ellauri040.html on line 581: Polakoita on mulla suhteellisen vähän vielä. Onhan mulla se yx naisrunoilija nobelisti, ja Conradkin oli polakki. Vielä 1 mun lemppari on Singer. Se oli kyllä mamu, mut niin oli myös Mikkijeevits, joka poissaolevana Pariisissa kirjoitti Pan Tadeuxen. Puola on jaettu niin usein ja johto vaihdettu, että niille on varmalla ihan herrassa kenenkä maassa ne aamuisin herää. Six kai ne on niin isänmaallisia, sellaisia ovat maattomat. Winterin staka suomensi puolalaisia, suomensikohan se Tadeuxenkin? Mun lähde on Vaakku-setä. Siitä lähti tämä paasaus Taddeuxesta. Winterin lelukaupasta mä sain muita leluja mutten jääkiekkomailaa. Tuskin oli toivelistan kärjessä.
ellauri159.html on line 609: Wikipedia defines hope as “The emotional state, the opposite of which is despair, which promotes the belief in a positive outcome related to events and circumstances in one’s life.” Hmm. Musta hope ei nyt ole ihan uskomista hyvään lopputuloxeen, vaan sitä että pidetään sille peukkuja vaikka lopputulos on ihan herrassa. Hoping in God ei musta tarkoita mitään, "toivon jumalaan?". Voi toki panna toivonsa johonkin, vaikkei se vaikuta ollenkaan vakuuttavalta, noin niinkuin paremman puutteessa. Voihan siitä olla jotain hyötyä.
ellauri163.html on line 112: Dekalogi. Noin 10 käskyä, joista on toisaalla jo paasaus. Käskyjen numerointi puuttuu, joten tarkka lukumääärä on ihan herrassa.
ellauri204.html on line 688: Bregmanin ottaa esimerkiksi siitä, kuinka meidät saadaan uskomaan ihmisen pahuuteen, Nobel-palkitun kirjailijan William Goldingin luoman synkän ihmiskuvan, jonka tämä esittää Kärpästen herrassa, ja muistuttaa, että todellisuudessa asia on aivan toisin ja kertoo vuosien takaisesta tapauksesta, jossa kuusi (6) poikaa päätyi autiolle saarelle ja he toimivat aivan päinvastoin kuin Goldingin kuvitteellinen koneellinen poikia. Kun pelastajat saapuivat, pojat olivat iloisia ja hyvinvoivia: yhteistyöllä he onnistuivat hankkimaan niin ravintoa kuin juomavettäkin, punttisalin ja sulkiskentän vieläpä. No niin pystyivät Goldinginkin pojat, mutta ne jakautuivat heimoihin, jotka ottivat verisesti yhteen keskenään.
ellauri219.html on line 673: Toinen implisiittinen viittaus kristilliseen dualismiin tulee heti kirjan ensimmäisessä luvussa, missä hän alustaa ”hengelliselle ystävälleen herrassa” seuraavasti:
ellauri391.html on line 383: Stop tykkänään ennenkun mennään eteenpäin: eli mitä toi spontaanius tarkottaa? Eikai sitä Dostojevskin indeterminismiä, eli annetaan höpsismin ratkaista? Tahdotaan ihan mitä sylki suuhun tuo? Niin että käytöstä ei voi ennustaa, se on ihan herrassa?
ellauri391.html on line 506: [5.6. klo 9.12] Oma Profiili: Se vähän yllätti että Lutherista syntisillä ei ole vapaata tahtoa. Se on ihan herrassa kääntykö ne vai ei.
ellauri395.html on line 743: Pyytäminen ilmaisee riippuvuutemme Jumalasta. On ihan herrassa toteutuvatko ne, jumalan tiet on tutkimattomat. Hän tietää paremmin kuin sinä ize mitä tarvizet. Koko pyytely on sixi täysin tarpeetonta, mutta jumalasta sekin tuntuu kivalta. Ja sehän on pääasia.
xxx/ellauri057.html on line 1025: Perinteiset eläkkeet eli defined benefit DB pläänit, joissa rodeen heitetylle työläiselle taataan tietty toimeentulo, on 30 viime vuoden aikana muuttuneet defined contribution plääneixi CD, henk koht pörssisijoituxixi, jonne firmat maxaa osan palkasta omilla riskialttiilla osakkeillaan. Tietty osa näistä säästöistä on verovapaita just niin kauan kun ne pysyy tilillä. Näin saa työnantajakin veroetua ja maxettua palkat hölmöille oman vessapaprun muodossa. Benefit on herrassa, maxut tapissa. Lisää tulonsiirtoa havenoteilta haveille.
9