ellauri002.html on line 1703: Joitakin hyviä muistojakin liittyy Suopeltoon, häät tietysti (siitä kertoo seuraava tuotantokausi), mutta myös jotkut talviretket dona Caritan seurassa, rättipokka jonka hävisin, siis voitin, ja metsästystorven soitto molemmista päistä; kesähetket Suopellon laiturilla.
ellauri012.html on line 397: Sun kirjeen lopussa on yleistä marinaa sun onnettomuudesta ja et toivot et kuolema lopettais sun munattoman elämän. Miten noin suuri nero kuin sä ei voi nousta onnettomuuden yläpuolelle? Mitä maailma sanoisi jos ne lukis sun mulle lähettämät kirjeet? Uskoiskohan ne sun luostarielämän jaloihin tarkoitusperiin, vai ajattelisko vain että sä vetäydyit sinne nuolemaan kelliesi arpia? Mitä sun oppilaatkin sanoisi, jotka on tullut niin pitkän matkan takaa, ja pitää sun ankaria luentoja parempina kuin maallista elämää, jos ne huomais että sä ot salaa sun ex-kassiesi orja, ja samojen heikkouksien uhri joista sun säännnöt suojaa niitä? Tää Abelard, jota ne niin paljon ihailee, tää suuri johtaja, menettäisi maineensa ja siitä tulis sen oppilaiden pelle. Jos nää syyt ei riitä sua rauhoittamaan, vilkaise vähän tänne päin ja ihaile päättäväisyyttä jolla mä suljin itteni tänne ihan vaan sun pyynnöstä. Mä olin nuori kun me erottiin ja (jos mä kehtaan uskoa mitä sä aina vakuutit) oisin kelvannut kenelle tahansa. Jos mä olisin halunnut melaa keneltäkään muulta kuin just sulta, muut miehet olis mielellään lohduttaneet mua sun puutteessa. Tiedät mitä mä oon tehnyt, anteeksi että hieron tätä, mä muistelen mielelläni vieläkin sun rakkaudenvakuutuksia. Mä kuivasin sun kyynelet pusuilla, ja kun sä olit kyvytön, mä uskalsin enemmän. Voi voi, jos sä olisit rakastanut herkemmin, mun valat, mun huippuhetket, mun hyväilyt olis kyllä vakuuttaneet sut. Jos sä oisit nähnyt mun vähitellen viilenevän sulle, sulla ois ollut syytä huoleen, mut sä et koskaan saanut multa enemmän rakkautta kun sen jälkeen kun sulta meni kassit.
ellauri018.html on line 836: Periaatteessa muslimin on pidettävä kaikki nämä rukoushetket ellei hänellä ole pakottavaa syytä olla rukoilematta. Hetken voi myös siirtää myöhemmäksi mikäli on esteellinen. Vaikka kakalla.
ellauri033.html on line 946: Hoi aika! pysäytä lentosi, ja te, suotuisat hetket!
ellauri033.html on line 966: Kade aika, voiko olla et nää humalanhetket,
ellauri040.html on line 555: Die Jugendstunden sind, wie lang! wie lang! verflossen, nuoruushetket on kauan! siis kauan! sitten loppunu.
ellauri051.html on line 383: The fretting world, the streets, the noisy hours of day, withdraw; huolestunut maailma, kadut, päivän meluisat hetket häipyy,
ellauri060.html on line 314: Mut eipä hötkyillä. Alusta ainakin Jussia on viihdyttävää lukea. Ermei Nokeemuxen viimeiset hetket on naurattavia. Sen kuolinuni on kuin Tatu Vaaskiveltä.
ellauri092.html on line 442: Kuulin 4 esitelmää: - Huonojen tapojen turmiollisesta vaikutuksesta (esim. nenänkaivuu ja kateus);
- Hengellisestä kitumisesta: 5 nixiä;
- Käytä tahtoasi! muuta kuulijasi rahaxi!; ja
- Hiljaiset hetket jumalan tarhassa.
Ihmeellinen puhuja! (Sama esitelmä kuin Perun Limassa 1941.)
ellauri135.html on line 922: Sittemmin bridgerooms huolehtivat vakavasti, ja hiänen ikäisensä on kuusitoistavuotias Michel, tämä poika, joka vain ajetaan lasten kanssa, ajaa, vihastuu ja kärsii itsensä ja ympärillä perusteettomasta mustasukkaisuudesta, kuten aikuisena. Varenka rauhallisesti hyväksyi vieraiden seurustelun, koska hiän tunsi jatkuvasti tunteitaan runoilijalle. Lermontov, vaikka ymmärsi tosiasioiden tilan, ei kärsinyt. Vakavissa epäilyksissä se tunsi mentaaliset nousut ja alamäet, lyhyet hetket onnesta ja pitkiä päiviä ja mustasukkaisia öitä. Mitä Varvara Lopukhinasta tuntui, kun hiän katsoi kaiken tämän? Varmaan se ajatteli, aivan oikein, että Mikko on täysi sekopää.
ellauri142.html on line 982: PST. Tätä oppia ei kuitenkaan ole aiottu niille, jotka eivät harjoittele itsehillintää, eivät Minua rukoile, eivätkä Minun ääntäni tahdo kuulla. Ei se ole itsekkäille eikä pilkkaajille. Kuulitko Lauri Schlager? Ei sinulle. Tätä kirjaa suomiessani olen viettänyt elämäni nautinnollisimmat hetket. No ei, läppä läppä.
ellauri160.html on line 705: Oil sen hetket, niinkuin kukkaistenne.
ellauri160.html on line 765: Oil nuo hetket kuksaisumme.
ellauri204.html on line 452: Tällaiset sarkasmia ja vakavuutta yhdistävät analyysit ovat Korhosen kirjan heikointa antia. Niissä sen tyhmyys tiivistyy. Parhaimmillaan teos on antaessaan pikkuveljen viedä. Toiminnalliset hetket, kuten Eeron tekemän kidnappauksen verinen huipennus, ovat erityisen hyviä natusteltavia.
ellauri216.html on line 537: Hän kääntyy puoleemme. Hyvät veljet, te tunnette kovin huonosti luostareiden todellista elämää ja varsinkin niiden arkea. Olette lukeneet kirjoista hienoja kuvauksia luostareiden hengellisestä elämästä, munkkien kilvoituksesta ja siitä korkeasta aatteesta, johon luostarit asukkaineen pyrkivät.Todellista luostarielämää te ette tunne, koska ette ole olleet luostarissa pitempiä aikoja. Pyhiinvaeltajina olette vanhempienne kanssa viipyneet niissä juhlajumalanpalvelusten valoisat hetket ja sitten poistuneet arkea kokematta. Tulevaisuutenne selvittämiseksi teidän täytyy välttämättä tutustua luostarielämään myös käytännössä paikan päällä käteen vetäen. Silloin tiedätte, millaista elämä luostareissa oikeasti on. Ette arvaakaan!. Veli Hermogenin temput eivät ole vielä mitään!
ellauri269.html on line 786: Tämä ahdistus näkyy lukemattomissa YouTube-videoissa, jotka kokoavat parin homoeroottisimmat hetket alkuperäisestä sarjasta, jotka ovat keränneet kymmeniä tuhansia katselukertoja. Näistä ladatuista kohtauksista on koottu myös kokonaisia rakkaustarinoita. Nämä kohtaukset on otettu näytteitä Spockin rakkaudesta, jonka ohjasi Nimoyn poika Adam Nimoy. Se sisältää myös Takein ja fanien todistuksia Spockin roolista homokuvakkeena.
ellauri297.html on line 500: Suomen edelliset kohtalonhetket
ellauri317.html on line 478: Tammikuun 16. päivänä 1906 hän haavoitti kuolettavasti Borisoglebskin asemalla VI luokan siviilivirkailijaa - Tambovin kuvernöörin neuvonantajan ja neljän lapsen isää G. N. Luzhenovskia ampuen viisi luotia häneen. Spiridonova itse vapaaehtoisesti toteutti murhan. Hän seurasi Luzhenovskia asemilla ja junissa useita päiviä, kunnes tarjoutui tilaisuus tappaa hänet. Luzhenovskin murhan jälkeen hän yritti ampua itsensä, mutta hänellä ei ollut aikaa, ylös juossut kasakka järkytti hänet potkulla takapuoleen. Spiridonova "pahoinpideltiin" julmasti: häntä vankilassa tutkinut lääkäri todisti lukuisia "vammoja" takapuolessa. 12. maaliskuuta 1906 Moskovan sotilaspiirioikeuden vierailuistunnossa Spiridonova tuomittiin kuolemaan roikkumalla. Hän vietti kuusitoista päivää odottaen teloitusta, kuten Spiridonova myöhemmin kirjoitti, sellaiset hetket muuttavat ihmisen ikuisesti. Maria pelkäsi, ettei hän pystyisi kohtaamaan kuolemaa arvokkaasti; hän teki leivänmuruista pienen naisen ja ripusti häntä langasta ja heilutti häntä tuntikausia. Hänelle ilmoitettiin 28. maaliskuuta, että kuolemanrangaistus oli korvattu toistaiseksi voimassa olevalla rangaistustyöllä, jota hän suoritti Nerchinskin rangaistuslaitoksella.
ellauri332.html on line 131: Munckin henkinen kiirastuli voimistuu, kun rajan takaa alkaa pyrkiä maahan yhä enemmän neuvostovaltaa pakenevaa väkeä: niin Pietarissa työskennelleitä suomalaisia kuin venäläisaatelia, sivistyneistöä ja juutalaisiakin. Munck kokee olevansa liian suuren tehtävän edessä ja pyytää apua kehittyvän kriisin purkamiseksi, mutta vastaus pääkaupungista on tyly ja armoton: vain suomalaiset saa päästää läpi, muut on käännytettävä, "punikit" ja vakoojat teloitettava. Munck on jätetty yksin likaisen työn tekijäksi ja huomaa joutuvansa tekemään yhä rankempia ratkaisuja, joiden ongelmallisuutta lain ja oikeuden, kohtuuden ja inhimillisyyden kannalta hän ei voi itseltäänkään kiistää. Munckin henkireikänä kasautuvien paineiden alla toimivat toisaalta shakki- ja keskusteluhetket originellin Gentschin kanssa, toisaalta hänet hetkeksi järjen sumentavankin raa'asta todellisuudesta erottavat kohtaamiset rakkautta ja inhimillisyyttä edustavan Linnun kanssa. Rajajoki jatkaa hiljaista virtaansa kuten ennenkin, mutta rajan ongelmat patoutuvat kuitenkin ennen pitkää vääjäämättä sumaksi, joka ei enää aukene ilman raskaita uhreja... Juonipaljastuxet päättyvät tähän. Loppukin on paljasta pyllyä.
ellauri340.html on line 506: Monet itävaltalaisen kirjailijan päähenkilöistä ovat vaeltajia, ja kirjailijalle havaitsemistyö on yksinäistä kamppailua eristäytyneen itsensä ja hämärän ulkomaailman välillä. Kieli on silta: välttämätön havaitsemamme ja tuntemamme artikulaatiossa, mutta myös pohjimmiltaan haavoittuvainen romahdukselle. Handke kohdistaa käyttämänsä sanat mikroskooppiseen tarkasteluun: Usein on hämmästyttävä kyky siirtyä abstraktien (esimerkiksi miltä tuntuu olla "onnistunut päivä") ja täsmälleen aistinvaraisten (esimerkiksi askeleiden äänen meditaatio) välillä kaivon kannessa). Vaikka ne ovat usein irrallisia sävyltään, tämä tasainen vaikutelmien kertyminen saa lukijat kyseenalaistamaan, kuinka sopusoinnussa he ovat ympäristöönsä ja lauseisiinsa. Yksityiskohtaisuus, jonka Hedelmävarkaan kertoja yrittää pukea ympärillään oleva maailma sanoiksi, luo ristiriidan: yksittäiset hetket vaativat yksityiskohtiaan, mutta maailma itsessään on epämääräinen, ikään kuin kamppailee oman painonsa alla. [tarkenna] Se voi saada skeptisen lukijan pohtimaan, puuttuuko kertojalta – ja laajemmin myös Handkelta – joskus metsää kaikille huolellisesti kuvatuille puille.
ellauri345.html on line 514: Haluaminen on ainoa poikkeus. Sillä sovinnon näyttäminen saattaa todellakin olla toivottavaa: se yksin on äärimmäisen toivon talo. Niinpä hän vihdoin irrottautuu hänestä ja kirjan lopussa oleva "kuinka kaunista" kuulostaa vain vapisevalta kysymykseltä kuolleille, jotka, jos koskaan, eivät herää kauniissa, vaan siunatussa maailmassa. Elpis on viimeinen alkuperäisistä sanoista: siunauksen varmuus, jonka rakastajat kantavat kotiin novellissa, vastaa lunastuksen toivoa, jota pidämme kaikkien kuolleiden puolesta. Se on kuolemattomuususkon ainoa oikeus, jota oma olemassaolo ei saa koskaan sytyttää. Mutta juuri tämän toivon takia ovat paikallaan ne kristillismystiset hetket, jotka loppujen lopuksi - aivan toisin kuin romanttiset - ilmestyivät yrityksestä jalostaa kaikkea peruskerroksen myyttistä. Tämä nasaretilainen olento ei ole, vaan rakastajien päälle laskeutuvan tähden symboli, joka on sopiva ilmaus siitä, mitä mysteeri asuu teoksessa tarkassa merkityksessä.
ellauri345.html on line 716: 1940 Waltteri oli kitkerästi eronnut vaimostaan Dorasta, vieraantunut ainoasta lapsestaan Stefanista, oli äskettäin kosinut Olga Paremia, saksalaista venakkoa, johon hän oli rakastunut, ja saanut rukkaset. Hän oli niin lähellä itsemurhaa, että oli äskettäin kirjoittanut testamentin ja jäähyväiskirjeet Nizzan hotellihuoneessa joillekin hänen rakkaimmille ystävilleen ("Ja nytkin, kun olen kuolemaisillani", hän kirjoitti entiselle rakastajattarelleen, kuvanveistäjä Jula Cohnille, "elämässäni ei ole suurempia lahjoja omaisuutta kuin ne, jotka kärsimyksen hetket sinulle antavat.")
ellauri349.html on line 805: Helsingistä Liehu muutti Porvooseen 2009. Täällä on lähellä lapsuuskesien torppa, jonne hän usein pyöräilee kuuntelemaan lintuja. Tuollaiset kauniit hetket vahvistavat.
ellauri352.html on line 329: Durkheimin mukaan nämä yhteiskunnalliset voimat toteutuvat hetkinä, joita hän kutsuu "kollektiiviseksi kuohumiseksi". Nämä hetket tapahtuvat, kun kaikki ryhmän yksilöt tuodaan yhteen kommunikoimaan "samassa ajatuksessa ja samassa toiminnassa". "Kun yksilöt on koottu, niiden lähentymisestä syntyy eräänlainen sähkö, joka kuljettaa heidät nopeasti poikkeuksellisen korkeaan ylennyksen asteeseen". Durkheim kutsuu tätä energiaa "manaksi". Nykyään voimme nähdä tämän manavoiman jalkapallostadioneilla tai kansallisissa poliittisissa kokouksissa. Sitä on myös määzik korteissa. Tämä mana liimataan sitten johkin höyheneen ja voilà: uusi uskonto on syntynyt.
xxx/ellauri027.html on line 457: Pafos-seminaarin ympäristössä muut seminaarilaiset voivat vaikuttaa valtavasti pelkällä läsnäolollaan ja kiinnostuneilla katseillaan toiseen vahvistavasti. Esan sanastossa on tälle aivan erityinen sana: kukoistuskatse. Nämä kukoistuskatsehetket tapahtuvat esimerkiksi vessajonon keskusteluissa, kahvitauolla tai illallispöydässä. Yhteisöllisyys ja tunne siitä, että on osa jotakin kokonaisuutta, vahvistavat. Yksin on hankala kukoistaa.
xxx/ellauri129.html on line 365: Korhosen kuvaaman kirjoittajantyön huippuhetket vaikuttavat harvinaisen hauskoilta: rokki soi, humala nousee, teksti kulkee. ”Kyllä. Ne ovat kauniita ja mukavia ja kodikkaita hetkiä, jolloin tekee jotain mistä itse tykkää ja on hyvin onnellinen.”
xxx/ellauri129.html on line 457: Jumalinen Olli Jalonen (1954) Hämeenlinnasta on ainoana saanut 2 Finlandiaa. Jalosen väitöskirjan aiheena 2006 oli Hitaasti kudotut nopeat hetket. Kirjoittamisen assosiaatiosta 1900-luvun suomalaisessa proosassa. Olli on hidas. Sen vaimo Riitta Jalonen Kuusjärveltä on melkisten yhtä etevä mutta ryöpsähtelevä.
xxx/ellauri174.html on line 300: Sillä heidän persoonansa kauneudesta ei kestä kauan tulla laaduksi, joka on useimmiten keinotekoista ja sillä välin hyvin keinotekoista. Tietysti sitä on vaikea tunnistaa yhdellä silmäyksellä: mutta se on. "Mitä väliä sillä on (huudahtavat filosofimme), jos kokonaisuus tekee miellyttävän vaikutelman? Ovatko ne meille muuta kuin kauniit hetket, jotka kuluvat? Jos heidän persoonansa maku näillä uusilla ainesosilla ja lisäyksillä maustettuna ei miellytä meitä, niin mitä väliä sillä on, miten he valmistavat tuoksuttelemansa hyvänmakuisen aterian! »
xxx/ellauri177.html on line 95: Kölnistä peräisin oleva nuotinnettu breviarium, ollut käytössä Suomessa. Sen on toimittanut Matti Aaltonen. Siinä on rukoushetket kirkon perinteen mukaisesti eli suomalainen luterilainen hetkirukouskirja, josta on kaksi eri laitosta, 1978 (vas.) ja 1996. Anaalis-obsessiiviset henkilöt, joita uskovaisissa on kosolti, tykkäävät kun päivä on ajoitettu pilkun tarkasti. Ne on tollasia pilkunnussijoita.
xxx/ellauri265.html on line 335: Kaaron äiti oli myymäläauton myyjä ja isä teki töitä rakennustyömailla. Kaaron lapsuutta varjosti isä ja alkoholismi. Lapsuusajan huippuhetket Kaaro kertoo kokeneensa lintujen ja kovakuoriaisten parissa. 13-vuotiaana hän joutui koulukiusatuksi, ja kiusaaminen jatkui, kunnes hän lopulta jätti lukion kesken. Hän sai töitä Luonto-Liiton Nuorten luontolehdestä. Samalla hän kirjoitti freelancerina tiedeuutisia ja tiedejuttuja Helsingin Sanomille. Hänellä ei ole tieteellistä loppututkintoa, vaan hän tutustui tiedemaailmaan harrastuxena. Kaaro asuu Porvoossa. Hänellä on kolme lasta kahdesta suhteesta. Ekasta poika jolla todettiin leukemia ja tokasta kaxoset.
30