuta 1768. Therese tarjosi Rousseaulle tukea ja hoitoa, ja kun hän kuoli, hiän oli hänen omaisuutensa, mukaan lukien käsikirjoitukset ja rojaltit, ainoa perijä. Rousseaun kuoleman jälkeen vuonna 1778 hiän meni naimisiin René de Girardinin palvelija Jean-Henri Ballyn kanssa marraskuussa 1779. He asuivat yhdessä Le Plessis-Bellevillessä kuolemaansa asti vuonna 1801. (Siis hiänen, hän Bally peri sitten koko roskan.)
ellauri118.html on line 741: Not all her Naked Charms cou´d move, Eivät hiänen nakut sulonsakaan liikuta,
ellauri132.html on line 396: ‘Tahdon sulta nyt-’ hän murisi ennenkuin hän pakotti hiänet selälleen. Vaikka hiän halus vastustaa, hiän ei kyennyt. Kun hän koski hiäntä, kaikki izetunto jätti hiänet ja hiän muovaantui just niinkun hän halusi. Tällä kertaa, hän nosti ylös hiänen lonkat pakaroiden ja yläreiden välisestä vaosta. Levittäen hiänen polvet lonkkiensa ympärille… Tekeillä oli ilmeisesti lähetyssaarnaaja-asento.
ellauri132.html on line 464: her eyelids drooped hiänen silmäluomensa roikkuivat
ellauri132.html on line 470: her eyes twinkled hiänen silmänsä tuikkivat
ellauri132.html on line 472: her eyes sparkled hiänen silmänsä säteilivät
ellauri132.html on line 474: her eyes glinted hiänen silmänsä tuikahtivat
ellauri132.html on line 477: her eyes sparked with… hiänen silmänsä kipinöivät …sta
ellauri132.html on line 478: her eyes flickered with… hiänen silmänsä väpisivät …sta
ellauri132.html on line 485: tears filled her eyes kyynelet täyttivät hiänen silmät
ellauri132.html on line 487: her eyes swam with tears hiänen silmänsä uivat kyynelissä
ellauri132.html on line 489: her eyes were wet hiänen silmänsä olivat märät
ellauri132.html on line 491: tears shimmered in her eyes kyynelet himersivät hiänen silmissä
ellauri132.html on line 493: her eyes were glossy hiänen silmät olivat kiiltävät
ellauri132.html on line 495: tears ran down her cheeks kyynelet juoxivat alas hiänen poskia
ellauri132.html on line 502: her forehead creased hiänen oza rypistyi
ellauri132.html on line 504: her forehead puckered hiänen oza ruttuuntui
ellauri132.html on line 507: her brows snapped together hiänen kulmakarvat napsahti yhteen
ellauri132.html on line 514: her eyes bored into him hiänen silmät porautuivat häneen
ellauri132.html on line 529: her pupils were huge hiänen oppilaansa olivat jättimäisiä
ellauri132.html on line 531: her nose crinkled hiänen nenänsä ryppyili
ellauri132.html on line 543: her mouth curved into a smile hiänen suunsa kaartui hymyyn
ellauri132.html on line 545: the corner of her mouth quirked up hiänen suun kulma vinxahti ylös
ellauri132.html on line 551: her mouth quirked to the side hiänen suunsa vinxahti sivulle
ellauri132.html on line 560: her mouth set in a hard line hiänen suu asettui kovalle viivalle
ellauri132.html on line 567: her jaw clenched hiänen leukaluu kammizoitui
ellauri132.html on line 569: a muscle in her jaw twitched lihas hiänen leuassa vipisi
ellauri132.html on line 573: her mouth fell open hiänen suunsa putosi auki
ellauri132.html on line 575: her jaw went slack hiänen leukaluu meni löysäxi
ellauri132.html on line 578: her lower lip trembled hiänen alahuuli väpisi
ellauri132.html on line 585: her cheeks turned pink hiänen posket kääntyi vaaleenpunaisixi
ellauri132.html on line 591: a flush crept up her face kuohahdus ryömi ylös hiänen naamaa
ellauri132.html on line 600: her whole face lit up hiänen koko naama syttyi
ellauri132.html on line 603: her face contorted hiänen naamansa vääntyi
ellauri132.html on line 605: her expression closed up hiänen ilmeensä meni kiinni
ellauri132.html on line 607: her expression hardened hiänen ilmeensä kovettui
ellauri132.html on line 611: fear crossed her face pelko halkaisi hiänen naamansa
ellauri132.html on line 614: recognition dawned on her face tunnistus koitti hiänen naamallaan
ellauri132.html on line 885: Der Fremde faßte sie schweigend an ihrer zitternden Hand Vieras tarttui vaieten hiänen vapisevaan käteen
ellauri132.html on line 989: Da küßt' er ihre Lippen, umfing sie mit den Armen, No hänpä halas hiänen sitä ja pussasi sen huulia,
ellauri135.html on line 751: Пускай она поплачет… Anna hiänen itkauhtaa...
ellauri135.html on line 875: Kuusi hevosta siirtyi hitaasti Moskovan kaduilla - Povarskayasta Molchanovkaan, sitten toiseen Molchanovkaan ja sitten siihen, missä Avtozavodskaya metroasema sijaitsee. Nuoret nauttivat kevät-ilta ja iloinen yhteiskunta, joten he eivät kiirineet missään. Oliko nuori Varvara Lopukhina vahingossa löytänyt itsensä joukkoon, joka ei ole yhtä nuori runoilija, vertaansa rakastunut hiänen kanssaan? Tätä kysymystä tuskin voidaan vastata luotettavasti. Mutta yksi asia on tietenkin tiedossa: Barbara Lopukhina pysyi muzein roolissa melkein runoilijan kuolemaan saakka.
ellauri135.html on line 884: Ulkonäkö Varvara Alexandrovna Lopukhinalla oli erilainen kuin tavallinen: se oli vaalea, se ei varmasti ole harvinaisuus, mutta liikkuvilla ja täysin mustilla silmillä, kulmakarjoilla ja silmäripuilla se on. Tämä antoi hiänelle erityisen viehättävyyden - kaikki mielialan muutokset heijastuivat hiänen kasvoilleen heti ja selvästi. Varvara Lopukhinan muotokuvaa ei voitu kääntää kokonaan edes tällä google (tai ehkä yandex) kääntäjällä, joten ihmiset näkevät sen eri tavoin muuttuvissa olosuhteissa.
ellauri135.html on line 887: Joskus katkeamaton jäljitelmä teki hiänestä melkein kodikkaan, ja joskus - melkein kauniin. Huomattuaan tän myös rakkaudesta suli Mihail Lermontov, ja Barbara Lopuchina esiintyi myös Faithin kuvana romaanissa "aikamme uros" lukija - kiinteä, syvä, viehättävä ja yksinkertainen, jossa tarjouksena valoisa hymy, ja jopa saman syntymämerkki hiänen kasvonsa. Aikalaiset kutsuivat tyttö "täydessä merkityksessä ihana" nuori, söpö ja älykäs. Monet mainitsevat, että läheiset ystävät ja tyttöystäviä kiusoitteli tätä syntymämerkistä, ja Varvara Lopuchin nauroi mukana.
ellauri135.html on line 894:

Hän oli samassa kuusitoistakymmenessä lapsi kaikkien silmissä. Nuorten maksimaalisuus pakotti hänet liioittelemaan fyysisiä vammautensa: lyhytkasvuinen, slouching, rumuus. Nuori tarina "Vadim" ei koskaan päättynyt, mutta Vadimissa hän näki itsensä ja kauniin Olga - hiänen, Barbaran.
ellauri135.html on line 896: Runon rakkaus oli kaukana keskinäisyydestä, kun olosuhteet pakottivat hänet lähtemään Moskovasta samana vuonna 1832 ja menemään Junker-kouluun Pietarissa. Ja sekalaisia ​​harrastuksia oli, ja palvelu itsessään oli uusi, vaati erityistä upottamista, ja jonkin aikaa Varvara Lopukhinan suosikkiasema Lermontovin elämässä peitettiin ongelmien puristuksella. Hän ei kuitenkaan pysähtynyt kiinnostumasta siitä, kuten todistavat sekä runoilija että hänen aikalaistensa kirjeet. Mutta runoilija ei voinut vastata suoraan hiänen kanssaan - se ei sovi sekulaaristen sääntöjen tiukkuuteen.
ellauri135.html on line 897:

Runon rakkaus rakkaudesta oli kaukana vastavuoroisesta,kun olosuhteet pakottivat hänet lähtemään Moskovasta samana vuonna 1832 Pietarin kadettikouluun. Ja molemmat sekulaariset harrastukset, ja itse palvelu, olivat uusia, jotka vaativat erityistä upottamista, ja jonkin aikaa Lermontovin elämässä rakastettu Barbara Lopukhin oli estetty kiireellisistä ongelmista. Hän ei kuitenkaan lakannut olemasta kiinnostunut siitä, kuten runoilijan itse ja hänen aikalaisensa kirjaimet osoittavat. Mutta runoilija ei voinut kommunikoida hiänen kanssaan suoraan - se ei sovi sekulaaristen sääntöjen vakavuuteen.
ellauri135.html on line 921:

Varvara Lopukhina Lermontovin töissä oli aina läsnä, joskus näkymättömästi, ikään kuin liukenisi elämänsä moninaisuuteen, mutta ei koskaan jättänyt sitä. Hiän oli luonteeltaan rauhallinen, pehmeä ja herkkä, eli absoluuttinen vastakohta runoilijan impulsiivisuudelle ja ardorille. Aluksi Lermontov oli varma, ettei hänellä ollut mitään mahdollisuuksia, mutta vähitellen hänen sydämensä kertoi hänelle, että Varenka ei kohdellut häntä lainkaan yhtä välinpitämättömästi, kun hän ajatteli: punastua vilkkuu hiänen silmistaan, silmien mustuus muuttuu pohjattomaksi satunnaisella katselulla.


ellauri135.html on line 922: Sittemmin bridgerooms huolehtivat vakavasti, ja hiänen ikäisensä on kuusitoistavuotias Michel, tämä poika, joka vain ajetaan lasten kanssa, ajaa, vihastuu ja kärsii itsensä ja ympärillä perusteettomasta mustasukkaisuudesta, kuten aikuisena. Varenka rauhallisesti hyväksyi vieraiden seurustelun, koska hiän tunsi jatkuvasti tunteitaan runoilijalle. Lermontov, vaikka ymmärsi tosiasioiden tilan, ei kärsinyt. Vakavissa epäilyksissä se tunsi mentaaliset nousut ja alamäet, lyhyet hetket onnesta ja pitkiä päiviä ja mustasukkaisia ​​öitä. Mitä Varvara Lopukhinasta tuntui, kun hiän katsoi kaiken tämän? Varmaan se ajatteli, aivan oikein, että Mikko on täysi sekopää.
ellauri135.html on line 923:

Sillä välin hiänen sulhasensa välittivät vakavasti hiäntä, ja hiänen ikäisensä on kuusitoista-vuotias Michel, tämä tomboy-poika, joka juoksee vain aloittelijoiden kanssa lapsineen, vihastuu ja kiduttaa itseään ja kaikkia hiänen ympärillään kohtuuttoman mustasukkaisuuteen kuin aikuinen. Varenka hyväksyi rauhallisesti vieraiden edut, koska hiänellä oli edelleen hellävaraisia ​​tunteita runoilijalle. Lermontov, vaikka tiesi todellisen tilanteen, kärsi. Epäilemättä hän koki hengellisiä ylä- ja alamäkiä, lyhyitä onnen hetkiä ja pitkiä päiviä ja yötä kateutta. Mitä Barbara Lopukhina tunsi ja katsoi kaikkea tätä?
ellauri135.html on line 931: Ainoa tunne, joka seurasi häntä kaikki elämä, on tämä rakkaus Varenka Lopukhinaan. Mutta niiden välinen ymmärrys ei onnistunut. Vaatimaton nainen ei voinut antaa tunteita, kun runoilija sijoitti hänet tyttöystäväksi tai sisareksi ja sitten yhtäkkiä rakkaaksi. Hiän ei arvannut hänen tunnelmiaan, oli kadonnut. Ja hän pelasi - ja hiänen ja hiänen tunteitaan. Ja hän itse ymmärsi hänen tunteitaan vain siinä mustassa hetkessä, kun hän sai uutisia avioliitostaan.
ellauri135.html on line 933: Lermontovin elämä oli nopea ja siitin lyhyt ja lerppana. Se ratkaisi paljon harrastuksia - ja ohimenevä ja vahva. Hänen käyttäytymisensä perusta oli hirvittävä kylmyys ja puhtaasti sekulaarinen koettelemus. Hänen luonteensa oli kuin tulivuori - hiljainen ja hiljainen, hän yhtäkkiä puhkesi tulisessa intohimossa. Ja vain rakkaus Varvara Lopukhinaan ei koskaan pysähtynyt hänen sydämessään. Mitä hiänen piti tehdä? Hiän ei ollut varma, että runoilijan kylmyys oli hirveä, koska Lermontov ei ollut koskaan sanonut yhtä sanaa hänen rakkaudestaan ​​hiänelle, kaikki hänen tunteet ja hän myös oli vain implisiittinen ...
ellauri140.html on line 922: Her fawning love with foule disdainefull spight totuusvaihtoehtoja, hiänen kuumaa torttuaan ei osannut
ellauri146.html on line 446: Sont brûlants du plaisir que son regard demande, Palaa halusta jota hiänen kaze komentaa,
ellauri146.html on line 543: Il dit et s’endormit près d’elle jusqu’à l’heure Sanoo Homer ja nukahtaa hiänen viekkoon
ellauri163.html on line 793: Kahden näkemämme miehen välillä näyttää olevan vihamielisyys, joka seuraa heitä paikalliseen baariin, jossa riistanvartija (huolimatta naimisissa) haluaa paikallisen baarimikon Louisan (Marine Trichet), joka ei välitä hänestä, vaan himoizee salametsästäjää Arsenia (Jean-Claude Guilbert). Tutustumme myös päähenkilöön, Mouchetteen, vakavasti köyhään tyttöön, joka on 13–16-vuotias (ilmeisesti lähderomaani asettaa hiänen ikänsä 14- vuotiaaksi, ja Nortier oli todella 18, mutta elokuva ei anna siitä aavistustakaan), joka käyttää puisia puulevyjä (jotka eivät vastaa hänen jalkojaan) ja on ulkopuolinen koulussa, julman musiikinopettajan uhri, joka väärinkäyttää häntä ja joka vihaa rikkaampia tyttöjä, jotka sulkevat hänet pois. Mouchette jopa heiluttaa likapalloja kilpailijoitaan vastaan.
ellauri163.html on line 803: Heikosti tuli Arsene sisään, koska kohtaus tulkitaan usein raiskauskohtaukseksi, vaikka se päättyy siihen, että Mouchette syleili Arsenea, eikä selvästikään vastusta. Lisäksi myöhemmin, vaikka hiän itkee "tapahtumasta" ja yrittää kertoa siitä äidilleen, hiän puolustaa Arsenea myös Mathieulle (jota ei siis tapettu, vahvistaen edelleen ajatusta siitä, että edellinen yö oli unelma) ja hiänen vaimolleen hiänen "rakastajanaan". Joten se, että hiän ei pakene Arsenen alta, kuten hän voisi helposti paeta toipuvaa epileptikkoa, se, että hänen "piilopaikkansa" pöydän alla on puolinainen, se, että hiän syleilee hänen eteenottoa, ja se, että hiän kutsuu häntä "rakastajakseen", näyttävät kaikki heikentävän raiskausargumenttia (paitsi tietysti, jos tämä toimivalta on vastuussa lakisääteisestä raiskauksesta pelkästään alaikäisyyden perusteella), ja osoittaa enemmän kuin puoliksi hiänen syyllistyneen semiviettelyyn (paizi oletettavasti neitseellinen teini-ikäinen tyttö voisi kokeilla sitä aika kömpelösti vanhemmalla miehellä). Tämä elokuvan osa-alue ja sen loppu ovat olleet melkein yhtä kiistanalaisia kuin Sam Peckinpahin Straw Dogsin tai Alfred Hitchcockin Marnien "raiskauskohtaukset", jotka eivät yksinkertaisesti olleet sitä. Luonnollisesti kriittisen cribbingin (hevosten puun puremisen) vuoksi useimmat kriitikot ovat toistaneet väitteen, että näiden kahden välinen seksi oli raiskaus. Mutta me setämiehet kyllä tiedämme! On neitojen kanssa oltu kohta sata vuotta, juu juu, kohta sata vuotta, juu ja kohta sata vuotta! Se neitii jälkeenpäin mua vielä kiitti, se mua vielä kiitti, se mua vielä kiitti.
ellauri163.html on line 807: Vaikka Au Hasard Balthazarin lopussa kriitikot väittävät usein, että aasi oli kuollut elokuvan lopussa, kun näemme vain sen kuolevana, tämä elokuva olettaa myös kuoleman, mutta näemmekö sen ei ole yhtä tärkeää kuin aiemmassa elokuvassa, joka päättyy lempeään eroon ennen tätä hetkeä. Tämä elokuva päättyy Mouchetten tietoiseen tietämättömyyteen riippumatta siitä, näemmekö hänen todellisen loppunsa vai emme. Ja kuten mainittiin, tämä loppu ei ole läheskään yhtä tyydyttävä, kerronnallinen, emotionaalisesti tai loogisesti kuin aasin loppu. Syynä on se, että vaikka hyväksyisi, että tyttö raiskattiin ja hiänen äitinsä kuoli tuntien sisällä toisistaan, hiänellä on silti paljon tekemistä, nimittäin Arsenen kaa, olisin mielelläni nähnyt niiden sexiä vähän lähemmin ja enemmän. Aasi oli vanha ja sieti kuollakin, mutta she still had much going for her. She was a juicy little dish. My handkerchief was all wet when the film was over.
ellauri163.html on line 813: Hän vastustaa musiikinopettajansa kiusaamista, hän vastustaa naispuolisten luokkatovereidensa aivastuksia, hän ei anna isänsä hyväksikäytön vaikuttaa häneen, hän ei anna tyydytystä nuorille miespuolisille perversseille, jotka väläyttelevät häntä, ja hän vastustaa vain hieman Arsenea, vaikka yksin, yöllä, aikuisen miehen kanssa - tosiasia, joka jälleen viittaa siihen, että hiänen sukupuoliaktinsa hänen kanssaan ei ollut raiskaus, ja että hiänen alustavat protestinsa johtuivat yksinkertaisesti siitä, että hiänellä ei ollut aavistustakaan siitä, että välitöntä ylivaltaa voisi seurata ilostelu, koska oletamme, että hän oli neitsyt ja jolla oli vain katutason lapsen mytologia siitä, mitä sukupuoliakti oli.
ellauri216.html on line 659: Glafiran hyväilyt käyvät yhä kuumemmiksi. Minäkin sytyn hiänen ruumiiseensa. Kuinka se onkin lämmin ja pehmeä. Siitä nousee hyvä ja kiihottava tuoksu. Tuossahan on vuode vieressä. Kaikki on siis kunnossa. Emme ole enää lapsia. Ei kun pukille!
ellauri220.html on line 637: Pano nro 2 alkaa s. 821. Se on vielä edellistä vaisumpi. Entiset tissit takapuoli ja pehko. Kivexet olivat hiänen kädessään ja hiän puristi niitä kevyesti kuin Rauri paskamakkaraa. Aktin (mikä sana) jälkeen Nick kertoo kannustaneensa Dodgerseja, muttei enää. Eiköhän tää ollut tässä. Kiitos ja näkemiin.
ellauri236.html on line 240: Tiskiin nojaileva blondi hymyili sille. Sillä oli isot valkeat hampaat jotka muistuttivat Baileytä pianonkoskettimista. Se oli liian läski kiinnostaxeen paxua Baileytä. Hän ei palauttanut hiänen hymyä.
ellauri236.html on line 309: Tollasesta naisesta mie pien - saa koko rahalla, sanoi Heinie, kazoen hiänen perään. Kaxi yhden hinnalla.
ellauri238.html on line 794: it is not easy to find her address hiänen yhteystietoja on paha hankkia
ellauri238.html on line 797: she avoids contacts hiänen kontaktilista on tyhjä
ellauri238.html on line 800: It is not known when she´ll come back Ei ole tietoa hiänen paluusta
ellauri241.html on line 66: Runo kertoo, kuinka jumala Hermes kuulee nymfistä, joka on kauniimpi kuin kaikki. Hermes, joka etsii nymfiä, törmää sen sijaan Leimiään, joka on loukussa käärmeen muodossa. Hiän paljastaa hänelle aiemmin näkymättömän nymfin ja vastineeksi hän palauttaa hiänen ihmismuotonsa. Hän lähtee etsimään Korintin nuorukaista, Lyciusta, kun taas Hermes ja hänen nymfinsä lähtevät yhdessä metsään tekemään arvaa mitä. Lyciuksen ja Leimiän suhde kuitenkin tuhoutuu, kun viisas Apollonius paljastaa Leimiän todellisen henkilöllisyyden heidän hääjuhlissaan, minkä jälkeen hiän näennäisesti katoaa ja Lycius kuolee suruun. Tää läppä taitaa olla sukua sille Starbucks jenkki kahvipaikan merenneidolle Melusinelle, sehän painui kanssa huizin nevadaan kun joku kertoi ezillä on kalanpyrstö, tai oli ollut ainakin. Huoh. No jo on leimiä.
ellauri241.html on line 130: And full of silver moons, that, as she breathed, Ja täynnä hopeakuita, jotka hiänen hengittäessään hajosivat
ellauri241.html on line 327: His mind wrapp3d like his mantle, while her eyes Hänen mielensä kietoutui hänen vaippaansa, kun hiänen silmänsä
ellauri241.html on line 328: Followed his steps, and her neck regal white seurasivat hänen askeleita, ja hiänen kaulansa kuninkaallisen valkoisena
ellauri241.html on line 334: For so delicious were the words she sung, Sillä niin herkullisia olivat hiänen laulamat sanat,
ellauri241.html on line 391: His drooping head, and clear his soul of doubt, roikkuvan "päänsä" ja puhdistamaan hiänen "sielunsa" epäilystä,
ellauri241.html on line 393: Any more subtle fluid in her veins hiänen suonissaan ollut hienovaraisempaa nestettä
ellauri241.html on line 395: Inhabited her frail-strung heart as his. asuivat hiänen hauraassa "sydämessänsä" kuin hänenkin.
ellauri241.html on line 411: To hear her whisper woman´s lore so well; Kuuntelemaan hiänen kuiskaavan naisen tarinaa niin pirun hyvin;
ellauri241.html on line 451: Her fingers he pressed hard, as one came near hiänen sormiaan hän painoi lujasti, kun joku tuli lähelle
ellauri241.html on line 561: Her wild and timid nature to his aim: hiänen villi ja arka luontonsa tavoitteelleen:
ellauri241.html on line 564: Luxurious in her sorrows, soft and new. Ylellisesti hiänen suruistaan, pehmeistä ja uusista.
ellauri241.html on line 729: We know her woof, her texture; she is given Me tunnemme sen kuteet, hiänen tekstuurinsa; hiän on annettu
ellauri241.html on line 747: Lycius then press'd her hand, with devout touch, Silloin Lycius painoi hiänen kättään hartaalla kosketuksella,
ellauri241.html on line 754: He gazed into her eyes, and not a jot Hän katsoi hiänen silmiinsä, eikä hiukkastakaan
ellauri241.html on line 801: As her weak hand could any meaning tell, kuin hiänen heikko kätensä saattoi elein kertoa,
ellauri246.html on line 369: Heidät esitteli kesän 1961 lopputuloksena Evgeny Rain. Joseph oli 21-vuotias. Monet ihmiset pitävät ystävyyttään kahden runoilun vilpittömänä liittämisenä. Outoa, mutta he eivät olleet kovin kiinnostuneita toistensa runoudesta. Ei keskusteluja, kiistoja erilaisiin sukupolviin kuuluvien ihmisten runkoon. Heidän välillä oli jotain erilaista, mikä Brodsky itse ei halunnut puhua. Et kerro, se on pitkä ja vaikea. Noin niin hän vastasi pyyntöihin. Kuten Anna Andreevna, hän perusti nopeasti uuden tuttavuuden tason. Hän oli nuori eikä tietoinen hänen voimasta. "Big Elegy John Donna" aiheutti sanailua siitä, että Joseph itse ei ymmärrä, mitä hän kirjoitti. Ja hiän muistutti, kun he menivät hiänelle, ettei hän ollut lukenut oppaita tai kuuntele hiänen runojaan. Lyhyesti sanottuna he kehuivat kumpikin runojaan, hengittäen talossaan eri ilmaa. Hän tuskin tiesi, että Ahmatov vertaa ystäväänsä poikansa kanssa eikä kannata jälkimmäistä.
ellauri266.html on line 409: Pierre Boulle (20. helmikuuta 1912 – 30. tammikuuta 1994) syntyi Avignonissa, Ranskassa, ja hänet kastettiin ja kasvatettiin katolilaiseksi, vaikka myöhemmin hänestä tuli agnostikko [ lainaus tarvitaan ]. Hän opiskeli arvostetussa École supérieure d´électricitéssä ( Supélec ), jossa hän sai insinöörin tutkinnon vuonna 1933. Vuodesta 1936 vuoteen 1939 hän työskenteli pyroteknikkona brittiläisillä kumiviljelmillä Malayassa. Siellä ollessaan hän tapasi ranskalaisen naisen, joka oli erossa miehestään. Hiänestä piti tulla hänen elämänsä rakkaus, jolle hän kirjoitti lempeitä rakkauskirjeitä. Myöhemmin hiän päätti palata miehensä luo, joka oli virkamies Ranskan Indokiinassa. Toisen maailmansodan aikana hiän ja hänen miehensä pakenivat Malajaan, mutta yksi hiänen lapsistaan ​​kuoli prosessissa. Boulle tapasi hänet myöhemmin sodan jälkeen, ja he nauttivat kovasti platonisesta ystävyydestä.
ellauri267.html on line 298: [Maurit kazastaa Alcatrazin voitossa saamiaan sotavankeja. Astuu sisään Portugalin ex-kurko Don Sebastian, jota johtaa ilkeä Habit, Alvar, Murkku ja ihana Tavoite, hiänen kasvonsa peitettynä Barnumin päähuivilla.]
ellauri267.html on line 751: Maistan neuvoasi; hiänen halunsa heräävät uudet,

ellauri267.html on line 752: mutta silti sammumattomat, syttyvät hiänen mielikuvituksessaan

ellauri278.html on line 94: Johtajan viimeinen rakkaus oli Valentina Istomina. Häntä kutsuttiin "Latushkaksi", mutta muuten hän oli hieno, iloinen ja ystävällinen. Hänellä oli aviomies, mutta kun hän sai työpaikan taloudenhoitajana Stalinin taloon, hän hankki toisen persoonan. Viimeisiin päiviinsä asti hän suostui ottamaan ruokaa ja lääkkeitä vain hiänen käsistään. Ja hän luotti vain hiäneen. Jos hän edes tiesi mitä luotto oli.
ellauri281.html on line 93: Johtajan viimeinen rakkaus oli Valentina Istomina. Häntä kutsuttiin "Latushkaksi", mutta muuten hän oli hieno, iloinen ja ystävällinen. Hänellä oli aviomies, mutta kun hän sai työpaikan taloudenhoitajana Stalinin taloon, hän hankki toisen persoonan. Viimeisiin päiviinsä asti hän suostui ottamaan ruokaa ja lääkkeitä vain hiänen käsistään. Ja hän luotti vain hiäneen. Jos hän edes tiesi mitä luotto oli.
ellauri283.html on line 193: Nietzsche kuvaa rakkautta haluna omistaa nainen. Halun jalostamattomin muoto on myös helpoimmin tunnistettavissa haluksi hallita toista: naisen häpypehkon hallinta. Hienovaraisempi halu hallita hiäntä haluaa myös hiänen sielunsa ja haluaa siten hiänen olevan valmis uhraamaan itsensä rakastajansa puolesta. Nietzsche kuvailee tätä täydellisemmäksi omaisuudeksi. Vielä hienostuneempi halu omistaa hiänet saa aikaan huolen siitä, että hiän saattaa olla valmis uhraamaan haluamansa rakastajansa väärän kuvan vuoksi. Tämä saa jotkut rakastajat haluamaan naisten tuntevan heidän jotmuilevan syvällä sisimmässään, jotta heidän tuhrauksensa todella on uhraus heille.
ellauri294.html on line 329: Kun Tekla tuotiin alasti poltettavaxi, stratosfääri ei voinut olla ihailematta hiänen uumiaan. Paizi tämän kaiken on täytynyt olla myöhempää lisäystä, sillä Ikonostaasissa ei tuolloin ollut stratosfääriä. Vähän myöhemmin kun Tekla tarjoutui ajamaan izensä porsliinixi ja seuraamaan Paavoa kaikkialle kuin laivakoira, se ei tullut Paavalille kuuloonkaan.
ellauri297.html on line 234: enkä minä ole hiänen miehensä, vaikka te lapset olettekin minun.
ellauri315.html on line 282: Kun Saksa hyökkäsi Ranskaan vuonna 1940, he muuttivat Yhdysvaltoihin. Akselin hyökkäyksen Neuvostoliittoon vuonna 1941 jälkeen Kerenski tarjosi hartiansa tuexi Josif Stalinille. Kun hänen vaimonsa Nell sairastui lopullisesti vuonna 1945, Kerensky matkusti hiänen kanssaan Brisbaneen, Australiaan ja asui siellä perheensä kanssa. Hiän sai aivohalvauksen helmikuussa 1946, ja hän pysyi siellä hiänen kuolemaansa asti 10. huhtikuuta 1946. Kerensky palasi sitten Yhdysvaltoihin, missä eli onnellisena elämänsä loppuun saakka.
ellauri316.html on line 360: "Etkö tiedä?" "Ei", vanhemmat vastasivat yhteen ääneen."Mitä tapahtui?" Täti nyyhkäisi kouristelevasti ja sitten tuskin puristui itsestään: "Joseph Vissarionovich Stalin kuoli tänään, olemme nyt orpoja!" Äiti oli salaa iloinen, sillä hiän ja hiänen sukunsa oli vastavallankumouksellinen.
ellauri321.html on line 90: Turvautuminen prostituoituihin julkisesti panomielessä oli epätavallista kirjallisuuden ja muiden miesten keskuudessa tuona aikana, ja jos Hazlitt oli tässä erilainen kuin hänen aikalaisensa, ero piili hänen unabashed suorapuheisuudessaan hänen tehdessään tällaisia järjestelyjä henkilökohtaisesti. Hänen oli harvoin mukava olla keski-ja yläluokan naisten yhteiskunnassa, ja, halujen piinaamana joita hän myöhemmin kuvasi "ikuinen tukkeutuminen ja kuollut paino kelleissä" hän teki pelinavauxen paikalliselle naiselle vieraillessaan Lake Districtillä kanssa Coleridgen. Hän oli kuitenkin ymmärtänyt törkeästi väärin hiänen aikeensa ja riita puhkesi, joka johti hänen hätäiseen vetäytymiseensä kaupungista varjossa pimeyden. Tämä julkinen kömmähdys rasitti entisestään hänen suhteitaan sekä Coleridgeen että Wordsworthiin, jotka olivat muutenkin rispaantuneet muista syistä.
ellauri323.html on line 108: Pian heidän häiden jälkeen Benedetti kehotti vaimoaan osallistumaan julkiseen turnaukseen. Näytelmän aikana hiän kuoli, kun osa telineestä, jossa hiän istui, antoi periksi. Kiirehtien hiänen viereensä hän huomasi, että hiänellä oli yllään hiuspaita, siis sellainien jouhipaita joita Peeveli tarsolainen väsäsi. Hänen vaimonsa kuoleman aiheuttama järkytys ja todisteet hiänen salaisesta katumuksestaan ​​tekivät häneen niin suuren vaikutuksen, että hän hylkäsi ammattinsa ja ryhtyi fransiskaaniksi.
ellauri323.html on line 194: Marianne Moore syntyi Kirkwoodissa, Missourissa, presbyteerikirkon pappilassa, jossa hänen äidinpuoleinen isoisänsä John Riddle Warner palveli pastorina. Hänen isänsä, John Milton Moore, koneinsinööri ja hullu keksijä, kärsi psykoottisesta episodista, jonka seurauksena hänen vanhempansa erosivat ennen hänen syntymäänsä; Moore ei koskaan tavannut häntä. Hiän oppi myöhemmin sukulaisilta, että uskonnollisen harhan kuumeessa hän katkaisi oikean kätensä. Hiänet ja hiänen vanhemman veljensä John Warner Moore kasvatti heidän äitinsä Mary Warner Moore. Perhe kirjoitti toisilleen suuria kirjeitä koko elämänsä ajan, ja he osoittivat toisiaan usein leikkisillä lempinimillä, jotka perustuivat Kaislikossa suhisee kirjan hahmoihin ja käyttivät yksityistä kieltä.
ellauri323.html on line 345: Mooren äiti Mary Warner Moore muutti Mooren ja hänen veljensä John Warnerin (tunnetaan perheelle nimellä Warner) pastori Mooren luo, joka oli jäänyt leskeksi nuorena eikä koskaan täysin toipunut. Tämä järjestely – aikuinen tytär perusti talon leskeksi jääneen isänsä kanssa – esikuvasi Mooren omaa outoa kauppaa Maryn kanssa, joka jakoi sängyn Mariannen kanssa vuodesta 1918 kuolemaansa saakka, vuonna 1947, jolloin Moore oli kuusikymmentä. Elämänkerturi Leavell on ensimmäinen Mooren elämäkerran kirjoittajista, joka luonnehtii hiänen äitiään yksiselitteisesti lesboksi.
ellauri325.html on line 288: Smithin uralla oli yksi tapaus, jonka hän kenties jakoi pahoitellen. Hän oli tuskin saavuttanut miehisyyden, kun hän tapasi maailman kauneimman tytön. Hiän oli erilainen kuin kaikki muut naiset. Hiänellä oli syvempi luonne kuin muilla ihmisillä. Smith tajusi sen heti. Hiän pystyi tuntemaan ja ymmärtämään asioita, joita tavalliset ihmiset eivät voineet. Hiän saattoi ymmärtää häntä. Hiänellä oli loistava huumorintaju ja erinomainen arvostus vitsistä. Hän kertoi hiänelle ne kuusi jotka hän tiesi eräänä yönä, ja hiän piti niitä mahtavina. Pelkästään hiänen läsnäolonsa sai Smithin tuntemaan ikään kuin hän olisi niellyt auringonlaskun: kun hänen sormensa kosketti ensimmäistä kertaa hiänen sormeaan, hän tunsi jännitystä kauttaaltaan. Hän huomasi pian, että jos hän otti lujasti kiinni naisen kädestä, hän voisi saada hienon jännityksen, ja jos hän istuisi naisen viereen sohvalle, pää hiänen korvaansa vasten ja käsivarsi noin puolitoista kertaa hiänen ympärillään, hän voisi saada niin sanotun ensiluokkaisen A-1-jännityksen. Smith sai ajatuksen, että hän haluaisi hiänen olevan aina lähellään. Hän ehdotti hiänelle järjestelyä, jonka mukaan hiänen tulisi asua hänen kanssaan samassa talossa ja ottaa henkilökohtaisesti vastuu hänen vaatteistaan ja aterioistaan. Hiän sai vastineeksi täyden ylöspidon, noin seitsemänkymmentäviisi senttiä viikossa valmiina rahana, ja Smithin oli määrä olla hänen orjansa.
ellauri330.html on line 397: Kropotkin oli pidättyväinen yksityiselämässään. Sai bylsityxi juutalaisnuorikostaan vain yhden tyttären. Alexandra " Sasha " Kropotkin (1887–1966) oli New Yorkissa asuva kirjailija ja venäjän kielen kääntäjä. Britannian maanpaossa venäläisen tiedemiehen ja anarkisti Peter Kropotkinin perheeseen syntynyt tytär ja muu yhteiskunnallisesti merkittävä perhe palasi Lontoosta salonkeja pitämästä Venäjälle vuoden 1917 vallankumouksesta hänen kuolemaansa asti 1921. Muuttaessaan New Yorkiin 1927 hiän säilytti naisten kolumnissaan kuninkaallisen kunniamerkin ("prinsessa"), jonka hiänen isänsä, Kropotkinin aateliston jälkeläinen oli kieltänyt. Hiän käänsi venäläistä kirjallisuutta englanniksi ja kirjoitti venäläisen keittokirjan, jota The New York Times piti luokkansa parhaana.
ellauri330.html on line 399: Kropotkinit polveutuvat varhaiskeskiaikaisesta Venäjän hallitsijasta Rurikista, mutta kun hiän vastoin isän kieltoa käytti "kuninkaallisen prinsessan" titteliä, hiänen isänsä puolestaan ​​kielsi hiänet.
ellauri345.html on line 157: Hiän tunsi kohteliaisuuteeni kätkeytyvän moitteen, ja sain hyvän käsityksen hiänen kasvatuksestaan. Hiän avasi minulle kaksi taivaallista silmää täydellisimmästä, puhtaimmasta sinisestä, läpinäkyvästä ja kiiltävästä; Sitten hiän sanoi ylevällä äänellä, ettei hiän voisi syyttää kunniamiestä, kuten minä näytän olevan, jos hiän suhtautuisi nuorta tyttöä, jonka hiän tapasi yksin maantiellä, kohtaan hieman epäilevästi: hänelle oli varmaan usein käynyt näin; mutta vaikka hiän oli muukalainen, vaikka kenelläkään ei ollut oikeutta tutkia hiäntä, hiän pyysi häntä uskomaan, että hiänen matkansa tarkoitus voisi olla olemassa mitä tunnollisimmalla rehellisyydellä. Syyt, joista kukaan ei voinut selittää, pakottivat hiänet kantamaan käpyään ympäri maailmaa. Hiän oli havainnut, että hiänen sukupuolensa pelätyt vaarat olivat vain kuvitteellisia ja että naisen kunnia, jopa valtatieryöstöjen keskuudessa, oli vaarassa vain, jos hiänen sydämensä ja periaatteensa olivat heikkoja. Eli syy on aina naisessa, hiänen ei pitäisi räpsytellä silmiään ja lankeemuxeen houkutella miespoloja.
ellauri345.html on line 159: Hiän muuten kulkee vain silloin tällöin ja polkuja, joilla hiän uskoo olevansa turvassa, hiän ei puhu kaikille, vain varakkaan kunniamiehen näköisille, ja hiän oleskelee joskus kunnollisissakin paikoissa, joissa hiän voi ansaita elantonsa palvelemalla tavalla, jolla hiänet kasvatettiin. Täällä hiänen äänensä vajosi, hiänen silmäluomet roikkuivat ja näin kyyneleiden valuvan hiänen poskilleen.
ellauri345.html on line 161: Vastasin, että minulla ei ollut epäilystäkään heidän hyvästä taustastaan, enkä myöskään heidän kunnioitettavasta käytöksestään. Säälin hiäntä vain, että jokin välttämättömyys pakottaa hiänet palvelemaan, koska hiän näyttää niin arvoiselta löytää palvelijoita; ja että vilkkaasta uteliaisuudestani huolimatta en halunnut tutkia hiäntä syvemmälle, eli en välttämättä halunnut bylsiä hiäntä, vaan halusin vakuuttaa itselleni hiänen läheisemmän tuttavansa kautta, että hiän oli kaikkialla yhtä huolissaan maineestaan ​​kuin hyveistään. Nämä sanat näyttivät taas satuttavan hiäntä, koska hiän vastasi: Hiän piilottaa nimensä ja isänmaansa nimenomaan maineensa vuoksi, joka lopulta sisältää yleensä vähemmän todellista kuin olettamusta. Jos hiän tarjoaa palvelujaan, hiän voi näyttää todistukset viimeisistä taloista, joissa hiän on tehnyt jotain, eikä salata sitä, ettei hiän halua kuulustella isänmaataan ja perheestään. Anna heidän sitten päättää ja sitoutua taivaalle tai sanalleen koko elämänsä viattomuudesta ja rehellisyydestään.
ellauri345.html on line 163: Tämänkaltaiset lausunnot antoivat aihetta epäillä, että kaunis seikkailija olisi henkisesti hämmentynyt. Hra von Reva-avanne, joka ei voinut hyvin ymmärtää tällaista päätöstä paeta maailmaan, epäili nyt, että he ehkä olivat halunneet mennä naimisiin hiänen taipumustaan ​​vastaan. Jälkeenpäin hän pohti, eikö se ollut rakkauden epätoivoa; ja kummallista kyllä, kuten yleensä on, kun hän uskoi naisen rakastavan jotakuta toista, hän rakastui itse ja pelkäsi, että hän haluaisi matkustaa eteenpäin. Hän ei voinut irrottaa katsettaan kauniilta kasvoilta, jotka oli koristeltu puolimaailman vihreällä valolla. Koskaan, jos koskaan oli nymfiä, ei kauniimpaa ilmestynyt nurmikolle; ja tämän tapaamisen hieman romanttinen luonne loi viehätyksen, jota hän ei kyennyt vastustamaan.
ellauri345.html on line 165: Tarkastelematta asiaa tarkemmin, polvihousujen jo pahasti ahistaessa sepaluxen kohalta, herra von Reva-avanne suostutteli kauniin muukalaisen antamaan itsensä johdattaa linnaan. Hiän ei tee vaikeuksia, hiän kulkee mukana ja näyttää olevansa henkilö, joka on kiertänyt muutakin kuin tahkoa. Virvokkeita (tavanomaisia tyrmäystippoja) tuodaan, jotka hiän ottaa vastaan, ilman väärää kohteliaisuutta ja mitä armollisimmilla kiitoksilla. Lounasta odotellessa hiänelle näytetään talo. Hiän huomaa vain sen, mikä ansaitsee erottelun, oli se sitten huonekaluja, maalauksia tai makuutilojen asianmukaista pohjaratkaisua. Hiän löytää kirjaston, hiän tuntee hyvät kirjat ja puhuu niistä maulla ja vaatimattomasti. Ei puhetta, ei noloa. Pöydässä yhtä jalo ja luonnollinen käytös ja ystävällisin keskustelusävy kuin pehkuissa. Toistaiseksi kaikki hiänen keskustelussaan on järkevää, ja hiänen luonteensa vaikuttaa yhtä ystävälliseltä kuin hiänen henkilönsä.
ellauri345.html on line 167: Kokoillallisen piehtaroinnin jälkeen pieni ilkikurinen kosketus teki hiänestä vieläkin kauniimman, ja neiti kääntyi hymyillen Reva-avanteen puoleen ja sanoi, että hiänen tapansa maksaa lounaansa tekemällä töitä ja aina kun rahaa puuttui, nuolla nuppineuloja kuin paraskin emäntä. "Salli minun pujottaa kukka tuohon kirjontakehykseenne", hiän lisäsi, "jotta tulevaisuudessa muistatte sen nähdessään vieraan köyhän." Mihin von Reva-avanne vastasi sanomalla, että hän on hyvin pahoillaan. pistot ovat häneltä toistaisexi lopussa, ja siksi heidän taitonsa ihailun on jäätävä paitsi. Pyhiinvaeltaja käänsi katseensa välittömästi pianoon. "Joten minä haluan", hiän sanoi, "maksaa velkani tuulirahalla, aivan kuten vaeltavat laulajat yleensä tekivät." Hiän kokeili soitinta kahdella tai kolmella preludilla, mikä osoitti hyvin harjoitettua kättä. Ei ollut enää epäilystäkään siitä, että hiän oli arvokas nainen, jolla oli kaikki ystävälliset taidot. Aluksi hiänen soittonsa oli kirkasta ja loistavaa; sitten hiän vaihtoi vakaviin sävyihin, syvän surun sävyihin, jotka samaan aikaan näkyivät hiänen silmissään. He kastuivat kyynelistä, heidän kasvonsa muuttuivat, heidän sormensa pysähtyivät; mutta yhtäkkiä hiän yllätti kaikki laulamalla mielettömän laulun maailman kauneimmalla äänellä, hauskalla ja naurettavalla. Koska oli syytä uskoa, että tämä burleskiromanssi oli hieman lähempänä sydäntäsi, annat minulle anteeksi, jos sisällytän sen tähän.
ellauri345.html on line 258: Oli varmasti huolestuttavaa, että hiän saattoi unohtaa itsensä tällä tavalla, ja tämä epäonnistuminen saatettiin nähdä merkkinä mielentilasta, joka ei ollut aina samanlainen. "Mutta", herra von Reva-avanne kertoi minulle, "me (minä ja hra Schiller, joka oli "illallisen" jälkeen liittynyt seuraani) myös unohdimme kaikki mahdolliset seikat, jotka olisimme voineet tehdä, en tiedä miten se tapahtui. Meidät on täytynyt valloittaa se sanoinkuvaamaton armo, jolla hiän suoritti näitä temppuja. Hiän leikki kiusoittelevasti, mutta ymmärtäväisesti. Hiänen sormensa tottelivat hiäntä täysin, ja hiänen äänensä oli todella lumoava. Kun hiän oli lopettanut, hiän vaikutti yhtä rauhoittuneelta kuin ennenkin, ja uskoimme, että hiän oli halunnut vain piristää ruoansulatuksen hetkeä."
ellauri346.html on line 71: Keskeinen alajuoni on Brežnevin aikakauden julkisen arkkitehtuurin ikävä yhtenäisyys. Tätä asetusta selitetään humoristisessa animoidussa prologissa, jossa poliitikot ja byrokratia syrjäyttävät arkkitehdit (ohjaaja ja animaattori Dmitry Peskov). Tuloksena identtiset, toimivat mutta mielikuvituksettomat monikerroksiset kerrostalot löysivät tiensä jokaiseen kaupunkiin, kylään ja esikaupunkiin kaikkialla Neuvostoliitossa. Ne ovat hämmästyttävän samannäköisiä kuin New Yorkin lähiöiden vuokrakasarmit. Hassujen yhteensattumien ansiosta moskovalainen Zhenya ja leningradilainen Nadya joutuvat viettämään uudenvuodenaaton yhdessä Leningradissa. Aluksi he kohtelevat toisiaan vihamielisesti, mutta vähitellen Nadjan vaza+rinta pehmenee, Zhenyan kalu kovenee ja he rakastelevat. Aamulla heistä tuntuu, että kaikki, mitä heille on tapahtunut, oli harhaa, ja he tekevät vaikean päätöksen erota. Raskain sydämin Zhenya palaa Moskovaan. Sillä välin Nadya harkitsee kaikkea, etenkin Zhenyan elonkeraista kalua, ja päättää, että hiän on saattanut päästää onnenmahdollisuutensa luisumaan, ja lähtee lentokoneella Moskovaan etsimään Zhenyaa. Hiänellä ei ole vaikeuksia löytää häntä, koska heidän osoitteensa ovat samat ja hänen "avaimensa" sopii hiänen "lukkoonsa" kuin suutarin sormi sian pilluun.
ellauri348.html on line 361: Santeri Paavin oma alkuperäinen harjoitus tässä genressä on saanut inspiraationsa 1100-luvun tarinasta Héloïse d'Argenteuilin luvattomasta rakkaudesta opettajaansa Peter Abelardiin , joka oli häntä parikymmentä vuotta vanhempi kuuluisa pariisilainen filosofi, ja salavuoteudessa hänen kanssaan. Heidän suhteensa ja vällyissä piehtarointinsa jälkeen hänen perheensä kosti Abelardille raa’asti ja kastroi tämän, minkä jälkeen hän meni luostariin ja pakotti Héloïsenkin nunnaksi. Molemmat johtivat sitten suhteellisen menestyksekästä luostariuraa. Vuosia myöhemmin Abelard sai valmiiksi ystävälleen lohdutukseksi lähetetyn Historia Calamitatumin (Takaiskujen historian). Kun se joutui Heloisen käsiin, hiänen intohimonsa häntä kohtaan heräsi uudelleen ja heidän välillään oli neljä kirjettä, jotka oli kirjoitettu koristeellisella latinalaisella tyylillä. Yrittääkseen ymmärtää henkilökohtaisen tragediansa, he tutkivat inhimillisen ja jumalallisen rakkauden luonnetta. Kuitenkin heidän yhteensopimattomat munattoman miehen ja munasarjaisen naisen näkökulmat tekivät dialogista tuskallisen molemmille.
ellauri352.html on line 309: Marcel Mauss, né le 10 mai 1872 à Épinal et mort le 11 février 1950 (à 77 ans) à Paris, est généralement considéré comme le « père de l´anthropologie française. Bonesin kolleega. Bonesin asia antropologina oli kysyä minkä sortin kääpiö oli UM:n narrina, muttei se sentään ollut hiänen oikeutensa.
ellauri353.html on line 178: Viimeisenä mahdollisuutena Kuolema tarjoutuu herättämään hiänen miehensä henkiin jos hiän antaa hänelle vaihtoehtoisen uuden elämän tunnin sisällä. Nainen yrittää suostutella vanhoja, onnettomia ja sairaita, mutta kukaan ei halua antaa hiänelle henkensä, olipa se kuinka kurja tahansa. Lopulta kaupungin sairaala on tulessa – asukkaat pakenevat. Mutta vauva jäi taakse. Nainen haluaa pelastaa vauvan ja juoksee palavaan sairaalaan. Siellä kuolema tarjoaa hänelle viimeisen mahdollisuuden jättämällä lapsen kuolemaan. Mutta hän päättää toisin, pelastaa lapsen ja uhraa itsensä vauvan puolesta. Tällä tavalla hän yhdistyy rakkaansa kaa omassa tulikuolemassaan. Mitä tästä opimme? Älä jätä beibiä yxin tuntemattoman sedän kaa.
ellauri353.html on line 315: Hiän syntyi orjana, ja hiänet omistivat hiänen isäntänsä Armistead Burwell ja myöhemmin hänen tyttärensä, joka oli hiänen sisarpuoli, Anne Burwell Garland, Hugh A. Garlandin vaimo. Hiänestä tuli lastenhoitaja, kun hiän oli neljävuotias. Hiän sai julmaa kohtelua – mukaan lukien hiänet raiskattiin ja ruoskittiin verenvuotoon asti – Burwellin perheenjäseniltä ja perheen ystävältä. Kun hiänestä tuli ompelija, Garlandin perhe havaitsi, että oli taloudellisesti edullisempaa saada hiänet valmistamaan vaatteita muille. Hiänen tekemänsä rahat auttoivat tukemaan Garlandin perheen 17 jäsentä.
ellauri368.html on line 242: Ainoa ero vanhasta tavasta on se, että se tehdään julkisesti. "Purimina, milloin miehet palaavat kotiin lukemasta Esterin synagogassa kirjakääröä, naiset valmistavat mustaa puupalaa keittiössä takkatulen ääressä. Kun korni mies on jo huoneessa hän kysyy "hei" vaimolta mikä se on, ja sanoo se olen minä, Haman. Heti mies saa raivarin ja alkaa huutaa "hii" vaimolle, että hiänen pitäisi polttaa se. Potkiskeltuaan sitä kotvan he kaikki heittävät sen tuleen." Kyllä vittu ovat pitkävihaisia! Nykyäänkin on tapana heristää nyrkkiä ja tampata synagogassa joka kerta kun Hamanin nimi mainitaan kirjaa luettaessa.
ellauri369.html on line 517: Froude oli ollut Thomas Carlylen henkilökohtainen, hyvä ystävä ja älyllinen opetuslapsi vuodesta 1861, ja heistä tuli vieläkin läheisempiä Carlylen vaimon Janen kuoleman jälkeen 21. huhtikuuta 1866. Lukiessaan Janen päiväkirjoja ja kirjeitä Carlyle hämmästyi hiänen onnettomuudestaan ja omaa ärtyneisyyttään ja välinpitämättömyyttään hiäntä kohtaan, ja hän päätti sovittaa asian kirjoittamalla hiänelle muistion. Vuonna 1871 Carlyle antoi Froudelle tämän muistion sekä nipun Janen henkilökohtaisia papereita julkaistavaksi Carlylen kuoleman jälkeen, jos Froude niin päätti. Lisäksi Carlyle nimitti Frouden yhdeksi omista kirjallisista pyöveleistään, vaikka hän oli (ehkä tarkoituksella) moniselitteinen ohjeissaan.
ellauri373.html on line 101: Brutus ihmetteli nähdessään haavan hiänen reidessään, eikä tämän kuultuaan enää salannut hiäneltä mitään, vaan tunsi itsensä vahvistuneen ja lupasi kertoa koko juonen. Nostaen kätensä hiänen takapuolelleen hänen sanotaan rukoilleen, että hän onnistuisi yrityksessään ja näyttäytyisi siten kelvollisena aviomiehenä. Brutus ei kuitenkaan koskaan saanut tilaisuutta osoittaa Porcialle kiitollisuuttansa, koska heidät keskeytettiin, eikä heillä ollut hetkeäkään yksityisyyttä ennen salaliiton toteuttamista. Caesarin salamurhapäivänä Porcia oli äärimmäisen ahdistunut ja lähetti senaattiin sanansaattajat tarkistamaan, että Brutus oli edelleen elossa. Hän työskenteli siihen pisteeseen asti, että hänen pyörtymisensä jälkeen hänen piikansa pelkäsivät hänen kuolemaansa. Mutta hyvinhän siinä kävi, Caesar saatiin hengiltä. Porcialla oli maanpakoon lähtenyttä Brutusta kovin ikävä, hiän kyynelehti joka päivä Hektorin ja Andromakhen kuvan äärellä. Brutuksen ystävä Acilius kuuli tästä ja lainasi Homeria, jossa Andromache puhuu Hectorille:
ellauri373.html on line 107: ...Vaikka hiänen ruumiinsa luontainen heikkous estää häntä tekemästä sitä, mitä vain miesten voimat pystyvät tekemään, nimittäin tuikkaamaan diktaattorin hengiltä, hiänen mielensä on yhtä urhoollinen ja yhtä aktiivinen maansa parhaaksi kuin ihan parhailla meistä miehistä.
ellauri373.html on line 117: Plutarchin siteeraamassa Brutuxen kirjeessä mainitaan myös hiänen penikkatautinsa, hiänen rakkautensa Brutukseen ja hiänen kuolemansa tapa, jos se todella on aito. Plutarch antaa Porciasta muutenkin väärän kuvan ja selittää, että hän "pelästyi jokaisesta pienestä melusta ja itkusta". Shakespeare näyttää ottaneen Plutarchin juorut täydestä.
ellauri382.html on line 262: Vuonna 1942 Portnova liittyi Valko- Venäjän vastarintaliikkeeseen ja liittyi paikalliseen maanalaiseen komsomolijärjestöön Obolissa, Vitebsk Oblastissa, nimeltä Young Avengers. Hän aloitti jakamalla Neuvostoliiton propagandalehtisiä Saksan miehittämälle Valko-Venäjälle, keräämällä ja piilottamalla aseita Neuvostoliiton sotilaille ja raportoimalla Saksan joukkojen liikkeistä. Opittuaan aseiden ja räjähteiden käytön vanhemmilta Portnova osallistui sabotaasitoimiin pumpulla, paikallisella voimalaitoksella ja tiilitehtaalla. Näissä teoissa hiänen on arvioitu tappaneen yli 100 saksalaista sotilasta.
ellauri384.html on line 333: Hänen valitukseensa perustui se, että vuonna 2019 käynnistettiin oikeuskäsittely Komsomolsk-on-Amurista kotoisin olevaa taiteilijaa Julia Tsvetkovaa vastaan - hän syytti tyttöä pornografian levittämisestä Tsvetkovan sosiaalisiin verkostoihin hiänen julkaisemiensa vulvapiirustusten vuoksi.
ellauri386.html on line 514: Anna Nikolaevna Schmidt (1850-luvun alku - 1905) Nižni Novgorodista kotoisin oleva opettaja ja toimittaja, joka saarnasi omaa teosofista opetustaan, joka syntyi V. S. Solovjovin "sofiologisten" ajatusten vaikutuksesta. Schmidt uskoi, että hän tunsi kirkon ruumiillistuneen hengen itsessään ja oli yhteydessä taivaalliseen rakkaansa - Kristuksen uuteen inkarnatiooniin, joxka hän oli valinnut Solovjovin. Soloviev tunnusti Schmidtin mystisen tutkielman "suurelta osin tärkeäksi totuudeksi", mutta Schmidtiin henkilökohtaisen tutustumisen ja "tunnustusten" kuulemisen jälkeen ... pelästyi hiänen rohkeudestaan, vaikka tunnusti osan hiänen "paljastuksistaan" ​​"viehättäviksi"...
xxx/ellauri122.html on line 934: Natelyn huora kuvataan erittäin väsyneenä prostituoituna, joka ei ole kiinnostunut seksistä ja haluaa mieluummin nukkua. Nuorempi sisarensa vainoaa häntä jatkuvasti. Siksi luutnantti Nately, joka on hullun rakastunut häneen, ei voi suostutella häntä ryhtymään merkitykselliseen suhteeseen hänen kanssaan. Hän kihlautuu naiseen seksuaalisesti, mutta se on kylmää ja mekaanista, sillä hän kieltäytyy viettämästä aikaa Natelyn kanssa ilman palkkaa. Kapteeni Black nukkui usein hänen kanssaan ärsyttääkseen Natelya. Kun hiän kuitenkin vihdoin lepää, hiän rakastuu Natelyyn yhtä hullusti kuin hänkin häneen. Pian sen jälkeen Nately kuolee taistelutehtävässä. Kun Yossarian saapuu Roomaan kertomaan hänelle huonoja uutisia, Natelyn huora syyttää Yossariania Natelyn kuolemasta. Myöhemmin hiän omistautuu Yossarianin takaa-ajoon ja väijyttää häntä useita kertoja romaanin loppuosan aikana yrittääkseen kostaa Natelyn kuolemasta puukottamalla häntä. Hiän onnistuu lopulta puukottamaan häntä kylkeen ja lähettämään hänet sairaalaan. Toinen hiänen hyökkäyksistään on kirjan viimeinen, vaikkakin vähäinen, koominen tapahtuma.
xxx/ellauri125.html on line 250: I know it's not the end every time I see her face, and I hear you say Mä tiedän ettei se ole loppu aina kun mä nään hiänen lätyn, ja kuulen sun sanovan
xxx/ellauri138.html on line 335: "Päähineistä" puhumattakaan. Päähineet ovat "resitentit kynäilijät", jotka amerikkalaisyliopistojen uskomattoman omahyväisen tavan mukaan asuvat ilmaiseksi yliopistoalueella. Kenties hiän ei pikku Athenassa ollut nähnyt heistä pahimpia, mutta nämäkin kaksi ovat kyllin kamalia. He ilmaantuvat opettamaan kerran viikossa ja he ovat naimisissa ja he tulevat hiänen tykönsä ja ovat mahdottomia. Milloin me menemme lounaalle, Delphine? Anteeksi vaan, hiän ajattelee, mutta ei tehoa. Hiän oli niin kovasti pitänyt Kunderan luennoista siksi että tämä oli ollut aina vähän epämääräinen, joskus jopa vähän nuhjuinen, suuri kirjailija malgré jamais lu vai mikä se oli. Niin hiän ainakin oli kokenut ja siitä hiän oli pitänyt. Mutta tästä amerikkalaisesta minä-olen-kirjailija -tyypistä hiän ei pidä, hiän ei voi sietää sitä, sillä aina kun se katsoo hiäntä, hiän tietää sen ajattelevan: Voithan sinä olla ranskalaisittain itsevarma ja muodikas sivistynyt ja olethan sinä tietysti hyvin ranskalainen, mutta silti sinä olet yliopistoihminen ja minä olen moukka kirjailija-me emme ole tasavertaisia. Nämä elättikirjailijat omistavat kaikesta päätellen suunnattoman paljon aikaa sukupuoliasioille. Niin, sekä runoilijalla että proosakirjailijalla on pääfetissi, ja siksi Delphine puhuu heistä kirjeissään päähineinä. Runoilijalla on Ressu-mallinen antiikkinen lentäjänlakki joka ei sovi kampuxelle ja proosakirjailija on kalju sekä vähän nuhjuinen. Ne ovat olleet 2x naimisissa keskenään ja ovat uskomattoman izerakkaita. Nuorempi se ressukypäräinen on lukenut vähän Bataillea ja vielä vähemmän Hegeliä. Se on ihan sexitön. Vanhat humanistisedät ovat vielä pahempia. Ne vasta izetyytyväisiä ovatkin. Näin kertaa ikääntynyt Peppu vanhoja kaunoja.
xxx/ellauri168.html on line 342: Joulukuussa 1972, 47-vuotiaana, Karkki meni naimisiin Pitkät Kalsarit Nebelin kanssa, New Yorkin menestyneimmän ja kiistanalaisimman radion talk-show-juontajan kanssa. He olivat seurustelleet vain 28 päivää, vaikka he olivat tunteneet kumpikin vuodesta 1941. Melkein heti Nebel huomasi jotain outoa uudessa vaimossaan. Hän puhui toisinaan oudolla, aggressiivisella äänellä ja osoitti voimakkaita mielialan vaihteluita. Hän kärsi myös unettomuudesta, joten kesäkuussa 1973 Nebel tarjoutui yrittämään hypnotisoida hänet parantumaan siitä. Karkki väitti, että häntä ei voitu hypnotisoida, ja vaikka Nebel ei ollut koskaan tehnyt niin ennen, hän oli vakuuttunut, että hänen laaja lukeneisuutensa aiheesta selvittäisi hiänet. Näyttää siltä, että hän teki erittäin ehdottoman aiheen, melkein ainutlaatuisella tavalla, vaikka ehkä tätä auttoi hiänen suuri uskonsa mieheensä. Riippumatta siitä miksi, hiän nukkui ensimmäisen kunnon yöunensa kuukausiin Nebelin hypnoosin seurauksena. Myöhemmillä istunnoilla hän alkoi spontaanisti ikääntyä ja puhui lapsen äänellä. Mutta se oli toinen, ei-lapsuuden, agressio, joka huolestutti Nebeliä, joka sai Karkin ostamaan hänelle hienon nauhurin tallentaakseen nämä häiritsevät keskustelut hypnoosin avulla. Myöhemmin kesäkuussa ilmestyi Karkin lapsuuden kimittävän leikkikaverin Arlettyn ja Ranun persoonallisuudet, ja hypnoottisen agression kautta syntyi synkkä tarina hypnoosista ja mielenhallinnasta Candyn menneisyydessä.
xxx/ellauri168.html on line 344: Se, mitä hiän kertoi näissä hypnoottisissa istunnoissa, alkoi sinä aikana, kun hiänen toimistoaan käytettiin postipudotuksena valtion virastolle. Ilmeisesti hiäntä pyydettiin kuljettamaan kirje CIA:lle miehelle San Franciscoon. Tämä mies oli Douglas McArthur, jonka hän muisti maissipiippuisena upseerina Filippiineiltä, lempinimeltä "Ranu". Ranu pyysi hiäntä sitten menemään toimistoonsa Oaklandiin keskustelemaan izexeen kirjeestä ja muusta mielenkiintoisesta ja tuottoisasta työstä, jota hiän voisi tehdä CIA:lle. Hän kertoi hiänelle, että hän kuljettaisi silloin tällöin hiänelle viestejä, ja sanoi, että hän tarvitsee passin oletetun nimen alla, koska hänen täytyisi joskus matkustaa ulkomaille. Hänen valitsemansa nimi oli "Ranu". Toistaiseksi mikään McArthurn tekemisistä ei ollut erityisen epätavallista kylmän sodan aikana, itse asiassa hän liittyi tuhansien aikalaisten amerikkalaisten joukkoon, jotka työskentelivät samalla lailla lukemattomissa yksiköissä, kuten Kennedyn johtamassa CIA:n perustamassa ja johtamassa Microsoftissa. Kuten muutkin osa-aikaisesti "The Companylle" työskentelevät kansalaiset, kuten CIA tunnettiin, Ranun osa pidettiin salassa, niin salassa, että jopa CIA:n päämajan arkistointitoimisto Langleyssa, Virginiassa, ei tiennyt hänestä mitään. Arietty, hänen ikioma "sieniagenttinsa", oli hänen ainoa yhdyntähenkilönsä.
xxx/ellauri168.html on line 348: Ariettynä hiän osallistui harjoitusleireille, sotilastukikohtiin ja salaisiin lääketieteellisiin yritystiloihin kaikkialla Amerikassa. Hiänet koulutettiin käyttämään räjähteitä, räjähtämään, taistelemaan lähitaistelussa improvisoiduilla aseilla, kuten nuppineulalla, ja opetettiin naamioitumista ja muuta viestintää. Hiän oppi tappamaan paljain käsin, vastustamaan kipua ja käsittelemään kuulustelutekniikoita. Hiän kantoi ja opetettiin käyttämään 0.0022-kaliiperin pistoolia, ja hiän tutustui sellaisiin laitteisiin, kuten myrkkyä sisältävä huulipuna, jota voitiin käyttää itsemurhaan, jos hiäneltä leikkaa kiinni, puremalla tikkua. Hiän oppi myös kuinka koodinumeroita voitiin tatuoida hiänen kynsiinsä ja peittää kynsilakalla. Karkki Jones tiesi tästä kaikesta vain sen, että hiän oli toisinaan toimittanut postia hallitukselleen. Hiän ei ollut tietoinen alter egostaan Ariettystä ollenkaan, vaikka Arietty tiesi hiänestä kaiken ja piti hiäntä aika heikkona.
xxx/ellauri173.html on line 400: Mutta minun on myönnettävä, että kauneuden siteet ovat vahvoja ja synkkiä. En ollut tietoinen heidän luontaisesta voimastaan, kun kimeerani huijaamana uskalsin työntyä kupupää edellä tähän intohimoon. Olin jo tullut hiänen lihaan pipu edellä tyyliin Sarrja! Sarrja! Laukaus! Laukaus! kuin Phil Roth maxapalaan, kun ikuisesti pettyneenä halusin ravistaa sen kuivaxi, mutta heräsin, vähän kuin Gulliver Lilliputissa, kassit monta miljoonaa siimahäntää keventyneinä.
xxx/ellauri175.html on line 196: Ja hiänen äänensä artikuloi tämän lauseen kontraaltolla, niin rikkaalla ja niin puhtaalla, jopa niin taivaallisella tavalla, että vieraan korville, joka ei ollut puhunut sitä kieltä, jolla vieraat puhuivat, neiti Alicia Clary olisi vaikuttanut ylevältä haamukuvalta. Hypathia, ateenalaisin kasvoilla, vaeltelemassa öisin läpi Pyhän maan ja purkamassa tähtien valossa Siionin raunioilla sellaista unohdettua kohtaa Laulujen laulusta.
xxx/ellauri177.html on line 128: Kuinka monta kertaa kappelissa yhdessä lausutut Neitsyt-litaniat olivat jättäneet nuoren miehen näin, murtunein polvin, tyhjä kyrvänpää kädessä kuin suuren kaatumisen jälkeen! Seminaarista lähdön jälkeen isä Mouret oli oppinut rakastamaan Neitsyttä vielä enemmän. Hän omisti hänelle tämän intohimoisen kultin, jossa veli Archangias haisteli kullin hajua. Hänen mukaansa hiänen oli pelastettava kirkko jonkun suurenmoisen ihmelapsen toimesta, jonka lähestyvä ilmestyminen viehättäisi maan. Hän oli jumalattoman aikamme ainoa ihme, sininen rouva, joka näytti itsensä pienille paimenille, yöllinen valkeus, joka nähtiin kahden pilven välissä, ja jonka hunnun reuna vaelsi talonpoikien parransänkien yli.
xxx/ellauri177.html on line 130: Kun veli Archangias kysyi häneltä suoraan, oliko hän koskaan nähnyt hiäntä ize teossa, hän vain hymyili huulensa puristaen yhteen, ikään kuin pitääkseen salaisuutensa. Totuus oli, että hän näki hiänet joka ilta. Hiän ei enää näyttänyt hänestä leikkisältä siskolta tai kuin kaunis, kiihkeä nuori tyttö; hänellä oli yllään morsiamen mekko, valkoiset kukat hiuksissaan, puoliksi lasketut silmäluomet, jotka antoivat näyttöä kosteasta toivosta, joka valaisi hänen "poskiaan". Ja hän tunsi, että hän oli tulossa hiänen sisäänsä, että hiän lupasi hänelle olla viivyttelemättä enää, että hiän sanoi hänelle: "Tässä olen, ota minut rajusti."
xxx/ellauri177.html on line 178: Mutta Sergei näyttää jäävän lapsen asteelle. Se pelkää Albinen puskaa, mezästä puhumattakaan. Albinolla oli vain yksi lohdutus: Sergei pökkää loistavasti, hän on kaunis lapsi. Mutta edistystä: pitkän päälle toipilas äityy seuraamaan hiänen hameensa valkoista laikkua puskissa. Ja kun hiän äkillisesti istuutui paskalle Kustaan ikkunan alle, Sergein kasvot kohosivat ja hän ojensi kätensä teeskennellen haluavansa mennä Albinen syliin. Puutarhaan päästyä Sergei näyttää komealta, Albine alkaa lämmetä. Siihen asti puhumaton Sergei huoahtaa: kesä kesä! Lettu elo! Kyllä tee on sitten hyvää!
xxx/ellauri177.html on line 225: Jälkeenpäin se oli Serveri joka hiusmuotoili Albinen uudelleen. Tuo mainio makkaramies otti kourallisen hiänen hiuksiaan hurmaavalla kömpelyydellä ja istutti kamman vinoon valtavaan päähän pakattuun chignoniin. Nyt pääsi käymään niin, mutta hän laittoi kyllä omat hiuksensa ihanasti. Sitten Albiino nousi, ojensi kätensä hänelle, tukisti hiäntä vyötäröltä niin, että se nousisi vielä ylös, muttei se enää pystynyt. No ei sitten. Ei makiaa mahan täydeltä. Molemmat hymyilivät edelleen, puhumatta. Hitaasti he lähtivät polkua pitkin.
xxx/ellauri177.html on line 271: -- Olemme liian isoja. On typerää pelata aina. Etkö pidä siitä enemmän, kävellä näin, vierelläni, hyvin hiljaa? Hiän käveli itse asiassa niin miellyttävällä tavalla, että hän sai maailman suurimman ilon kuullessaan hiänen saappaidensa napsautuksen polun kovassa maassa. Hän ei ollut muka koskaan kiinnittänyt huomiota hiänen vyötärön heilumiseen, hiänen hameensa elävään jälkiin, joka seurasi hiäntä käärmeen kahinalla. (Dodi! Paratiisin käärme nostaa päätä jo!) Oli ilo, ettei hän väsynyt, nähdä hiänen näin menevän rauhallisesti vieressä, niin paljon hän löysi uusia viehätyksiä hänen raajojensa pienimmässäkin notkeudessa. Sergen vällykäärme sitävastoin alkaa vähin erin menettää notkeuttaan.
xxx/ellauri177.html on line 328: -- oletko nähnyt? sanoi Serge eräänä aamuna, yhtenä noista pitkäveteisista tunneista: siellä oven yläpuolella on maalattu nainen, joka näyttää sinulta. Hän nauroi äänekkäästi. Ja he palasivat maalauksiin; he raahasivat pöytää taas seiniä pitkin yrittäen teloa itsensä. -- Vai niin! ei, mutisi Albine, hän on minua paljon läskimpi. Tai et voi tietää: hän rojottaa niin hassun hauskasti, ylösalaisin! He lopettivat puhumisen. Haalistuneesta maalista, jonka aika oli syönyt, nousi kohtaus, jota he eivät olleet vielä nähneet. Se oli seinän harmaasta esiin nousevan herkän lihan ylösnousemus, elvytetty kuva, jonka yksityiskohdat näyttivät palaavan yksi kerrallaan kesän helteessä. Makaava nainen nojasi taaksepäin vuohenjalkaisen faunin syleilyn alle. Voisi selvästi erottaa selälle heitetyt käsivarret, hylätyn vartalon, tämän pitkän alastoman tytön kiertelevän hahmon, yllättyneenä kukkavyöillä, pikku-Amorien niittämänä, jotka sirppi kädessään lisäsivät soppaan jatkuvasti uusia kourallisia ruusuja. Voit myös nähdä eläimistön ponnistelut, pukin puhaltelevan, hiänen mahansa alta kohoavan juurakon. Sitten toisessa päässä oli vain naisen kaksi jalkaa, jotka nostettiin ilmaan ja lensivät pois kuin kaksi vaaleanpunaista kyyhkystä. "Ei", Albine toisti, "hän ei näytä minulta. Hän on ruma. Mutta ton faunin vekottimet näyttää kyllä sun vastaavilta."
xxx/ellauri177.html on line 378: Nyt Albine oli palvelija, Sergen pussit oli tyhjätty. Hän nojasi päänsä hänen olkapäälleen ja katsoi häntä huolestuneen tunnustellen ilmaa. Voisiko Serge ehkä syyttää hiäntä siitä, että hiän toi hänet sinne? Eikö hän jonakin päivänä moittiisi hiäntä tästä palvonnan hetkestä, jolloin hän oli kutsunut itseään hiänen orjakseen? -- Ethän ole vihainen? hiän kysyi nöyrästi. Hän hymyili, harjasi leijonamaista takatukkaansa taaksepäin, taputti häntä sormenpäillään kuin lasta. Albiino jatkoi:
xxx/ellauri177.html on line 390: Hiän katsoi punastuneena vielä enemmän löysää mekkoaan, jossa näkyi hiänen alastomuutensa, käsivartensa, kaulansa, rintansa, Sergen monet runkkutahrat. Hiänen harteillaan, hiänen hullut hiustensa kiihdyttivät. Hiän yritti sitoa pullaansa; sitten hiän pelkäsi paljastavansa niskaansa. Nyt oksan harjaus, hyönteisen siiven pieni nakutus, pieninkin tuulen henkäys sai hänet liikkeelle, ikään kuin näkymättömän käden epärehellisen kosketuksen alla.
xxx/ellauri177.html on line 575: No ei, hän oli kuitenkin jättänyt Marian Jeesuksen tähden, uhraten sydämensä voittaakseen lihansa ja haaveili uskonsa miehisyyteen vahvistuvan siitä. Marie häiritsi häntä liikaa ohuilla päänauhoillaan, ojennetuilla käsillään ja naisellisella hymyllään. Hän ei voinut polvistua hänen eteensä laskematta silmiään, koska pelkäsi näkevänsä hänen hameensa alle. Sitten hän syytti hiäntä siitä, että hiän oli ollut liian lempeä hänelle aiemmin; hiän oli pitänyt häntä niin kauan mekkonsa poimujen välissä, että hän oli antanut itsensä pujahtaa hiänen käsistään olennon reitten väliin, huomaamatta edes hänen arkuutensa muuttuvan. Ja hän muisti veli Siilin julmuudet, hänen kieltäytymisensä ihailla Mariaa, varovaisen katseen, jolla hän näytti katselevan häntä. Hän ei halunnut koskaan nousta sellaiseen ankaruuteen; hän yksinkertaisesti hylkäsi Maarian, piilotti hänen kuvansa, hylkäsi hänen alttarinsa. Mutta hiän pysyi syvällä hänen sydämessään, kuin tunnustamaton rakkaus, aina läsnä.
xxx/ellauri177.html on line 647: Hän nautti kauhistuksestaan ​​kirotun miehen ilolla. Raivo ravisteli häntä hänen muistellessaan ilkeitä sanoja, joita hän oli lausunut Albinin jalkojen edessä. Sillä hetkellä ne soimasivat häntä syyttääkseen häntä Jumalan edessä. Hän näet oli tunnustanut naisen suvereenikseen, ja sellainen ei käy. Hiän oli orjuuttanut hänet, hän sai suudella hiänen jalkoväliään ja haaveilla olevansa vesi, jota hiän joi, leipä, jota hiän söi. Nyt hän ymmärsi, miksi hän ei enää voinut toipua. Jumala oli nolosti jättänyt hänet naiselle.
xxx/ellauri177.html on line 649: Mutta hän hakkaisi hiäntä, hän murtaisi hiänen raajat, jotta hän päästäisi irti. Hiän oli orja, epäpuhdas liha, jolta seurakunnan olisi pitänyt kieltää sielu kuin koiralta. Taas hän jäykistyi, kohotti poolopaitaisen nyrkkinsä kohti Abinea. Ja hänen nyrkkinsä avautuivat, hänen kätensä liukuivat alas paljaita olkapäitä pitkin pehmeällä hyväilyllä, samalla kun hänen suunsa, täynnä loukkauksia, takertui hänen hoitamattomiin hiuksiinsa änkyttäen palvonnan sanoja. Vizi pappi oli ankarasti puutteessa! Kaise on sitten niin että kova hartaus ja kova panohalu tulee yhdestä ja samasta libidosta.
xxx/ellauri177.html on line 745: Hiänestä tuli hyvin kalpea, hiänen silmänsä palavat. Hän jatkoi vapina äänessä:
xxx/ellauri228.html on line 304: Myöhemmin hän uskoo tekonsa Turskalle ja ymmärtää, että miehistön rakkaiden jäljennökset ovat ilmestyneet salaperäisesti (pieni poika, jonka hän näki aiemmin, on ilmeisesti kopio Gibrarianin pojasta). Seya ilmenee toisen kerran, mutta tällä kertaa Kelvin antaa hänen jäädä. Vähitellen tämä Seyan versio tajuaa, että hiän ei tunne olevansa ihminen; hiänen muistonsa tuntuvat keinotekoisilta, koska hiäneltä puuttuu emotionaalinen kiintymys, joka tulee siitä, että hiän on todella elänyt niitä. Jonkun cricketin miälestä silikoniversio oli sikäli humanistisempi kuin "oikeat" että se nirhasi pyytämättä izensä antaaxeen Kevinille vapaat kädet valikoida maassa kakkosvaimoa jolla olis sisääntuloaukot alkuperäisillä paikoilla.
xxx/ellauri228.html on line 433: Whenever her flying needle Aina kun hiänen kiidättävä neulansa
xxx/ellauri235.html on line 132: Lady Barbara Wellesley: Hornblowerin toinen vaimo, laadukas ottelu johtajalle, josta hän on tullut laivaston palveluksessa. Hän on Wellingtonin herttuan (fiktiivinen) sisar, ja hiän pitää häntä kiehtovana. He rakastuvat, kun hiänen on kuljettava hänet soutamalla laivalle.
xxx/ellauri250.html on line 502: and her face is always soft and peaceful Ja hiänen lätty on aina pehmeä ja lenseä
xxx/ellauri268.html on line 473: Ystävysty heidän kanssaan, kuu sanoi kuin rapu, joka hyppäsi hiänen minihameensa alle, hänen tyttärensä sisälle, syöttötuoli, odottaa muroja ja paahtoleipää. Millainen tyttö hänestä tulikin, pajupuu, siunaus tuulelle, hänen perheelleen. Siellä hän on nyt naimisissa, hiän on paxuna, ja aloitamme tarinan alusta, sanoi hiänen isänsä maljan onnelle siitä, keitä olemme ja keitä meistä tulee, kun muutos uudessa malli sedanissa ruoskii sen moottoritiellä kohti seuraavia sukupolvia, yksi toisensa jälkeen alkuperäisilä Mvskokeen mailla, jotka ovat edelleen täällä vaikka ei enää juuri myskokeja. Kukaan ei mene minnekään, vaikka me aina lähdemme ja palaamme. Se on seremonia. Emme mene kauas, vain pihan perälle.
xxx/ellauri287.html on line 164: 16. Eräänä päivänä, kun olimme menossa tavalliseen paikkaan rukoilemaan, tapasimme palvelijattaren, joka kuunteli Pyyttonin henkeä. Hänen päämiehensä ansaitsivat paljon massia hiänen ennustuxista. 17 Hän seurasi Paavalia ja meitä huutaen: "Nämä ihmiset ovat Korkeimman Jumalan orjia. He kertovat sinulle pelastuxen tien." 18 Hän teki tätä monta päivää. Työlääntyneenä Paul kääntyi ja sanoi hengelle: "Jeesuksen Kristuksen nimessä minä käsken sinun tulla ulos hiänestä!" Heti se tuli ulos hänestä.
xxx/ellauri287.html on line 166: 19 Tytön omistajat näkivät, ettei heiltä meni toivo tehdä rahaa hiänen kanssaan. Sitten he tarttuivat Paavaliin ja Silaan ja raahasivat heidät kaupunginjohtajien luo. Tämä tapahtui kaupungin keskustassa, jossa ihmiset kokoontuvat. 20 Kun he toivat heidät viranomaisten eteen, he sanoivat: "Nämä miehet ovat juutalaisia ​​ja aiheuttavat paljon vaikeuksia kaupungissamme. 21 He opettavat tapoja, jota me roomalaiset emme saa noudattaa."
xxx/ellauri287.html on line 179: Apostolien tekojen luvun 16 tarina demonien riivaamasta orjatytöstä on minusta kummallinen tarina monista syistä. Jos on parempi jakaa kysymykseni useisiin, voin tehdä niin; mutta toistaiseksi haluaisin pitää ne yhtenä, koska epäilen, että vastaukset liittyvät toisiinsa. Apostolien teoissa 16:16-18 (NIV) henki antaa myönteisen todistuksen Paavalin väitteistä? Jos se on oikea todistus, miksi Paavali silti suuttuu tytöstä? Kyllästyykö hän vain hiänen huutamiseen? Miksi hän ei suorittanut manausta heti kohdatessaan hiänet? Onko toi Pyytton se paratiisin käärme vai? Miksi pysäyttää tyttö? Voisi luulla, ​​​​että kilpailijan todistus olisi lopullinen mainonta. (Kuvittele kuva Bill Gatesista onnellisena iPadilla.)
xxx/ellauri287.html on line 191: Ehkä se selittäisi, miksi Paavali oli niin murheellinen hiänen todistuksestaan, että eipä aikaakaan niin hän ajoi demonin ulos? Loppujen lopuksi, jos demoni sanoisi et Kristuksen evankeliumi oli THE pelastuksen tie, saatanan huone jakautuisi itseään vastaan!
xxx/ellauri287.html on line 218: Διαπονέομαι, "olla ärsyyntynyt" kuuluu semanttiseen alueeseen moraaliset ja eettiset ominaisuudet ja niihin liittyvä käyttäytyminen, alialue viha, suuttunut (Louw & Nida, 763). ESV, NASB ja NIV kääntävät kaikki sanan διαπονηθεὶς "särmättynä", kun taas HCSB kääntää sen "pahantuneeksi". Alue sallii kuitenkin laajemman tunnereaktion. Kun otetaan huomioon verkkotunnus- ja aliverkkotunnus luokittelu, on tärkeää huomata, että tämä tunne ei todennäköisesti ollut suunnattu tytölle itselleen. Tämä kohta on osa merkittyjä "me"-kohtia, mikä (kuten edellä on todettu) osoittaa, että lääkäri oli paikalla tällä hetkellä. Tarinan luonnollinen kulku osoittaa, että tytön hyväksikäyttö oli ainakin tälle ryhmälle tietoista, joka saattoi johtua hiänen jatkuvasta läsnäolostaan. Se, että διαπονέομαι sallii suuttumuksen, on hyödyllistä, koska suuttumus määritellään "vihaksi tai ärsytykseksi, jonka aiheuttaa epäreilu kohtelu". Oxford English Dictionary, 3. painos, sv “Indignation”.
xxx/ellauri287.html on line 409: Alkuperäinen kirjoittaja Leija Sulje sai valmiiksi ensimmäisen luonnoksensa "Rooma iskee takaisin" vuoden 78 alussa; Luukasa on sanonut olevansa pettynyt siihen, mutta ennen kuin hän ehti keskustella asiasta hiänen kanssaan, hiän kuoli syöpään. Koska kirjoittajaa ei ollut saatavilla, Lucasin täytyi kirjoittaa seuraava luonnos itse. Juuri tässä luonnoksessa Lucas käytti ensimmäisen kerran elokuvien "Episode"-numerointia; Paavali Roomassa listattiin jaksoksi II.... Hän käytti uutta juonenkäännettä: Jahve väittää olevansa Jee-suxen isä johon hän on mielistynyt.
xxx/ellauri291.html on line 94: Roddenberry totesi: "Luomalla uuden maailman vanhoilla säännöillä voisin antaa vanhoja lausuntoja seksistä, uskonnosta ja Vietnamista, ml politiikka ja mannertenväliset ohjukset. Todellakin, teimme niin Star Trekissä: lähetimme viestejä kaukaa ja onneksi ne kaikki pääsivät perille verkon kautta. Jos puhuit neuvostoihmisistä kaukaisella punaisella planeetalla, he (televisioverkko) eivät koskaan saaneet kiinni vasemmistolaisuudesta. He olivat enemmän huolissaan tissi- ja pyllyvaosta. He itse asiassa teleporttasivat sensuurin alas televisioon mittaamaan naisen tissi- ja pyllyvakoa varmistaakseen, ettei liian paljon hiänen rintojaan ja kalsareita näkyisi."
xxx/ellauri291.html on line 233: Howen julkaisut vaivasivat hänen miestään suuresti, varsinkin johtuen siitä, että hän runoissaan monta kertaa sätti naisten rooleja vaimona, omaa avioliittoaan ja naisten asemaa yhteiskunnassa. Heidän avioliitto-ongelmansa kärjistyivät siihen pisteeseen, että he erosivat vuonna 1852. Kun Samuelista tuli hiänen miehensä, hän oli myös ottanut täysin haltuunsa hiänen omaisuustulonsa. Kun mies kuoli vuonna 1876, hiän huomasi, että useiden huonojen sijoitusten seurauksena suurin osa hiänen rahoistaan oli menetetty. Voi perhana.
xxx/ellauri292.html on line 188: Myrassa Tekla palasi Paulin luo vahingoittumattomana ja "päällään vaippa, jonka hän oli muuttanut miehen viitaxi". Myöhemmin hän palasi Ikoniumiin transuna kääntääkseen myös äitinsä. Hän muutti asumaan Seleucia Kikkiliaan. Joidenkin Apostolien versioiden mukaan hän asui luolassa siellä 72 vuotta ja hänestä tuli parantaja. Kaupungin hellenistiset lääkärit menettivät toimeentulonsa ja pyysivät nuoria miehiä raiskaamaan Theclan 90-vuotiaana. Kun he olivat juuri ottamassa häntä väkisten (?) luolaan avautui uusi käytävä ja kivet sulkeutuivat hiänen takanaan. Hän pystyi silti menemään Roomaan ja makaamaan myös Paavalin haudan vieressä. Aika täti tuo Tekla fasteri!
xxx/ellauri292.html on line 307: Sen jälkeen kun Abigail paljastaa Nabalille mitä hän on tehnyt, "Jumala löi Nabalia ja hän kuoli" (jae 38), minkä jälkeen Daavid meni naimisiin hänen kanssaan. Abigailia kuvataan älykkääksi ja kauniiksi. Talmud vahvistaa tätä ajatusta mainitsemalla hänet yhdeksi "maailman neljästä ylivoimaisen kauneudesta naisesta" (muut kolme ovat Rahab, Saara ja Esther). Koska hän on naimisissa varakkaan Nabalin kanssa, hän on myös korkean sosioekonomisen aseman nainen. On epäselvää, menikö David naimisiin hiänen kanssaan, koska hän oli kiinnostunut hiänestä sexikumppaninia, vai ovelasta poliittisesta liikkeestä, vai molemmista. Veikkaan molemmista.
xxx/ellauri292.html on line 333: Todettuaan kirjan aidoxi ja profetoituaan tuhon tulevaisuuden, jos sitä ei noudateta, Huldah päättää lopuksi vakuuttaa kuningas Josialle, että hiänen hurskautensa ansiosta Jumala on kuullut hiänen rukouksensa ja "sinun luusi kootaan hautaan rauhassa, eivätkä silmäsi näe kaikkea sitä pahaa, jonka minä tuon tälle paikalle."
xxx/ellauri293.html on line 114: Kun tämä erä oli hävitty, hiänen apostolin nazojensa täsmällisestä luonteesta on sitten keskusteltu sitä enemmän. Varmaan Juuniakin oli pelkkä postinjakaja oranssilla sähköpolkupyörällä? Jakoi lähetystön miehille vahvistusta Voltti-jakorasiasta selällään? No ei! Viime aikoina on feministisessä teologiassa jopa kehitetty Bauckhamin ja Jewettin pohdintoja Paavalin kaavailemisesta Juniaa Kristuxen seuraajaksi. Mitä, Kristusko ilman häntää?! Tämä on herättänyt lisäkeskusteluja Paavalin apostolisesta legitimiteetistä. Yii-Jan Lin on lisäksi epäillyt Jeesuxen liian keskeistä asemaa kristinuskossa ja sen sukupuoli-identiteettiä. Lähi-idän rooli globaalisessa dogmassa on sitäpaizi ylikorostunut Kiinan ja Amerikan kustannuxella.
xxx/ellauri293.html on line 128: Phoebe [ Koine kreikka Φοίβη; latinaksi Phœbē, kirkkoslaaviksi Фива (Fiba), armeniaksi : Փիբէին (Pthui)] oli ensimmäisen vuosisadan kristitty nainen, jonka apostoli Paavali mainitsi kirjeessään "Hulluja nuo roomalaiset" , jakeet 16:1-2. Merkittävä nainen Kenkärajan seurakunnassa, (Siis Korinton itäsatamassa.) Paavali luotti hiänen toimittamaansa kirjeeseen roomalaisille. Paavali kutsuu häntä sekä "palvelijaksi" että "diakonissaksi" (kreikaksi diakonos ) että monien auttajaksi tai eturauhastulehduxexi (kreikaksi prostatitis). Tämä on ainoa paikka Uudessa testamentissa, jossa naiseen viitataan erityisesti näillä kahdella tavalla. Paavali esittelee Phoeben lähettiläänään Rooman seurakunnalle, ja koska he eivät tunne häntä, Paavali antaa heille hänen valtakirjansa.
xxx/ellauri293.html on line 630: Ison-Britannian huoli venäläisistä ottomaanien valtakuntaa koskevista malleista lisäsi se, että 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä hiänellä oli huomattava kaupallinen intressi täällä. Ranskan edut, vaikka ne olivat samanlaisia ​​kuin Ison-Britannian, painottuivat eri tavalla. Kuten Britannia, hiän pelkäsi Venäjän merivoimien tavoitteita, mutta hiänen tärkeimmät huolensa olivat taloudelliset. Ensimmäisen maailmansodan alkuun mennessä hiän oli rakentanut suuria investointeja Turkkiin. Näistä sijoituksista, kuten brittiläistenkin investoinneista, teki entistäkin kannattavampia taloudellisten ja oikeudellisten myönnytysten järjestelmä, joka tunnetaan nimellä Capitulations. Nämä oikeudet takasivat eurooppalaisille laillisen ekstraterritoriaalisuuden ja vapautuksen ottomaanien veroista.
xxx/ellauri296.html on line 463: Munan kääntäminen vääryydestä… Kuten on sanottu (Hesekiel 18:30): ”Kääntykää, palatkaa pois kaikista synneistänne,1” Tämä on yksi katumuksen periaatteista. Ja on sanottu (3.Mooseksen Kirja 19:17): ”nuhtele lähimmäistäsikin, ettet joutuisi hiänen tähtensä syynalaiseksi”. Jos et nuhtele hiäntä, saatat joutua rangaistukseen hiänen synnistänsä… Molo saattaa alkaa taas oieta trikoomekon noustua houkuttavasti reisille paljastaen hiänen hienon halukkaan häpykukkulan. Eikun housut alas, pikkuhousut nilkkoihin, huppu pois ja heti sisään siinä pöydän päällä halkinainen pää edellä!
xxx/ellauri319.html on line 697: Luukas 1:34-35 näemme, että Maria oli Neitsyt ja oli ymmällään siitä, kuinka hän voisi saada lapsen. Sitten enkeli Gabriel selitti ja näytti hänelle kädestä pitäen, mistä lapset tulevat: että Pyhä Henki tulisi hiänen päälleen (oik. hiänen sisäänsä, kas näin) ja että lasta kutsuttaisiin Jumalan Pojaksi.
xxx/ellauri329.html on line 453: UKR: Ukrainalaissyntyinen pianisti Valentina Lysytsia (s. 1970 tai size oli 1973) suorittaa johdonmukaista Ukrainan vastaista kampanjaa Twitterissä, jossa hän syyttää Ukrainan viranomaisia aggressiosta Donbasissa ja tukee kaikin tavoin Venäjän ja Vladimir Putinin aggressiivista politiikkaa aseellisessa yhteenotossa Ukrainan kanssa Itä-Ukrainassa. Hän on Venäjän federaation maaliskuussa 2014 toteuttaman Krimin liittämisen kannattaja. Useiden Ukrainan vastaisten puheiden ja Venäjän Ukrainan väliintulon tukemisen vuoksi Toronton filharmonikot peruuttivat hiänen konserttinsa. Syynä mainittiin vihan edistäminen etnisiä ja sosiaalisia ryhmiä kohtaan, joihin kuului ukrainalaisten nazien lisäxi myös afrikkalaisia, vammaisia ja holokaustista nipinnapin selviytyneitä. Pianisti itse pitää kirjoituksiaan "satiirisena" ja "taiteellisena hyperbolana", ja vastauksena irtisanomiseen laajensi mediakampanjaansa Toronton sinfoniaorkesterin johtoa ja hänen tilalleen ehdotettua henkilöä vastaan.
xxx/ellauri354.html on line 83: Mutta sitten hän antaa itselleen 90-vuotispäivälahjaksi 14-vuotiaan neitsyen, mahdollisen huoran. Väsyneenä raa'asta työstä ja bordellimadamen huumaamana valeriaanalla , hiän nukkuu joka yö, jonka he viettävät yhdessä, hiänen nukkuessaan ja mies istuen ryppyinen nulpahtanut muna kädessä tuolilla hänen sängyn vieressä. ja ensimmäistä kertaa elämässään hän rakastuu. Rakastunut ajatukseen nukkuvasta runkunhajuisesta kaunottarestaan.
xxx/ellauri356.html on line 276: Eikä vähemmän halveksittava ole se, joka puhuu turhaan, joka on tekopyhä eikä tee hyvää; hiän, joka kieltäytyy kuuntelemasta hänen pyyntöään, kun hiänen miehensä pyytää hiäntä täyttämään avioliiton ; nainen, joka ei auta miestään tämän asioissa; ja lopuksi hiän, joka vaivaa häntä lakkaamattomilla valituksilla ja kyyneleillä.
xxx/ellauri356.html on line 278: Sellainen nainen, joka näkee miehensä ärsyyntyneenä tai vaikeuksissa, ei jaa hänen kärsimyksiään; päinvastoin, hän nauraa ja vitsailee sitäkin enemmän, eikä yritä karkottaa hänen huonoa huumoria ihastuksella. Hiän on tuhlaavampi henkilönsä kanssa muille miehille kuin miehelleen; se ei ole hänen vuoksi, että hiän koristelee itseään, eikä miellyttääkseen häntä hiän yritä näyttää hyvältä. Kaukana siitä; hänen kanssaan hiän on hyvin epäsiisti, eikä välitä vaikka antaa hänen nähdä asioita ja tapoja hiänen henkilöstään, jotka ovat hänelle vastenmielisiä. Lopuksi hiän ei koskaan käytä Atsmediä eikä Souakia (meikkituotteita).
xxx/ellauri356.html on line 304: Hän iskee hiänen kimppuunsa ennen kuin tämä on alkanut edes kaipaamaan nautintoa, ja sitten hän ottaa esiin äärettömällä vaivalla pehmeän ja hervottoman jäsenen. Tuskin hän on aloittanut, kun hän on jo tehnyt; hän tekee yhden tai kaksi pistoa ja vajoaa sitten naisen rinnalle valuttamaan siittiöitä, ja se on suurinta mitä hän voi tehdä. Heinrich von Kleist (albumi 72) ja Jean Genet (albumi 178) oli Kixauxen mielestä tälläsiä naismaisia kynämiehiä. Lukijan tulisi hyväxyä kirjoituxen kohdalla ettei sitä aina ymmärrä.
xxx/ellauri356.html on line 420: Tsvetaevan isä, Moskovan yliopiston professori Ivan Vladimirovitš, kuuluisa filologi ja taidekriitikko, välitti rakkautensa antiikin mytologiaan, mikä heijastui myöhemmin hiänen runoihinsa.
xxx/ellauri357.html on line 501: Joulukuussa Shelley tapasi Teresa (Emilia) Vivianin, joka oli Pisan kuvernöörin 19-vuotias tytär ja asui luostarissa odottaen sopivaa avioliittoa. Shelley "vieraili hänen luonaan" useita kertoja seuraavien kuukausien aikana, ja he aloittivat intohimoisen "kirjeenvaihdon", joka hiipui hiänen avioliittonsa jälkeen seuraavana syyskuussa. Emilia oli inspiraationa Shelleyn päärunolle Epipsychidion. (Se on izeriittoista ja izerakasta izetyydytystä, jossa runoilija kiihottuu omasta kuvastaan, äänestään ja tunteestaan. Xerox-koneella otettu belfie. Shelleyn runot on vitun klisheisiä, paljon klisheisempiä kuin kampurajalka Byronin.)
xxx/ellauri388.html on line 241: Pidätystä voi verrata syömishäiriöön. Nadia Nadia Soromnoo on tapaus pisteessä. Anorektisen Nadian motiivi - ajatus, että hän halusi olla hoikka, vastaa pidättyvän miehen ajatusta, että hän haluaa olla "moraalinen", ja eroaa siitä vain sillä etuna, että se on hieman positiivisempi ja henkilökohtaisempi, sillä ajatushenkilö, joka haluaa välttää seksuaalista nautintoa, koska se ei ole oikein, ei useinkaan ole pelkästään negatiivinen, vaan persoonaton ja sosiaalisen ja uskonnollisen ympäristön määräämä. Nadian satunnaiset holtittoman ahneuden purkaukset vastaavat äkillisiä impulsseja turvautua prostituutioon, ja hiänen salaiset heikkoutensa keksien suhteen, jota seuraa innokas katuminen, vertautuu itsetyydytystottumukseen.
172