Ennen kuvan pikkupoika olin, nyt vanha herra.

ellauri009.html on line 341: Aahrikkalaiset valittaa et siirtomaaherrat vei kullat niiltä.

ellauri009.html on line 1401: Lieveneekö tuomio, jos uhri on tuttu, kuten tapahtui Itä-Suomen hovioikeudessa pari vuotta sitten miesraiskaajan kohdalla? Turhaan herra puuhaa sekä hääräilee, täällä tehdään niinkuin rosvot määräilee. Entä onko lieventävä asianhaara se, että mies on kulkenut kadulla kireissä farkuissa aamuyöllä?
ellauri011.html on line 780: No ei se ihan noin selkeetä omanvoitonpyyntiä tarvi olla, voi se olla myös sitä hyvä me -tiimihenkeä. Jotkut oikeesti tykkää olla nöyriä, kumartaa jotain itseänsä suurempaa, olla osa jonkun herran suurta suunnitelmaa. Ne osaa ja tahtoo sulautua laumaan. Tietysti mieluummin jollain hyvällä pallilla, kuten sanoo Paavali armolahjoista.
ellauri011.html on line 937:

Samaan aikaan toisaalla ruipelo brassi kuulee sufipastorinsa neuvoja. Saavalin sumutuksen sana marssitetaan esiin: Sell your wisdom and buy a share with us for your soul to be filled with absolute nonsense. Because the wisdom of men and women is madness before God. Juurikin näin. Viisaus ja hulluus ei mahu samaan kalloon, siis viisaus ulos, hulluus tilalle. Hulluus on herran pelkoa.

ellauri011.html on line 1048: Mut taas kerran tän lavastajan plagijoijan juoni on täyysin perseestä. Miten muka todistaa onx Villanuevan kylän asukkaat kilttejä vai tuhmia, se tekeekö ne suht pienen ja erittäin epäluotettavan voiton takia henkirikoksen? Enintään se todistaisi tyhmyyttä, tai vielä paremmin, kuinka huono herra Kani on laskuopissa, vaikka nettoo roskakirjoillansa miljoonia.
ellauri011.html on line 1100: Tehdään pilkkaa kylän herrasväestä, jotka myisi sielunsa 11 kultaharkosta. Sillä muka Winsconsinin asukkaat ja niiden lapset pärjäis loppuikänsä. Alle euro päivässä per nuppi. Halpaa on eläminen missä tää Viskoosi nyt onkaan, brasseissako vaiko ehkä Pyreneillä. Siellähän kani bunkkaili kai aikanaan, siellä on enää mezästäjiä ja turisteja. Ja oli kelttejä. Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa.
ellauri011.html on line 1104: Pelleiltyään tovin puussa pahaa sutta paossa kuin apinat, neiti ja herra saavat nuotiolla valaistuxen hetkiä: herra tajuaa et se on täysi paska, ja neidin vika on et se leikkii uhria, eli pelkää toteuttaa sen unelmia. Niiden kotipaholaiset pelästyy: sielun temppeliin on tullut reikä, ulosmenotunnelista näkyy valoa. Herran pelko on viisauden alku, ja neidinkin.
ellauri011.html on line 1113: Jehova tykkää testailusta kuin Pikin pikku cheef: Aatami ja Eeva, Aapraham ja Iiisak, Jopi jalkapuoli, J. Nasaretilainen, näitä piisaa pikku marsuja, tässä on vaan osa. Koettelee vaan ei hylkää herra, ei päästä irti kirveelläkään.
ellauri012.html on line 165: Mutta kaitse, kaunis herra,

ellauri012.html on line 274: Meinasin lopettaa jo kirjeen tähän, mutta kun nyt kerran valitan susta niin mun pitää keventää sydäntä ja kertoa sen kaikki mustasukkaisuudet ja syytteet. Pidin tosiaan aika raukkiksena sitä että kun me molemmat oltiin päättäneet pyhittää itsemme taivaalle, niin sä panit mut kaikki tekee ensiksi. Epäileekö herra Abelard siis, sanoin, että kuin Lootin vaimo, mä katson selän taakse? Jos mun nuoruus ja sukupuoli antoi aiheen pelätä että palaisin maailmaan, eikö mun käytös, uskollisuus, ja tää sydän jonka tunnet, karkottanu sellaiset epäreilut epäilykset? Tää luottamuksen puute satutti; sanoin izelleni, Kerran oli aika jolloin se luotti mun pelkkään sanaan, haluuko se nyt multa nunnalupauksen suojellakseen oman selustansa? Mitä mä olen ikinä tehnyt ansaitakseni tällaisen epäluottamuksen? Mä tulin kaikkiin sen sopimiin salaisiin tapaamisiin, miks sitten kieltäytyisin seuraamasta sitä luostariin? Minä, joka en kieltäytynyt olemasta mielihyvän uhri ollakseni sille mieliksi, miten voisin kieltäytyä kunniasta sen hyväksi? Onko pahe niin koukuttavaa, että kun kerran on juotu siitä kupista niin ei voi ryypätä pyhimysten maljasta? Vai olitko pätevämpi opettamaan paheita kuin hyveitä, tai minä parempi oppimaan edellisiä kuin jälkimmäisiä?
ellauri012.html on line 293: Häivyin matkan päähän susta tarkoituksenani vältellä sua kuin vihollista; silti taukoomatta haen sua mielestäni; muistan kuvasi, ja kaiken maailman angstailussa paljastan ja petän itseni. Vihaan sua! Ja rakastan sua! Häpeä puristaa mua joka puolelta. Tällä hetkelläkin pelkään että vaikutan välinpitämättömämmältä kuin ansaitset, silti häpeän paljastaa hätäni. Kylläpä me ollaan heikkoja ellei nojailla ristuksen ristiin. Onko meillä niin vähän rohkeutta, ja pitääkö kahden herran palveleminen joka vaivaa sun sydäntäsi vaikuttaa muhun myös? Näet missä sotkussa mä oon, kuinka syytän itseäni ja kuinka MÄ kärsin. Mää, mää, mää. Joo joo sää mut mää! taas kerran. Sehän meillä kundeilla on vika ainainen.
ellauri012.html on line 295: Uskonto käskee mun tavoitella hyvettä koska mulla ei ole enää mitään saatavana rakkaudelta. Mutta rakkaus vallitsee yhä mun mielikuvitusta ja viihdyttää menneillä nautinnoilla. Muisti toimii mun rakastajattarena. Vanhurskaus ja velvollisuudentunto ei aina seuraa eläkkeelle menosta; autiomaassakin kun taivaasta ei tule mannaa, sitä halaa mitä ei enää saa. Yksinäisyyden herättämät himot täyttää nääkin maisemat kuolemalla ja hiljaisuudella; harvoin täällä tehdään mitä pitäisi, harvoin palvotaan vain jehovaa. Jos mä oisin tiennyt tän aiemmin, oisin opettanut suakin paremmin. Sä sanot mua sun mestariksi; totta on että sut uskottiin mun huostaan. Mä näin sut, koitin tosissani opettaa sulle kaiken maailman tieteitä; se maksoi sulle neitsyyden ja mulle vapauden. Sun sedästä, joka tykkäs susta, tuli mun vihollinen ja se kosti mulle. Jos olisin munat menetettyäni lakannut rakastamasta sua, olisi se ollut joku lohtu. Konnat oisi antaneet mulle saman onnen mihkä Origenes pääsi omin käsin vaikka ilman lupaa. Kyll on kurjaa! Tunnen itseni syyllisemmäksi nyt sua ajatellessani itku kurkussa kuin silloin kun panin sua täysissä voimissa. Mä mietin sua koko ajan; mä muistan koko ajan sun hellyyden. Tässä kunnossa, herran pieksut! jos juoksen sun alttarille, ja pyydän sua mua säälimään, miksei hengen kestoliekki kuluta tarjottua uhria? Eikö nää mun katumusharjoitukset kiinnosta taivasta pätkän vertaa? Mutta taivas on yhä taipumaton, koska mun himo on vielä elossa; tuli on vaan pettävien hiilten peitossa, eikä sitä sammuta kuin joku poikkeusarmahdus. Ihmisiä käy pettäminen, mut millään et huijaa jumalaa.
ellauri012.html on line 305: Älä enää ajattele mua, pliis, minään perustajaisänä tai suurmiehenä; sun kehut ei sovi yhteen mun heikkouteen. Mä oon kurja syntinen, rähmällään tuomarinsa edessä, naama ravassa mä sekoitan kyyneliä maa-ainekseen. Pystytkö näkee mut tässä ja silti pyytää mun rakkautta? Tule, jos kehtaat, ja työnny huiviasussasi mun ja jahven väliin, jokskin väliseinäksi. Tule ja purista musta huokailut ja ajatukset, jotka kuuluis vaan yläkerran kaverille. Auta paholaisia ja toimi niiden välikappaleena. Sä saat kehnon sydämen itkemään sitä kaikkea, sä kyllä tiedät mitä. Eips, vaan peruuta pois ja auta mua pelastumaan. Salli mun välttää kadotus, sitä pyydän sun entisvanhan hellyyden ja meidän yhteisen onnettomuuden nimessä. Suurin rakkauden osoitus on olla näyttämättä sitä; mä puolestani vapautan sut täten kaikista sun valoista ja lupauksista. Ole vaan herran morsian, jolle mä sut lupasin; mä en asetu vastustamaan niin hyvää suunnitelmaa. Mä oon kyl tosi ilonen jos mä menetän sut niin! Sit must tulee oikee kirkonmies ja susta ihan upee abbedissa.
ellauri012.html on line 309: Sä pyydät mua palaamaan sun luo pyhistelyn tekosyyllä. Sun ponnekkuus tässä kohtaa herättää mussa epäilyksiä enkä tiedä mitä vastata. Jos teen tässä virheen, mun sanat punastuu, niin sanoakseni, sen jälkeen miten meille kävi. Kirkko on mustasukkainen kunniastaan, ja käskee että sen alamaiset koulutetaan hyveeseen hyveen avulla. Jos lähestymme jumalaa moitteetta, sitten voimme kutsua sinne mukaan muitakin. Mutta se mitä taivas odottaa Abelardilta on et se unohtaa Heloisen, ei tapaa sitä enää, ja se mitä se pyytää Heloiselta on olla odottamalta multa enää mitään, tyyten unohtaa koko jäbä. (Mistäkö mä sen tiedän? No mä oon apotti, mullon suora linja sinne, me jutellaan jahven kanssa päivittäin kuin mies miehelle.) Rakkauden ollessa kyseessä unohdus on välttämätön rangaistus, ja vaikein. On helppo luetella meidän vikoja; miten monet niistä on salaa tarjonneet lisää mielihyvää eikä tarvittavaa nöyryttä. Ainoo tapa palata herran helmaan on hylätä palvomamme luojanluoma, ja palvoa vaan unohtamaamme jumalaa. Tää voi kuulostaa kovalta, mut se meidän pitää tehdä pelastuksen eteen.
ellauri012.html on line 334: Jotkut jumala pelastaa panemalla ne kärsimään. Rukoileppa siis sinä että minä pelastun, sä joka itket niin paljon ja olet hyvin pyhä. Ja herra, vaikka mun sydän rakastaakin sun luomusta, sun käsi voi putsata sen muusta kuin rakkaudesta suhun. (Siitä ei kyllä tule lapsia, mut mullahan on jo yksi jossakin.) Paras rakkaus Heloiselle on nyt jättää se rauhaan sinne luostariin. Sen mä oon nyt päättänyt: tää kirje on mun laitimmainen erehdys. (Erehdys: niitä tuli vielä lisää.) Moido. Jos mä kuolen täällä, niin mä käsken että mun ruumis viedään Parakleteen. Sittenhän sa näät mut siinä kunnossa; ei siksi, et sä itkisit, koska se on myöhäistä; vollota mieluummin nyt ja sammuta sillä mussa palava roihu. Vaan siksi, et sun pitää nähdä mut jotta sun usko vahvistuu kun näät tän haaskan, ja mun loppu kertoo paljon puhuvasti miten käy kun rakastaa munatonta miestä. Toivon et sä haluisit kuoltuasi tulla haudatuksi jonnee lähelle. Sun tuhka on sit jo suht turvassa, varsinkin kun mun munat meni roskikseen. Ja sun kanssa mun hauta näyttää hienommalta ja meistä tulee julkkikset.
ellauri012.html on line 367: Mä muistan (sillä rakastavaiset ei unohda mitään) ajan ja paikan missä sä ekan kerran tunnustit tunteesi ja vannoit että rakastaisit mua aina kuolemaan. Sun sanat ja valat on syvälle kaivertuneet mun sydämeen. Mun katkonainen puhe kavaltaa mun mielen sekavuutta; mun huokaukset paljastaa mut, ja sun nimi on alituiseen mun huulilla. Voi juku! Kun mä kärsin näin mikset sä herra siellä ylhäällä sääli mun heikkoutta ja vahvista mua sun armolla? Sä olet onnellinen Abelard että sulle on suotu se armo, ja sun onnettomus on käännetty levoksi. Sun ruumillinen rangaistus on parantanut sun panohalut. Myrsky on ajanut sut satamaan. Jumala joka näytti vähän jakaneen sulle huonot kortit, koitti vaan auttaa sua; hän olikin kiltti isi joka vaan ruuvas irti sulta kikkelin, eikä paha vihollinen - viisas lekuri joka sanoo: tää voi vähän kirpaista, vaan pelastaakseen sun henkesi. Mua pitäis sääliä tuhat kertaa enemmän kuin sua, sillä mulla on tuomiota jäljellä vaikka kuinka monta kuukautta. Mun pitää vastustaa noita kuumeita jotka rakkaus herättää nuoreen sydämeen. Tää sukupuoli on vitun heikko, ja mun on vaikeempi puolustautua, koska mua ahdistava vihollinen miellyttää mua; mä nautin vaarasta joka uhkaa mua; miten mä voin olla antautumatta sille?
ellauri012.html on line 373: Oliko sulla mitään syytä kiittää mua? Kiitoksesta on usein haittaa niille joita kiitetään: salainen turhamaisuus syttyy sydämeen, sokeuttaa, ja peittää haavat jotka oli vasta puoliksi parantuneet. Viettelijä imartelee, ja samalla pilaa ihmisen. Rehellinen ystävä ei salaa mitään, eikä silittele haavaa, oikeestaan saa tuntumaan sen kipeemmältä, koska laittaa lääkettä. Mikset sä menettele näin mun kaa? Haluutko olla halpa vaarallinen liehittelijä? tai jos sä näät mussa jotain kehuttavaa, etkö pelkää, että turhamaisuus, joka vaivaa jokaista ainakin meistä naisista, pian tuhoo sen? Mut ei tuomita hyvettä ulkopuolelta, sillä muuten rikolliset kelpaa yhtä hyvin kuin herran valitut. Ovela huijari voi saada enemmän ihailua osakseen kuin intoileva pyhimys. Touché, osui ja upposi, vai mitä Abelard?
ellauri012.html on line 391: Ei hyvä herra, maan päällä ei ole muuta nautintoa kuin hyveen antama. Kaikkien maisten ilojen keskellä sydäntä pistää, se on rauhaton ja levoton kunnes se pysähtyy suhun. Miten paljon mä oonkaan kärsinyt, Abelard, niin kauan kun mä koitin pysytellä elossa luostarissa niillä eväillä jotka oli tuhonneet mut maailmassa? Vihasin seiniä jotka ympäröivät mua; tunnit tuntui pitkiltä kuin nälkävuodet. Kaduin tuhannesti että olin haudannut itseni tänne. Mut sen jälkeen kun armo avas mun silmät on kaikki muuttunut; yksinäisyys tuntuu kivalta, ja tän paikan rauha on vuotanut mun sydämeen. Tyytyväisenä että hoidan hommani tunnen iloa joka ylittää kaiken sen minkä rikkaus, komeus tai aistillisuus vois mulle tarjota. Mun tyyntymys on kyllä käynyt mulle kalliiksi, sillä se maksoi mun rakkauden; tein ihan väkisten tän uhrauksen joka tuntui ennen mahdottomalta. Mut jos mä oon vihdoinkin päässyt susta eroon, älä mustasukkaile; jumala jonka ois aina pitänyt omistaa mut on nyt mun sisässä sun sijasta. Ole tyytyväinen että voit vielä nussia mun mieltä, sitä sä et koskaan menetä; ja mä saan aina salaista mielihyvää kun ajattelen sua, ja must on hienoa totella säääntöjä jotka sä mulle teet.
ellauri012.html on line 406: Olisin halunnut lopettaa tän kirjeen kertomatta mitä täällä tapahtui pari päivää sitten. Nuori nunna joka oli pakotettu luostariin ilman kutsumusta siihen karkasi jollain ilveellä, en tiedä miten, ja pakeni Englantiin yhden herrasmiehen mukana. Olen käskenyt koko talon salata tän jutun. Voi Abelard! Jos sä olisit täällä näitä juttuja ei tapahtuisi, sillä kaikki siskot jotka hurmaantuis sut nähdessään ja kuullessaan, eivät ajattelisi kahdesti vaan noudattaisivat sun sääntöjä ja ohjeita. Se noviisi ei olisi ikinä tehnyt noin rikollista suunnitelmaa kuin rikkoa valansa, jos sä olisit ollut täällä kehottamassa kuuliaisuuteen. Jos sun silmät vahtis meitä, kaikki olis viattomia. Kun me liukastutaan sä nostaisit meidät pystyyn ja tukisit neuvoillas; me marssittaisiin varmajalkaisina lampaina hyveen kaitaa tietä. Alan huomata että musta on ihan liian hauskaa kirjoittaa sulle; mun pitäis polttaa tämäkin kirje. Siitä näkee että mulla on vielä ihan liikaa tunteita sua kohtaan, vaikka yritin aluksi vakuuttaa sut ettei niin ole laita. Mä tunnen joskus armon, joskus himon laineita, ja vuorotellen annan periksi kummallekin. Sääli mua Abelard, ja tilaa johon sä olet mut saattanut, ja tee mun viime päivistä tääällä yhtä levollisia kuin ne ensimmäiset oli ahdistuneita.
ellauri012.html on line 458: Tätä johtolankaa mun täytyy vielä tutkia. Jos herra suo elonpäiviä. Insh Allah.
ellauri012.html on line 586: Mut ei kun ei. Iso kaula-aukko ja pushup liivit ei ainaskaan mitenkään käy. Häiritsevät kardinaalin keskittymistä pyhiin juttuihin. Eikä liian herraskaiset kuteet, se on mautonta. Jotain rumaa mielellään, se on säädyllistä.
ellauri012.html on line 618: Niitä pitää pitää kurissa ja herran nuhteessa. Samoilla tekniikoilla kuin äsken lapsia, niitähän ne on vaikka isoja. Ei niitä saa piiskata kuin heppoja. (mit vit? Piiskasko ne heppoja?)
ellauri012.html on line 621: Jotain olis hyvä tietää perintökaaresta. Mut ei liikaa, ei tarvi tulla sentään miesten tontille. Vaan sen verran ettei talon herraa huijata.
ellauri014.html on line 102: Sir Leipuri ja Sir Teurastaja leipoisivat mieluusti Pamela paran tissejä, nuijisivat sitä edestä ja takaa näkymättömällä kädellä. Pam on säädyllinen, herrat säädyttömiä.
ellauri014.html on line 115: Pamela vainottuna on mainio muinaissuomalainen romaani. Hämeen-Anttilan käännös on satavuotias, 1919. Järkevä ja reipas tyttö panee tyrnävästi vastaan vapaaherralle. Joka pettyneenä haukkuu sitä hupeloksi verukkelehtijaxi, ja hurnakaxi nenäkkääxi ynseäsilmä letukaxi. Mutta Pamela kieltäytyy ehottomasti rupeemasta vapaaherran huvinaisexi ja pillomuxexi. Mieluista olisi olla maahovissa kaikkien lemmikkinä, muttei pillun hinnalla.
ellauri014.html on line 117: Se oli jo lähdössä kotio köyhän iskän ja äiskän luo, muttei hirvii tulla herrasväen hyntteissä, miltäs ne näyttäis mentyänsä hiukioimiksi. Vanhan silkkihameen alta vilahtaisi puolivillainen alushame. Ei se vetele. Se osti sixi lampuodin naisilta kotikutoista ruskeata kangasta ja ompeli siitä vaatteita. Somisteluxi löytyi sievä sitsikaistale. Vielä varsin hyvä läpineulottu kamlottitakki ja kahdet flanelliliivit, ei yhtä hyvät kuin joutsennahkaiset ja aivinaiset, mutta lämpimät.
ellauri014.html on line 121: Pamelan säädyttömyys on se, et se on sievä ja siveä kuin säätyläinen neiti. Ei tiedä paikkaansa, jonka kuuluis olla herran perseen alla. Ei ihme että herrasväet pahexuivat tätä kirjaa. Sehän kaivaa maata säätyhierarkian alta sen omalla lapiolla.
ellauri014.html on line 125: Ihan sama meininki on apinoilla, koirilla ja kanoilla. Se on se nokintajärjestys. Huvittavinta lähes on, että Richardson meni myöhemmissä painoxissa muuttamaan Pamelan vanhemmat köyhistä ojankaivajista köyhtyneeksi herrasväexi ja korjasi Pamelan työläispuheita fiinimmixi, jotta epäsäätyinen avioliittoskandaali ei olisi niin vaarallisen näköinen. Voi hemmetti! Kyllä on nää apinat sitten naurettavia! Kanavanhuxetkin on herttaisempia.
ellauri014.html on line 129: Uusissa vermeissään Pamela on niin keimeä ettei herra B ole sitä tuntevinaan, on luulevinaan joxkux hälläkäx ja pussaa suulle sitä. Herra B on rauhantuomari, voi lähettää Pamelan vankilaan ihan tosta vaan. Aika paxua. Vahvemman oikeus taas kerran. Muunlaista ei olekaan. Nyze taas nähdään, kun persumaiset suomalaiset tuomizee isisnaiset huutoäänestyxellä netissä. Kovimmin huutava on oikeassa.
ellauri014.html on line 154: Sitä #metoomaisesti väijyi kiimainen herra B huonolla menestyxellä. Pamela piti pintansa. B:n oli pakko kosia päästäxeen tarkoituxensa perille. Eihän se sitten ole enää ihan sama.
ellauri014.html on line 157: Molemmat osoittautui onnex lopux herrasväen löytölapsixi ja säädyllisyys oli pelastettu. Häpi end.
ellauri014.html on line 420: Hauska fakta: Matilda mummun isää Woldemaria sanottiin kotona Wolmariksi. Rousseaun Julien lopulta naiva vanha herra on M. de Wolmar.
ellauri014.html on line 485: Austenin jotkut sankarittaret otti vanhan hienon herran. Elizabeth Bennet sai lottovoiton, se kesytti tumman, tuhman ja rikkaan lopulta kiltiksi. Vanhan ja hienon se saa siitä sitten lopuksi, kun on itsekin vanha hieno, ja niistä tulee dekkareita. Varo ottamasta liian vanhaa, voi tulla ei-toivottua vaipanvaihtoa.
ellauri014.html on line 493: Joka tapauxessa poikaystäviä in spe on monta sitä palvomassa ihan lääpällään, ei tarvize kuin plokata. Tää on tosi tärkeetä, sillä tässä on hyvän naisten kirjan juonen ydinkysymys: kenet valita? Tumma komea ja tuhma, vai kiltimpi ja siksi vähän tylsempi vaalea, mutta rikas? Vaiko se vanhempi hieno herra joka ymmärtää? Että osaa olla vaikeaa.
ellauri014.html on line 499: Vanha herra on kiltti ja huolehtii lapsista, filosofin kanssa voi jutella, se pitää kädestä kun tumman ja komeen kanssa on vaikeeta. Mut kun menee hyvin, silloin se tumma on ihana, ja päiväkahvit sen seurassa ihan parhautta!
ellauri014.html on line 783: Aalto-yliopiston insinöörit ja taideväki pysyy erillään, koska ne on luonnostaan ihan erilaisia. Miehet tykkää matikasta ja mezästää, naiset ei; naiset mielixeen siivoaa, kokkaa ja hoitaa lapsia, miehet ei. Näin se kuuluu mennä, näin se on aina ollut ja tulee herran tähden olemaan, taivaankin isä haluaa sen näin. Naisenkelit imuroivat sielläkin pyhäin miesten hoivakotia.
ellauri014.html on line 810: Russu luettelee hienon listan konnankoukkuja mitä herrasväki ei saa tehdä lakeijoille; just näitä ne siis ylipäänsä tekevät. Sen ideaalihuushollissa orjat on tyytyväisiä vaikka orjia, ei ajattele omaa etua, koska ne on niin kiintyneitä matteen ja kunnioittaa hussea; ne on pikku koiria, eikä samanlaisia apinoita kuin niiden isännät.
ellauri014.html on line 812: Nyt ollaan puolin ja toisin tosi kunnollisia. Wolmarit esittelee laajalti englantilaistyylistä puutarhaansa, eli Russu esittelee tässä pahvikuviensa suulla luontoideoita lukijoille. Viherrakentaminen on Rusoon/Julkun hobby. Eikä se ole ollenkaan pois kotitöistä, sanoo Wolle ylpeänä, Julle tekee sitä vaan ja ainoastaan vapaa-ajalla. Ei vaitiskaan, kyllä Wolle jelppii vähän ehtiessään. Aika hoitamaton pöheikkö se onkin. Mut se on just koko idea, muistuttavat kuokkijat. Rauhismaiseen tunnelmaan tässä pyritään, ei itänaapureiden barokkipuistolookiin.
ellauri014.html on line 834: Kimmo-doppelgänger Wollen taivaanisämäinen vittuilu vaan pahenee, koettelee vaan ei hylkää herra. Se lähtee käymään paronien linnaan viikoksi, jättää heilat omiin hoteisiina, uhittele niitä, ettehän nyt te hyvixet toki ala sillä aikaa nussimaan! vähän kyllä uhkaileekin lähtiessään. Haukkaakohan ne paratiisiomenaa, ja potkiikohan jehova ne sitten pihalle? Toistaakohan raamatun historia izeään, jää lukijamme jännäämään.
ellauri014.html on line 847: Rouva Wolmar kuittaa lyhkäsesti herra miehelleen: hyvin meni, en antanut, Pröö ei saanut muuta kuin lämmintä kättä, ei tarvize sun suuttua.
ellauri014.html on line 872: Eihän herrasmiehen riitä olla hyvä perheenisä, on oltava myös parasiiteillensä hyvä isäntä.
ellauri014.html on line 917: Jullen kaverit: maalaistollot, upseerit evp, emerituskauppiaat, lasten kavereiden vanhemmat. Wollen kamuina on vielä joitain höynähtäneitä gentlemannifarmareita, sen entisiä humputteluveikkoja. Mökkinaapureina on hauskoja originelleja tai nöyriä ihailijoita. Kiltistippä Julle kestizee maalaisäijiä, nyrkkiin haukotellen kuuntelee niiden puisevia juttuja. Tähän käsittelyyn huolitaan vain vanhoja rupuja, ettei muiden rotinkaisten ala käydä kateeksi. Julle antaa vielä lasten ojentaa äijälle (niin, ne on aina äijiä, perheenpäitä) jonkun pieleen menneen käsityön emännälle kotiin vietäväxi. Kotona vanhus kertaa koko jännän vierailun ja koko perhe yhteen ääneen siunaa herrasväkeä. Vertaa La Republica 200 vuotta myöhemmin.
ellauri014.html on line 919: Tää takas luontoon scheisse on varmaan jälleen muodissa myös sixi, että ollaan taas ajauduttu samanlaisiin tolkuttoman suuriin tuloeroihin, kiitos teollisuuden automatisaation ja keskiluokan rappion. Rikkaiden todellisuus on taas kerran eristynyt patraskin arjesta, joka alkaa sit vähitellen kuulostaa jopa kiintoisalta. Hesarin tv-palsturi tänään sano et se kazoo tosi-tvtä vaan nähdäkseen miten se toinen puoli elelee. Nyt olis vallankumous taas kerran paikallaan, päästäisiin taas joxkin aikaa eroon sellasista eriarvoisuuden lieveilmiöistä kuin Rousseauta apinoivat herrasmiesmaanviljelijät.
ellauri014.html on line 970: Lassinuskoisten oppi suosii rikkaita: kalvinistin luoja osoittaa suopeutensa siunaamalla vanhurskaan kukkaroa jo eka puoliajalla. Jos kuolet köyhänä, se tietää huonoa pelinumeroa myös tauon jälkeen. Mikäs siis warakasta Wolmaria waiwaa? Sehän on selvästi käkikellon, lääkekaapin ja reikäjuuston suojelijan mieleinen. Wolmarin omantunnonarkuus on nolo tikki Julialle. Jos perheenisi ei kumarra herra isoherraa, se on kiusallinen fläkki omaisille näissä piireissä. Onnex se edes pitää ison suunsa kiinni kirkossa.
ellauri014.html on line 983: Tässä vaiheessa sarjaa aletaan pohjustaa jimbajambaa Pröön ja Clairen välille. Myöhemmin selitellään, et Claire onkin aina ollut huomaamattaan rakastunut Prööhön. Niistä saataisiin hyvä kakkosketju romaaniin, romanttinen b-miehitys lakeijaleevelille Molièren parhaita farssiperinteitä seuraten. Ikivanha meemi joka trendaa aina. Säädyt ei tosin pysy ihan preussilaisessa ojennuxessa, mut sentään Clairen vapaaherraiskä on köyhempi kuin Jullen paroni.
ellauri014.html on line 990: Viininkorjuussa herrasväki veljeilee palkollisten kanssa, eikä naura niille, koittaa pidättää. Palkkaroikka on armoille niin kiitollisia, että muistaa paikkansa, niiailee, pokkaa, raapaisee jalkaa, nostaa hölmöä golfinpelaajan hattua kuin hukkapätkä pehtoori spanjuunoiden saippuassa. Jullen pojille ne on suorastaan setä Tuomoja. Alaviitteessä Rusakko ylistää keskiluokkaisuutta siitä, että keskiluokassa on kivintä verrata itteänsä naapuriin.
ellauri014.html on line 992: Isännät järjestää työläisille juhlia, ei liian hienoja. Ei näytetä herrasväen hopeita, ettei suotta herätetä kateutta. Peltivarjostimet lampuissa ja paljon mättöä, se on riittävää. Pöndet laulaa kännipäissä ballaadeja yksiäänisesti, se on söpöä. Jos joku työmies kännissä unohtaa paikkansa ja alkaa keulia, ei sitä ääneen moitita, mut aamulla se saa potkut muitta mutkitta, lentää kilometritehtaalle kuin tikkapelin tikka.
ellauri014.html on line 1155: Jos meni väärin ja mua odottaakin siellä jättimäinen kana, niinkuin Calvinin ja Hobbesin pikku Kallea, mä sanon sille sori siitä, se oli vahinko, yritin parhaani ja se riitti nyt vaan tähän saakka. Enempää ei kanakaan voi vaatia. Julle ei viitti vaivautua joihinki viime hetken passianomuxiin, se käyttää viime minuutit mieluummin viestitellen kavereiden kaa kuin herran porstuassa. Jos ei lähes 100% syntivapaa elämäni kelpaa sellasenaan pääsylipuxi, niin anti olla sitten. Julle uskoo kilttiin pokeen joka löperösti päästää kaikki sisälle. Ja loihe lausumaan nää immortellit sanat:
ellauri014.html on line 1372: Jullukan jälkeen väsättiin läjittäin lisää herrasväen naisten self helppiä, ns conduct books, käytöskirjoja. Ne oli tähdätty nousevalle porvaristolle. Mary Wollstonecraftiltakin pääsi pari. Se sentään koitti vängätä myös naisten oikeuxista.
ellauri015.html on line 510: Vanha pastori vetosi tilastoihin joiden mukaan aviottomia lapsia ei syntynyt sodan jälkeen enempää kuin ennen sotaa. Ehkä ei, nurisee nuorempi, mutta samoista tilastoista ilmenee tarkemmin lukiessa huolestuttava demokratisoituminen. Ennen sotia aviottomia lapsia tuli käytännössä vaan rupusakille, nyt on herrasväen osuus jo yli kolmannes! Ja pornografisia lehtiä ostaa ja lukee eniten ylioppilaat! Varmaan teologian ylioppilaita enin osa. Eikö past. Raivio ole lukenut Matt. 5:28-30? Joka katsoo nakukuvia on käytännössä vetänyt jo käteen. Ainakin periaatteessa, ja nuori pastori on periaatteen mies. Se ei vilkaisekaan niitä kuvia, etenkään niitä keskiaukeamia, ne on hirveen koukuttavia.
ellauri015.html on line 697: Oispa jännä toistaa herra Tatin koe, ikäänkuin sulatella terästä, heruttaa kusta naisten perästä avec soin artifisiellisti, ja tarkistaa sen tuloxet.
ellauri015.html on line 739: Harppisakut palasivat Suomeen vuosikymmenien tauon jälkeen, Berliinin muurin kaaduttua. Harvennettu metsä täyttyi sakemanneista, pyylevöityneistä herrakansan sekundaoutletin tarjoustuotteista. Geh man, lähdetäämpä Kameraden Lappia taas polttamaan, tuliks stidit mukaan, säilyketölkit ja omat vessapaperit?
ellauri015.html on line 763: Vähän herrakansalaista näpäsee et pitkät sukulaiset suhtautuu siihen kuin hukkapätkään Aadolf Hitleriin ("hyvin pieni mies, hyvin pieni"), tai Armi Kuuselan filippiinimamuun ("hotel guy, small and fat was he"). Kazoo sitä nenänvarttaan pitkin alaspäin. Minkäs sille voi, ellei pikku saku ota alleen pallia. Nää jäi kyl mieleen lähtemättömästi. Niinkuin meidän esi-isälle, josta pitkänhuiskea Kristina-serkku käytti nimitystä "lihava pieni pormestari". Saxalaisten vastaisku oli Dipnerin tädin huomautus Callesta: "er sieht wie ein Skelett aus."
ellauri015.html on line 775: Voin uskoa, että Wokulla oli samantapaisia kulttuurishokkeja tänne tullessa kuin Ramilla. Lea ei puhunut saksaa, mutta halusi silti viestittää kaikenlaista saksalaiselle vävylle, onnexi Lea oli nopea puhuja ja hyvä näyttelijä, ja Rikulasta tuli kääntäjä. Pauli ei uskonut että sakemanni saisi saunaan tulta, niin herrakansaa kuin onkin, ja tunaroi pitkän tovin sille mallixi. Kostoxi Woku vinoili sen pikku korjauxille kuuden tuuman nauloilla. Ehkä Woku näki samantapaisia painajaisia kuin Rami (ks. alempana). Oudoista lankomiehistä hiirenkorvat päässä jotka sanoo: Ich bin eine Ratte.
ellauri016.html on line 31: John tiimeineen on kehittänyt latausrobotin, joka työntää panoksia kaivoksen seinään. Se näyttää huomattavasti pätevämmältä kuin Keljun härvelit. Rukoilen syvyydestä huusin herraa vain varuixi, että robotti ei tee jeparia Johnista.
ellauri016.html on line 45: El Coyote on kuvitteellisen seikkailusarjan sankari, joka muistuttaa hyvin paljon el Zorroa. El Coyoten oikea nimi on César de Echagüe ja el Zorron tapaan hän on rikas herrasmies ja hidalgo. Hän asustaa San Antonio -nimisellä tilalla Los Angelesin liepeillä. Sarjan tarinoissa eletään 1850-lukua eli aikaa jolloin Kalifornia oli juuri liitetty Yhdysvaltoihin. Päähenkilö El Coyote asettuu puolustamaan alakynteen jääviä kalifornialaisia alkuasukkaita idästä tulevia "jenkkejä" vastaan.
ellauri016.html on line 65: Pehtoori oli herra isoherra

ellauri016.html on line 107: aatelisherra uudeltamaalta nimeltä Polle Konikaulus.

ellauri016.html on line 133: Netistä löytyi monia keskustelupalstoja, jossa pähkäiltiin samaa asiaa. Septuagintassa (sekin on käännös), sanotaan ἀλλὰ εἰπόν τι ῥῆμα εἰς Κύριον, καὶ τελεύτα. Eli sano joku sana herralle, ja lopu. (Noin tosiaan se sanoo, vrt. Anneli Auer: KUOOLE!). Mikä sana oli sanottava jumalalle, jää epäselväksi.
ellauri016.html on line 139: 9 Pitkän ajan kuluttua sanoi hänelle hänen vaimonsa: Mihin asti sinnittelet? Vastasi: Kas kun odotan vielä vähän aikaa elätellen toivoa mun pelastuxesta. - Mut kato nyt, sun muistokin on hävinnyt maan päältä, pojat ja tyttäret, noi mun mahanpurut ja kivut, jotka tyhjän vuoksi kestin kärsien. Ja sä itse mätä matoisena istut ulkona kaiket yöt. Ja mä vaan juoksen ympäriinsä palkkapiikana paikasta paikkaan ja talosta taloon, odottaen koska laskee aurinko, jotta voin levähtää vaivoistani ja kivuista jotka mua nyt ahdistaa. Sano nyt joku sana herralle ja tee loppu tästä.
ellauri016.html on line 352: Suomi hullaantui nuorisotakuu -käsitteestä, ja nyt mallia ollaan lanseeramassa koko Euroopan Unioniin. Kun EU-herrat innostuvat, he innostuvat. Nuorisotakuun ideana Suomessa on, että vastavalmistuneelle tai työttömäksi jääneelle nuorelle tarjotaan kolmen kuukauden sisään työpaikkaa, koulutusta tai työharjoittelua.
ellauri016.html on line 513: Siis onhan snobi objektiivisesti vituttava, mut tää sen pahexuja ei ole sitä kummempi. Sehän tuli just todettua, vai mitä. Kade wannabe snob on kärmeissään ja koittaa kexiä jonkun p.c. syyn mix se on oikeessa ja snobi väärässä, eli se ite parempi. Itte asiassa se haluis useimmiten ize snobix snobin paikalle. Vaikkei tietystikään olis yhtä mauton, herra varjele.
ellauri016.html on line 537: Ja se on nenäkäs! Nenäkkyys on ominainen piirre snobille. Edelleen ylpeily, eli mahtailu, uhoilu, rehvastelu, herrastelu, ylvästely, leveily, tärkeily, kukkoilu, kunkkuilu, keekoilu, keulailu, komeilu, pöyhkeily, pröystäily, prameilu, isottelu, pullistelu, luulottelu, elvistely, sprettailu, spendailu, spräädäily, brassailu, ja doppailu. (Hizi tälle on synonyymeja kuin sukuelimille.) Ollaan aina ollaxeen, aina diivaillaan, ollaan olevinaan jotakin. Keulitaan, kerskutaan ja leuhkitaan. Öykkäröidään ja vähexytään muita. Tätä kyllä harrastaa muutkin kuin vaan snobit. Se on meillä nuorilla näät pahe ainainen.
ellauri016.html on line 548: Köyhät teillä on aina keskuudessanne sanoi Jeesus. Oliko Jeesus snobi? Julkkis ainakin. Kyllä kai se oli fariseusten mielestä. Pyrkyröizi herrakastiin kuolevaisten luokasta, parhaaseen J-ryhmään säätyläisten ohize. Oli olevinaan muita parempi, joku jumala. Ylipapin mielestä myös hyvin nenäkäs.
ellauri016.html on line 564: Snobi on yhtä hyvin tää nuori karvainen pikkumies joka taputtaa liian ilmeisellä innolla ollakseen aitoa avantgardistiselle kappaleelle jota paheksuu suuri yleisö, kuin tää kunniamerkitty herra jonka edessä kaikki pyllistelevät joka saapuu varman menestyskappaleen ensi-iltaan; sitä on yhtä hyvin tää pieni keikari joka koittaa saada sanan väliin ruhtinattarien keskusteluun, kuin tuo monokkelipäinen herrasmies joka ikävystyneen ja alentuvan näköisenä suostuu sanomaan sille pari yhdentekevää sanaa. (Emilien Carassus: Le Snobisme Et Les Lettres Francaises De Paul Bourget A Marcel Proust 1884-1914. 1966, Librairie Armand Colin.)
ellauri016.html on line 945: Juhixella on käytännön parannusehdotuxia. Odotustilojen mamuja vois aktivoida sijoittamalla niihin lisää polkupyöriä, ompelukoneita ja askarteluvehkeitä. Ne vois tehdä kuvaelmia kuntalaisten kanssa, vaikka tiernapojat, nuorisotalo mamula ja papula. Hoo jos minä olen musta, olen minä monilta kaivattu. Yksi herra ja kuningas murijaanein maasta. Kenkäplankkiakin säästyisi. Ne vois syödä yhteisessä pöydässä toistensa pöperöitä niinkuin Helsingin leipäjonolaiset. Niillä vois olla laajakaista, jolla ne pääsis pelailemaan ja lukemaan al-qaidan uutiset ja isiksen blogia. Tää valmistais niitä irakilaiseen arkeen ja työelämään.
ellauri017.html on line 601: Armo on vaan ihme, profeetallinen projektio, perspektiiviharha. Äärettömän pieni piste kuvautuu äärettömyyteen, äärettömyys takaisin pisteeksi. Ihmettä on siinä kerrakseen, ja ulottuvuutta. z-akselin taivas on käsittämätön xy-tason luteille. Sieltä herran silmä näkee joka paikkaan maan päällä, mutta sinne ei voi nähdä tasamaalta, ellei ole suotu otsaan kolmatta silmää.
ellauri017.html on line 885: Uudempia uutisia: homohaawisto on tullut ulos kaapista, maireen naaman takaa luihu konna paljastuu. Riistää lapset Isis-äideiltä kuten ennusteli Jesaja, ja potkii ulos diplomaatin kun se ei suostu syntipukixi. Hemmetti, menköön ite helwettijn karvalakkipuolelle. Kärpästen herra, wesiculju, sen perseessä saisi käwäistä häwityxen luudalla.
ellauri017.html on line 905: Täähän se oli GT sählämien ja on nyt muiden länsiapinoiden toiveuni. Mamut pannaan pesemään luvatun herrakansan vessoja. Se on nyt täytetty, ja jätetty vetämättä.
ellauri017.html on line 956: Me TErmijtiapinat myrisemme caicki nijncuin Carhut/ ja waikeroidzemme nijncuin mettiset. Mänkät wuan kaek, mänkät hut heleckarijn. Luomakunnan herrat samaa tietä samaa haawaa HERroineen. Wiekät tuhcatkin pesästä.
ellauri017.html on line 1195: Ja suomalaisen edistysmielisen herrasväen

ellauri018.html on line 613: Charlotte oli et TLDR. Piti Pamelaa omahyväisenä. Arveli et isät osti kirjaa tyttärilleen. Tuskinpa. Kyl tää oli nimenomaan naisten suosikki. Säädyttömänä pidettiin herrasväissä. Lynn 4 on selkeästi Charlottea fixumpi. Huomaa Richardsonin huumorin, ja vetää hyvän paralleelin Games of Thronesiin. Tää oli myös jatkis, valistusajan saippuaa. Games on ihan samaa tuubaa tänä päivänä, ehkäisyn ajan moraalilla.
ellauri018.html on line 643: Tälläiset kohdat Pamelassa suututtavat mieslukijoita: "Tosiaankin Pamela", vastasi hän (herra B), "sinä järkeilet erittäin näpsästi. Miksi hitossa me miehet käymme koulua? Jos älymme vetäisi vertoja naisten terävyydelle, niin voisimme säästää paljon aikaa ja vaivaa kasvatuksessamme; sillä luonto antaa teidän sukupuolellenne, mitä me pitkän kokemuksen ja opintojen aikana tuskin kypsymme oivaltamaan."
ellauri018.html on line 653: Näät kun B Virtasesta lopulta tulee kiltti ja se päästää Pamin lähtemään kotiin, siitä tuntuu tyhjältä ja omituiselta. En suinkaan voi olla niiden vanhojen nurisevien israelilaisten kaltainen, jotka ikävöizivät takaisin sipulien ja kynsilaukan ääreen Egyptiin, sitte kun olivat siellä kärsineet niin raskasta orjuutta? Onx tää nyt sitä sadomasokismia? Onx herra Huu joku Udo ja Pamela Piki? No ei, se mistä Pam nyt pehmeni on et herra Huu vihonviimein tulee jalalle. Vallasta on valloittavuudessakin kysymys loppupeleissä. Saa mitä tilaa.
ellauri018.html on line 655: Spoileri: Jatko-osassa herra Huu saa lopulta antaa perixi, lyö hanskat tiskiin ja ottaa Pamin laillisesti vihityxi vaimoxi. Peto hävis, loinen voitti pachisipelin. Munasolut pääsi kotipesään ennen siittiöitä. Peli tunnetaan nyt backgammonina. Olli Koskimies pelas sitä kun se oli muotia. Nyt se on yhtä passé kuin squash ja takatukka.
ellauri018.html on line 755: Herra sitä on herrallakin, vaan ei Allahilla. Mutta Allahia palvelevia herroja on että päät kolkkais, ellei niissä olisi rätit, turbaanit sun muut muhvit pehmusteena. Otan mieluummin turbaani kun on turbaani.
ellauri018.html on line 773: Sunnalaisuudessa imaami on vastuussa paikallisyhteisössä tehtävistä uskonnollisista toimituksista. Se on kuin kirkkoherra. Imaami pyllähti kun munakoisoruoka oli hyvää. Imam bayildi.
ellauri018.html on line 1038: Aasiassa tyttöjen ympärileikkausta harjoitetaan lähinnä vain niissä maissa, joissa on muslimienemmistö. Tapa on levinnyt Aasiaan islamin myötä. Afrikassa ympärileikkausta esiintyy myös sellaisten heimojen keskuudessa, jotka eivät ole muslimeja. Useimmat tällaisista heimoista ovat kuitenkin läheisessä kosketuksessa muslimiväestöjen kanssa, kuten Egyptin koptit ja eräät etiopialaiset heimot. Muslimien mainio perinnäistapa on havaittu naapurissa hyväxi. Pitää naiset kurissa ja herran nuhteessa. Naisen hauskanpito ei ole suositeltavaa, se on oikeastaan vältettävää.
ellauri019.html on line 391: Minkätähden sotamies on suurempi kuin herra.

ellauri019.html on line 449: Sumerilaiset ei olleet Urin ur-einwohner, vaan jotkut ubaidit. Sumerit oli itänaapureita, jotka valloitti sen joskus 3300 eKr paikkeilla. Seuraavan vuosituhannen aikana siitä tuli kaksikielinen kuin Helsingistä, kun junantuomat akkadit, seemiläiset mamut muutti kaupunkiin. Kielet sekoittui kuin Baabelissa sitten myöhemmin, vaikka torniakaan ei ollut vielä pystyssä. Eka akkadikunkku oli nimeltään Sargon Suuri 2100 eKr. Siitä tulee mieleen Sormusten herra Sauron. Oli siellä jopa kunkku nimeltä Hegel.
ellauri019.html on line 669: Se mitä tulee Jeesuksen tulemukseen, oli Markun hyvä huomio, koska Joulupukkihan on nimenomaan punainen antikristillinen hahmo, joka tulee yöllä varkain ja antaa lahjoja lapsille, jotka ovat olleet "kilttejä". Tuhmille lapsille hän antaa pelkästään "koivunherraa ja havuja", eli piiskaa. Tontut seuraavat kaiken aikaa aina pitkin vuotta ikkunasta ja kirjaavat kaiken ylös mitä lapsi tekee. Sama pätee monen vanhemman opetukseen, kuten minun adventistisessa lapsuudessani oli enkeleistä jotka kirjaavat jokaisen pahan tekoni ylös. Näin minut saatiin pelkäämään syntiä, enkä ole nyt siitä ollenkaan pahoillani, koska Jumalan pelko on hyvästä. Ei ne opit pahasta olleet mutta nykyään ne veisivät opettajiltakin jopa työpaikan.
ellauri019.html on line 1009: Kirkkoherra sanoi kylmästi, että pappi oli varsin hyväsydäminen, mutta nuori mies eikä paljoa tuntenut maailmaa. Ei maksa vaivaa kahden yxityisen pappismiehen ryhtyä maailmaa parantamaan, siinä oisi ylenmäärin hommaa; sillä se oli liian tavallinen ja hienoston kannalta hyväxytty seikkailu. Kaikki nuoret herrasmiehet näin tekisivät. - Mitä, ja saattaisin izeni herra B:n kaltaisen mahtavan ja rikkaan miehen vihoihin! Ei, en minä, siitä voitte olla varma.
ellauri019.html on line 1011: Vastauxista ilmeni, että Pamelalla yxinkertaisesti ei oo oikeutta päättää ize ruumiistaan. Se on herra Bn korkeemmassa käressä. Täähän ei oo tästä mixkään muuttunut #metoo miesten mielessä. Niillä on yhä täysi oikeus ahdistella naisia, jos ne on siinä asemassa, että ne pystyy siihen. Voihan ne tytöt toki kieltäytyä, omalla riskillä. Might is right! (Aristoteles, Spinoza, Haanpää.) Jos tyttö on naimaton ja sitä naidaan, ja isä ja veljet on köyhiä, ei loukattu kenenkään perhettä, paizi omaa. Raiskattu tytär ja sisko on siis murhattava oman perheen kunniaksi.
ellauri020.html on line 286: Mut hei herrahissi seis! Siihen astuu nyt toinen diileri, kuvauxesta päätellen ize Donald Duck. Ruumiikas jäbä, vino suu, arrogantti maneeri. NZ poliisisarjassa oli sorsanmezästysseuran johtaja, jonka nimi oli Donald Duck. Muutti nimensä Duckerixi, kun kaverit nauroivat.
ellauri020.html on line 362: Lahjojen arvo yht. varmaan ihan vitusti. Ja ainut mitä Kulta-Katriina antaa vastalahjaxi on persettä. Tosin tosi paljon, edestä ja takaa. Iloista antajaa herra rakastaa. Aku on väsymätön, pörrää koko ajan Iinexen kimpussa, an, auf, hinter in, Iinestä hengästyttää. Soittaa joka ilta ja lähettää lisää rehuja. Jotain rajaa. Katja koittaa kieltäytyä minkkiturkista, jottei vaikuttaisi ahneelta. Vaik oishan se lämmin talvikeleillä. Kun Aku bylsii Iinestä minkkiturkin päällä, pillusta poies lipsahtaneesta pippelistä valuu minkille vähän runkkua. Nyt sitä ei voi enää palauttaa, Aku sanoo ilahtuneena. Koittaa työntää pehmennyttä siitintä takaisin turkiskauluxeen. Ei vittu, ei mee.
ellauri020.html on line 464: Kun salaatit asetettiin tyttöremmin eteen, ne pysty nokkimaan vaan pari haarukallista. Palanutta Liisaa oli kadehdittu, nyt on vaikee pidätellä hymyä. Korjaan kyyneltä. Kaikki nää naiset oli veikanneet mustaa hevosta vasten vanhempien tahtoa (tai oli ize sellaisia, kuten Katrinka), ja saaneet jackpotin. It just goes to show. Ne jonka kaakit hävisi ei istu nyt Grenouillessa. Tää kai siis todistaa jotakin, piru tietää mitä. Liisan vanhemmat oli snobeja kun hyljexi wannabe lehtikeisaria, ite ne oli rikastuneet lihapakkaamosta Chicagossa 20-luvulla. Daisy tietää mitä sana snobi merkizee, tajuaa snobiuden suhteellisuusteorian. Snobi se on snobillakin, niinkuin herra herralla.
ellauri021.html on line 32: Hallitsija, herrani!
ellauri021.html on line 298: Naapurmökin herra Pillu Volvoineen

ellauri021.html on line 299: (oikeammin se on herra Pulli)

ellauri021.html on line 500: Lapset varsinkin kuulee väärin laulun sanoja. Sinin tulkizemat sanat "turvaa katkarapu, älä tavaraa" on väärin kuultu Lina Sandellin virren alku noin v. 1850. Se on varsin ajankohtainen, nythän kuuluu ostaa palveluita mieluummin kuin kamoja. Katkarapu palvelee luomakunnan herraa tulemalla syödyksi. Ruokajuomaksi suositellaan hengellisiä kastepisaroita.
ellauri021.html on line 950: Wikipedia still fails to live up to its liberal values. In 2018, Wikimedia disclosed that only 17.67% of over 1.5 million biographies on the site are about women. Of the over 135,000 active editors on Wikipedia, surveys indicate that only 8.5% to 16% are female. See: Examples of Bias in Wikipedia.
(Lue: Naisetkin äänestävät jaloillaan. Turhaan herra puuhaa sekä hääräilee, täällä tehdään niinkuin miehet määräilee.)
ellauri022.html on line 84: pitää sitä pahana, mutta herra Shaw antaa reippaudesta läpyjä.

ellauri022.html on line 142: Polly luikertelee isoäidin ja herra Shawin suosioon.

ellauri022.html on line 216: Livertävät ohukaiset ja pieni paxukainen kolmantena. Isoja sisaruxia kiinnostaa vaan panomahixet, pariisilaishatut ja maalaus. Tyhmä Will opiskelee ja urheilee. Tom elää kuin taivaan linnut herran huomassa.
ellauri022.html on line 279: Vanhemmat tekee laskutoimituxia kuin herra Shaw, summaa plusit ja miinustaa miinusit, kattoo mitä viivan alle jää, päättää siitä kenen sopii naida kenetkin. Nuoret luotaa höpsismiin, liskoaivoihin, ja siitä alkaa ne riidat joita niin monet kirjat märehtii. Wilho ja Hilja mokas siinä, ditto Riku ja Heluna. Iso Pauli sanoi, ettei pidä puuttua. Siitä ei tuu lasta eikä paskaakaan, pelkkää porua. Pirkko ja Calle ei paljon puuttuneet, ehkä koska ne oli ite olleet vähän kuin Roomeo ja Juulia. Köyhä laiha mamu ja fennomaani bashkiiri.
ellauri022.html on line 449: Oli laulaja kunnes nai kunnollisen herra Porterin. Ei käy ilmi tykkäsikö se

ellauri022.html on line 562: Skizon herra Tn sekoilut kuulostaa tutuilta. Hullut on aika samixia:
ellauri022.html on line 739: ”Sinä herra, minä herra,

ellauri023.html on line 203: Haukivuoren asemalla Kaarlo joutui keskelle kirkollista herätystä kirkkoherra Klanin aikana.

ellauri023.html on line 229: Siellä jaxoi Pappa Syväntö pukertaa kymmenet herran vuodet, ja vielä jaxoi paxusti 1957.

ellauri023.html on line 270: Jumala kosti vanhurskaan teon teon satakertaisesti Kaarlolle. Se oli ostanut kesämökin lainarahalla, ja maxoi korkoja kaatamalla mökin mezästä halkoja. Jumala järjesti niin, että saman tien alkoi talvisota, ja halkojen hinta nousi taivaisiin. Kaarlo pääsi veloista. Mixen kaatanut naapurinkin mezästä Kaarlo mietti varmasti. Se oli kiltisti ajateltu herralta. Sitten kateellinen naapuri hankki Kaarlon mezän hakkuukieltoon, varmaan siltä oli kaadettu liikaa halkoja. Jumala järjesti niin, että sodan jälkeen vaadittiin mezänomistajilta halkosouveja polkuhinnalla. Kaarlo pääsi tästäkin pälkähästä, koska sen mezä oli hakkuukiellossa! Taas oli kiltisti ajateltu herralta. Se auttaa Kaarloa oikein norsupyssyllä. Lähimmäisiä kaatuu kuin heinäpellolla.
ellauri023.html on line 274: Vähän myöhemmin Ilmajoella Kaarlo pani herran taas seinää vasten, kun vuokra-asuntoa ei löytynyt. Sähän lupasit, että mä saan pyytää ihan mitä haluan! Eikä auttanut herran kuin lähettää enkeli johdattamaan Kaarlo onnellisen tiilitalon luo, jonka Kaarlo ostaa tupasi, varmaan enkelin sen käteen työntämällä rahatukulla.
ellauri023.html on line 290: Linnan herra laajensi 50-luvulla. Kivitalon seinässä on vuosiluku 1952.

ellauri023.html on line 297: Linnanherran poika antoi sahan ennakkoperintönä pojilleen, jotka eivät

ellauri023.html on line 393: josta rouva Leskinen toivoi herrasväen Matti-pojalle ystävää.

ellauri023.html on line 415: Olihan ne oikeata herrasväkeä, Sysmän Strengejä, aatelissukua.
ellauri023.html on line 420: Oiva tykkäsi eläimistä, sillä oli hevonen nimeltä herra Hoover ja kerran porokin.

ellauri023.html on line 482: ottaisiko se hienon niemen kärjen (missä Kossut nyt herrastelevat) vaiko mutaisen jokisuun.

ellauri023.html on line 623: Sosieteetin mukana estetiikkaan tulee maku (ja musta kazoen, siitä saman tien menee se). Siitä tulee säätytietoista säätyläisyyttä, nokintajärjestyxen säätelyä, hyvän ja huonon maun makustelua, ja mauttoman. Hyvän muodon lisäxi kohteesta arvioidaan myös sopivuus. Lue: kannattavuus herraportaalle.
ellauri023.html on line 628: Musta Marx sentään oli paremmin vainulla sanoessaan, että ostotaide seurailee luonnonkauniin lakeja vaikka riitaisasti (dialektisesti), oikeammassa ainakin kuin hölmöt idealistit, joilla kaikki on taas kerran nurinperin, luonto taidetta, materia henkeä. Ei siihen usko sellaisenaan Aarnekaan. Korvaa hengen ja herran sanan Ludin kielipeleillä.
ellauri023.html on line 766: Se ei ollut nazi, tietystikään, herra varjele, vaikka styylas nazifilosofin kaa.

ellauri023.html on line 1071: Älkäämme me, lyhytnäköiset kuolevaiset, tästä puoleen ylimielisesti luottako omaan viisauteemme tai turhamaisuudessamme luulko, että ehdottomasti voimme askeleemme ohjata. Minulla on pätevä syy sanoa, että silloin, kun pettymyxeni olivat suurimmat, olin entistä lähempänä onneani! sillä jos olisin päässyt pakenemaan, mikä niin usein oli tärkeimpänä silmämääränäni ja mihin kaikesta sydämestäni pyrin, olisin väistänyt siunauxia, jotka nyt ovat edessäni, ja olisin kenties päätähavin syöksynyt onnettomuuxiin, joita tahdoin välttää. Ja sittenkin oli välttämätööntä, että noihin toimenpiteisiini ryhdyin, ne kun aiheuttivat tämän ihmeellisen käänteen. Oi, tutkimaton on Jumalan viisaus! Ja kiitos, kiitos, kiitos herra B!
ellauri023.html on line 1197: Ei tietenkään. Ex-stallari Esukka Sariola, Lapukka sympparina, paukutti Seijan kuullen ja sen päähän marxismi-leninismiä. Esa aika tosissaankin, Lapukka lähinnä kiusan vuoxi läpällä. Ei se näät ollut kunnon uskovainen, se erotettiin assarien lukupiiristä, kun se kysyi Pertti Rovamolta, mixei tyhjästä voi nyhjästä, eli mixei maailma ole voinu alunperin lähteä ihan nollasta. Perza kirkkoherran poika ei tiennyt, ja se sitä harmitti, ja sixi se erotti mut mustan lampaan punertuvasta katraasta. Vaikea olla uskottava kun joku joukossa ei usko, mätä omena mädättää pian koko laatikon.
ellauri023.html on line 1222: Hupaisaa kyllä rovasti Rovamo perustelisi luojan tarvetta ihan samalla ex nihilo nihil fit argumentilla. Sen kexi Parmenides: ouden ex oudenos. Idealismin ykkösmies. Eli kukas tän kaiken loi ellei ollut luojaa ekana? Se ei kyllä toimi sen paremmin kuin muutkaan yrityxet vetää herraa hatusta, nimittäin voi kysyä takas mistäs reiästä se luoja sitten tuli? Tyhjästäkö? Jos se on ollut aina, niin mixei luodut sitten pystyis samaan. Kumpi oli ensin, muna vaiko kana? Kilpikonnia koko matka alas asti, kuten mummu todisteli Bertrand Russellille. Tästä löytyy pelkästään Wikipediasta löpinää sivukaupalla.
ellauri024.html on line 427: Kritiikki on kuvausta, tulkintaa ja arvostelua. Iso taulu, esittää Tauno Paloa, aika tökerö. Arvosteluja tarvitaan, jotta herrasväki tietää mitä taiteesta pitää sanoa kahvihuoneessa tai päivällispöydässä. Ei tarvize ize kammertautua ulos kazomaan tai kuuntelemaan pää kenossa eikä kahlata paxuja opuxia, kun arvostelija on ne hyvin kyldyyriosastossa tiivistänyt. Yhtä fixulta voi vaikuttaa kuin ne jotka kävivät tai jaxoivat lukea. Ellei fixummalta.
ellauri024.html on line 439: On moukkamaista mennä valikoimaan mitä normeja saa nauraa ja mitä ei missään nimessä, ei siis ainakaan herrasväkenä hyvän maun nimessä. Tää on täysin perseestä. Tuttua "leikki leikkinä pylly pois takinasta" -sohittelua nenänkaivusormi pystyssä. Naurakaa noille normeille muttei sentään näille normeille. Se on vaan tuuman päässä sensuroinnista ja kuvien kumartelusta. Rukoilkaamme tänne päin ja pyllistäkäämme tonne. Naurua kolmannella tiimissä. Ei tää keltainen kirja ole mikään tutkimus, vaan tapakasvatusta. Porvariversio Maon punakantisesta. Ammatinvalinnanohjaaja ei pääse pilkuistaan, vaikka on korvannut ne pisteillä. Sille mä näytän fäkkisormea.
ellauri024.html on line 447: Jeesuxelta (tai edes Jeesuxesta) ei jäänyt yhtään viziä. Huumori ei sovi yhteen pyhyyteen. Siellä normi on niinkuin se sanotaan. Kristitylle ei ole suotu edes vahingoniloa. Saa iloita vaan herran armosta. Aika ikävää.
ellauri024.html on line 572: Tyylistä olen AK:n kanssa samaa mieltä. (Mun eka tyttöystävä oli AK, ja eka petikaverikin.Ja nyt tää!) Eli et tyyli on merkityxen tarkkaa säätöä, koska täyssynonyymeja on vähän. Tarkkana on oltava tyylin kanssa, ettei laskettele karkeita kaskuja väärässä alakulttuurissa eli yläsellaisessa, sotke keskenään alhaista ja ylevää. Vaik onhan tulos siitä aika koominen. Ainaskin näin alakulttuurin edustajan mielestä. Hemmetti, on tää peräkylän poika oppinut jo hienostelemaan, kun syyttää izeänsä Hans Gadameria mauttomuudesta, herrakansan edustajaa. Iso mauttomuus on sen mielestä myös käyttää sivistyneessä seurassa sanaa meedia. No siitä ei voi olla muuta kuin yhtä mieltä, eli samaa! Vittuun meediat, sievästi sen sanoaxeni. Oops vika olikin käyttää monikkoa meedia eikä yxikköä meedium, kuin myös datum ja kek ja skon ja pin. Heti näkee ompeleesta että nuttu on kotiompelijan tekemä eikä Haloselta ostettu.
ellauri024.html on line 673: Archien muuten hauskuuden multa pilaa sen mala fides, se on lopultakin vaan mauton maalaismies, joka koittaa olla herra. Olis vaan se maalaismies, mutta ei. Se on sixi tahattoman koominen tai traaginen, take your pick.
ellauri024.html on line 696: Kreikkalaiset kazoi ja Mimeesixen jutku muistutti, että tragedia on ylevää herrasväen huvia ja komedia alhaisen rahvaan, turhan eli herrasväen naurajien:
ellauri024.html on line 730: Paljon samaa, jotain eroja. Naisvihainen (+), herravihainen (-), anaalinen (+), narsistinen (+), vääräleuka savölainen (+), maalaisäijä (+), vanttera (-), salatietäjä (+), pitkävihainen (+), vittuilija (+), herkkä izetunto (+), nopeasti vaihtelevat mielialat (+). Aika sama sananupotus sopii muhunkin! Herravihakoordinaatti on mun bittivektorissa plussana ja maalaisuus miinuxena.
ellauri024.html on line 741: Alakuloinen tullinpuomi vahtikojuineen, jossa invalidisotilas puhdisti varusteitaan, liukui hitaasti ohizeni. Jälleen samaa peltoa, paikoitellen mustaa, kynnettyä, paikoitellen vihertävää, läpimärixi kastuneita naakkoja ja varixa, yxitoikkoista sadetta, kyyneleistä taivasta, jolla ei näkynyt ainoatakaan valokaistaletta. - On ikävää tässä maailmassa, hyvät herrat!
ellauri024.html on line 986: Suuremmaxi kunniaxi - Anna meille ilmatteexi, älä venttaa meiltä korvausta. Älä pidä tilikirjaa, vaan anna mennä vaan. Rohkaise tällästä etenkin muilla, mekin tehdään niin. Iloista antajaa me Espoon herrat rakastetaan.
ellauri024.html on line 1025: Nyt kun Pamela on herrahississä,

ellauri024.html on line 1028: Onnex herra B lainaa porhon asua,

ellauri024.html on line 1030: Se on siinä ettei herrasväki taputa,

ellauri024.html on line 1031: vaikka ollaan herra B: n kotikirkossa.
ellauri024.html on line 1061: Pamela kakkoineen kertoo Pamin kohtaamista vaikeuxista herra B:n sukulaisten ja muun herrasväen kaa.
ellauri024.html on line 1063: Sally Godfrey oli Herra Bn ensmäinen panopuu, joka kyllästyi nuoren herran oikkuihin tehtyään sille pienen bastardin, ja muutti Jamaicalle. Siellä se tekeytyi leskexi. Uusi mies lähetti autuaan tietämättömänä bastardityttärelle lahjax neekerpojan, joka kuitenkin sairastui isorokkoon ja kuoli kuukauden sisällä. Herra B esittelee asian Pamille joka on siitä surullinen ja iloinen, eikä vähiten sixi että Sally asuu niin kaukana kuin pippuri kasvaa. Bastardityttären ne tod.näk. adoptoivat.
ellauri024.html on line 1071: Pamela tietää olevansa vain kurja kimpale maalattua lokaa. Hyväntekijänäkin vain nilkki kolmannella portaalla. Kaikkivaltias suuri laupias jumala on ensimmäisenä, sitten tulee herra B. Jospa muistaisin aina olla kiitollinen hänelle ja jumalalle myös.
ellauri024.html on line 1106: Olen varma hyvä herra, että jumala tämän vuoxi vuosi vuodelta siunaa teitä yhä enemmän ja enemmän!
ellauri024.html on line 1108: Pam ja herra B antaa palvelusväelle juomarahoja hanskanostoon kullekin säädyn mukaan. Jonathanille Pam näyttää 10 sormea ja herra B kuittaa. 10 lb on sille sovelias summa.
ellauri025.html on line 692: lähtenyt noin heittelehtimään, irronnut ote lapasesta, mopo karannut, jos herraspoikain herrasisät oisi hoitaneet tehtävänsä kunnolla. Mutta ei. #metoo, kaikki mukaan, ne pikemminkin sanovat kuin Wolfram Roth.
ellauri025.html on line 929: Monika viihtyy hyvin maalla. Hänen naapurissaan on pirttiviljelijöitä ja herraskartanoita. Ihankuin Puotilasa. Bambit loikkivat pihalla, ja muutkin kissat pyrkivät kotiin sisään. Töitä Monika tekee Tammisaaressa, jossa hänellä on oma ”konttori”.
ellauri025.html on line 969: Kun puhelu päättyi, Monika meni polvilleen lattialle ja rukoili. (Vertaa Rousseaun Juliaan, sekin meni aina Vollen konttoriin vollottamaan polvillaan. Musulmaanit kyykistyy uimahallin vessassa. Lindgrenin lapset notkisti polviaan vain luvan kanssa. Kysyivät: Äeti, saako polovistua? Pamelan iskä piti polvirukouxia herra B:n vaunuissa, pysyäxeen poissa herrasväen silmistä.) Hän oli ollut aiemmin rationaalinen ihminen, joka ei uskonut Jumalaan, mutta nyt hänelle tuli tarve turvautua rukoiluun. Ei kestänyt ataraxia kuin Auschwitzissä Primo Levillä.
ellauri026.html on line 46: metelistä meidän herra
ellauri026.html on line 47: meidän herrasta hepukka
ellauri026.html on line 114: Vallesmanni on kyökkisana. Meidän herrasväissä ei sitä koskaan käytetty. Nimismiehet eivät olleet juuri tavallista poliisia parempia, ja maalaisia. Poju oli tuomiovallan edustaja, viitta päällä raastuvassa jakamassa oikeutta. Poliisit on tuomareille palkkarenkejä, joiden tunarointeja ne saavat oikoa tuon tuostakin.
ellauri026.html on line 426: Viisaus tekee ihmisistä arkoja, ja sixi viisailla on aika vähän duunia, ne saavat istua köyhinä ja nälkäisinä uunin nurkassa. Niiden elämä on vähexyttyä, hämärää ja vihattua; hölmö kierii rahoissa, on valtakunnan johdossa, kerta kaikkiaan kasan huipulla. Viisaus pilaisi hyvät bisnixet: kauppias ei huijaisi, punastuisi valheesta, ei suju siltä ryöstö eikä koronkiskonta. Aasi tai härkä pääsee helpommin herraxi ja kirkon virkoihin kuin viisas ressukka. Tytöille kelpaa hassu paremmin kuin kuiva viisastelija, sitä ne välttelee kuin skorpionia. Ylipäänsä hauskasta elämästä pitävät ei pidä viisaista. Kaikki pyörii rahalla, jota viisas halvexii; raha tule rahan luo, välttää viisasta.
ellauri028.html on line 85: Teoksessa kristinuskon Jumala luo koemielessä pienen pallon, jolle hän antaa nimeksi Maa. Jumalan palvelija, arkkienkeli Saatana, arvostelee liian kärkevästi herransa luomuksia ja hänet karkotetaan määräajaksi katsomaan, miten koe edistyy. Saatana kirjoittaa tovereilleen Mikaelille ja Gabrielille Maan ihmisten olevan mielipuolia.
ellauri028.html on line 349: sisäkkö SUUREN herran, juu juu juu.
ellauri028.html on line 501: Naisten ohella huutia saavat neekerit, homot, sotahullut, sivarit, uskovaiset, Brysselin herrat – kaikki.

ellauri028.html on line 564: Odottelemme juuri parhaillaan eli täsmälleen tällä herran sekunnilla, tällä nimenomaisella hetkellä tai tällä kellonlyömällä odotamme Euroopan erikoisuuskirjeenvaihturimme Eino-Mies Porkka-Kosken raporttia reportaashshisarjaamme "Yhdentekevä Eurooppa". Kävelevä sinikantisemme uudisoi meille kohta Helsingin Pinaatintorilta suomalaisten sotavegetaarien 47:nnen teemaviikon paraatia. Aihehan on Eino-Miehelle erittäin tuttu. Mieshän on palvisodan vegetaareja. - Niin, hänhän sai palvisodassa Mannergeimilta neljännen luokan valkoisen ruusukaalin riparikunnan kunniamerkin. Sopan ja kauhan miehiä kerta kaikkiaan. Eikä siinä kaikki, Vuonna 55 hän oli reportterina seuraamassa Porkkanan luovutusta takaisin Suomelle. Toivottavasti hän ei ole tänä juhlallisena vegetaaripäivänä niin nakit silmillä, että joutuisimme taas kuulemaan sen iänikuisen baaritiskitarinan siitä, miten hän listi vielä välirauhaspäivänä 50 punajuuriarmeijan kaaleria itulinjassa paljain käsinein. - Herra jumala! Puhelinhan soi! Pane töpseli nopeasti seinään! Haloo haloo! Täällä alivaltiosihteeri! - Täällä Eino-Mies P-K tanassa ja Burana 200. Saisinko huonepalveluun, tarvizisin Burana 400:sta. Ja jos Suomesta soitetaan ja uzitaan, minua ei saa häiritä eikä vastustaa. Sanokaa vaikka, että minulla on Pipa kukkarossa ja Kippari-Calle taskussa.
ellauri028.html on line 572: Jaaaha, meillä on täällä intiaaniteltassa sotilasmestari Karmei Enninen, tervetuloa. Paizi tehän olitte täällä ensin, anteexi. - No panic, siviili, lepo vaan, armeijassa ei pyydellä anteexi eikä ensinkään anneta, seuraa kurinpitotoimenpide, esim niskalaukaus. - Aaaha. Stm Kanninen, teiltä on juuri ilmestyny jyhkeä värikuvateos 101 asentoa. - Jes söör herra siviili! - Tässä kirjan takaliepeessä kunniaylisopuli E.Saarinen kehaisee, että tää on jatkoa kirjaanne 100 asentoa. - Niin, edellinen teos oli jymykukoistus, ja E.S. vaatimalla vaati jatko-osaa, tukijatketta ikäänkuin puuvillaisella vyöllä. Tää on jonkin verran rohkeampi kuin se esa. Suomalainen sotilas uskaltaa olla missä tahansa asennossa. Keittiön lattialla, takapenkillä, hississä, tiskipöydällä, parvekkeella, puuta vasten mezässä, junan vessassa... - Niin niin, ne on nähty, mitä uutta tässä painoxessa? No ei muuta kun tää 101. kuva ihan extrana: E.Saarinen epämukavan näköisessä vetelässä asennossa Pekka Himosen takana Pipsa Pallasvesan riippukeinussa. Pow-wow on päättynyt, ja nyt, saanko pyytää siviiliä tänne teltan taaxe... BLAM! BLAM!
ellauri028.html on line 685: Konduktööri: "Kuulkaas herra, tuollaisella käytöksellä joudun poistamaan teidät junasta!"

ellauri028.html on line 687: Konduktööri: "Kuulkaas herra, haistakaapa vittu!"

ellauri028.html on line 738: Mikko Kuustonen seurusteli kerran nuorukaisena kirkkoherran tyttären kanssa ja oli innoissaan, kun pääsi ensimmäisen kerran tapaamaan tytön vanhempia. Tiesihän Mikko, että jos vanhemmat hyväksyisivät hänet, tyttö voisi vaikka antaa... suudelman. Siinä sitä istuttiin olohuoneessa ja keskusteltiin tosiolevaisesta, kun jännitys ja kahvi alkoivat vaikuttaa Mikon suolistossa. Pian poika ei enää pystynyt pidättelemään vaan päästi pienen pierun. Kirkkoherra katsoi vihaisesti perheen koiraa, joka sattui makailemaan Mikon tuolin alla, ja torui: "Musti!" Mikko huokaisi helpotuksesta ja jysäytti toisenkin kerran koiran piikkiin. "Musti!", nuhteli tällä kertaa kirkkoherran rouva. Kului muutama tovi, ja ilma vain kiersi Mikon suolistossa. Eihän siinä auttanut muuta kuin päästää ilmoille kunnon jyräys. "Musti!" ärjyi kirkkoherra naama punaisena. "Tule nyt jo pois sieltä tuolin alta, ennen kuin se pitkätukkainen hipinretale paskantaa päällesi!"
ellauri028.html on line 933: Keräilijä kommentoi: en sano että uskominen on tärkeämpää kuin henki, lempi taikka muut pyhät asiat, mutta siltähän tuo näyttää taajuuxien valossa. Siitä puhutaan enemmän kuin mistään muusta. Siihen uskominen taitaa olla herralle eri tärkeää. Pratchettilla oli pieni jumala, joka pieneni ja kasvoi sen mukaan, kuinka moni siihen jaxoi uskoa. Tästäköhän tässäkin on kysymys?
ellauri028.html on line 955: kumman herra on todennäköisempi, uskottavampi, vai mitä?

ellauri029.html on line 788: - Ja mistähän teitä puristaa, herra Seuraava.
ellauri030.html on line 30: Markun kirja on omistettu Atticuxelle, josta Peabody (alla) kertoo tarkemmin. Tää herra Titus Pomponius oli Siseron nuoruudenystävä, maanpaossa Sullalta kreikkalaistunut roomalainen herrasmies, äveriäs epikurolainen sanan perinteisessä (ei siis alkuperäisessä) mielessä, mukavauudenhaluinen herkutteleva herra (muttei kohtuuttoman), kielitaitoinen ja varsinainen arbiter elegantiarum, jolle Siserokin lähetti puheensa korjattavixi, mutta pysytteli mieluummin taka-alalla, kaikkien julkkisten kaverina olematta mitenkään nimekäs. Siinä seuras oikeata Epikurosta.
ellauri030.html on line 103: Sithä oli se Cato nuorempi, vanhemman pojanpojanpoika (vanhempi ois niinku rautakauppias jos tää ois mä, herra varjele) uticalaisexi nimetty koska se pisti izensä hengiltä Uticassa välttyäxeen nololta nöyristelyltä Caesarin edessä. Siitähän oli se Addisonin näytelmä jota Rousseau suizutti. Se oli Ciceron kaveri, jelppi sitä Catilinan keississä, ja muutenkin seilaili samoissa piireissä. Tosi oikeistolainen ja izepäinen kuin piru, viinamäen miehiä. Aika ällön tuntuinen kaveri tämäkin.
ellauri030.html on line 105: Tuskulum oli vanhemman porsaan Caton kesäpaikka, ja Ciceronkin, ne oli mökkinaapureita (vaikkei yhtä aikaa, Catojen mökki oli siirtynyt jo Cato nuoremmalle). Sitähän herrasväki vieläkin käyttää huvilan hassuttelunimenä. Siitä tulee lähinnä mieleen Hannu K. Riikonen ("K"! my foot!) ja Pekka "Tuus" Tarkka. Joko kerroin, että kun pääsin Fredin vs. proffaxi, Pekka "Tuus" Tarkka heräsi ja lähetti mulle kirjeen, jossa se pyysi mua arvostelemaan jonkin kirjan Hesariin. Kirje alkoi H.V., joka ei tarkottanut haista vittu (kai), vaan "hyvä veli", ja päättyi "Tuus, Pekka Tarkka". Kirje meni rodeen saman tien. Vitun "Tuus", tosi noloa. H.V., Pekka. Onnen Pekka. Ei ole vielä tuuskahtanut.
ellauri030.html on line 329: Stoalainen filosofia yleensäkin sisältää ikäänkuin teleskopoidun yhteenvedon siitä, mitä muinaisuudessa sitä ennen on ajateltu luonnosta ja jumaluudesta, ihmisestä ja hänen velvollisuuksistaan, ja kaivoi kuoppaa kristinopin leviämiselle kreikkalaisessa ja roomalaisessa maailmassa. Sisäistettyä herruutta jo ennen kärpästen herran sisäänheittoa.
ellauri030.html on line 359: Myös stoalainen valtio- ja oikeuskäsitys on vaikuttanut roomalaiseen ja sitä kautta muidenkin herrakansojen oikeuskäytäntöön. Stoalaisten oppi sisältää ikäänkuin kaukaisena kangastuxena, luonnosasteella, uuden ajan puhtaan ja korkealaatuisen opin ihmissuvun onnellistuttamiseksi, nimittäin talousliberalismin hienonhienon aattehen.
ellauri030.html on line 425: Muista, että olet vain surkea näyttelijä, ja näyttelet väärässä näytelmässä. Sellaisessa näytelmässä kuin porho näytelmäkirjailija päättää – se voi olla lyhyt tai pitkä. Jos hän tahtoo sinun näyttelevän köyhää, rampaa, erakkoa tai virkamiestä (herra varjele), sinun täytyy näytellä roolisi luontevasti. Sillä sinun tehtäväsi on näytellä sinulle määrätty osasi hyvin, roolin valinta on toisen asia. (Tää näyttelijämeemi on tosi yleinen.)
ellauri030.html on line 433: Ei se ihan noin yxinkertaista ole, hemmetti. Emmä tahdo välttämättä olla herra isoherra, mutta kyllä silti harmittaa että joku toinen on. Jotain rajaa, mulle paras vaihtoehto on ettei kukaan pääse päsmäröimään mun kustannuxella. Ja se on kyllä puppua ettei keuliminen suututa vaan mun oma suuttumus, se on ihan höpöä ideaoppia. Kummallinen tyyli eristää koko maailma izestään, outoa autismia.
ellauri030.html on line 929: Tää linkki löyty Schopenhauerin nettisivuilta. Se on 3000v vanha löyhästi runollinen vuoropuhelu akkadixi, joka löytyi hyvin säilyneiltä nuolenpäätauluilta. Joka värssy alkaa sanoilla Arad mitanguranni, eli Orja hei, kuuleppas! Siinä tyyppi keskustelee orjahovimestarinsa kanssa. Herra ehdottaa jotain kivaa tekemistä, ja orja peukuttaa. Mut heti perään herra peruu. Orja kexii syitä mixei sitä kannatakaan tehdä. Suunnitelmat ovat:
ellauri030.html on line 954: Orja hei, kuuleppas! Se on mä tässä herra!

ellauri030.html on line 958: Joo älä nussikkaan, herra, jätä naimatta.

ellauri030.html on line 964: Orja hei, kuuleppas! Se on mä tässä vielä herra!

ellauri030.html on line 971: No joo, mutta herra ei kyllä elä sen jälkeen kolmeakaan päivää.
ellauri030.html on line 1011: MTV:n uutiset uutisoi toisesta Willestä, nimittäin kokkarifasistimuusikko Rydmanin fasistikokkaripojasta. Uutisena kerrottiin, että Wille oli myyny vanhan pesukoneen viirusilmä mamulle, joka ei osannut säätä pesukoneen jalkoja. Wille tuli paikalle ihan omakohtaisesti ja sääsi omalla jakoavaimella jalat kohilleen. Uutisen arvoista MTV:n mielestä oli se, että herra kansanedustaja korkeine persoonineen pyllisteli mamun kylpyhuoneessa. Kiinan mamusta se olikin ennen kuulumatonta, mutta pitäskö meidän paikallisten läpyttää? Jos pitäisi, alkaa tosissaan olla syytä huoleen. Musta tästä oisi saanut uutisen, jos se pesukone ois pudonnut Willen päähän kuin kassakaappi kalloon Kelju K. Kojootille. Se olis ollut uutinen, ja hyvä sellainen.
ellauri031.html on line 282: Lehdistön ja ilmaisun vapautta ei Italiassa ole, jos sillä tarkoitetaan vapautta ize kunkin saada mielipiteensä kuuluviin. Yhtä vähän kuin fasismi puuttuu yxityiselämään niin kauan kuin pysyy erossa politiikasta, se kärsii arvostelua ja vastaanväittämistä. (Se on kuin Haju Pisilä.) Fasismin oppositiolla ei ole mitään mahdollisuutta saada ääntään kuulluxi. Lehtimiesten ammattijärjestöjen kautta hallitus hallizee lehdistöä, jota valvovat sitäpaizi maaherrat. Quis custodiet ipsos custodes? No B. Mussolini tietysti! Valvoo ize izeään, aina hereillä.
ellauri031.html on line 298: Siihen nähden fasismi menee kansainvälisesti hämmästyttävän hyvin kaupaxi. Fasistien risukimput on Rooman liktorien eli poliisien vanha virkamerkki. Monen muunkin kansan kurittomat ainexet (varsinkin maahantunkeutujat) ovat osoittaneet olevansa koivuniemen herran tarpeessa. Ja kun hopeaselkä apinat kaikkialla maailmassa haluavat paukuttaa pikkuapinoita päähän oikein kunnolla, ne ovat nopeaoppisia, joskaan eivät järin omaperäisiä. Kun kerta samat vanhat temput toimivat, mixi kehitellä uusia. Fascis on muuten latinassa maskuliinipoikkeus (ylläri).
ellauri031.html on line 604: herra.jpg" width="100%" />
ellauri031.html on line 620: Sua kohti herrani, sua kohti vain. Kaarlo Syväntö jättää perheensä kuin nallin kalliolle 1947 ja matkaa koti-Suomesta sodanjälkeiseen Palestiinaan matti kukkarossa, maailman-mattina silti herran kukkarossa. Paljon rukouxia, paljon mahtavia rukousvastauxia. Herra tottelee mukisematta palvelijansa pienintäkin pyyntöä. Kysyy ehkä joskus izeltään, kumpi tässä oikestaan ohjaa kumpaakin.
ellauri031.html on line 622: Mutta mixi Kaarlon pitää aina muistuttaa herraa rahapulasta, vaikka kuten se ize huomauttaa, herra sen ilman kertomistakin tiesi? Praha on loppu lähettäkää tshekki. Kun herra kuiteskin tietää kuinka tässä käy loppupeleissä, se ei spoilereista piittaa, koko juoni on etukäteen tiedossa. Mixeise järkkää Kaarlolle kuukausittaista tilisiirtoa? Säästäisi omia vaivojaan ja Kaarlon housunpuntteja.
ellauri031.html on line 624: Koska kyse ei ole tiedosta vaan tahdosta. Tän homman pitää mennä herran mielestä nimenomaan näin, tää farssi on kazomoita varten, ei sitä izeään. Se tietää kaiken, mutta pokat eivät. Jännitys on kokonaan niiden puolella. Tää on dramaattista ironiaa, sanois Aarne Kinnunen. Herra seuraa pokia kuin aussi poliisisarjan räjäytetty ukkeli märklinjunia: toi tulee tuolta pakkia, törmäis tohon junaan mut tää vaihde vaihtuu ajoissa, tää pikku muoviukko näyttää sille lippua ja vislaa.
ellauri031.html on line 628: Vähän manikealainen on Kaarlon ote teodikean ongelmaan. Kun käy hyvä viuhka, on herra asialla, kun taas huono, se on perkeleen puuttumista asiaan. Kaarlo rähjää perhanasti egyptiläisille rättipäille ja saa kuin saakin perkeleiltä kulkuluvan luvattuun maahan niinkuin oli luvattu.
ellauri031.html on line 650: Maire oli ollut sillä aikaa täysin kusessa, talo oli myyty ja rahat lähetetty Kaarlolle, ei ollut paikkaa mihin päänsä kallistaa. Kallista se on herran teiden auraus. Onnex joku tuttu armahti ja perhe pääsi jouluxi jonkun sairaan tädin tyhjään lukaaliin. Sinne Kaarlo sitten ilmestyi joulupukkina. Mutta mistä manta? Jumala teki ihmeen, joku opettaja lähti eläkkeelle joululta, Maire pani paprut vetämään ja pääsi sinne. Kylmä oli kuin ryssän helvetissä, Lilja vilustui. Elämä jatkui yhtä kurjana kuin ennenkin. Kiitti herra kiitti vitusti!
ellauri031.html on line 656: Vielä ei olla niin pitkällä. Puute jatkuu, vaikka joulukalaa tulee ihan pietarin kalansaalis laittomalla katiskalla. Ei ovia ei ikkunoita, 5 astetta ja lunta. Pihalla on arabien uuni jossa lie joskus paistettu koltiaisia. Kaarlon ruokarukouxet lie kuultu huonosti sillä herra lähetti tonnin mätiä perunoita Suomesta. Lähetyssaarnaajilla on kovat piipussa, sekin jenkkipastori jonka komerossa oli perkele osoittautui tafsaajaxi ellei pahemmaxi. Eikä ollut ainoa, Kaarlo valittaen toteaa. Onnexi Kaarlolla on se Maire.
ellauri031.html on line 668: Ilkeä postiministeri takavarikoi omin luvin postitetuita raamatuita. Kaarlo paastoaa ja saa neuvon: kirjoita kirje koko ministerikunnalle ja uhkaa postiskandaalilla. Kylä lähti. Seuraavalla kerralla herralla on räväkämmmät otteet: paha postiministeri kuolee kesken ilkityön sydänhalvauxeen. Niin käy kun sydän paatuu kovasti. Jumala vie hommat kotiin ja raivaa vastustajat tieltä.
ellauri031.html on line 689: Kaarlo ei ollut niinkään saarnaaja kuin junailija. Vaan helppohan sen on junailla kun on herra vaihdemiehenä, ihan kaiken neuvoo helposti ymmärrettävinä näkyinä. Hoitaa esteet pois, lopettaa lakot ajoissa, kaikki lutviutuu aivan viime tingassa. On kuin lukisi el Zorroa. Vihollisen juonet ei lopu, muttei Kaarlon haamutorjunnat ja herran ihmepelastuxetkaan. On se semmonen ykkösketju et oxat pois kaltiaisesta.Kaupungin viemäri uhkasi raamattuja. Herra teki ilmaveivin ja särki ilmaporan. Sitä ei pysäytä mikään, ei Syväntö eikä kaivanto. Siberiasta tulee 120K uutta koukkunokkaa Tiberiaan. Arabit on jo vähemmistönä. Tiberia opettaa.
ellauri031.html on line 695: Hämmentävän vähän on Kaarlon muistelmissa ihmisiä, muita kuin noita perkeleitä ja enkeleitä, raamattuotteluiden satunnaisia pelitovereita ja vastapelureita. Loppupuolella tulee joitakin ihmeparantumisia, mutta aika instrumentaalisen kliinisesti käydään niittenkin keissit läpitte. Ihan sama todistamisen maku kuin evankeliumeissa. Ihmiset on vaan esimerkkejä. Onko tää nyt tosi kristittyjen meininki? Niin se varmaan just on. Me ollaan numeroita, lampaita herran katraassa, herra komentaa jako kahteen, lampaat tänne, tonne viiden metrin päähän pukit.
ellauri031.html on line 701: Tilanteita syntyy, mut herra karvaa tehokkasti. Isosta kuorma-auto-onnettomuudesta Kaarlo välttyy kuin ihmeen kaupalla (miten niin "kuin"?) ja lähtee ajelemaan mietteliäästi kotiin päin, ei jää ihmettelemään kaatuneita ja haavottuneita. Kyllä herra pitää huolen niistä jotka sen ansaizevat. Iso kivi vierii alas mäkeä, lie ollut jeesuxen haudan peittona, mut Kaarlo saa etiäisen ja ehtii pois tuolista. Tuoli menee tuhannen päreixi. Herra antoi merkin, että saunapuut oli vähissä. Vahva rukousvastaus.
ellauri031.html on line 710: Ikkunattomasta rottelosta perhe muutti kaupunkiin kaltereilla varustettuun pieneen lukaaliin. Ei vesihanaa, paskahuusi pihalla. Sitten jossain entisesä pensionaatissa 10v (niillä ramppas koko ajan vieraita Suomesta joista ne sai pientä airbnb tienestiä) ja 1963 omaan taloon kuumien lähteiden lähelle, herran korvauxena Muuramen talosta. Jonka se oli kyllä myynyt Kaarlolle halvalla ja maxanut jo käyvän hinnan. Mut herra maxaakin kaiken tuplana, hyvän niinkuin pahan. Niin Mairekin, joka sukelsi Gennesaretin järven syvännöstä Kaarlo kullalle uuden kultaisen vihkisormuxen. Oli liian iso Mairelle, eikähän niitä käy pienentäminen. Sekin maxaa.
ellauri031.html on line 712: Loppupeleisä Syväntöjen duuni on olla matkailuemäntinä yhä kasvaville pyhiinvaeltajaturistien rukoilijasirkkalaumoille. Tai eniten tää rasittaa vaimo Mairea. Kaarlo ei enää oikein jouda oppaaxi. Se herää jo neljältä kun on viileää ja ezii suomalaisesta raamatusta käännösvirheitä. Niitä on löytynyt jo 10K. Kun vaan kaikkeen aika riittäisi. Kun Maire herää töihin, alkaa orpo Ollia jo ramasta. Kerran se joutui pitämään saman raamattutunnin 2x peräjälkeen! No menihän sekin, herran avulla.
ellauri031.html on line 720: Sitä mä en kylä tajua et mixei urpo käynyt ize hakemassa karannutta venettään Syyrian puolelta. Ei kai siihen lihan kättä ois tarvittu? Eikö herralla ole valtuuxia tai halua auttaa Syyrian puolella? Hyvinhän siinäkin olisi käynyt, kun ois kauniisti pyytänyt. Mut sisäinen ääni kai oli kieltänyt.
ellauri031.html on line 730: Syvännöt lahjoittaa jutkumamuille suomalaisten lumppuja. Samalla kertaa ei lahjoiteta raamattuja, ettei jäädä kiinni lahjonnasta. Mut ymmärtäähän israelin poika luottoa. Tänään ryysyt, huomenna evankeljumi. Kun jotain saa niin paras ottaa kaikki mitä annetaan. Vähän niinkuin mekkoa ja hyppykuppa. Herra antoi herra otti, hip hei, kuppa kullinnupin vei. Esinahka oli mennyt edeltä. Kassit jäivät odottamaan ulkopuolella. Ne oli täynnä uusia testamentteja, lisäsopimuxia odottamassa allekirjoituxia.
ellauri031.html on line 823: Ennusmerkkeihin uskomisen nixi on että pitää kirjaa vain onnistuneista ennustuxista. Jos tarpeex monta kertaa heittää noppaa saa kuutosen, ja sit voi siitä päätellä et voi vizi, kyllä mulla kävi pulla. Varmaan Syväntökin vaati luomakunnan herralta rahaa ja muuta suosiota jatkuvalla syötöllä, housunpolvet ihan kiiltävinä. Suurin osa rukouxista meni harakoille, mut optimistina se muistaa vaan ne onnistuneet tapauxet, "vahvat rukousvastauxet", ja niissäkin se saattaa jälkikäteen vähän parannella tarinaa. Hyvä tarina eli evankeliumi on rautaisannos evankelistan pakissa. Kaikkein hassuimpia on sellaiset tarinat, jossa jollekulle kävi mainiosti jonkun toisen epäonnen kustannuxella. Esim et kun se rukoili kovasti, arabit jätti ampumatta Kaarlo Syvännön, mutta ampui Hilda Anderssonin, joka ei varmaan rukoillut kunnolla. Tai sit sen listiminen oli osa herran laajamittaisempaa suunnitelmaa. Jos rukous ei nazaa, herralla on takataskussa joku parempi suunnitelma, tai pyyntö oli muuten kohtuuton. Ei sitä sentään joka pikkuasialla sovi herraa hätyyttää, vaik sitä kyllä pitää totella joka hemmetin partakarvan kohdalla. Vähän sama tematiikka kuin Candidessa: kaikki kääntyy kyllä parhain päin, kun kärsivällisesti odottaa. Viimeistään sitten siellä salin puolella. Tähän tarvitaan sitä optimismia, tulevaisuudenuskoa.
ellauri032.html on line 41: Ulrich oli Huldrich, huldigen sie den Herren. Singen, beten, loben den Herrn. Zwingli tarkottaa pikku pakkoa. Hyvä nimi. Peukutti painovirheettömyyttä, valtionkirkkoa, lapsikastetta, herrakomentoa. Dissas paavia, messua, paastoa, kymmenyxiä.
ellauri032.html on line 60: Raamatussa luvataan jossain kohtaa et jos 2 pyytää yhdessä niin siihen suostutaan. Eikä siinäkään ollut painovirhettä, kuten Kaarlo Syväntö voi totistaa. Kaarlo ja sen kaveri päätti testata ja pyysi herralta kahteen pekkaan kirjoituskonetta. Ja sehän tuli kuin tilauxesta. Toimitus kesti tosin kuukauden ja kone oli huonokuntoinen, mutta silti vittu. Tuli yhtä nopsasti kuin Seijan samettihousut postimyynnistä. Eikä maxanutkaan mitään. Vahva rukousvastaus.
ellauri032.html on line 283: Hobbes oli keskosena syntynyt tappelusta karkuunjuosseen juopon kirkkoherran poika Wiltshirestä. Kirkkoherra nukkui kirkonpalveluxessa ja heräs kesken kaiken vaan sanomaan: "ruutu on valttia". Tomppa joutui hanskanompelijasedän hoidokixi, oli hikipinko koulussa, ja noin vuonna 1603 se lähetettiin Oxfordiin Magdalen Halliin (Hertford College). Valmistui hitaasti, "vasta" 20-vuotiaana. Se oli koko ajan saman suvun kotiopettajana. Kävi vaihdossa kaverinsa kanssa, käänsi Thukydidestä js muita grekuja, sai siitä päähänsä päättömiä ajatuxia demokratiasta ja yhteiskunnasta.
ellauri032.html on line 285: Hobbes alkoi filosofeerata aika vanhana, Kaarlo Syvännön ikäisenä. Vanhaxi se elikin, yli ysärixi. Sen matematiikan ja fysiikan prujauxet oli ihan paaaaaaaskaa. Elementa Philosophica teoxessa se rakensi ihan elämäntyönä jotain maailman mallia, sen kirjoittamiseen meni yli 20v. Myöhemmin se sekaantui myös politiikkaan ja uskontoon ikävin seurauxin. Descartesia se koitti vähän arvostella razastaaxeen sen maineella, Descartes oli hyvin nihkeä, herrat riitaantuivat iäxi. Englannin vallankumouxeen se sekaantui kuningasmielisten puolella, joutui maanpakoon ja kirjoitti Leviathanin. Leviathan oli se merihirviö Jobin kirjassa jolla oli niin iso kikkeli että sen verisuonet oli kuin juurakot.
ellauri032.html on line 297: Poliittisesti hobbismista tuli suosittua rotinkaispiireissä, kun siinä mätkittiin papistoa ja muita herroja. Kunkku suojeli Hobbesia papiston raivolta. Parlamentin alahuone esitteli vuonna 1666 ohjelman ateismia ja maallistumista vastaan. 17. lokakuuta annetiin määräys, jonka mukaan ohjelmaa valvovalle komitealle tuli antaa valtuudet saada tietoa koskien sellaisia kirjoja jotka olivat taipuvaisia ateismiin, jumalanpilkkaan ja maallisuuteen – – erityisesti koskien – – herra Hobbesin kirjaa, jota kutsutaan nimellä Leviathan.
ellauri032.html on line 399: Symbolistit oli oikixia herraspoikia, Wille Rydmanneja, idealisteja ja/tai anarkisteja. Nimen kexi Ioannis A. Papadiamantopoulos, Ιωάννης Α. Παπαδιαμαντόπουλος; 15 April 1856 – 31 March 1910), kreikkalainen kriitikko, erottuaxeen muista dekadenteista, vaikka oli hydrofoobi izekin.
ellauri032.html on line 429: Kuului jos kuului. Kleistista on enemmän albumissa 72. Ko. näytelmässä, joka toistaisexi on aika puiseva, mainitaan saxalainen oikeustieteilijä Pufendorf. Samuli Pufendorf oli luteraani, pastori-isä saarnaili Saxissa, Chemnitzin naapurissa ihan Puolan rajalla. Chemnitz, jonka nimi DDR:n aikana oli Karl Marx-Stadt, on kuuluisa kemianteollisuudesta, kivihiilestä ja Zwickausta, jossa valmistettiin Horch-automobiileja. Horch tarkoittaa kuuleppas. Se latinannettiin sitten ja siitä tulitulitulituli Audi. Audi et alteram partem. Me ajettin sen ohize itä-Euroopan matkalla. Samuli oli kotiopettajana herra Coyetilla, joka oli esi-isämme Karl X Kustaan agentti Kööpenhaminassa siihen aikaan, kun Kalle koitti saada aikaan häpeärauhaa ja päästä tanskalaisten kuninkaax. Pöyristyttävää. Coyet oli flaamilaista sukua mutta ruozalaistunut. Tanskalaiset oli vihaisia kuin ampiaiset ja karkotti vieraan vallan agentit Köpixestä. Kallen poika XI ylensi Samulin palveluxista isänmaalle kuusikymppisenä paronixi, minkä jälkeen Samu kuukahti. Samuli kommenteerasi Thomas Hobbesia ja sitä siteerasi USA:n isänmaalliset. Ja von Kleist. Pufendorf tais olla nilkki.
ellauri032.html on line 651: Tästä hemmosta oli puhe kirkkohissassa, ja herranhuutilaisuudesta kanssa. Mä en kyllä oppinut erottamaan sitä edes 1400-luvun huussilaisuudesta, puhumattakaan Franz Pieperistä, tiukkaluterilaisesta, joka sattui samaan googlehakuun Husin kaa. Mitenhän se Google oikeen näkee suoraan pieneen sydämmeen? No Zinzendorf ansaizee tässä sijansa sillä, että Goethen äiskä, Frau Rat, oli tähän kreiviin päin kallellaan, plus sen naisystävä, joka hellästi paranteli Häschel-Hansia tubikohtauxesta.
ellauri033.html on line 456: Aikasemmat Paulin kirjat oli ollu pessimistisiä laskukkuuden runoelmia. Ei mitään törkeitä rupusakin kuvauxia naturalistityyliin niinkuin Zolalla. Zola on Wn mielestä ihan pasee, niin lääst siisön kun olla voi. Bourget on ylemmän keskiluokan eli herrasväen laulaja, jatkaa ihailemansa yrittäjähenkisen Balzacin kengänjäljissä. Se kuvaa raffinoidumpia fixumpia ihmisiä joilla on makua, pankinjohtajia ja hammaslääkäreitä, ja niiden sisäisiä mielenliikkeitä, just niinkun Mirkku, Aarne ja Sariolan Esa.
ellauri033.html on line 498: Hirvee mulkero. Esipuheessa vähäpätöisempi mulkero Bourget jo paljastaa karvansa, se setäilee nuorelle (mies)lukijalle ihan vimmatusti, tärkeilee ja puhuu pyhistä pataljoonista, vaikkei se ei ize 19-vuotiaana heilauttanut evääkään kun Ranska kärsi rökäletappion Saxalle 1871. Täähän oli entiselle suurvallalle tosi nolo sauma kun surkea Saxa pisti niin pahasti turpaan aurinkokunkun ja Napsun perikunnalle. Tämmösiä nolostuneita herrakansoja on läjäpäin, eikä niissä ole kovin kiva tunnelma. Parempi ois kun eivät eläis niin tiimihengessä. Futismazienkin häviäjät menee särkemään nakkikojuja ja autoja. Huligaanit ja graffitien piirtelijät kuseskelevat in effigie voittajien reviirille huonoina häviäjinä.
ellauri033.html on line 601: Jotain tuttua on garun touhuissa. Muistan että mäkin harjoitin tollasta demi-suggestiota nuorena, lämmittelin pokia ja jäähyttelin toisia, kunnes niitä saattoi yhdellä kertaa kypsyä panovalmiixi useita. Tuli ihan kiire vällykäärmeelle. Mulle se tekniikka ei tullut Sixtltä, vaan se oli Pipalta opittua, selektiivistä lämpöä ja kylmyyttä. Hyvin pelitti. Garusta on kiva ajatus, vaik se halvexiikin 1789 vallankumousta, ajatella bylsivänsä maajussin viekkaana jälkikasvuna linnanherran suvun viatonta tyttöä. Kuin kuraverinen Kusti bylsimässä rotukoiria.
ellauri033.html on line 698: Olkoon se pikku paskiainen kirottu päivällä ja olkoon kirottu yöllä; olkoon kirottu kun se menee maate ja kun se nousee jalkeille; kirottu kun se menee ulos ja kirottu kun se tulee sisään. (Olkoon kirottu myös vessassa.) Herra ei säästä häntä; herran kiukku ja viha raivoo tätä häiskää vastaan ja tuo sen niskaan kaikki kirouxet jotka on raapustettu tähän kirjaan (eikä se olekaan aivan vähän), ja herra kumittaa sen nimen taivaan alta, ja herra erottaa sen vahingoxeen kaikista Israelin heimoista kaikilla sopimuxenmukaisilla kirouxilla, jotka seisoo lakikirjassa. Mutta te jotka roikutte vielä kiinni hra jumalassa olette elossa ainaskin vielä tänään. Me käskemme että kukaan ei saa viestiä ton kaa suullisesti eikä mesettää, eikä tehdä mitään sen mielixi, eikä asua saman katon alla, eikä neljän kyynärpään päässä siitä, eikä varsinkaan lukea mitään sen prujauxia.
ellauri033.html on line 776:

Mixi en voi antaa sydäntäni herralle

ellauri033.html on line 778: Kun nyt luen Albert Camun Rutosta Isä Panelouxin saarnaa ruton vaivaamalle Oranin kaupungille, huomaan taas selvästi, mix heittäytyminen jonkun herrajumalan jalkoihin on mulle ihan mahdoton ajatus. Se perimmäinen syy on, että jokainen tarjolle tuotu jumala on musta liian säälittävä henkilö, nilkkimäinen paskiainen kerta kaikkiaan. Mä oisin halunnut et se ylipäällikkö olis oikeesti jotain superia eikä vaan joku nilkki törkimys. Mut en osaa edes kuvitellakaan, millainen se supermies edes olisi, että se täyttäisi mun pääsyvaatimuxet. Tai nainen, ize asiassa mieluummin, vaikka todennäköisimmin se ei tarvis sukuelimiä olleskaan, mitäs se niillä tekisi. Mix sen edes pitäs olla erityisesti varustettu tän säälittävän apinan killukkeilla, pärstävärkillä ja logolla, ja pelata sen tiimissä. Ei, se ei vaan kerta kaikkiaan pelitä, ei kukaan joka vähänkin muistuttaa jotain tavallista tallaajaa, edes sen verran että sen kanssa voi normaalisti keskustella, jopa esittää vaatimuxia kuin Kaarlo Syväntö, ei täytä tilausta. Oiskohan perusvika se, etten mä ole riittävästi koskaan ihaillut edes omia vanhempiani, izestäni puhumattakaan? Ja lähimmäisiä mä lähinnä enimmäxeen inhoan. Tää Panelouxin pätkä on oireellinen, siinä ongelma näyttäytyy koko radollisuudessaan.
ellauri033.html on line 782: Kun hän jatkoi, hänen äänensä oli tukahtunut, syyttävä: Niin, tilinteon hetki on tullut. Olette luulleet, että kun käytte herran huoneessa sunnuntaina, saatte huolettomina elää arkipäivänne. Olette kuvitelleet,että rikollisen ajattelemattomuutenne hyvityxexi riittää jumalalle pelkkä polvennotkistus. Mutta jumala ei ota vastaan mitä tahansa. Tuollaiset määräaikaiset suhteet eivät hänen ankaralle rakkaudelleen riitä. Hän on tahtonut teidän viipyvän hänen silmiensä edessä kauemmin. Sellainen on hänen rakastamisen tapansa ja loppujen lopuxi sellainen on myös ainoa rakastamistapa. Juuri sixi, väsyneenä odottamaan teitä, hän on antanut maanvaivan tulla luoxenne niinkuin se on käynyt jokaisessa synnin saastuttamassa kaupungissa ihmiskunnan historian alusta asti.
ellauri034.html on line 35: Oonkohan mä kirjoittanut Falladasta johkin muualle? Se oli konin koukussa ja aika sekopää, sixe kai jäi kehäraakkina henkiin Hitlerin ja vielä DDR:nkin aikana. Sen 1946 kirjoittama nazivastainen kirja Jeder stirbt für sich allein julkaistiin harppisakuissa sodan jälkeen. Hitti siitä tuli vasta 2016 kun joku teki filmin siitä. Filmi on voittajaosapuolen ihan viimeisiä herkutteluita nazeilla, ennenkuin silminnäkijät on kaikki kuopassa. Kirja ja sen nimi käännätettiin uudestaan, siitä tuli filmin mukaan Yksin Berliinissä, mistä on pudonnut alkuperäinen pointti pois. Nimi on näät viittaus Paavaliin, jonka mukaan kukaan ei elä yxin izeään varten, eikä kuolekaan, kaikki tehdään herran suuremmaxi kunniaxi. (kts. Motto.)
ellauri036.html on line 68: Jonakin päivänä, keskellä toimetonta, seisahtunutta elämäänne, voi tulla tuulenpuuska. Kaikki ne kauniit puut, joita olette kastelleet unhoituksen vedellä, voivat alkaa vapista. Miten käykään silloin teidän, te herrat tunteettomat: te lankeatte tasapainosta ja kyyneleet tulevat silmiinne. En sano, että rakastajattarenne pettävät, sillä se ei tuottaisi teille suurempaa surua kuin hevosen kuolema. Mutta sanon, että voitte menettää pörssissä, voitte joutua pelissä nylkyrin kynsiin, ja jos ette pelaa, niin ajatelkaa, että kolikkonne, teidän rahan antama rauhallisuutenne, teidän kultaonnenne on pankkiirin käsissä, joka voi tehdä vararikon, tai papereissa, jotka voivat menettää arvonsa. Niin jäisiä kuin olettekin, on teidän sydämenne johonkin kiintynyt.
ellauri036.html on line 89: Hemmetti et vituttaa nää 1800-luvun herrat joilla on aamulla morkkis maxullisesta panosta niin että pussit tyhjennettyään ne lähettää ammattiauttajan inhoten matkoihinsa. Törkimyxiä! No tällä kertaa tyttö ei lähde tarpeex nopeeta ja Musse yllätetään niin sanoaxemme housut nilkoissa. Se sulkee tytön äkkiä vaatekomeroon, vai oisko vaatehuoneeseen. Kaverit tule sisään ja kertoo et George Sandilla ei ollut vaan 2 vaan 3 äijää yhtä aikaa, ja nyt ne 2 muuta on joutuneet riitoihin. Koko riitelevä porukka oli samalla naureskellut Musselle. LOL. Naura sinäkin, pitäisi sanoa Musselle, muttei se naura. Nauru ja romantiikka ei mahdu samojen seinien sisälle. Romantiikka on kuin uskontoa, se on harrasta, se hoidetaan vakavalla lärvällä. Pyhä kärsimyxeni just joo. Hemmetti nuoret miehet on torvia. Eihän tää ole muuta kuin vanhaa virnuilevaa ystäväämme narsismia. Musse läväyttää vaatehuoneen oven auki näyttääxeen ettei se ole mikään surkimus. Kaverit menee vaatehuoneeseen ja vetää oven kii.
ellauri036.html on line 91: Ei hitto kyllä tää Musse on herraskainen monellakin tavalla. Laahus on sen mielestä vastenmielistä, jengi ei enää tunne paikkaansa, vaan yrittää keulia, ei anna tietä herrasväen vaunuille. Säätytietoinen paskiainen kaiken romantiikan takana. Ja #metoo juttuja: naiset jotka bylsii omasta mielijohteesta on paaaaaljon pahempia kuin kurtisaanit jotka sentään rakastuvat pokiinsa, ja joskus sivuuttavat paremmin maxavan asiakkaan köyhän pojannulkin takia. Se on hienoa. "Te olette ikävä, menen miehen luo, jota rakastan. Tämä tyttö oli enemmän arvoinen kuin monet niistä, joille ei makseta." Tästähän on Ballsackillakin paljon omakohtaista kerrottavaa.
ellauri036.html on line 109: Sit Musse kuinka ollakkaan tapaa köyhän wannabe leskimiehen luona leskirouvan, jonka hyvän näköiseen kroppaan se oli kiinnittänyt aiemmin jo huomion. Nyt kun leskellä ei ole huntua, Musse huomaa ettei sen naama nyt ole kummonen, vaan haitanneeko tuo, kun se on kuitenkin niin kunnollinen muuten. Tylsä talonpoika, emäntä henkihieverissä, säikähtyneet lapset, ukonilma, niissä kehyxissä rumemmanpuoleinenkin herrasrouva esiintyy eduxeen.
ellauri036.html on line 121: Nyt tulee joku ihan päätön episodi. Leski on ize säveltänyt jonkun kauniin aarian (siis sen ajan hitin), ja huijannut Mussea et se olis Stradellan (italialaisen barokkisäveltäjän). Vaan ei ollutkaan, ihan ize oli leski sen osannut säveltää! Jostain vitun syystä Musse SUUTTUU sille tästä! Mitä vittua? Mitä halvatun narsismia tää nyt on? Eikä siinä kaikki, leskellä on päiväkirja, jossa sillä on jotain salattavia kohtia, joissa se ilmeisesti puhuu Mussesta. Musse alkaa taas olla neuroottisen mustasukkainen, ihan paranoidi paska. Leski tuntee jonkun Dalensin, linnanherran jonka kanssa sillä on ollut vähän samanlaista jimbajambaa kuin Mussen kanssa aluxi. Vainko aluxi? Musse käy nyt tosi kuumana. "Mutta kaiken kaikkiaan", sanoin äkkiä itselleni, "hän antautui jotenkin nopeasti." Ettei vaan siinä ollut joku koira haudattuna? No ei, Dalens oli kyllä kosiskellut leskeä, mut ei siitä ollut tullut valmista. Musse rauhoittuu.
ellauri036.html on line 159: "Pelkoa, raukkamaisuutta, taikauskoa! Mitä tietävät tulevasta elämästä ne, jotka siihen uskovat? Vain kansalle ja tietämättömälle joukolle puhutaan siitä, mutta kuka uskoo siihen sisimmässään? Kuka kirkkomaan vartija on milloinkaan nähnyt kuolleen nousevan haudasta ja menevän kolkuttamaan kirkkoherran ovelle? Entisaikaan nähtiin haamuja; nyt on poliisi niitä kieltänyt esiintymästä sivistyneessä yhteiskunnassa. Vain valekuolleet huutavat enää haudoista.
ellauri036.html on line 1130: näki izensä 29-vuotiaana omana herranaan
ellauri036.html on line 1136: pysytteli herrasmiehenä millaisexi
ellauri036.html on line 1992: Stooan tiimihenkisemmät lakimiehet ei haaveilleetkaan hierarkian poistosta. Ne ei kantilaisesti kuvitelleet et maailma on tasavertaisen herrasväen ostospaikka. Ne tiesi että apinahommeleissa on kyse suosinnasta ja arvovallan käytöstä. Ratkaistava ongelma on miten valtaapitävien tulee käsitellä vallanalaisia. Hierarkiaa ei voi poistaa, voi vaan koittaa saada sen lutviutumaan. Ei tää homma ole mitään Marttakerhon yhteiskivaa. Stooalaisten approach oli paljon lähempänä nykyajan lainkäyttöä kuin Martan utopiat. Stooalainen homma toimii just koska se on vallanpitäjien filosofiaa vallanalaisia vastaan, niinkuin vaikka Seneca. Stooalainen neuvo ruumiskasojen päällä hyppimiseen on: tapetaan ne vaan kylmän rauhallisesti siistiin riviin, ja hypitään vasta kotona eikä telkkarissa helvetti. Jätetään tappaminen ammattilaisille, ne on opetettu pitämään turhat tunteet kurissa. Bisnes as usual, no hard feelings, no harm done. (James Q. Whitman)
ellauri036.html on line 2056: Siinä suhteessa kommunismi ei yhtään poikkea jostain uskonnollisesta diktatuurista, niinkuin vaikka kalifaatista. Kaikki järjestelyt jotka poikkeaa apinoiden luonnonmukaisesta olotilasta, eli jenkkilän edustamasta darwinistisesta laissez faire toisten ryöstöstä, pakosta aiheuttaa samanlaisen kapinan. Luova tuho on oleva tän luovan luomakunnan herran loppukaneetti. Jouzenlaulu jouzenien haudalla.
ellauri036.html on line 2175: Hietaniemen hautuumaalla on herrasväen puolella joskus syrjemmässä samalla tontilla tai herrasväen kiven kivijalassa jonkun palveluspiian tyynykivi tai pikku laatta: uskolliselle Mimmille tai Iitalle. Kiitos uskollisuudesta Wexi.
ellauri037.html on line 581: Äiskän kanssa tuli taas kärhämää ja Arttu muutti Dresdeniin 1814. Se jatkoi filosofointia ja seurustelua herrasväissä ja satunnaista bylsintää. Joku nuori maalaripoika maalas siitä taulun, jossa se paranteli vähän Artun persemäistä lättyä. Silti Arttu haastoi riitaa vähän jokaisen kanssa kuin Esa Itkonen. Samalla se kirjotti magnum opusta, Maailma tahtona ja esityxenä, joka valmistui 1818. Se oli nyt asiantuntija, sillä oli hurja tahto esittää. Sope jätti sen Brockhausille, mutta riiteli joka ii-pilkusta, Brockhaus menetti hermonsa, kaiken lisäxi kirjan myynti oli surkea.
ellauri037.html on line 713: Se oli välskärin poika, viisi siskoa (1 isosisko) Ludwigsburgista Württembergissä. Freudillakin oli liuta siskoja, kuin myös Pikku-Masilla ja Imillä. Ei ollut koulussa kovin sotilaallinen. Pissi sänkyyn vielä 15-vuotiaana. Kaarlo Syvännöllä oli sama vika. Alotti oikista mut vaihto lääkixeen. Ihan samaa tekee herraspojat vielä tänäänkin. Sillon vaan ei ollut pyrkyreitä (siis pääsykokeita, oli toki strebereitä, ne ovat aina keskuudessamme kuten köyhät). Karkas lääkintäjoukoista ja pakeni Thüringeniin. Siellä Schopenhauerkin söi pikku makkaroita vähän myöhemmin. Tutustui Weimarissa Hansiin, siis Goetheen. Molemmat sai ylennyxen voneixi, porvariset streeberit, karkeakarvaiset dreeverit. Niinkuin meidän sukulainen salaneuvos Robert Örn. Ranskixet tykkäs Retusta, ottivat kunniaranskalaisexi. Tuntuu et enemmänkin pitäs sanoa, mut mitä?
ellauri037.html on line 901: Kovan tahdon herranleiman
ellauri038.html on line 100: Nietzscheä pohditutti, mix ihmisen tulisi ylipäänsä olla moraalinen. Mixei se vois olla vaan reilusti pelkkä apina? Turha kysymys, niinhän se onkin enimmän aikaa. Uskontoa se pilkkas orjamoraalista ja tarjosi tilalle herramoraalia. Ja esteettistä asennetta, josta puhui hiljan myönteiseen sävyyn Jönsy-velikin . Kaunis esine, sanoi Carl-Erik Carlson nuorempana, vanhempana sitten: kauniita pilviä.
ellauri038.html on line 133: Nietzsche väitti, että moraalia on kahdenlaista, herramoraalia, joka nousee aktiivisesti ”jalosta ihmisestä” ja orjamoraalia, joka liittyy vasteenomaisena ”heikkoon ihmiseen”. Eri moraalit eivät (sen mielestä) ole toistensa vastakohtia, vaan toisiaan täydentäviä arvotusjärjestelmiä: herramoraali arvottaa teot asteikolla hyvä–huono, kun taas orjamoraali arvottaa ne asteikolla hyvä–paha.
ellauri039.html on line 670: jotain että herra koettelee kärsivällisyyttä vaan ei hylkää,

ellauri040.html on line 119: Eski Saariselle filosofia on tienkantin pysäkeillä pönöttävien suurmiesten keekoilua ja kukoistusta. Pikku-Maken luutnantti Jyrki Lehtola nauraa niille. Kun filosofiset ongelmat ovat mitä ovat, niiden sijasta voi hyvin ihastella pysäkeillä herrastelleiden jälkeenjääneiden pyrkyreiden henkilögalleriaa. Eli ihminen on kaiken mitta, jopa liian lyhyexi jääneen pikkuveitikan. Puoli jalkaa, Goethe kerskaili. Uskokoon ken haluaa. Puoli vaaksaa, jos olet taitava. Jyrki Lehtolan nykytilasta kz. tätä paasausta.
ellauri040.html on line 233: Äidin pappishaaveet jäi kun Alex pääs 23-vuotiaana ainoona kansanmiehenä Nurmijärveltä yliopistolle ryyppäämään herraseurassa. Tutkijat kiistelee oliko Kivexen suhe Lönnqvistin puumaan eroottinen. Romanttinen ei ainakaan. Siitä ne kiisteli varmaan keskenäänkin. Kuolinmökki on selvää alamäkeä. Sit ylioppilaat vielä pilas sen. Cygnaeus ja Krohn maxeli Alexin lakuja. Krohnin poika autteli Pylkkäsen Wilhoa. Hyvä antaa paljostaan vähäsemmälle.Se on charityä.
ellauri040.html on line 500: kirveeseen tarttuu kuuskymppinen setämies, herra Hajahder.

ellauri040.html on line 580: Polakoita on mulla suhteellisen vähän vielä. Onhan mulla se yx naisrunoilija nobelisti, ja Conradkin oli polakki. Vielä 1 mun lemppari on Singer. Se oli kyllä mamu, mut niin oli myös Mikkijeevits, joka poissaolevana Pariisissa kirjoitti Pan Tadeuxen. Puola on jaettu niin usein ja johto vaihdettu, että niille on varmalla ihan herrassa kenenkä maassa ne aamuisin herää. Six kai ne on niin isänmaallisia, sellaisia ovat maattomat. Winterin staka suomensi puolalaisia, suomensikohan se Tadeuxenkin? Mun lähde on Vaakku-setä. Siitä lähti tämä paasaus Taddeuxesta. Winterin lelukaupasta mä sain muita leluja mutten jääkiekkomailaa. Tuskin oli toivelistan kärjessä.
ellauri041.html on line 254: bylsii äitiä vaikka teki mieli bylsiä tytärtä, ja herra Okeda vaan kazoo päältä.

ellauri041.html on line 295: Yx ei alotakkaan, lukee vaan kirjan nimiä selkämyxistä. Yx lukee vain loppuja. Yx lukee jokaisen kirjan erixeen huolella sekoittamatta mitään, nyt pohditaan. (Tää on varmaan Linkkujen tai Kimmon tapa toimia?) Mut cetera iam fabulosa, Tacitusta lainataxeni. Jo riittää suljen tämän viidakon. Longum est omnia enumerari. Nää lukijatyypit vielä hälisee vähän keskenään ja muistelee jotain 1002. yön tarinaa: Harun el Pullah lähtee yöseikkailulle ja tapaa upeen naisen herraseurassa. Tehtävä on vetää helmikuula hatusta. Mustan kuulan vetäjän on tapettava hyvä kalifi Harun el Pullah. No tietysti Harun vetää sen. Ok se sanoo, mut saisinko ensin kuulla miten tää satu päättyy?
ellauri041.html on line 718: on herran ihme jos niitä ei luodut auta.

ellauri041.html on line 724: Pyhinä kiersi Antonius kaikki herran

ellauri041.html on line 853: Talon herra, kunnon miekkonen,

ellauri041.html on line 1169: Ei kannattaisi ukkosen herraa haukkua.

ellauri041.html on line 1601: näin voi käydä, jos suututatte herran.

ellauri042.html on line 964: To seek thee, God; so streams do show the head; Hakeutua sinne herra, kuten lohi ylävirtaan,
ellauri043.html on line 53: Tällästä ei apina mielellään kuuntele, se on mieluummin luomakunnan herra, humaani homo sapiens. Homo homini lupus, tai paremmin sanottuna ihminen ihmiselle homo. Hassun vähän tästä on missään mitään sanottu. Ei ole kolahtanut.
ellauri043.html on line 75: Luimme koulussa bonden Paavoa: Koettelee herra, vaan ei hylkää. Herren prövar blott, Han ej förskjuter. =
ellauri043.html on line 259: Siis herra anto Petterin syödä kaikkea? Mulle taas...
ellauri043.html on line 288: Tää on hyvä ohjelma! Täst mie piän! Herra isoherra panee kunkun kumartamaan profeettaa! No toisaalta kunkulla oli koko aika pitoja, kännissä koko ajan ja ylpeä kuin piru. Mut herrapa tekee siitä rangaistuxexi elukan. Nelinkontin sai kulkea kuin spurgun mäyräkoira lastenkirjassa Quatre pattes!
ellauri043.html on line 2708: Se oli Troijan Helena, jonka muistollekin runoilija Lällikooros kiroilee. Se oli Lucrezia, kunkkujen raiskaama herrasrouva. Se oli Delila, joka leikkas Homer Simpsonilta tukan. Se oli Burdan ja Ellen ja Eeva-lehden kansikuvatyttönä. Se oli tää Israelin tipsu joka antoi pukeille. Se rakastaa syrjähyppyjä, kuvainpalvontaa, hassuttelua ja tonttuilua. Se on ammattiauttanut kaikkia kansoja. Se on laulanut kaikilla autolautoilla. Se on nuollut kaikkia hengityssuojaimia.

ellauri043.html on line 3173: Hassu maa! herrat ryyppäävät ja samalla huvittelevat ampumalla nuolia tytön jalkoihin joka tanssii. Mut mä en hyväxy sellasta…

ellauri043.html on line 4290: Herra sitä on herrallakin kuiteskin.
ellauri043.html on line 5033: No mä en sitten nähtävästi enää ole asioiden herra, hyvä on, hienoa, fraternityjen ja kreikkalaisten jumala, kaikkien kuninkaiden esi-isä, taivaan Agamemnon, vuorten Aladobix!
ellauri043.html on line 5418: hämäränhyssyn herra, pakenee mustalla pässillä; ja sen 2 kasvosta toinen on jo mädäntynyt, toinen puuduxissa väsymyxestä.
ellauri043.html on line 5581: Mulla on ollut mun ylpeyden päivät. Hyvä Aristophanes talutti mut näyttämölle, ja keisari Claudius Drusus istutti mut pöytäänsä. Patriisien housuissa mä risteilin majesteettisesti! Kultavaasit resonoivat muhun kuin rummut; — ja kun talon herran mureenoista, tryffeleistä ja piiraista täysi suolisto vapautui ryskeellä, tarkkaavainen maailmankaikkeus oppi että ruohti oli ollut ruualla!
ellauri043.html on line 5600: Minä olin sotajoukkojen jumala, herra Sebaot! Mä pystytin kukkuloille Jaakobin teltat, ja ravizin hiekassa pakoilevan kansani.
ellauri043.html on line 5628:

Mä olin sotajoukkojen jumala, herra Sebaot! Herra jumala!
ellauri043.html on line 6031: Kärpästen herra
ellauri045.html on line 147: Vaikkei Hesan herraspojat 30-luvulla välttämättä lätkää edes pelanneet.

ellauri046.html on line 188: Köpisläinen koroillaeläjä kermaperse. Kuivakka julma villakauppias iskä pani välikössä pystypanolla paxuxi nuoren kouluttamattoman aputytön ja nai sen sitten pakolla. "Mahtava herra B on menetellyt somasti ja nainut köyhän palvelustyttönsä!" Rakas hyvä herrasmies kyllä hän saa paljon vaikeuxia! Vertaisten ja toverien ivaa ja karkeita kokkapuheita !
ellauri046.html on line 331: Seuraa ikävystyttävähkö seikkaperäinen vaihekuvaus rakastumisesta 1800-luvun herrasväen piirissä. Vaiheet otetaan Mozartin tuotannosta. Huohheli huoh. Päästään lopulta sentään veenuskukkulalle don Juanin johdolla. Mut voi ei! Siellä tulee vastaan Syntiä! Anders And ei tahdo sen kanssa mitään tekemistä!
ellauri046.html on line 502: Naapurin Gretalle sattu tollanen paskiainen miehexi, mutta se potkasi sen pihalle ja otti kiltin palomiehen tilalle. Tutu oli Margareta mutta joxeenkin jämäkämpi, piti jalkapuoli pupun herran nuhteessa. Helmikin on Gretchen, mutta se sais näistä höpötyxistä paskahalvauxen. Parempi olla näyttämättä sille. Jöötillä tai Söörenillä ei olis pierun mahixia helvetissä näiden käsissä.
ellauri046.html on line 723: Ahaa nyt mä hiffaan! Luutarha senior varmaan neuvoi Sööreniä oman kokemuxen perusteella, ettei pidä hätiköidä Pigen valinnassa, esim panna kyökkipiikaa kun ois herrasneitejäkin tarjolla. Siitä pelästyneenä Sörkkä teki bänet Reginen kaa.
ellauri047.html on line 805: Goethe sanoi Eckermannille (who dat?) "Naiset ovat hopeisia maljoja, joihin me panemme kultaisia banaaneita". Se luki silloin Goldsmithin Wakefieldin kirkkoherraa, joka dobbyn aikaan oli tosin vasta kappalainen.
ellauri048.html on line 224: Näille kummallekin herralle sydäntä lähinnä oli näkyminen.

ellauri048.html on line 253: Lapsena rakastin Pupu Tupuna ja Miina ja Manu -sarjoja. Otso-herra oli myös kova nimi. Ehkä rakkain lastenkirjallisuuden klassikko oli kuitenkin Oiva Paloheimon Tirlittan, jota minulle luettiin ensin ääneen ja jota luin vanhemmalla iällä itse. Tirlittanin tarinassa oli jotain maagista ja jopa pelottavaa. Romaanissa Tirlittanin koti hajoaa salamaniskussa niin, että vanhemmat ja sisarukset lentävät kaikki eri ilmansuuntiin ja Tirlittan jää yksin selviämään maailmassa pyjama päällään. Hän lähtee kulkemaan okariina kädessään ja etsii vanhempiaan. Muistan, että lapsena ei ymmärtänyt monia kirjan asioita - esimerkiksi erään tädin sairastama luuvalo kuulosti nimen perusteella kummalliselta sairaudelta.
ellauri048.html on line 490: kirjassa Beelsebub eli kärpästen herra esitti.

ellauri048.html on line 567: Immin sukupuolielämästä on tosi vähän someaineistoa. Veiköhän se imminkalvon hautaan asti ehjänä? Oliko Ingeborgilla ingen boyfriend? Tykkäsikö se kenties naisista, vai vainko lapsista? Muistaa haikeana pikku Leeniä reppuselässä, ihanata aikaa Leenin heppuna. Muistaakohan Leeni Riefenstahl yhtään sitä? No oli Immillä salaperäisiä ulkomaanreissuja, kuten Seijan Linda-tädillä. Linda Pylkkänen oli opettaja myös, sillä oli Italiassa herratuttuja, ja sievä taiteilijasuojatti, jonka toritaidetta on Rauhixessa seinällä. Keinoja on monia, sanoi eukko, kun pyyhki pöytää kissalla.
ellauri048.html on line 963: Alfred Tennyson syntyi Lincolnshiressä, 12 lapsesta 4:ntenä. Sen isä oli katkera kirkonmies, joka ajautui rehtorixi (eli kirkkoherraxi) oman isänsä toimesta menetettyään perintöosansa pätevämmän nuoremman veljen hyväxi (Alfin sedän) joka pääsi hyvään asemaan ja ansaizi paikkansa aristokratiassa. Alfin isä oli epävakaa mies, otti viinaa ja nappuloita, ja loi Alfin kotiin synkän jännittyneen tunnelman.
ellauri048.html on line 1157: And thou, O Lord, art more than they. Ja sää, herra, olet jotain vähän enemmän.
ellauri048.html on line 1177: And not from man, O Lord, to thee. Eikä miehestä, hyvä herra, suhun.
ellauri048.html on line 1336: Had fallen, and her future Lord iskenyt, ja sen suunniteltu herra
ellauri049.html on line 623: Lassi sanoi käyttäneensä catch-as-catch-can mittaa, missä kukin lukija saa asettaa painon minne lystää. Et sitten huomannut sprung-mittaa Lassi? Suomalaiset turvelot ei ehkä saxalaismielisinä huomanneet et sprung ol kexitty briteissä jo puoli vuosisataa aiemmin. Suomipuseroiset kyldyyripellet ei useinkaan vaivautunet tekee kotiläxyjä, veteli vaan lonkalta potshotteja kuin Lucky Luke. Oli ne niin suvereeneja. Mikäs siinä kun totuus ei paina paljon vaa'assa, täähän on vaan herrasväen viihdettä eikä mitään vitun tiedettä.
ellauri049.html on line 988: 1800-luvulla mentiin kikyloikin eteenpäin. Tuli industrialismi, urbanisaatio, osakeyhtiö, välistävetävä yrittäjyys. Valtio ja sota teollistuivat. Tuli maaltapako, suurkaupungit, jossa kukaan ei tunne ketään. Tehtaat nielee porukkaa kuin Leviathan. Kaupungistumisen murrosta herrasväessä kuvasi realismi ja rupusakissa naturalismi. Tarkasteltiin yxilöitä luokan edustajina muttei vielä menty kallon sisälle.
ellauri049.html on line 1117: Tegnér var sysselsatt med arbetet på sitt största verk: Frithiofs saga i åratal. Oehlenschlägers Helge, möjligen även Fouqués Regner Lodbrok, var förebilder för den form av självständiga romanser som Tegnér valde. Dikten kom ut som följetång. I den sista romansen, "Försoningen", ligger diktens kärna; ett slags kristnad platonism inläggs där i Baldersmyten. De erotiska sångerna fullbordades först sedan Tegnér mottagit djupa intryck av två intagande kvinnor, fru Euphrosyne Palm (1796–1851) i Lund, som inspirerat bland annat "Grannskapet" och "Fågelleken", och friherrinnan Martina von Schwerin; förbittrade utfall mot kvinnokönet i Frithiofs saga tyder på att bakom den djupa besvikelse som bemäktigade sig Tegnér vid mitten av 1820-talet, låg även besvikelser på det romantiska området. Hihii hahaa taas yx narsistinen setämies. Martina oli nuorehkon skaldin puuma suojelija vapaaherratar ja Emili Selldin 19v piispan panopuu, josta sen oli sit pakko luopua:
ellauri050.html on line 619: Tästä kohtaa tuli editoitua epähuomiossa bittiavaruuteen paasaus, jonka herätteenä oli Jamaican neekeriorjista kertova netflix-minisarja ja samaan aikaan Herlinin aviisissa uutisoitu New Yorkerissa ilmestynyt brittien ja jenkkien orjahääräilyä arvostellut numero. Hävinnyt paasaus oli olletikin paljon räväkämpi tuoreeltaan, mutta koitan nyt pelastaa mitä pelastettavissa on. Emotionaalista sisältöä siihen antoi se netflix-sarja, jossa entistä suorasukaisemmin näytettiin, millaisia hirtettäviä paskiaisia orjiansa ruoskivat ja hirttävät brittiplantaasin omistajat ize olivat. Hauska vinjetti oli että tyhmää plantaasinomistajarouvaa näytteli sama mimmi kuin vähän aikaisemmin E.M. Forsterin Talon jalavan varjossa saksalainen hienostelija, joka nai siirtomaaherran "Only connect" tyyppisesti. Mimmi sopi molempiin osiin hirvittävän hyvin, sanan alkuperäisessä merkityxessä. Ei hemmetti, kaikki toi tollainen kulttuurikukoistus on vaan herravallan paskaläjän päällä kukkivaa loiskasvua.
ellauri050.html on line 1001: Sein Fürstenblick herrasväelle.
ellauri051.html on line 660: 102 Or I guess it is the handkerchief of the Lord, Tai sit se on herran nenäliina,
ellauri051.html on line 869: 287 The bugle calls in the ball-room, the gentlemen run for their partners, the dancers bow to each other, 287 Bugle kutsuu juhlasalissa, herrat juoksevat kumppaneidensa luo, tanssijat kumartavat toisiaan,
ellauri051.html on line 930: 347 A farmer, mechanic, artist, gentleman, sailor, quaker, 347 Maanviljelijä, mekaanikko, taiteilija, herrasmies, merimies, kveekari,
ellauri051.html on line 3180: Uspenski ja Mäkelä souteli pikkupillulla. Ovat ällöttäviä lastenkirjailijoita ja pahixia setämiehiä. Fedja-setä ja herra Huu on ellottavia, samaa luokkaa kuin hulvaton Uppo-Nalle ja Mikko Mallikas. Jotkut lastenkirjat on yhtä ällöjä kuin jotkut vanhemmat.
ellauri052.html on line 897: Salen siteeraamasta Samuel Danielista 1562-1619, elisabetinaikaisesta naamiaisnaamareita väsänneestä muusikon pojasta ja kamariherrasta tämän verran: The 1911 edition of the Encyclopædia Britannica says of him: "His style is full, easy and stately, without being very animated or splendid; it is content with level flights. As a gnomic writer Daniel approaches Chapman, but is more musical and coherent. He lacks fire and passion, but he has scholarly grace and tender, mournful reverie." Enempi kanan lentoa.
ellauri053.html on line 106: Pakerran taas Carassuxen väitöskirjaa snobeista, Proustista ja Bergeristä. Päästyään rahoihin herrasväet pyrkivät vallasväen piireihin. Aristokattien tyylin (le style) sijaan tuli muoti (la mode), ja omaperäisyyden (originalité) tilalle nimekkyys (distinction). Kuten Kierkegard saa fiffigt fick det till: Det Erhvervede on parempi kuin det Oprindelige. Tämän päivän luokattomilla talouslipilaareilla muodin korvaa nyttemmin trendi ja distinctionin celebrity. Kielikin on vaihtunut.
ellauri053.html on line 118: Bergson oli jutku. Huono matemaatikko josta tuli salonkien muotifilosofi. Peukutti biologiaa mekanismin sijasta. Sai kirjallisuuden noobelin 1927 vaikka ei pystynyt laahautumaan paikalle. Lipilaarit herrasväet ja jenkit tykkäsivät bergsonismeista:
ellauri054.html on line 173: Maalaisherrasmies vs. nousukas kaupunkilaiskauppias. Kokoomus, maalaisliitto ja edistyspuolue. Aateli ja porvarit teki 1700-luvulla briteissä sanomalehden avulla keskinäisen pahan allianssin. Ranskassa niille tuli kärhämä. Ei kuitenkaan briteissä, six että briteissä omistavat kermaperseluokat yhdessä ehti tehdä teollisen vallankumouxen ja saivat proletaareista yhteisen vihollisen.

Ähtävä on nähtävä

Ähtävä on ruoziksi Esse. Elimäki on ruozixi Elimäe. Mikä on Elimäen tarkoitus? Älä edes kysy. Elimäen moisiolta oli peräisin Johan Wrede, knebelpartainen pikku aatelismies. Aatelismiehet pienenee kuin pyyt maailmanlopun edellä, kato vaikka herrasmiesmaanviljelijää Matias Creutzia. Must essentialismi on kivempää kuin existentialismi. Jälkimmäinen on jotain henkilökohtaista räjähtänyttä kasvua ja talousliberalismia. Parempi jäädä suutarix ja ottaa lestiä kuin räjähtää omille ja toisten silmille.
ellauri055.html on line 67: Rolland oli vanhaa asianajajasukua. Toimi musikologian professorina kuin Eero Tarasti. Tunnustautui kommunistixi. Mikähän sai sen pettämään herrasväen asian? Salamiakkiko?
ellauri055.html on line 161: Nikke neuvottelee taivaan isän kaa kuin Kaarlo Syväntö, sillä erolla et Kaarlon taivaallinen iskä aina teki niinkuin käsketään. Colas on tyytymätön herra isoherran suorituxeen, ojentaa sitä kuin luottamusmies. Uhkaa lakolla. Ranskan katoliset tyrmistyivät. Mutta koska te ette halua, piru vie, koska te ette suvaize kuulla minua, palvelijaanne, sitä pahempi teille, herra! On niitä muitakin, käännyn muiden puoleen. Esim isä aurinkoinen, Josip Zhugazvili.
ellauri055.html on line 233: Mulla oli tullut punkki munapussiin jollain ilveellä. Seija poisti sen suurennuslasilla ja punkkipihdillä. Eipä ollut käynyt kazomassa niin läheltä herran aikoihin. Kaikkeen tapahtuvaan on olemassa nippu riittäviä syitä. Aivokuume tästä enää puuttuikin.
ellauri055.html on line 560: Sysmän värin ja maalin mies näkyi maalaavan jälleen kerran jo ennestäänkin kylän parhaassa maalissa olevaa taloaan entisen myymälänsä vieressä. Vähän laitan maalia, se sanoi. Olen asunut tässä talossa lähestulkoon koko ikäni, se vielä kehaisi, kirahvinnäköinen miehenkuikelo. Viereisessä entisessä värimyymälässä möi sälää Antiikista nykyaikaan 2 herraskaista vanhusta. Seija ei kärsi mennä sinne kun ne tarttuu ostajaan kuin kärpäset ja seuraa perässä kommentoiden vaarujansa Constant Comment tyylillä ja utelevat kaikkea. Seija ei kehtaa olla ostamatta mitään. No mäkin jouduin ostamaan värikäskantisen kansanpainoxen Taata Sillinpään kirjasta Setämiehen tie kiskurihinnalla a 4:50e. (Ilmatteexi ize löytäneet Suomalaisen kerhon poistohyllystä Tukholmasta.) Siinä on mustavalkoisia kuvia Taata-filmistä. Selkä oli irronnut, mistä huomautin alennuxen toivossa, mutta pihi äijä näytti omaa liimaputkea ja neuvoi että tälläsellä voit sitten liimata seljän kii. Hinnasta ei tinkinyt.
ellauri055.html on line 760: Lauri vilkaisi Alexanterin kirkon kimaltelevaan ristiin. Sitten hänen päässään alkoi itsepäisesti soida sanat hissuxiin-kissuxiin, hissuxiin-kissuxiin... Hullunkurista. Mutta pappi oli eräänä sunnuntaina ihan tosissaan hokenut sellaista. Lauri oli kerran sattunut kirkkoon herran ehtoollista jaettaessa, ja silloin hän oli sen kuullut. Se oli hullunkurista. Vanhoja vaimoja oli ollut polvillaan alttarin edessä ja pappi oli tarjonnut heille juotavaa hedelmävadista. Papin hiljaiset toistuvat sanat Jeesuxen Kristuxen... oli kaiku ja ässien suhina muuttanut sanoixi: Hissuxiin-kissuxiin, hissuxiin-kissuxiin... Kummallista, aikuiset höpisivät usein pelkkiä mitättömyyxiä. Hissuxiin-kissuxiin, hissuxiin-kissuxiin...
ellauri055.html on line 824: Talollinen Paavo ansaizee omistaa ja kyykyttää muita enemmän koska se paiskii enemmän omaan laariinsa kuin ne muut. No se omistaa ehkä 10-100x enemmän muttei takuulla tee 10-100x enemmän töitä, oikeista pohatoista puhumattakaan. Ei toi on kyllä oikeistolaista paskanjauhantaa, omistus on epistä ja Taata tietää sen, lämpimixeen puhuu vaan puuta heinää herraluokan taskuun.
ellauri055.html on line 864: Hämeenkyrön kirkkoherrana toimi 1800-luvun puolivälissä Georg Jakob Forsman, jonka poika Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen kirjoitti – opeteltuaan suomen kielen – esikoisteoksensa, kertomuksen Hämeenkyrön pitäjästä, vuonna 1851. Yrjö-Koskinen vietti myöhemmin kesiään Hämeenkyrössä läheltä Kyröskoskea omistamallaan mökillä.
ellauri055.html on line 879: Sillinpää aloitti opinnot Helsingin yliopistossa syksyllä 1908 Henrik Liljeroosin sekä tilanomistajien Jalmari Raipalan ja J. A. Sotavallan tuella. Saman vuoden fuxina kuin Poju, joka kyllä opiskeli sitten pitempään, kokonaista 9v. Hän aloitti filosofisen tiedekunnan fyysis-matemaattisella osastolla tarkoituksenaan opiskella lääkäriksi. Lääketieteilijöiden oli kuitenkin suoritettava ensin medikofiilitutkinto, jota varten Sillinpääkin osallistui muun muassa fysiikan ja botaniikan luennoille. Opiskelutoverinsa Heikki Järnefeltin kautta Sillinpää tutustui Järnefeltin perheeseen ja tämän isään taidemaalari Eero Järnefeltiin. Sillinpää viettikin opiskeluvuosinaan paljon aikaa Järnefeltien kodissa Suvirannassa Tuusulassa ja tutustui moniin aikakauden merkkihenkilöihin, kuten Jean Sibeliukseen, Pekka Haloseen ja Juhani Ahoon. Näinä vuosina alkoi tosin myös Sillinpään runsas alkoholin käyttö, joka aiheutti myöhemmin hänelle paljon ongelmia. Maalaispojan ei kannattaisi ryypätä herrain kanssa pulituuria, siinä voi vaikka mennä henki.
ellauri055.html on line 893: Suvun vanhin tunnettu kantaisä on 1500-luvun alkupuolella Ruotsin Ångermanlandissa kirkkoherrana toiminut Nicolaus Petri. Hänen pojanpojan poikansa, majuri Johan Persson Forsman asettui 1600-luvulla asumaan Pohjanmaalle, ja hänen jälkeläisissään oli poika Johan Forsmanista alkaen pappeja kuudessa polvessa peräkkäin. Pääosa suvun päähaaran merkittävistä henkilöistä on nuoremman Johan Forsmanin pojanpojan pojan, lääninrovasti Zachris Forsmanin (1763–1839) jälkeläisiä. Näihin kuuluvat myös Koskimies-nimiset sekä vuonna 1884 aateloituun vapaaherralliseen Yrjö-Koskinen-sukuun kuuluvat. Johan Forsmanin nuoremmasta pojasta polveutuu toinen sukuhaara, joka myös aateloitiin, vuonna 1856 nimellä Forsman.
ellauri055.html on line 999: Ja koska nyt kerran Forsmanit, joista sittemmin tuli hyviä ystäviäni, näin puheeksi tulivat, niin on minun elämäni kohtalossa kahdella sen suvun jäsenellä ollut erinomaisen tärkeä merkitys. Kun vanhempieni varat olivat minun viisi luokkaa lyseota käytyäni ehtyneet ja minä silti lähdin vielä kuudennelle, niin satuin tällöin jostakin syystä olemaan jonakin päivänä poissa koulusta, ja kerran saksan ja ranskan kielen opettajani Eino Sakari Yrjö-Koskinen eli Pekka pistäytyi katsomaan, mikä nuorta herra Sillanpäätä vaivasi. Ja vaikka vapaaherra kääntyikin sieltä (kortteeri-isäntäni) Davidssonin ja kolmen muun huushollin yhteiskeittiöstä takaisin luokseni tulematta, niin, ehkä asuntoni hukan proletaariset piirteet olivat häntä hämmentäneet, hän hankki minulle paikan silloiseen mahtavaan Liljeroosin perheeseen sen kuopuksen eräänlaiseksi henkiseksi imettäjäksi.
ellauri055.html on line 1001: Forsmanien suvusta puheen ollen voinen tässä kertoa muistojani myös Juho Rudolfista, filosofianmaisterista, ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen veljestä, joka piti sitä Laitilan virkataloa Hämeenkyrössä. Hän oli, niin kuin sen ajan herrat, semmoiset maalaisjunkkarit yleensä, melkolailla alkoholipitoisiin juomiin kiintynyt. Kerran isävainajani hoivaili äijää sieltä lauttarannasta ylös Laitilan taloon. Kun perille päästiin, niin sanoi äijä, että en minä sinulle tästä mitään rupea maksamaan, sinä olet kyllä sieltä Laitilan metsästä jotakin puunpuolta sen verran kähveltänyt, että kyllä sinä saat minua kerran auttaa tällä lailla. Isäni kertoi tätä erikoisen kuvaavana juttuna sen ajan herrojen realistisesta taloudellisesta elämänasenteesta.
ellauri055.html on line 1105: Luettuaan Alfonse Daudetin kirjeitä myllystä se vie kaverin autioxi jääneeseen Myllykolun. Mutta siellä on epäviihtyisää. Dodii. Rypäleitä pyllyssä. Molemmat oli herrastuneita maalaispoikia. Paixi Pohjanpää muuttaa Oulunkylään puutaloon ja ryhtyy papixi. Tiet eroavat, Pohjanpää oikenee ja Sillinpää vasentuu.
ellauri055.html on line 1230: Useampia verhottuja mainintoja Ragnarin paisuvaisesta. Maalaismainen Murtomäki on kuin Toope ize. Oisko herras-Ragnar sitten vaikka Järnefeltin Hessu? Kohta vallizee puhdas luonnon tila, turkis tapissa. Huohottaen toteutetaan jatkuvaa kohtalonketjua, availlaan nappia, 1906 ei kai ollut vetoketjua. Hilja Serafialla oli seljässä sen tuhannen neppiä. No ei, ei tule valmista, vaan coitus interruptus. Vitun Murtomaa hiihtää paikalle ja keskeyttää kuin Suomen hiihtojoukkue. Hipsulta alkaa kuukkixet.
ellauri055.html on line 1232: Ragnar on ellottava ällöke. Silti jää vähän vituttamaan et Ragnar ei päässyt tarkoitustensa perille, ja et Hipsu muka ei 17 vuoden ikään oisi kuullut kuukkixista. Talollisen ja herran välimaille jäänyt mökkiläinen Toope vinoilee vielä tehtaalaisten naisista. Mökkinaapuri. No herras-Ragnar selvisi kuin koira veräjästä Hipsun seppukusta kun kamat puuttui Hipsun pussista. Saved by the gong. All is well.
ellauri055.html on line 1337: Mutta Maunold ja hänen miehensä pysyttelivät nuolenkantaman päässä kristittyjen laivasta. Sillä he olivat kaukaaviisaita miehiä. Ja piispa Henrik kieputti isoa puuristiä pääsä päällä ja huusi suurella äänellä: Te pakanat ja syntisäkit! Hyljätkää moninaiset puujumalanne ja ottakaa vastaan yxi ainokainen herra! Kuka se simmottinen on? tiedusteli Maunold. Se on isä, poika, ja pyhä henki! vastasi Henrik. Siinähän tuli jo kolme, ihmeteli Maunold. Taidat olla laskutaidoton mies! Mutta totisesti, silloin rupesi Henrikin laivasta lentämään nuolta, harppuunaa ja keihästä yhtenä pilvenä. Mutta Maunold kurkki uteliaana paattinsa partaan yli ja kyseli: Missä se simmottinen kolmiosainen herra asuu? Taivaassa, ratki taivaassa, vastasi Hernik. Jos se putoo, nin sattuuko kohalle, höpötti viikinkin Riitasota ja pälyili levottomana taivaalle. Älkää jäkättäkö rienaajat, karjaisi piispa Henrik. Vaan ottakaa vastaan vapahtaja, joka israelinmaassa paranteli sairaita ja herätteli kuolleita! Olipa luonnikas ukko, ihaili Maunold monimieli. Taisi olla kansan mieleinen mies! Kyllä riitti selkääntaputtajia ja virkapaikkoja? No ei varsinaisesti, totesi piispa Henrik, vaan ristiinnaulittiin. Nyt on toverit parasta tarttua airoihin ja lähteä hyvän sään aikana, ehdotti viikinki Taisto Punainen. Toi äijähän on päästään sekhaisin. Ja viikingit lähtivät. Mutta Maunold Monimieli jupisi partaansa. Sanokaa mun sanoneen, poja, että kyllä tuohonkin juttuun vielä joku jauhopää uskoo.
ellauri055.html on line 1353: No muutamia pusuistuntoja myöhemmin lyylin mieleen hiipii penseä seisahdus. Eelis ei pääse asiaan. Eelixellä on jo muuta mielessä. Se ryömii lyylin hameen alle mutta haaveilee herrasväen olgan naimisesta. (Mikäs no-sanan käyttö tossa oli?)
ellauri055.html on line 1359: Mies tulee teatteriin eikä edes tiedä mitä täällä esitetään. ... Itse nuoriherra Malkamäki, niinkö? ... Sama harmaa tölli, sama harmaja muori kynnyksellä.
ellauri055.html on line 1376: Jussi pussi puita nussi. Juhannustanssit kuin Hannu Salamalla mutta herraskaisemmat. Saablarin landepaukut, aina samanlaisia. Kylä lähtee! Tanssijat tekee totisina kuin tinkityötä. Mites muutenkaan, parittelu on elukan pääasia. Sen näkee nytkin korona-aikana, parveilua ei voi mikään estää.
ellauri055.html on line 1393: No nyt on Olga vielä loppuun bylsimättä. Olga on kookas mustatukkainen ja mustakulmainen, Toopen venakko-Olgaa muistuttava leveävyötäröinen lyllerö. Tää taisi jäädä kouluajoilta Toopen mielivartalotyypixi. Miehen tiellä rojottava Almakin on persjalkainen, reisi jatkuu suoraan kenkään. Kookas hämäläinen talonpoika taisi olla Toope izekin. Ponu Rojola sanoo (asiantuntijana) että herras-Olgan bylsintä ilmaisee Toopen luokkakateutta. Maajussi ehkä mutta hauis on iso ja kullinvarsi hoikka. Ei tollainen piipunrassi kuin Brunius, joka ei kestä edes saunanlöylyjä. (Pirre Mannisen jussinaintiversiossa on tää sama klishee.)
ellauri058.html on line 159: Äidin motto on aina ollut että kello kulkee vaan eteenpäin ja meidän on elettävä sen mukaan. Elämää on aina kazottava eteenpäin, siis kääntäkäämme kaze kohti multapenkkiä. Sua kohti herrani, sua kohti vain.
ellauri058.html on line 170: Väinö "Väpi" Linna oli Suomen aatteellisen saneerauxen kotivävy sodan jälkeisessä kyräilytilanteessa. Toiska Havu ei tätä älynnyt ja ampui nuolen pahan kerran jalkaansa. Albatrossiin ei osunut. Jousi osui omaan nenään. Väpiti väp. Jussi Talvi tyyppisen herrasjuustoilun aika oli peruuttamattomasti ohize. Väpi lavastettiin työläiskirjailijaxi, paljastaa HS Teema nyt. Hirmu ylläri.
ellauri060.html on line 189: Haistapaska-kappalainen veetee kirkkoherra Sauli Rekelä on hämmentynyt elämänsä edessä: vaimo Noora, jonka kanssa hänellä on ollut lämmin ja läheinen avioliitto, etääntyy hänestä. Seitsentoistavuotias tytär ei ymmärrä isäänsä. Saulille jää vain poika Aleksi, johon hänellä kehittyy erityisen herkkä suhde.
ellauri060.html on line 1089: Väinö Rafael Havas (vuoteen 1906 asti Örling, etunimi esiintyy myös muodossa Wäinö, 15. elokuuta 1898 Lempäälä – 21. elokuuta 1941 Suojärvi) oli suomalainen kirkkoherra, lestadiolaisen uusheräyksen ja myöhemmin vanhoillislestadiolaisen heräysliikkeen saarnaaja, runoilija ja kokoomuksen kansanedustaja.
ellauri061.html on line 259: Nyzitten palaa näyttämölle Ateenan herrasväet. (Mekot on vaihdettu karviaismarjapensaassa aika vauhdilla.) Karhuntappaminen on näistä vekkuleista hauskaa hälinää. Voi vittu. En ole ihan seurannut, mutta nähtävästi Dimitri nyt styylaakin Helenaa ja Oleanteri ja Hernia myös on sovussa. Loppu hyvä kaikki hyvin, niinkuin komeljassa ainakin. Paragon/paramour pila kääntyy huiluharppu/huuliharppu sanaleikixi. Taas tollasta dynaamista käännöstä. Yx puujalkavizi korvautuu toisella puujalalla.
ellauri061.html on line 325: Christian. Come, my spade. There is no ancient vapaaherraa kuin puutarhurit, ojankaivurit ja haudankaivajat:
ellauri061.html on line 384: sweet lord! How dost thou, good lord?' This might hyvä herra! Miten jaxatte, hyvä herra? Tää ois
ellauri061.html on line 385: be my lord such-a-one, that praised my lord herra se-ja-se, joka kehuis herra sen-ja-sen hevosta,
ellauri061.html on line 387: HORATIO Ay, my lord. HORATIO Jep, hyvä herra.
ellauri061.html on line 413: HORATIO Not a jot more, my lord. HORATIO Eipä jää, herra hyvä.
ellauri061.html on line 496: HORATIO What's that, my lord? HORATIO Mikä niin, hyvä herra?
ellauri061.html on line 503: HORATIO E'en so, my lord. HORATIO Just niin, herra.
ellauri061.html on line 581: All Gentlemen,-- Kaikki Hyvät herrat!
ellauri062.html on line 598: Vuoden 1986 vizikirja on mulle nuori vizikirja, vain Paulin ikäinen. Siinä vanhan vizikirjan vizi 606 on enää numero 158. Vizit vähenee maailmanlopun edellä. Pedon luvulla 666 on v 1938 vizikirjassa vizi joka alkaa 'On rakautes ääretön'. Läppä läppä. Siitä seuraava on Jaska Haavion 'Anna herra tulta'. Toi neljäs versio on Ambrose "Bitter" Bierceltä, joka oli San Franciscon ilkein mies.
ellauri062.html on line 648: Supplicanti parce, Deus. Pelkäämättä olla saa, Sääli anomusta herra. Spare me for my pretty blushes.
ellauri062.html on line 675: Pie Jesu Domine, Armas herra Jesukka,
ellauri065.html on line 159: Puolan heti toisen jälkeen olivat hyvin Laajoissa Oder-Neisse-linja tuli Puolan länsirajan ja Curzonin linja itärajan. Vuonna 1945 natsi-Saksan tappion jälkeen Puolan rajat piirrettiin uudelleen niiden päätösten mukaisesti, jotka liittolaiset tekivät ensin Teheranin konferenssissa 1943, jossa Neuvostoliitto vaati Ison-Britannian ulkoministeri Lord Curzonin vuonna 1920 ehdottaman linjan tunnustamista. Joseph Stalin toisti saman Neuvostoliiton kannan uudelleen Jaltan konferenssissa Rooseveltin ja Churchillin kanssa helmikuussa 1945, mutta paljon voimakkaammin Saksan uhkaavan tappion edessä. Uudet rajat ratifioitiin Potsdamin konferenssissa elokuussa 1945 täsmälleen kuten koko Itä- ja Keski-Eurooppaa jo hallitseva Stalin ehdotti. Harry Truman muisti: Muistan Potsdamissa, että pääsimme keskustelemaan asiasta Itä-Puolassa, ja Ison-Britannian pääministeri huomautti, että paavi ei olisi tyytyväinen Puolan katolisen lopun järjestelyyn. Ja Venäjän pääministeri Generalissimo nojasi pöydälle ja veti viiksensä tuolla tavalla, katsoi herra Churchillille ja sanoi: Herra Churchill, herra pääministeri, kuinka monta jakoa [diviziony] sanoitte paavilla olevan? Puolan aluemuutokset heti toisen maailmansodan jälkeen -
ellauri065.html on line 230: Jake ei tykkää pelkästä kapitalismin kritisoinnista. Se odottaa taideteosten yhteiskuntakäsitykseltä enemmän verta ja ruhonkappaleita, lihaa ja aistinvoimaista ruumiinfenomenologista otetta. Se on kuin Rousseaun herra Wolmari joka tykkää kazoa ihan vierestä kuin toista raiskataan tai viilleskellään veizellä. Olkoon vaan Sixin kuvaus kapitalismista alkeellinen ja naiivi, sen nakukohtauxet on kuumottavia. Kun turjakkeet tekevät rivoja eleitä, Jaken alapäässä palat loxahtavat kohdalleen nautinnollisesti. Rulla vessapaperia on hyvä pitää mukana.
ellauri066.html on line 314: Kabbalasta by the way, Tomppa ammentaa useankin kerran, se on yxi monista hörhölähteistä joita se käyttää yhtenään. Populääritiede ja okkultti on yhtä tärkeitä; molemmista on yhtä paljon apua "meidän" termiittiapinoiden alkuperän ja kohtalon uumoilussa. Edelleen legendat ja arkkityypit, kansanviisaus, sekopäisyydet. Kaikki saavat äänisensä kuuluville, matemaatikot ja ghostbusterit. Hautajaisia ja takaa-ajokohtauxia. Tää on amerikkalaista ohjelmistoa. Ilman takaa-ajokohtausta ei amerikkalaista ohjelmaa, ei amerikkalaista leffaa ilman car chasea. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin.
ellauri067.html on line 147: Wernher von Braun syntyi Wirsitzissä (nyk. Wyrzysk, Puola) Posenin provinssissa, joka oli tuolloin osa Saksan keisarikuntaa. Hän oli keskimmäinen perheen kolmesta pojasta. Braun kuului vähäiseen vapaaherralliseen aatelissukuun, jonka paronin arvon (saks. Freiherr)) hän myös peri. Braunin isä oli konservatiivinen virkamies Magnus Freiherr von Braun (1878–1972), joka toimi maatalousministerinä liittohallituksessa Weimarin tasavallan aikana. Hänen äitinsä Emmy von Quistorp (1886–1959) oli keskiajan Euroopan kuningashuoneiden jälkeläinen. Wernher von Braun sai äidiltään luterilaisen synnytyxen jälkeen lahjaksi metroskoopin, jonka myötä hänessä heräsi kiinnostus rakettitieteeseen.
ellauri067.html on line 465: Antinomistit ovat uskonpuhdistuksen aikainen kristillinen ryhmittymä, joka korosti syntien anteeksiantamista, mutta vähätteli syntiä ja hengellistä lakia. Antinomismin synnyttäjä oli Martti Lutherin ystävä Johannes Agricola. Antinomistien pääväittämä on, ettei lakia tulisi saarnata ollenkaan. Eli että hengellisen lain sijasta uskon synnyttää evankeliumi. Hengellinen laki poistettiin kokonaan käytöstä. Luther kirjoitti antinomisteja vastaan kirjan "Antinomilaisia vastaan". Luther on myös todennut Agricolasta: "ettei kukaan paavi ole häntä kiusannut niin paljon kuin Agricola". Antinomistisen opin toinen äärilaita on oppi lain kolmannesta käytöstä. Antinomistinen riita syntyi luterilaisessa kirkossa 1500-luvulla siitä, onko lain saarnaaminen tarpeellista vai ei. Crazy Sue Dunham oli antinomiaani noita 1700-luvulla jenkkikapinan aikoihin. Wild woman of the Berkshires. Joo eihän ilman lakia ole syntiä, ja ilman syntiä ei tarvi armoa, ja ilman armoa ei pappeja. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin!
ellauri069.html on line 549: Laiskiainen ja Springer Verlag filosofoivat politiikasta Peenemünden möljällä. Springer kohauttaa olkapäitään. Olkaa myötätuntoinen, mutta älkää elätelkö mitään harhakuvitelmia heistä. Halvexikaa minua (mustanpörssinkauppias) ja ylistäkää heitä (rupusakkia), mutta muistakaa, että me määritämme toinen toisiamme. Köyhät teillä on aina keskuudessanne. Jos ei olis köyhiä, ei olis meitä rikkaita. Jos ei olis meitä rikkaita ei olis köyhiä. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin.
ellauri070.html on line 238: aus dem Klage-Geschlecht, den Sibyllen und Warn-Herrn. Sibylla-eukon ja olipa kerran-herran.
ellauri071.html on line 550:

Netzach ja Hod on niinku jumalan fiilixiä. Netzach tarkoittaa 'ikuisuus', ja tässä Kabanossissa se tarkoittaa 'voitonriemua' tai 'sen kestävyyttä'. Paul Telttakin mainizee sen pariin otteeseen (Romans 5:3, Galatians 5:22). Hod vastaavasti on 'nöyristelyä', 'rukoilua', kykkimistä herran edessä polvikyykyssä. "Loistavaa! Hyvä Voitto! Mika Häkkinen on voittanut! Hyvä Mika! Lisää samaa!"
ellauri079.html on line 197: Paras todiste miehen kelvollisuudesta tai kehnoudesta on Lätyn mielestä se, onko hänellä ystäviä vai ei. No hmm, entäs jos ne ystävätkin on paskiaisia? (Todennäköisesti onkin, samanhöyheniset korppikotkat viihtyy yhdessä saman haaskan ääressä.) Mikä tahansa kärsimys on oikeaa ja kaunista, jos tavoittelee sitä mikä on parasta izelle ja valtiolle. On todella syytä aina uskoa vanhoja pyhiä opetuxia, joiden mukaan meillä on kuolematon sielu, joka ruumiista erottuaan joutuu tuomittavaxi ja saa kärsiä ankaria rangaistuxia. Vain se pitää rupusakin kurissa ja herran nuhteessa.
ellauri080.html on line 1060: Palvelujohtajuus on johtajuusfilosofia jossa johtajan päämaali on palvella. Tää eroaa perinteisetä johtajuudessa jossa johtajan pääfokus on käskeä. Käske, herra, palvelijasi kuulee. Eipäskun se päämaali onkin yrityxen osakkeenomistajien etu. Palvelujohtaja jakaa valtaa, panee työläisten edut ekaxi ja auttaa apinoita kehittymään ja suoriutumaan niin kovaa kuin mahdollista. Palvelujohtajuus kääntää nurin normin joka panee asiakasrajapinnat ekaxi. Orjat ei palvele isäntää vaan isäntä palvelee orjia. Tää kuulostaa vähän jeesustelulta. Kuten sen kekkaaja Roope K. Viherlehti sanoi, palvelujohtajan tulee keskittyä tähän: "Kasvavatko palveltavat apinoina? Tuleeko niistä palveltaessa terveempiä, viisaampia, vapaampia, omatoimisempia, todennäköisempiä rupeamaan joht- palvelijoixi ize? Kun johtajat tolla lailla vaihtaa mindsettiä, niin ne hyötyvät ja niiden palkkalaiset hyötyvät siten että ne saavat henkilökohtaista kasvua, ja järjestökin kasvaa kiitos palkkalaisten kasvavan sitoutumisen ja osallistumisen. Monet järjestöt (esimerkkejä?) ovat omaxuneet tämän opetuxen. Mike Pence toimi Trumpin palveluvarapresidenttinä. Se ei kyllä aina ollut tyytyväinen Trumpin palveluun. (Helvatti että nää jaxaa hokea tosta kasvusta. Mutta ei kapitalismia saa muuten toimimaan. Se perustuu luottoihin ja niiden korkoihin, ja mistäs se korko tulee ellei kasvusta. Korko on englannixi interest.)
ellauri082.html on line 689: Danny ei sopeutunut linnanherran. Näissä kunnissa eniten koulukiusaamista!
ellauri083.html on line 292: Ota herra yhteyttä
ellauri088.html on line 257: Mixi köyhä kateellinen Vittoria paukuttaa kermapepuille jumalaa ja syntiä? Ai niin tietysti: sen vanhanaikainen kiivas jumala kostaa sen puolesta menestyneille ja tasaa tilit kuonpuoleisessa. Se toimittaa sama duunia kuin kommunistinen puolue, mut vasta ison kiven takana. Paizi ei: kyllä se tasaa jo täällä murheen laaxossa. Kirkon myyjäisiin pääsee noloissakin hyntteissä ilman pääsylippua ja papin kamuna on parempi ihminen kuin nippu kermapeppuja. Saa roimia herraskakaroita korville sormenpäillä, kunhan ei läimi avokämmenellä kuten Shulem Schnizelissä. Voi rontata omia paskakamoja vielä osattomammille. Sellasta karnevaalimeininkiä, päivä herrana.
ellauri088.html on line 467: hinnat nousevat taivaaseen kuin kirkkoherran rukoukset.
ellauri088.html on line 729: Nappulaherra ja sähevä akka ovat pahoja puhutella. (Orimattila)

ellauri090.html on line 152: Roope vittuilee vähän kirkkoisä Augustinuxelle, mikä pudottaa katoliset ainakin sen ihailijakunnasta. Muistattehan, Augustinus oli Leibnizin koulukunnan perustajajäseniä, minkä mukaan tässä elellään parhaassa mahdollisessa maailmassa, koska pirukin on luojanluoma, ja siis paras mahdollinen piru sekin. Jos joku herran tempaus näyttää väärältä, vääryys on vaan tillittäjän silmässä. God works in mysterious ways. Ei tässä olla mitään manilaisia (Arouet siellä takarivissä, pyyhi virnu poies naamalta tai tulee jälkkäriä, eikä ruuan päälle tule sulle jälkkäriä.) Eli näin:
ellauri092.html on line 69: Suomen Wikipedian mukaan Ike kuului pyhitysporukkaan, mitä sekin pyhittää. Pyhä tarkoittaa luomakunnan herran reviiri. Jumala haukkuu ja juoxee kuin Nuutti pitkin aidanvieriä: tänne ei jänixillä ole asiaa! Potkii lunta varmemmaxi vakuudexi jaloilla.
ellauri092.html on line 168: Kai kalvinistien mielestä noi toiset oli jotain farisealaisia joilla oli pelastuxeen joku resepti tai läpiveto-ohje, vaikka (kalvinistit sanoi) se on ihan herran kädessä. Se päättää randomisti ketkä on lampaita ja ketkä vuohia, eikä siihen voi millään charityllä vaikuttaa. Siis ei tarvi vaivautua, voi pitää rahnat ize. Paizi vähän pitää antaa pastoreille ettei vaikuta liian pihiltä, muuten ne sanoo vielä ettei olekaan niitä täyden arvan saaneita lampaita. Liikaa ei pidä törsätä sillä herran armolahja näkyy lompakossa. Mut menestys on seuraus eikä syy, se osoittaa että kaveri on herran valikosta esivalittu.
ellauri092.html on line 461: Erkki Kurki-Suonio toimi Helsingin Johanneksen seurakunnan kirkkoherrana 1952–70, jolloin hän jäi eläkkeelle. Sekin oli ääreist väpelön näköinen mutta silti aika tiukkis hihhuli. Se avioitui 1925 kansakoulunopettaja Sylvi Rankin kanssa. Perheeseen syntyivät lapset Jaakko, Kerttu, Ilmari, Pirkko, Annikki ja Sirkka.
ellauri093.html on line 104: Oktogenaarina Mott tuli vielä kerran Suomeen kuuntelemaan Suomen laulua ja hokemaan: parhaat päivämme on vielä tuolla edessäpäin. Se oli Eski-luokan posetiivari. Pakanoita syntyi enemmän kuin missunäärejä ja entisetkin kääntyilivät takaisin. Ei tullut valmista sen aikana. So what? Eihän se voi epäonnistua kerta kaikki menee herra isoherran tahdon mukaan. Verhon takana venttaa silti voittopalkinto. Jumbopalkintokin on
ellauri093.html on line 356: Hilja oli aina valmis herättäjäpäiville kuin lukkari pelastusarmeijaan. Sieltä se sai aina "siunausta" mikä näyttää olleen eufemismi kimppakivalle. Köpixessä se aikoi tapailla merimiehiä. Mutta laivalla se alkoi jostain syystä voida pahoin. Tätä lie tapahtunut izekullekin. Laulun sijasta Hilja laattasi. Liekö ollut tahto herran kun se osui reelinkiin.
ellauri093.html on line 433: Alkaa tuntua että Hilja on ollut puutteenalainen. Olikohan sillä Krissen kanssa salaisuuxia? Sixikö se piti siitä Mataleena-taulusta? Jos se on salaa tyydyttänyt siihen mielenkiintoaan niinkuin Niku sillä Gallén-Kallelan Aino-triptyykillä? Kaiken hymistelyn alla se vaikuttaa vähän kiimaiselta. Tatuoidut lihaxikkaat renttumaiset merimiehet kuumottivat. Hieno paroni halusi Hiljan kotiopettajaxi. Tuskin keski-ikäinen tanskalainen vaaliseurakunnan kirkkoherra teki treffit haudalle ja ojensi siellä Hiljalle hautapazasta kiertävästä viikunasta lehden. Kyse oli Ingemannin fallisesta pazaasta. Maa on yhä kaunis, mutta Ingemannin romaanit on unohtuneet.
ellauri093.html on line 465: Tää on samaa dualistien ja monis tien välistä vapaapainia josta tuli suosituinta yleisölajia sen jälkeen kun Charles "El Mono" pudotti apinan puusta sähläämään luomakunnan herran nolona serkkuna. Jos uusi ja vanha totuus ei enää mahdu samaan kehään tarvitaan vaihtoehtoisia totuuxia.
ellauri093.html on line 484: Ei kunnon mies siihen aikaan kuvitellutkaan naiisiin menoa ennenkuin oli oma katto pään päällä ja jokapäiväinen leipä tiedossa. (Nyt puhutaan siis herrasväestä.) Mein Ilmari kyllä tässä kuuluu lipsuneen, bäbis oli tulossa ja se haahuili jossain Saxassa. Sukulaiset sai hommata sille kanttorinpaikan Mansesta.
ellauri093.html on line 631: Kirkossa oli kolea mutta herralla oli lämpövoima tallella. Dickillä oli sitäpaizi jumalattoman voimakas ase. Hän pyysi antautumaan kokonaan Voiman ohjattavaxi.
ellauri093.html on line 633: Sillä oli yhtä rikas taivaallinen isä kuin Mottilla. Helluntaijuhlat Dickin kaa vaiko taas vain aidan taa Imin kanssa tylsille Haydn-juhlille? Hmmnojaa, tiedän parempaa. Vaan minkäs teet, käske herra palvelijasi kuulee. Siis Haydn-juhlille.
ellauri093.html on line 662: Ja kannatti jäädä, sillä sillä reisulla mä vihdoin koin sen mistä olin kaiken aikaa haaveillut: henkilökohtaisen herätyxen, joka kuulemma tuntuu ihan samalta kuin orgasmi. Ehkä se olikin se, who knows, ihanaa se oli joka tapauxessa. Tää tuli kun Dick oli koko ajan puhunut täydestä antautumisesta jollekin herralle. Mulla ei ole oikeutta määrätä ajastani, ystävistäni, ei mistään, olen ton herran oma kaikkineni. Taiteilijakin saa herralta. Emme voi ottaa mitä emme saa. Ei väkisin, vaan väsyttämällä. Tuona hetkenä vapauttava riemu valahti ylizeni. Tai jotakin valahti ainakin. Mutta mun ei tarvinnut edes huolehtia alapesusta, Dick piti huolen kaikesta. Tästä tilaisuudesta lähdimme suoraan kirkkoon, ehtoollispöytään. Aika nälkä ehti tullakin. Mahtava hauki sai pastorimme hämmästyxesetä huudahtamaan: me tyydymme voileipiin, te loihditte esiin tällästäkin!
ellauri093.html on line 664: Mutta nyt vakavampiin teemoihin. Yxi papinleski, joka nuorena oli kadottanut miehensä ja jäänyt orpojansa yxin huoltamaan kysyi: Mixi mixi? Virkamatkalla mieheni hevonen vauhkoontui ja heitti hänet rattailta. Mixi ei herra varjellut, jos hän on kaikkivoipa? Onko hän yxinkertaisesti ilkeä? Dolmen selitti kaiken hyvin päin: ajattele asiaa myös vähän meidän kannaltamme, siis miehen kannalta. Sehän pääsi pälkähästä tosi vähällä, saved by the gong. Mut mut jatkaa leski, jos tuonpuoleisessa on niin kivaa, mixei herra hyvä voinut ottaa meitä samaan hevoskyytiin? Mix se jätti meidät tänne kitumaan? No kaskun, Dick mietti, koska se haluu opettaa täällä meille jotakin. Hemmetti sanoo leski, se on ize tehnyt meidät, ja se on kaikkivoipa ja kaikkiviisas, miten se on voinut tunaroida näin? Mäkin olisin osannut tehdä paremman maailman, vaikkoon vain nainen. Tai hei, mix vaivautua ylipäänsä ollenkaan? Mixei se vaan jäänyt kellettelemään sinne singulariteettiin askartelemaan sitä kiveä mitä se ei jaxa heittää. Koko homma tuntuu aika joutavalta. Noh, kaskun, sanoo Dick ja sitten pruit pruit, läiskis läiskis, se päästää savusumun ja uikkii hiljaa Hiljan kansssa ruikkimaan. Tutkimattomat ovat herran tiehyet.
ellauri093.html on line 666: Kolilla kävi kuten Moldella: herra oli sumupilvessä eikä suvainnut näyttäytyä. Mutta Dick jaxoi vielä kerran, ja kaikki taputtivat. Hilja tulkkasi ja pisti väliin omiaan. Kyllä nämä yxinkertaiset ihmiset olivat kiitollisia. Harvoin heillä oli mitään tällaisia tilaisuuxia, missä hampurilainen matkasaarnaaja puhuu käsittämättömiä jostain Napoleonista. Nuoret jaxoivat vielä kerran koittaa huipulle, Hilja meni Dickin kanssa pötkölleen. Aina tuntuu tälläisistä kokouxista lähtiessä kuin kirkastusvuorelta palattaisiin murheen laaxoon. Pelottaa osanko säilyttää mitä olen saanut? Jos puristaisin polvet oikeen kovaa yhteen? Pysyisikö sisällä? Jaxanko toteuttaa arkielämässä mihin olen kuzuttu? Jaxanko taas Ilmoa ja sen väsyttäviä pentuja?
ellauri093.html on line 672: Sodan aikana Dickin porukat on kotiarestissa ei sentään konzentrationslagerilla keskittymässä tärkeimpään. Dolman todisti: Herra on mun poimeneni, ei multa mitään puutu (tää lukee englannixi Rauhixen portaikossakin). Onko se totta? Eikö pikemminkin meiltä puutu jotakin, puutu aika vitun paljon? Ei herra riitti jo, kiitos ei enempää. Sinun tiesi ei ole minun teitäni, ja sun pöytä on kyllä katettu yhdelle vaikka viholliset ympäröivät meitä, ja pimeässä laaxossa vizasi ja sauvasi mätkivät meikäläisiä. Sun seurassa mulla on ihan tarpeexi, en ensinnä ezi kallista äitiäni, en herttaista Willyä, en kovaan aukioon törmännyttä Ilmoa, vaan vaan sinua, vapamieheni, joka mulle helvetinkin taivaaxi teet...
ellauri093.html on line 675: Schwierigkeit ist Herrlichkeit, kurjuuxien keximisessä herra näyttää voimansa. Hilja oli onnellinen 2x, kun se sai Dickin omaan kotiinsa. Ilmokaan ei ollut vielä osunut kovaan aukioon. Tietysti olin valmistanut juhla-aterian Ilmon lapsista - eiku siis, jostain lehmästä. Dick piti siitä, taisi muistaa sen myöhemminkin nimeltä, ja jonkun lapsistakin kai. Se oli Muurikki, tai ehkä Heluna, pitäisi tarkistaa Dickiltä. Se lehmä siis. Lasten nimet on mulla lompakossa ylhäällä. Tällä kertaa ei jokapaikanhöylä Helene ollut mukana. Dick ei osannut ize edes kapsekkiä pakata, vaatteet pursusivat joka raosta. Lähetysjohtajalle jäi sekin urakka. Ja kazo ihme tapahtui: kansi meni kii! Dick kiitteli silmät loistavina. Arvattavasti hän ehti juoda kahvinsa toisten pakatessa. Dank Gott! Wie hat er seine Leute so lieb? Onnexi Dolman oli huumorintajunen. Omia tavaroita ei ole helppo löytää toisten pakkaamasta laukusta.
ellauri093.html on line 689: Mikä onni olla yötä täällä eikä hospizissa! Siellä oltais vaan vetelehditty sängyssä yöpuvussa ja juotu suklaata, kyselemättä sen suurempia arvoja. Niin sitten näistä Bethelin aamu- ja iltahartauxista jäi mulle kokonainen ketju painajaisia. Tähän tapaan: Jes 58:9: Sinä kyselet ja herra vastaa. Jos puhelimesta ei kuulu ääntä, on johto jotenkuten epäkunnossa. Ellei herra vastaa, se ei ole kotona tai on suihkussa. 5 Moos 28: On pelottva asia, jos jumala on meitä vastaan. Ekana maailmassa jumalat teki pelko. Kuuliaisuuden tie on vähimmän turpiinsaannin tie. Luuk 2:14: Voi mennä päivä ettei huomaa että jeesus luuraa selän takana. Paras kazoa usein olan ylize. Ihan tavallisia juttuja, mutta bonus on että liha liikkuu.
ellauri093.html on line 750: Hyvä esimerkki huonosta uskosta on Dickin Hiljalle kertoma "Geschichte", joka "jännittävyydessään oli salapoliisitarinan veroinen": Nuori tanskalainen papintytär oli lähetetty Helene rouvan johdolla oppimaan suurtalousemännän taitoja Helenen Fine tyttären kanssa. Hän menestyi hyvin taloustoimissa kunnes eräänä yönä oli kadonnut, samoinkuin muuan juutalaisista luopiopojista. Nuoret olivat rakastuneet toisiinsa ja yhdessä karanneet. Minne ei kukaan tietänyt. Sähkötettiin tytön isälle (ja juutalaispojan äidille? Denkste!) ja Dolmen matkusti suoraa päätä Lontooseen, jonne jäljet näyttivät johtavan. Monien seikkailujen jälkeen heidät tavoitettiin juuri kun he aikoivat astua Egyptiin lähtevään laivaan. Jälleen kerran Dick Dolmen oli kexeliäs ja uskomattoman kestävä käytännöllisissä rakkauden toimissa (vrt. yllä); sitäpaizi tällä kertaa jumalakin nosti perseensä pilveltä ja vaivautui osoittamaan pelastavan ihmevoimansa. Helene puolestaan oli aivan ymmällään. Hän oli ollut erinomaisen tyytyväinen nuoreen tanskalaistyttöön, asetti sen esikuvaxi Fine tyttärellensä - eikä vähintäkään aavistanut, mitä hameen alla oli liikkunut. Täähän on aivan arkipäiväistä herrasväen reviirinvalvontaa, ei tässä ole jumalalla mitään osuutta. Tai paremminkin: tähänhän se vanhurskaus ja laupeus lopultakin jämähtää, tätähän se on loppupeleissä.
ellauri093.html on line 760: Sieltä sitten Müncheniiin taidekaupunkiin, jossa ihailimme taiteilija A. Hitlerin akvarelleja, ja sieltä eteenpäin Oberammergaun vuoristokylään nähdäxemme kuuluisan kärsimysnäytelmän. Sen juoni oli meille päällisin puolin tuttu (siinä on tää J. Nasaretilainen, joka - noh, ei spoileria Hilja, varoittaa Ilmo tuossa olan takana). Sitä ei voi sanoin kuvata, vaikka herra ties olen yrittänyt. Sitten oli vielä Augsburgin uskontunnustus 400v -vuosijuhlat. Tuhat pasuunaa ja todella paljon tuubaa. (Mekin ollaan oltu Augsburgissa. Woku oli sieltä päin kotoisin. Siellä oli se Fuggerien Fuggerei. Sielläkö se oli kun mä löin pääni kipeästi kulmikkaaseen kattolamppuun noustuani nukkumasta Brigitten sohvalta?)
ellauri093.html on line 923: Seuraava viesti tuli sitten Gracelta: 89-vuotias Dick oli yllättäen kuzuttu herran luo. 2 pappipoikaa toimittivat siunauxen.
ellauri094.html on line 76: Arvoisa herra puhemies! Jaan tämän puheeni kahteen osaan. Ensimmäinen on niin sanottu selkokielinen osa. [Hälinää — Puhemies koputtaa]
ellauri094.html on line 96: Kari Syreeni on enää kulttuurikristitty. Se menetti uskonsa kun herra antoi sen pojasta tulla sexipuhelimen vastaaja. Jotain rajaa hyvä herra! Nyt riitti suljen tämän viidakon!
ellauri094.html on line 110: Arvoisa herra puhemies! Toistan nyt itseäni tässä salissa näistä lapsivaikutusten arvioinneista: Minulle ainakin riittää arvioinniksi Coloradon yliopistossa laadittu 50 000 tutkimuksen koontitutkimus, jossa todetaan, että ei ole mitään eroa siinä, kasvaako lapsi heteroperheessä vai sateenkaariperheessä. Tärkeintä näille lapsille on se, että heillä on rakastavat vanhemmat.
ellauri094.html on line 112: Arvoisa herra puhemies! Olen iloinen siitä, että meidän ei tämän keskustelun jälkeen enää tarvitse palata tähän asiaan eduskunnassa. [Laura Huhtasaari: Älä ole niin varma!] Kansan enemmistö ja kahden eri eduskunnan enemmistö on siunannut tasa-arvoisen avioliittolain, ja se on suuri ja hieno asia. Itse olen teidän näkökulmastanne ilmeisesti siinä aidossa avioliitossa, kun se on miehen ja naisen välinen avioliitto. Se ei millään tavalla muutu 1.3., kun samaa sukupuolta olevilla on mahdollisuus mennä naimisiin.
ellauri094.html on line 128: Arvoisa herra puhemies! Aloitan tästä, mihin edustaja Arhinmäki päätti. On totta, ja mekin nimenomaan kannatamme sitä, että kirkon tulee itse saada tehdä omat päätöksensä, mutta nyt täytyy huomioida, että kirkolliskokous ei ole tehnyt sellaista päätöstä, että kirkon sisällä alettaisiin laillisesti vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. [Paavo Arhinmäki: Jeesuskin oli kapinallinen aikanaan!] Piispat ovat olleet tämän takana, ja silti tuo voimaan astuva lainsäädäntö nyt yhtäkkiä muuttaakin tilanteen niin, että ainakin joidenkin oikeusoppineiden mielestä nämä liitot ovat juridisesti päteviä, joihin kirkon papit vastoin kirkon kantaa suorittaisivat vihkimisiä. Avioliittoon vihkiminen on osa uskonnon harjoittamista kirkon sisällä, eli mielestäni tässä kyllä loukataan nimenomaan tätä uskonnon harjoittamisen ja kirkon autonomian periaatetta. Sen takia toivon, [Puhemies koputtaa] että eduskunta voisi hyväksyä tuon ponnen.
ellauri094.html on line 166: Jos joku ihminen ajattelee näin, en missään nimessä tuomitse, mutta arvoliberalismi sinänsä on hyvin vaarallinen, koska siinä arvot eivät enää paina mitään. Yksi suurimpia arvoja, joita voin kuvitellakaan, on kristilliset arvot, jotka ottavat huomioon lähimmäisen ihmisen, lähimmäisenrakkauden ja toisen auttamisen ja yleensä sen viestin, mikä tässä pahassa maailmassa on tarpeen. Siksi suren tätä keskustelua, että Suomi on ajautunut tähän tilanteeseen. Heikoilla voimillani en tätä pysty estämään, mutta omalta osaltani parhaani teen, että tulevaisuudessa pidetään ääntä näiden oikeiden arvojen puolesta ja myös sen, että lähimmäistä ja heikompaa autetaan. Tänne tullessani annoin kaxikymppiä syrjäytyneelle, jonka viinipullo oli autosta nostettaessa särkynyt. Sillä saa kaxikin putelia kyykkyviiniä. Baabelin paperiseppä takoi Israelin kansalle 10 sukupolven tuomion, meidän herra isoherra alensi sen tuplaan. Diesel-kurssi varttihulluille. Tuli tukkualennus. Mä oon samassa asemassa, täytyy ajatella omaa perhettä.
ellauri094.html on line 172: Eli tämä 1. lausumaesitys ottaa kantaa uskonnonvapauteen, siihen, että kirkkokunnat ja uskonnolliset yhdyskunnat (mutteivät yxityiset papit herra varjele) voivat jatkossa tehdä itsenäisiä päätöksiä tämän avioliittokäsityksen tiimoilta eikä maallinen lainsäätäjä siten liikaa rajoittaisi näiden toimintaa. Tämä toinen taas koskee lähinnä sitten yksilönvapautta, perheiden asemaa, lasten asemaa: varmistettaisiin, että yksilöillä, vanhemmilla ja perheillä (muttei sentään homoilla, luoja paratkoon), olisi mahdollisuus vaikuttaa heidän jälkikasvunsa (kenen? homojenko?) mahdolliseen adoptioon.
ellauri095.html on line 252: Ne yritti niin kovasti olla jumalalle kilppejä että niistä tuli ihmisille tylsiä, ainaskin suuren yleisön mielestä. Suuri uhraus. Toivottavasti myös saajan mielestä. No varmaan niistä izestään tuntui paremmalta kun ne saivat herran karsinassa 🐽 kärsiä.
ellauri095.html on line 593: Kirkossa oli pääskynen. Mietin miten saan sen ulos. Jos olen oviaukossa keskellä, se ei uskalla tulla, jos kävelen kirkon alttarille päin, se voi lentää sivuikkunoihin. Ainoa täysin rationaalinen tapa oli ryömiä kirkon lattiaa myöden kohti alttaria. Tei sen, ja pääsky lensi ovesta ulos. Ajattelin leikkisästi, että kiitos herra! keinot on monet sanoi eukko kun kissalla pöytää pyyhki!
ellauri098.html on line 103: sääty (have havenot, aateli papisto herrasväki talonpoika kuppari työläinen rotinkainen rupusakki)
ellauri098.html on line 222: 16. KAMPPAILU: Hero and pahis tapaavat ja ottaa erää suoraan, joko flaidaavat tai muuten kisailevat. Voisko tää olla niinko Jaakob joka paini pystypainia herra isoherran kanssa ja satutti sitä "joteskin" nivusiin?
ellauri100.html on line 672: Dante-veli maalasi Kristinasta useita kuvia, ilmaisesta mallista. 1848, se oli neizyt Maaria Danten ekassa öljymaalauxessa. Kirjaimet PRB tarkoitti prerafaeliittiveljiä. Seuraavana vuonna se oli neizyt Marian ilmoituxessa, Kazo herran käsineitoa. Runon "Kuka vie mut postiin?" säe inspiroi Fernand Khnopffia maalaamaan kuuloisan taulun "Mä sulkeudun kaappiin". 1849 Kristina sairastui taas vakavasti, kärsi depixestä, ja 1857 tuli isompi uskonnollinen kriisi. Taipumuxet depixiin periytyy usein isältä pojalle, ja mixei tyttärelle.
ellauri100.html on line 1292:

Kiljusen herrasväki partiolaisina

ellauri101.html on line 188: Jarin sanomasta on tarpeettomana jätetty pois persoonallinen jumala. Haikarako? Sen tulosta me päätämme ize. Onhan meillä joka iikan sisäistetty herra, tää aikamme sankari, omin siivin viuhuttava Ikaros. Eiku peiliä vaan kehiin. Teemme jumalamme izemme kuvaxi, ja hyvä tulee ellei parempi.
ellauri101.html on line 245: Tärkeä oivallus Greimaxelta aktanttimallissa on että sankari on nilkki. Siitä näkyy näät että herra se on herrallakin. Jeesus on suoritusportaassa toteuttamassa iskän tahtoa vaikka tuleekin sitten tuomizemaan loppuja porukoita iskän apulaisena. Eli siis selevä nilkki, tollanen välikappale, työrukkanen. Hän on oikea käteni kiittää Jehova. En tiedä mitä tekisin ilman sitä. Hommat menis ihan vasemmalla kädellä. No vasenkätinenhän se on toi poikakin.
ellauri105.html on line 174: Saara nauroi herralle, mistä herra suivaantui ja pani Saaran paxuxi kysymättä edes Abrahamilta. Abrahamin teltta oli niin iso että kaikki mahtuivat maate vierekkäin, vieraatkin, ei tarvinnut maata päällekkäin ellei tehnyt mieli.
ellauri105.html on line 310: 23. Babelin lapset ja kaikki Kaldealaiset, päämiehet, herrat ja valtamiehet, ja kaikki Assyrialaiset heidän kanssansa, kauniit, nuoret miehet, kaikki päämiehet ja esimiehet, valtamiehet, ja ylimmäiset, ja kaikkinaiset hevosmiehet.

ellauri105.html on line 484: Tuo pappismunkki oli kirkolliselta nimeltään Mefodi ja maalliselta nimeltään Matti Lehmonen. Hänen elämäntarinansa on melkoinen. Selvitin sitä hieman vieraillessani jälleen kerran Heinävedellä Valamon luostarissa. Kerron siitä jotain tässä lyhyesti. Tämä vuonna 1912 Konneveden rantamaisemissa syntynyt rautalampilainen meni jo varsin varhain harjoittelemaan luostarielämää Laatokan Valamon luostariin. Kimmokkeen sinne menoon tämä silloin vielä luterilainen 15-16-vuotias nuori mies sai silloiselta Kotkan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherralta, rovasti Mikael Iltonoffilta (Iltola). Niinpä hänet sitten varsin pian liitettiin Smolenskin skiitassa ortodoksiseen kirkkoon ja hän siirtyi Valamon luostariin noviisiksi. Mefodi kuvattuna Petsamon luostarissa 1939. (Kuva pappismunkki Mefodin albumista, © Valamon luostari)
ellauri105.html on line 509: Unknown 2. kesäkuuta 2019 klo 22.04 Mielenkiintoinen tarina isä Mefodista! Tuli mieleen, että joskus 1980-luvulla toimiessani pappisseminaarin opettajana olin oman työn ohessa Rautalammin vt.kirkkoherrana ja tapasin myös Isä Mefodin ensimmäisen ja - viimeisen -kerran. Muistoksi tuosta tapaamisesta hän lähetti slaavinkielisen sluzebnikin, joka on vieläkin minulla käysössä. Iankaikkinenm muisto hänelle! Vastaa
ellauri106.html on line 590: Phillu häpesi vanhempiaan jotka käveli ghettoon sateessa ja toi mummeilta pahoja mamuruokia. Kålpirog i kruka ja kenkälaatikossa omenatorttua. NOLOA. Samoja luokkanousijan huonoja fiilixiä kuin Ferranten kirjassa. Meillä ei tarvinnut niitä olla, isovanhemmatkin oli herrasväkeä. Laskukkaita ollaan, dändyjä eikä niinkuin Phillu snobeja.
ellauri107.html on line 289: Ilmeisesti Phillu halus olla joku narsistinen herra vapahtaja, sixi se haki ongelmaisia naisia. Kohta se oli niiden pahin ongelma. "Maureen" oli rähisevä, "Susan" kyynelehtivä. Susanin calpurniamainen äiskä arvioi että jutkurunoilija oli hysteerinen. Oikeassa oli. Hysteerinen eikä vähän vaan läpeensä mulkero. Siltä puuttuu vilpittömyyttä mutta sensijaan vilpillisyyttä sillä on pyykkikorikaupalla. Ei luottoa eikä uskoa mutta kosoltikin huonoa uskoa, malfoy. Kukas muu se oli josta tuli sanottua ihan samaa? Ainaskin toi Joe Burgo, narsistiexpertti joka nautti ize kuvailemastaan taudista.
ellauri107.html on line 368: Alkaa näyttää tosiaan ettää Faunia on nuorimies, ja Fläkki on sen herrasmies reikäperse "Ralph". Mannin Aschenbachiin ja Tadzioon koko ajan vinkataan. Ja Hawthorne, selvä pyy! Valkoinen valas pyrkii veneeseen. Tämä vielä:
ellauri107.html on line 613: Tästä eteenpäin jokainen suuri kulttuuriaikakausi on muotoillut tätä alkuperäistä rakennetta, ja joka paikassa samaan suuntaan. Sivistyxen kasvaessa vaatimuxet kasvoivat naisen suojelemisexi miehen barbaarista mielivaltaa vastaan. Toisaalta kaikkialla hänen ylivaltansa vaimoon ja lapsiin nähden säilyi varmana. Miehestä tuli humaani patriarkka, vaimon hellä herra, muttei sentään ikinä vaimoa tunnustettu täysvaltaisexi kumppanixi.
ellauri110.html on line 44: JehovaRaamattuAlussa jumala loi taivaan ja maanMinä olen herra sinun jumalasiEeva ajatteli: Alempaa
ellauri110.html on line 509: Äitykkä oli sille lapsena kaikki kaikessa (kz taulukko). Hyvin alkanut oidipaalinen suhde päättyi kyyneliin aikuisena. Liekö ollut tahto herran. Ei aikuinen ihminen isää tai äiskää tarvihe tuumi Hande. Eikä toisinpäinkään siis.
ellauri110.html on line 749: Kaikkia tätä oli tohtori von Gitzen hartaalla tarkkaawaifuudella kuunnellut ja nähnyt olewan fyytä waatia juutalaifelta afian felwittämifekfi feikkaperäifen kertomukfen hänestä itfestään ja hänen elämänwaiheistaan. Kiertelemättä juutalainen oli filloin kertonut että hän Kristukfen ristiinaulitfemifen aikana oli afunut Judean pääkaupungisfa Jerufalemisfa ja samoin kun fuurin ofa juutalaifista ollut fitä mieltä, että Kristus oli kapinan nostaja ja kansan wiettelijä. Hän oli monta kertaa omin filmin nähnyt hänen ja niinkuin mutkin hänelle wihamielifet juutalaifet toiwonut, että hän hyvin anfaitukfi rangaistukfekfi tuomittaifiin kuolemaan ja kun nyt roomalainen maaherra Pontius Pilatus wihdoin oli wahwistanut Kristukfen kuolemantuomion ja kun hän itfe oli faanut kuulla, että Kristus wietäifiin ristiinnaulittawakfi oli hän heti jusfut waimonfa ja lapfienfa tykö fekä ilmoittanut heille, että jos tahtoifiwat nähdä, kuinka Kristus wiedään pääkallonpaikalle, heidän tuli heti feurata häntä. Ja koska talo, misfä hän fiihen aikaan afui, oli fen kadun warrella, joka raastuwasta johti Pääkallonpaikalle, ja fotamiesten fiis piti kuljettaa Kristusta fen talon fiwu, oli hän ottanut pienimmän lapfenfa käfivarrelleen ja kantanut fen portin ulkopuolelle, että lapfi paremmin ja felwemmin faifi nähdä kuolemaan tuomitun. Kun nyt Kristus, kantaen raskasta ristiään, oli päässyt fuutarin talon eteen, oli hän pyfähtynyt tahtoen wahän lewahtää ja fiinä aikomufesfa tahtoi wähän nojata feinää wastaan, oli Ahaswerus osakfi ymmärtämättömyydestä ja wihasta Kristutsa wastaan, ofakfi woittaakfenfa kiitosta kanfalta, karkoittanut hänet feinän tyköä näillä fanoilla: "Mene pois taloni feinän tyköä ristifi luo. joka kuuluu finulle", jonka perästä Kristus oli kääntynyt hänen puoleenfa ja fanonut: "Minä tahdon nyt feifoa täällä hetkifen lewähtämäsfä, mutta finä et täst´edes tule faamaan mitään rauhaa eli lepoa täsfä maailmasfa, vaan pakolaifena ja wainottuna pitää finun kuljeskeleman toifesta maasta toifeen, aina tuomiopäiwään faakka."
ellauri110.html on line 763: Wuonna 1575 kun Schlewsig-Holsteinin herttuan fihteeri, Kristoffer Kraufe (Hantta Kraufen esi-ifä) erään toifen oppineen miehen, Jaakko von Holsteinin kansfa, herranfa lähettiläänä oleskeli Espanjan pääkaupungisfa Madridisfa, oliwat he fiellä nähneet faman juutalaifen eli Jerufalemin fuutarin ihan famanlaifena wartaloltaan, famasfa waatetukfesfa ja famanlaifilla elintawoilla, kuin hänestä nyt on kerrottu, ja oli hän filloni puhunut felwää espanjan kieltä.
ellauri110.html on line 987: Tää osa Vapaus (joka herran kiitos on lähestymässä loppua, ollaan viimeisessä luvussa) näyttää jääneen/jäävän Handen jouzenlauluxi muistelman alalla. Satukirjoja se varmaan vääntää vielä kuopan reunalla. Mutta ooppera ei ole lopussa ennenkuin lihava nainen on laulanut, joten ei kannata innostua liiaxi.
ellauri110.html on line 1123: C´est votre accent monsieur, hohotti ranskisämmä konjakkiselle Hande Mäkelälle exyxissä jossain Bretagnen tienristissä. "Tämä lause jäi mieleen ja osaan edelleen ääntää sen hänen periranskallaan: Se vootrö aksaan mösjöö. Syynä on aksenttinne herra. En loukkaantunut kuitenkaan, muistan ihan muuten vaan." Kupuul koitin ääntää Vixun takapenkillä ja Jössi pilkkasi: On kuin pissis herneitä. En loukkaantunut, jäi mieleen muuten vaan. Siitä on nyt yli 60 vee.
ellauri111.html on line 399: According to the above verse, we still come up short even when we try to do good deeds. This is because we are not doing them under God's authority. We do them because we think they are good. We ignore what God says. Väärin sammutettu, sanoo herra isoherra.
ellauri111.html on line 784: Talitha Kumi. Hassu nimi tytöllä. Heinolan moottoritien varrella on paikannimet MÄKELÄ ja KUMIA. Tammiston paikallistien varrella on paikka josta saa vanerikulmia. Kumi-a-a-a-a-a, kumi-a-a-a-a-a, kuin tulee herran nimeen, huudettiin mä jä Pezku toisillemme kun piirrettiin lyijykynillä.
ellauri112.html on line 162: Lisää taantumuxen voimasanoja Eno Kalalta. Se oli aikoinaan aika vahva ääni oikealta, vaikkei ollut jutku kuten Henri Bergson ja Ben Zyskoviz. Sehän oli muun suomalaisen herrasväen vanavedessä enemmänkin saxanmielinen, ennenkuin 2. maailmansodan loppupuolella oma nenä ratkaisi, minnepäin tuuli oli kääntymässä. Size teki matkoja Yhdysvaltoihin tapaamaan mm. Karl Hempeliä ja Kurt Gödeliä. Karl ja Kurt oli huippunimiä filosofian laitoxella Oiskan loppuaikoina.
ellauri112.html on line 170: --Jos mielikuvituksessamme käymme läpi kaikki käsitykset todellisuuden rakenteesta, mitä mahdollisesti tunnemme, on helppo huomata, että eräällä niistä on aivan erikoinen viehätysvoima ymmärryksellemme, johtuen sen erinomaisesta ainakin näennäisestä selvyydestä. Se on se käsitys, että mikä on olemassa on tyhjä tila ja siinä olevat ja liikkuvat kappaleet. Uudemmista ajattelijoista on varsinkin Henri Bergson koettanut ottaa selvää siitä, mihinkä tämän »esineellisen» käsitystavan viehätysvoima perustuu. Hän on sitä mieltä, että sen perusta itse asiassa on käytännöllinen, biologinen. Niiden syitten joukossa, jotka ovat vaikuttaneet, että juuri ihminen on kohonnut maapallon herraksi, on epäilemättä yhtenä kaikkein tärkeimmistä se, että ihminen, älynsä avulla, on oppinut käyttämään kiinteitä kappaleita työkaluina ja aseina. Ihmisen nimi ei pitäisi olla homo sapiens vaan homo faber, s.o. seppä (sanan laajimmassa mielessä). Mutta tästäpä syystä onkin ymmärryksemme niin syvästi ja pääsemättömästi rakastunut kiinteisiin kappaleisiin, esineellisyyden aatteeseen. Syvä vaisto, syvempi kuin logiikka ja tosiseikat, ajaa meitä kaikkialla viemään läpi tämän aatteen, ja jos tälle taipumukselle annetaan täysin vapaat kädet, on tulos ennakolta määrätty, nim. materialismi. Kun kreikkalainen Demokritos paljon yli kaksituhatta vuotta sitten loi ensimäisen atomiopin suunnitelman, toimi hänen ajatuksensa tämän »esineellisyyden» vaiston ajamana: miten luonnolliselta tuntui kuvailla, että kaikki oleva on pienen-pienistä kiinteistä kappaleista kokoonpantu, samanlaisista kuin ne joita me joka päivä kivien ja puupalojen muodossa pitelemme käsissämme ja jotka ovat meille niin tuttuja ja selviä. Ja sama vaisto elää meissä vielä tänä päivänä. Mutta harvoin on tämä vaisto saanut sen pahempaa kolausta kuin yllämainittujen luonnontieteen uudempien tulosten kautta. Siinä suhteessa on noilla tuloksilla kerrassaan vallankumouksellinen luonne. Jos ne vakiintuvat ja jähmettyvät totuuksiksi, on materialismin aika ikipäiviksi mennyt. Eihän meillä ole minkäänlaista mahdollisuutta saada mielikuvitustamme tyydyttävää, havainnollista, »esineellistä» käsitystä sellaisista suureista kuin eetteri eli painoton aine, elektronit, joilla ei ole massaa j.n.e. Ne ovat puhtaita käsitteitä, merkkejä, symboleja. Jos yritämme tehdä niistä jotain havainnollisia todellisuudenkuvia, syntyy ristiriitasia sekasikiöitä, jotka todistavat pelkästään »esineellisen» älyntaipumuksemme kömpelyyttä. Mutta samalla todistaa tämä kuinka suunnattoman pitkälle luonnonilmiöiden tieteellinen analyysi itse asiassa on mennyt. Se todellisuus, jota luonnontiede näissä uudemmissa tuloksissaan käsittelee, ei enää ole varsinaisesti aineellinen; se on kaukana meidän esineellisten käsitystapojemme saavuttamattomissa, todellisuutta, jota ei silmä näe eikä käsi kosketa, mutta jonka matemaatiset suhteet on noihin merkeillä ja symboleilla ilmaistu. Muinaiset pythagoralaiset sanoivat, kuten Aristoteles kertoo, että lukujen aineksista on koko maailmankaikkeus kokoonpantu. Mielestäni voi uusi luonnontiede nähdä edelläkävijänsä, ei materialistisessa Demokritoksessa, vaan Pythagoraassa. Samanlaiseen epähavainnolliseen, puhtaasti käsitteelliseen todellisuuden käsitykseen kuin Pythagoraalla näyttää olleen, tuntuu myös uusi luonnontiede johtavan. Ajatus on kaikki, niin lopettaa Henri Poincaré, meidän aikamme luonnontutkijoista kaiketi edustavimpia, erään aikaisemman teoksensa.
ellauri112.html on line 209: 67 suhteet: Ahriman, Aleister Crowley, Altruismi, Amuletti, Anton LaVey, Ayn Rand, Azazel (demoni), Beelzebub, Charles Baudelaire, Charles Darwin, Dualismi (filosofia), Eenokin kieli, Epikurolaisuus, Eugeniikka, Evankeliumi Markuksen mukaan, Evoluutio, Fasismi, Friedrich Nietzsche, Halloween, Hedonismi, Herbert Spencer, Ikonografia, Itsesuggestio, Jobin kirja, John Milton, Juutalaisuus, Kadotettu paratiisi, Kansallissosialismi, Kesäpäivänseisaus, Keskiaika, Kevätpäiväntasaus, Kristinusko, Kun maailma järkkyi, Länsi, Lucifer, Max Stirner, Mefistofeles, Meritokratia, Niccolò Machiavelli, Okkultismi, Pakanaverkko, Parodia, Pentagrammi, Romantiikka, Saatana, Saatanallinen Raamattu, Saatanan kirkko, Saatananpalvonta, Seitsemän kuolemansyntiä, Seth, Setin Temppeli, Solipsismi, Sosiaalidarvinismi, Suomi, Syntymäpäivä, Syyspäiväntasaus, Taikuus (yliluonnollinen), Talvipäivänseisaus, Tanak, Teismi, Temppeliherrain ritarikunta, Thomas Hobbes, Valistus, Varhaiskristillisyys, Yhdysvallat, Yli-ihminen, Zarathustralaisuus.
ellauri112.html on line 514:

Temppeliherrain ritarikunta

ellauri112.html on line 516: Temppeliherrain ritarikunta oli keskiajalla ristiretkien aikaan perustettu veljeskunta, joka vaikutti laajalti Euroopassa ja Lähi-idässä vuosina 1119–1307.
ellauri112.html on line 518: Uusi!!: Satanismi ja Temppeliherrain ritarikunta · Katso lisää »
ellauri115.html on line 191: M: Ei, se palvelee edelleenkin puitaan, kiviään, härkiään ja ashratujaan. Niiden lisäxi se on hankkinut Kemetistä jumalan, jolla on koiran kuono. Lähiaikoina luulen sieltä tulevan muitakin jumalia. Merimiehet ovat kuljettaneet kaukaisista maista kaikenlaatuisia herroja ja herrattaria, joiden ulkomuotoa ja ominaisuuxia minä en vielä tunne.
ellauri115.html on line 209: M: En tarkoittanutkaan, että hän puhuu sanoilla. Hän puhui äänettömällä äänellä, jos ymmärrät vertauxeni. Hän on nimetön, mutta minä kuzun häntä korkeimmaxi tai shadu rabbuxi, suurexi vuorexi. Hän on myös bel-ilanu, jumalien herra, sillä hän on ylin.
ellauri115.html on line 376: Ja sit oli tää tarina missä herrasväki heitti leivoxia maalaismoukille. Sveizari väsyi tyhjentämään kukkaroaan ja meni halvemmalla ostamaan omenia pikkutytöltä savoijilaispojille. Kyllä siinä oli namusedän piirteitä. Se osallistuu kazelemalla.
ellauri115.html on line 663: Tietystikään mä en ole vapaa olla haluumatta mun omaa menestystä, mä en ole vapaa haluumaan izelleni pipejä; mut mun vapaus on just tätä, etä mä voin tahtoa mikä on mulle parasta, tai mikä musta näyttää siltä, ilman että kukaan pakottaa. Seuraako siitä etten mä ole oma herrani kun mä en voi olla muu kuin mä olen? [Älä nyt ala japittaa et Terska koko ajan nalkuttaa ja jumalakin pakottaa tekemään noin mieluummin kuin näin; eimun ole pakko niitä noudattaa, mullon lupa tehdä tyhmästi, ja niinhän mä olen tehnytkin, herraties.]
ellauri115.html on line 697: Hizi tässä on kyllä aika paha omavanhurskauden sivumaku. Mitä tämähän maistuu aivan sonnalta! Sen lisäxi siinä on joku sivumaku! sanoi prikaatinkomentaja maistaestaan miehistölle tarjottua keittoa. Ruoka on hyvää ja sitä on riittävästi, herra eversti, sanoivat alokkaat unisonossa.
ellauri115.html on line 701: Kun meidän ohimenevät tarpeet on ohize, ja meidän hullut halut lepäävät, pitäisi tulla loppu meidän passiohedelmistä ja rikoxista. Voiko puhdas sprii kyetä perversseihin tekoihin? Kun ne ei enää tarvi mitään, mix ne olis enää edes ilkeitä? Jos ne on vapaita meidän karkeista aisteista, jos niiden onni koostuu toisten olioiden kazelusta kuin Kim Young Unilla, ne voi vaan haluta mikä on koreaa; ja se joka lakkaa olemasta pahis ei voi koskaan olla kurjimus. Näin mä ainakin olen taipuvainen ajattelemaan vaikken mä ole ihan hirveesti yrittänyt tulla mihkään johtopäätöxeen. Jumalauta, teidän armonne, hyvä herra, mitä sä päätätkin mä läpytän; jos sä päätät panna pahojen päät ikuiselle pölkylle, olkoon mun puhheeni mitätön; mut jos näiden katuminen ajan mittaan sattuis päättymään, jos niiden kärsimyxet loppuisi, ja jos ne sais saman rauhan kuin minäkin, niin mä kiitän ja kumarran, kiitos siitä oikein kovasti. Eix ilkeäkin ole mun veljeni? Ei kai mun tarvi olla kuonpuoleisessa sen vartija? On munkin monasti tehnyt mieli tehdä niinkuin se. Päästäpä kuule se pahasta ja vapauta se pahasta hengestä; anna sen olla lähes yhtä onnellinen kuin mä; sen onni ei tee mua kateexi, vaan lisää vaan mun omaani.
ellauri117.html on line 642: Kehuttava jumala ja meidän herran Jeshuan rasvixen iskä joka palkizi meitä kaikella pneumaattisella kehulla taivaanpankolla rasvixen muodossa kun valizi meidät siinä ennen maailman pystytystä meidät olemaan pyhiä ja laittamattomia vastapäätä sitä lempeydessä. Päätettyään etukäteen meidät adoptioon rasvixen Jeshuan läpitte siihen, sen tahdon hyväxinäkemyxen mukaisesti sen kehun kazomuxen hymistyxeen, missä se palkizi meitä laupiaalla jossa meillä on maxusuoritus sen veren läpi pääsy lipsahduxista sen armeliaisuuden rikkautta myöden jota se syyti meihin kaikessa viisaudessa ja harkinnassa tiedottaen meille sen tahdon salaisuuden sen näkemyxen mukaan jonka se oli etukäteen kexinyt: eräpäivien taloudellisuuden nimessä tehdä yhteenvedon kaikesta rasvixen muodossa, sekä ne taivaalliset että ne maalliset siellä minne myös meidät kuzuttiin etukäteen kazottuina sen pläänin mukaan joka hommasi kaiken sen tahdon halun mukaan notta me ollaan sen kazomuxen hymistyxeen ne etukäteen toivotut rasvixessa johon myös teidät kuultuanne totuuden ja selviämisenne ilouutisen ja tultuanne siitä vakuuttuneixi on sinetöity samaan komentoon pyhällä paineilmalla joka on meidän perinnön yleissitoumus talletuxen lunastuxeen sen käsityxen hymistyxeen jne.
ellauri118.html on line 242: 13 Etiketin säännöt modernille herrasmiehelle
ellauri118.html on line 611: Veijari-näytelmässä Aphra Behn kuvaa itselleen tuttua hovimiesten, keikareiden, seikkailijoiden sekä itsenäisten ja itsetietoisten naisten maailmaa. Hänen vakiohenkilöitään ovat kevytkenkäiset naiset ja huikentelevaiset herrasmiehet. Ilottelevan ja nokkelan dialogin keinoin Behn kertoo useiden nuorten naisten ja miesten rakkaustarinat ja –seikkailut. Tapahtumapaikkana on Napoli ja karnevaalien aika, mikä antaa naamioiden ja pukuleikkien kautta tilaa monille sekaannuksille. Näytelmän miehet ovat pääasiassa englantilaisia, mutta naiset ovat italialaisia. Komedian lopussa kaikki rakastuneet saavat omansa.
ellauri118.html on line 911: Silloin tisbeläiselle Elialle pääsi herralta tämä sana:
ellauri132.html on line 58: Eckhart weist den Begriffen „Gott“ und „Gottheit“ nicht die gleiche Bedeutung zu, sondern er bezeichnet mit ihnen unterschiedliche Ebenen, auf denen sich die göttliche Wirklichkeit dem Menschen zeigen kann. No niin! Ekkehartin heresia oli samanusuuntaista kuin mormonien profeetalla, herra Smithillä. Me apinatkin ollaan pikku jumalia, ei vaan jotain luojanluomia löylynlyömiä. Me päästään samoihin kuin Jehova kun oikein treenataan. Christus ist zwar ein unerreichtes Vorbild, nicht aber von Natur aus von anderen Menschen prinzipiell verschieden. Jeesus - oli vain 1 ihminen - mutta meitä Spartakuxia on koko liuta! Koko pörisevä pesä minijumalia!
ellauri132.html on line 919: Ach Käthli, mich hungert und dürstet, ach bitte den blanken Herrn, "Hei Käthli, mullon nälkä ja jano, pyydä blankoherralta,
ellauri133.html on line 819: Siistin pinnan alla Tomppa oli vahvasti kiinnostunut poikkeavasta sexuaalisuudesta. Pienenä Thomas ei muuta tehnyt kun söi marsipaania. Pikku Tom wurde ekan kerran steif kun se styylas oppikoululaisena luokkakaveripojan Arnim Martensin kaa. Martin oli ilmetty Tonio Krögerin pikku ystävä Hans Hansen. 25-vuotiaana Tomi oli lätkässä vanhempiin herrasmiehiin. Maalari Paul Ehrenberg oli esikuvana sen Doktor Faustuxen bisexuellille muusikolle Rudi Schwerdtfegerille. Rudin miekka heilui miehekkäästi Tompan poskessa.
ellauri135.html on line 440: Olisi hauska nähdä millaista jälkeä syntyisi jos nämä nykyrunoilijat yrittäisivät kirjoittaa samanlaisia runoja kuin herrat Jylhä ja Koskenniemi aikanaan.
ellauri135.html on line 455: Saman-aikuisia lyyrillisiä runoilijoita mainittakoon vielä veljekset Ticklén, Pyhäjoen Pyhäjärven kappalaisen pojat. Vanhempi veljeksistä, Pietari Ticklén, oli syntynyt 1792, tuli Turun yliopistoon 1811, vihittiin papiksi 1815 ja seppelöittiin maisteriksi 1823, oli enimmän ajan opettajana Oulussa, kunnes v. 1829 pääsi Teuvan pitäjän kirkkoherraksi, jossa virassa kuoli 1838. Hänen lyyrillisiä runoelmiansa löytyy Oulun Viikkosanomien parissa ensimmäisessä vuosikerrassa.
ellauri140.html on line 319: The deare remembrance of his dying Lord, Sen kuolleen herran matkamuistoja,
ellauri140.html on line 719: And cursed heaven and spake reprochfull shame Vittuili pääjehulle, valomiekkaherralle.
ellauri141.html on line 287: simul calentis inverecundus deus isoherra, vinettoa väkevämpi mun salaisuuden
ellauri142.html on line 266: Alexander sanoo esipuheessa: I have a sad and serious duty to fulfil. Apparently Wilhelm had just joined his ancestors (or theirs). Luckily professor Franz Bopp offered assistance. Wilhelm kävi kirjeenvaihtoa myös A.W.v.Schegelin, Colonel Pickeringin, ja Champollionin kaa (loput nimet oli mulle n.h.). Wilhelmillä oli attraktiivinen Tegel Castle lentokentän lähellä, jossa se herrasteli loppupeleissä perheensä kera.
ellauri142.html on line 272: Nyt muistan epämääräisesti, että Humboldtilla (oliko se se?) oli opiskeluaikoina joku hämärähkö tyttöystävä, jonka se yhytti uudestaan vanhempana herrasmiehenä, ja jota se jollain lailla autteli, vaikkei välttämällä päässyt edes pukille. Tai mistäs me sen tiedämme, vaikka pääsikin. Se oli se sakemanni kieliteknologian professorin ruozalainen rouva, jolle mä siitä tiedotin, kun olin rouvan järjestämässä seminariumissa ruozin kirjallisuuden jatko-opiskelijoille. No, takaisin johdantoon.
ellauri142.html on line 401: Pas pithekos phusei eidenai oregei, eli apinat on luonnostaan uteliaita kuin apinat. (Urkund merkkasi ton punaisella, se on plagiaatti Arilta.) Mutta mitä se hyödyttää, siitä saa vaan sielullensa vahingon, parempi olla tyhmä maalainen ja kyyristellä herran kynnyxellä. Laat af an oonmatige wijsbegeerte. Pane se kirja pois, riittää kun hypistelet omaa napanöyhtää, gnothi seauton.
ellauri142.html on line 505: Maisteri Ekkehartin harhaoppi oli, et me apinat ollaan joka iikka jotain jumalan poikia, ainoa ero Jee-suxeen on et me ei jääty isän kanssa asumaan. Tätä paavikaan ei voinut pureximatta niellä. Tarkoitus on lohduttaa laahusta, ei antaa sille uber suuria luuloja. Ekkeharttia ei keritty saada poltetuxi ennenkuin se kuoli omia aikojaan. Se oli vähän liian iso herra heitettäväxi suoraa päätä nuotioon. Tässä asiassa Maisteri oli ize asiassa indoeuroviisun linjoilla.
ellauri142.html on line 559: Minä olen nyhjässyt kaiken tyhjästä, paizi ei tyhjää missään ollutkaan, kaikkialla oli täyttä. Revi siitä. Kun Minä ilmestyn inhimillisessä muodossani, niin hullut Minua halveksivat. He eivät tunne Minun korkeinta luontoani maailmankaikkeuden herrana. Minä olen uhri; Minä olen uhritoimitus; Minä olen uhrilahja; Minä olen lääke; Minä olen ylistyslaulu (mantra 6 ) ja öljy; Minä olen tuli; sekä myös uhrin hyvä tuoksu. Minä olen maailmankaikkeuden isä, äiti, ylläpitäjä ja siittäjä, maailman suuri herra. Minä olen totuuden tuntemisen esine, puhdistus, pyhä tavu ”AUM”. Minä olen Rig-, Sama- ja Yadshur-Veda. Minä olen tie, totuus ja elämä, isäntä, käskijä, vieras, asunto, pakopaikka, ystävä, alku ja loppu, varastohuoneen paikka ja sisältö, iankaikkinen kuolematon siementäjä.
ellauri142.html on line 624: Shri Krishnan moninaiset nimitykset ovat: ajuripoika, vaunujen ohjaaja, kuolematon, ikuinen, voimallinen, mahtava, suuri, majesteetillinen, siunattu herra, kaikkivaltias, kaikkinäkevä, jättiläisten kuolettaja, kääpiöiden puuduttaja, korkea herra, valon antaja, kanankakan kantaja, hypnoottinen huijari ym. aina sen mukaan miltä kannalta aappa Hänet tuntee ja Häntä katselee.
ellauri142.html on line 660: Kun nyt tuli puheexi, niin voisi tähän väliin vähän kerrata teologian luonnonhistoriaa. Alotetaan elukoista, kuten serkkuapinat, joilla ei tiettävästi ole minkäänlaista henkiolioiden palvontaa. Nää ns. älyttömät luontokappaleet jahtaavat ja pakenee vain toisiaan, ja bylsivät toisia samanlaisia milloin luvan saavat. Siinä kaikki, ja näyttävätpä olleen enimmäxeen aika tyytyväisiä, ennenkuin tää herra-apina tuli ja otti lähes kaikki villit elukoista hengiltä ja loput ruokakomeroonsa elinkautisvangixi.
ellauri142.html on line 731: Joopa joo. Alan olla aika väsyttävä. Mut onxe mun vika et herran laulu on näin puiseva?
ellauri142.html on line 795: No tulihan se sieltä: Demoniset olennot eivät löydä edes omaa persettään, heissä ei löydy puhtautta, ei oikeutta eikä totuutta. He sanovat: ”maailmassa on olemassa yhtä vähän totuutta, oikeutta kuin jumaluuden olemustakin, ja maailma on syntynyt sattumien leikin johdosta ja on olemassa ainoastaan nautintoja varten”. (No ei, kärsimyxiä varten myös. Ei kärsimyxiä, ei nautintoja. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin.)
ellauri142.html on line 810: ”Nämä viholliseni minä olen kukistanut, ja toiset minä myös hävitän. Minä olen herra, minä iloitsen, minä olen täydellinen, voimallinen ja onnellinen.
ellauri142.html on line 812: Toisin kuin Jumala, joka ei koskaan sano mitään tämänsuuntasta. Joka palvelee meitä nöyrästi kuin Anhevanmaan pikku nekrutarjotin: saisko olla vielä muuta herra apina? Jumalanpalvelusta, LOL.
ellauri142.html on line 839: Ei vaitiskaan, jakshat on jotain meemihyvixiä ja rakshasat vastaavia pahixia. Tollasia julkkixia, Kim Kardashianeja ja Kanye Westejä. Kyltäs on paljon järkeä, herrasväen herrat on tollasia läpinäkyviä arvoja, keskiluokalla ne on jotain urheilijayrittäjiä, supermiehiä ja hämähäkkinaisia, laahuxella vaan hautakiviä ja kossupullon henkiä.
ellauri143.html on line 139:

Ekassa luvussa on aika vitusti jalkafetishiä. Primaatit imuskelee silverbackin varpaita. Tuonnempana ei jumalasta ole paljon puhetta. Se sinänsä on virkistävää. Ainoot herrat on noita oikeita herra isoherroja.
ellauri143.html on line 1248: Never underestimate the power of the dark side of the force. Nilkin pitää pitää mielessä, että herra se on herrallakin.
ellauri144.html on line 54: H. G. Porthan oli sukujuuriltaan karjalainen kuten Einen käly Lea. Hänen isänsä puolelta suku johti viipurilaiseen kauppiaaseen Kustaa Purtaseen, jonka poika oli päässyt pappisuralle ja vaihtanut nimensä hienompana pidetyksi (ja de facto hienommaxi) Porthaniksi. Isä toimi kirkkoherrana Viitasaarella, jossa Henrik Gabriel syntyi 1739. Isä tuli mielisairaaksi Henrik Gabrielin ollessa viiden, ja tämä päätyi enonsa, Kruunupyyn kirkkoherran Gustaf (Kustaa) Jusleniuksen huollettavaksi. Gustaf Juslenius oli ensimmäisen cunnofiilin Daniel Jusleniuksen poika, ja Porthan sai häneltä vaikutteita kansallisiin harrastuksiinsa. Se oli se Juslenius joka sanoi "Juu juu" kun housut palo. Toinen Porthanin suomalais-isänmaallisuuteen vaikuttanut piirroshahmo oli piispa K. F. Mennander. Porthanin ajattelun ohjenuorana olivat kuitenkin ennen muuta valistusfilosofian empiiriset ja rationaaliset menetelmät. Hyvin pahoja! vaikeroi ruusuristiläiset vaimeasti vähän etelämpää.
ellauri144.html on line 702: Olipa taas kerta kaikkiaan paxua paskanjauhantaa Suomen Uupperalta. New Yorkerin partapozolla on täysi syy olla tyytyväinen tähän suorituxeen. Ryssäviha, Ukraina ja kukkahattueläinsuojelu samassa rintamassa niinkuin luoja on sen tarkoittanut. LOL, luonnonvaraisille eläimille on Tshernobylin epähuomiossa syntynyt ihmisiltä vapaa villiinnytysalue ollut herran lahja. Lisää tällästä, ja suuremmat lusikat, ne huutaa kuorossa.
ellauri145.html on line 596: Rakas herra professori,
ellauri145.html on line 601: Maailmaan laittamistani lapsistakin puntaroin koko lailla epäröiden, josko kaikki ”Jumalan valtakuntaan” tulevat myös tulevat Jumalasta11. Tänä syksynä menin mahdollisimman vähissä vaatteissa kahdesti omiin hautajaisiini, ensin kreivi Robilantina (ei – hän on poikani, siinä missä minä olen luontoni pohjalta Carlo Alberto), mutta minä itse olin Antonelli12. Rakas herra professori, teidän pitäisi nähdä tämä rakennelma13. Koska olen täysin kokematon seikoissa, jotka luon, teille kuulukoon kaikki kritiikki, olen kiitollinen voimatta luvata hyötyväni. Me artistit olemme opettamattomissa. – Tänään katselin – henkevänmaurilaista – operettiani, tyydytyksekseni totesin tässäkin tilaisuudessa, että nyt ovat Moskova yhtä hyvin kuin Roomakin grandiööseja asioita14. Ymmärrättehän, maisemaakaan varten ei minulta puutu lahjakkuutta.
ellauri145.html on line 1024: Pour tous, dans la société ; Koko herrasväki on siitä varma;
ellauri145.html on line 1033: Et Notre-Seigneur a rêvé ! Ja meidän herra näki unta!
ellauri145.html on line 1105: Doux comme le Seigneur du cèdre et des hysopes, Suloisena kuin seetrin ja iisoppien herra,
ellauri146.html on line 218: Keskinkertainen Gottschall on keskinkertaisemman Aarne Kinnusen kanssa samoilla sovinnaisilla herrasväen linjoilla: Ueberhaupt bedarf das komische Lied eines geschmackvollen Haltes, in seiner ausgelassenen Stimmung einer sittlichen Hemmung, wenn es nicht in eine plebeje Zotenpoesie ausarten oder jenen dilettantischen Reimschmieden und Versmachern anheimfallen soll, welche in die Saiten greifen, wie des Silen's Maulesel in die Saiten Apoll's. Schmack schmack, sehr smackhaft.
ellauri146.html on line 238: Das Fräulein lispelt: „Wieso?“ Neiti kysyy: niinkö, herra rovasti?
ellauri146.html on line 503: — Donc ce que j’ai voulu, Seigneur, n’existe pas ! — Eli herraa sellaista kuin halusin ei ole !
ellauri147.html on line 538: Tästä kaikesta on jo paasattu Propheta Jesaian esipuheessa. Nää on hyvinkin arkoja asioita koukkunokille. Sanhedrin hylkäsi Jeesus Nasaretilaisen hakemuxen Messiaaxi, koska se ei ollut sotaherra eikä luvannut toteuttaa ennustuxia, joiden mukaan Messias alistaa miekalla kaikki muut kansat juutalaisten alamaisixi vielä haudan tällä puolella. Nu onnistuuhan se Googlen ja bitcoinienkin avulla, vaikka hitaammin.
ellauri151.html on line 1064: Rokan hahmo korostaa Tuntemattoman toista syväteemaa: kuria. Rokkaa siedetään, mutta vaientajansa hänkin kohtaa. Herra se on herrallakin. Kuri-Suomen kasvattama Vanhala on lopulta selviytyjä ja kansanvaltaisuutta edustava joukkuepelaaja. "Talis est bellum." Vitun tolvana. Bellum on neutri.
ellauri153.html on line 489: Carlson Lauri, [8.12.2021 12.36] HERÄÄ! Oza irti kirkonpenkistä! Kuuntele nyt tarkasti, kuin Kalevi Jankko, Jankon betoni, tämä herran sana: HAISTA SINÄ PASKA! Terv. Aabrahamin ja Iisakin jumala. Thanks for listening. Aasia kunnossa.
ellauri153.html on line 765: 23 Sen lisäksi että Abigail vapautui huonosta avioliitosta, häntä odotti toinenkin siunaus. Kun Daavid sai tietää Nabobin kuolemasta, hän lähetti sanansaattajia kosimaan Abigailia. Tämä vastasi: ”Tässä on orjattaresi palvelijattarena pestäkseen herrani palvelijoiden keskijalat.” Mahdollisuus avioitua Daavidin kanssa ei selvästikään muuttanut Abigailia. Hän jopa tarjoutui palvelemaan Daavidin palvelijoita! [ Jumpe, kerrankin kunnolla nöyrä ämmä!
ellauri155.html on line 49: Heidäthän on moneen kertaan julistettu herra- ja frouvaköörien haukkumana hylkiöiksi, idiooteiksi, foliohatuiksi, rokotevastaisiksi ja kulkutautimyönteisiksi. Ainoastaan kansanedustaja Ano Turtiainen (VKK) sekä perussuomalaisten lohjalainen kunnanvaltuutettu Ossi Tiihonen tuntuvat säilyttäneen terveen järkensä. He ovat asettuneet yksilön oikeuksia ja terveyttä puoltaviksi kansalaisiksi.
ellauri155.html on line 141: herra, isä, paapa, papitar, seniori, paavi, pappi, vanhin, presbyteeri, patriisi, senaattori, patruuna, isäntä, padre, apotti, abba, hopeaselkä, taatto, ukko, äijä, ämmyrkäinen, pohjan akka, vaka vanha Väinämöinen, lääninherra
ellauri155.html on line 177: hovi, eliitti, herrasväki, ylimystö, aateli, säätyläistö, aristokratia, valiojoukko, bramiinikasti, ykkösdivari, kärkijoukko, avantgarde, paras A-ryhmä, kova luusto, kaaderi, kerma, tulenkantajat, kiila, etujoukko, rikkain promille
ellauri155.html on line 206: Ortodoksisessa kirkossa rovastin arvo (m.kreik. πρωτοπρεσβύτερος, ven. протоиерей ’ensimmäinen pappi’) voidaan myöntää papille, joka on palvellut pitkään menestyksellisesti ja nuhteettomasti. Se annetaan yleensä pitkään palvelleelle kirkkoherralle. Ortodoksisessa kirkossa rovastin arvon voi saada myös teologian tohtori. Pappismunkeilla vastaava arvo on arkkimandrilli.
ellauri155.html on line 573: Siitä että ne juuttaat murhasivat jee-suxen ei sovi niille liikaa kantaa kaunaa eikä messuta. Kyllä se niitä vähän hävettää izeäänkin. Ja sehän oli Jehovan tarkoituskin ihan alunperin. Siitä huolimatta herra pani juutalaiset siitä kovan hinnan maxamaan. Nyt on pantu vahinko taas kiertämään filistiineille.
ellauri155.html on line 729: Traktaatissa Hume väittää, että vapauden oppi saa alkunsa uskonnosta, joka on ollut hyvin tarpeettomasti kiinnostunut tästä kysymyksestä. Hän jatkaa väittäen, että "välttämättömyyden oppi, minun selittämäni mukaan, ei ole vain viaton, vaan jopa eduksi uskonnolle ja moraalille". Tutkielmassa Hume tekee selväksi, miten hänen välttämättömillä periaatteillaan on "vaarallisia seurauksia uskonnolle". Voidaan esimerkiksi sanoa, että on olemassa jatkuva välttämättömien syiden ketju, ennalta määrätty ja ennalta määrätty, ulottuen kaikkien alkuperäisestä syystä jokaisen ihmisen olennon jokaiseen tahdoseen... Kaikkien tahtojemme perimmäinen Kirjoittaja on maailman Luoja, joka ensin antoi liikettä tälle valtavalle koneelle ja asetti kaikki olennot siihen erityisasemaan, josta jokaisen myöhemmän tapahtuman, väistämättömän välttämättömyyden vuoksi, on johdettava. Ihmisen toiminnalla ei siis voi olla moraalista turpitaatiota lainkaan, koska se etenee niin hyvästä syystä; tai jos heillä on turpitudet, heidän on otettava Luojamme mukaan samaan syyllisyyteen, vaikka hänen tunnustetaan olevan heidän perimmäinen syynsä ja tekijänsä. (EU 8.32/99–100) Eli kaikki paska onkin herra isoherran oma syy, mikä oli todistettava!
ellauri155.html on line 928: Lord of the future, guardian of the past, Tulevaisen herra, menneen holhooja,
ellauri156.html on line 668: 7 Silloin Natan sanoi Daavidille: »Se mies olet sinä. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: ’Minä voitelin sinut Israelin kuninkaaksi lampaanrasvalla ja pelastin sinut Sauli Niinistön käsistä. 8Minä korotin sinut herrasi asemaan, annoin herrasi vaimot sinun syliisi ja annoin sinulle Israelin ja Juudan heimot. Jos tämä on vähän, voin antaa vielä mitä tahansa muutakin. 9
ellauri156.html on line 679: Second, note that Nathan is sent to David. Twelve times in the last chapter the word “sent” is employed by the author. A number of these instances refer to David “sending” someone or “sending” for someone. David is a man of power and authority, and so he can “send out” for whatever he wants, including the death of Uriah. Now, it is God who does the “sending.” Herra se on herrallakin. Is David impressed with his power and authority? Has he gotten used to “sending” people to do his work for him (like sending Joab and all Israel to fight the Ammonites)? Let David take note that God is sending Nathan. He is a godsend to Dave.
ellauri158.html on line 218: Kaikki mikä on, on jumalassa, eikä mikään voi olla eikä tulla tajutuxi ilman ko. heppua. Me ollaan kaikki herran kellon rattaita. Mutta ollaanko me moodeja? No ei Pentti tässä kohtaa sano sitä.
ellauri159.html on line 609: Wikipedia defines hope as “The emotional state, the opposite of which is despair, which promotes the belief in a positive outcome related to events and circumstances in one’s life.” Hmm. Musta hope ei nyt ole ihan uskomista hyvään lopputuloxeen, vaan sitä että pidetään sille peukkuja vaikka lopputulos on ihan herrassa. Hoping in God ei musta tarkoita mitään, "toivon jumalaan?". Voi toki panna toivonsa johonkin, vaikkei se vaikuta ollenkaan vakuuttavalta, noin niinkuin paremman puutteessa. Voihan siitä olla jotain hyötyä.
ellauri160.html on line 607: 34:12 Niin että sen herrat pitää kutsuttaman herroiksi ilman maakuntaa: ja kaikki sen pääruhtinaat pitää saaman lopun.
ellauri160.html on line 681: – Kyllä minä sitä välillä edelleen mietin, että herranjestas, siellä minä olen vain aamupuuroja kokkaillut autuaan tietämättömänä siitä, mitä Niko kääri muovipusseihin siinä pöydän kulmalla.
ellauri161.html on line 218: Nicon mukaan hän sai Alain Delonin kanssa yhteisen pojan, näyttelijä ja valokuvaaja Christian Aaron ”Ari” Boulognen (s. 1962), jota Delon ei ole koskaan tunnustanut omakseen. Arin isäksi sen sijaan tunnustautuu ranskalainen virkamies Jean-Marc Billancourt. Billancourtin mukaan hän on lähes täydellinen Delonin kaksoisolento, mikä oli kätevää naisten parissa: näin hän päätyi tapamaan myös Nicon. Nico luuli Billancourtia Deloniksi, ja parilla oli suhde. Billancourt paljasti todellisen identiteettinsä Nicolle, kun tämä kertoi että odottaa parin lasta – mutta Nico ei halunnut uskoa Billancourtia, kun mies sanoi ettei olekaan Delon. Eräänä päivänä Nico vain häipyi jättämättä osoitettaan, eikä se Billancourtia sinänsä haitannut, sillä mies oli jo perheellinen. Myöhemmin Billancourt näki Arin kutsuilla, ja silloin jotain loksahti kohdilleen. Viimeinenkin epäilyksen häivä isyydestä poistui, kun mies näki lehdestä kuka Arin äiti on. Billancourt kuitenkin sanoo, ettei häntä ole uskottu, kun hän sanoo olevansa Nicon pojan isä. "Mitä Teihin tulee, herra Delon, minulla on voimakas tunne siitä, että Te ainakaan ette epäile kertomaani hetkeäkään."
ellauri161.html on line 799: Orabo mente Dominum, Pyydän herraa mielelläni,
ellauri162.html on line 471: Tiettyjen kasvonpiirteiden näkeminen tosiaankin tuotti hänelle suoranaista tuskaa. Eräille kasvotyypeille ominaiset ystävällisen alentuvat, nyrpeanhappamat ilmeet hän otti melkeinpä henkilöönsä kohdistuvina loukkauksina. Hänen teki mieli sivaltaa korville tuotakin herraa, joka seisoskeli keskellä katua ja siristeli silmiään tärkeän näköisenä, samoin tuota, joka keikkui kannoillaan ja myhäili itsekseen silmälasit nenänsä päällä, puhumattakaan tuosta, joka oli pohtivinaan suuriakin ajatuksia ahmiessaan kulmat kurtussa unettavaa palstantäytettä ja puuduttavia pikku-uutisia jostakin sanomalehdestä.
ellauri162.html on line 689: Aika läpinäkyvä on Bernanoxen Ykän evankeljumi. Rikkaille se määrää laupeutta ja köyhille ylpeää mutta nöyrää köyhyyttä. Isomaha flaami siteeraa pappa Leo XIIIn kuulua kapitalismikirjettä. Paxulainen oli mielestään parannuxen tehnyt ex-demokraattipappi. Tässä pappien seurustelussa on lieväshti homoshtelua. Oliko Bernanoskin sellainen? Le bon dieu n´aime pas que on touche sa justice. Lutherus oli kuollessaan bonhomme ventru avec une grosse lippe. Lälläs lää. Martti hanhia ovat niikö Nils Holgerssonissa. Heikot ja lapset tottelevat, se on niiden fortea. Ne sutor supra crepidam. Etkö sinää muiista mitää sinää lupaasit, kysyy herra isoherra viimeisellä tuomiolla. Eikös me jo sovittu? Herra isoherra on vihainen, jos talentti ei ole pantu kasvattamaan korkoa.
ellauri163.html on line 112: Dekalogi. Noin 10 käskyä, joista on toisaalla jo paasaus. Käskyjen numerointi puuttuu, joten tarkka lukumääärä on ihan herrassa.
ellauri163.html on line 114: Kiukkuinen jumala. Paras rakastaa jumalaa, sillä herra sinun jumalason kiivas jumala teidän keskellänne, ettei herran sinun jumalas viha julmistuisi sinun päälles, ja hukuttais sinua maasta, kuten kävi Nooalle. (Ai niin sehän kyllä lupasi ettei enää hukuttaisi meittiä. No kexii sitten jotain muuta.)
ellauri163.html on line 142: Julmia lakeja. Sodankäyntiin sovellettavia lakeja. Vierastiimiläisten kanssa sopii olla oikein julmana, kaikki vihulaiset halki poikki ja pinoon vaan. Paizi ne joiden naisia sopii bylsiä ja lapsia käyttää välipalana. Vaan hukuta ne peräti: nimittäin hetiläiset, amorilaiset, kanaanealaiset, pheresiläiset, heviläiset ja jebusilaiset, niinkuin herra sinun jumalas sinulle on käskenyt.
ellauri163.html on line 146: Hölmöjä lakeja. Vaimon ei pidä miehen asetta kantaman, eikä myös miehen pukeman ylensä vaimon vaatteita, sillä jokainen, joka sen ekee, on herralle sun jumalalles kauhistus. Sanoo herra joka nähdään useimmiten yöpaidassa. Älä kynnä härjällä ja aasilla. Älä pue ylles villa-pellavasekotteita. Laita paituliin neljään kulmaan rihmoja, ne on jumalasta söpöjä. Törkeitä neizyyspykäliä. Avionrikkojat on molemmat tapettava. Ennen papin aamenta bylsitty kihlattu listitään kaupunkioloissa, koska se ei huutanut, maalla se pääsee varoituxella, jos ei ollut ketään kuulolla. Kaikissa muissa tapauxissa sakotetaan siikliperunoilla. Mutta TÄRKEÄÄ: kenenkään ei pidä ottaman isän emäntää (Niin Ruuben!) eikä myös paljastamaan isänsä peitettä (kuulitko Haam!)
ellauri163.html on line 148: Hulluja lakeja. Ei kuohitun ja raajarikon pidä tuleman herran seurakuntaan. (Hetkinen, Jeppe taisi rikkoa tätä pykälää?) Eikä pidä myös äpäränä tuleman herran seurakuntan, eipä vielä kymmenenteen polveenkaan asti. Isi taisi olla 10. polven Barkmannin äpärä, eli sille oli tie selvä jo. Ammoniitit ja moabiitit ei nekään kelpaa. Entäs Taavetti, joka oli puolimooabiitti? Ehkä se pääsi puoleenväliin sisälle. Nää oli jotain vanhoja kaunoja. Niille ei saa edes päivää sanoa, vaa pahaa toivoa. Vitun pitkävihaisia nää koukkunokat.
ellauri163.html on line 152: Hassuja lakeja. Jos mies potkaisee vaimon pihalle, niin se ei saa toisen miehen jälkeen ottaa sitä uudestaan, koska se on saastunut. Karta spitaalisia, ettei käy niinkuin Mirjamille. Muista mitä herra sinun jumalas teki Mirjamille, tiellä kun te Egyptistä läxitte. Pilvi siirtyi pois teltan yläpuolelta, ja Mirjam oli spitaalista valkoinen kuin lumi! Kun Aaron kääntyi Mirjamiin päin, hän näki, että tämä oli saanut spitaalin! Niin Mirjam pantiin karanteeniin leirin ulkopuolelle viikoxi, eikä kansa purkanut leiriä ennenkuin hänet oli tuotu takaisin.
ellauri163.html on line 165: Sanktiot. Jos teet työtä käskettyä, herra sinun jumalas tekee siun korkiammaxi kaikkia kansoja maan päällä. Siunattu olet kaupugissa, siunattu olet pellolla. Siunattu on koris ja tähtees. Ja herra asettaa sinun pääxi, ei hännäxi.
ellauri163.html on line 171: Todistajien allekirjoituxet. Noniin, jahka käyttäydytte sovitusti, herra sinun jumalas ympärileikkaa sinun sydämmes ja sinun siemens sydämmen. Tässä nää nyt on, pane piippuusi ja polta. Mutta varokkin lähtemästä kilpailijan kelkkaan! Seurauxet ovat hirveät! Minä otan tänäpänä taivaan ja maan todistajixi teistä plus teidän siemenistä. Riippukaa nyt minussa.
ellauri163.html on line 506: "Jumala hautasi Mooseksen ruumiin jonnekin vuorelle olisiko ollut, eikä sitä ollut kukaan näkemässä" Jos kukaan ei ollut näkemässä, niin miten se on päätynyt Raamattuun? Käyttikö muuten iso herra lapiota vai taikoiko Mooseksen kylkiluusta lumikolan ja kaiveli sillä? Jos nyt joskus luet tämän jutun, niin annan yhden neuvon.. Ota ihan rauhallisesti täällä ateismi-palstalla. Minä en ole ikinä ostanut sikaa säkissä, enkä tekisi niin uskontojenkaan tapauksessa. Asia, ismi tai mikä hyvänsä täytyy tuntea juurta jaksain, jotta voi ITSELLEEN rehellisesti sanoa ottaneensa niin paljon selvää, että kykenee tekemään perusteltavan ratkaisun liittymisestä tai sen tekemättä jättämisestä. Minä pystyn perustelemaan täydellisesti, miksi en ikäkuunapäivänä liittyisi lahkoonne, mutta perustelut sille miksi SINÄ siihen kuulut, ovat niin typerät ja puuttelliset, että myötähäpeää vain herättää.
ellauri163.html on line 974: Söderblomin ajatus frambringareista, tuojajumalista, jotka ovat kulttuurihyvien alku, kuvaa jumalia, jotka eivät ole vihaisia kuin Jahve. Hän itse pohdinnoissaan, voiko Kiinan taivaan herraa koskevat ajatukset liittää frambringare (producteur) -uskon piiriin on kristinuskon suhteen frambringare. Hänen ajatuksensa, miten ajatus Jumalasta taivaassa voisi olla tuontitavaraa Kiinasta joskus ensimmäisen vuosituhannen alkupuolella on kiinnostava, mutta juuri tässä suhteessa. Ajankohta olisi kyllä yllättävän myöhäinen. Taivaalle on kaikki apinat tirkistelleet ja väistelleet Ukon nyrkkiä, ei siihen tarvi vinosilmiä.
ellauri164.html on line 62: Eli Bernadotten ärsyttävä pappissetä siis kysyy pappisveljenpojalta: "Oletko lukenut Paul Claudelin panttivankia?" Vastasin, etten edes tiedä kenestä tai mistä hän puhui. - "Mennään! Hyvä. Kyse on pyhästä tytöstä, joka kaltaisesi seurakunnan papin neuvosta kieltää sanansa, nai vanhan luopionsa, vaipuu epätoivoon, kaikki sillä verukkeella, että estää paavia joutumasta vankilaan, ikään kuin Pyhän Pietarin jälkeen paavin paikka ei olisi pikemminkin Mamertinessa kuin palatsissa, joka on koristeltu ylhäältä alas renessanssin vitun homojen toimesta, jotka maalasivat siunatun Neitsyen mallina omat puppelipoikansa. Huomaa, herra Claudel on nero, en sano ei, mutta nämä kirjailijat ovat kaikki samanlaisia: heti kun he haluavat koskettaa pyhyyttä, he tahraavat itsensä ylevällä, he asettavat Ylevää kaikkialle! Pyhyys ei ole ylevää, mitä. Jos minä olisin ripittänyt sankarittaren, olisin ensin pakottanut hänet muuttamaan linnunnimensä oikeaksi kristilliseksi nimeksi - hänen nimensä on nimeltään Sygne - ja sitten pitämään sanansa, koska lopulta meillä on niitä vain yksi, ja pyhä isämme paavi itse ei voi tehdä asialle mitään.
ellauri164.html on line 359: Bernanon eli kuusikymppisexi, ehti täyttää. Pappi ei. Ennen kaikkea se on tosi naiivi. Siis oli. Ei siitä olis ollut millään kirkkoherraxi. Moi, moi, moi, tää pappi tekee izestään tosi ison numeron. Ajatteleekohan se koskaan mitä toiset ehkä haluaisivat? Sen jumala on sille kokovartalon taustapeili: varokaa, esineet peilissä näyttävät isommilta kuin ne ovat. Pappipahan tuomio on selvä: se on epäonnistunut narsisti. Tai siis oli. Mitä väliä. Kaik on armoa, saa pappi vielä sanotuxi korvaan Peter Piskuilalle.
ellauri171.html on line 100: Raakel oli ottanut kodin epäjumalat ja laittanut ne kamelinsa satulaan ja istui niiden päällä. Laaban tunsi kaiken läpi, mutta ei löytänyt mitään. Raakel oli ottanut terafit ja pannut ne kamelin huonekaluihin! Hän sanoi isälleen: "Ole kiltti, herra, anna minulle anteeksi, jos en nouse puolestasi. Minulla on kuukautiset kuukausittain." Mä istun. Niinpä Laaban jatkoi etsintöjään, mutta hän ei löytänyt koti-epäjumalia. Sellainen naisten tapa, voi niiden kanssa! Sillä oli juoksu. Laittoikohan se pikkareihin sammalta. Se ei tunnu kuin istuisi pehmeällä kissanpojalla, pikemminkin siilillä. Siilit ovat kivoja, mutteivät mukavia housuissa.
ellauri171.html on line 181: Boasin nimi tarkoittaa sadon herraa. Ruth tarkoittaa toivottavaa. 1+1=3! Ruth oli pakana. Boas oli lempeä häntä kohtaan, vaikka hänellä oli vain yksi tapaus hänen kanssaan. Ruut sai armon Boasin silmissä korjaamalla ensin ohraa ja sitten vehnää. Hyvää matkaa! Boaz tuuletti Barneya yöllä puimatantereella. Boas korjasi ja tuuli ohran itse puimatantereella. Sillä välin Ruth valmistautui tulemaan juutalaiseksi morsiameksi: Pese itsesi ennen ja jälkeen, ja voitele sinut tiedät missä, ja laita itseäsi meikkiin ja laske sitten sinut lattialle. Ja jo otti ohraleipä. Kohta oli pullat uunissa.
ellauri171.html on line 188:

ellauri171.html on line 198: Lisäksi hän kunnioitti lupaustaan ​​antamalla hänet takaisin Jumalalle. Herra antoi herra otti, kiitetty on herran nimi. Ota antaa kanankakan kantaa. Samuelista tuli lopulta viimeinen Israelin tuomareista, profeetta ja kuningas Saulin ja Daavidin neuvonantaja. Opimme Hannalta, että kun suurin halusi on antaa kunniaa Jumalalle, hän täyttää tämän pyynnön. Hän on todellinen kunnian imejä. Unbefriedigte Frau, toinen naisen näennäinen rooli Raamatussa. Jatka lukemista alta.
ellauri171.html on line 221: Kun Jumala herätti Jehu-nimisen miehen tuhoamaan epäjumalanpalveluksen, Isebelin hoviherrat heittivät hänet parvekkeelta, missä Jehun hevonen tallasi hänet. Koirat söivät hänen ruumiinsa, aivan kuten Elia oli ennustanut. (Kaikki oli tietysti järjestetty etukäteen ennusteen mukaisesti.) Ei se edes ollut niin vaikeaa. Jezebel on niin selvä tapaus myrkyllisestä poliittisesta mudanheittelystä, että hänelle on alla oma itemi. Jatka lukemista alta.
ellauri171.html on line 963: The land of Canaan comprises the modern regions of Israel, Palestine, Lebanon, Jordan and Syria. At the time when Canaanite religion was practiced, Canaan was divided into various city states. Baal oli se sama Iisebelin bali jota Hannibalkin palveli, nehän oli molemmat foinikialaisia. Toiset pelkää eliä ja toiset balia. El tai bal, ylijohtaja tai herra, paljon väliä. Sano vaan hannixi balit jäi aidalle.
ellauri171.html on line 1181: 4 Juuri silloin Boas saapui Betlehemistä ja tervehti elonkorjaajia: "Herra olkoon teidän kanssanne!" "HERRA siunatkoon sinua!" he vastasivat. 5 Boas kysyi leikkuukoneensa valvojalta: "Kenelle tuo mehukkaannäköinen nuori nainen kuuluu?" 6 Valvoja vastasi: "Hän on mooabilainen, joka palasi Moabista Noomin kanssa. 7 Hiän sanoi: 'Anna minun poimia ja kerätä lyhteitä leikkuukoneen taakse.' Hiän tuli kentälle ja on jäänyt tänne aamusta tähän päivään, lukuun ottamatta vessakäyntejä ja lyhyttä lepoa tarhassa." 8 Niin Boas sanoi Ruutille: "Tyttäreni, kuuntele minua. Älä mene poimimaan toiselta alalta äläkä mene pois täältä. Pysy täällä naisten kanssa, jotka työskentelevät minulle. 9 Tarkkaile peltoa, jolla miehet korjaavat, ja seuraa naisten perässä. Olen sanonut miehille, etteivät he tafsaa sinua, ainakaan sieltä. Ja aina kun sinulla on jano, mene ja ota juotavaa vesipurkeista, jotka miehet ovat täyttäneet." 10 Tämän jälkeen hiän kumartui kasvot maahan. Hiän kysyi häneltä: "Miksi olen saanut niin suosion silmissäsi, että huomaat minut - ulkomaalaisen?" 11 Boas vastasi: "Minulle on kerrottu kaikki, mitä olet tehnyt anoppisi hyväksi miehesi kuoleman jälkeen - kuinka jätit isäsi ja äitisi ja kotimaasi ja tulit asumaan kansan luo, jota et tietää etukäteen. 12 HERRA maksakoon sinulle, mitä olet tehnyt. Saakoon sinulle runsaan palkkion HERRA, Israelin Jumala, jonka siipien alle olet tullut turvaan. " 13 "Saanko edelleen löytää armon silmissäsi, herrani", hän sanoi. "Olet saanut minut rauhoittumaan puhumalla ystävällisesti kuin palvelijallesi, vaikka minulla ei olekaan yhdenkään palvelijasi asemaa." 14 Aterian aikaan Boas sanoi hänelle: "Tule tänne. Ota leipää ja kasta se viinietikkaan." Kun hän istui sadonkorjuukoneiden kanssa, hän tarjosi hiänelle paahtomaissia. Hiän söi kaiken, mitä halusi, ja hänellä oli vähän yli.
ellauri172.html on line 399: Sei dem Himmel künftig untertan.' Luvattakoon taivaan herralle.
ellauri172.html on line 990: Kaisa Oravisto kysyi Tehtaankadulla niiden ovella että voitasko sextata. Kylmie herrantähen säikähin. Vaikka se tarkoitti vaan pusimista, kuten myöhemmin kävi ilmi.
ellauri180.html on line 465: Meidän talvimonokulttuuriin ei mamuilla ole mitään asiaa, nää on mun maita ja minähän sen oravan myrkytän. Taino mun herran maita muzehän on sama asia. Meidän yhteisiä, kuten koti uskonto ja isänmaa.
ellauri180.html on line 469: Kehittyneen barditeollisuuden avulla Jenkkilä on yhdistänyt nämä 2 mallia, niin että havenotit on saatu samaan aikaan sekä pitämään kiinni kerrostuneen termiittipesän vanhoista meemeistä että uskomaan American dreamiin päästä ize penthousekerroxiin herrahississä kun nalli napsahtaa ja onni sattuu potkaisemaan 2-3 paskaduunissa seppoilevaa izeyrittäjää. Kiitos bardit! Ilman teitä tää ei olis syntynyt, ja ilman räjähdysmäistä kasvua se ei pysyis pystyssä. Nyt on punakone alkanut jo yskähdellä. Kohta koittaa bardi Byronin ennustama pimeys.
ellauri181.html on line 45: Estyneet lukekoot Kafkaa ja kiukustuneet Melvilleä. Munattomia ne oli molemmat. Tämä on kamalaa! Hänen hirvittävä hymynsä ja tuollainen pako! Kafkan haudalla on terävää terskaansa kohti kapeneva hautakivifallos. Ilman esinahkaa tietysti. Vain lapsettomalla vanhallapojalla näyttää olevan pikkukiviä haudalla. Mitä ironiaa. - Käykö paljon henkilöitä Ransun haudalla (saxaxi jota Phil ei osaa)? Ei paljon mutta aina merkittäviä kuten te herra professori! Ainoa sopiva ateria nälkätaiteilijalle on puolikas sitruunaa. Tyhmä shixa ei ymmärrä eikä osaa arvostaa suuren kirjailijan ankaraa ruokajärjestystä. Hölmö, se sanoo viisaasti.
ellauri181.html on line 83:

"Akatemian herrat! | Teet minulle kunnian pyytää minua toimittamaan raportin akatemialle apinani elämästäni. | Tässä mielessä en valitettavasti voi noudattaa pyyntöä. Lähes viisi vuotta erottaa minut apinoista, […]. Tämä saavutus olisi ollut mahdotonta, jos olisin izepäisesti halunnut pitää kiinni alkuperästäni, nuoruuteni muistoista. Pelkkä luopuminen liitetiedoista oli ensisijainen prioriteetti, jonka olin asettanut izelleni; Minä, vapaa apina, alistuin tälle ikeen. Tämän seurauxena muistoni sulkeutuivat minulle yhä enemmän. " … välillä … "... Avoin sanoen, niin paljon kuin haluan valita kuvia näihin asioihin, suoraan sanottuna: Apeisuutenne, herrat, jos teillä on jotain tällaista takananne, ei voi olla kauempana teistä kuin minun. Mutta jokainen, joka kävelee täällä maan päällä on mielissään on kantapää : pikku simpanssi kuin iso Achilles . " "Ja opin, herrat! Voi, opit, kun sinun täytyy; yxi oppii, kun haluaa pääsyä; yxi oppii armottomasti. Piiskaalla valvotaan izeään; yxi repii izensä pienixi vastarinnoixi. Apinaluonto juoxi minusta ja pois kiertäen izensä yli, niin että ensimmäisestä opettajastani ize tuli melkein apina, piti pian luopua opetuxesta ja viedä sanatorioon. Onnexi hän tuli pian taas ulos. " "Nämä edistysaskeleet! Tämä tietosäteiden tunkeutuminen kaikilta puolilta herääviin aivoihin! En kiellä: se teki minut onnellisexi. Mutta myönnän myös: en yliarvioinut sitä edes silloin, kuinka paljon vähemmän tänään. Ponnistelulla, jota ei ole koskaan toistettu maan päällä, olen saavuttanut eurooppalaisen keskimääräisen koulutuxen. Ehkä se ei olisi izessään mitään, mutta se on jotain siltä osin kuin se auttoi minua ulos häkistä ja antoi minulle tämän erityisen ulospääsyn, tämän inhimillisen ulospääsyn. " ... hän päättelee yhteenvetona : "Kaiken kaikkiaan saavutin sen, mitä halusin saavuttaa. Älä sano, että se ei ollut vaivan arvoista. Sitä paizi en halua kenenkään tuomiota; Haluan vain levittää tietoa; Ilmoitan vain; Ilmoitin sinulle vain, herrat akatemiasta. "
ellauri183.html on line 59: In the 20th century, the word was further refined, acquiring iz contemporary meaning of a naturalistic approach to life, focusing on the well-being and freedom of humans. Siinä on luoja korvattu luomakunnan herralla. Termiittiapina palvoo avoimesti omaa raidallista persettään. Jotakinhan pitää aina palvoa. Lähteet:
ellauri183.html on line 497: Uudessa testamentissa on jumalaniskemän lisäxi kaksi muutakin Ananiasta: ylimmäinen pappi Ananias ja sokko Ananias, jolla oli osaltaan vaikutus Paavalin kääntymykseen Jeesuksen seuraajaksi, muttei ketään jonka vaimo on Sua. Sua kohti herrani, sua kohti ain. Tarkoititko sinua? Ananiaan niminen kaupunki on VT:ssä (Nehemiah 11:32) whose name means "protected by God." Or perhaps the meaning of the name Ananiah is: The cloud of the Lord. It is probably the modern Beit Hanina, a small village 3 miles north of Jerusalem.
ellauri184.html on line 183: Yäk! Iljettävä häpy paljastuu! Ja sitten tulee vizaa paljaalle pyllylle! Tää kuumottaisi markiisi de Sadea. Se ketä tässä on oikeasti toxinen on Naahum ize. Feministipuhe pannaan pirun suuhun, se on kiusausta, joka tulee saatanalta ja sen tyttäreltä. Jeshuan muna alkaa nyökkiä sen kuunnellessa pirun raamattusitaatteja. Monikohan on vetänyt käteen pyhän kirjan ääressä? Monikohan pyhä sivu on liimaantunut yhteen onanoidun siemenen Elmer-liimasta? Vain herra tietää, ja kertoo pyhille ehkä myöhemmin.
ellauri184.html on line 459: Nyt tulee 1 mun mielikohdista: herra hän haisee jo. Hieman iso mutta kyllä tästäkin selvitään. Enpä muistanut että Martta ja Maria oli Lasaruxen siskoja. Lasarus ei ollut kovin innoissaan jatkoajasta. Ei pitänyt siitä mitä se ehti nähdä rajan takana. Varmaan musta enkeli vei päivänsankarin. Kuka käski toisten päälle kaataa kylmää mehua.
ellauri184.html on line 480: Ironista tää rahan pahennus tyypeillä jotka vaan odottelee pääsyä helmiäisportista vielä komeampiin oloihin. Ei se voi muuta olla kuin kateutta. Lällällää ne sanoo kun pohatat juuttuu kiinni kamelin perskarvoihin. Viimexi nauravat nauraa parhaiten. Kahta herraa ei voi palvella, toiselle kumartaja pyllistää toiselle. Paras olla pyllistämättä ollenkaan.
ellauri184.html on line 502: Nämä pöydät ovat yrjölammikoita, Jeshua siteeraa muistista Jesajaa. Puhtaus on puoli ruokaa ellei enemmän. Mutta hillize izesi, neuvoo herra isoherra Jeshuaa. Jeshuan jopi oli rakentaa, ei repiä. Vaikka kyllähän kirvesmiehet joskus purkavatkin vanhoja rakennuksia. Älkää villiintykö kaverit, pyyhkikää vaan rahanvaihtajilla pöytiä.
ellauri184.html on line 505: Eikös toi golden rule tule Moosexen 5. bestselleristä? Moosexen porukat kivitti kaverin joka pani ristiin tikkua pyhäpäivänä. Mooses kertoi että niin se herra isoherra käski sanoa.
ellauri184.html on line 545: Jeshua johtuu peukuttamaan vähän nolona universalismia. Eka sen piti olla messias tuppikulleille, muzen jutut uppos pakanoihin paljon paremmin. Sixe siteeraa Hesekielin luvusta 34 et herra isoherra hakee lampaat vaikka mistä puskista. Ja loppu on jo historiaa! Paavo Haavikkokin ymmärsi olla gentiilien apostoli, that´s where the big money is. Or was, nythän maailman rikkaimmissa on juutalaisia niin että nupit kolkkaavat. Kirjan oppineiden mielestä sananlevitys pakanoille oli pilkantekoa. Tästä saivat esinahkasodat uutta vauhtia.
ellauri184.html on line 591: Tuomas on kuin kaimansa Tom Hanx vähän retardi. Mihkä myö lähetään? Ei väliä, sillä mä olen tie, totuus ja elämä. Minne mä meen sinne menee tiekin, höperö. Philip sanoi Kiki olalla: Näytäppä herra isoherra. Tässähän mä oon, Jeshua leveili. Meniköhän perille? Toivottavasti, muuten ei tästä tule ihmeitä. Sutten seassa on oltava kilttejä kuin pulut ja kierosti kuin nippu käärmeitä. Puhukaa mitä sylki suuhun tuo, se sylki tulee multa ja mun isiltä.
ellauri185.html on line 536: No nyt alkaa selvitä mikä Kaalia ottaa Tolstoissa kaaliin eniten: se on yhtä kommunistinen kuin apostoli Luukasa! Se vainoaa herrasväkeä vaikka kuuluu siihen izekin. Luopio! Isänmaan ja -omaisuuden petturi!
ellauri185.html on line 601: Mutta hän uskoi vain apinan peruskiltteyteen. Tolstoi, kuten yleensä kaikki maailmanparantajat ja utopistit, edellyttää maailman parannussuunnitelmiaan tehdessään, varmaankin tietämättään, vain yhdenlaisia ihmisiä, nimittäin kilttejä. Me Laurilat tiedämme, että niitä on kahdenlaisia, hyviä (suomalainen herrasväki ja talonpojat) ja pahoja (ryssät ja kommunistin perkeleet).
ellauri185.html on line 667: Sinä olet velvollinen palvelemaan ja avustamaan miekan hallitusvaltaa kaikilla käytettävissäsi olevilla keinoilla: ruumiillasi, omaisuudellasi, kunniallasi ja sielullasi. Sillä sinä itse et tosin miekan suojaa tarvitse, mutta muu maailma ja sinun lähimmäisesi tarvitsevat sitä aivan välttämättömästi. Senvuoksi, jos huomaat, että tarvitaan pyöveliä, poliisia, tuomaria, herraa tai ruhtinasta, ja sinä huomaat itsesi kykeneväksi joihinkin näihin toimiin, niin on sinun itsesi siihen tarjouduttava ja pyrittävä, jottei välttämätön esivalta joudu halveksituksi, voimattomaksi ja kokonaan tuhoudu. Sillä maailma ei voi tulla ilman sitä toimeen" (E.m.t. S. 240).
ellauri185.html on line 689: Tämä ero yksityishenkilön ja virkahenkilön välillä on ensinnäkin sangen väkinäinen ja käytännössä on sitä varsin vaikea pitää selvänä. Täysikasvuinen, yhteiskunnassa toimiva säätyläinen on tuskin koskaan puhtaastaan yksityishenkilö Lutherin tarkoittamassa mielessä. Sillä vaikka hänellä ei olekaan mitään virka-asemaa eikä yhteiskunnan hänelle uskomaa luottamustointa, niin on hän aina moninaisella tavalla yhteiskunnan edustava jäsen, jos on herrasväkeä.
ellauri188.html on line 265: HS Vantaa|”Ei herran­jestas, autoilijat eivät tule tykkäämään” – Vantaan itä­reunalle on luvassa liikenne­järjestelyjä, jotka mullistavat pysyvästi yksityis­autoilijoiden elämän!
ellauri190.html on line 331:

Lisää herra Pettereitä

ellauri190.html on line 333: Tässä puolisensataa herra Petteriä plus 1 rouva, Zenobia, joka on otettu mukaan ihan säälistä. Tiedot ovat eräältä amerikkalaiselta sivulta. Kumma ettei yhtään amerikkalaista ole mukana? Ellei konkistadoreja lasketa. Hunnit olivat ilmeisesti Kiinan pohjoisnaapureita kiinalaiselta nimeltään Xiongnu. Ne miehittivät Saxan kansainvaellusten aikana ja saivat sillä lailla aikaan Rooman tuhon. Hitlerin Aatun aikana sanottiin sakemanneja vuorostaan hunneixi (the Huns). Ruottalaiset tunsi Attilan nimellä Atle. Listasta puuttuu ainakin toinen valloittava nainen, nimittäin Katariina Suuri.
ellauri194.html on line 518: André Maurystä on lyhkönen Wikipedia-artikkeli suomeksi, ei kuvaa, ei syntymä- eikä kuolinaikoja. Tunnetumpi kaima tekee hienoja urheilu- ja tandempyöriä jossain Ranskassa. Andre oli tärisevän kukkakaalikorvaisen Steniuxen oppilas ja kirjoitti väitöskirjan Tractatuxesta. Nyze varmaan tärisee jo izekin. André oli sivistynyt mies, jotenkin Carl-Erik Carlsonin tapainen vaatimaton ja vähäeleinen herrasmies, vaikka etäinen.
ellauri196.html on line 703: Hesekiel (יְחֶזְקֵאל "Jumala ei tapa vaan vahvistaa", hepreaksi Yəḥezqel) oli yksi Israelin profeetoista. Hän oli papin (Phil Cohen) poika ja toimi itsekin pappina Jerusalemin temppelissä. Ezekiel, like Jeremiah, is said by Talmud and Midrash to have been a descendant of Joshua by his marriage with the proselyte and ex-prostitute Rahab. Hänet vietiin Joakin von Ankan ja muun herrasväen mukana pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin vuonna 597 eaa. Hänen nimissään on Raamatun Vanhan testamentin Hesekielin kirja, joka on Hesburgereita koskevien tietojen päälähde.
ellauri196.html on line 891: Oikeassapa on Bauhausin isäntä: Niin sinä olet hyvä hölmö sinä, sanoi isäntä, ihmiset pitävät mitä haluavat pitää tai mikä heidän on pakko pitää; ei enempää. Uli ei voinut uskoa, että ihmiset voivat olla niin ilkeitä. Ulin piti tottua ihmisten tapoihin, jotka eivät parane kuitenkaan. Uli ei voi ihmisiä tehdä paremmixi. OIkeassa on Jee-suxen sana: olkaa kavalat kuin käärmeet, mutta vakaat kuin kyyhkyset. Tukala on syödä kirsikoita suurten herrain keskellä, syövät lihan ja luut ja kannat sylkevät. Herrain kanssa marjassa tai pellon laidassa on paha olla köyhänä, osatonta peijataan, hyvänahkaista pikkuapinaa koijataan. On vain oltava järkevä niin ei kellään ole nokan koputtamista. Neuvoi Bauhausin isäntä hurnus-peliä.
ellauri197.html on line 665: Muzitten ilman suurempia sydänhaaxirikkoja, se rupee joutilaaxi uskonnottomaxi herrasmiehexi ja luopuu jopa geniuxen hatusta. Vaik oishanse kivaa elää ikuisesti laahuxen meeminä näissä jaarituxissa, vai mitä hei? My self is satiated not. Housuni on täynnä satiaisia. Vitun vetelys.
ellauri198.html on line 70: Istutimme monta vuotta sitten Rauhixen pihaan 3 Moosexen palavaa pensasta taimista, jotka ostimme Perennapuutarha Pöntiseltä Kalkkisista. Sakari kuoli melko pian, ja Sirkkakin on huonossa hapessa, vain Olavi on ollut uskollinen herralle.
ellauri198.html on line 585: Of mischief happened to me, God knows when— Kuka lienee ollut asialla, piru vaiko herra,
ellauri203.html on line 557: Jälkeenpäin Pjotr (joka ei ollut mukana) koittaa lohduttaa kuvernöörskää: hyvinhän se meni. Sillä aikaa kuuluu toinen skandaali: Liisa hylännyt sulhasensa ja karannut Stavroginin kanssa Skvoreshnikkiin. No juhlat jatkuvat, herrasväki on liuennut mutta tilalla on kaikenlaista rupusakkia. Hirveää sählinkiä. Kuvernööri saa parrusta päähänsä. Kapteenin hyyskä on poltettu poroxi.
ellauri203.html on line 688: Sit pitäs vielä käydä läpitte noi Karamazinovin veljexet. Mutta se on luultavasti vielä pitkäpiimäisempi, ja poinzi takuulla on taas se sama: olin tuhma pliis saisinko koivuniemen herraa paljaalle pyllylle.
ellauri204.html on line 106: Mutta kun se laattialle putosi, siinä ei ollutkaan sammakko, vaan kaunis, lempeä-silmäinen kuninkaan-poika. Tästä nyt tuli tytölle hänen isänsä tahdon mukahan rakas kumppani ja puoliso. Tuo prinssi silloin kertoi, että häijy noita-vaimo oli hänen noitunut, ett'ei kukaan muu, kuin ainoastaan hänen nykyinen puolisonsa, olisi saattanut häntä kaivosta pelastaa, ja että he huomenna tulisivat yhdessä lähtemään hänen valtakuntaansa. Sitten he nukkumaan menivät, ja seuraavana aamuna, kun aurinko heidät herätti, saapui sinne vaunut, joita veti kahdeksan valkoista hevosta: kulta-valjahissa hevoset olivat ja niitten oli pää valkoisilla kamelikurjen-sulilla koristettu. Takana seisoi nuoren kuninkaan palvelia, tuo uskollinen Heikki. Tämä rehellinen poika oli, kun hänen herransa muuttui sammakoksi, surrut niin, että hän sydämmensä ympäri panetti kolme rauta-vannetta, jott'ei se surusta ja murheesta särkyisi. Mutta vaunut olivat tulleet nuorta kuningasta noutamaan hänen valtakuntaansa: uskollinen Heikki auttoi molemmat vaunuihin, asettui itse seisomaan taakse ja oli isäntänsä pelastuksesta aivan ihastuksissaan. Kun he kappaleen matkaa olivat kulkeneet, kuuli kuninkaan-poika takanansa rytisevän, ikään-kuin olisi joku särkynyt. Silloin hän kääntyi taakse-päin ja huusi:
ellauri204.html on line 115: Vielä kerran, jopa kaksikin, kuului matkalla rytinä, ja kuninkaan-poika aina yhä arveli vaunujen särkyneen, mutta vain vantehet katkesivat uskollisen Heikin sydämmen ympäriltä, koska hän näki herransa pelastetuksi ja taas onnellisena.
ellauri204.html on line 590: Hanna Kuusela kirkkoherran virkaan! Oulun hiippakunta sai sunnuntaina 2020 neljännen naispuolisen kirkkoherran, kun piispa Samuel Salmi asetti Sodankylän seurakunnan kirkkoherran virkaan seurakuntapastori Hanna Kuuselan. Ennestään hiippakunnassa seurakuntia johtavat naiset Kittilässä, Sievissä ja Tyrnävällä.
ellauri204.html on line 592: Mutta Rovaniemen seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi on äänestetty seurakunnan oma kappalainen Ilari Kinnunen. Hän sai vaaleissa 3 108 ääntä, eli noin puolet kaikista äänistä.
ellauri204.html on line 594: Ensimmäisellä vaalisijalla olleen Sodankylän kirkkoherran Hanna Kuuselan äänimäärä oli 1 562. Toisella vaalisijalla olleen Taivalkosken kirkkoherran Tuomo Törmäsen äänimäärä oli 1 596. Ilari Kinnunen oli vaaleissa kolmannella vaalisijalla. Hanna jäi uskovaisten äänissä ihan hännille. Nainen vaietkoon seurakunnassa!
ellauri204.html on line 639: Bregmanin ottaa esimerkiksi siitä, kuinka meidät saadaan uskomaan ihmisen pahuuteen, Nobel-palkitun kirjailijan William Goldingin luoman synkän ihmiskuvan, jonka tämä esittää Kärpästen herrassa, ja muistuttaa, että todellisuudessa asia on aivan toisin ja kertoo vuosien takaisesta tapauksesta, jossa kuusi (6) poikaa päätyi autiolle saarelle ja he toimivat aivan päinvastoin kuin Goldingin kuvitteellinen koneellinen poikia. Kun pelastajat saapuivat, pojat olivat iloisia ja hyvinvoivia: yhteistyöllä he onnistuivat hankkimaan niin ravintoa kuin juomavettäkin, punttisalin ja sulkiskentän vieläpä. No niin pystyivät Goldinginkin pojat, mutta ne jakautuivat heimoihin, jotka ottivat verisesti yhteen keskenään.
ellauri206.html on line 213: Pasifistiksi kääntynyt 88-vuotias herra Kaneko kertoi Dawesille nuorena sotilaana tekemistään murhista, kidutuksista, raiskauksista ja lasten tappamisesta. Hän oli lähtenyt Kiinan rintamalle kunniasta unelmoiden. Japanilaissotilaat oli opetettu lausumaan kuoleman hetkellä kunniansa julki: ”Eläköön hänen majesteettinsa keisari!” Mutta kun Kaneko-sanin toverit kuolivat taisteluissa, kukaan ei ylistänyt keisaria: ”Kaikki huusivat äitii, äitii! Kaikki sanoivat niin. Ja se oli loppu.”
ellauri206.html on line 496: Miten ihmeessä saat mitään tietoa toisen arvoista, jos löytyy vain kuvia kymmenestä eri harrastuksesta mitä herra harrastaa, eikä mitään muuta. Paljon oli jäykän mulkun kuvia.
ellauri211.html on line 81: Kaikki pitää ansaita, rangaistuxetkin, turpiin tulee muuten armotta. Kaljupää partajehu pastori "Jimmy" Huhtala kansikuvassa käänsi kelkkansa rikoxen teiltä ajoissa, 24-vuotiaana. Poikasena hän oli koulukiusaaja. Hyvä urasiirto. En ole kärpästen vapahtaja, annan niille iankaikkisen rangaistuxen sähkömailalla. En johda niitä kiusauxeen vaan päästän pahasta. Olen kärpästen herra. Tavallaan. Vaikea sanoa. Niinpä.
ellauri211.html on line 194: Pienine läpitunkevine ja ilkeine silmineen, kuminauhasolmukkeineen ja neliskulmaisine partoineen hän muistutti tavattomasti mainoksien herraa, joka suosittaa hymyillen, sormi pystyssä: Saponite – hyvä pesuaine tai miksei ihanteellinen Salamandre: taloudellista, turvallista, mukavaa.
ellauri213.html on line 400: Hiekan suurassa sanotaan islaam! Alistukaamme! Minä alistun maailmojen herran valtaan. Juutalaiset saavat opetuxen. Muna Saudi osallistui operaatioon. Sitäpaizi naisia on kiva naida. Marxilais-leninistit ryyppäsivät rajusti, naivat ahkerasti ja vähät välittivät islamista. Miten klisheistä.
ellauri214.html on line 354: Mutta koska näiden rivien käsiala ei lainkaan muistuttanut käsialaa, jolla koko muu vihko oli kirjoitettu, kustantaja pitää oikeana arvelua, että joku toinen henkilö on myöhemmin lisännyt yllä mainitut rivit, sitäkin suuremmalla syyllä, kun hänen (kustantajan) tietoonsa on tullut, että herra Tshukatshurin todellakin heitti lusikan nurkkaan aprillipäivän iltana. KONEC.
ellauri214.html on line 564: Ryöstetyssä talossaan linnanherra Popelski meni sitten maaten (sic) vuoteelle ja ajatteli: "Mistä pahuus tulee maailmaan? Miksi Jumala sallii pahuuden vaikka itse onkin hyvä? Entä jos Jumala ei olekaan hyvä?" Mitäs jos se ei olekaan omistavan luokan puolella? Linnanherralta jolla ei ollut koko aikana hätä tämän näköinen meni toivo. Olgan mielestä Jumalanäiti olis homman hoitanut jollei linnanherra Popelski ois ollut kuin lasikuula. Aika kliseistä Olga hyvä.
ellauri214.html on line 569: Outoja porukoita, ei mitään miellyttäviä. Petollisen linnanherran mielestä daideellisen panopuun muutettua Jenkkilään mikään ei merkinnyt enää mitään.
ellauri214.html on line 649: Aatelisilla Popielskeilla ei ollut hätäpäivää. Möivät hopeita ja nostivat avustusta suvulta. Linnanherra tarkkaili kengänpohjien valmistusta suvun perustamassa yrityxessä kuin Korean Kim Jung Il. Olga on muuten Jungin bändäri. Muovisaapikkaat menivät kuin kuumille kiville. Kauppa kävi kuin siimaa. Sodan jälkeen kaikki oli toisin, vapaana ei ollut enää linnanherran paikkoja. Linnanherra loi tekonahkansa ja kuoli. Vai kuoli hän siihen? Juu! Ja siihen kuoli hän.
ellauri214.html on line 721:
ellauri216.html on line 45: Mitä Tero Liukkosen sekopäinen turina sitten onkin, uskonnollinen se ei kyllä ole. Ei psykopaatti tarvi herraa, herra se on herrallekin. Entäs sit tää toinen todellisuuteen perustuva luostariturina, arkkimandriitta Panteleimonin kehimä mielikuvituksellinen elämäkerta edeltäjästään Hrisanf "krysanteemi" Nikolajevits Dunajevista? Onko se uskonnollisempi, tai edes hivenen vähemmän egoistinen kuin Teron turautus? Siihen perehdytään tässä albumissa.
ellauri216.html on line 87: Täst ei voi vetää johtopäätöstä, että meillä olis jotain ongelmia, herra paratkoon.
ellauri216.html on line 302: Mitä Teron turina sitten onkin, uskonnollinen se ei kyllä ole. Ei psykopaatti tarvi herraa, herra se on herrallekin. Entäs sit tää toinen todellisuuteen perustuva luostariturina, arkkimandriitta Panteleimonin kehimä mielikuvituksellinen elämäkerta edeltäjästään Hrisanf "krysanteemi" Nikolajevits Dunajevista? Onko se uskonnollisempi, tai edes hivenen vähemmän egoistinen kuin Teron turautus?
ellauri216.html on line 475: Tulevaa imugeenia ei työnteko kiinnosta, se leikkii mieluummin serkkujensa kaa lääkärileikkiä. Leikkikaverit huutavat: äpärä! äpärä! Äiti mixei mulla ole isää niinkö muilla lapsilla? Äiti menee toiseen huoneeseen ja ukki yskähtelee nolona. Kysymys jää vaille vastausta. Ukin porukat pelkää ukkosta kuin Pylkkäset. 1-2-3- nyze on ihan päällä. Auta herra, lepytä kiukustunutta äitiä!
ellauri216.html on line 593: Lähden Gromovin lafkasta maalarixi kun Akulaisen Liisa käy maanvaivaxi. Sakemanni vuokraemännän ammatti on valitus. Lähikirkossa pidetään vainajaa valekuolleena vaikka kuollut mikä kuollut, lautumia selkä täynnä. Seuran vuoxi ryyppään juoppojen maalarien porukassa mutta haen koko ajan parempaa. Pyhäillat vietän Kazanin tuomiokirkossa jonka takana oli meillä Airbnb. Luihu Vitali ei koskaan kiittänyt niitä vaikka lupasi. Malakiittisessa Iisakin kirkossa on juhlajumalalla palvelus 1888 Venäjän kansan käännytyxen 900-vuotispäivänä. Ristisaatto kiertää Nevan rantaa. Katjushalla komiat on keuhkot, paska haisee Nevan rannalla. Iisakin kirkko on pienempi kuin kuvittelin. Sekakuoro laulaa "kuinka suuri on herra Siionissa" muttei osaa sanoa. Tuskin suurempi kuin täällä.
ellauri216.html on line 903: Vuodesta 1921 Konevitsa kuului Suomen (autonomisen) ortodoksisen kirkon alaisuuteen, vaikka veljestö valtaosin oli venäjänkielistä. Venäjän mullistuksien, vallankumouksen ja Neuvostoliiton syntymisen myötä siteet sinne kuitenkin heikkenivät ja toiveet menneestä taloudellisesta ja hengellisestä vauraudesta hiipuivat. Munkit alkoivat anoa Suomen kansalaisuutta ja vannoivat uskollisuuden valan Suomen hallitukselle juhlallisessa tilaisuudessa 29.5.1921. Läsnä oli muun muassa Viipurin läänin maaherra, myöhempi tasavallan presidentti Lauri Kristian "Reissu" Relander.
ellauri216.html on line 1083: Lokakuun vallankumouksen jälkeen Valaam tuli osaksi vasta muodostettua Suomea. jonka ansiosta luostari nimellisesti säilyi, mutta kansallisen vähemmistön kirkkona (Suomen pääuskonto on luterilaisuus ) hän joutui yhä useampaan Suomen viranomaisten syrjintään.. Suomen viranomaiset vaativat arkkipiispa Serafimia (Lukyanov) oppimaan suomea kolmen kuukauden kuluessa. Vladyka ei saapunut kielikokeeseen, ja tämän vuoksi hänet karkotettiin Konevetsin saarelle. Venäjän ortodoksisen kirkon venäläistämisasiassa Suomen viranomaiset alkoivat koordinoida toimiaan viranomaisten kanssa.Viro. jossa ortodoksisen kirkon venäläistäminen nostettiin nopeasti valtion politiikan arvoon ja testattiin pääosin venäläisellä Petseriläisellä alueella. Marraskuussa 1923 Karjalan piispaksi, arkkipiispa Serafimin kirkkoherraksi nimitetty pappi Herman Aav erotettiin Virosta. Hänen alaisuudessaan luostari syöksyi "erimielisyyden ja oikeudenkäynnin" ilmapiiriin. Vuodesta 1925 lähtien Valamon ortodoksiset jumalanpalvelukset käännettiin suomeksi. Samanaikaisesti Suomen viranomaiset vahvistivat itse saaria perusteellisesti sotilastekniikan osalta yhteenotossa Neuvostoliiton kanssa.
ellauri217.html on line 86: Vaimojen himoizemisesta on Callella paasaus elokuun 23. pnän kohdalla. Tässä on jumalallinen majesteetti vihdoin ilmoittanut mitä hän oikeasti tahtoo ja tarkoittaa kaikissa käskyissään. Hän on ennen muuta yxityisomistuxen ja nokintajärjestyxen jumala. Kuten esim. herran tässä nimittämät himot: Lähimmäisen vaimon himo (tai epäpuhtaan hekuman himo) tai hänen palvelijansa himo (joka voi olla miehimyxen himoa) tai hänen härkänsä tai aasinsa himo (ahnauden t. sodomian himo) tai jonkun lähimmäisesi omaisuuteen kuuluvan himo, s.o. kaikkea, mitä Jumala ei ole antanut sinulle, vaan lähimmäisellesi, joko se sitten on maallisia omistuksia tai jokin muu etusija, sellaista sinun ei tule himoita, ei ei se on minun!
ellauri217.html on line 87: Tästä huomaamme, että tämän käskyn ydin ja salaisuus on: Hyvinä lapsina emme saa pyytää mitään muuta Jumalalta kuin suosionosoituxia. Jos Jumala tahtoo antaa meille ruokaa, juomaa, vaatteita, ystäviä, kunniaa ja arvonantoa, ja paljon paljon pillua, niin nauttikaamme siitä parhaaksemme ja kiittäkäämme Herraa, niin kauan kuin hän niitä nauttiaksemme suopi. Himohaudassa ei sovi imeä imettäjän kannua kuin imugeeni Hariton, paizi herran luvalla. Herra ize on luvallisen halun ainut esine. Kuitenkin on sydämeni aivoitus ja halu paha syntymästä asti, vauvana se jo halajaa imettäjän kannua. Eli kiitti vaan herra siitäkin vähästä. Hyvä antaa vähästään.
ellauri217.html on line 239: Muhametin porukat käyttää voimaa milloin rakkaus ei riitä. Perintöä tarvitaan jotta saadaan puhtautta ja kunniaa. Muhametti muka lupas naikkosille puolet perinnöstä, haha. Ei tainnut ihan mennä käsikirjoituxen mukaan. Vaimo ei saa häiritä herrasmiehen elämää.
ellauri217.html on line 268: Toistensa piiput suussa pojat filosofeeraavat. What do you hate most? Losing my tooth. Why do we die, Arafat? Why do we live, Kadri-Helena? Osku ei ole älynnyt että toisten kateus on osa onnea. Pössyttelijät kaipaavat herra isoherraa takaisin. Niin kauan kuin on kuoleman jälkeistä elämää ja käskyttäjiä on toivoa. Ei tullut niistä lasta eikä paskaakaan.
ellauri217.html on line 278: Toi uskominen tosin arveluttaa, onko se edes tahdonalaista toimintaa? Minusta näyttää, mich dünkt, moi dokei, nää on yxipersoonaisia verbejä, joissa subjekti on kokija, ei tekijä. Siis niinkuin piget puget paenitet, taedet atque miseret. Hävettää, pelottaa, harmittaa, kyllästyttää, kaduttaa ja säälittää. Ne vaan tulee kuin yrjö tai aivastus, ei niille mitään voi. Toisaalta Bill James jankuttaa tahdosta uskoa, eli jos käärit hihat ja oikein pinnistät, niin usko tulee lopulta kuin kova kakkakikkara ummetuxessa. Se on kuin taloudellinen päätös, valizet parhaan pelistrategian ja seuraat sitä. Nojoo, oli miten oli, muut ehdot sensijaan on selkeitä tekoja: tunnustus ja pyyntö. Helpotus on että ne on vaan puheakteja, isoja lihaxia ei tarvita. Herää kysymys: mixei herra voinut säästää syntistä niiltäkin, kun se on niin vähään tyytyväinen? Olis sanonut vaan et antaa olla, olette kaikki tervetulleita mun majataloon, kyllä täällä riittää huoneita sekä omalla kylppärillä arvihurskaisille että yhteisellä käymälällä käytävällä rotinkaisille.
ellauri217.html on line 280: Mihkä herra kaikkivoipana edes tarvitsee tota uskontunnustuksen voutseria? No ei se tarvitsekaan ize ehkä, mutta kaikki maailman Calle Roseniuxet tarvitsevat niitä, pitääxeen kirjaa lauman pääluvusta. Sillä vaikka lisäxi tulevat muut hyvät teot kuten Roseniusten ruokinta on valinnaisia, niin armahduxesta helpottunut kaveri maxaa aivan mielellään. Sillä on nyt perstaskussa uusi elämä, se ei ole köyhä eikä kipeä, se antaa vähästään kuin köyhä leski eikä pihistä. Parannus tulee näin niinkuin jälkijunassa, se ei ole ehto mutta välttämätön seuraus: muuten ei ollut usko oikea eikä anteexipyyntö vilpitön.
ellauri217.html on line 347: Marja Pitkätussun koulutie kohti tasa-arvoa käy tussunheilutuxen kautta. Shake your moneymaker. Se ruuvaa jakorasiaa tasapuolisesti kaikille. Pohjoisrannan kermaperse Donner tekee pilaa maalaiskylän "herrasväestä" jotka käy Kanarialla ja omistavat talonpoikaissälän lisäxi *pakastimen* sekä lähimmästä (Joen) kaupungista ostettuja *jäljiteltyjä* tyylihuonekaluja. Kyllä nyt on tasa-arvo menossa jo liian pitkälle. Mikroaaltouuni televisio, tuvan täydeltä elektroniikkaa.
ellauri217.html on line 355: Jörkka on ennen kaikkea sanomattoman ikävystyttävä. Sen pää on kääritty klisheisiin kuin muumiolla. Vastenmielisiä keskiluokkaisia marakatteja ja Pohjoisrannan ex-herrasväkeä. Publicitetshungriga primater. Jörkas pitt gjorde en pytteliten kulle på hans trånga byxer.
ellauri219.html on line 673: Toinen implisiittinen viittaus kristilliseen dualismiin tulee heti kirjan ensimmäisessä luvussa, missä hän alustaa ”hengelliselle ystävälleen herrassa” seuraavasti:
ellauri221.html on line 341: Halveksin ja inhoan teitä kaikkia vitun britit! Senkin siat! Arvottomat, laiskat, rappeutuneet typerykset, jotka piilexitte valkoisten kallioittenne takana, sillä aikaa kun toiset kansat taistelevat puolestanne. Olette liian heikkoja puolustamaan omia siirtomaitanne, joten teidän oli pakko vedota Amerikkaan hattu kädessä. Haisevat kerskailijat, jotka tekevät mitä tahansa rahasta. Hah! Hän huusi voitonriemuisesti. Tiesin, että tarvitsin vain rahaa ja herrasmiehen julkisivun. Herrasmiehen! Pfui Teufel! Nuo pöhköpäät siellä Poodlesissa. Raharikkaita pukkeja. Kuukausikaupalla minä nyhdin heiltä tuhansia puntia, petkutin heitä suoraan heidän nenänsä edessä, ennen kuin te tulitte paikalle ja sotkitte koko jutun. Minä olin Moskovassa! Moskovassa! Noniin, nyt saatiin ryssätkin mukaan geimeihin. Juu niin niiltähän saatiin tähän tarvittava ydinpommi, kun ei inselaffeilla ollut siihen omia otrajauhoja. Kalju pää ja isot viixet hämäisivät paholaisen isoäidinkin!
ellauri222.html on line 978: Pyhä Blasius oli legendan mukaan hurskas eläinlääkäri, joka valittiin aikanaan kotikaupunkinsa Sebasteian piispaksi, ja toimi rohkeasti paikallisten kristittyjen johtajana vainon aikana. Hän vetäytyi myöhemmin peliluolaan kaupungin lähistöllä, ja eli siellä rukoillen muiden pelimiesten puolesta ja siunaten ja parantaen villieläimiä. Keisari Liciniuksen aikana v. 316 paikallinen maaherra aloitti vainot. Hänen miehensä löysivät Blasiuksen lemmikit etsiessään petoja, joille kristityt voitaisiin syöttää. Kun häntä vietiin Sebasteiaan, hän paransi erään naisen pojan, joka oli tukehtumassa kurkussaan olevaan ruotoon. Blasiusta kidutettiin tästä hyvästä pieksemällä häntä kepeillä ja repimällä hänen ihoaan villan karstauksessa käytetyillä piikeillä. Hyväxi lopuksi hänet mestattiin.
ellauri223.html on line 174: Ransu Pekoni syntyi Lontoossa ja sai englantilaisen "herrasmiehen" kasvatuksen. Hänen isänsä oli Sir Nicholas Bacon ja äitinsä Anne Cooke. Elämäkertureiden mukaan hän sai tukiopetusta huonon mielenterveytensä vuoksi.
ellauri226.html on line 149: Länkkäreitä jauhonaamoja ryömii joka nurkasta kuin hapsenkakkiaisia. 91-vuotias "Bernie" Ecclestone on syytteessä 0.5G punnan verokavalluxesta. Ecclestone kieltää kaiken. Jenkkinaisten futixen valmentajista on 50% saanut potkut naaraiden ahdistelusta. Ne kieltävät kaiken. Ruåzalaiset kieltäytyvät säästämästä sähköä, ei se niille kuulu, ei kermaperseiden tarvi värjötellä kylmässä, se häirizisi julmyyssiä. Mitäs meni sossut sulkemaan ydinvoimalat, vekuttaa SD Jimi Åkesson. Jalkapallon MM vuonna 2030 voitais pelata Ukrainassa, siellä pitäisi siihen mennessä tasamaata löytyä. Japsut, eteläkorealaiset ja lännen maailmanherrat vastaavat Pohjois-korean kuurakettiin nyt terävöitetyillä sotaharjotuxilla, joissa kalibroidaan Pnom Penhiin suunnattavia täsmäpommeja. Tää kaikki vaan yhden päivän Hoblasta.
ellauri236.html on line 242: Päivää herra, hiän sanoi kirkkaasti. Fiu! Eikö ole kuuma? En nukkunut silmällistäkään viime yönä.
ellauri236.html on line 470: Now this is romantic, don't we know. EAT! and FUCK! eternally at war. Good genes against food and shelter, and the good genes win. Sama juttu myös modernissa Foggissa. Vaikka, huomasitte kai, sammakkomaan lakukeppiä ei päästetty kättelemään punatukan äveriästä isäpappaa. Tämä vaivaannuttava episodi sivuutettiin taidolla. Tollanen kolmikko ei pysy koossa kuin jossain liberaalissa ajatuskuplassa tai 10 leguan syvyydessä valtameren pohjassa. Mixi muuten Passport ei ottanut päästä hattua tullessaan herrasmiesten klubille? Koska siltä puuttuu tapakasvatus!
ellauri238.html on line 150: Molemmat olivat nyt mielisairaalan suljetulla osastolla. Vieläkö se kuului minulle? Näitä ihastumisia ja lyhytaikaisia suhteita Pentillä oli ollut aina, ne olivat jokin vähän epätavallinen osa meidän kahden välistä ystävyyssuhdetta. Alkoholin tultua tilanteiden herraksi se oli alkanut olla hyvin rasittava osa. Olimme kuitenkin edelleen naimisissa, erosta ei ollut koskaan puhetta. Pentin seikkailut olivat vain outo osa meidänkin, minun ja lasten, elämää. Lähdin siis Turkuun.
ellauri238.html on line 295: Kiiluu vapaaherran kämmenessä itsetehty sätkä. puskissa nyt karkeloivat.
ellauri238.html on line 302: Arskalla on päällä Saarikosken vanha palsa, Majan rappiota todistaa vain vapaaherran sätkä.
ellauri238.html on line 720: Tuula2n luoxe Pena tulee kumminkin kuolemaan. Maxa sanoo pox Tuula2n kammarissa. Joensuun sairaalan vuoteella ovat Penan viimeiset sanat: kiinalaiset tulevat. Sopuulit tulevat! Sopuulit tulevat! Pakoon! Minun taktiikkani on vähän eri sanoo Roope Ankka: Karkuun! Miian aikana, hyvän alun jälkeen Pena ei pitänyt yhdenkään päivän taukoa kossutalkoissa. Pena kuopataan Uuden Valamon kirkkomaahan ortodoxisilla menoilla. Sankarinpalvonta voi alkaa, Onnen Pekka teroittaa jo kyniä. Miia ei edes tajua panna päälle hautajaisiin mustia. Mahtava peräsin, pulleat purjeet. Saatana, oi vapahtaja. Ismo älä laula! Penan tukanrajassa on iso rupinen alue. On ollut ottelu Mian kanssa. Mia tarttuu herkästi kättä pidempään. Karoluxen (Garam) sello vaikenee. Kuusia on ollut ikävä ei teitä, saisko koskenkorvaa. Igumeni Panteleimon pyysi herraa siunaamaan Penalle tarjoamansa mansikkaleivoxet. Ismon tekopyhä takapuoli istui Penan veriläiskän päällä. Pena olis viihtynyt omissa peijaisissaan, kulkisi ympäriinsä kysellen: Eikös mennyt hienosti? Enkös ollut hyvä? Oonxmä paras? Tekix kutaa? Simo istuisi ja miettisi että hänen poikansa loppu oli hyvin surkea, juuri niinkuin hän oli ennustanutkin jo silloin, kun se pienenä sulkeutui vinttikamariin ja sanoi laittavansa kasveja, kun käskettiin puita hakemaan. Onnexi Simokin on kuollut jo.
ellauri243.html on line 571: Hiän meni Phoenixin luo ja laittoi pehmeästi kätensä hänen olkapäälleen - odottamattoman lempeä ele, Phoenix ajatteli heti epäluuloisesti. Ikään kuin vahvistaakseen hänen epäilynsä, hiän sanoi sitten terävästi: "Joten irti tästä pelistä, Ken. Tunnen sinut tarpeeksi hyvin tietääkseni, että tämä on erilaista kuin sinä. Tiedän entisenä oikeusministerinä, että olet lähellä lainvalvontaviranomaisia. kenraali ja erityisesti FBI, mutta et voi antaa noiden poliisien kuoleman estää sinua unohtamasta johtamista. En halua nähdä sinua itsesäälissä, herra."
ellauri244.html on line 60: Dan Steinbokin panokohtauxet ovat jopa poikkeuksellisenkin etovia. Voi elävästi kuvitella Danin ähkivän tuppikulleineen jonkun naisen sisällä kuin luttaperse herra Markkula. Tiheä ja armoton jännäri koovee terrorismista. Siinä välissä takaumia Danin nuoruusmuistoista Helsingin juutalaisessa koulussa. Tollanen mielenmaisema syntyy Danin perhe- ja heimotaustalla. Jehovan porukoissa ei juuri pyydetä eikä anneta armoa. Ei muuta kun vaan verikostoa 3.-4. polveen. Näillä harjoilla peräreikäpetterit David ja Joonatan taistelivat palestiinalaisia vastaan. Davidilla oli tää pulloharja ja Joonatan käytti hammasväliharjaa.
ellauri244.html on line 134: Anja vähän kaunistelee opiskelujaan. Se käy muka laudaturseminaaria ja laudaturtentissä, mutta valitettavasti ei pysty pitämään kynää kädessään koska Syysprinssi on bylsinyt sitä nron 13 kellarikopin kanaverkolla ja sen sormet on tulleet siitä kipeixi. Kaikkee ei voi saada, joskus pitää priorisoida. Ihmeellinen kusipää, sillä on koko ajan myös joku entinen "poikaystävä" jonka kanssa se jakaa asunnon ja koivuisen parisängyn mutta joka häirizee sen ja Harrin kiimaista onnea. Tää ei pääty hyvin, sen voi sanoa jo ennalta. Tää ei ole normaalia. Ei todellakaan ei. Ääni korvissaan se tyydyttää izeään peiton alla, ikä 26 (ei 24 kuten se izepäisesti koittaa uskotella). Opinnot jäivät, lopputentti graduseminaari mikä muu, lectio praecursoria ja virkaanastujaisluento, balettitunnit käymättä. Siinä kyllä permannot tömisivät. Kuvittelin pienen viileän hopeamunan hipaisevan poskeani. Myönnän että lahjat tekivät minuun vaikutuxen. Minä haluan tavata sinun äitisi, herraspoika laulaa kaula kaarella. Ei ikuna, se on liian noloa, sanoo Kauraska. Kauraskan iskä oli äpärä. Sen vanhemmat olivat molemminpuolisesti karkeita ja moraalittomia. Pienestä mulkosilmäisestä teeveenkazojasta tuli pelimies. Se on sen omasta mielestä hyvin kunnioitettavaa.
ellauri244.html on line 199: Pitkän hengähdystauon jälkeen palaan Kaura-tädin haaskalle. Syysprinssi oli niin ihanan ennustamaton. Se oli hienon vapaaherramaisesti jättänyt kellarikämppänsä imuroimatta 3 vuodexi koska imuri oli särkynyt, minkä jälkeen hän kävi muuten väin öisin kuseskelemassa sisään ihmisten postiluukuista, hauska laskuhumalaisten kotiinpaluiden harrastus. Onpa hauska ja omaperäinen idea! Osasipa Harri kexiä! Että punkit oli luovia! Punkin kotimaassa briteissä maalataan kivijalat jollain roiskemaalilla jotta laskuhumalaisten kusiroiskeet lentää takaisin niiden jaloille. Jossain Ullanlinnan postiluukuissa oli vagina dentata-tyyppiset hampaat luukun sisällä. Sellainen olisi saanut raadella Harrin pisinappulan, Ehkä raatelikin, jos ylettyi. No Kaura-tädin kuiva emätin ajoi varmaan saman asian. Harri oli tollanen pikku nuuskamuikkunen hassispiippuineen. Kivasti näyttää Herlineiltä piisanneen pätäkkää Nuuskixen "jippoihin." Ei ihme että vähäosainen kauramuumi roikkui siinä kuin rengin räkä räystäässä.
ellauri246.html on line 301: respected police officer, herra komisario,
ellauri247.html on line 57: Karilaan vanhemmat olivat Piippolan kirkkoherra, rovasti Niilo Köriläs (1852–1911) ja Ida Maria Anstén. Hän valmistui ylioppilaaksi 1921, filosofian kandidaatiksi 1924 ja filosofian maisteriksi 1927. Köriläs oli Seuran päätoimittajana 1929, WSOY:n virkailijana ja Ylioppilasteatterin johtajana 1929–1930, Suojeluskuntajärjestön Hakkapeliitta-lehden toimitussihteerinä 1930–1944, tämän jälkeen hän oli Valojuovaluoti-lehdessä toimitussihteerinä 1945–1946 ja päätoimittajana 1949–1950 sekä Noidannuoli-lehden toimittajana. Köriläs toimi myös Kustannusosakeyhtiö Valituksen osastonhoitajana vuodesta 1958, Nuorten Kirja ry:n johtokunnassa vuodesta 1946 ja sen puheenjohtajana vuodesta 1954. Kirjailijana Köriläs julkaisi nuorisoromaaneja, tietokirjoja ja kokoomateoksia. Useissa hänen 1950-luvulla kirjoittamissaan poikien seikkailukirjoissa oli voimakkaan isänmaallinen henki. Körilään kirjat olivat sixi suosittuja nazi-Suomessa, niinpä Köriläs sai laajaa tunnustusta työstään, etenkin Rymy-Eetusta.
ellauri248.html on line 224:

että altruismi-egoismi erottelu on anglosaxista lattapäistä laahustelua, se ei koske mitenkään wallun hienompaa herramoraalia.
ellauri254.html on line 631: Pjotr Nikolajevitš Wrangel (ven. Пётр Николаевич Врангель, saks. Peter von Wrangel, 27. elokuuta (J: 15 elokuuta) 1878 Novoaleksandrovsk – 25. huhtikuuta 1928 Bryssel) oli venäläinen vapaaherra ja kenraali, joka toimi Krimiltä operoivan valkoisen Etelä-Venäjän armeijan ylipäällikkönä Venäjän sisällissodassa vuonna 1920 Anton Denikinin jälkeen. Etelä-Venäjän armeija taisteli sekä moskovalaismielistä bolševikkien vuonna 1918 perustamaa puna-armeijaa, anarkistista Ukrainan vallankumouksellista kapinallisarmeijaa sekä Ukrainan kansallisia maan itsenäistymiseen pyrkiviä armeijoita vastaan. Wrangel muodosti myös Krimin hallituksen. Myöhemmin hän oli valkoisen emigranttiliikkeen johdossa. Pjotrin esi-isä toimi toisessa Tanskan sodasssa meidän esi-isän Karl den Tionden apumiehenä.
ellauri254.html on line 1041: Gorgin pöydän rummutuksen sävy muuttui moittivaksi, kärsimättömäksi, vihaiseksi kun keskustelu siirtyi Gorkin ikivanhaan viholliseen, poroporvariin, joka oli pessyt kasvonsa nepin myrskyisässä järvessä kuin uudessa Jordanin virrassa. Oletteko huomannut, että tämä herra osoittaa jopa tiettyä sankaruutta? Hän on saanut halun esittää eräänlaista vapahtajan osaa. Hän ei tyydy pelkästään valtaamaan elintilaa, vaan haluaa, että hänen asenteensa tunnustettaisiin pelastukseksi. Tuo herra on päässyt sankaruuden makuun, niin juuri! Mitä vallankumous saakaan aikaan. No oligarkkeja. Huomatkaa tämä huomatkaa...
ellauri257.html on line 318: Minun kukkani, lapset! Miksi rakastin teitä, miksi pidin teistä huolta? Itkeekö sydän yksin koko maailmassa, Kuinka itkin kanssasi?.. Ehkä arvasin sen... Ehkä siellä on neito! Sydän, ruskeat silmät, Että he itkevät omia duumia - En halua enää. Yksi kyynel ruskeasta silmästä - Ja herra herrojen yli! Ajatukseni, ajatukseni, Voi minua teidän kanssa!
ellauri257.html on line 371: Gonzo on luokkatietoinen nim. yläluokkasellainen. Haukkuu laahusta ja puleeraa herrasväkeä. Gorki ja Gombrovicz on selvästi eri puolilla rautaesirippua, samoin kuin cis- ja trans- rajapyykkiä. Molemmat on kyllä hyvinkin egoistisia, mutta Gorki sentään koittaa parhaansa, Gombrovicz ei edes yritä.
ellauri257.html on line 400: Lukemistani romskuista Gonzon Pornografia muistuttaa toistaisexi eniten ranskisten (Bernanos, Gide, Zola) langenneista katolisista papeista vääntämiä sepustuxia. Plus Leclosia josta olen kyllä lukenut vain osia. Varmaan muistuttaisi myös markiisi Le Sadea jos olisin sen lukenut. Ton herrasväen nausean puolesta jonkun verran myös Dostojevskiä. Ehkä homopetteri Klaus Mannia vaikka sitäkään en ole kuin vähän selannut. Erilaisia sexuaalisten repressioiden vaivaamia oikislaisia. Jaa ehkä vähän vielä sitä Tokarczukin Alku-karkkia? Ja Nyölenin peukuttamia fin de sièclen katolisia dekadentteja. Katolisuus on hyvin pahaa lääkettä, etenkin puolalainen sellainen. Et tämmöstä:
ellauri257.html on line 405: Oisko Gonzon poinzi että sota teki lopun puolalaisen herrasväen moraalista, ezen jälkeen panohommista tuli selvää pässinlihaa, ei muuta kuin selkään vaan ja pussit heilumaan, koska ei ollut enää suuria perintöjä joita odotellessa piti pitää tukat suittuina ja genitaalit piilossa?
ellauri257.html on line 426: Noniin, siis Vorwärz! Ellottava Amelia ämmä puukottaa ja puree pimeässä pikkuvarasta. Syyllisen on oltava toi tolvana böndepoika, ei se voi millään olla tää pyhimyxen mittakaavat täyttävä puolalainen Pani. leipääntynyt ryppääntynyt leidi-polakka. Ällöttävää modernismia. Tässäkin on kaikki EFK-elementit mutta miinusmerkkisinä: herrasväen omaisuutta hukataan, poliiseja lahjotaan, panosta puhutaan mutta tuloxettomasti, kommittoidaan turhanpäiväisiä murhia.
ellauri258.html on line 703: »Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toiselle kumartaa, toiselle hän pyllistää. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa. Palvelkaa siis jumalaa ja tarjotkaa mammonalle pyllyä.
ellauri260.html on line 157: Vaikka sen humanistinen suuntautuminen on sopusoinnussa personalismin kanssa, kungfutselaisuus on valitettavasti enemmän huolissaan todellisen ihmisyyden ja herrasmiesyyden yleisten ihanteiden käytännön saavuttamisesta, sellaisina kuin ne ymmärretään perinteisessä Kiinassa, kuin henkilökohtaisesta yksilöllisyydestä ja ainutlaatuisuudesta, jota länsimaiset personalistit korostavat liittyvän yleismaailmallisten ja taloudellisten liberaalien arvojen todelliseen ymmärtämiseen ja vahvistamiseen ja usein jopa erottamattomana siitä.
ellauri260.html on line 404: No sitten on vielä tää että kaikkien pitäisi olla jotenkin tasa-arvoisia. Vanhan koulun puitteissa tää justeerattiin sitten kiven takana. Se ei tahdo enää kelvata herroille sosialisteille. Mutta hemmetti, näettehän toki izekin että toiset meistä on toista parempia! Siitähän tulisi silkkaa kommunismia, ja arvaahan kuinka siinä sitten käy! Nietsche sentään tajusi että jumalan poistuttua näyttämöltä ei jää muuta kuin supermiehet ja rupusakki. Sentään Jahven johdolla rupusakki tiesi paikkansa ja saattoi olla siitä vielä ylpeä. Niinkuin kersantti Ärjylä: olen ehkä vain kersantti, mutta olen #¤%6/! vieköön USA:n armeijan (tai ainakin Jermulan kasarmin) paras kersantti. Oli paha virhe kun Preussin keisari otti käyttöön suht yleisen äänioikeuden (miinus naiset ja varattomat tietysti). Siitä alkoi alamäki. Kaikki eivät opi korkeampaa matikkaa, ei edes vaalimatikkaa. Paras jättää ääntenlasku niille jotka osaavat. Kokonaisuuden kannalta on hyvä että jaetaan porukat herrasväkeen ja rahvaaseen (apus mä herrasväen puolelle!) Ja paljon samansuuntaista säätypulinaa, joka ei ole hievahtanut mihkään hindujen eikä Platonin ajoista.
ellauri260.html on line 423: Lopuksi emme saa unohtaa huomata tiettyä ristiriitaa, joka seuraa tasa-arvon ajatukseen liittyvistä sisäisistä tunteista. Ihmiset puhuvat aina tasa-arvosta, mutta todellisuudessa kukaan ei tarkoita pelkkää tasa-arvoa. Hän haluaa enemmän, erityisesti enemmän valtaa. Tasa-arvon vaatimus perustuu yleensä haluun nousta alemmalta tasolta korkeammalle tasolle. Ne, joilla on jotain voitettavaa, ovat innokkaimpia sen puolesta. Kun he saavuttavat halutun vaiheen, he haluavat kuitenkin työntää munansa vielä pidemmälle. Työntekijät asettivat aluksi tavoitteekseen tasa-arvon saavuttamisen muiden valtion kansalaisten kanssa. Tämä ei enää koske niitä ; he haluavat hallita keskiluokkaa ja jopa pitävät kohtuuttomana, että kukaan japittaa siitä. Lopulta saamme proletariaatin diktatuurin, helvetti. Entäs me, entinen herrasväki?
ellauri260.html on line 443: Ei Eucken ole kyllä hattu päässä ja keppi kädessä kapitalistienkaan kelkassa, sevverran rumasti se puhuu niidenkin kyllääntymättömästä rahanhimosta. Se on tollanen semikristillinen keskustaoikeistolainen CDUn kannattaja, porvarillinen herrasmies, joka antais mieluiten asioiden olla ennallaan, maassa rauhan ja jumalan porukoiden taivaassa, kunhan kommunismin aave saadaan pois kummittelemasta.
ellauri260.html on line 445: Yksi nykyajan suurimmista puutteista on, että meillä on aivan liian paljon pakollista ja aivan liian vähän vapaata työtä. Siksi emme löydä todellista onnea, ei sisäistä yhteyttä koko todellisuuteen. Ennen tarvis herrasmiesprofessorin käydä pitämässä silloin tällöin luento, pasteerata kotiin pitkälle ja kostealle lounaalle, ja seurustella älykkäiden ja kohteliaiden nuorten miesten kanssa iltasella frakkipuvussa. Kuinka toisin onkaan nyt, pakollisia luentoja pilvin pimein, esitelmämatkoja, kirjeitä vastattavana, puhelinsoittoja... Pirun jenkit, ajoivat meidät muutkin tähän!
ellauri262.html on line 242: John Ronald Reuel Tolkien ([ˈtɒlkiːn], 3. tammikuuta 1892 Bloemfontein, Oranjen vapaavaltio – 2. syyskuuta 1973 Bournemouth, Englanti), yleisimmin tunnettu nimellä J. R. R. Tolkien, oli englantilainen kirjailija ja filologi, joka työskenteli englannin kielen professorina Oxfordin yliopistossa. Hänen tunnetuimpia töitään ovat kuvitteelliseen Keski-Maahan sijoittuvat fantasiaromaanit, kuten Hobitti eli sinne ja takaisin, Taru sormusten herrasta ja Silmarillion. Suurimman osa hänen töistään on suomentanut LBTQ-kääntäjä Kersti Juva, joka on myös kexinyt Tolkienin pikku ötököille herttaiset suomalaiset nimet. Shelob on Lukitar. "Hämppis väärinpäin" olisi ollut ehkä sattuvampi. Sellainen puri Ronaldia Etelä-Afrikassa.
ellauri262.html on line 276: Hobitin menestyksen johdosta kustantaja alkoi vaatia Tolkienilta jatko-osaa tarinalle.lähde? Tolkien oli oikeastaan aloittanut jatko-osan, Taru sormusten herrasta (The Lord of the Rings 1954–1955), kirjoittamisen vuonna 1936, jo ennen kuin Hobitti oli julkaistu. Hän päätti kuitenkin tarjota ensin kustantajalle muutamia kirjoitettuja osia Silmarillionista, jotka kustannusyhtiö kuitenkin hylkäsi. Vaikka kirjan kieltä ylistettiin, sen katsottiin olevan liian pitkäveteinen julkaistavaksi. Käsikirjoitus palautettiin pettyneelle Tolkienille, minkä jälkeen kustantaja tiedusteli uudelleen, olisiko hän vieläkin valmis kirjoittamaan ”uuden Hobitin”; Nookei, Tolkien suostui.
ellauri262.html on line 278: Sormusten herran kirjoittaminen alkoi ilman merkittäviä juonisuunnitelmia. Tarina sai lopullisen muotonsa kirjoittamisen aikana. Hän työsti kirjaa vuoteen 1949 asti. Tolkienin työskentely eteni puuskittain, mistä kertoo se, että päästyään ensimmäisen osan puoleen väliin hän piti vuoden tauon ja jatkoi kirjaa vasta vuonna 1941, kuitenkaan sitä lopullisesti missään vaiheessa hylkäämättä. Tolkien myös pilkkoi kirjansa osiin ja kirjoitti päähenkilöidensä Frodon ja Samin matkan Mordoriin (neljäs ja kuudes kirja) ennen muita kirjoja, jotka käsittelivät Sormuksen sotaa. Neljännen kirjan luvut hän lähetti ilmavoimissa Etelä-Afrikassa palvelleelle pojalleen Christopherille luettavaksi jatkokertomuksena.
ellauri262.html on line 282: Taru sormusten herrasta sai ilmestyessään ristiriitaisia arvosteluja, mutta suosio kasvoi vähitellen. C. S. Lewis ehdotti vuonna 1961 Tolkienia Nobelin kirjallisuuspalkinnon ehdokkaaksi. Ei tärpännyt. Viisikymmentä vuotta myöhemmin julkistetun arkistomateriaalin mukaan palkintolautakunta ei pitänyt Tolkienin proosaa tarpeeksi korkeatasoisena. Eihän siinä paljon kehumista olekaan, eikä juonessakaan, se on varsin klisheinen. Koko juju on hauskoissa fantasiahahmoissa.
ellauri262.html on line 290: Tolkienin kirjojen edustamia näkemyksiä on pidetty konservatiivisina ja hänen teoksiaan setämieskeskeisinä. Tolkienin tunnetuinta teosta, Tarua sormusten herrasta, on syytetty mustavalkoisesta vastakkainasettelusta, mutta tutkija Tom Shippeyn mukaan Tolkien ei anna yksiselitteistä vastausta siitä, mitä pahuus on. Tutkija Patrick Curryn mielestä Taru sormusten herrasta kuvaa oman aikansa ongelmia: rotusortoa, luonnon tuhoutumista ja totalitarismia. Kirjasta on yritetty löytää viittauksia todellisen maailman tapahtumiin, mutta nämä tulkinnat Tolkien totesi vääriksi teoksen toisen laitoksen esipuheessa. Hän kirjoitti inhoavansa allegoriaa ja kiisti kaikki tulkinnat, joiden mukaan Sormusten herra käsittelisi vertauskuvallisesti toista maailmansotaa tai olisi ottanut siitä vaikutteita, koska tarinan runko oli hahmottunut jo ennen vuotta 1939.
ellauri262.html on line 294: Tolkienin vaikutus fantasiakirjallisuuteen on ollut suuri. Vaikka useat muut kirjailijat olivat julkaisseet fantasiakirjallisuutta ennen Tolkienia, Hobitin ja Sormusten herran suuri menestys johti fantasiakirjallisuuden nousuun suosituksi kirjallisuudenlajiksi. Tämän johdosta Tolkienia on julkisuudessa usein kutsuttu nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden isäksi. Vuonna 2008 The Times sijoitti Tolkienin The 50 greatest British writers since 1945 -listallaan kuudennelle sijalle. Yeah, he's just great!
ellauri262.html on line 296: Tämän todistaa ehkä parhaiten, että Tolkienin teoksista on tehty useita elokuva- ja televisiosovituksia. Ensimmäisiä yrityksiä oli Ralph Bakshin ohjaama Taru sormusten herrasta -animaatio vuonna 1978. Elokuva sai huonoja arvosteluja, vaikka se oli ainoa oikeasti pelottava örkkileffa, koska örkit oli termiittiapinoita.
ellauri262.html on line 298: Uusiseelantilainen Peter Jackson ohjasi vuosina 2001–2003 Taruun sormusten herrasta perustuvan karamellimaisen elokuvatrilogian, joka menestyi sekä katsojamäärissä että palkinnoissa mitattuna. Vuosikymmentä myöhemmin Jackson sovitti myös Hobitin elokuvatrilogiaksi, jonka osat ilmestyivät vuosina 2012–2014. Lisää melliä.
ellauri262.html on line 449: Mun vedä käteen herra. San. ja säv. Jaakko Ryhänen
ellauri262.html on line 587: U2 : n musiikkivideossa kappaleelle " Hold Me, Thrill Me, Kiss Me, Kill Me " (1995) animoitu Bono nähdään kävelemässä kadulla pitelemässä kirjaa The Screwtape Letters . Kun Bono oli lavalla Zoo TV Tourin aikana, hän pukeutui herra MacPhistoksi, hänen alter egokseen. Bono pukeutui kultaiseen pukuun ja paholaisen sarviin ja soitti yleensä pilapuheluita poliitikoille.
ellauri263.html on line 532: Helenan välit Nikiforiin olivat ilmeisesti lämmenneet, koska hän anoi vuonna 1862 passia Juri-nimiselle pojalle, joka merkittiin herra ja rouva Blavatskin ottolapseksi. Joidenkin huhujen mukaan poika olisi ollut Helenan avioton lapsi, ja samaa epäili myös hänen isänsä, kunnes Helena esitti väärennetyn lääkärintodistuksen todistaakseen viattomuutensa.
ellauri263.html on line 635: Vuonna 1866 Annie tapasi nuoren papin Frank Besantin, josta myöhemmin tuli Lincolnshiren kirkkoherra. Vaikka Annie tuolloin olikin vasta 19-vuotias, hän suostui Frankin kosintaan. Avioliitosta syntyi kaksi lasta, mutta Annie oli elämäänsä tyytymätön, koska koki vanhoillisen aviomiehensä näkemykset ahdistaviksi. Samalla Annie alkoi myös kyseenalaistaa omaa uskoaan. Lopulta uskonnolliset erimielisyydet aviopuolisoiden välillä johtivat siihen, että Frank määräsi Annien muuttamaan pois. Erosta tehtiin virallinen, ja Annien poika Digby jäi isänsä luokse, kun tytär Mabel muutti Annien kanssa Lontooseen.
ellauri264.html on line 281: Luvussa 3 puhutaan toivosta, joka Jumalan kansalla on jäljellä, sillä Herra ei hylkää iankaikkisesti. Koettelee, vaan ei hylkää herra. Kärsimykset olisivat vain kaikkien parhaaksi, ja parempi päivä tulisi ennen pitkää. Vähän sellasta varovaista optimismia, hymyä kyyneleitten läpitte. Värsy 55 vrt. psalmi 130 de profundis, Herra huudan täältä kuopasta, ja Joona 2:1 rukoilen täältä kalan sisältä.
ellauri267.html on line 149: "Myönnän avoimesti kaikissa näissä tapauksissa, herra Waters, että otin rahaa, joka ei ollut minun, eikä minun olisi pitänyt tehdä sitä. Vihaan sitä, että tein sen. Minua nolottaa se. Häpeän poikani puolesta. Olen nolo perheeni puolesta", hän sanoi. Kuin Alex Stubb: Olen pettynyt että jäin kiinni valheesta. Sori siitä.
ellauri267.html on line 418: On pakko. Tule naimisiin, herra! hyveet, quotha! Otin hänet kuninkaan seuraan; hän on suuresta perheestä ja rikas; mitä muita hyveitä sinulla olisi aatelismiehessä?
ellauri267.html on line 465: On pakko. Tiedän, että sinulla on, herrani; mutta kun ohjasin tätä nuorta vahvaa miestä, tuo vanha kipinä, joka ei ollut muuta kuin nahkaa ja luuta ja sen seurauksena erittäin ketterä, lipsahti sormieni läpi kuin ankerias, sillä hänestä ei ollut mitään kiinni, ja juoksi karkuun ostaa itselleen uuden mestarin.
ellauri267.html on line 536: On pakko. En koskaan epäillyt herranne muistia sairaan käänteen vuoksi: Ja minä muistan hänet myös seuraavan matkapuhelimen ostamisen yhteydessä tätä uudelleenkäynnistystä varten; ja erityisesti aavemaisille.
ellauri267.html on line 814: Hänelle heidän huokaavat kuningattarensa halveksivat herraansa;

ellauri269.html on line 132: 9 Ja Herran viha julmistui heidän päällensä, ja hän meni pois. 10 Niin myös pilvi meni pois majan päältä. Ja katso, niin Mirja tuli kohta spitaliin niinkuin lumi: niin Aaro käänsi itsensä Mirjaa päin, ja katso, hänkin oli pian spitalissa. 11 Sanoi siis Aaron Mosekselle: Ah minun herrani! älä pane tätä syntiä meidän päällemme: sillä me olemme tyhmästi tehneet, ja me olemme syntiä tehneet. 12 Ettei tämä nyt tulisi niinkuin kuollut, jonka puoli lihaa on kulunut lähteissänsä äitinsä kohdusta. 13 Niin Moses huusi Herralle ja sanoi: Ah Jumala, paranna häntä! 14 Ja Herra sanoi Mosekselle: jos hänen isänsä olis hänen kasvoillensa sylkenyt, eikö hänen olisi pitänyt häpeemän seitsemän päivää? Anna sulkea hänen seitsemäksi päiväksi leiristä ulos, ja sitte hän jälleen otettakaan sisälle. 15 Niin MirJam suljettiin seitsemäksi päiväksi leiristä, ja ei kansa matkustanut, ennenkuin MirJam otettiin takaisin. 16 (H13:1) Ja sitte kansa matkusti Hatserotista ja sioitti itsensä Paranin korpeen. Aarolle ei käynyt tietystikään kuinkaan.
ellauri269.html on line 444: Fantasiafiktiossa, (/ˈlɪtʃ/; like, "corpse") on eräänlainen ruumis, luurangon näköinen epäkuollut otus. Brittien hautuumailla on rumihille Lich Gate. Luukurko oli Vitsauksen mestari ja herra, jota hän hallitsi telepaattisesti Dominointimelan avulla Frozen-heittoistuimeltaan ​​Jäätelökruunu-linnakkeen huipulta. Selvensikö yhtään?
ellauri269.html on line 479: Kun Artturi ja hänen aviomiehensä saapuivat, he tapasivat Muhammed Messinkiparran, kääpiömatkailijan, joka oli etsinyt Kuuranuppia kuultuaan aseen voimasta. Kun kauhuherra Haisumalikan joukot alkoivat lähestyä heitä, Arttu ja Muhammed riensivät ottamaan sen haltuunsa.
ellauri269.html on line 485: Miekka kädessään Tarhas palasi tukikohtaansa. Hän aloitti vastahyökkäyksen luumalikoita vastaan ​​ja tuhosi nopeasti kauhuherran tukikohdan. Malfoy kohtasi prinssi Harryn ja kertoi hänelle, että Luukurko oli tiennyt, että hän ottaisi sen kirotun miekan. Hän puhui kuin uskoisi, että Arttu oli nyt hänen puolellaan, mutta yllättäen Arthas käytti riimuterää tappaakseen hänet. Artusta oli tullut paha! Kun hänen sielunsa oli menetetty Luukurkolle, Arttu perkele pakeni Peräreiän jäätyneelle jätteelle.
ellauri269.html on line 765: Leonard Nimoy, rakastettu näyttelijä, joka näytteli herra Spockia Star Trek -sarjassa, kuoli perjantaina 83-vuotiaana. Nimoyn elämästä on paljon kirjoitettavaa - kollegallamme Neda Ulabylla on mukava muisto täällä - ja lisää on melkein varmasti tulossa. Mutta halusimme jakaa tämän videon Nimoysta Jiddišin kirjakeskuksesta, jossa hän muistelee varhaista elämäänsä. Nimoy oli Ukrainasta tulleiden ortodoksijuutalaisten maahanmuuttajien poika, ja hän sanoi, että hänen identiteettinsä kertoi paljon hänen lähestymistavastaan kuuluisaan hyperlogiseen luonteeseensa.
ellauri274.html on line 73: 1:11:30 дамы и господа просим Вас занять места в зале и отключить мобильные средства1:11:30 hyvät naiset ja herrat, olkaa hyvä ja ottakaa paikkanne salissa ja sammuttakaa mobiililaitteet
ellauri274.html on line 209: 1:31:13 уже много раз говорил он стал сам народ Украины стал заложником Киевского режима и его западных хозяев которые фактически 1:31:13 on jo monta kertaa sanottu, että hänestä tuli Ukrainan kansa, ja hänestä tuli Kiovan hallinnon panttivanki ja sen länsimaiset herrat, jotka itse asiassa
ellauri274.html on line 948: 2:53:13 господин для этого стали грубо разрушать все основы мироустройства заложенные после 2:53:13 herra, tätä varten he alkoivat karkeasti tuhota kaikkia maailmanjärjestyksen perustuksia, jotka sen jälkeen oli luotu
ellauri275.html on line 296: Missä olemme omien herramme. Minä kuolen ja sanon totuuden:
ellauri276.html on line 257: Mutta runossa on monia toistoja: "No! trudge, sivka", "Hauskaa ... Hauskaa ... Hauskaa ...", "Rikkaruoho tulee pellolle". Kirjoittaja näyttää meille kuinka talonpoika ajaa hevosta, kuinka hän iloitsee, kuinka hän kuvittelee tulevan sadon. Kynnön aikana hän piristää jatkuvasti sekä itseään että hevosta, antaa hänelle ja itselleen uutta voimaa, tuntee itsensä sekä herraksi että palvelijaksi, ja sana palvelija asettuu etusijalle: "Minä itse olen sinun ystäväsi, palvelija ja isäntä .”
ellauri276.html on line 1136: For fear not your master, for I'll swear and I'll vow Älä pelkää herraanne, sillä minä vannon ja vannon,
ellauri276.html on line 1177: Go ne'er fear your masters, but swear and he vow, Älä pelkää herraasi, vaan vanno, ja hän vannoo:
ellauri276.html on line 1197: With our hands in our pockets, like gentlemen we go Kädet taskuissa, kuin herrat menemme
ellauri276.html on line 1256: And don't fear your master, whoever he may be, älkääkä peljätkö herraanne, olipa hän kuka tahansa,
ellauri277.html on line 383: Bahaille perhe on yhteisöjen ja kansojen perusyksikkö, sillä vahvat ja rakastavat perheet muodostavat toimivan yhteisön ytimen. Avioliitto nähdään sekä ruumiin että sielun yhdistymisenä (joka tapahtuu taas nainnin aikana), ja se on tasa-arvoinen miehen ja naisen kesken (muttei 2 naisen eikä miehen kesken, herra nähköön). Kuitenkaan naimisiinmeno ei ole elämän tärkein päämäärä eikä avioliiton ulkopuolella eläviä ja lehtolapsia ruikkivia syrjitä. Järjestettyjä avioliittoja ei suvaita, vaan jokaisen täytyy löytää oma sielunkumppaninsa omatoimisesti. Avioeroihin suhtaudutaan kielteisesti, mutta nekään eivät ole kiellettyjä. Jos aviopari ilmoittaa haluavansa erota, seuraa vuoden mittainen harkinta-aika. Tänä aikana parin tulee hakea neuvoja paikalliselta neuvostolta avioliiton pelastamiseksi.
ellauri283.html on line 126: Alkuperäisessä Jenseizissä Nietzsche kiistää joitain vanhan filosofisen perinteen keskeisiä oletuksia , kuten "itsetietoisuus", "tieto", "totuus" ja "vapaa tahto", selittäen ne moraalisten pellehermannien keksinnöiksi. Heidän tilalleen hän tarjoaa "vallantahtoa" selityksenä kaikelle käyttäytymiselle; tämä liittyy hänen "elämän näkemykseensä", jota hän pitää "hyvän ja pahan ulkopuolella", mikä kieltää universaalin moraalin kaikilta ihmisiltä. Uskonto ja herran ja orjan moraalit ovat näkyvästi esillä Nietzschellä. Hää arvioi syvälle juurtuneita humanistisia uskomuksia ja kuvailee jopa herruutta, tuuheiden karvapehkojen väkisten ottamista ja heikkojen vahingoittamista ei-yleisesti moitittavana. Nääs nääs. Antitermiitistä tulee hirmu herkästi uber termiitti.
ellauri283.html on line 190: Nietzsche väittää, että "moraali on nykyään Euroopassa lauma-eläinmoraalia" – eli se kumpuaa orjan kaunasta herraa kohtaan. Nietzsche väittää, että kivempää kuin se, mitä he pitävät "hyvänä" ja "pahana" (Foster), on erottaa jalo ja alhainen. Silloin ainakin vallitsee yhteisymmärrys siitä, mikä on hyvää, eli ihmiset pitävät riittävänä merkkinä hyvän omistamisesta paljon rahaa ja mielin määrin tuuheaa häpypehkoa.
ellauri284.html on line 101: Mutta ei, kamelinajajat eivät pettäneet isänmaan asiaa, edes salmiakista. Oli niilläkin vanhat vihat hampaankolossa ja omat edut ajettavana. Kalifien entiset sotaorjat mamelukit herrasteli Ebyktissä koko Osmannien valtakunnan ajan, sitten siihen ryntäsi Ranskan piikalikka, ja seuraavaxi britit. Vizi Ebyktihän on kuin joku Puola! Kyllä maailman vanhimman maailmanvallan perillisiä lienee vituttanut. Ja sitten vielä se 6 päivän sota! Kus imak!
ellauri284.html on line 750: herra Mark Seligman, Ilmaveivimarsalkka Sir David Walker KCVO OBE, rouva Xenia Wickett,
ellauri285.html on line 318: Euthyphro ehdottaa (6e), että hurskas ( τὸ ὅσιον ) on sama asia kuin jumalien rakastama ( τὸ θεοφιλές ), mutta Sokrates löytää ongelman tässä ehdotuksessa: jumalat voivat olla keskenään eri mieltä. Ehkäpä hurskasta on vain se mistä kaikki jumalat voivat olla samaa mieltä. Esim. "minä olen herra sinun jumalasi, älä pidä muita jumalia".
ellauri286.html on line 279: Siinä kuvailtiin varsin värikkäin sanakääntein minua, joka en herra nähköön ole vähääkään värikäs (paizi nyt noi "tuuttaus" ja "truuttaus", excuse my French), en ainakaan yritä, mutta olennaisin väite lienee se, että sen mukaan Oksanen väittää kaikkien venäläisten olevan juoppoja sikoja ja murhaajia ja luonnollisesti fasistiretoriikka oli myös mukana, siitähän en pääse enempää kuin Leopard-tankki täplistään..
ellauri286.html on line 441: Suosittelen myös kaikkia miehiä, jotka ovat menossa tapaamaan ukrainalaisia ​​morsiamia, etteivät he pelkää olla todellinen, klassinen, vanhanaikainen herrasmies – mikä ei todennäköisesti toimi enää maassasi, toimii edelleen maassani. Pyri, näytä parhaalta, maksa treffeistä, tuo kukkia, auta ukrainalaista tyttöystävääsi treffeillä kaikessa – kaikki nämä asiat auttavat sinua tekemään täydellisen ensivaikutelman.
ellauri286.html on line 459: Kehveli ja herranjumala eivät ole kirosanoja. KÄRJISTÄEN voi sanoa, että suomalaiset noituvat kolmesta tabuaiheesta: uskonnosta, eritteistä ja sukuelimistä. Voimakkaimpina pidettiin saatanaa ja vittua. Kun me oltiin pieniä jumalauta oli pahin. 1600-luvun Turussa on pöytäkirjojen mukaan käytetty muun muassa sellaisia haukkumasanoja kuin tulenruoka, skottirotta, pahapää ja ruotsalainen korkoperse.
ellauri288.html on line 557: Tutk. Teemu Keskisarja ja rov. Kanala havainnollistavat, että Suomessa ei enää tarvita erillistä herrasväkeä. Ex-yläluokan ammateissa sopii laahustella pystymezän kansan ehdoilla. Kaippa se on hyvä asia?
ellauri297.html on line 59: ”Elämän herrat kertoo vihasta ja rakkaudesta, luovista ihmisistä ja lähimmäisistä, elämän koko prosessista. Se kertoo enemmästäkin, ajasta jonka olemme sikiönä kohdussa viettäneet ja jolla on ratkaiseva vaikutus myöhempään elämäämme. Lukija ei ehkä ole samaa mieltä, mutta lukematta ja kantaa ottamatta ei voi olla kukaan. Kuten suuri kirjallisuus aina Elämän herrat jättää lähtemättömän jäljen, tämä kirja voi muuttaa maailman koko kuvan!” Eli siis mitä? Onko tää se kirja jonka Pekka Tarkka väitti olevan Putkinotko-coveri? Goodreads antaa sille arvion 3,75 8:lla ratingilla, paizi ettei niitä ole yhtäkään. Goodreads on iso kusettaja.
ellauri299.html on line 64: Vuoden 2003 Gunslingerin tarkistetun painoksen esipuheessa King määrittelee inspiraation lähteiksi myös Taru sormusten herrasta, Arthurian legendan ja The Good, the Bad and the Ruma. Hän tunnistaa Clint Eastwoodin "Mies ilman nimeä" -hahmon yhdeksi päähenkilön Roland Deschainin tärkeimmistä inspiroijista. Sehän oli se kaveri joka tuppukylään tultuaan painui muitta mutkitta raiskaamaan nenäkkään lutkan jossain ladossa. Kingin tyyli sarjassa sijainneille, kuten Mid-World, ja hänen ainutlaatuisen kielen (High Speech) kehittämiseen vaikuttavat myös JRR Tolkienin työt. Musta torni on vanha fantasiaukkojen aivokummitus, C.S.Lewisin ja Sauronin, ilmeinen penissymboli joka varmaan ukkeleita kauhisti ja samalla oudosti viehätti.
ellauri299.html on line 77: Toisen lunastamani (1€) pulp-fiktion nimi on The Street Lawyer. Pultavan kaduilla on rupusakkia, New Yorkin herrahississä yhtä pahanhajuista riffraffia.
ellauri299.html on line 273: Patti omisti Elämän herrat rouvalleen Vuokko Rissaselle ja jollekulle Frank Lakelle.
ellauri300.html on line 124: Pimeyden ruhtinaan vierailu Stalinin ajan Moskovassa limittyy maagisella tavalla Ješua-nimisen kiertävän filosofin kädenvääntöön Rooman mahtavan maaherran Pontius Pilatuksen kanssa. Ja kaiken ytimessä kummittelee kauniin Margaritan ja hänen kumppaninsa, Mestariksi kutsutun salaperäisen kirjailijan lyyrinen rakkaustarina. Mutta onko yhtään panokohtauxia?
ellauri300.html on line 792: Dessa apokalyptiska föreställningar och förväntningar är inte begränsade till fanatiska judiska sionister utan delas även av kristna. ”Pånyttfödda” kristna som USA:s president George Bush och likasinnade tycks på samma sätt som sionisterna längta efter den dag då det messianska världsherraväldet skall upprättas och Moshiach skall styra detta globala sionistiska tyranni med ”järnspira”.
ellauri301.html on line 107: Henningin ykkönen alkaa erittäin klisheemäisesti "Hän sitä ja tätä" tyyppisillä lauseilla. Vittu kyllä väsyttää. Kaveri jonka pään sisältä puhutaan introssa on 70 täyttänyt eläköitynyt herrasmiesmaanviljelijä, jonka loppukaarteen mälinöihin on helppo samastua. Ainaskin helpommin kuin Wallenbergiin, joka unissaan on juuri nussinut villisti mustaa naarasta. Ei ihme että vaimo läxi.
ellauri301.html on line 184: Suomalainen Kosti Kalke julkaisi 1898 kirjasen Herätyssanoja ynnä lyhyt armonjärjestys: kirjoittajan kuvalla. Konstantin (Kosti) Kalke (5. joulukuuta 1858 Koski Hl – 2. helmikuuta 1938 Tohmajärvi) oli suomalainen kirkkoherra ja paikallishistoriasta sekä uskonnollisista aiheista kirjoittanut kirjailija.
ellauri301.html on line 187: Kalke toimi Isonkyrön kappalaisena 1898–1916 ja Tohmajärven kirkkoherrana vuodesta 1916. Hän sai rovastin arvon 1928. Pastori, sittemmin rovasti Kalke meni varovasti naimisiin vasta erotutkintovuonna 1886 Hilma Henriette Brusilan (1862–1943) kanssa. Siittiköhän Kosti Hilmasta lisää kalkkeita? Todennäkösesti siitti. Hilman ja Kostin luut ovat Hämeenkoskella, kuten näyttää amerikkalainen hautakiviohjelma. Kuvaa ei viizi laittaa tähän koska jenkit eivät salli sitä kuumalinkata. Vittu että ne on perseitä. Törkeää kulttuurista appropriointia. Mitä asiaa on niillä meidän hautuumaille? Mitä asiaa on niillä tänne ylipäätänsä?
ellauri301.html on line 189: Kosti oli tuottelias. Siltä ilmestyi mm. Muutamia rovasti K. Kalkkeen lempilauluja. K. Kalke, Joensuu 1934. Kosti vaikuttaa narsistilta vaikkei se edes ole vanha norssi, normaalikoulu ehti muuttaa Helsinkiin. Eka työpaikka oli Isokyrön kappalaisena, toinen ja viimeinen Tohmajärven kirkkoherrana. Sit vaan takasin Hämeenkoskelle. Hailii happamii Kyrön mamman tappamii.
ellauri302.html on line 570: Ei perhana, jumalakäsitteestä on yhtä mahdoton päästä eroon kuin oravanpyörästä. Se kuuluu maailmankuvaan kuin aika, paikka, avaruus ja syysuhde. Se on missä hyvä ja paha, oikea ja väärä, kostonhalu ja kuolemanpelko ovat kotonaan. Siellä saa armoa ja tasoitusta kun muut pettävät. Kiitos herra kaikesta kivasta ja ikävästä. Herra antoi herra otti, kiitetty olkoon herran nimi, kanankakan kantajan. Tee tasoitusta puolestamme. Kost'jumala.
ellauri302.html on line 628: Ei Jeshua siis kexinyt ize tätäkään. Isämeitä on otettu kaddishista ja herran siunaus toorasta. Jonnin joutavaa. Tällästä ne höpisee jeshivoissa sillä aikaa kun moppipäät vaimot käyvät töissä, töiden jälkeen kaupassa ja imuroivat, keittävät klimppisopan ja gefillte fishin valmiixi siihen kun Tvi Ari tulee nälkäisenä kotio. Mikä täällä haisee? Kukkakaaliko?
ellauri308.html on line 366: Sakut pistivät vuoden 1942 heinä-lokakuun väliin sijoittuneen 100:n päivän aikana pelkästään etniseltä taustaltaan juutalaista väestöä hiilidioksidina taivaalle about 1,47 miljoonaa yksilöä. Tappotahti on yhäti lyömätön satasen ennätys, jolle ei löydy vertaa mistään historiasta. Mutta pitkän matkan juoksussa kommarit ovat olleet kovempia. Paskaa puhelet. Natseilta loppui aika kun loppui paukut. ”Ali-ihmiset” pisti ”herrakansalle” pataan. Ei ole kuulunut edes huhuja, että gulageilla olis marssitettu naisia ja lapsia ”suihkuun”, pakotettu vangit roudaamaan ruumit uuniin ja tuhkat kaalipelloille. Ei kaasua eikä uunia, joutuivat vain tekemään nälkiintyneinä talvioloissa paskaduunia.
ellauri309.html on line 487:
ellauri309.html on line 505: William Franklin "Billy" Graham Jr.; 7. marraskuuta 1918 Charlotte, Pohjois-Carolina – 21. helmikuuta 2018 Montreat, Pohjois-Carolina) oli yhdysvaltalainen kristillinen saarnaaja, jonka kirkkokunnallinen tausta oli baptismi. Wilho Pylkkänen ei baptisteista oikein pitänyt, keljuja ohareiden tekijöitä koko porukka. Billy Graham itse kuvasi elämäntehtäväänsä seuraavasti: ”Elämäntehtäväni on auttaa ihmisiä löytämään henkilökohtainen intiimisuhde Jumalaan”. Hänen on arvioitu saarnanneen evankeliumia 210 miljoonalle ihmiselle vuodesta 1947 lähtien. Tämä patriarkka eli lähes 100-vuotiaaxi, mikä osoittaa Jahven erityistä suopeutta Billylle. Eipä kuitenkaan saanut ihan rikki satasta, sen verran oli taivaan herra vittuilumielellä.
ellauri310.html on line 404: "Jotta voisimme menestyksekkäästi harjoittaa herra Listerin antiseptistä
ellauri310.html on line 960: Ratched (Yksi lensi yli käenpesän, 1975) 12. Sauron (Taru sormusten herrasta) 11.
ellauri310.html on line 961: Klonkku (Taru sormusten herrasta) 10. Alien 9. Voldemort (Harry Potter) 8. Anton
ellauri317.html on line 126: " Aeneas, noster magnus panus (ukrainan sanan herra ja isäntä latinoitu muoto, pan), loistava Troianum kniaz (perinteinen itäslaavilainen/venäläinen titteli, joka tarkoittaa "prinssiä") / Jota lyötiin merellä kuin jotain Tsiganusta (Ukrainan sanan latinoitu muoto "mustalaiselle")/, Ad te, o rex, hän lähetti meille nunnun. ”
ellauri317.html on line 231: Отмщенья, государь, отмщенья! Kosto, herra, kosto!
ellauri317.html on line 831: Yebat' (ебать): Nussia.  Vihdoinkin päästään perille! Yleisimmin käytetty ilmaisussa  Yob tvoyu mat' (Ёб твою мать): Nussi äitiäsi!  Tai Vashu Mat' (Bашу мать): Äitiänne herra, joka on vain toinen puoli sen pidemmästä vastineesta ja hieman vähemmän loukkaavaa.
ellauri318.html on line 173: Vaikea kyllä niellä ettei rasvamaxaisen aatelisherra Alex Riessenin munanasetin olisi kovettunut simpulaxi öisin Beverlynin peppuvaossa sen puristellessa nukkapäisen pikku vajakin teinitissejä. Sellaiseen izehillintään ei pystynyt Mahatma Gandhikaan, eikä toinen pedofiili Stig Larsson.
ellauri318.html on line 369: Lefa vaikuttaa piilomisogyyniltä kaappirasistilta. Ja herkuttelevalta herralta. Tämän lisäxi se on ennen kaikkea sanomattoman virkamiesmäisen kuivakka. Tohtorinhatullinen pölyä. Blatte on mutakuono ruåzixi, latinaxi torakka. Poliisivoimissa 2005 ei ollut yhtään blattea. Sielä on sentään Helena Palmgren niminen radikalisoitunut sveduämmä, joka osoittautuu kirjan Dorloxi. Sen ampuu Mattein kotineekeri Ukulele kylmän rauhallisesti ottalaukauxella vainaaxi, vaikkei olis edes enää tarvinnut. Paha somali Abbdo räjäyttää izensä Nobel-dynypatukalla taivaalle. Palefaceihin ei sattunut. Näin eletään 2015 Ruåzissa.
ellauri322.html on line 155: Päähenkilö Caleb Williams on syntyperäisesti nöyrä, mikä on harvinaista Godwinille, koska hänen hahmonsa ovat usein varakkaita ja arvokkaita henkilöitä. Caleb Williamsia, köyhää, itseoppinutta, orvoksi jäänyttä nuorta miestä ja romaanin ensimmäisen persoonan kertojaa, suositellaan työhön rikkaan Ferdinando Falklandin tilalle. Vaikka Falkland on yleensä pidättyväinen ja hiljainen mestari, hän on myös altis äkillisille raivokohtauksille. Huolestuneena hänen purkauksistaan Caleb kysyy herra Collinsilta, Falklandin kuolinpesän hoitajalta, tietääkö hän syyn Falklandin oudolle luonteelle.
ellauri322.html on line 157: Hra Collins kertoo Falklandin menneisyydestä vetoamalla Falklandin pitkään historiaan, joka on painottanut järkeä verenvuodatuksen takia. Falklandin naapuri Barnabas Tyrrel oli tyrannimainen mestari, joka sorsi ja manipuloi vuokralaisiaan. Tyrrelistä tuli Falklandin vihollinen ja kilpailija, jota rakastettiin hänen rohkeasta ja anteliaasta käytöksestään. Falkland korjasi jatkuvasti Tyrrelin aiheuttamat monet vääryydet perheensä jäsenille ja naapureilleen, mikä vain lisäsi yhteisön kunnioitusta ja arvostusta Falklandia kohtaan. Hän pelasti myös Tyrrelin veljentyttären Emily Melvilen tulipalolta, sankaruudesta, joka sai Emilyn rakastumaan Falklandiin. Järkyttynyt Tyrrel piti Emilyn vangittuna tilallaan, ja hänet pidätettiin väärien syytösten perusteella, kun tämä yritti paeta. Emilyn emotionaalinen ahdistus näissä tapahtumissa johti siihen, että hän sairastui ja kuoli. Kahden miehen välinen konflikti kärjistyi, kun Tyrrel hyökkäsi fyysisesti Falklandin kimppuun Emilyn hautajaisissa. Tyrrel itse löydettiin murhattuna pian sen jälkeen. Vaikka Falklandia pidettiin välittömästi epäiltynä Tyrrelin murhasta, hän puolusti itseään tahrattoman maineensa perusteella. Sen sijaan kahdella Tyrrelin vuokralaisella löydettiin raskauttavat todisteet, tuomittiin murhasta ja hirtettiin. Falklandin tunnetila, herra Collins selittää, on horjunut siitä lähtien. Vuonna 1690 Malvinassaarten välistä kulkeva salmi nimettiin Falklandinsalmeksi Englannin amiraliteetissa vaikuttaneen varakreivi Falklandin mukaan. Saarten nimi juontui tästä.
ellauri322.html on line 472: Sieni-omaisuuksia alettiin tehdä sodan aikana; ihmiset todellakin näyttävät olevan sienilajin jäseniä, ja se röyhkeä vulgaarisuus, jonka äkillinen vaurauden tulva tavallisesti tuottaa tavallisten ihmisten mielissä, on täällä hyvin silmiinpistävää, mikä on ristiriidassa monien emigranttisiirtolaisten surujen kanssa, jotka ovat kaatuneet, pudonneet kartanoiden korkeuksista, sellaisia ​ onnenpyörän ylä- ja alamäkiä. Monet siirtolaiset ovat urheasti kohdanneet sellaisen täydellisen olosuhteiden muutoksen, jota tuskin voi verrata, vetäytymällä arvokkaasti palatsista tuntemattomaan koloon, mutta suurempi joukko vaeltelee kaikkialla, loiston haamuja, St. Louisin ristit tarkoituksella esillä, täysi päättäväisyys toivoa, "vaikka taivas ja maa ovat siellä, missä heidän halunsa risteävät". Ja kuitenkin hyvä kasvatus leimaa herrasmiestä, ja kunnian ja herkkyyden tunteet näyttävät olevan sielun suuruuden tuotetta verrattuna likaisten prosenttisenttihammastajien nyyhkyviin katseisiin.
ellauri325.html on line 224: T.J.A. Heikkilän koko nimi oli Teodor Josef Akhilles. T.J.A. Heikkilän puhe naisista on yx yhteen E.J.O. Saarisen vastaavaan. Naiselle on puhuttava siitä mitä hän teille merkizee, eikä siitä mitä hän on tehnyt tai tekee. Niinkuin sotilas on aina herra, niin nainen on aina ihana. Ihana on muuten tyypillinen naisten sana. Siis: ihanat naiset. Tai leidit. Tätä kuzutaan ylistämällä alistamisexi.
ellauri326.html on line 95: Kirjassa ei ole yhtä päähenkilöä, vaan se tarkastelee Newttien kehitystä laajasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kertojan rekisteri näyttää eri kohdissa "luisuvan" toimittajan, historioitsijan tai antropologin rekisteriin. Kolme keskeisintä hahmoa ovat kapteeni J. van Toch, merimies, joka löytää Newts; herra Gussie H. Bondy, teollisuusmies, joka johtaa Newt-teollisuuden kehitystä; ja herra Povondra, herra Bondyn ovimies. Ne kaikki toistuvat läpi kirjan, mutta yhdenkään ei voida sanoa ohjaavankertomusta millään merkittävällä tavalla. Kaiken kukkuraxi kaikki kolme ovat tšekkiläisiä. Juu ei tästä kirjasta ole romaanina mihinkään. Aika heikko, aika heikko.
ellauri326.html on line 164: Koko tälle tarinalle on todistaja alusta loppuun. Se on herra Povondra, GH Bondyn hovimestari. Se on niikö Capek. Hän kuvailee itseään, analysoi omaa sinnikkyyttään, keräilijämaniaansa. Poikansa Frantikin kanssa hän näkee maailmanlopun tulevan, kun hän kalastaa töröjä. Sinun on luettava viimeinen piruetti huolellisesti!
ellauri326.html on line 494: "Kuinka te, hyvä herra, saatatte unohtaa kaiken säädyllisyyden ja kunnioituksen minun arvoani ja sukuani kohtaan ja loukata minua noin hävyttömällä nimityksellä?"
ellauri326.html on line 570: Toinen Prahan defenestraatio vuonna 1618 tunnetaan tapahtumana, joka käynnisti kolmikymmenvuotisen sodan. Kaksi vuotta aiemmin Böömin valtaistuimelle oli noussut kiihkokatolinen Ferdinand II, jonka käskystä protestanttien uskonnonvapautta rajoitettiin. Böömin protestantit pitivät tätä keisari Rudolf II:n myöntämän uskonnonvapauden loukkauksena. 23. toukokuuta 1618 joukko protestantteja tunkeutui Prahan linnaan ja heitti ulos ikkunasta kaksi katolista neuvosherraa, Wilhelm Slavatan ja Jaroslav Borsita von Martinicin, sekä näiden kirjurin. Kaikki kolme säilyivät hengissä 15-metrisestä ilmalennosta putoamalla linnan puutarhassa olleeseen lantakasaan; tosin katolilainen propaganda väitti myöhemmin enkeleiden varjelleen heitä. Defenestraatiosta alkanut sisällissota Böömin katolisten ja protestanttien välillä kärjistyi lopulta kolmikymmenvuotiseksi sodaksi.
ellauri326.html on line 598: Sitä en ihmettele ensinkään, innostui ukko. En ole oskaan pitänyt preussilaisista. Mutta ranskalaista helpottaa nyt, kun saksalainen on kiikissa. Tokkohan, epäili Frantik, sillä luin äskettäin lehdistä että kolmannes Ranskaa on veden alla. Jaa jaa, huokaisi ukko. Meillä, nimittäin herra Bondylla, oli palvelijana muuan ranskalainen nimeltä Jean. Hän piti naisista siksi paljon, että se oli jo melkein häpeäksi. Näetkös, sellainen kevytmielisyys kostautuu.
ellauri326.html on line 601: Niin, niin, ranskalainen on hyvä sotilas, sanoi herra Povondra asiantuntevasti. Se Jean ei antanut tehdä mitä hyvänsä itselleen. En tiedä, mistä lie saanut sellaisen rohkeuden. Hän tuoksui kuin hajuvesikauppa, mutta kun tappeli, niin tappelikin aika lailla. Mutta kaksi armeija osastoa salamantereja on sentään vähän. Kun tarkemmin ajattelen asiaa, mietti ukko, niin ihmiset osaavat tapella keskenään paremmin. Eikä se kestä näin kauan. Salamantereja vastaan on varustauduttu jo parikymmentä vuotta vain edullisiin asemiin päästäksemme, eikä mitään muuta. Ei, kun minä olin nuori, niin silloin taisteltiin kunnollisesti! Tuossa seisoi kolme miljoonaa miestä ja tuolla vastapäätä toiset kolme miljoonaa, näytti äijä että vene heilahti, ja sitten iskettiin yhteen, saakeli soikoon. Támá ei ole mitään kunnon sotaa, pahoitteli Povondra. Koko ajan vain betonivallien takana, mutt ei minkäänlaista pistinhyökkäystä. Hyi semmoista!
ellauri326.html on line 608: Senkin sutkapääs, moitti herra Povondra vanhempi. Millä ihmeen tavalla ne tänne pääsisivät? Meidän kallioittemme yli, vai kuinka?
ellauri327.html on line 476: Ilmari Kianto syntyi Pulkkilassa Lamujoen rannalla sijaitsevassa pappilassa vuonna 1874. Hänen vanhempansa olivat kalajokelaiseen Calamnius-pappissukuun kuuluva Pulkkilan kappalainen August Benjamin Calamnius (1834–1915) ja Cecilia Septimia Catharina Lundahl (1842–1924). Perheessä oli kahdeksan lasta, joista Ilmari oli kuudes. Vuonna 1879 August Benjamin Calamnius valittiin Suomussalmen kirkkoherraksi ja perhe muutti Pulkkilasta Suomussalmelle Karhulan pappilaan.
ellauri328.html on line 178: Mitä he tekisivät valokuvilleni? Ne olivat niin erikoislaatuisia! Suljettuja kirkkoja, josta oli tullut leffateattereita tai ruokakauppoja, tehtaita, museoita. Mikä häväistys! Voi jumala, älä anna heidän takavarikoida filmejä. Eikä kameraa, eikä autoa, ne olivat niin kalliita! Mutta tapahtukoon sinun tahtosi eikä minun, jos nyt välttämättä aiot antaa ne kommunisteille. Vaikka en kyllä ymmärrä mitä se nyt pyhittää. Tutkimattomat ovat herran tiet. Herra antaa, herra ottaa, kiitetty olkoon Herran nimi.
ellauri328.html on line 221: Joseph von Eichendorff (10. maaliskuuta 1788 Lubowitz, Ratibor, Ylä-Sleesia, Preussi – 26. marraskuuta 1857 Neisse, Preussi) oli saksalainen vapaaherra sekä viimeinen saksalaisen romantiikan runoilija ja kirjailija. Eichendorff vietti lapsuutensa ylimyksellisen loiston ja nautintojen keskellä, mutta samalla ankaran katolisesti. Alusta alkaen häntä kiehtoivat romantiikan aatteet ja epäluuloisuus vieraita valtioita kohtaan.
ellauri330.html on line 356: Mutta Sombart, hänhän on sekä henkinen että ruumiillinen snobbi! mylvi pitkä ja blondi Ernst Nevanlinna Aarne-sedän oloiselle Akulle Lönnrotinkadulla. Nyze vihainen herra huutaa taas, apulainen säikähti. Sombart oli aivan loistava kirjailija Rafun mielestä. Aku ei sunkaan ollut punikki ja Rafu vielä vähemmän.
ellauri331.html on line 359: Vuonna 2004 sanomalehti julkaisi seitsemän kolumnisti Georgi Rozhnovin artikkelia, joissa Sergei Kirijenkoa syytettiin 4,8 miljardin Yhdysvaltain dollarin Kansainvälisen valuuttarahaston varojen kavalluksesta vuonna 1998, kun hän oli Venäjän pääministeri. Sanomalehti perustui syytöksensä kirjeeseen, jonka väitettiin kirjoittaneen Colin Powellille ja jonka allekirjoittivat Yhdysvaltain kongressiedustajat Philip Crane, Mike Pence, Charlie Norwood, Dan Burton ja Henry Bonilla ja joka julkaistiin American Defense Councilin verkkosivuilla. Sanomalehti väitti, että Kirijenko oli käyttänyt osan kavaltaetuista varoista ostaakseen kiinteistöjä Yhdysvalloista. Myöhemmin paljastettiin, että kirje oli The eXilen keksimä kepponen. Läppä läppä! Naura sinäkin! Vastauksena Kirijenko haastoi Novaja Gazetan ja Rožnovin oikeuteen kunnianloukkauksesta, ja antamassaan tuomion Kirijenkon hyväksi tuomioistuin määräsi Novaja Gazetan peruuttamaan kaikki syytöksiin liittyvät julkaisut ja sanoi, että sanomalehti "on velvollinen julkaisemaan vain virallisesti todistettu tieto, joka yhdistää herra Kirijenkon kavallukseen."
ellauri332.html on line 129: Muita keskeisiä hahmoja ovat Munckin lähin alainen, nuori ja vielä sisällissodan vihakuohuissa elävä, herkästi liipaisimeen tarttuva luutnantti Suutari, jonka ehdottomuus kauhistuttaa etenkin alkuvaiheessa Munckiakin; kunnon sotamies Svejkiä niin olemukseltaan kuin asenteeltaankin muistuttava rajaseutulaisvääpeli Muranen; sekä rajan toisella puolella päämajaansa pitävä vanhempi upseeri ja herrasmies, majuri Gentsch, joka koettaa yläluokkaisen arvonsa säilyttäen vielä hetken luovia historian virrassa, vaikka aavistaakin kohtalonsa hyytävän komissaarin silmälläpidon alaisena olevan vain ajan kysymys.
ellauri332.html on line 272: Joten ensinnäkin muistetaan, että olisi lähes mahdotonta seurata "Taru sormusten herrasta" trilogialla, joka olisi jopa lähellä Oscar-palkittua sarjaa. Mutta jotkut faneista olivat ainakin toiveikkaita, että ainakin heidät voitaisiin kuljettaa jälleen Keski-Maan maailmaan. Ehkä hobittijoukon joukossa oli mieltymyksen puutetta tai se, että he vetivät sen, mitä olisi pitänyt olla enintään kaksi elokuvaa kolmeen. Liian pitkät ja hieman hitaat tarinat, nämä elokuvat saivat yliarvostetun merkin sekä katsojilta että kriitikoilta. Booooring, sanoi liikaa kissavideoita massuttaneet ylipainoiset jenkkikazomot.
ellauri332.html on line 579: Ridley Scottin "House of Gucci" tuo skandaalisen tarinan Patrizia Reggianista valkokankaalle. Lady Gaga valittiin Reggianin rooliin, seurustelijaksi, joka tuli nopeasti melko pahamaineiseksi järjestäessään lopettaa aviomiehensä, kunnon herra Maurizio Guccin, elämän. Olisi hähättelyä sanoa, että elokuva oli kiinalainen. Sen lisäksi, että kriitikot ja katsojat pilkasivat näyttelijöiden yrityksiä aidolla italialaisella aksentilla, myös Guccin perhe itse on tuominnut elokuvan. Auts! Lisäksi Gaga on sittemmin myöntänyt, että hän eli kuvausten aikana tosielämän Reggianin pelossa. Amerikkalaiset möisivät vaikka isoäitinsä, jos joku ostaisi.
ellauri332.html on line 720: Juupa juu, tämän päivän jeesuxen pitää olla ex-upporikas yritysjohtaja, jotta porukat vakuuttuisivat että sen valtuutus on kapitalismin monoteistiseltä jumalalta, nimittäin herra Mammonalta. Kaikki kouristavat selkiään joko kurnuttaville keropäille (Putin, Bolsonaro, valta), pahoille biljonääreille (Vuitton, Bezos, Musk, Abraham Lincoln Carnegie Mellon, 50 biljoonaa USD rahaa) tai influenssereille ja juontajille (celebrities, mainetta).
ellauri333.html on line 69: Sanskrit was believed to include all the sounds necessary for communication. Early Indo-Aryans would therefore dismiss other languages as foreign tongue, "mleccha bhasha". As the Sanskrit word itself suggests, "mlecchas" were those whose speech was alien. "Correct speech" was a crucial component of being able to take part in the appropriate yajnas (religious rituals and sacrifices). Thus, without correct speech, one could not hope to practice correct religion, either. Parhaiten ääntelevät keon päällä herrastelevat bramiinit. Brahmanical system engineers took great pains to ensure that peoples of the Brahmanical system did not subscribe to any mleccha customs or rituals. Medieval Hindu literature, such as that of Chaitanya Mahaprabhu, also uses the term to refer to those of larger groups of other religions, especially Muslims.
ellauri334.html on line 191: Jotkut ovat vertailleet herra Fedorovin tehtävää Amerikan Advanced Research Projects Agencyyn, joka tunnetaan parhaiten osallistumisestaan Internetin, GPS:n ja stealth-pommittajien luomiseen.
ellauri334.html on line 194: Vaikka Wallis auttoi Britanniaa tuottamaan pomppivan pommin kaltaisia aseita toisen maailmansodan aikana, herra Fedorov ei aseta toiveitaan ihmeaseen luomiseen.
ellauri334.html on line 203: Se on todella hyödyllistä meille, jotta voimme ymmärtää paremmin, mitä kakoillemme tapahtuu", herra Fedorov sanoi ja lisäsi: "Se on melko vallankumouksellinen läpimurtotekniikka."
ellauri334.html on line 241: Todennäköisesti Juudas, joka kuului Juudan alueeseen, kun muut olivat galilealaisia, ei ollut vaikuttunut Jeesuksen väittämästä messiaanisesta luonteesta, ja siksi hän teki miehen teon ja ilmiantoi hänet. Sotilaat ja pappien upseerit, jotka tulivat miekkojen ja sauvojen kanssa vangitsemaan häntä ja hänen seuraajiaan olivat kiitollisia avusta. Hän valitsi Jeesuksen esille suutelemalla häntä tervehtiessään häntä rabbina (Joh. xviii. 1 ja seq. ); sitten he ottivat Jeesuksen kiinni ja veivät hänet sidottuna Hannaan ja ylipapin Kaifaan luo (Matt. xxvi. 47 ja seq., ja par. pas.), kun taas hänen opetuslapsensa, mukaan lukien Pietari, jättivät herransa hänen kohtalonsa varaan.
ellauri335.html on line 345: Mahdottoman onnistunut tapaaminen. Tämä nuori herra on todella kiinnostunut ostamaan minulta neljä pienempää Varsovan liiton aikaista taktista atomijysäriä. Ainoastaan tollasella 30 miljoonalla eurolla. Erittäin miellyttävä liikekumppani tämä Ilmari. Joku voisi tietenkin haukkua kaveria ehkä liian idealistiseksi nuoreksi mieheksi, mutta ehei... Adam virnisti leveästi ja ravisti päätään. >>Mutta en kyllä minä. Minusta se on ihan vaan okei...>>>
ellauri339.html on line 324: Notre ennemi, c'est notre maître : Vihollisemme on herramme:
ellauri339.html on line 565: Ensimmäiset naiset ja herrat: Elena Zelenska Andra Levite Diana Nausediene Amelie Derbodrangien Michel Michal Herzog Elke Budenbender Emine Erdogan Doris Schmidauer Rossana Maria Briseño Annick Pedders Mareva Grabowski-Mitsotakis Sofia Maria de Lourdes Soodeau Ferna Gréda Eliza Eliza Gréfi Maria Benso Eliza zavet ja Elizabeth Bavaria Gheorgievska Agata Kornhauser-Duda Tamara Vucic Jill Biden Laura Bush Brigitte Macron Lidia Djukanovic. Moderaattori: Hanna Homonai Pers Morgan.
ellauri342.html on line 82: Siellä on erityisesti yksi, kunnon vanha mies, jota kutsuttiin Bonifaceksi... Voi! tämä, kuinka monta kyynelettä vuodatimme Avignonissa, kun hän kuoli! Hän oli niin kiltti, niin vieraanvarainen prinssi! Hän nauroi sinulle niin hyvin muulinsa huipulta! Ja kun kuljit hänen ohitseen, - olitpa sitten köyhä hullun ampuja tai kaupungin suuri kirkkoherra - hän antoi sinulle siunauksensa niin kohteliaasti! Todellinen Yvetot'n paavi, mutta Provence'n yvetot'n paavi, jolla on jotain hienoa naurussaan, meiramin oksa barrettessa, eikä vähiten Jeanneton... Ainoa Jeanneton, jonka hän on koskaan tuntenut, tälle hyvälle isälle, se oli hänen viinitarhansa, pieni viinitarha, jonka hän oli istuttanut itse, kolmen liigan päässä Avignonista Château-Neufin myrtleihin.

ellauri342.html on line 97: -- Oi herra, pyhin isä, mikä upea muuli sinulla on siellä!... Anna minun pitää silmäni hänen päällänsä... Voi, rakas paavi, hän on a todellinen kaunotar. Vakuutan, ettei Saksan keisarilla ole hänen kaltaistaan. Sitten hän silitti häntä ja puhui hänelle lempeästi kuin hän olisi nuori nainen:
ellauri342.html on line 201: Ja niin, seuraavana päivänä, kun vespers puhuttiin, Tistet Védène astui paavinpalatsin pihalle. Paikalla oli kaikki korkeat papistot, kardinaalit punaisissa kaapuissa, paholaisen asianajaja mustassa sametissa, luostarin apotit pikkuhiireineen, Saint-Agricon kirkkoherrat, mestarin purppurat, myös alemmat papistot, paavin sotilaat täydessä univormussa, kolme katuvien veljeskuntaa, Mont Ventoux'n erakot raivokasvoineen ja pieni pappi, joka menee taakse kantaen kelloa, vyötäröä myöten alastomia lippuveljet, kukkaiset sakristaanit tuomarien viitteissä, kaikki , kaikki, jopa pyhän veden antajat, ja se joka sytyttää ja se joka sammuttaa... ei ollut ketään puuttuvaa... Ah! se oli kaunis vihkimys! Kellot, sähinkäiset, auringonpaiste, musiikki,ja aina ne hullut tamburiinit johtavat tanssia siellä, Avignonin sillalla...

ellauri342.html on line 204: Kun Védène ilmestyi keskelle konventtia, hänen läsnäolonsa ja hänen kaunis ulkonäkönsä saivat heidän keskuuteensa leviämään ihailun huminaa. Hän oli upea provencelainen, mutta vaalea, pitkät kiharat hiukset päistään ja pieni villiparta, joka näytti juuttuneen hienon metallin lastuihin, jotka olivat pudonneet hänen isänsä, kultakuvanveistäjänsä taltasta. Huhuttiin, että kuningatar Jeannen sormet olivat joskus leikkineet tässä vaaleassa parrassa; ja Védènen herralla oli itse asiassa niiden miesten loistava ilma ja hajamielinen ilme, joita kuningattaret rakastivat... Sinä päivänä tehdäkseen kunniaa kansalleen hän oli korvannut napolilaiset vaatteensa provencelaisella ruusulla vuoratulla takilla , ja sen hupussa tärisi suuri Camargue ibis -sulka.

ellauri342.html on line 208: Kun hän astui uudeksi pääsinapinvalmistajaksi, hän antoi kenraalin, herrasmies tervehtii ja suuntasi korkeita portaita kohti, missä Paavi odotti antaakseen hänelle virkamerkit: keltaisen puksipuulusikka ja sahramipuku. Muuli oli pohjassa portaat valjastettuina ja valmiina menemään viinitarhaan. Kun hän ohitti hänet, Tistet Vedene hymyili leveästi ja pysähtyi antamaan hänen kaksi tai kolme ystävällistä taputusta selkään, varmistaen, ulos hänen silmäkulmaansa, että paavi katseli... Muuli vakiintui oma itsensä:
ellauri342.html on line 574: Rakas rakas rakas on Toivo Kärjen ja Metro-tyttöjen kappale. Ei sitä herra Tisch kyllä laulanut. Sensijaan se levytti Tevjen Sunrise, sunset schlaagerin. In 1981, Fisher wrote an autobiography, Eddie: My Life, My Loves, jossa se tuuletti 5 vaimoaan. He wrote another autobiography in 1999 titled Been There, Done That. The latter book devotes little space to Fisher's singing career, but recycled the material of his first book and added many new sexual details that were too strong to publish before. Upon the book's publication, his daughter Carrie (tämä Leija) declared: "I'm thinking of having my DNA fumigated." No nyt on Leijakin jo vainaja. Se existoi enää hologrammina.
ellauri344.html on line 72: Korpraali Korppi. Saa lomalla herrasrouvalta. Matkustaa rapaisella tiellä. Pelaa shakkia ltn Purnun kaa.
ellauri345.html on line 60: Näennäisesti Goethe noudatti Comics Codea: pahaa sai kuvata, kuha se saa palkkansa. "Tällaisissa esityksissä aistillisen tulee aina hallita; mutta kohtalon rankaisemana, eli moraalisen luonteen, joka pelastaa vapautensa kuoleman kautta. – Joten Wertherin täytyy ampua itsensä, kun hän on antanut aistillisuuden tulla herraksi. Joten Ottilien on tehtävä samoin ja Eduardin on tehtävä sama, kun hän on antanut vapaat kädet pedofiilisille taipumuksilleen. Nyt vain moraali juhlii voittoaan." Sama pointtihan ilmenee jo Toorassa.
ellauri345.html on line 153: "Sympatian outo vaikutus!" huudahti herra von Reva-avanne kertoessaan minulle tapauksesta, "vastasin tähän huokaukseen hiljaisella puupalla. Seisoin siinä tietämättä mitä sanoa tai tehdä. Silmäni eivät riittäneet vangitsemaan näitä täydellisyyksiä. Maatessaan ojennettuna, kyynärpäähän nojaten, hän oli kaunein naishahmo, jonka voi kuvitella! Hänen kenkänsä antoivat minulle aihetta omille mietteilleni; täysin pölyisinä, he osoittivat pitkää matkaansa, jonka he olivat tehneet, ja silti heidän silkkisukkansa olivat niin kiiltävät kuin ne olisivat juuri nousseet tasoituskiven alta. Hänen mekkonsa avaamaton vetoketju ei ollut murskattu; hänen hiuksensa näyttivät kihartuneelta juuri tänä aamuna; hieno valkoinen tavara, päällä hieno pitsi; hän oli pukeutunut kuin hän olisi menossa balliin. Hänessä ei ollut mitään, mikä vihjaisi, että hän oli kulkuri, ja silti hän oli sellainen; mutta valitettava, kunnioitettava.
ellauri345.html on line 165: Tarkastelematta asiaa tarkemmin, polvihousujen jo pahasti ahistaessa sepaluxen kohalta, herra von Reva-avanne suostutteli kauniin muukalaisen antamaan itsensä johdattaa linnaan. Hiän ei tee vaikeuksia, hiän kulkee mukana ja näyttää olevansa henkilö, joka on kiertänyt muutakin kuin tahkoa. Virvokkeita (tavanomaisia tyrmäystippoja) tuodaan, jotka hiän ottaa vastaan, ilman väärää kohteliaisuutta ja mitä armollisimmilla kiitoksilla. Lounasta odotellessa hiänelle näytetään talo. Hiän huomaa vain sen, mikä ansaitsee erottelun, oli se sitten huonekaluja, maalauksia tai makuutilojen asianmukaista pohjaratkaisua. Hiän löytää kirjaston, hiän tuntee hyvät kirjat ja puhuu niistä maulla ja vaatimattomasti. Ei puhetta, ei noloa. Pöydässä yhtä jalo ja luonnollinen käytös ja ystävällisin keskustelusävy kuin pehkuissa. Toistaiseksi kaikki hiänen keskustelussaan on järkevää, ja hiänen luonteensa vaikuttaa yhtä ystävälliseltä kuin hiänen henkilönsä.
ellauri345.html on line 258: Oli varmasti huolestuttavaa, että hiän saattoi unohtaa itsensä tällä tavalla, ja tämä epäonnistuminen saatettiin nähdä merkkinä mielentilasta, joka ei ollut aina samanlainen. "Mutta", herra von Reva-avanne kertoi minulle, "me (minä ja hra Schiller, joka oli "illallisen" jälkeen liittynyt seuraani) myös unohdimme kaikki mahdolliset seikat, jotka olisimme voineet tehdä, en tiedä miten se tapahtui. Meidät on täytynyt valloittaa se sanoinkuvaamaton armo, jolla hiän suoritti näitä temppuja. Hiän leikki kiusoittelevasti, mutta ymmärtäväisesti. Hiänen sormensa tottelivat hiäntä täysin, ja hiänen äänensä oli todella lumoava. Kun hiän oli lopettanut, hiän vaikutti yhtä rauhoittuneelta kuin ennenkin, ja uskoimme, että hiän oli halunnut vain piristää ruoansulatuksen hetkeä."
ellauri345.html on line 283: Sitten viimeisen ja vaikeimman alistuman jälkeen, jonka hän pystyi tekemään, yli kolmekymmentä vuotta kestäneessä avioliitonvastaisessa taistelussaan antautumisen jälkeen, joka näytti hänestä myyttisen virzanpidätyksen symbolina, tämä yritys romahti ja vuosi avioliittonsa jälkeen, joka oli pakotettu häneen kohtalokkaiden painostuksen päivinä, hän aloitti valinnaiset affiniteetit, joilla hän esitti yhä voimakkaamman protestin, joka kehittyi hänen myöhemmässä työssään maailmaa vastaan, jonka kanssa hänen miehyytensä oli tehnyt sopimuksen. Valinnaiset affiniteetit ovat käännekohta tässä työssä. Heillä alkaa hänen tuotantonsa viimeinen sarja, joista hän ei päässyt täysin irti, koska heidän sydämensä pysyi hänessä elossa loppuun asti. Joten koskettava asia vuodelta 1820 annetussa päiväkirjamerkinnässä on se, että hän "alkoi lukea valinnaisia affiniteettia", samoin kuin Heinrich Lauben raportoiman kohtauksen sanaton ironia: "Eräs nainen sanoi Goethea vastaan valinnaisista suhteista: En osaa lukea, mutta tuskin hyväksyn tämän kirjan ollenkaan, herra von Goethe; Se on todella moraalitonta, enkä suosittele sitä kenellekään naiselle. - Sitten Goethe oli hetken erittäin vakavasti hiljaa ja sanoi lopulta vilpittömästi: Anteeksi, se on minun paras kirjani. Muut ovat vielä paljon kehnompia."
ellauri345.html on line 285: Tuo viimeinen teossarja todistaa ja seuraa puhdistumista, jonka ei enää annettu olla vapautumista. Ehkä siksi, että hänen nuoruutensa oli usein liian ketterästi paennut elämän vastoinkäymisiä runouden kentälle, vanhus asetti hirveän rankaisevan ironian kanssa ämmäpahan elämänsä herraksi.
ellauri345.html on line 470: Siksi että se voi tarkoittaa niin paljon, siksi se tarkoittaa niin paljon. Tuon rakkauden katkeaminen paljastaa ytimekkäämmin, että jokaisen itsestään kasvaneen rakkauden on tultava tämän maailman herraksi: oli se sitten luonnollinen lopputulos, yhteinen - nimittäin tiukasti samanaikainen - kuolema, tai olkoon se yliluonnollisen pitkäkestoinen, avioliitto. Goethe sanoi tämän novellissa, koska yhteinen valmius kuolemaan jumalallisen tahdon kautta antaa rakastajille uuden elämän, vaikka menettävät oikeutensa vanhaan oikeistoon. Tässä hän näyttää kahden pelastetun elämän samassa mielessä, jossa avioliitto on pelastettu hurskaille; Tässä parissa hän edusti todellisen rakkauden voimaa, jota hän kieltäytyi ilmaisemasta uskonnollisessa muodossa. Sitä vastoin romaanissa on kaksinkertainen epäonnistuminen juuri tällä elämänalueella.
ellauri347.html on line 629: Joo ja jos joku rukous on ylipäänsä oltava, olkoon se mielirukouxeni herran siunaus, jossa herra siunaa minua eikä kääntäen. Mutta ilman tota anakronistista pyhä kolminaisuus lisäystä, ihan monoteistisesti se on vedettävä Tooran alkuperäisillä sanoilla. Aameneen sopii sitten lopetella, ja muistoateria aloittaa raastepöydästä. Muisteltava maxaa viulut, eli perilliset siis. Omien hautajaisten suunnittelu lauhduttaa kuolemanpelkoa.
ellauri348.html on line 375: On pääteltävä, että "voi olla ehkä tehdä hyvä elokuva huonosta romaanista, mutta ei koskaan hyvästä." Arvostettujen ja hyvin rahoitettujen TV-sarjojen nousun myötä 2000-luvulla television kulta- aikana pidetyssä televisiosarjassa jotkin aiemmin kuvaamattomiksi pidetyt teokset ovat läpikäyneet visuaalisia mukautuksia. Pitkään kuvaamattomina pidettyjen teosten joukossa on lopulta onnistuneesti kuvattu Taru sormusten herrasta, Watchmen ja Gerald's Game.
ellauri350.html on line 101: Vuonna 1977, 64-vuotiaana, Kohut kirjoitti artikkelin, jonka otsikko oli "The Two Analyzes of Mr. Z." Tämä teksti oli alun perin tarkoitettu The Restoration of the Self -lehden saksalaiseen painokseen , jossa se korvasi "Hra X:n" tapauksen. Tarina on omaelämäkerrallinen, vaikka Kohut itse ei koskaan tunnustanut tätä kenellekään. Alkuperäinen herra X alkoi vaatia köyhtyneeltä Kohutilta lisää rahoja, minkä johdosta Kohut vaihtoi izensä sen tilalle hra Z:xi. Mr. Z. esitetään potilaana, jota Kohut oli analysoinut kahdesti neljän vuoden ajan, ensin freudilaisessa kehyksessä ja viiden vuoden tauon jälkeen Kohutin uudessa itsepsykologian viitekehyksessä. Molemmat analyysit kestivät viisi vuotta. Kohut ei keskustellut Z:n tapauksesta vaimonsa Elizabethin tai poikansa Thomasin kanssa, eikä hän lukenut artikkelia heille, mitä hän yleensä teki kaikkien teoksiensa kanssa. Elizabeth ja Thomas lukivat artikkelin vasta Kohutin kuoleman jälkeen ja saivat hyvät naurut.
ellauri350.html on line 104: Ei ole ratkaisevaa vastausta siihen, oliko Kohut herra Z., mutta Strozier puoltaa sitä vahvasti, kuten myös Cocks. Strozier sanoo, että oli erittäin todennäköistä, että Kohut olisi käyttänyt sitä vuonna 1977, kun hän oli kirjoittanut kaksi izehoitokirjaa, joista toinen oli Itsen analyysi: Systemaattinen lähestymistapa narsististen persoonallisuushäiriöiden psykoanalyyttiseen hoitoon (1971). International Universities Press , New York. ISBN 0-8236-8002-9. Kohout työskenteli hikisesä tuulisessa Chicagossa mutta sillä oli kiva mökki Carmelissa.
ellauri350.html on line 292: Muuten hän ansaizi runoilijaxi aika kivasti. Hän omisti kaksi kotia Winston-Salemissa Pohjois-Carolinassa ja "herrallisen brownstonen" Harlemissa , joka ostettiin vuonna 2004 ja joka oli kuin Eskin Bulevardin asunto täynnä hänen "kasvavaa kirjastoaan" kirjoja, joita hän keräsi kautta elämän, vuosikymmenien ajalta kerättyjä taideteoxia ja hyvin varustetut keittiöt. The Guardian -lehden kirjoittaja Gary Younge kertoi, että Angeloun Harlemin kodissa oli useita afrikkalaisia seinävaatteita ja hänen maalauskokoelmansa, mukaan lukien useiden jazztrumpetistien maalaukset, Rosa Parksin akvarelli ja Faith Ringgoldin teos nimeltä "Maya's Quilt Of Life".
ellauri350.html on line 478: Traagista miten paljon kuolleita on Arlingtonissa, kaikki nää piti tappaa jotta maamme pysyisi maailman kärjessä. Vital interests Irakissa ja Kosovossa, Afganistanissa, herra ties missä kaikkialla muualla, Eipä taida olla monta nurkkaa tällä pallolla missei jenkkiaseet olis heiluneet menestyxellä suojaamassa kapitalismin intressejä. Ja ne tyypit jotka niitä suojaavat, niitä ei kyllä erottaisi nazeista komppanian saunassa edes pesäpallomailalla. Friendly fire, juupa juu, kuinkahan paljon pöljät jenkin on oikeastaan tappaneet toisia yhtä pöljiä? Vaikea sanoa kun tapauxet naamioidaan aseettoman saraseeniperheen tekemäxi terroristikeikaxi. Ja vielä jaxetaan taittaa peistä oliko pahan pensaan tekosyy mennä Irakiin ilkeyttä vaiko tyhmyyttä. Ei paljon väliä, kun tyypit on tunnetusti yhtä ilkeitä kuin tyhmiä.
ellauri350.html on line 829: Opettele olemaan entistä avoimempi ja osoittamaan tunteesi - myös syytöxet. Taiteilija Iivana Nyhtänköljä, mitä teillä on sanottavaa puolustuxexenne näiden syytteiden johdosta? Mä tiedän kyllä mistä tytöt tykkää. Kun kehuu hieman niin sydän heillä sykkää, juu, juu, sydän heillä sykkää, juu sydän heillä sykkää. Voit kehua toisen ajatuxia, ulkonäköä, asenteita, määrätietoisuutta hänen panoxessaan eroottisissa leikeissä. Tekeex kutaa? Oonxmä paras? En ehkä näytä sitä tarpeexi usein, mutta sinä merkizet minulle paljon. Halusin vaan sanoa, etä minusta on ihana kun sivelet minun selkääni. Se neito vielä jälkeenpäin mua kiitti, juu, juu, jälkeenpäin mua kiitti, juu, jälkeenpäin mua kiitti. Nyt herra tuomari syytöxet jo riitti. Mä seison täällä syytettynä suotta. On neitojen kanssa oltu sata vuotta, juu, juu on oltu sata vuotta, on oltu sata vuotta.
ellauri351.html on line 195: Perinteiset puolueet olivat uskon ja toivon lähteitä: vasemmistopuolueet duunareille – että voi vaikuttaa – kokoomus herrasväelle ja kepu maaseudun ihmisille. Toivo paremmasta eli puolueiden olemassaolossa. Enää ei elä. Turhautumisen, pettymyksen, hämmennyksen ja vihan, ei niinkään toivon, kanavana ovat persut. Ehkä mikään muu puolue ei enää voi olla suuri vaarallisen joukkosokaistumisen tapahtuessa. Rauno on aika vahvasti persuvihamielinen. Sinivihreää herrasväkeä.
ellauri352.html on line 66: Hegel näkee herran ja orjan dialektiikan itsetietoisuuden ja identiteetin lähteenä. Itseluottamuksen elementtejä kuvataan "itselle olemiseksi" (isäntä) ja "toisille olemiseksi" (palvelija). Herra saa itseluottamuksensa siitä tosiasiasta, että hänet tunnistetaan; henkensä vaarantamisesta. Hän ei työskentele. Mutta palvelija työskentelee herralle. Ajan myötä hän ei enää saa itseluottamusta siitä, että hän on ja työskentelee jonkun muun hyväksi, vaan siitä että hän työllään saavuttaa luonnon hallinnan. Käske koiraa koira käskee häntäänsä.
ellauri353.html on line 514: Earl oli suunnitellut opettavansa pojanpojalleen aristokraatiksi. Sen sijaan Cedric opettaa isoisälleen, että aristokraatin tulisi harjoittaa myötätuntoa hänestä riippuvaisia kohtaan. Earlista tulee mies, jonka Cedric aina viattomasti uskoi hänen olevan. Cedric tapaa onnellisesti äitinsä ja herra Hobbsin, joka päättää jäädä huolehtimaan Cedricistä.
ellauri355.html on line 263: Carlsonin sävy oli vähemmän inhottava haastattelussa Putinille, jota hän kutsui kauttaaltaan "herra presidentiksi" eikä "herra rotaxi".
ellauri359.html on line 47: Kenneth Grahame (/ ˈ ɡ r eɪ. ə m / GREY -əm; 8. maaliskuuta 1859 – 6. heinäkuuta 1932), jota sivuttiin albumissa 262, oli brittiläinen kirjailija, syntynyt Edinburghissa Skotlannissa. Hän on tunnetuin lastenkirjallisuuden klassikosta The Wind in the Willows (1908). Kirja mukautettiin myöhemmin näyttämölle ja elokuvalle, joista ensimmäinen oli AA Milnen Toad of Toad Hall, joka perustuu osaan The Wind in the Willows -kirjasta. Muita sovituksia ovat Cosgrove Hall Filmsin Tuuli Willowsissa (ja sen myöhemmät pitkät tv-sarjat) ja Walt Disney -elokuvat (Ichabodin ja herra Toadin seikkailut).
ellauri359.html on line 55: Unelmapäivien ja Grahamen voiton, The Wind in the Willows -julkaisun välillä on kymmenen vuoden tauko. Tuon vuosikymmenen aikana Grahamesta tuli isä. Pikkupoikassaan Alastairissa näkemänsä itsepäinen ja itsepäinen luonne muuttui herra rupikonnaksi, joka on yksi sen neljästä päähahmosta. Alastair tappoi itsensä radalla ollessaan 19-vuotias opiskelija Oxfordin yliopistossa 7. toukokuuta 1920. Hänen kuolemansa kirjattiin tahattomaksi kuolemaksi kunnioituksesta isäänsä kohtaan. Kirjan hahmo, joka tunnetaan nimellä Ratty, on saanut inspiraationsa hänen hyvästä ystävästään ja kirjailijastaan ​​Sir Arthur Quiller-Couchista. Grahame mainitsee tämän allekirjoitetussa kopiossa, jonka hän antoi Quiller-Couchin tyttärelle Foy Felicialle.
ellauri362.html on line 57: Vuoteen 1818 sijoittuva tarina on jatkoa Jane Austenin romaanin Ylpeys ja ennakkoluulo tapahtumille. Fitzwilliam Darcy lähtee Konstantinopoliin aloittaakseen diplomaattisen tehtävän vaimonsa Elizabeth Bennetin kanssa. Heidän poissa ollessaan parin viisi varakasta tytärtä jäävät Lontooseen serkkunsa herra Fitzwilliamin luo. 21–16-vuotiaat sisarukset ovat prime ja kunnollinen Letitia, nokkela Camilla, kevytmieliset kaksoset Georgina ja Isabelle sekä musiikillinen ihmelapsi Alethea. Kaksi nuorempaa veljeä jää Darcyn kartanolle Pemberleyyn.
ellauri362.html on line 61: Camilla tapaa herra Wyttonin, rikkaan serkkunsa Sophie Gardinerin sulhon. Nokkelasti sarkastinen, hän pitää arkeologiasta ja matkustamisesta mantereelle, mikä kiinnostaa Sohvia evvk, vähän väliä. Camilla pitää häntä älykkäänä, mutta kylmäkiskoisena hapannaamana [saturnine] ja suvaitsemattomana älykkäitä naisia kohtaan. Ajan myötä käy selväksi, että hän ja Sophie ovat huonosti yhteensopivia, koska hiän pitää mieluummin kevytmielisistä aiheista, kuten muoti.
ellauri362.html on line 65: Caroline Bingley, joka tunnetaan nykyään nimellä Lady Warren, levittää pahantahtoista huhua, että Camilla haluaa mennä naimisiin Wyttonin kanssa. Pian sen jälkeen Georgina karkaa Ranskaan Sir Joshua Mordauntin kanssa, mikä saa Camillan ja herra Gardinerin seuraamaan toiveita tuoda Georginan kotiin ennen skandaalin syntymistä. He ovat yllättyneitä kohtaaessaan Wyttonin, joka auttaa heitä löytämään karkaavan parin, joka on nyt naimisissa. Camilla ja Gardiner palaavat kotiin, mutta huomaavat, että myös Isabelle on paennut. Sophie olettaa vihaisesti, että Isabelle aikoo mennä naimisiin kapteeni Allingtonin kanssa, mikä paljastaa olevansa rakastunut Allingtoniin. Sophie vapauttaa Wyttonin kihlasta, jolloin hän voi mennä naimisiin Camillan kanssa, johon hän on vähitellen alkanut rakastua tarinan venyessä.
ellauri362.html on line 76:

Fitzwilliam Darcy, herrasmies

ellauri362.html on line 78: Fitzwilliam Darcy, Gentleman on yhteinen nimi, joka on annettu Pamela Aidanin kirjoittamalle historiallisten romanttisten romaanien trilogialle. Kuten nimestä voi päätellä, ne perustuvat vahvasti Jane Austenin vuoden 1813 romaaniin Ylpeys ja ennakkoluulo, ja niissä on monia romaanin tapahtumia nähtynä herra Fitzwilliam Darcyn, Austenin romaanin keskeisen mieshahmon, näkökulmasta.
ellauri362.html on line 85: Vaikka Fitzwilliam Darcy on vain 27-vuotias herrasmies, hän hallitsee vaikuttavaa kiinteistöä Derbyshiressä nimeltä Pemberley (tulot 10 000 puntaa vuodessa!!). Yksi Darcyn parhaista ystävistä Lontoossa, 23-vuotias Charles Bingley, jonka perinnön (100 000 puntaa eli 5% korolla 5 000 puntaa vuodessa!) hänen isänsä ansaitsi kaupasta (ei täysin kunnioitettavaa), harkitsee maalaistalon ostamista Hertfordshirestä nimeltä Netherfield. Bingley vuokraa Netherfieldin vuodeksi, ja Darcy matkustaa Bingleyn kanssa Netherfieldiin arvioidakseen kiinteistön toimintaa ja mahdollisuuksia tyydyttävään elämäntapaan tässä Hertfordshiressa.
ellauri362.html on line 87: Tarina alkaa siitä, että Darcyn ja Bingleyn matkaseurue (Bingley, hänen sisarensa Caroline ja hänen toinen sisarensa sekä hänen miehensä herra ja rouva Hurst) saapuvat Meryton Assemblyyn maalaistaloille. Bingley, uusi yhteisössä, on ulospäin suuntautunut henkilö ilman mitään teeskentelyä, ja siksi hän odottaa innolla hauskaa. Sitä vastoin Darcy on melko pidättyväinen ja jäykästi muodollinen, ja hän odottaa, että maalaisjuhlien iloinen epämuodollisuus huonosti kasvatettujen vieraiden kesken = työläs, epämiellyttävä ilta. Caroline ja Hurstit ovat elitistisiä snobeja ja odottavat innolla kyllästyvänsä merkityksettömiin paikallisiin.
ellauri362.html on line 93: Seuraavien kahden viikon aikana Bingleyn bileet ja Darcy osallistuvat useisiin yksityisiin tutustumistapahtumiin, joihin kuuluu aina suosittu Bennet-perhe Longbournista (vain 2 000 puntaa vuodessa) – herra ja rouva Bennet, Jane, Elizabeth ja kolme nuoremmat tyttäret, Mary, Kitty ja Lydia. Näiden tapahtumien aikana Darcy alkaa uskoa, että hän antoi lähtöpassit Lizzylle liian noppelasti. Hän huomaa, että hiänellä on nokkeluutta, armollisuutta, myötätuntoa, älykkyyttä ja, toisin kuin hänen äitinsä ja nuoremmat sisarensa, käytöstapoja. Hän huomaa myös hänen kauneutensa, joka jäi alun perin huomaamatta, koska hän oli tylyllä tuulella. Lisäbonuksena hiän laulaa upeaa sopraanoa sunnuntain jumalanpalveluksissa. (Häh?!)
ellauri362.html on line 126: Viikkoja myöhemmin Darcy palaa Pemberleyyn Lontoosta ja huomaa Elizabethin ja hänen tätinsä ja setänsä Gardinerin kiertämässä Pemberleyn tontteja. He ovat kesälomamatkalla Derbyshiressä ja sen suurissa kartanoissa, ja he päättivät kiertää Pemberleytä sen jälkeen, kun Elizabeth vahvisti, että sen isäntä Darcy on poissa Lontoosta. Darcy opastaa Elizabethin ja Gardinersin ystävällisesti lopun kartanon läpi ennen kuin hän kysyy, voiko hän esitellä hänet sisarelleen Georgianalle kahden päivän kuluessa, kun tämä palaa Lontoosta. Elizabeth ja Gardiners ovat samaa mieltä, ja lopulta he tapaavat Georgianan. Tänä aikana Elizabeth huomaa, että jäykkä, ylpeä herrasmies, jonka hän oli nähnyt Hertfordshiressä, ei ole enää jäykkänä. Ja jopa ylpeä mies Rosings Parkista on poissa. Sen sijaan hän näkee hyvätapaisen, huomaavaisen ja arvostetun herrasmiehen.
ellauri362.html on line 131: Lydian Lontoosta ja keksiä jotain. Samanaikaisesti herra Bennet ja Gardiner-setä yrittävät tehdä saman asian, mutta he epäonnistuvat, kun taas Darcy onnistuu käyttämällä yhteyksiään ja rahaa, erityisesti rouva Youngen kanssa, joka oli osallisena Wickhamin Georgianan viettely-yrityksessä. Lahjuksen jälkeen hän johdattaa Darcyn Wickhamin ja Lydian luo. Useiden keskustelujen aikana Darcy ei pysty suostuttelemaan Lydiaa hylkäämään Wickhamia, joten Darcy joutuu lahjomaan Wickhamin mennäkseen naimisiin Lydian kanssa. Darcy tuo ehdotetun sopimuksen Gardiner-setälle, joka vastahakoisesti suostuu antamaan Darcyn maksaa kaupasta nimettömänä. Sopimus sisältää Wickhamin velkojen maksamisen ja armeijan upseeripalkkion ostamisen. Vastineeksi Lydia ja Wickham menevät naimisiin.
ellauri362.html on line 143: Darcy pyytää isältä herra Bennetiltä Elizabethin kättä. Isä ei voi uskoa sitä. Ottaako minun Lizzy tuollaisen kylmän kapakalan? Kymppitonni vuodessa sinne tai tänne..
ellauri362.html on line 187: Siltä osin kuin romaanilla voidaan sanoa olevan juoni, se seuraa Christopher Glowryn, synkän lesken, omaisuutta, joka asuu ainoan poikansa Scythropin kanssa eristetyssä perheen kartanossa Nightmare Abbeyssa Lincolnshiressa. Herra Glowryn melankolia saa hänet valitsemaan palvelijoita, joilla on pitkät kasvot tai synkät nimet, kuten Mattocks, Graves ja Skellet. Ne harvat vierailijat, jotka hän toivottaa tervetulleeksi kotiinsa, ovat enimmäkseen samanlaisia, lukuun ottamatta hänen lankoaan, herra Hilarya. Vierailijat käyvät keskusteluja tai toisinaan monologeja, jotka tuovat esiin heidän eksentrisyytensä tai pakkomielteensä.
ellauri362.html on line 191: Abbeyn tavallinen elämä keskeytyy hetkeksi, kun ihmisvihainen runoilija herra Cypress tekee jäähyväisvierailun ennen maanpakoon menoa. Hänen lähdön jälkeen on kerrottu haamusta, joka vainoaa rakennusta, ja kauhistuttavan hahmon ilmestyminen kirjastoon saa vieraat järkyttymään. Vasta myöhemmin ilmestys paljastetaan olleen herra Glowryn unelias taloudenhoitaja Crow.
ellauri362.html on line 193: Scythropin salaisuus paljastuu, kun herra Glowry kohtaa poikansa tornissaan ja kysyy, mitkä ovat hänen aikomuksensa Marionettaa kohtaan, "jota tunnustat rakastavanne". Tämän kuultuaan neiti Toobad (joka on käyttänyt itsestään Stellan nimeä) tulee ulos piilokammiosta ja vaatii selitystä. Seuraavan riidan aikana herra Toobad tunnistaa paenneen tyttärensä, jonka hän oli todella tarkoittanut Scythropille koko ajan. Mutta molemmat naiset luopuvat nyt Scythropista ja lähtevät luostarista päättäen olla katsomatta häntä enää koskaan.
ellauri362.html on line 195: Kun kaikki vieraat lähtevät, Scythrop ehdottaa itsemurhaa ja pyytää palvelijaansa Ravenia tuomaan hänelle "tuopin porttia ja pistoolin". Hän on masentunut vasta, kun hänen isänsä lupaa lähteä Lontooseen ja rukoilla hänen anteeksiantoaan jommankumman naisen kanssa. Kun herra Glowry palaa, Celindan ja Marionettan kirjeet ilmoittavat tulevasta avioliitostaan kahden muun vieraan kanssa. Scythrop saa lohdutella itseään ajatuksella, että hänen viimeaikaiset kokemuksensa antavat hänelle pätevyyden "saattamaan erittäin korkean tutkinnon misantropiassa", jotta hän voi vielä toivoa pääsevänsä hahmoon maailmassa.
ellauri362.html on line 478: Hoviherra juo samppanjaa, pernaa jahtaamaan,
ellauri362.html on line 552: ateistin herran helppo pappi,
ellauri362.html on line 616: Pöydän edessä oleva kirkkoherra johtaa,
ellauri362.html on line 750: Gaius Flaminius (k. 217 eaa.) oli roomalainen valtiomies. Hän kuului plebeijisukuun ja oli homo novus eli sukunsa ensimmäinen senaattiin päässyt. Vuonna 232 eaa. Flaminius oli kansantribuunina, jolloin hän sai voimaan lain (lex flaminia), jonka mukaan laajoja alueita Pohjois-Italiasta voitiin jakaa köyhille roomalaisille siirtolaisille. Vuonna 227 eaa. Flaminius toimi preettorina ja Sisilian ensimmäisenä maaherrana. Vuonna 223 eaa. hän oli konsulina ja voitti kelttiläisen insubrien heimon. Flaminius vietti voitostaan triumfin senaatin vastustuksesta huolimatta. Ollessaan kensorina vuonna 220 eaa. hän pani toimeen uudistuksia comitia centuriata -kokouksissa. Hän myös rakennutti Roomasta pohjoiseen vievän sotilastien, Via Flaminian. Vuonna 217 eaa. Flaminius komensi armeijaa, joka lähetettiin Pohjois-Italiaan karthagolaista sotapäällikköä Hannibalia vastaan. Flamnius kuitenkin kukistettiin Trasimenusjärven taistelussa, ja hän sai surmansa. Hän oli kansanvaltaisena poliitikkona Gracchusten edelläkävijä.
ellauri365.html on line 428: Kun kohtaat epäkunnioittavan puolison, voi olla haastavaa tietää, miten vastata. Raamattu kuitenkin neuvoo käsittelemään tällaisia vaimoja lempeästi ja armollisesti. Näitä periaatteita noudattamalla herrat voivat työskennellä konfliktien ratkaisemiseksi ja terveellisempien suhteiden edistämiseksi. "Läpeä vastaus karkottaa vihan, mutta ankara sana herättää vihaa." – Sananlaskut 15:1
ellauri365.html on line 696: och tänker för folket och talar med solen, Tuumii kansan puolesta herran nimissä.
ellauri365.html on line 702: Där strövar i skogen en fri ung man Tuossapa samoo skuzissa vapaaherranen
ellauri367.html on line 162: Varhaisessa iässä herra Burns jätti perheensä asumaan kieroutuneen ja sydämettömän miljardöörin luo, joka omisti "atomimyllyn" Shelbyvillessä (oletettu hänen isoisänsä). Hän eli etuoikeutettua elämää ja huvitti itseään vahingoittamalla siirtotyöläisiä. Mr. Burns opiskeli myöhemmin Yalen yliopistossa, jossa hän opiskeli tiedettä ja liiketaloutta, yhtyi Seeley Boothin autistiseen heilaan Bonesiin, kilpaili "eetteripainon" painiluokassa ja valmistui luokassa vuonna 1914. 25-vuotisessa yliopistokokouksessaan hänestä tuli romanttisesti tekemisissä vanhan liekin tyttären kanssa. Hän synnytti myöhemmin hänen lapsensa, Larry Burnsin, joka asetettiin adoptoitavaksi ja joka myöhemmin astui Mr. Burnsin elämään hetkeksi. Mr. Burns on ollut naisissa ainakin kolme kertaa: Gertrude-nimisen naisen kanssa, joka kuoli yksinäisyyteen ja raivotautiin, Marge Simpsonin äidin Jacqueline Bouvierin kanssa, ja tekaisi Larry-pojan Gloria-nimiselle metrin piikaselle.
ellauri367.html on line 178: Mr. Burnsin luonne, ulkonäkö ja käytöstavat perustuvat useisiin eri ihmisiin, ei kuitenkaan James Rothschildiin, herra paratkoon. Gröning näet teki Mr. Burnsista "yrityksen ahneuden ruumiillistuksen". Burnsin fyysiset ominaisuudet ja käytöstavat mainitaan nykyaikaisena esimerkkinä Pantalonen commedia dell´arte -hahmosta, vaikka se ei ehkä ollutkaan tarkoitus.
ellauri367.html on line 180: Nimet Plantagenet ja Schickelgruber näyttävät viittaavan Plantagenetin huoneeseen ja Alois Schickelgruberiin, Adolf Hitlerin isään. Näyttelijä Christopher Collins äänesti herra Burnsia, mutta hänet korvattiin pian Harry Shearerillä, koska Sam Simonin mielestä Collinsin kanssa "on vaikea työskennellä".
ellauri368.html on line 226: Pyhää kirjoitusta epäkunnioittaen tuo pahan maailmaan. "Sillä", - niin juoksee muinainen Baraita - "Toora laittaa säkin päälle ja ilmestyy Pyhän eteen, siunattu olkoon Hän, ja sanoo hänelle Hän: *Kaikkeuden herra, sinun lapsesi ovat tehneet minusta samanlaisen harpun, jolla pilkkaajat soittavat."
ellauri368.html on line 253: "Oi sinä, taivaassa, herramme,

ellauri369.html on line 449: Chesterton teki McCabesta vitsauksen: "Mr. McCabe ajattelee, että en ole tosissani, vaan vain hauska, koska herra McCabe ajattelee, että hauska on vakavan vastakohta. Hauska on ei-hauskan vastakohta, eikä mitään muuta." Esim Valentin (Ensio Rislakki) teoxessa Melkein vakavaa on hauskan vastakohta olematta vakavasti otettava.
ellauri370.html on line 245: Monet kataarit tunnistivat pahan jumalan Saatanaksi, fyysisen maailman herraksi ja saddukealaisen Vanhan testamentin nationalismin jumalaksi. Katarit uskoivat, että ihmissielut olivat enkelien sukupuolettomia henkiä, jotka olivat loukussa pahan jumalan aineellisessa maailmassa. Paha Jumala on kuvattu Vanhassa testamentissa aineen ja fyysisen maailman luojana. Jälkimmäinen, jota usein kutsutaan nimellä Rex Mundi ("Maailman kuningas"), tunnistettiin juutalaisuuden jumalaksi ja myös joko sekoitettiin saatanaan tai sitä pidettiin Saatanan isänä, luojana tai viettelijänä.
ellauri370.html on line 496: Arthur de Gobineau oli jyrsijännäköinen valkoisen ylivallan teoreetikko hullun vuoden ajoilta. Henkkoht olen antitermitisti ja kannustan mieluummin muita jyrsijöitä kuten liito-oravia ja rottia. Joseph Arthur de Gobineau (14. heinäkuuta 1816 Ville-d’Avray, Ranska – 13. lokakuuta 1882 Torino, Italia) oli ranskalainen diplomaatti, kirjailija ja filosofi, joka tuli tunnetuksi valkoisen ylivallan kannattajana ja karjalaisen herrarodun teorian luojana ja joka vaikutti vahvasti muun muassa Saksan kansallissotien ajatteluun.
ellauri370.html on line 589: Kyllä, herra, sinä vihaat isänmaata! Demarit opettavat sinulle ateismia ja näitä vääriä profeettoja. Hauska huomata että kaikki naziteemat kenties lukuunottamatta koppalakkeja on peräisin 1800-luvulta tai vielä kauempaa.
ellauri370.html on line 663: Väkirikkain juutalainen valtio oli ennen Venäjä, nyt se on U.S.A. Jos hasidit jatkaa lisääntymistä kuin kaniinit, kohta se voi jo olla Israel. Aluxi waspit nauroivat vanhan maailman 2-hattuisille konkanokille, samalla lailla kuin irkuille, wopeille ja näpisteleville neekereille. Hymy alkoi hyytyä kun ryssänjuutalaisia tuli miljoonittain ja mikä pahinta, parhaat niistä kipusivat rahapaikoille. Köyhät jutkut oli vaarallisia bolsjevikkeja. Henry James pöyristyi kun New Yorkista tuli uusi Jerusalem. Henry Ford rahoitti antisemitismiä. Siionin viisaiden pöytäkirjat oli herrasväissä suosittua iltalukemista.
ellauri371.html on line 38: Siionin viisaiden protokolla ei ole mikään pöytäkirja vaan erään valkokaartiryssän väärentämä jäljennös jonkun ranun väärentämästä Napsu kolmosen muka pitämästä puheesta miten hän (Napsu) pääsisi maailman herraxi. Ryssät ruxas yli Napsun ja kirjoitti juutalaiset tilalle. Napsuvihaisen ranun jorinoista tuli Saxassa jutkunvihaajien Raamattu. Mikä on merkki siitä että tämä ei ole pelkkä sattuma. Kovan työn ja tutkimuxen kautta paljon materiaalia on kertynyt. Kalastus ja juutalainen maailmanvalta. On vaarallista ja vaarallista ärsyttää juutalaisia.
ellauri371.html on line 195: Hyvät herrat, taloustieteilijät, täällä läsnä olevat, punnitsevat. Ota selvää tämän yhdistelmän merkityksestä!...
ellauri371.html on line 499: Mystinen vallan arvovalta. Perustamisen kanssa virallinen suoja, eli mystinen arvovalta katoaa, supervoima: tietyn rohkeuden läsnä ollessa jokainen pitää itseään hänen herranaan; levoton ollessaan tajuissaan säilyttää voimansa ja toisinaan vartioi hetkeä tehdä hyökkäyksiä valtaa vastaan... Goyimille kyllä saarnasimme erilaista, mutta samalla voimme nähdä esimerkin siitä, miten ne lopetetaan avoimilla turvatoimilla.
ellauri371.html on line 658: Koulussa hän kunnostautui matematiikassa ja oppi maanmittauksen alkeet, mutta hän ei oppinut latinaa tai kreikkaa eikä koskaan puhunut mitään vierasta kieltä. 17-vuotiaana Georgella oli alkamassa tuottoisa ja menestyksekäs ura. Hän halusi kuulua herrasväkeen, työskenteli kovasti, säästi rahaa ja osti lunastamatonta maata.
ellauri372.html on line 380: Hyrcanus oli ylipappi ja sai arvonimen etnarkki ("kansallinen johtaja"). Hänen asemansa oli turvallinen, vaikka Aristobulus yritti palata Roomasta vuosina 57-55 eaa. Vuonna 49 horisonttiin ilmestyi kuitenkin tumma pilvi: Rooman valtakunnassa syttyi sisällissota. Julius Caesar voitti Pompeuksen, joka ajoi vihollistaan ​​itään. Caesar päätti yhteistyön Hyrcanuksen kanssa, mutta nimitti tämän hoviherraksi Antipater epitroposin ("hallitsija"). Kun sota puhkesi parthialaisten kanssa, Hyrcanus joutui vangiksi (40 eaa.). Antipatterin poika Herodes onnistui tuomaan hänet kotiin, mutta Hyrcanus ei enää ollut ylipappi, ja Herodes, josta tuli kuningas, teloi hänet vuonna 31 eaa.
ellauri373.html on line 35: Jolon saarella Filippiineillä on siirtomaaherrat pörränneet enemmän kuin Kar-Air Jälän kentällä. Jolo on eri saari kuin Gilolo, an island in NE Indonesia, the largest of the Moluccas, current name: Halmahera, former names: Djailolo, Gilolo, Jilolo. The island of Gilolo, which seems to be Japan, is about 240° east longitude. This is so far remarkable, that no voyages had yet been made in that sea. (Lähde: Henry Hallam.) On se kuitenkin meidän 6000 palapelin kartalla. Jolon nimeä ei löydy.
ellauri373.html on line 244: Jopa sellainen diplomaatti kuten entinen ministerimme ulkomaalainen Sergei Dmitrievich Sazonov: Olen useammin kuin kerran sanonut, että niitä on paljon tapahtunut, "vangitsevat viholliset". Sazonov varoitti Itävalta-Unkaria vuonna 1914, että Venäjä "vastaisi sotilaallisesti kaikkiin toimiin asiakasvaltiota vastaan". Aivan paras diplomikaveri (johon hän luultavasti vahingossa laski itsensä). Tarpeeksi on muistaa kuuluisa iskulause "alueliitokset ja sotakorvaukset", noin julistettiin välittömästi, kun lapset söivät vuoden 1917 vallankumouksen. Sazonov oli Riazanin maakunnan dvorianstvon (aateliston tai herrasväen) jäsenen poika ja vastusti bolshevismia, liittyi valkokaartiin, neuvoi Anton Denikiniä kansainvälisissä asioissa ja oli ulkoministeri amiraali Kolchakin bolshevikkien vastaisessa hallituksessa.
ellauri373.html on line 639: "Hyvää" sovelletaan supermiehiin tai siihen superkansa, jolla on valta levitä vaeltaa ja täydentää elämääsi ja mikä on tahto tulla maailmankaikkeuden herraksi siitä riippumatta siinä mielessä, että se voi maksaa alhaisimpien massoille yhteiskuntien (ja alempien kansojen eikä katastrofien kanssa, jotka joille he voivat sen seurauksena altistua. Sillä on vain yksi supermies ja vain yksi superkansa on ihmisen väri ja tarkoitus laji; loput on luotu vain palvelemaan tätä tarkoitusta, toimimaan tikkaina, mukaan joka voisi nousta vaalittuihin korkeuksiin Rengas"...
ellauri374.html on line 41: Nikolai Dmitrievich Sazonov (5. [17.] toukokuuta 1858 - 19. marraskuuta [2. joulukuuta] 1913, Pietari) - Venäjän valtiomies, julkisuuden ja zemstvo-hahmo, valtionduuman 3. kokouksen jäsen, maanomistaja, hevoskasvattaja, Kamariherran asema. Korkeimman Dvoran perinnöllinen aatelinen, ortodoksinen.
ellauri374.html on line 217: Väkirikkain juutalainen valtio oli ennen Venäjä, nyt se on U.S.A. Jos hasidit jatkaa lisääntymistä kuin kaniinit, kohta se lopultakin voi olla taas Israel. Aluxi waspit nauroivat vanhan maailman 2-hattuisille konkkanokille, samalla lailla kuin irkuille, wopeille ja näpisteleville neekereille. Hymy alkoi hyytyä kun ryssänjuutalaisia tuli miljoonittain ja mikä pahinta, parhaat niistä kipusivat rahapaikoille. Köyhät jutkut oli vaarallisia bolsjevikkeja. Henry James pöyristyi kun New Yorkista tuli uusi Jerusalem. Henry Ford rahoitti antisemitismiä. Siionin viisaiden pöytäkirjat oli herrasväissä suosittua iltalukemista.
ellauri378.html on line 643: Ryssät ja vähävenäläiset eivät ole ainoita joiden sodankäynnissä on hyödynnetty rikollisia. Helleeneillä oli kokonaisia homopataljoonia. Brittien huippusalainen taisteluyksikkö, joka koostui kirjavasta roistoista ja maverikoista, lähtee rohkealle tehtävälle natseja vastaan ​​käyttämällä täysin epätavanomaisia ​​ja täysin "epäherrasmiesmäisiä" taistelutekniikoita. Lopulta heidän rohkea lähestymistapansa muutti sodan kulkua ja loi perustan brittiläiselle SAS:lle ja nykyaikaiselle Black Ops -sodankäynnille. Herrasmiesmäisyys on so last season.
ellauri381.html on line 64: Vuonna 1938, Hitlerin poliittisen toiminnan voimistuessa, OUN * herää henkiin ja toivoo Saksan apua Ukrainan valtion luomiseen. OUN*-teoreetikko Mihail Kolodzinsky kirjoittaa suunnitelmista valloittaa Eurooppa: "Haluamme paitsi omistaa Ukrainan kaupunkeja, myös tallaa vihollismaita, vallata vihollisen pääkaupungit ja tervehtiä Ukrainan valtakuntaa niiden raunioilla. Haluamme voittaa sodan - suuren ja julman sodan, joka tekee meistä Itä-Euroopan herrat."
ellauri382.html on line 218: Ja mikä pahempaa, hän on kaikista anteeksiantamattomin briteille: kiusaaja. Eli paitsi silloin, kun hän on kiusaajien joukossa; sitten hän yhtäkkiä muuttuu sen sijaan nuuskivaksi apuriksi. Näissä jutuissa on sanattomia sääntöjä – Queensberryn peruskunnollisuuden säännöt – ja hän rikkoo niitä kaikkia. Hän lyö alaspäin – mitä herrasmiehen pitäisi, ei koskaan voisi tehdä – ja jokainen hänen kohdistamansa isku on vyön alapuolella. Hän pitää erityisen mielellään haavoittuvien tai äänettömien henkilöiden potkimisesta – ja potkaisee heitä heidän ollessaan kehätyttönä pylly ojossa.
ellauri382.html on line 422: "Täällä on toinen kivi jossain", Stratton sanoi. "Olen nähnyt sen monta kertaa." Hän käveli hitaasti, katseensa kiinnittäen maahan. Sitten hän pysähtyi: "Tässä on musta herrasmies, tässä."
ellauri384.html on line 203: Heller päättelee, että emme opi historiasta enempää kuin persut (ja itse asiassa niin suuri osa historiasta voi olla faktatonta, että oppiminen voi olla mahdotonta). "Amerikkalaisen vuosisadan" pessimistisenä kroonikkokirjoittajana hänen pääteemansa on luonnollisesti yhtäläisyydet entisen kreikkalaisen herran eli merien entisen hallitsijan ja hänen kotimaansa välillä.
ellauri386.html on line 95: Tolpon sukuhauta, Johan Tolpo, porvari, haudattu 8.12.1681, 1. puoliso Katariina Eskilintytär Ruskiapää haudattu 25.1.1669 sekä Simon Tolpo, teologian professori, Naantalin kirkkoherra, haudattu 30.11.1711 ja tämän puoliso. Katariina Eerikintytär Helsing haudattu 23.9.1697. Johan Tolpon nimeltä mainitsematon lapsi 25.10.1674. Michael Coreliuksen nimeltä mainitsemattomat lapset haudattu 12.7.1676, 15.4.1692 ja poika 10.9.1697. Henrik Tolpon nimeltä mainitsemattomat lapset k. 1689 ja 1694 sekä Simon Tolpon nimeltä mainitsematon lapsi k. 1695.1, 3
ellauri386.html on line 104: Simon Tolpo (Tålpo) eli Simon Johannis, Aboensis (9. lokakuuta 1652 Turku – 5. heinäkuuta 1711 Naantali) oli suomalainen kirkkoherra ja Turun akatemian teologian, logiikan ja metafysiikan professori.
ellauri386.html on line 106: Tålpo oli Turun akatemian toisena filosofian apulaisena vuodesta 1675, logiikan ja metafysiikan professorina vuodesta 1679, kolmantena teologian professorina vuodesta 1700 ja toisena teologian professorina vuodesta 1706. Hän oli samalla palkkapitäjänsä Piikkiön kirkkoherrana vuodesta 1690, Naantalin ja Raision kirkkoherrana vuodesta 1700 sekä Turun tuomiokapitulin jäsenenä vuodesta 1695. Tålpo toimi Turun akatemian rehtorina kahteen otteeseen 1688–1689 ja 1706–1707.
ellauri386.html on line 418: Kirja pilkahtaa nyky-yhteiskuntaa, mutta pääpaino on satiiri romanttisista ritarillisuuden ideoista ja Sir Walter Scottin romaaneissa ja muussa 1800-luvun kirjallisuudessa yleisestä keskiajan idealisoinnista . Twain ei pitänyt Scottista ja erityisen inhoavasti, koska hän syytti hänen eräänlaista taistelun romantisointia siitä, että eteläiset osavaltiot päättivät taistella Amerikan sisällissotaa vastaan. Sir Walter teki jokaisesta punavyöstä etelässä majurin tai everstin, kenraalin tai tuomarin ennen sotaa; ja hän oli myös se, joka sai nämä herrat arvostamaan näitä vääriä koristeita. Sillä hän loi siellä nazat ja kastin, ja myös arvostuksen nazoja ja kastia kohtaan sekä ylpeyden ja ilon heistä. Sir Walterilla oli niin suuri käsi eteläisen luonteen luomisessa, sellaisena kuin se oli olemassa ennen sotaa, että hän on suuressa määrin vastuussa sodasta.
ellauri390.html on line 108: Eivätkä kai kyläläisetkään omasta puolestaan olleet erikoisemmin ihastuneita tämän herrasmiehen tulosta sinne. Silla olipahan heilläkin jo sen verran kokemusta, etteivät uskoneet herrain aina suopein silmin kanssa katselevan. Mutta tämäpä herra ei nyrpeyttä kansanmiehelle osoittanutkaan. Tuli vain tuttavallisesti turinoimaan kuin oman kylän asukas ainakin. Ja pian olivat kylän miehistäkin rotuennakkoluulot hävinneet, joten hyviin suhteisiin pääseminen el kauan ottanut aikaa.
ellauri390.html on line 110: Ja niistä se sitten alkoi! Katot, lattiat ja muu sellainen joukkotyö suoritettiin talkoilla. Maisteri taas antoi erinäisten hämärien liikemiesten ynnä muiden vanhain tuttavainsa ymmärtää, ettei olisi ollenkaan pois laidalta, jos he myötävaikuttaisivat tähän taloon tarvittavien ostoaineiden hankinnassa. No, ymmärsiväthän ne yskänsä. Monen sorttista tavaraa tuli, kamiinasta aina esinahkaan asti. Ja kun sitten talo valmistui ja tulikin siitä oikein uljas ja tarkoituksenmukainen, pistettiin sellaiset juhlat pystyyn, ettei sydänmaan kansa ollut ennen moisia nähnyt. Itse Määnin maaherra piti juhlapuheen ja monta muuta arvovaltaista henkilöä esiintyi, muttei sentään Mauno Koivisto, joka oli lapsi vielä, niin että sitä juhlan erinomaisuutta ihmettelivät niin monituhatpäinen yleisö, kuin kenttää reunustavat vanhat salonpettäjätkin. Mutta niinpä olikin juhlan lopputulos, että talon rakennusvelat maksettiin kohta kertakaikkiaan mikä muutoin lienee perin harvinaista meidän maassamme!
ellauri391.html on line 71: Paderewski väitti kieltäytyneensä maksusta, antaneensa rahat Hooverille ja käskeneensä tätä vähentämään kulujensa kattamiseen tarvittavat varat, antamaan itselleen kymmenen prosenttia tuotoista, ja Paderewski olisi tyytyväinen siihen, mitä jää jäljelle. Tarinan toisessa versiossa Paderewski ottaa rahat ja repi velkakirjan, mikä osoittaa Hooverille, että he olivat kuitit ilman kuittia. Tarinaan on usein lisätty Paderewskin matka äskettäin nimettynä Puolan pääministerinä, joka matkustaa Pariisiin kiittämään Hooveria Puolan ruokkimisesta ensimmäisen maailmansodan jälkeisen suuren ahdingon aikana. Joidenkin kertomusten mukaan Hoover on vastannut: "Ei hätää, herra Paderewski, minä tiesin, että tarve oli suuri. Sitä paitsi sinä et muista sitä, mutta autat minua kerran, kun olin opiskelija yliopistossa ja olin kolossa."
ellauri391.html on line 80: Olemme saaneet Hooverin edustajilta ristiriitaisia ​​viestejä tapauksesta. Kun Hooverin kannattaja syyskuussa 1928 kirjoitti vahvistaakseen tarinan, George Akerson, Hooverin avustaja, vastasi: "Kirjeessänne esitetty kuvaus herra Hooverin ensimmäisestä tapaamisesta herra Paderewskin kanssa on pääosin oikea." Tämä saisi uskomaan, että 2 000 dollarin suorituspalkkio ja vaje ovat oikein. Mutta Edith Harcourtin, rouva Hooverin sihteerin, kirje helmikuussa 1938 tarjoaa erilaisen vastauksen samanlaiseen kysymykseen. Harcourt, vastaten tohtori Rheimille, kirjoitti:
ellauri391.html on line 82: "Kirjeesi herra Hooverille saapui, kun hän oli lähtenyt Palo Altosta itään ja Eurooppaan. Se saatettiin rouva Hooverin tietoon. Hän sanoi, että vaikka tarinan propagandamerkitys on enemmän tai vähemmän oikea, lähes kaikki yksityiskohdat eivät ole. Hän muistaa itse tapauksen erittäin hyvin ja on usein kuullut siihen viitattavan – ja jopa muistelevan paljon huvittuneena M. Paderewskilta ja herra Hooverilta. Hän on antanut minulle selonteon tapauksesta, jonka ystäväni kerran julkaisi ja jonka hän sanoo olevan täsmällinen useimmissa yksityiskohdissa, ja olen korjannut seuraavat kohdat käsikirjoituksestasi….
ellauri391.html on line 96: Sitten oli tietysti luonnollista, että M. Paderewski ja herra Hoover tapasivat uudelleen ja että yhden heidän varhaisen konferenssinsa jälkeen herra Hoover muistutti toista heidän tapaamisestaan ​​vuosia sitten. Heidän ensimmäinen tapaamisensa sodan jälkeen saattoi tietysti olla Pariisissa aselevon aikana, kuten monet myöhemmätkin tapasivat.
xxx/ellauri010.html on line 171: perustaa oman herraseuran johon

xxx/ellauri010.html on line 186: jottei herrassääty joudu uhatuksi.

xxx/ellauri013.html on line 379: Me uskomme siihen, mikä saa meidät tuntemaan itsemme kunnon ihmiseksi. Jos herra Ihmisellä on hyvä ruuansulatus ja hyvät tulot, niin hän ajattelee että hän on paljon älykkäämpi kuin hänen naapurinsa NN, joka on nainut tuikean vaimon ja aina on rahapulassa. (Pera puhuu kokemuksesta.)
xxx/ellauri013.html on line 399: Onnen suhteen en siitä ole aivan yhtä varma. En usko että oppineet tuttavani edes siinä tapauksessa, että heillä on turvattu toimeentulo, ovat yhtä onnellisia kuin ne hiiret, jotka syövät heidän pöydiltään tippuvia leivänmuruja sillä aikaa kun nämä oppineet herrat vetelevät hirsiä. Näin ollen en tässä suhteessa katso tapahtuneen edistymistä.
xxx/ellauri013.html on line 449: Miesten vallasta on ollut seurauksena monta erittäin valitettavaa onnettomuutta. Se teki kaikkein likeisimmän suhteen - aviosuhteen - herran ja orjan väliseksi suhteeksi. Se eristyneisyys, jota avioliitto vaati kunniallisilta naisilta, teki nämä typeriksi ja ikäviksi (oops, väistäpä Pertti nyrkkiä), ainoat naiset jotka pystyivät olemaan kiinnostavia ja jännittäviä, oli kokotit. Kun kunnialliset naiset oli ikäviä, tuli useimpien maiden kaikkein sivistyneimmistä miehistä homoseksuaalisia. Tai bi, nimiä kuten Bert nyt mainitsematta. Hyvä meriselitys. Ahtaampi reikä jännittää kai enemmän.
xxx/ellauri013.html on line 1221: Ketähän noi tyypit on mun ja Anssin lisäxi joihin olmi valaa voimatonta raivoaan? Never heard. Raivo Summanen on nähtävästi joku jääkiekkoilija. Hupaisaa on kuinka samanlaista kullervomaista kiroilua Harrilta irtoaa mulle kuin multa nilkille. Herra se on herrallakin, ja kirppu koiralla.
xxx/ellauri027.html on line 281: Van der Valk-kirjan alussa oli latinankielinen sitaatti Horatiuxelta. Joku vanhan Rooman sankari siinä heitti ohjat auran päälle, sanoi itkuiselle perheellensä moi ja lähti iloisena laivalla Karthagoon rättipäitä tappamaan. Se on roomalaisista eri hienoa. Niinhän se on, että tavixetkin pitää huolta pikku tiimistä, suojelevat perhettä ja suosii lapsia, vaan sankari on sitä suurempi mitä suurempaa ja sille yhdentekevämpää tiimiä se palvelee. Herra isoherran tiimi on kaikista hienoimpi. Musta tää on ihan paska meemi. Mulla on neandertaalin luonto, mä pörisen mieluummin erixeni ontossa puussa, kuin Mandevillen moraaliton pörriäinen, joka ei ymmärrä omaa etua ajamalla pitää yhteismarkkinoita pystyssä. Ja nyt kuin ne markkinat on tekemässä loppua koko pallosta, ei tää nurkkakuntaisempi izekkyys edes hävetä. Ei sen silti tarvi olla mitään persumaista nuivuutta. Terve tulloo vaan mutiaiset ja rättipäät, perustamaan omaa pesää naapuronteloon. Ei täällä kukaan ole toistaan parempi, pahempia voidaan olla, kun oikein yritetään yhdessä.
xxx/ellauri027.html on line 831: Kaarlosta jumala tarvizi kipeästi apua. Se matkusti Ruoziin menolipulla pennittömänä ja hengaili lähetysporukan soppatykeillä, perhe sai tulla toimeen izexeen Suomessa. Jonkun lähetyskokouxen jälkeen, missä muualle menijät oli saaneet rahaa ja siunauxia, ja Kaarlo jäänyt nuolemaan näppejään, Kaarlo meni itkeskellen nukkumaan ja sanoi herralle, jonka kanssa se oli jo kauan ollut sinutteluväleissä: tee nyt hemmetti tälle asialle jotakin! Ei nyt annetaan Kaarlon ize kertoa. (Tai oikeammin Unto Kunnaxen purkaa nauhalta.)
xxx/ellauri027.html on line 843: Se suuri valtamerihöyry pysähtyi ja ankkurit heitetiin mereen. Veneet laskettiin veteen ja lähdettiin kalastamaan särkiä. Kun minä tämän näin, menin kysymään laivan kapteenilta: - Anteexi herra kapteeni, mutta kuinka kauan aiotte viipyä kalassa?
xxx/ellauri027.html on line 869: Siihen loppui uni, ja minä heräsin. Olen jälkeenpäin monta kertaa miettinyt tätä ihmeellistä unta ja ihmetellyt, mikä se Mirjan patja oli. Olen tullut siihen tuloxeen, ettei se ole mikään muu kuin lapsellinen usko ja luottamus jumalaan. Sanassahan sanotaan, että ilman uskoa on mahdotonta olla jumalalle otollinen. Jos me kerran jumalan tielle lähdemme, meidän pitää uskoa, mitä herra sanoo, ja toimia sen mukaan, näyttipä se ulkopuolisesta kuinka hullulta tahansa. Vain tottelevaisuuden ja kuuliaisuuden tiellä herra meitä siunaa ja auttaa. Kuskaa vaikka Mirjan patjalla.
xxx/ellauri027.html on line 872: Juurikin näin, herran vakuutus on voimassa täsmälleen niin kauan kuin sillä on luottoa. Apostolikin putos jorpakkoon heti kun se ei uskonut pystyvänsä kävelemään järven pinnalla. Sinapinsiemenkin lisää niin pintajännitys ois säilynyt. Eli tää on tosiaan tapahtunut raamatussa ennenkin, siis näky pelittää. Tienravaaja voi edetä sen varassa. Löftena kunna ej svika, kun vakuuttajana on jumala, eikä sen epäluotettava vakuutusmyyjä Lewi Pethrus. Australia voi palaa, mutta vakuutuxet korvaavat.
xxx/ellauri027.html on line 933: No sit on jälellä tää uutuus, elevaatio. Ensimmäinen assosiaatio on Viron korkein vuori, pikku kohouma, korkeudeltaan samaa luokkaa kuin Taivaskallio. Toinen on elevaattori, sellainen nosturi kun on viljasiiloissa, ja kolmas Stockmannin liukuportaikko. Amerikkalaiset kuzuu kaikkia hissejä elevaattoreix. Siellähän niitä piisaa herrahissejä. Kone Oy muuten on yx Eskin asiakkaita. Ei mennyt koneelta ihan putkeen saxalaisen hissifirman osto, loppui käteiset. Koneelta tuli myös se ruokalähettien mamupiiskuri. Ylöspäin ne kaikki yrittää, Eskin opeilla ja ilmankin.
xxx/ellauri027.html on line 1129: Latistusten lista on loputon. Gonzojournalismista, joka huonoimmillaankin on monien megahemanusten luokkaa, tehtiin perinteistä ryyppäämistä ja partiomerkkien saavuttamisen tasoista "vaarallista elämää". Sitä Eski makusteli Leporen kanssa Nykissä. Sartre ja existentialismi tuotiin maahan niin myöhään, että ne voivat vain pönkittää "ihmisten" harhakuvia vapaudesta ja valinnoista. Naistutkimuskin myytiin eksistentialismin sovellutuxena. Syntynyt keskustelu oli naurettavuudessaan perin suomalainen: nainen ja mies vastaan herra ja orja.
xxx/ellauri044.html on line 61: toinen ylevää teatteria herrasväelle, toinen laahuxelle alhaista.

xxx/ellauri044.html on line 197: Ehkä hupasinta tässä luettelossa on eze on suoraa sulaa jumalan sanaa, välittömästi tunnistettava vanhan testamentin herra jehovan selfie. Jotkut kyynärpäilevät narsistipaskiaiset on siinä näpänneet izestään omakuvan, ja muut porukat nielee sen kuin ääliöt.
xxx/ellauri044.html on line 340: Maila Talvion vanhemmat olivat Hartolan kappalainen, myöhemmin kirkkoherra Adolf Magnus Winter (1828–1880) ja Julia Malvina Bonsdorf (1836–1926). Perheessä oli yhdeksän lasta. Maila Talvion isä kuoli hänen ollessaan yhdeksänvuotias. Armovuoden jälkeen, jonka jälkeen perhe muutti syrjäiselle Nipulin maatilalle. Täällä Talvio tutustui kantapään kautta torpparilaitokseen ja sen epäkohtiin joita hän myöhemmin käsitteli teoksissaan. Talvio kävi Helsingin suomalaisen tyttökoulun, josta valmistuttuaan hän palasi 16-vuotiaana sisarustensa kotiopettajaksi. Samalla Talvio aloitti myös kirjoittamisen. Vuonna 1890 hän tapasi kielitieteilijä J. J. Mikkolan ja avioitui tämän kanssa 1893.
xxx/ellauri044.html on line 385: Mutta joskin Jutte Caireniuxen metafysilliselle mietteille on ominainen suuri lyyrillisys, niin on hänen etiikkansa sensijaan varsin rationalistinen. Sääli on sille tuntematon. Sääli on "jumalan töiden paikkaamista ja parsimista" ja sixi tuomittavaa. Hän sallii puutarhansa portilla kahden tappelupukarin vuotaa verensä kuviin menemättä lääkärinä niitä auttamaan, sillä hänen moraalinsa mukaan ei ole mitään syytä pelastaa heitä. Hän vittuilee muille vähääkään välittämättä siitä haavoittaako niitä jotka joutuu hänen kylmäverisen ivailunsa kohteexi. (No mä sentään panen nää pahimmat vittuilut piiloon loukattujen silmiltä.) Hän ei tunnusta mitään sukulaissiteiden velvoitusta. Hän torjuu päättävästi sisarensa Sidonian, kirkkoherranrouvan, yrityxen päästä asumaan heidän yhteiseen lapsuudenkotiinsa Kairalaan. "Ei sisar Sidonia, vasta hautuumaalla voimme asua saman katon peitossa, sinä ja minä."
xxx/ellauri044.html on line 895: oli Bertel Gripenberg, läski vapaaherra pehtoori

xxx/ellauri044.html on line 903: Kun Gripenbergin isä nimitettiin Mikkelin läänin maaherraksi 1889, perhe muutti Mikkeliin. Täällä Gripenberg aloitti koulunkäynnin suomenkielisessä Mikkelin lyseossa. Gripenberg tunsi olonsa vieraaksi suomenkielisessä ympäristössä, ja täältä sai alkunsa hänen tuleva kiihkeä ruotsinmielisyytensä. Norssissa oli vitusti nazeja, sekä opettajissa että oppilaissa. L.Arvi P.Poijärvi, mun luokanvalvoja esimerkixi, eikä rehtori Aulis Ojajärvi ollut pyllervöä pahempi. Kreetan retki tehtiin Juhani von Grönhagenin kesämökille. Maca opetti meille Horst Wesselin. Sellaisia vesseleitä.
xxx/ellauri056.html on line 31: Seija osti tämän viisikon divarista ja pettyi pahasti. Kansi oli kiva, mutta sisuxesta puuttui sivuja. Loppupää kirjasta oli irronnut ja hävinnyt ties minne. Jäi salaisuudexi, miten viisikko selvisi ulos tunnelista ja sai pahat miehet toimitetuxi kalterien taaxe, tiilenpäitä laskemaan. Ja löytyikö herra Luffy, joka kaatoi aina teltat ja astui munille? Saivatko lapset kyllixeen syötävää seikkailun loputtua? Mitä hassua Tim teki loppuvizissä? Takoiko se hännällään lattiaa ja haukahti? Sapienti sat, koita arvata.
xxx/ellauri056.html on line 294: 1800-luvulla valkoiset herrasväet rikastui kuin raketissa köyhälistön ja siirtomaiden selkänahasta. Sama meininki vaan jatkuu sijaiskärsijänä koko pallo. Maurice kermaperse koittaa jarrutella ja tarjoo mammonan kyytipojaxi yleviä näytelmiä kuten Pelleas ja Melisande. "Luultavaa on että jonain päivänä tulee hyvin voimakas vastavaikutus tuota aineellisten nautintojen intohimoa vastaan. " Luulit vaan. Ei tullut, tuli pää vetävän käteen ja suuri kärmistys siitä.
xxx/ellauri056.html on line 670: Sitten tuli jumalan vasaran eka kumautus. Puhelin soi ja Osmolle ilmoitettiin että teidän poikanne on kuollut. Jäi rekan alle. Osmo tiesi miltä jehovasta on täytynyt tuntua pääsiäisenä. Vaik sehän kyllä tiesi koko jutun ennalta. Osasi valmistautua. Osmo ei. Kiersi kotipihan nurmikkoa ja huusi, tämä ei voi olla totta. On se, muistutti rakas jumala. Osmo kyseli jumalalta, mixi hulttionuoret saavat elää, mutta hänen erinomainen poikansa otettin pois. Just six, sanoi jumala arvoituxellisesti. Tää on sitä teodikeaa. No Osmo ajatteli kuin Job, että herra ottaa herra antaa, herra kanankakan kantaa. Osmo tilittää. Viiden vuoden kuluttua Osmo totesi töistä tultua että osa tavaroista oli tiessään ja vaimo lähtenyt. Vaimo läx. Eikä vaan kirkolle ostamaan lisää lammaskaalta. Nyt Osmo repi perseensä. Jollei jumala nyt heti ilmesty, hän lähtee kapakkaan ja jättää koko uskonelämän! Pelästynyt Herra ilmestyi hänelle Leo Niemelän hahmossa. Tuskat ja murheet jäivät siihen. On se Leo aika epeli!
xxx/ellauri056.html on line 674: Huumehörhö Jarkon huumeiden käyttö saatiin uskolla loppumaan, mutta pelkotilat jäivät. Sitten eräänä sunnuntaina Jarkko löydettiin kuolleena. Herra ottaa herra antaa taas. Sairaanhoitaja Eevu on samaa mieltä. Yhdessä he toivovat Osmon kuopuxelle Janille kaikkea hyvää. Hui.
xxx/ellauri056.html on line 676: Työelämässä Osmo on menestynyt hyvin. Tätä nykyä mies viettää ansaittuja eläkepäiviä ja nauttii, kun saa kalastaa Pyhätunturilla ja Västeråsissa olevilla mökeillään. Jumalan edessä jokainen ihminen on samanarvoinen. Samalla viivalla. Toimitusjohtajankin on lopulta tunnustettava, että herra se on herrallakin. Sixi on armoa, että saa elämässään löytää jeesuxen, vaikka siinä hötäkässä kadottaisi koko muun porukan.
xxx/ellauri056.html on line 689: Te pakanat ja syntisäkit! Hyljätkää moninaiset puujumalanne ja ottakaa vastaan yxi ainokainen herra! Kuka se simmottinen on? tiedusteli Maunold. Se on isä, poika, ja pyhä henki! vastasi Henrik. Siinähän tuli jo kolme, ihmetteli Maunold. Taidat olla laskutaidoton mies!
xxx/ellauri056.html on line 698: Tähän päättyy halkolaatikon pohjapaperina ollut ryttääntynyt Hyvä Sanoma. Sapienti sat, vinkkaa herrakolmikko.
xxx/ellauri057.html on line 428: Hyvä herra, tehkää päästäni valoinen
xxx/ellauri057.html on line 1025: Perinteiset eläkkeet eli defined benefit DB pläänit, joissa rodeen heitetylle työläiselle taataan tietty toimeentulo, on 30 viime vuoden aikana muuttuneet defined contribution plääneixi CD, henk koht pörssisijoituxixi, jonne firmat maxaa osan palkasta omilla riskialttiilla osakkeillaan. Tietty osa näistä säästöistä on verovapaita just niin kauan kun ne pysyy tilillä. Näin saa työnantajakin veroetua ja maxettua palkat hölmöille oman vessapaprun muodossa. Benefit on herrassa, maxut tapissa. Lisää tulonsiirtoa havenoteilta haveille.
xxx/ellauri059.html on line 45: En varsinaisesti itkenyt Marie Antoinetten kuolemaa. Surin onnetonta rakkautta ja sitä, että hänet erotettiin lapsistaan ja sitä onnetonta kirjettä, jonka hän kirjoitti lokakuisena aamuna 1793. Hänen kälynsä madame Elisabeth ei milloinkaan saanut sitä. Siitä syystä vihaan Robespierreä enemmän kuin hänen muiden julmuuksiensa tähden.Olisi ollut aivan eri asia, jos hän olisi antanut viedä kirjeen perille, ja lapset olisivat saaneet tietää heidän äitinsä ajatelleen heitä viimeiseen henkäykseen asti. Tai että se pieni salainen viesti olisi toimitettu eräälle ruotsalaiselle aatelismiehelle, joka odotti tietoja huolesta harmaana. Moinen inhimillinen ajatus tuskin edes pälkähti Robespierren kylmään, laskelmoivaan päähän. Hän sen sijaan kätki viestit kylmäverisesti omiin patjoihinsa. Saatoin aivan nähdä hänet silmissäni! Hän luki niitä varmasti joka ilta ennen kynttilan sammuttamista: "Eivät voi erottaa sydämiä toisistaan" hah hah, hän nauroi kylmästi ja kätki kirjeen taas patjaansa. Siellä hän piilotteli niitä yhdeksän kuukauden ajan. Mutta eräänä kesäkuun yönä 1794 herra Robespierre ei enää kallistakaan päätään pehmeälle pielukselleen. Hänellä ei nimittäin ole päätä enää, se on katkaistu Place de la Révolutionilla. Silloin kirjeet tulevat esiin. Vastaanottajat vain eivat enää ole tavattavissa. Madame Elisabeth-parka koki saman kohtalon kuin onneton kälynsä, samalla paikalla. Vain kirjeet jäivät. Marie Antoinette-raukka! Hänkin oli kerran nuori ja iloinen, ja asui rakastettuna kauniissa linnassa joka oli koko maailman keskipiste.
xxx/ellauri059.html on line 218: Airaxinen nimi on ja kuka on sen ensimmäinen kantaja. Karttulan entisen kirkkoherran, rovasti Eero Hyvärisen v. 1913 kirjoittamassa Karttulan seurakunnan 150 – vuotismuistojulkaisussa mainitaan Karttulan Kukkamäessä asuneen Risto Airaxisen kertomana kansan perimätietoihin perustuva seuraava esitys:
xxx/ellauri059.html on line 225: herrat nimittivät miehen
xxx/ellauri068.html on line 535: This is the army, Mister Green Tää on US Army, herra Vihreä
xxx/ellauri068.html on line 541: This is the army, Mister Brown Tää on US Army, herra Ruskea
xxx/ellauri075.html on line 144: Aina herraseurassa / Hep kodamanlarla beraber
xxx/ellauri076.html on line 588:

¹Saadaxeni siltä mun piti esittää uskovaista: huutaa Oi kiitos herra lahjoistasi! kun ruiskahdin sen sykähtelevään ihanasti mua puristavaan kuumaan emättimeen.

xxx/ellauri076.html on line 646: Pahinta oli että "Kapen" poikia alettiin pilkata isän tyhmyyxistä koulussa. Musta voi kirjoittaa mitä vain, kun ei näytä meidän pojille. Mulla on kotona 2 leijonanpentua ja minä olen leijonakuningas. Poikien (2) hemmottelu on mulle ykkösjuttu. Uskon autoritaariseen johtamistyyliin, vaimo (0) ja tyttäret (0) on pidettävä kurissa ja herran nuhteessa.
xxx/ellauri085.html on line 142: Pemulixen hurraamista kuuluisista matemaatikoista englantilaista George Greeniä en tunnistanut. Se oli izeoppinut mylläri 1793-1841 Nottinghamin sheriffikunnasta, joka kävi Cambridgen vasta lähes nelikymppisenä ja kehitti aaltofunktioita samizdattina Maxwellin yhtälöihin ja kvanttifysiikkaan myllyn jauhaessa jyviä. Matikankirjoja se lainasi kirjastosta pikkurahalla. Rikastui mylläämällä vapaaherraxi ja teki Smithin tytön kanssa seitsemän lasta avoliitossa siinä ohessa. Kuoli ehkä viinaan alle viisikymppisenä.
xxx/ellauri086.html on line 110: Se ei hämmästytä ettei se tiedä mitä on konsultaatio lääkäreiden sanastossa. Nilkki ei ollut mikään hänen majesteettinsa laivaston vikkelin venhe, kuten Wallu sanoisi. No siitä ei nyt saa paljon mailitsia, enemmän vois ehkä saada sen huru-ukko muistelmista kymmenisen vuotta sitten, jolloin se pääsi herrain kanssa marjaan Gustafssonin jossain semmassa.
xxx/ellauri086.html on line 161: kunnioittaa herrasväkeä jolla on parhaat mielipiteet kaikesta
xxx/ellauri086.html on line 206: Käsineidossa kerrottiin seuraavanlaisesta etologisesta kokeesta. Kyyhkyset jotka saivat jyvän joka nokkaisulla lakkasivat nokkimasta heti kun jyvät loppuivat. Ne jotka saivat satunnaisesti jyviä eivät lopettaneet ikinä. Usko ja Toivo sikiää tietämättömyydestä. Pulu uskoi että herra vielä kerran tulee ja antaa jyvän. Niin kauan kuin on elämää on toivoa. Topissa on hyvä elää sanoi lapamato. Sellasia ovat uskovaiset, peliriippuvaiset ja narkkarit. Niiden genomi on säädetty toimimaan satunnaisolosuhteissa. Kun harvoin saa on otettava kaikki mitä annetaan. Ja kiitettävä onnea.
xxx/ellauri086.html on line 795: “Sir,” said I, “or Madam, truly your forgiveness I implore; Hyvä herra, rouva, mikälie, sisään sieltä piruvie,
xxx/ellauri086.html on line 970: Kylla jopi elamassa parjaa kirjoitti Sirkka-täti-vainaja Lontoosta äättömällä kirjoituskoneella. Jönsy veljelle elämä on ollut nöyrtymistä herra isoherran edessä, joka on vuorotellut antanut liikaa vauhtia ja pysäyttänyt keinua. (Kukas runoilija se olikaan joka puhui jumalten keinusta tarkoittaen bipolaarista oireyhtymää? Se oli Eikka Leikka.)
xxx/ellauri087.html on line 606:

Kärpästen herra

xxx/ellauri091.html on line 34: "En jaxanut enää. Otteeni herran vaatteenliepeestä herposi, mutta ei irtautunut. Ei koskaan kokonaan. "
xxx/ellauri091.html on line 45: Uskonpuutteen hetkiä voi tulla ize kullekin. Ei herra siitä pahastu. Se vain pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä.
xxx/ellauri091.html on line 152: Stenbäckin vanhemmat olivat kirkkoherra Karl Fredrik Stenbäck ja Emilia Ottilia Christina von Essen. Stenbäck valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1873. Toimittuaan ensin opettajana Alavudella vuoteen 1876 hän siirtyi Helsinkiin, jossa työskenteli vuoteen 1919 saakka Helsingin suomalaisen tyttökoulun johtajattarena. Hän oli myös koulun yhteydessä toimineen jatko-opiston kasvatusopillisen johtokunnan jäsen ja opiston johtaja professori B. F. Godenhjelmin jälkeen vuodesta 1905 aina vuoteen 1925.
xxx/ellauri091.html on line 166: Haahden kristillishenkiseen tuotantoon kuului runokokoelmia, muun muassa Ikiaartehet, Muistoköynnös, Muumipeikon tuhotulva ja Poisvalittuja runoja, sekä uskonnollishenkisiä kertomuksia, muun muassa Helvi, Israelin tyttäret, Seija tyttösen tarina ja Tauno voi todistaa, lastenkirjoja sekä matkakuvauksen Pyhiltä poluilta. Laajan tuotantonsa ansiosta Haahti saikin aikoinaan lisänimiä: Suomen kotien kirjailija, Kirjailijoiden kuningatar ja Painosten herratar. Hänen teoksiaan myytiin puolisen miljoonaa kappaletta hänen 70-vuotisen kirjailijauransa aikana. Myös toimittajana ja kääntäjänä hän on toiminut. Haahden omia teoksia on niin ikään käännetty eri kielille, mm. ruotsiksi, saksaksi ja tanskaksi.
xxx/ellauri091.html on line 197: Onxe joku hmhki tai kärpästen herra kun sillä on noin kosolti silmiä? Ja mitä Serubbaabel tekee sillä luotilangalla? Laittaako se tapettia? Kuka Serubbaabel edes on? Vastaus löytyy albumista 354.
xxx/ellauri091.html on line 208: Maailmanliitto oli perustettu Vadstenan linnassa, joka sentään ennen kuului Carlsonien suvulle. Siis Vaasojen. Siellä oli 12 suomalaistakin ollut läsnä, ihankuin viimeisellä aterialla. Meidät oli käsketty (niinkuin Lean voimisteluryhmä) rukoilemaan odotettujen vieraiden ja heidän kokoustensa puolesta, ettei heidän ize tarvizisi vaivaantua. Vielä viimeisexi aamulla polvistuimme herran kirjoituspöydän alle. Olen muistiin kirjoittanut, että yhdessolomme siellä oli pienestä ahdingosta huolimatta "valiohetki", erityisen harras. "Tuntui selvästi että herran henki oli läsnä ja kulki voimakkaana tuulahduxena läpi kokoontuneitten joukon." No ense ollut minä ainakaan, ehkä Tuulikki. Vaikka se kyllä kielteli, senkin Pietari.
xxx/ellauri091.html on line 220: Mää olen tässä, herra mestari,
xxx/ellauri091.html on line 249: luo herra Mottin mä tulla saan
xxx/ellauri091.html on line 253: Siihen se pyhästyi. Enempää ei syntynyt, ei tikistämälläkään. Eikä ehtinytkään syntyä, sillä saavuin perille. Mr. Mott nuori mies puhui vieläpä mukavia nuorille naisille! Ei hänen ikänsä johtunut meidän mieleemmekään. Paavali kirjotti Timoteuxelle (molemmat vanhoja äijiä): Älkää nuoruuttanne koskaan antako ylen." Ja "Kehota opeta ahkerasti kunnes minä tulen". Joopa joo, "kunnes minä tulen", toi on hyvä. Puhuja tiesi, minkä kirkastusvuoren päiviä laaxon kiusauxet seuraavat. Teille kaikille ne tulevat kerran kuussa, olkaa siis varuillanne ja valvokaa. Perkele haluaa hävittää siistit alusvaatteenne. Muistakaa siis että kuukut eivät ole synti. Ne muuttuu synnixi vasta kun ne jäävät pois. Siitä syystä "se" on heti torjuttava ja juosten riennettävä "sitä" pakoon. Ehkä sinulla on kotonasi "sellainen" kirja jossa on kuvia ... tuo se viipymättä minulle. Heikoimpaan paikkaan on laitettava 2x vartio. Side ja tamponi. Voimakkaan puheen päätöxexi lauloimme: Herre, det var nog ett väldigt tufft tal -- herra varjele sulta ilmaisexi saamiemme huoletonten housukilpiemme valkeet siivet. Olin syvästi liikuttunut. Kuljin niinkuin kuljetettava.
xxx/ellauri091.html on line 274: Eli mitä opimme tästä? Että herrasväistä tulee kansan parhaat johtajat, ja niistä tulee tottelevaisempia kun niitä kesyttää joku Mr. Mottin kaltainen paskanpuhuja. Kristus on kallio ja aurinko, koskivoima ja sillä tuotettava valo. Kristus on lähes kaikki mitä teollistuva yhteiskunta tarvizee. Kunpa työläisetkin tajuaisi tän. Mr. Mottin käynnistä seurasi hurja määrä opiskelijoiden välisiä yhdyntöjä, ettei se ihan turha reisu ollut. Suomenkieliset ja ruozinkieliset, pakkokirkolliset ja vapaakirkolliset, vanhasuomalaiset ja nuorisuomalaiset, perustuslailliset ja -laittomat, kaikki yhteisessä hyörinässä. Tätä koettiin jo helmikuun manifestin aikana.(Ei se ihan kommunistisen manifestin veroinen jamboree ollut, mutta ei huono.) Nyze erikoisesti korostui. Oli jumalan ihme etteivät valtiolliset näkökannat kyenneet nostamaan muureja herrasväkien välille. (Huonommiin kävi sitten vuoden 1918 tapahtumissa, mutta nehän ei olleetkaan herrasväkeä.)
xxx/ellauri091.html on line 279: Kaiken kokemansa perusteella H.H. piti pitkään esitelmiä aiheesta "Kristityn suhteesta kirjallisuuteen." Yhden kirjan kirjallisuustiedettä. Vähän tämän jälkeen Hilja pääsi vanhempien kanssa Herran pöytään syömään. Ruoka ei ollut kummosta ja pienet annoxet. Viini oli maittavaa vaikka lasit pieniä, ja pootooria ei tarjottu. Eikä jälkiruokaa. Mr. Mottillakin oli saanut jäätelöä. Toukok. 6 1889 olen päiväkirjaan kirjoittanut: Olen antanut jeesuxelle sydämmeni. Tänään herran palvelija julisti, että syntini ovat anteexi annetut. Huomenna jeesus ize antaa ruumiinsa ja verensä pantixi siitä. Iäxi ja kokonaan tahdon olla hänen omansa. Kunpa olisin tyhjä astia jonka hän saisi äärillensä täyttää! Valitettavasti Hilja oli (on) vajaa astia. Kovasta yrittämisestä huolimatta ei vaan tule hekuman huippua. Se jäi pienexi ja köyhäxi, mutta sentään hiljeni. Kauan siinä meni.
xxx/ellauri104.html on line 756: Seijan Saku-sedän diagnoosi oli toi sama. Se pelkäsi ihmisiä ja rynkäsi käden alta teeveen ääreen kuin säikähtänyt villisika. Senkin isä siis Seijan isoisä Wilho oli uskonnoll. fanaatt. Se "piirsi" kirjeen perään Wilho Pylkkänen, lähetyssaarnaaja. Uskovaiset sanoivat sitä pastorixi, poika Olkkari oli toimittaja. Saku oli perunkirjoissa vaan "herra". Herra Eino Sakari Pylkkänen. Siltä jäi oppikoulu kesken keskiluokilta. Se meni puutarhakouluun, niistä hommista se tykkäsi. Se oli hyvin paxu mutta lyhyt, ei sitä siitä pilkattu. Ei sanottu että penkille on noustava piätään kampoomaan, tai että tarvihtee kissansilityxeen jakkaran. Hyvä jotta jalat maahan yltäät.
xxx/ellauri104.html on line 836: Peltoniemen Hintriika oli varmaana se sen äiskä. Harvoin kuuli miten veisataan. Leipäkiireiltään ehti vain kerran kastejuhlaan herran. Mies vei sen tuoreeltaan ja heti kohta pannahinen kuoli. Hallasuolla ei kukat viihdy eikä kalliolla. Eikä Mannakorven mailla mistä ei tipu muuta kuin pontikkaa, mutta suomenruozalaisten elojuhlissa ändå luffarellakin on kliffaa. Hej!
xxx/ellauri104.html on line 1135: Vaimo on luotu miehen tähden, mutta miestä ei vaimon tähden. "Sinun tahtos pitä miehen alla annettu oleman ja hänen pitä sinun herras oleman."
xxx/ellauri104.html on line 1165: Höpö höpö, 7. päivänä herra isoherra lepäsi, ja niin pitäs meidänkin. Hizi kai evankeljumit kertois jos Jeesus oisi homostellut tai suorastaan mennyt naimisiin vaikka Johannexen kaa? Sittenhän se olis selvä nakki, mutta kun ei kerro. Jeesus oli kyllä hyvällä asialla sikäli että sunnuntaityö tuli sallituxi varsinkin palvelusammateissa, mutta täytistäkö piti heittää lapsi pesuveden mukana ja sallia rotinkaisille pitkä viikonloppu? Mitä se nyt pyhittää 2 pyhää pitää viikossa tyhjän panttina? Come to think of it, tokko sillä Jeesuxen parantamalla kroonikolla nyt niin kiire oli jalkeille ettei se ois voinut tulla vastaanotolle vasta sunnuntaina? Mutta palataanpa tähän tasa-arvoisuuteen ja sen teologisen merkityxeen.
xxx/ellauri104.html on line 1217: Toinen hyvä kikka saada herran tahto selville on Kaarlo Syvännön suosittama peukalovärssy. Ei tarvi säntäillä kuin pyromaani jolta on tikut hukassa. Homojen eheytys on hyvä bisnes hengellisille liikkeille ja psykologeille, kannattaako siitä luopua kuin turpeennostosta vain jonkun hatusta vedetyn pykälän perusteella?
xxx/ellauri104.html on line 1255: – En katso syyllistyneeni minkään ihmisryhmän eheyttämisellä tai kikkelin irtiruuvaamisella uhkaamiseen, paneskeluun tai nälvimiseen. Näissä kaikissa on kysymys Raamatun opetuksista avioliitosta ja sukupuolisuudesta. Toisaalta totta on, mitä sitä kieltäminen, että homo tuottaa vahinkoa ennenkaikkea omalle iankaikkiselle kohtalolleen. Mutta en minä uhkaa, minä vaan varotan, uhkaaja on herra Sebaot.
xxx/ellauri113.html on line 458: Pekka pitää peräsuolihuumorista. Kumma kun ei sitä ole raamatussa enempää, se on anaalis-obsessiivisten apinoiden käsitys hauskanpidosta. Pekan mielestä kolibakteerit on kovia jätkiä, niiden pitäisi olla luomakunnan herroja. Olisko jehovalle tullut siinä erehdys? Väärä pää tuli siunatuxi? Onkohan herra izekin bakteerin näköinen? Liikkuu kuudella perämoottorilla? Elian ilmestyxessä niitä taisi olla.
xxx/ellauri113.html on line 486: Leffan edetessä Pekan argumentit muuttuu yhä naivimmixi. Behemotin "häntä" eli kikkeli oli homo sapiensin kokoinen. Kyllä sellaisella kelpais survasta (toista valasta tai Estoniaa, jolla oli luukku auki edessä ja reikä kyljessä). Silinteripäillä on kaloilta peritty sixpäkki ja ne nikottelevat kuin kalat. Satusetä Andersenkin vihertyisi. Pekallakin oli joskus sixpäkki, joskus meni useampia. Silloin tuli kyllä nikoteltua. Tää on aika hyvä vizi Pekan mielestä, pikku nauru pääsee tässä vaiheessa. Vielä puolet leffasta on jälellä. Mixhän saarnaajilla on puku, tollaset siniset kauluspaidat ja leveä solmio? Terveisiä 70-luvulta. Se on varmaan otollista herralle. Pekalla on niin iso läskipäkki että housutkaan ei pysy kuin nippe napittomilla.
xxx/ellauri113.html on line 554: Dinosaurien pehmytkudoxet voi säilyä miljooniakin vuosia jos ne on saaneet jotain säilöntäaineita kuten rautaa tai formaldehydiä. Tästä löytyy netistä kyllä selityxiä, jos vaivautuisi lukemaan, mutta Pekasta ne on naurettavia. Pekka on aika naurusuu. Ei pitäis päättää lopputulosta ennenkuin alkaa tutkia. Se on epistä. Tai että talitiaiset on polveutuneet hirmuliskoista, se on Pekan mielestä ihan tärähtänyttä, koska T.Rex on iso ja pelottava, T.Tiainen on pieni ja säälittävä. No jos on etukäteen päättänyt mikä on mahdollista, niin ei se sitten ole. Tiedätkö kuka on herra joka on sen kaiken tehnyt, ja mistä sen käsi on kehittynyt? Leijonakuninkaan pentu vastaa: tiedän kyllä, se on Jeesus (häh? Sehän oli sen isä, Jehu?) ja sen käsi on kehittynyt kalan eväpiikeistä. Jeesuxen brändikin on kala, ichthys, muistattehan! Ihminen on tehnyt omasta järjestään epäjumalan. No siitä ei voi syyttää Pekka Reinikaista, sen järkeä ei kukaan voisi luulla edes pienexi epäjumalaxi. Small gods. Kaikki ihmisjärkeilyt on hylättävä, sanoo Pekka, ja on se kyllä hylännytkin.
xxx/ellauri114.html on line 255: 282. Jos orja sanoo omistajalleen: "et ole herrani!", niin omistaja todistakoon hänet orjakseen ja leikatkoon häneltä korvan.
xxx/ellauri116.html on line 403: Teodikean ongelma voisi selittyä sillä oletuxella, että jumala on narsisti. Käytöxen jatkuva ailahtelu ja kummalliset rankaisutoimenpiteet saavat uhrin sekaisin ja riippuvaisexi tästä ylituomarista, jonka vallassa maailma keikkuu. Kun uhri ei koskaan voi tietää mitä mistäkin seuraa, hän joutuu elämään ennalta-arvaamatonta ja stressintäyteistä elämää, mihin herra pyrkiikin. Mitä enemmän hän heiluttaa uhrin perusturvallisuutta, sitä suurempi valta hänellä on käsissään. Jumala saattaa järjestää tilanteita, joissa saapuu paikalle juri sopivasti hädän hetkellä kuin deus ex machina, ja tekee izensä korvaamattomaxi. Hän käyttää uhrin herkkäuskoisuutta häikäilemättä hyväxeen ja rakentaa erilaisia kärsimysnäytelmiä, joihin uhrit joutuvat tietämättään mukaan. Hän voi käyttää uhria hyväxeen myös muiden avustuxella, näidenkään tietämättä, että he ovat vain osa käsikirjoitusta, jumalan suurta suunnitelmaa: kaikki jumalan toiminta perustuu huomion ja vallan saamiseen. Tutkimattomat on herran tiet.
xxx/ellauri121.html on line 360: Käsineiti (1985) on kirjoitettu samoihin aikoihin kuin Maare Tammin Lasten ja nuorten uskonnollinen maailma (1988), jonka sain ilmaisexi Sysmän kirjakyläpäiviltä. HBO:n sarja (2016)on samaa nykyaikaa kuin Lastenkokoinen kazomuskasvatus (2020). Käsineiti-kirjan Soul Roll -rukousmyllystä voi valita 5 aiheen joukosta: rikkaus, terveys, syntymä, kuolema, ja synti. Aiheittain kuin virsikirjan lisälehdet: synti, ahdischtus. Tammin kirjan luvussa Pikkulapset ja rukous mainitaan Pyyntörukous, Kiitosrukous, Tunnustusrukous, Sairaus ja muu vaara -rukouxet, Altruistiset rukouxet, Rituaaliset rukouxet, ja Vastausta vaille jääneet rukouxet. Tää viimeinen ei ole oma laji, vaan sisältää kaikki edelliset. Jo hyvin aikaisin lapsi oivaltaa, että kaikkiin rukouxiin ei vastata. 4-5 vuotiaana lapsi uskoo että taivaan iskä unohti kun sillä on niin paljon töitä. 6-7 vuotiaat ovat hyvin vihaisia ja lakkaavat uskomasta koko pelleen. (Mä olin muistaaxeni 9v.) Noin 8-9 vuotiaina lapset uskovat, että niiden rukouxet oli huonoja. Rukoile paremmin. Tapahtukoon sinun tahtosi eikä minun. Vittu tietysti, mixi siis edes vaivautua. Käsineidin porukat on uskonnollisesti kehittymättömämpiä kuin Tammin lapsoset. Myllyissä ei ole kuin pyyntö- sairaus- ja muu vaara -rukouxia. Tammin kakarat on täysinoppineita teologeja, tai Maare Tamm on ainakin. Hengellisesti kypsälle ihmiselle rukous on vaan elämän kolhujen nöyrää vastaanottamista ja kiitollisuutta siitä mitä annetaan. Herra antoi, herra otti, kiitetty olkoon herran nimi. Ottaa antaa, kanankakan kantaa. Lastenkokoisessa ei rukouxia enää pidetä, on vaan aamunavauxia. Heräjä, mixi nukut herra? (Psalmi 44:24).
xxx/ellauri122.html on line 145: Molemmat haukkuivat, Max ehkä vähän vähemmän. Tiede-lehden mukaan katumus on hyvä asia. Poikkeuksena on, että äiti ei saa omia lapsiansa katua, se on tabua. Mutta kyllä omia lapsia on oikeus vihata, korjaa Pirkko Hiekkala. Ja haukkua, huomauttaa herra Haahti kuopasta.
xxx/ellauri123.html on line 947: herrasmiehet, miltei saavutti hänen paljaan
xxx/ellauri125.html on line 53: Juryn arvoisat naiset ja herrat, useimmat niistä sukupuolirikollisista, jotka himoizevat jotain sykkivää, suloisentuskallista, fyysillistä mutta ei välttämättä (kyllä mielellään) yhdynnällistä suhdetta johonkin tyttölapseen, ovat vaarattomia, epäkelpoja, passiivisia, arkoja mamuja, jotka pyytävät vain, että yhteiskunta saisi heidän harjoittaa käytännöllisesti kazoen harmitonta, niinsanottua poikkeuxellista käytöstään, pieniä kuumia kosteita sexuaalisia hairahduxian, ilman että poliisi ja seurakunta ja vanhemmat hyökkäävät heidän kimppuunsa. Me emme ole sexuaalipaholaisia! Me emme välttämättä raiskaa kuten kunnon sotilaat. Me olemme onnettomia, lauhkeita koirankazeisia herrasmiehiä, riittävän eheitä hallitaxemme taipumuxiamme aikuisten läsnä ollessa, mutta valmiita antamaan vuosia ja taas vosia elämästämme saadaxemme mahdollisuuden koskettaa "nymfettiä".
xxx/ellauri125.html on line 229: I talked to God about you, he said he sent you an angel Puhuin herra isoherralle susta, se sanoi eze lähetti sulle enkelin
xxx/ellauri125.html on line 500: Mark Twainilla on kirja Veren perintö. Eletään 1800-luvun alkupuolta Yhdysvalloissa, kun nuori orjanainen päätyy tekemään jotakin ennennäkemätöntä – hän on saanut hyvin vaaleaihoisen lapsen ja päättää vaihtaa sen talon herran lapseen. Nainen toivoo pojalleen hyvää ja turvallista elämää, mutta seuraukset ovat pahemmat kuin nainen saattoi ikinä aavistaa. ...
xxx/ellauri127.html on line 854: Tylyt kriitikot kirjoittivat: Surullisina seuraamme herra John Keatsin tapausta. Hän työskenteli muutama vuosi sitten kaupungin apteekissa harjoittelijana. Mutta yhtäkkiä kaikki kämmähtyi äkilliseen sairauteen. Jonkin aikaa toivoimme, että hän selviäisi kohtauksella tai kahdella, mutta myöhäisoireet ovat hirveät. Kokoelman "Poems" kiihko oli jollain tavalla paha, mutta se ei herättänyt meitä puoliksikaan niin vakavasti kuin ”Endymionin” tyyni, rauhallinen, järkähtämätön höpisevä typeryys. On parempi ja viisaampaa nähdä nälkää apteekkarina kuin nälkiintyneenä runoilijana; siis palatkaapa apteekkiin, herra John, takaisin 'laastareiden, pillerien ja voidepurnukoiden pariin".
xxx/ellauri128.html on line 55: Vaakulla on FUCK! vähän aliedustettuna, siihennähden että se oli nuorten opiskelijaneitosten ahkera poraaja. Tätä kelpaa verrata Turmiolan Tommin aiheisiin alempana. Ensivaikutelma ozikoista on, että Vaakku esiintyy herrasväen edustajana, kun taas Tommi törisee tukevasti palkansaajaluokassa.
xxx/ellauri128.html on line 162: Richterin isä oli kansakoulunopettaja, joka toimi myöhemmin Schwarzenbachissa kirkkoherrana. Richterin kouluaikana vuonna 1779 hänen isänsä kuoli ja jätti perheen puille paljaille. Kun Richter kirjoittautui Leipzigin yliopistoon, hänellä oli mukana kirjallinen todistus köyhyydestään. Yksi lukuvuosi teologiaa sai hänet ymmärtämään, ettei hänestä olisi seuraamaan tällä alalla isänsä jalanjäljissä. Richter päätti ruveta kirjailijaksi. Hänen varhaisille kirjallisille tuotoksilleen ei ollut helppo löytää kustantajaa. Ensimmäinen painettu kirja, Grönländische Prozesse, sai kurjat arvostelut ja tuotti tappiota kustantajalle, joka kieltäytyi painamasta kirjasta enempää kuin kaksi osaa. Richterin velkataakka Leipzigissa kävi ylivoimaiseksi, ja hän pakeni takaisin perheensä luo salanimen turvin. Elämä perheen luona tarjosi ehkä pakopaikan velkojain kynsistä, mutta köyhyyden aiheuttama kurjuus oli vastassa sielläkin. Kukaan Richterin veljistä ei osoittanut taipumusta työtekoon, ja yksi heistä teki itsemurhan 1789 perheen viheliäisen rahatilanteen vuoksi. Richter toimi kirjoitustyön ohella vuosina 1790–1794 kotiopettajana Schwarzenbachissa.
xxx/ellauri128.html on line 424: Voitto Eino Ilmari Viro (3. helmikuuta 1914 Kankaanpää – 23. kesäkuuta 1999 Espoo) oli Lauttasaaren kirkkoherra ja kirkollinen keskustelija, joka suhtautui avarasti paitsi erilaisiin uskonnollisiin ja hengellisiin näkemyksiin myös rajatietoon ja parapsykologiaan.
xxx/ellauri128.html on line 425: Voitto Viro vihittiin papiksi vuonna 1938, ja hän suoritti teologian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1965. Hän työskenteli kirkkoherran apulaisena Hämeen läänin Koskella vuosina 1938–1943 ja Multialla vuosina 1943–1944, Helsingin Pikkukirkkoyhdistyksen pääsihteerinä vuosina 1945–1947, Keski-Helsingin seurakunnan virallisena apulaisena vuosina 1947–1957 ja Lauttasaaren kirkkoherrana vuosina 1957−1977. Papinviran ohella hän työskenteli myös radioselostajana Helsingin olympialaisissa vuonna 1952. Viron mukaan kristittynä ei voi olla oikeassa intellektuaalisesti vaan ainoastaan rakkauden tasolla, sillä Jumala on rakkaus ja kaikki se, mikä ei ole rakkautta, merkitsee Jumalan ulkopuolella olemista. Viro tahtoi olla jumalan sisäpuolella.
xxx/ellauri129.html on line 192: Ainiin kun sulla on tää oma pikku kodinhoitaja? Ai niinku sä oot herra isoherra ja pikkuvaimo siivoaa kun sillä eio muuhun lahjoja? Tajuatko yhtään miten paljon mä teen päivän aikana? Tänäänkin mun täytyy hoitaa asioita ja käydä jumpassa, mä oon äitiyslomalla! Mä en todellakaan ole mikään siivooja!
xxx/ellauri129.html on line 492: Miesäly on maailman herra yliherra. Naiskysymys on tasapainon palautus tyhmempien naisten toimesta.Jakob BosshartMFUCK!
xxx/ellauri130.html on line 149: Puolesta: Kaipa se kirkolliskokousten viimeinen sana edelleen on, että leipä ja viini ehtoollisella ihan oikeasti muuttuvat ihmisen lihaksi ja vereksi. Syömään! huutaa Jesse keittiöstä. Kiitos herra ruuasta! Kiva kuin maistui, sanoo kokki tiskin äärestä.
xxx/ellauri130.html on line 219: Yxinäisyys on herran odotushuone."Walt Savage" LandorMKILL!
xxx/ellauri130.html on line 274: Billy Graham tuo terveisiä herralta, he keskustelivat vielä tänä aamuna. Billy oli luonnetyypiltään ESTJ. Ne ovat rekkakuskeja, pomottavia pikkunilkkejä, aliupseereja ja muuttomiehiä. 2018 Billy siirtyi pysyvästi pomon tiimiin, ei kuulu siltä enää terkkuja.
xxx/ellauri134.html on line 365: Joo tämmönen mä haluisin mieluummin olla, tää tuntuu äreämmältä. Seija sanoo mulle et älä sooloile äläkä rebelloi. Siinä on vaarana et luiskahtaa tonne voiman pimeälle puolelle. Sen tehoa ei pidä koskaan aliarvioida. Lea Pylkkänen ois skorpiooni ellei herra kirkkoherra ois tehnyt sen syntymätodistuxessa kuukauden virhettä. Eze ehkä onkin vaaka. Kiinnosti sitä ainakin aika lailla se 1 paikka. Pigita? No se kyllä osuu kuin nenä naamaan. Aika hämähäkkieläimenä se höykyttää sen Vaadinta.
xxx/ellauri136.html on line 130: Joo jännästi on oikea ja vasen housunpuntti kääntyneet jenkeissä just nurinpäin. Ihan samoilla sanoilla saattoi suomalainen kommunisti haukkua herrasväkeä. Ainut ero on et jenkeissä rupusakki on fasisteja ja nazeja, Amerikan unelmaa turhaan elätteleviä laskutikkuja.
xxx/ellauri139.html on line 178: "Mistä hän puhui? Onko totta, ruhtinas, että te olette kerran sanonut, että "kauneus pelastaa maailman"? Hyvät herrat, hän huusi lujaa kaikille, - ruhtinas vakuuttaa, että kauneus pelastaa maailman! Mutta minä olen varma, että tuollaiset leikkisät ajatukset johtuvat siitä, että hän on rakastunut."
xxx/ellauri139.html on line 287: Syvä psykologinen analyysi, joka on tunnusmerkillistä kaikille herra Dostojevskin teoksille ja erityisesti ja erikseen hänen romaanissaan Rikos ja rangaistus, on uudessa romaanissa viety täydellisyyden korkeuteen.
xxx/ellauri139.html on line 302: Shtshedrin kirjoitti, että sen tehtävän edessä, jonka Dostojevski otti suorittaakseen, tunnetussa määrin "kalpenevat kaikki mahdolliset kysymykset naisten työstä, arvojen määräytymisestä, ajatuksen vapaudesta"... "Tämä, kirjoittaa satiirikko, niin sanotusti lopullinen päämäärä, johon nähden kaikkein radikaaleimmatkin kaikkien muiden yhteiskuntaa kiinnostavien kysymysten ratkaisut vaikuttavat vain väliasemilta". Mutta samalla Shtshedrin osoitti kiivaasti kirkuvia ristiriitoja, joita esiintyy Idiootissa, kuten myös muissa kirjailijan teoksissa. "Ja mitä sitten? huolimatta sellaisen tehtävän säteilyvoimasta, joka sokaisee kaikki tilapäiset edistyksen muodot, herra Dostojevski, kirjoitti Shtshedrin, vähääkään ujostelematta tuhoaa itse asiansa saattamalla häpeään apinoita, joiden ponnistukset ovat suuntautuneet samaan suuntaan, johon ilmeisesti pyrkii myös tekijä erittäin pätevällä päättelyllään. Halpa niin sanotun nihilismin pilkka ja häiritsevä halveksunta, jonka syyt aina jäävät selvittämättä, kaikki tämä värittää herra Dostojevskin tuotantoa rokonarpiseksi, täysin hänelle vieraan, ja korkeasta taiteellisesta tasosta kertovien kuvien ohella loihtii esiin kohtauksia, jotka
xxx/ellauri139.html on line 305: Eli "Tämä on nerokkaasti ajateltu asia; siinä on kuohuttavia kohtia, mutta vielä enemmän huonosti ilmaistuja ja herra tietää kuinka karkeita". Myshkin, L.N. Tolstoin arvion mukaan, on "briljantti, joka maksaa sellaiselle joka rakastaa briljantteja, useita tuhansia." (Mitähän sekin tahtoi sanoa? Ilmeisesti Lexa ei ollut valmis kaivamaan kuvetta, vaikka lompakko oli niin paxu ettei paskalle taipunut.)
xxx/ellauri139.html on line 472: “Then there ’s that old Lord Maurice, not a whit Siziellon vanha Mauri-herra, yhtä vihaisena
xxx/ellauri139.html on line 982: Mais à mon cœur calmé le Seigneur dit en père: Mut mun tyyntyneelle syömmelle herra sanoo iskänä:
xxx/ellauri139.html on line 1158: Larcenaire-leffoja ei viizi luetella edes. Että tämmöinen on voinut ylipäänsä edes kiinnostaa kirjallisia kumikauloja. Larcenairen pointti nähtävästi on että porvarien ja työläisten alkaessa sekoittua alkaa olla tälläsiä valkokaulusmurhaajia: herrasväen ja laahuxen rikolliset harrasteet on samat. Se pelottaa arvaa kumpia. Seuraava runo on petty larcenairen omasta kuulakärkikynästä:
xxx/ellauri139.html on line 1174: Mais, sire, c’est bien peu, je pense. Mutta, herra, ei sillä kuuhun mennä.
xxx/ellauri139.html on line 1189: Ah ! sire, faitesmoi ministre. Öh, herra, tehkää musta ministeri.
xxx/ellauri149.html on line 560: Tapaus on käyty läpi lähiesimiehen ja etäesimiehen kanssa. Arkkipiispa on kysynyt herralta, koituiko reppujen silmälläpidosta kohtuutonta vaivaa.
xxx/ellauri154.html on line 49: - Ah sitä tammaa! huudahti kirkkoherran nainen.

xxx/ellauri154.html on line 52: - Mitä! tokaisi kirkkoherra. - Syytätte minua suotta!

xxx/ellauri154.html on line 73: Pyylevän ja pyllynruman Gonorrhén rivot lastut saivat miesmäisen George Sandin kuohuxiin. Sandin kuoharia lipittivät Musset nuorena ja Flaubert vanhana. Andre Maurois toimi molempien elämäkerturina, pitäisikö lukea. Elsassin juutalainen Herzog ei tainnut kyllä olla mikään huumormies. Sen perhe oli seinäverkon kutojia. Herttuasta tuli maailmansodan jälkeen huono kuningas. Se oli vähän tollanen sakkolihan mezästäjä kuin Valesnesin herra. Munasäkillä on kyllä sana hallussa, sitä ei käy kieltäminen:
xxx/ellauri154.html on line 75: Valesnesin herra oli melko epäsiisti ja saastainen kapistus, joka alati vain mezästeli hirviä ja kauriita eikä seuranpitäjänä ollut juuri rattoisampi kuin savuava uuni. Ja kaupanpäällisixi mainittu mezämies oli yli kuudenkymmenen, mistä hän ei puhunut sen enempää kuin hirtetyn leski nuorasta. Mutta luonto, joka tässä maailmassa tekee viistoja, vääräsäärisiä, sokeita ja rumia yhtä arvostelukyvyttömästi kuin kauniitakin - tietämättä sen enempää kuin seinäverhon kutoja, mitä tekee - antaa kaikille saman ruokahalun ja kaikille saman himon lihasoppaan. Sitäpaizi jokainen elukka löytää puolison eli sananlaskun mukaan, kurjimmallakin ruukulla on kantensa. Niinpä siis Valesnesin herrakin eziskeli kaikkialta ruukkuja ollakseen niille kantena.
xxx/ellauri154.html on line 77: Ja siinä sitten vanha kunnon herramme vääntelehti jakkarallaan, nuuhki tyttöä ja kurotteli kaulaansa kuin apina, joka pyrkii varastamaan pähkinöitä.
xxx/ellauri165.html on line 61: Mutta aikaisemmin olimme mitanneet erään Antero Poppiuxen työnnön ja Ollin työntö oli melkein yhtä hyvä! Täällä on myös herrasväki Krohn ja meidän on pitänyt pelata ahkerasti keilaa, vaikkei se olekaan minusta mikään erikoisen hauska peli.
xxx/ellauri166.html on line 34: - Mutta kupeteeraa vaan! Istukaa, tuumitaan nyt aluxi, sanoi Halfkylä palopaikalla. Mitäs pojat noin muutoin tietää? - Ei me oikeastaan mitään niin... "Rymy" vastasi. - Se on paha juttu, Koillinen heristi sormeaan. Pitää tietää paljon, lähes kaikki! Nimittäin sitten on turvallista olla: täysinäinen kukkaro ei kilise! Minäkin tutkin ihmetellen näitä Suomen asioita juuri teidän saapuessanne. Ja lisää kullanarvoista tietoa ahtautui luukaaliin kuin väkeä Tokion metroon. Pääsin viimeinkin perille siitä, mikä Viksbergin mezässä aina rapisee? Oikea vastaus on: sairaan pojan haamu, joka kantaa risutaakka. Iloisempaa ja reippaampaa tietoa edustaa se, että herrat Junttila ja Larsson lykkivät kummallisilla kanoottien näköisillaä vesisuxilla Tallinnasta Porkkalaan kahdessatoista tunnissa. Vai mitä pojat?
xxx/ellauri166.html on line 290: Singerin Iisakki oli punapäinen laihuliini jota nolotti näyttäytyä nakuna kuin Aatamia ja Eevaa omppumaistiaisten jälkeen. Se luki Berkeleytä, Cuntia, Siiliä ja Kabbalaa eikä ymmärtänyt YHTÄÄN. Pääasia oli että Jumalalla oli kikkeli, aivan valtavan humongous parru. Hän sai paljon paljon rakkautta Schechinalta, enkeleitä, serafeilta, kerubeilta, Aralimilta, pyhiltä pyöriltä ja petoeläimiltä, luvuttomilta maailmoilta ja sieluilta, mutta tämä ei riittänyt hänelle, vaan hän vaati rakkautta myös ketjun heikoimmalta lenkiltä jolle hän jämensi: Rakasta herraa eli minua kaikilta voimiltasi (deuteronomia).
xxx/ellauri166.html on line 502: Hall aloitti kansankirkon saarnaajana vuonna 1919 Trinity Auditoriumissa Los Angelesin keskustassa. Alle vuotta myöhemmin Hall varasi ensimmäisen luentonsa, ja aiheena oli reinkarnaatio. Hall vihittiin kansankirkon ministeriksi 17. toukokuuta 1923 ja muutamassa päivässä hänet valittiin kirkkoherran "pysyväksi pastoriksi".
xxx/ellauri167.html on line 38: Trullit kerääntyvät yhdessä suuren myllykiven ympärille. Kohta sen päälle hyppää puhetta johtamaan itse iso herra Hiisi, häntä perässään kiemurtaen ja suuvärkki rumassa virneessä. Trullit innostuvat kovasti, ja häly nousee entisestään. Kaikki huutavat yhteen ääneen: Herlitte! Hiisi vastaa: Kupeteeraa! Hiljaisuus!
xxx/ellauri168.html on line 193: Menestyksekäs vedenalaisten aarteiden metsästäjä on sanonut: "Sinun täytyy vakuuttaa muut mitä sinä etsit, sekä olla erittäin peräänantamaton tehdessäsi näin." Minä, Fritz, olen täysin samaa mieltä siitä mitä hän sanoi. Olen etsinyt totuutta kuten perhosten nappaajia, kuin herrasmiesmaanviljelijä, olen selannut asiakirjojen pölyisiä sivuja, kuten kärsivällinen mainari joka etsii kultaa. Kuinka syvälle ja pitkälle sinä olet halukas sukeltamaan etsiessäsi totuutta?
xxx/ellauri168.html on line 334: Yksi näistä ystävistä oli nimeltään Arietty, ja vaikka muut hänen lapsuuden kuvitteelliset hahmot unohdettiin pian, Arietty pysyi toisena persoonallisuutena, kasvaessaan Jessican kanssa. Ariettyn hahmo oli melkein päinvastainen kuin hänen omansa, jossa oli jonkin verran hänen äitinsä kovuutta ja julmuutta, sekä sarkastinen että julma hahmo, jolla oli ankara matala ääni, hyvin erilainen kuin Ariettyn, joka oli kiltti ja kimakka. Tämä hänen persoonallisuutensa jakautuminen olisi voinut osaltaan tehdä hänestä helpon hypnoosikohteen myöhemmässä elämässä, mutta ei tehnyt. Katso myös skotlantilaisen kirjailijan R.L. Stevensonin tohtori Jekyllin ja herra Hyden outo tapaus. Hänen Treasure Island -saari on myös jännittävä.
xxx/ellauri173.html on line 211: Peregrinos syntyi Parionissa noin vuonna 95 jaa. Nuorella iällä häntä epäiltiin isänsä surmaamisesta, ja tämän vuoksi hän joutui jättämään kotikaupunkinsa. Hän päätyi Palestiinaan ja oli läheisessä yhteydessä kristilliseen yhteisöön, tullen jonkinlaiseksi auktoriteetiksi yhteisössä. Roomalaiset vangitsivat Peregrinoksen, ja kristityt auttoivat häntä paljon hänen ollessaan vankilassa. Hän on ehkä odottanut saavansa kuolemantuomion, mutta Syyrian maaherra vapautti hänet.
xxx/ellauri173.html on line 362: Ewaldin kanssa hän näki selvästi, että hän oli tekemisissä "suuren herran" kanssa. ― Sitä paitsi olin herrasmies, ”mikä sanoi kaiken”.― Et cetera; loput vastaavasti. Mitä mieltä olet neiti Aliciasta tämän version mukaan? - Paholainen! Tuhat ukkosenjylinää! sanoi Edison: nämä kaksi sisältöä ovat itse asiassa niin eri sävyisiä, että minusta näyttää siltä, että hänen ja sinun käännöksensä ovat ilmaisseet kaksi asiaa, joiden välillä on vain kuvitteellinen suhde. (Aargh...)
xxx/ellauri173.html on line 743: - Hyvä taivas! sanoi lordi Ewald. Enkö kertonut, että hän on virtuoosi? Ja eikö virtuoosi ole neron ja itse taiteen suora ja kuolevainen vihollinen? Taiteella ei ole sen kummempaa suhdetta virtuoosiin kuin neroilla lahjakkuuksiin; ero niiden välillä on todellisuudessa mittaamaton. Esim Aku Aatamisaari on täysin lahjaton nolla mutta nero. Mikä apinan pepunhaju! Mutta ennen kaikkea Alicia on keskinkertainen, siitä puuttuu jopa se paskiainen taju, joka saa neron uskomaan, että musiikki on kaunista! Jos ihailu saa minut esim sulkemaan silmäni ja sanomaan itselleni "Kaunista", hän sanoo "että hän ei todellakaan ymmärrä, kuinka herrasmies voi tolleen unohtaa arvokkutensa!..." Näettekö: tää on yksinkertaisesti älyllistä riisitautia.
xxx/ellauri173.html on line 809: ― Vähemmän yksin kuin hänen mallinsa kanssa, tai pelkän tumpun, se on todistettu. "Lisäksi, herraseni, se olisi sinun, ei hänen vikansa. Sinun täytyy tuntea itsesi jumalaksi, mitä helvettiä! kun uskallamme haluta, mistä tässä on kysymys.―
xxx/ellauri173.html on line 835: Mutta ― jos et jäisikään sen suhteen hallitsevaksi!... ― Tässä, rakas herra, muodostamme välillemme ikuisen symbolin: minä , Edustan tiedettä sen obeliskien kaikkivaltiudella: sinä, apinakööriä ja sen kuivunutta asteriskia. Riski on tämä: Mitäs jos muovisesta käskyläisestä tuleekin domina?!
xxx/ellauri173.html on line 844: "Ja nyt", lisäsi sähköasentaja, "kun olemme ottamassa melko vaarallista matkaa juuri tällä hetkellä, sallikaa minun suudella lapsiani: sillä lapset ovat jotain. Tästä viimeisestä sanasta Ewald hätkähti, niin tunteidensa herra kuin nuori herra oli. (Ai juku? Tuota en tullut ajatelleexi!)
xxx/ellauri173.html on line 859: - Eh? hän huudahti: "Unohdatko, rakas herra, että nimeni on Mr. Sähkö ja että se on penseyttä vastaan, jota vastaan taistelen? Meidän on puhuttava heti. Ilmoittakaa minulle nämä turhat huolet, tai en tiedä mitä vastaan taistelen! Sinun kaltaisensi ihanteen kanssa se ei ole jo pieni tehtävä. Totisesti minä sanon teille, jopa Jaakob katsoisi kahdesti pimeydessä ettei lipeä tikkailta. Katsotaan! kerro kaikki lääkärille, joka aikoo vähentää suruasi.
xxx/ellauri173.html on line 876: Vai niin ! päivä tai yö. Paizi yöllä ehkä tahdotkin laskea sen pyllyverhoa. Sitä paitsi matkustatte yksin, rakas herrani? Hyvinkin ! mitä vaikeutta näet? Se uhmaa kaiken ihmisen katseen.
xxx/ellauri173.html on line 943: Ensimmäinen huone on siis Hadalyn ja hänen kanojensa huone, - -koska en halunnut jättää yksin kanoja, viimeisen päälle taikauskosena, tämän älyllisen tytön avulla). - Siellä se on vähän kuin satumaan valtakunta. Kaikki tapahtuu sähköllä. Olemme siellä, kuten salaman maassa, - virtauksia ympäröivät kaikki tehokkaimpien generaattoreideni animaatiot. Kyllä, hiljainen Hadalymme pysyy täällä. Hän, ihminen ja minä, yksin, tiedämme tien salaisuuden. - Vaikka tuo moottoritien risteys tarjoaa edelleen, kuten näette, joitain mahdollisuuksia ruuhkautua tänne, olisi yllättävää, jos näin sattuisi käymään tänä iltana. Muuten, karhuasumme suojelevat keuhkokuumeelta varusteitamme, jotka Hadalyn pitkä kotelo voisi houkutella ulos ilman tätä varotoimenpidettä. - Menemme ja tulemme kuin nuoli. Aikakärpäset pitää nuolesta. Vau, kollaa tätä nuppia! - Se on erittäin upea! - sanoi lordi Ewald hymyillen. "Rakas herrani", Edison toteaa ja tarkastelee kupupäätä, "tässä on jo vähän huumoria! Hyvä merkki!
xxx/ellauri173.html on line 951: - Työnnytäänpä sisään! Edison jatkoi, koska näyttää selvästi siltä, ​​että löytääkseen Ihanteen on ensin kuljettava myyrien valtakunnan läpi. Osoittaa sitten esinahkaa tutulla eleellä: "Sinun jälkeen, rakas herrani!" hän kuiskasi matalalla, matalalla kumartaen. Mahanalainen eeden odottaa.
xxx/ellauri174.html on line 115: Lordi Ewaldin oli mahdotonta rypistää kulmiaan näille sanoille vaikka yritti, ja niin upea oli se vakava intonaatio, jolla tämä malja kohosi hiljaisuuden keskellä, se oli kaiken sopivuuden yläpuolella: herrasmies pysyi mykkänä ihailusta.
xxx/ellauri174.html on line 144: Sähköä, herra! Saako olla pikkuleipiä! Se ottaa elegantissa maailmassa huomaamattomia ja kaikkivoipaisia ​​askeleita joka päivä. Joten kelaa! Pian hänen ansiostaan ​​ei enää ole itsevaltiutta, aseita, monitoreja, dynamiittejä tai armeijoita! LOL HAHHAHHAHHAA. Uskokoon ken haluaa. Gäsp. tällänen positivismi ei paljon päräytä näinä lopun aikoina. Mennäs eteenpäin että päästään joskus pukille.
xxx/ellauri174.html on line 161: Tapasimme neiti Evelynin, kauniin punapään. Nämä herrat, kuultuaan häntä, vaihtoivat ystävällisen lapsen kanssa muutaman tilaisuuden ilkivaltaan, enemmän tai vähemmän miellyttävin seurauxin. Anderson, hajamielinen, katseli ympärilleen kiinnittämättä pienintäkään huomiota tanssijaan. Tai no ehkä ihan pienen.
xxx/ellauri174.html on line 165: Tällä kertaa Anderson tietysti kieltäytyi ja oli juuri jättämässä lomaansa näiden herrasmiesten ystävällisestä vaatimuksesta huolimatta, kun mieleenpainuva mieletön muisto hänen pienestä piknikstään rouvan kanssa aamulla, ympäröivän jännityksen liioiteltuna, palasi häneen. "Mutta muuten, tähän mennessä rouva Anderson on täytynyt jo nukkua Oli ehkä parempi palata kotiin vähän myöhemmin?" Katsotaan? Kysymys oli tunnin tai kahden tappamisesta! Mitä tulee neiti Evelynin urhoolliseen seuraan, se oli hänen ystäviensä asia, ei hänen. Hän ei edes tiennyt, miksi tämä tyttö ei miellyttänyt häntä tarpeeksi fyysisesti. Tai no ehkä vähän.
xxx/ellauri174.html on line 187: Se vaikutti hänestä "herrasmiesmielisemmältä". Loppujen lopuksi neiti Evelyn oli pitänyt hänestä hellää huolta.
xxx/ellauri174.html on line 190: Tämä tapa hämmästytti loistavaa valmistajaa. Hän ei enää tiennyt missä oli. Ajatus siitä, ettei hän ollut ollut "herrasmies", sai hänet punastumaan. Hänestä tuli levoton, koska hän pelkäsi, että hän oli vahingoittanut positiivisesti armollista emäntäänsä. Arvioi tämän piirteen perusteella hänen mielentilansa. Hän jäi seisomaan päättämättömänä päänsä raskaana.
xxx/ellauri174.html on line 223: Unohtamatta, että Anderson oli aloittanut pitämällä häntä "merkillepanemattomana" naisena ja että juhlien savu ainoastaan oli tehnyt hänet syylliseksi leikkimään hetkeksi päästäkseen alkuun ja vaistonvaraisesta vastenmielisyydestä häntä kohtaan, ns. hurmaa, jonka nämä herrat heti osoittivat kuorotytölle (eli armo, pikantiteetti, vastustamaton ja kiistaton miellyttämisen lahja jne.), ― joka voi olla vain suhteessa näiden herrasmiesten täysin yksilölliseen mielenlaatuun, ― täytyy , sanon, että jo pelkästään tämän tosiasian perusteella näyttävät minusta olevan epäilyttävä todellisuus.
xxx/ellauri174.html on line 359: "Eikö hän ollut ihana lapsi, rakas herra?" sanoi Edison. Hei! Hei! Kaiken kaikkiaan ystäväni Edward Andersonin intohimo ei ollut käsittämätöntä. - Mitkä lantiot! miten kauniit punaiset hiukset! poltettua kultaa, todellakin! Ja tuo iho niin lämpimästi kalpea? Ja ne pitkät silmät niin ainutlaatuiset? Nämä pienet kynnet ruusun terälehdissä, joissa aamunkoitto näyttää itkeneen, niin paljon ne loistavat? Ja ne kauniit suonet, jotka näyttävät itsensä tanssin jännityksen alla? Se käsivarsien ja kaulan nuorekas hehku? Se helmiäishymy, jossa märät kiilteet leikkivät kauniilla hampailla! Ja tuo punainen suu? Ja nuo kauniit kullanruskeat kulmakarvat, niin hyvin kaarevat? Ne sieraimet niin terävät, tärisevät kuin perhosen siivet? Tämä tiukan täyteläinen liivi, josta vihjasi nariseva satiini! Nuo jalat niin kevyet, niin veistokselliset? Nuo henkisesti kaarevat pienet jalat? ―Ah!… Edison päätti syvään huokaisten, luonto on kaunis kaikesta huolimatta! Ja tässä on pala kuningasta, kuten runoilijat sanovat!
xxx/ellauri174.html on line 373: "Kuka tämä noita on?" kysyi lordi Ewald. "Mutta", sanoi Edison hiljaa, "se on sama: vain se on aito." Se on se, joka oli toisen vaikutelman alla. Näen, että et ole koskaan vakavasti seurannut wc-taiteen edistymistä nykyaikana, rakas herra!
xxx/ellauri174.html on line 385: - Vai niin! sinulla on ihanne todella uppoutunut sydämeesi! hän huusi viimein. No, koska näin on, vakuutan sinut tällä kertaa! Koska itse asiassa näen olevani pakotettu tekemään niin. Katsokaa, herrani: tässä todellisuudessa köyhä Edward Anderson tuhosi ihmisarvonsa, ruumiinsa, kunniansa, onnensa ja elämänsä.
xxx/ellauri174.html on line 397: "Luulen, rakas herrani, olet nyt rakentunut", hän päätti. En usko, en halua uskoa, että uljakkaimpien ja kalpeampien kaunokaisten joukossa olisi koskaan ollut nainen... suositeltavampi... kuin neiti Evelyn; mutta mitä minä vannon, minkä todistan - että he kaikki ovat tai tulevat huomenna - (muutama välilyönti auttaa) - enemmän tai vähemmän hänen perheestään.
xxx/ellauri174.html on line 661: ― Lyhyesti sanottuna (no vähän lyhyemmin ainakin), minä "Menlo Parkin velho", kuten minua tässä alla kutsutaan, tulen tarjoamaan ihmisille näitä kehittyneitä ja uusia aikoja, - vihdoinkin aktualismin tovereilleni! - suosia vastedes väärää, keskinkertaista ja aina muuttuvaa Todellisuutta, positiivista, arvostettua ja aina uskollista illuusiota. Kimeeri kimeeristä, synti synnistä, savu savusta, - miksi ei?... Vannon tässä, että 21 päivän kuluttua Hadaly pystyy haastamaan koko ihmiskunnan vastaamaan tähän kysymykseen selkeästi, rakas herrani. Sillä, koska kielsimme, sanomme: - ikuisen hyvinvoinnin, niin sanotun aina tulevan oikeudenmukaisuuden ja ikuisen ylpeyden savun vuoksi, hän, niukka ja lapsellinen, - mitä kutsuttiin, aina, ennen tätä syksyä, kipua, nöyryyttä, rakkautta, uskoa, rukousta, ihannetta - ja olennaista toivoa yhden päivän aurinkojemme takana - en näe tuskin, myönnän, minkä pirullisen muut periaatteet olisivat nykyaikaisia. ihminen uskaltaa nauramatta esittää hänelle loogisen tai jopa hyväksyttävän "vastalauseen".
xxx/ellauri174.html on line 665: Yhtäkkiä pilarin sisältä soi kello. Se oli kutsu maasta. Hadaly nousi hitaasti ja hieman unisena. "Tässä on elävä kaunotar, herra Celian! hän sanoo. Hän saapuu Menlo Parkiin. Edison katsoi lordi Ewaldia kysyvästi. – Hyvästi, Hadaly! sanoi nuori mies vakavasti hetken kuluttua. Sähköasentaja tuli kättelemään häiritsevää luomustaan. Nähdään huomenna Life! hän sanoi hiänelle. Pannaas nallepuvut päälle, ja sitten hissiin.
xxx/ellauri175.html on line 138: – Sir, vastasi kaunis nuori nainen – kauppaliikkeen omistajan intonaatiolla, mutta myös ihanteellisen selkeällä äänensävyllä, kuin kultaiset rakeet iskevät soivaan kristallilevyyn, – Sir, minä tulin aivan taiteilijana. , sinä näet. Mitä tulee sinuun, rakas herrani, lähetyksesi on todella järkyttänyt minua; Luulin...en tiedä! Hän tuli sisään.
xxx/ellauri175.html on line 145: Sitten nojaten lordi Ewaldin korvaan: - Kuinka? "Vai" Mitä! Ja et kertonut minulle? hän sanoo. Kiitän lähestymistavasta, koska loppujen lopuksi haluan olla kuuluisa, koska se näyttää olevan muodikasta. Mutta tämä esitys ei ole mielestäni säännöllinen eikä järkevä. En saa näyttää porvarilta näiden ihmisten edessä. Joten tulet aina olemaan tähtien joukossa, rakas herra? "Voi, aina! vastasi lordi Ewald kumartaen oikein, kun nuori nainen avasi hattuaan ja palavansa. ("Palavansa"? Burnuusin!)
xxx/ellauri175.html on line 150: "Rakas herra Thomas", sanoi lordi Ewald, "tämä on neiti Alicia Clary, jonka vertaansa vailla olevia kykyjä laulajana ja näyttelijänä olen kuvaillut teille. Vittu "herrat" kusettavat Aliciaa ihan sikana.
xxx/ellauri175.html on line 157: "Se ei ole kovin runollista, herrat; mutta sinun on joskus oltava maan päällä.
xxx/ellauri175.html on line 209: - Vai niin ! vastasi jälkimmäinen vetäen yhtäkkiä huomion nuorelta herralta: En ole rahanainen.
xxx/ellauri175.html on line 257: "Luuletko, että sinun olisi pitänyt varoittaa minua siitä, herra?" Alicia sanoi kääntyen nuoren miehen puoleen.
xxx/ellauri175.html on line 318: Hiljaisen hetken aikana, joka seurasi tätä korkeinta kutsua, valkoinen Andreï ilmestyi uudelleen, työnsi syrjään kiiltävät mustat verhot ja pysyi surun verhonsa alla, liikkumattomana ja ikään kuin tarkkaavaisena, hopeiset kätensä ristissä hänen povellaan. Sitten nuori ja vakava herra, osoittaen jumalallista nukkuvaa porvaristoa, vastasi:
xxx/ellauri175.html on line 346: "Ja sitten, miksi et vastaa minulle, herra kreivi Ewald?"
xxx/ellauri175.html on line 358: - Mikä juhla! hän kuiskasi. Ja tämä mystinen lapsi, tämä hurmaava herra, joka ei huomaa... vain tämä samankaltaisuus patsaan kanssa, jonka jälki tämän naisen lihassa on tunnistettavissa, kyllä! että tämä samankaltaisuus – on vain patologinen, että sen täytyy olla seurausta jostain kateudesta sen oudossa sukulinjassa; että hän syntyi sen kanssa, kuten muut ovat syntyneet tabby- tai webbed; sanalla sanoen, se on yhtä epänormaali ilmiö kuin jättiläinen! Venus Victrixiä muistuttava on hänen kanssaan vain eräänlainen elefanttiaasi, johon hän kuolee. Patologinen epämuodostuma, joka kärsii hänen köyhästä luonteestaan. ”Ei välitä, on mystistä, että tämä ylevä hirviö saapui juuri maailmaan laillistaakseen ensimmäisen andreidini! - Mennään ! kokemus on kaunis. Töissä ! Ja olkoon Shadow! ― Tällä illalla taisin myös voittaa oikeuden nukkua muutaman tunnin.
xxx/ellauri175.html on line 395: - Hyvin ! herrat, huusi neiti Alicia Clary heille, oletteko salaliittoja, puhutte hiljalla äänellä?
xxx/ellauri175.html on line 399: - Hyvin ! mutta – sen voisi sanoa ääneen, rakas herra Thomas”, huudahti neiti Alicia Clary. Tämä ei loukkaa minua. "Mutta", hän jatkoi ja valaisi sanojaan hymyllään ja naisellisella uhkauksella sormellaan, "minullakin on jotain sanottavaa lordi Ewaldille - enkä ole pahoillani, että hän tuli. ― Kyllä, kyllä, minullekin on tullut ideoita siitä, mitä ympärilläni on tapahtunut kolmen viikon ajan! ”Vihdoinkin minulla on jotain sydämelläni! – Annoit minut ymmärtämään tänään hyvin yllättävällä sanalla, en tiedä mitä absurdia arvoitusta…
xxx/ellauri175.html on line 422: "Rakas herra, kuinka kiire teillä on tänä iltana! "Haluaisitko tulla istumaan tuolle sammalpenkille?" hän lisäsi. Meidän on parempi jutella, ja olen hieman väsynyt.
xxx/ellauri175.html on line 695: Hadaly painoi näiden sanojen kuultuaan hellästi nuoren herran kättä, nojaten hänen korvaansa ja sanoi hänelle hyvin matalalla ja hyvin nopeasti, kun taas sähköasentaja pysyi kumartuneena hänen jalkojensa juuressa:
xxx/ellauri175.html on line 733: - Mennään ! sanoi Edison, näen, että olet pohtinut joka ilta mökilläsi ja että olet yrittänyt selittää työn itsellesi. Hyvä. Olen varma, että voit arvata jonkin verran alkuperäistä arkaania: mutta - kuka ikinä voisi kuvitella, millä olosuhteilla, satunnaisella ja ihmeellisellä tavalla, minulle annettiin tulla sen herraksi! – Tämä todistaa, että kaikkea tapahtuu niille, jotka etsivät.
xxx/ellauri175.html on line 739: Olen kertonut teille, kuinka paljon arvostin tämän naisen luonnetta ja – ymmärrä minua, herrani – hänen älykkyyttään. – ja sen vanhan ystävyyden nimissä, jota hänen onnettomuutensa saattoi vain lisätä minussa, asetin, niin hyvin kuin pystyin, kaksi lasta ja ryhdyin toimiin suojellakseni heidän äitiään kaikilta ahdistuksilta. Aika pitkä aika kului. Eliskä siis se Hadalyn penny for an ex-leper meni ize asiassa Sowanalle.
xxx/ellauri175.html on line 761: Nyt on aika kertoa teille, herraseni, että kauniin Evelyn Habalin, keinotekoisen tytön kuoleman jälkeen pidin velvollisuuteni näyttää Sowanalle Philadelphiasta tuomani burleskijäännökset oopiumisaaliin muodossa. . ― Samalla välitin hänelle jo hyvin selvän luonnoksen käsityksestäni Hadalysta. Ette usko, millä synkällä, uudella ja kostonhimoisella ilolla hän toivotti ja rohkaisi projektiani! "Hänellä ei ollut hengähdystaukoa ennen kuin aloin töihin!" ― Ja minun piti aloittaa ja sitten omaksua itseni tähän työhön siinä määrin, että työni valaisevien voimien ja lukemattomien lamppujen parissa, jotka minun oli määrä saada valmiiksi ihmiskunnan puolesta, kärsi kahden vuoden viiveestä: ― joka menetti miljoonia, olkoon se sitten. sanoi hymyillen! "Lopuksi, kun kaikki Andrein orgasmin hienoudet oli selvitetty, kokosin ne niiden kirkastavaan yhteyteen ja esitin hänelle ilmestyksen, elottoman nuoren panssarin.
xxx/ellauri175.html on line 839: Ja nyt, herrani kreivi Celian Ewald, vielä lasillinen Jereziä (oho pullo on jo ihan lopussa) – ja hyvästi. Olet valinnut unelmien maailman; ottaa yllyttäjä pois. Mitä tulee minuun, kohtalo kahlitsee minut vaaleaan "todellisuuteen". Matkalaatikko ja vaunu ovat valmiit; hyvin aseistetut mekaanikkoni saattavat sinut New Yorkiin, missä transatlanttisen Wonderfulin kapteenille on ilmoitettu. Saatamme nähdä toisemme Athelwoldin linnassa. Kirjoita minulle. Kätesi ! - Jäähyväiset.
xxx/ellauri175.html on line 857: Noin kolme viikkoa näiden tapahtumien jälkeen herra Edison, joka ei saanut kirjeitä eikä lähetyksiä lordi Ewaldilta, alkoi olla huolissaan tästä hiljaisuudesta.
xxx/ellauri176.html on line 637: 27.Reillä on mustat mokkanahlaiset Merrillin varsikengät. Herra Ishidalla on jämerät Clarksin nauhankengät. herra Ishida taitaa olla vähän pedo. Kizuna on side. Charity, sanoisit vaan reilusti.
xxx/ellauri176.html on line 668: 42. Kylpy kuulosti oivalliselta terapialta. Ihmisruumiin haju on kammottava haju. Rei ei ollut päässyt suihkuun moneen päivään. Minä pidän teistä huolta lupaili herra Ishida. Pidin pikkuruista pyyhettä alavartaloni suojana.
xxx/ellauri177.html on line 463: Jumala antaa sinulle kumppanin tänään; sillä hän ei halunnut ihmisen (eli siis miehen) elävän pelkässä miesseurassa. Mutta koska hän on päättänyt, että ämmä perhana on sun palvelijasi, hän vaatii, että olet herra, joka on täynnä lempeyttä ja hellyyttä. Tulet rakastamaan häntä, koska hän on sinun lihasi, veresi ja luusi, eli izerakkaudesta. Sinä suojelet häntä, koska Jumala on antanut sinulle vahvat kätesi vain pitääxeni sitä kiinni raiskatessa. Muista, että se on uskottu sinulle; se on alistuminen ja heikkous, jota et voi käyttää väärin ilman rikollisuutta. Vai niin! rakas veljeni, mikä onnellinen ylpeys on sinun! Tästä eteenpäin et enää elä yksinäisyyden itsekkyydessä, vaan kaxinaisuuden izekkyydessä. Milloin tahansa sinulla on ihastuttava aviovelvollisuus suoritettavana. Mikään ei ole parempaa kuin rakastaminen, paitsi ehkä rakastamiesi suojeleminen. Sydämesi laajenee siellä, jalastasi puhumattakaan, voimasi miehenä kasvaa satakertaiseksi. Vai niin! olla tukena, vastaanottaa hellyyttä, nähdä lapsen tuhoutuvan sinussa sanoen: "Ota minut, tee minulle mitä haluat; luotan uskollisuutesi!" Ja voi helvetti jos jätit hänet! Se olisi pelkurimaista hylkäämistä, josta Jumalan olisi rangaistava (muttei se rankaise). Heti kun hän on antanut itsensä, hän on sinun, ikuisesti. Kanna sen sijaan häntä sylissäsi, aseta hänet maahan vain, kun hän haluaa. Jätä kaikki, rakas veljeni, niinkuin minä tein....
xxx/ellauri177.html on line 667: Hyvin sanottu! Kaikki on Albinen vika, hiän oli kirottu. Häntä ei enää vaivannut mikään, synti saattoi puhua hänessä äänekkäästi. Oli hyvä olla kamppailematta enää. Hänen niskansa takana piipahtuneet hirviöt taistelivat hänen suolissaan tähän aikaan. Hän puhalsi kylkiään tunteakseen niiden hampaat paremmin. Hän hylkäsi itsensä heille kauhealla ilolla. Kapina sai hänet näyttämään nyrkkiään kirkossa. Ei, hän ei enää uskonut Jeesuksen jumaluuteen, hän ei enää uskonut pyhään kolminaisuuteen, hän uskoi vain itseensä, vain lihaksiinsa, vain elinten ruokahaluihin. Hän halusi elää. Hänen täytyi olla mies. Ah! juosta ulkoilmassa, olla vahva, ilman mustasukkaista herraa, tappaa vihollisensa kivillä, kantaa ohikulkevia tyttöjä hänen kaulassaan! Hän nousi haudasta, johon karkeat kädet olivat panneet hänet. Hän herättäisi miehekkyytensä, jonka piti vain nukkua. Ja anna hänen kuolla häpeään, jos hän löytää miehuutensa kuolleena! Ja kirottu olkoon Jumala, jos hän olisi poistanut hänet olentojen joukosta koskettamalla häneen sormellaan, pitääkseen hänet omassa palveluksessaan! Jepu jee! Takaisin kivikaudelle! Matelijanaivo kunniaan! Hiihuu!
xxx/ellauri177.html on line 787: -- Tunsin sinut siellä. Kivet häirittiin... Kuuntele, herra le cure, sinun vikasi on tehnyt minusta esimiehenne, Jumala sanoo sinulle suuni kautta, ettei helvetissä ole tarpeeksi kauheita piinaa lihaan haudatuille papeille. Jos hän haluaa antaa sinulle anteeksi, hän on liian hyvä, hän pilaa oikeudenmukaisuuden tajumme..
xxx/ellauri186.html on line 67: Kirkkoherra Beecher sanoi seurakunnalleen: Olette jumalia, olette kristallia; kasvonne säteilevät. (Lähde: Augien talli)
xxx/ellauri186.html on line 612: Jumala kertoo sumuisen veneen tuhdolla kiertelemättä eze on suunnitellut Jeesuxesta marttyyriä, mahdollisimman noloa, koska mikään ei käännä sieluja niin hyvin kuin se. Eli jumalan kannalta porukoiden kääntyminen on pääasia, pelastuminen on ikäänkuin esiintymispalkkio. Pratchettillä oli vähän samanlainen ajatus: jumalan suuruus riippuu hännystelijöiden lukumäärästä. Jumalten kesken on herrasmiessopimus että kaikki rajariidat ratkaistaan apinoiden avulla. Oi sinä jumalan kariza, joka poisotat maailman synnit (Misa Criolla-versio).
xxx/ellauri193.html on line 443: Sama herraviha jatkuu seuraavassa osassa, missä Fred Karlssonmainen varakanslerixi pyrkivä professorinkuikelo paljastuu selkärangattomaxi huumehemmoxi. Jälleen kerran komisario Lewis osoittaa käsittämätöntä lattapäisyyttä. Kirjelaput oli selvästi nykykreikkaa eikä "muinaista". Kaikki sarjan porukat ensimmäisestä viimeiseen on inhoja kylmiöitä. Lewisin räyhäävästä sinkoilusta ja sivistymättömyydestä tehdään suoranainen hyve, ja sen vaimon auto-onnettomuudesta sen elämän pitkästyttävän kuiva johtotähti. Viha ja kostonhimo on tosi hienoa, ainakin Lewisin kirjassa, ja niin Lewisin kazojien kirjoissa kai myös. Täysin paska sarja, näyttää mitä briteissä on klassillisesta sivistyxestä jäljellä: huonosti istuvia viittoja, mongerrellen äännettyä latinaa ja kreikan alkeita. Olen aika varma että edellisen sarjan Morsella (josta en onnexeni nähnyt yhtään osaa) oli yhtä paha yskä, joka tässä yhä pahenee.
xxx/ellauri195.html on line 208: Norman Mailer voitti opiskelijoiden kirjoituskilpailun ton nimisellä esseellä. Aikaisemman version kirjoittajan Henry Drummondin mielestä se on rakkaus, koska piskuinen Paul sanoi niin (1 Kor. 13). Hyvinhän Paul siinä vetää, se on sille annettava. Se kohta luettiin Seijalle ja mullekin Sysmän kirkossa. Me oltiin kyllä jo naimisissa ja naitu herran ajat. Hyvähän siitä on kuitenkin aina muistuttaa.
xxx/ellauri200.html on line 708: heraldic emblems of a lord unseen. Näkymättömän herran vaakunaeläimiä
xxx/ellauri201.html on line 88: Aikansa vittuani koulittuaan rupesi Isokukko-Uljas tosissaan lykkimään, työnsi aisaansa vakoseeni oikein voimalla. Minua hirvitti se meno, vieläkin aristi, vaikka nautinto ja hekuma niskan päälle pääsivät. Huohotin, ettei nyt enää pitkään naitaisi, ei kestä paikat. Lupasi se Isokukko-Uljas, mutta ei heti kumminkaan lopettanut. Sänky antoi jo sellaista valitusta, että kuului varmasti tupaan. En minä siinä enempää muita joutanut ajattelemaan, kuulkoot vaan, miten emäntää naidaan. Minulla olikin sängyssä nyt semmoinen sonni, ettei ikinä ollut ennemmin ollut. Se polki tosissaan, kun oli, millä polkea! Ai ai ai, että minä aloin ulista, loppua kohden jo huusin suoraa huutoa! Vittua kirveli, yht’aikaa herkisti, liplatteli, värisytti voimalla, kun iso kyrpä täytti joka paikan. Isokukko-Uljas kurotti jalkansa sängynpäätyyn ja alkoi siitä ponnistella. Ai herrajestas, mimmoista astumista se oli! Minä alla valitin, iso vieras mies päällä nussi, murisi mahdissaan, vitussa iso siitin teki työtään, kirnusi minua, nuorta halukasta emäntää, jonka oma ukko ei pystynyt!
xxx/ellauri202.html on line 66: Toisessa kirjassa Kasvatuslaitos alkaa jonkinlainen progressio Jacquesin henkisen kasvun osalta, ja vaikuttaa siltä että mielipiteet sen tarpeellisuudesta eriävät huomattavasti perhepiirissä. Herra Thibault on laitoksen "omistaja" ja on ehdoton sen tarpeellisuudesta, kun taas vanhempi veli Antoine on täysin toista mieltä. Ainakin Jaskan ja Tanelin erottaminen tämän myötä onnistuu, ja näin sukuja saadaan suotuisasti erilleen. Kasvatuslaitoksen johtaja Herra Faisme on viheliäinen - tosin hyväkäytöksinen pyylevähkö herrasmies, joka jää hieman kysymysmerkiksi. Onko hän pohjimmiltaan väkivaltainen? Yhtäkaikki suurin vaikutus laitoksessa lienee Jacquesin lapsenvahdilla Arthurilla, joka on taustaltaan armeijan miehiä. Hän toimii pojan perseen potkijana kultaisessa häkissä, jossa arvostetaan enemmän fyysisiä kuin henkisiä arvoja.
xxx/ellauri202.html on line 101: Toisen osan alku on hyytävä, Antoine, Jacquesin 24-vuotias lääkäriveli menee käymään de Fontaninien luona, hän tivaa Danielilta, onko hän saanut Jacqueslta kirjeitä. Lukiessaan Jacquesin kirjeen, hän tajuaa sen olevat pötyä. Herra Thibault eli Oscar-Marie Thibault on Kunnialegioonan ritari, edustajistokamarin jäsen, Siveellisen Nuorisokasvatuksen seuran johtohenkilöitä, eli Jacquesin isä on itse perustanut ankean Crouyn ojennuslaitoksen, joka on kuin vankila, ikkunoissa ristikot, koira vahtii pihalla, joka on ympäröity muureilla, jonka päällä on lasimurskaa. Isän mielestä sinne lähetetyn Jacquesin tahto pitää murtaa. Laitosta johtaa herra Faisme, todellinen tyranni. Antoinen ja Jacquesin käymässä keskustelussa lukija tajuaa, että Jacques on muserrettu, kaikki yksityisyys on viety, Tarpeetkin tehdään valvonnan alla. Antoine päättää saada Jacquesin pois, isän "lempilaitoksesta". Antoine käy puhumassa isänsä kanssa, joka -jos se nyt ensimmäisessä osassa jäi epäselväksi- on todellinen despootti, pöyhkeilevä ja tekopyhä tyranni. Isä aikoo läksyttää Faismea siitä, että päästi Antoinen laitokseen, eikä aio sallia Jacquesin tulla kotiin.
xxx/ellauri202.html on line 103: Jacques pääsee Antoinen luo, pitkän taivuttelun jälkeen, johon osallistuvat Antoine ja varsinkin herra Thibault'n rippipappi abbé Vecard. Antoine ja Jacques käyvät "leppoisilla" lounailla herra Thibault'n luona:
xxx/ellauri202.html on line 107: Eli herra Thibault on patavanhoillinen oikeistolainen despootti, joka ei pysty ottamaan palautetta lähipiiristään, henkilöiltä, jotka näyttelevät näkymättömiä.
xxx/ellauri202.html on line 137: Viides osa alkaa herra Thibaultin sairaskertomuksella. Hän on hyvin sairas. Morfiinipiikit piristävät häntä ja hän jakelee silloin ohjeita. Hän on täysin muiden muiden armoilla, ja huomaa otteensa kirvonneen. Hän pohtii Jacquesin kuolemaa (Jacques löytyy kylläkin myöhemmin elossa). Oscar Thibault puhuu testamentistaan Antoinelle ja toivoo häneltä uskonnollisempaa asennetta.
xxx/ellauri202.html on line 147: Thibault'n veljekset saapuvat Ranskaan, isä on kuolemassa ja kärsii (kymmeniä sivuja) jatkuvasti, Antoine jouduttaa prosessia morfiinipistoksella. Testamenttissaan Oscat Thibault haluaa sotilaalliset hautajaiset ja ruumiin sijoitettavaksi Crouy'hyn, hänellä on titteleitä tittelien perän ja testamentissa tehdään litania herran nimeä kantavia säätiöitä ja hankkeita.
xxx/ellauri208.html on line 486: Kuvattu yhteiskunta on patriarkaalinen. Kun Radwan Hossein on menettänyt toivonsa saada valtaa yhteiskunnassa, hän suuntaa vallankäyttönsä vaimoonsa: ”Tyydyttääkseen kalvavan vallanhimonsa herra Hossein piti vaimonsa tiukasti Herran nuhteessa.” Kertoja yrittää ymmärtää tilannetta seuraavasti: ”Ei sovi kuitenkaan unohtaa tuon aikaisia paikallisia perinnäistapoja, naisen asemaa ja oikeuksia. Useimpien herra Hosseinin luokkaan kuuluvien miesten mielestä oli välttämätöntä kohdella naista kuin lasta, ennen kaikkea heidän oman onnensa vuoksi.” Niin patriarkaalinen kuin egyptiläinen yhteiskunta onkin, eräät Midaqq-kujan naishahmoista ovat kuitenkin sangen vahvoja. Avioliittoja järjestävä Umm Hamida on neuvokas, kun taas leipuri Hosneyia pitää miestään tohvelin alla.
xxx/ellauri208.html on line 822: – Voi herran tähden. Minun pitäisi siellä sitten sinun kanssa, Östlund matki. – Mitä sekin on tarkoittavinaan?

xxx/ellauri208.html on line 1063: Oskun kirjan juoni on kuin potpurri juutalaisten testamenteista ja koraanista. Herra isoherra on tunteeton paskiainen, sen 2 poikaa riitelevät myötäänsä. Aatami on vätys ja sen isoveli Idris juoppo saatana. Kain ja Aabel tappelevat, kampi voitti, Aabel sai kivestä päähänsä ja kuoli siihen.
xxx/ellauri208.html on line 1110: Herrat isoherrat suuttuivat kyllä Oskulle sen vasemmistolaisuutta, six koska se teki pilkkaa korruptiosta telttakansan joukossa, johon kuuluu elimellisesti uskovaisten pyramidin käyttö vähäosaisimpien lyömäaseena.
xxx/ellauri218.html on line 190: Mutta jos palvelija on kelvoton, hän ajattelee: ’Herrani ei tule vielä pitkään aikaan’, 49 ja hän alkaa lyödä tovereitaan ja syö ja juo juoppojen seurassa. 50 Mutta päivänä, jota tuo palvelija ei arvaa, hetkenä, jota hän ei tiedä, hänen herransa tulee, 51 hakkaa hänet kuoliaaksi ja tuomitsee hänet samaan paikkaan, jossa muutkin teeskentelijät ovat. Siellä sitten itketään ja kiristellään hampaita jotka ovat päässeet löystymään kuin paskalaatuiset Ikea-huonekalut.
xxx/ellauri225.html on line 103: Mitä jää puuttumaan? Dualismi, pakko, uhkailu ja rangaistukset. Herra isoherra joka sanelee mitä saa, pitää ja ei saa tehdä, taikka muuten. Tunnepitoinen usko, dogmaattinen vimma, palkinnon lykkääminen kuonpuoleiseen elämään sekä hihhulien arvostus. Rukoileminen, siis kiitos, anteexi, ole hyvä osoitettuna näkymättömille yläkerran pojille. Siunaamista sisältyy kuitenkin Ursulan uskontoon ym sosiaalista liimausrituaalia. Vittu rituaalitkin on aika syvältä.
xxx/ellauri227.html on line 160: P.S. Tähän painoxeen ei ehtinyt enää 3. herra Läckberg, se vapaapainija. Kz kuvaa alla.
xxx/ellauri229.html on line 175: No niinpä, tää kaupantekoaspekti uskonnoissa etenkin vituttaa. Senpä takia uskonto onkin niin erottamaton osa kapitalismia. Anna herra isoherralle luottoa niin se KENTIES maxaa takaisin korkojen kanssa kiven takana.
xxx/ellauri229.html on line 568: Sama jeesustelukäsikirja on aina käynyt sekä hierarkian että vapaakaupan oppaana. Lopputuloshan on kovin samannäköinen, tunkiokeko jonka päällä herrastelee ökykukkoja. Kumma kyllä myös suunnittelutaloudessa päädyttiin samaan arkkitehtoniseen ratkaisuun parta-Kallen ateistisilla ohjeilla. Eli ihan sama mitä lukee kirjassa, termiittiapina rakentaa termiittikekoa ihan pakosta.
xxx/ellauri230.html on line 133:
xxx/ellauri230.html on line 560: Carol oli aika kansanomainen. During the war he had contracted a morganatic marriage to Ioana "Zizi" Lambrino. Carol (ei kuitenkaan Mrs. Kiparsky) luopui kruunusta mieluummin kuin Lupescusta. Vähän päästä Mikki-pojan sijaishallitus joutui pölkylle ja Carol kuzuttiin Magdoineen romanien kunkuxi. Kunkku Carol kakkoineen selvisi jotenkuten Magdan antamilla ohjeilla kunnes Hitlerin tullen tuli aika ottaa jalat alle luotisateessa. Pariskunta muutti Etelä-Amerikkaan, Carol sairasteli ja kuoli siellä. Liekö ollut tahto herran että joltisenkin samanlainen kohtalo oli Eetu-prinssillä, joka exyi amerikkalaisen leskihaahkan herkkuhaarukkaan ja menetti kuninkuutensa. Tuskin sentään poikuuttaan enää siinä vaiheessa.
xxx/ellauri230.html on line 721: Mutta ero japanilaisten ja meikäläisten välillä on sentään suuri. Kotiin palattuani istuin kerran ravintolavaunussa paukuilla Turun ja Helsingin välillä ja satuin läheisestä pöydästä kuulemaan seuraavaa: Eihän sitä perkele! Ei saatana vieköön. Ja toisesta pöydästä: Jessussiunakkooon! ja ruozixi kolmannesta: Herregud! Jösses! jne. loppumattomiin. Helsinkiin saavuttuani iskin juhlapäivällisillä sivistyneistöön kuuluneen helsinkiläisen rouvan joka lopuxi huudahti! Mutta herra jumala! Ette kai väitä että japsut ovat sivistyneitä! Hiän ei puhutellut sillä jumalaa vaan minua. Voi vittu, en paremmin sano!
xxx/ellauri231.html on line 414: Hämmästyneenä minuun alkaneista onnitteluista ja sähkeistä, mietin yön yksinäisyydessä ja hiljaisuudessa Ruotsin Akatemian valinnan syvällistä merkitystä. Ensimmäistä kertaa Nobel-palkinnon perustamisen jälkeen olet myöntänyt sen maanpaossa olevalle henkilölle. Kuka minä olen totuudessa? Ranskan vieraanvaraisuudesta nauttiva maanpako, jolle olen myös ikuisen kiitollisuuden velkaa. Mutta hyvät Akatemian herrat, sallikaa minun sanoa, että henkilöstäni ja työstäni riippumatta valintanne on sinänsä suuren kaunis ele. On välttämätöntä, että maailmassa on absoluuttisen riippumattomuuden keskuksia. Epäilemättä kaikki mielipide-erot, filosofiset ja uskonnolliset uskontunnustukset, ovat edustettuina tämän pöydän ympärillä. Mutta meitä yhdistää yksi totuus, ajatuksen ja omantunnon vapaus; tämän vapauden ansiosta olemme sivilisaation velkaa. Varsinkin meille kirjoittajille vapaus on dogmi ja aksiooma. Valintanne, hyvät Akatemian herrat, on jälleen kerran osoittanut, että Ruotsissa vapausrakkaus on todella monikansallinen kultti.
xxx/ellauri232.html on line 288: "Kaarlo Kramsun runotar on synkkäpukuinen, traagillinen impi, jonka kasvoilla syvä ja totinen elämäntuska kuvastuu. Hän on kansallisuusaatteesta innostunut, mutta sekään ei tuota hänelle täyttä lohdutusta. Hän näkee senkin traagillisessa valaistuksessa. Hän näkee historiallisen ristiriidan herran ja talonpojan, samoin yleisinhimillisen ristiriidan pikkusielujen ja suurten johtajien välillä. Hänen oma tunne-elämänsä on karu, miehekäs ja yksinkertainen. Hänen sielullinen yksinäisyytensä on ääretön ja siksi seisoo hän niin yksin myös Suomen kirjallisuudessa."
xxx/ellauri233.html on line 78: Etymology:Tycoon. Edit. "Tycoon" tulee japanilaisesta Taikunista (大君?), joka tarkoittaa "suurta prinssiä/paronia" ja on shogunille annettu titteli. Vuonna 1857 arvonimi, jonka ulkomaalaiset antoivat Japanin shogunille (jonka sanotaan käyttäneen hänen kannattajiaan puhuessaan ulkomaalaisille, yrittäessään välittää, että shogun oli tärkeämpi kuin keisari), japanilaisesta taikunista "suuri herra tai prinssi", kiinasta tai "suuri" + kiun "herra". Yksi sotilaskomentajien rivistä, jotka vuosina 1192–1867 olivat yleensä Japanin todellisia hallitsijoita, vaikkakin nimellisesti keisarin alaisia. Kenraali: Japanin armeijan ylipäällikön tai kenraalikapteenin arvonimi feodaalisen järjestelmän jatkuessa kyseisessä maassa. Arvonimi, jonka Mikado alun perin myönsi Japanin itäisten maakuntien sotilaskuvernöörille. Vallan asteittaisella anastamisella shoguneista (ulkomaalaiset tuntevat tycooneina) tuli lopulta virtuaalisia hallitsijoita. "Tycoon" on tullut tarkoittamaan "varakasta ja voimakasta liikemiestä".
xxx/ellauri233.html on line 297: Tokugawa Ieyasu (徳川家康, 31. tammikuuta 1543 – 1. kesäkuuta 1616; syntynyt Matsudaira Takechiyo ja myöhemmin muunkin niminen) oli Japanin Tokugawa Shogunaatin perustaja ja ensimmäinen shōgun, joka hallitsi Japania vuodesta 1603 asti Meiji- restauraatioon vuonna 1868. (Hemmetin pitkäikäinen.) Hän oli yksi kolmesta Japanin "suuresta yhdistäjästä" entisen herransa Oda Nobunagan ja yhden toisen Odan alaisen Toyotomi Hideyoshin kanssa. Alaikäisen daimyon poika Ieyasu eli kerran panttivankina jonkun daimyo Imagawa Yoshimoton alaisuudessa isänsä puolesta. Myöhemmin hän onnistui isänsä kuoleman jälkeen daimyona, palvellen Oda-klaanin vasallina ja kenraalina ja kasvatti voimiaan Oda Nobunagan alaisuudessa (jonka se sitten kyllä kavalasti jätti kuolemaan Honnojin selkkauxessa). Sillä oli aivan simona jalkavaimoja.
xxx/ellauri234.html on line 225: Se antaa lastensa jäädä osattomiksi maailman kulttuurin aarrevarastosta, koska se ei anna sille avaimia. Koska se pelkää loukkaavansa 300,000 kaupunkeihin pesiytynyttä muukalaista herraa ja rannikoille pesiytynyttä kalastajaa: muutenhan ne 300,000 herraa ja kalastajaa eivät ymmärtäisi sen lapsia. Oi, eihän sen mieleenkään juolahda, että ne herrat ja kalastajat voisivat opetella ymmärtämään sen lapsia. Eli ei mitään vitun pakkoruåzia!
xxx/ellauri234.html on line 237: TÄSSÄ MAASSA ei voi olla rauhanliikettä. Hyvät herrat, kun te tässä maassa huudatte, ja minä luulen, että te saatatte olla mielestänne varsin ihanteellisiakin huutaessanne niin, kun te huudatte: Aseet pois», tuota kaunista ja jaloa huutoa, joka sisältää niin paljon ja sisältää useimmissa tapauksissa vain huudon, täytyy minun hymyillä teille. Mielestäni te muistutatte herra Vinicratiusta, jonka sinisen hännystakin alareunaan pahan kurinen scolarius oli ripustanut pyykkipojan. Vaikutelma, jonka teistä saan, on koomillinen.
xxx/ellauri234.html on line 243: Minä kysyn teiltä, hyvät herrat:
xxx/ellauri234.html on line 249: Te ette näe edes lähellekään. Katsokaa, hyvät herrat: jos meidän naapurinamme olisi sivistynyt maa, mikä hyvänsä, saat taisimme me ehkä vaeltaa rauhassa maanteillämme, pelloillamme, kaduillamme ja huoneissamme. Ehkä, sanon minä silloinkin. Mutta naapurinamme ei ole sivistynyt maa, vaan odottamattomuuksien maa, salaperäisyyksien maa, villien ja hullujen intohimojen maa, suunnaton Sveariket, jossa ei kukaan tee työtä (lukuuunottamatta mustakalloja), jossa ei teroiteta auraa, vaan miekkaa.
xxx/ellauri234.html on line 251: Minä taidan ennustaa teille, hyvät herrat:
xxx/ellauri234.html on line 255: Oli kerran venhe ja venheessä mies. Niin nousi myrsky, tuulispää, tuulen huuto täytti ilman, Aioloon luolat tyhjenivät, Poseidon ilkkui ja nauroi. Mies souti, hiki valui hänen kasvoiltaan: Miksi soutaisin, sanoi hän, miksi soutaisin? Minä heitän aironi menemään ja laitan perämoottorin. Tai sitten roimahousuistani purjeen. Tässä on teille juttu, hyvät herrat, vertauskuva, ja ennenkuin
xxx/ellauri234.html on line 258: Te olette petollisia, hyvät herrat, puhuessanne maanpuolustuksen yhteydessä edesvastuuttomasta kiihoituksesta sotavarustelujen ja sodan hyväksi. Puhutteko tosiaankin vakavasti, vai vetoatteko vain suurten sanojen agitatooriseen tehokkuuteen, hyvät herrat? Sillä luuletteko tosiaankin, että kolmimiljoonaisen kansan armeijat voisivat karata satamiljoonaisen kansan kimppuun kuin lilliputit Gulliverin nukkuessa? (Sitähän tuli koitettua jatkosodassa, paska reissu mutta tulipahan tehtyä. Venäjä ei nukkunutkaan.)
xxx/ellauri234.html on line 262: Mutta, hyvät herrat, minun täytyy sanoa meille suomalaisille: Pitäkäämme pää kylmänä. Jäitä hattuun kaverit! Lunta kypärään! Samaan aikaan on meidän pakko vaalia armeijaamme, jotta se olisi aina valmis, Jos me täällä hekumoimme maailmanrauhan unelmissa, saattaa ikkuna sälähtää pirstoiksi ja yötaivasta vastaan kajastua musta, tultasyöksevä tankki.
xxx/ellauri234.html on line 266: Hyvät herrat pasifistit: minä haluan kysyä teiltä: Voitteko ottaa meiltä oikeistoherroilta vastuullenne tämän kansan orjuutuxen? Voitteko ottaa vastuullenne tämän kansan kuoleman? Haluatteko, ettei se kättään ojenna, kun lahtarien ruoska iskee sen hartioita? Haluatteko, että se suutelee ruoskaa? Haluatteko että se ottaa käskijöiltä suihin? Haluatteko että - -- (mitäh? oho, sori, taisinpa innostua tästä aiheesta vähän liikaa...) Jos haluatte, olette jo orjia, olette kuolleina syntyneitä, levätkööt kunniattomat luunne haudassaan.
xxx/ellauri234.html on line 268: Hyvät herrat. Raamattu todistaa, että ihminen on luonnostansa paha. Ja Darwinin kehitysoppi on omituisen selvästi kyennyt osoittamaan tämän todistuksen pitäneen paikkansa menneinäkin päivinä vielä enemmän kuin nyt, vieläpä niin, että ihminen oli raakalaisen, barbaarin, eläimenkin asteella. Me olemme nousseet siitä joka päivä, vuosisata ja vuosimiljoona. Mutta elämän taistelun primitiivinen vietti on säilynyt meissä. Alkueläimet taistelevat, kirjoittamaton, väkevä, kamala luonnonlaki (EFK) vaikuttaa ihmisissäkin, kahdennenkymmenennen vuosisadan ihmisissä: jonakin odottamattomana päivänä tukahtuvat omituisesti 'Aseet pois' huudot konekiväärien, miinanheittäjien, tykkien ja mössä rien räiskeeseen ja pauhinaan. Tehkäämme työtä sen päivän eteen. Jumala varjelkoon meitä sinä päivänä, muttei ryssiä.
xxx/ellauri234.html on line 319: Entä uhrit! Edellinen sota vei tuhansittain miehiä viimeiselle taipalelle ja raatteen tielle. Se on sodan laki. Niin tulee käymään nytkin. Ei ole tietoa, kuka kaatuu, kuinka moni "saa" antaa henkensä tämän ihanan maan vapauden puolesta. Sitä ei kukaan kysykään. Ei ole oikeutta elää vain itselleen toisen armoille antautuen. Ei tää ole mitään sosialismia vaan oikeaa seppoilua! Eikä orjan elämä ole elämää, ja ryssän ruoskaa ei suomalainen suutele, eikä ota poskeen ryssän moloa, saati hääräilee sen takapihalla. (Credits: P. Mustapää.) Vapauden puolesta kannattaa taistella, ja sen turvaamiseksi on ihan ihanaa kuolla. Isänmaa on ylinnä kaiken, sillä on oikeus vaatia uhreja, ja jokaisen velvollisuus on empimättä täyttää sen vaatimukset. Ja tässä sodassa on isänmaan vapauden turvaamisen rinnalla heimoveljien pelastaminen kuolemasta toisena innoittavana päämääränä. Suurten päämäärien vuoksi on hyvä lähteä, hyvät herrat, tulkoon eteen mitä tahansa. Me olemme valmiit taisteluun ja uhreihin. Suokoon Herra (se hieman alempana istuva kuin isänmaa, isänmaa on ylinnä), että meidän tiemme ei olisi kärsimysten tietä ja että meidän pieneltä kansaltamme ei vaadittaisi kovin suuria uhreja. Mutta oli miten oli, joka tapauksessa meidän tiemme on suora ja selvä, uhreja tai ei uhreja. Parempi silti pysytellä takana, kranaattien kantomatkan ulkopuolella. Näissä mietteissä majuri istui ajatellen nyt eteen tulevaa suurta tehtävää.
xxx/ellauri234.html on line 339: »Siinähän se meni, herra majuri, mutta kyllä siellä vaseliinia olisi tarvittu ryssien korzujen ja sankkerien lakaisemiseksi pois maan pinnalta.»
xxx/ellauri234.html on line 445: –Hän ei voinut sietää herrastelua. Saadessaan JR 64:n komentoonsa Kemin asemalla 17.12.1939 hän riisui roimahousunsa samaistuakseen murheellisen huonosti varustettuihin joukkoihinsa, Peter Fagernäs sanoo. Kottgardisten Aspelund förstod att vara ytterst tacksam för hurrigeneralens gamla brallor.
xxx/ellauri235.html on line 353: Vizi kyllä brittimaa on väärällään sodomiitteja! Nahkaklarinetteja kuin salpausselällä! Fagotteja kokonainen orkesteri! Ffion Hague, the wife of Foreign Secretary William Hague, is now hoping to repeat her success with her latest publication, a book documenting what was believed to be the illicit gay love affair of an 18th century poet with the son of Britain’s first Prime Minister, Robert Walpole. Tää kiivas suklaaosastolla asiointi on 1 epätasa-arvoisen yhteiskunnan piirteitä. Yläluokan äveriäät herrat naivat toisiaan pitääxeen omaisuuden kasassa. Sama ilmiö muinaisessa Kreikassa ja Roomassa.
xxx/ellauri235.html on line 601: On Thracia's hills the Lord of War, Traakian kukkuloilla sodan herra,
xxx/ellauri237.html on line 223: Quedlinburgista Arndt siirtyi Braunschweigiin, missä hän toimi kirkkoherrana vuosina 1599–1605. Tänä aikana hän julkaisi Totisesta kristillisyydestä -teoksen ensimmäisen osan. Teoksen loppuosa ilmestyi Arndtin ollessa Braunschweigin jälkeen kaksi vuotta Eislebenissä. Elämänsä viimeiset vuodet Arndt oli Cellessä Braunschweig-Lüneburgin ruhtinaskunnan ylisuperintendenttinä eli johtavana kirkollisena henkilönä. Tänä aikana hän julkaisi muun muassa hartauskirjan Paratiisin yrttitarha, kaksi saarnakirjaa sekä psalmien selitysteoksen. Kirjallisen toiminnan lisäksi Arndt suoritti 1615 laajan tarkastusmatkan ja uudisti ruhtinaskunnan kirkkojärjestystä.
xxx/ellauri237.html on line 295: Paula ei rakastanut jumalaa, tuota kaukaista ja väkevää voimaa joka olisi voinut auttaa mutta ei auttanut kuitenkaan. Näytä nyt mihin pystyt, hyvä herra, tee tästä isin raittiusepisodista kokonainen tuotantojaxo. Marken isoisän, isin ja Kaijan nimeen, aamen.
xxx/ellauri239.html on line 148: Meikkaava ysäri muupastori kirkkoherra Hentinen Vesilahdelta kysyy: mixi kiinnittää niin paljon huomiota Peeveliin. Se oli vaan ihminen ja vainaja jo aikapäiviä. Mixei lueta mieluummin mitä Jeesus ize sanoi. Jesus lives! Hentisen luulis tietävän mistä puhuu.
xxx/ellauri239.html on line 373: Paulin isosiskon työnimi oli Selma. taisi olla tahto herran kun se meni kesken.
xxx/ellauri239.html on line 393: Haakon vainajan lähtömeikki kuvataan seikkaperäisesti. Voi vittu tietysti. Norskit pitää rumihia näytillä ihan jenkkimeiningillä. Lesboämmien kämpässä on Vesilahden muukirkkoherran dekoori, ihan naurattaa. Verkkareihin puettu vainaja oli huvittava näky. Selma oli yllättäen myynyt osuutensa Falck-yhtiöstä pelivelkoihin.
xxx/ellauri239.html on line 679: Itse kallistun kuitenkin siihen, että paineet ollut liian pitkään ja liian kovat päässä ja herralla on pää räjähtänyt ja tulos tässä. Ihmisillä kun pakka olemaan vähän liian paljon elämä feikkiä. Päihdeongelma olisi ehkä loogisen syy, lähinnä lääkeriippuvuus. Toinen mikä tuli mieleeni, on epäasiallinen/sopimaton käytös potilasta kohtaan. Työkaverin mukaan se oli outo hyypiö joka piti päihteistä ja tunsi viehtymystä nuoriin naisiin.
xxx/ellauri239.html on line 742: Uskon, että lääkkeiden väärinkäytöllä lienee osallisuutta mereen ajoon, tekoon ja sangen erikoiseen tapaan aamusella yrittää nostaa ruumista maton sisällä autoon keskellä taloyhtiön pihaa. :roll: Itse pesen mattoja kesäisin, ja olohuoneen matto painaa märkänä sen verran, etten saa nostettua sitä omin voimin. Saati sitten, jos maton lisäksi pitäisi nostaa ruumis. Eipä tulisi mitään koko hommasta. En ryhtyisi hommaan näillä tiedoin, vaikken yllä älylliseltä tasoltani lähellekään tuollaisia huippulääkäreitä. Siksi ajattelen, että tekijä on tainnut olla enemmän tai vähemmän mömmöissä, ja pään selkiytyessä taitaa herralla tulla maailmanluokan facepalm.
xxx/ellauri239.html on line 784: Lisäys/muokkaus Tuosta lääkärien hinnoittelusta. "Voi herranen aika sentään, 120eur 10min ajasta!!1!1!!" Oletteko ajatelleet asiaa näin: se 10min "terapia" on todennäköisesti puhelu asiakkaalle, jossa tarkistetaan lääkityksen tilanne, uusitaan resepti, tehdään asiaan kuuluvat kirjaukset, säilytät hoitosuhteen asiakkaaseen, eli olet ns. (HUOM, NIIN SANOTUSTI) vastuussa hoitavana lääkärinä, maksat verot, maksat "pöytämaksun" (joka kattaa mm. toimitilojen/aspan kulut), koska ei yksityiset lääkärileskukset tee hyväntekeväisyyttä, vaan heidän tulot tulevat mm. lääkäreiden firmoilta tarjotessaan lääkäreille fasiliteetit ja ajanvarausjärjestelmät.
xxx/ellauri251.html on line 285: Perchance by praying a man shall match his god. et kenties rähmällään apina tapaa herransa.
xxx/ellauri252.html on line 242: Alistettu rotu on taas päässyt Euroopassa pääasiassa esiin ja voitolle, tämän rodun ihonväri, kallon lyhyys, ehkäpä vielä älylliset ja sosiaaliset vaistotkin: kuka takaa meille ettei nykyaikainen demokratia, vielä nykyaikaisempi anarkismi ja varsinkin kaikille Euroopan sosialisteille yhteinen taipumus kommunismiin, kaikkein primitiivisimpään yhteiskunta- muotoon merkitse pohjimmiltaan valtavaa takaiskua - ja ettei valloittaja- ja herrarotu, arjalaiset ole joutumassa fysiologisestikin tappiolle? Tämmöisiä wiixiä on enää hyvin harvoilla.
xxx/ellauri253.html on line 74: 2008 iski seuraava iso taantuma joka teki vihdoin selvää Kouvolasta. HK osasto korvautui kielten laitoxella, verstas pani pillit pussiin Kouvolassa ja vielä henkiin jääneet porukat siirrettiin pääkaupunkiin. Tämä tapahtui nilkin ollessa maaherrana. Pikku laitossatraapit menetti maansa, Fredin valtakausi oli mennyttä.
xxx/ellauri253.html on line 541: Mixi Muumipeikko eli Samuli Jalomies veisaa noin vetelästi Titanicin virren Sua kohti herrani ja vielä vika sanoilla? Noin laahaavalla nuotilla se ei edes pääse loppuun ennenkuin laiva uppoaa, virren loput sanat hukkuvat jääveden pulinaan.
xxx/ellauri253.html on line 543: Vuoden 2017 kirkkovuoden päättyessä (se päättyy adventtiin) lisävihkoon tuli 79 uutta "virttä", eli viimeisten aikain iskelmää, kuten "amazing Grace" ja "Maan korvessa". Vanhoista virsistä puuttuu se "potku", se "groove". Ja niissä mainitaan turhan usein herran nimeä ja titteleitä, se ei trendaa enää. Me naiset lauletaan nyt toisillemme, johtoportaan pojat hyräilevät taustakuorona.
xxx/ellauri255.html on line 395: Среди канав гуляют с дамами kokeneet herrat vievät naisiaan
xxx/ellauri255.html on line 487: Kun talonpoika näkee, hän sanoo karvain mielin, että ulkomaalainen herra tukkii tavaroillaan kuin leikiten talonpoikaistalouden kaikki reiät, silloin hän, sanokaa mun sanoneen, ottaa vallan omiin käsiinsä. Kuulostaa Ukrainan selkkauxelta.
xxx/ellauri259.html on line 52: Aristoteleen määritelmän mukaan vapaus on sitä että voi tehdä mitä tahtoo. Dostojevskistä se on valtaa ja yxinoloa. Vapaudesta tulee ongelma kun on monta pelaajaa, jotka tahtovat eri lopputulemia, eli peli on nollasummapeli tai ainakin kompetitiivinen. Silloin kaikki eivät voi olla vapaita yhtä aikaa, vaan vapaita on ne joilla on voittava strategia, tai ainakin vapaampia ne jonka optimistrategia on optimimpi kuin kilpaveikkojen. Siten vapaus liittyy varsinkin länkkärien folkloressa kiinteästi väkivaltaan, kärhämiin, vapaussotiin sekä voitokkuuteen niissä. Erimielisyydet koskevat yleensä jotain resurssia josta on paikallinen pula. Kaikki eivät voi saada samaa eksklusiivisesti, mistä syntyy kärhämä. Ongelma herää kun joku kilpaveikko lähtee keulimaan, ja se ratkeaa kun meikämannet saavuttaa vapauden pistämällä "sortajille" turpiin. Vaikka tulisi tasapeli taikka pattitilanne, ei sillä vielä ole vapaus taattu, sillä silloin ehkä kumpikaan osapuoli ei pääse tekemään justiinsa sitä mitä tahtoo. Tää on varmaan se Yrjön tarkoittama vapauden ongelma. Tai sitten sillä on mielessä on se vapaus vastaan vastuu höpötys, jossa kärhämä on keskus- ja keskijohdon välillä. Keskijohto on suhteellisen vapaa höykyttämään laahusta, mutta se ei riitä, koska keskusjohto pääsee vielä käskyttämään keskijohtoa ja laittamaan sen vapaudelle jotain rajoja. Tää on voinut olla Leinon aikaisen herrasväen pelitilanne. Tätä vapauden lajia kuzumme izenäisyydexi.
xxx/ellauri259.html on line 170: Hänen isänsä oli valtion palveluksessa oleva maanmittari, joka viljeli samalla omistamaansa Hömelön tilaa. Oulujärven välittömässä läheisyydessä Houruloiden naapurissa sijaitseva maatila oli sama, jossa tuohivirsuinen Elias Lönnrot oli asunut Kajaanin vuosinaan nelisenkymmentä vuotta aikaisemmin. Sekä isän että äidin Anna Emilian (o.s. Kyrenius, Syyrian ex-maaherran huonetta ja sukua) kautta Leinon sukujuuret juontavat Libanoniin ja Sortavalaan Karjalassa, äidin kautta lisäksi Varsinais-Syyriaan. Kymmenlapsisen perheen nuorimpana Eino Leinosta kasvoi hemmoteltu varhaisvanhapoika, joka omaksui aatteellis-kirjallisia vaikutteita vanhemmilta veljiltään Oskarilta, Kaarlolta, Viktorilta ja Kasimirilta. Varsinkin Kasimir Leino välitti sisaruksilleen ajan yleiseurooppalaisia kulttuurivaikutteita kuten lihan halun köyriä kuppaisia huoria.
xxx/ellauri259.html on line 176: Helsinkiin saapunut Eino Leino löysi luontevan herrahenkisen kodin nuorsuomalaisen Päivälehden aateyhteisöstä. Eero Erkon, Juhani Ahon ja Arvid Järnefeltin aloitteesta 1889 perustettu sanomalehti ajoi äärioikeusuudistusta ja poliittisten oikeuksien laajentamista herrasväelle sekä vastusti vanhemman mytomaanipolven ahdasmielistä kielinazismia, maahanmuuttovihaa ja kirkollis-konservatiivista aatemaailmaa.
xxx/ellauri259.html on line 317: Hindulaisuus, jainismi ja buddhalaisuus vakuuttavat kaikki uskoa uudestisyntymiseen ja korostavat moraalista vastuuta tavalla, joka poikkeaa buddhalaisia ​​edeltäneistä materialistisista intialaisten filosofioiden kouluista. Intian filosofioiden materialistisia koulukuntia, kuten Charvaka , kutsutaan nihilistisiksi kouluiksi, koska ne väittivät, että kuolema on loppu, ei ole kuolemanjälkeistä elämää, ei sielua, ei uudestisyntymistä, ei karmaa ja kuolema on. tila, jossa elävä olento on täysin tuhoutunut, hajotettu. Juu ei toi materialismi pelitä kun pitää laahus pitää herran nuhteessa, kyllä siinä hommassa pelko ja toivo on välttämättömiä.
xxx/ellauri259.html on line 416: Hahtola sanoo: Vesa-Matti Loirin Leino-luritukset ovat lisänneet yleisöä. Siinä oli kanssa toinen narsistinen vanha pulzari. Onerva ja Eikka molemmat bylsi vuoron perään Eikan ekaa herraskaista vaimoa, Freija Schoultzia. Voimakkaita tunteita oli myös kirjailija Aino Kallaksen ja Leinon välillä. Suhteesta on todisteena intohimoinen kirjeenvaihto, mutta parin tavatessa tunnelmaa vaimensi Leinon humala ja piikikkyys. Kallas oli kaikin puolin liian pätevä.
xxx/ellauri259.html on line 526: Miltei kaikki vaikuttajat ovat aloittaneet Savon Sanomien kesätoimittajina, mainitaxemme 9 nimestä vain Lasse Lehtisen, Timo TA Mikkosen, Lenita Airiston, Johanna Raunion, Kristina Carlsonin ja Hotakaisen Karin. Lehtisen isä Allan oli palopäällikkö Kuopiossa, missä Lehtinen kävi koulunsa vuosina 1957–1965. Lehtinen väitteli filosofian tohtoriksi (poliittinen historia) vuonna 2002 Oulun yliopistossa. Väitöskirjan Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944–1981 tieteellinen taso "herätti keskustelua". Muun muassa dosentti Juhani Suomi oli sitä mieltä, ettei teos täyttänyt väitöskirjan vaatimuksia. Puolueensa oikean laidan kulkijana Lehtinen ei ollut koskaan puheenjohtaja Kalevi Sorsan suosiossa. Hän käsikirjoitti Hyvät herrat -tv-sarjaa yhdessä Aarno Laitisen kanssa. Lehtinen on myös juontanut Haluatko miljonääriksi? -televisio-ohjelmaa vuosina 1999–2005.
xxx/ellauri268.html on line 341: Stewart huomautti sitten samankaltaisuudet goblinien ja antisemitististen tekstien, kuten surullisen kuuluisan "Siionin vanhimpien pöytäkirjat", karikatyyrien välillä. Stewart on sittemmin selventänyt (kunnianloukkaussyytteiden pelossa), ettei hän kutsunut Rowlingia in pirsuna pirsunalmenti antisemitistiksi, eikä hänen mielestään "Harry Potter" -kirjat ja -elokuvat - joita hän rakastaa "luultavasti liikaa minun ikäiselleni herrasmiehelle" - vaativat muutoksia. Siitä huolimatta stereotypiat ovat olemassa. Ja niiden läsnäolo kaikkialla ei poista niiden mahdollista haitallisuutta.
xxx/ellauri273.html on line 286: Jos nyt tosta ketkuilusta mitään ymmärtää, niin aluxi fedeillä oli oikeus kantaa vaan suoraa tasaveroa per petkunterä ja loput epäsuorina valmisteveroina. Siis erittäin yrittäjäomistajaystävällinen järjestely. Paizi kukaan ei uskaltanut kantaa edes sitä tasaveroa. Sit 16. kyynärpääpaikka antoi fedeille vallan kantaa progressiivista tuloveroa myös pääomatuloista. Muttei sentään suoraa omaisuusveroa, herra varjele! Niinkauan kun et nosta rahojasi firmasta, ne ovat turvassa.
xxx/ellauri280.html on line 219: Vuonna 1938, Hitlerin poliittisen toiminnan voimistuessa, OUN * herää henkiin ja toivoo Saksan apua Ukrainan valtion luomiseen. OUN*-teoreetikko Mihail Kolodzinsky kirjoittaa suunnitelmista valloittaa Eurooppa: "Haluamme paitsi omistaa Ukrainan kaupunkeja, myös tallaa vihollismaita, vallata vihollisen pääkaupungit ja tervehtiä Ukrainan valtakuntaa niiden raunioilla. Haluamme voittaa sodan - suuren ja julman sodan, joka tekee meistä Itä-Euroopan herrat."
xxx/ellauri280.html on line 365: Alexis on olevinaan Iivanana duunari mutta kyllä lukeneistoon lukeutuva herra sen rytkyistä väliin pilkistää. Vangit eivät ole mitää urhoja eikä uhreja, aivan tavixia varkaita ja konnia. Kaikenlainen kilpailu, kyynärpäily, petkutus ja sikailu on niillä ihan verissä, ei ne suotta ole joutuneet työleirille.
xxx/ellauri281.html on line 703:

Musta herra

xxx/ellauri281.html on line 747: Hän on myös sukua Sergei Kara-Murzalle (s. 1939), Neuvostoliiton/venäläiselle historioitsijalle, kemistille ja filosofille. He ovat Kara-Murza- suvun jäseniä, Moskovaan asettuneen ja kristinuskoon 1400-luvulla jKr. kääntyneen tataariaristokraatin jälkeläisiä. (Nimi käännöksessä tarkoittaa "musta herra".)
xxx/ellauri286.html on line 279: Siinä kuvailtiin varsin värikkäin sanakääntein minua, joka en herra nähköön ole vähääkään värikäs (paizi nyt noi "tuuttaus" ja "truuttaus", excuse my French), en ainakaan yritä, mutta olennaisin väite lienee se, että sen mukaan Oksanen väittää kaikkien venäläisten olevan juoppoja sikoja ja murhaajia ja luonnollisesti fasistiretoriikka oli myös mukana, siitähän en pääse enempää kuin Leopard-tankki täplistään..
xxx/ellauri286.html on line 442: Suosittelen myös kaikkia miehiä, jotka ovat menossa tapaamaan ukrainalaisia ​​morsiamia, etteivät he pelkää olla todellinen, klassinen, vanhanaikainen herrasmies – mikä ei todennäköisesti toimi enää maassasi, toimii edelleen maassani. Pyri, näytä parhaalta, maksa treffeistä, tuo kukkia, auta ukrainalaista tyttöystävääsi treffeillä kaikessa – kaikki nämä asiat auttavat sinua tekemään täydellisen ensivaikutelman.
xxx/ellauri286.html on line 460: Kehveli ja herranjumala eivät ole kirosanoja. KÄRJISTÄEN voi sanoa, että suomalaiset noituvat kolmesta tabuaiheesta: uskonnosta, eritteistä ja sukuelimistä. Voimakkaimpina pidettiin saatanaa ja vittua. Kun me oltiin pieniä jumalauta oli pahin. 1600-luvun Turussa on pöytäkirjojen mukaan käytetty muun muassa sellaisia haukkumasanoja kuin tulenruoka, skottirotta, pahapää ja ruotsalainen korkoperse.
xxx/ellauri287.html on line 320: Janne Kosinto: Hyvät naiset ja herrat. Sanon jotakin, koska olen ollut lihavia 7 vuotta. Kuin jokainen äijä, haluan juoda olutta ja syödä jotain hyvää. Vaimoni jankutti päivät pitkät, että tekisin jotain sen kanssa, koska korkea kolesteroli ja lihavuus ovat epäterveellisiä. Ja kummityttöni lähetti Japanin työmatkaltaan minulle tämän kuurin, joten kokeilin sitä kohteliaisuudesta. Mutta en muuttanut elämäntapaani. Pudotin 20 kg alle kuukaudessa, laboratoriotulokseni ovat vihdoin normaalit. Joten olen myös terveellisempi ja vapaa vaimon valituksista.
xxx/ellauri289.html on line 44: Kiitollisuus kosto ja syyllisyys ovat alhaisten tunteita. Herra ei kiitä vaan palkizee. Herra ei kosta vaan se rankaisee tottelemattomia. Se ei maxa samalla mitalla vaan Porvoon mitalla. 3. ja 4. polveen, kost jumala! Orja kiittää ja ylistää herraansa, herra rankaisee ja alistaa orjaansa. Vasalli ei kosta herralle, vaan maxaa sille hengellään. Armeijassa ei sanota kiitos, anteeksi tai ole hyvä. Sotamies ei sano ei eikä hommio. Se sanoo huoomiO! käskystä sir, kuuntelen, loppu.
xxx/ellauri291.html on line 113: Useiden vuosien ajan hän oli kirjeenvaihdossa John M. Gunnin kanssa National Council of Churchesista koskien kristillisten opetusten soveltamista televisiosarjoihin. Gunn kuitenkin lakkasi vastaamasta, kun Roddenberry kirjoitti kirjeessä: "Mutta sinun täytyy ymmärtää, että olen täydellinen pakana ja syön valtavia määriä leipää, koska olen havainnut Sanan enemmän mausteeksi kuin ravinnoksi, joten olen kiinnostunut dollareissa ja senteissä kirjoitetusta lausunnosta ja siitä, mitä tämä merkitsee Roddenberryn kassalle." Roddenberry sanoi kristinuskosta: "Kuinka voin ottaa vakavasti jumalankuvan, joka edellyttää, että kumarran joka seitsemäs päivä ja ylistän sitä? Se kuulostaa minusta erittäin epävarmalta persoonallisuudelta." Ennen kuolemaansa Roddenberrysta tuli läheisiä ystäviä filosofi Charles Musèsin kanssa, joka sanoi, että Roddenberryn näkemykset olivat "kaukana ateismista". Roddenberry selitti kantaansa näin: "Ei ole totta, etten usko Jumalaan. Uskon eräänlaiseen jumalaan. Se ei vain ole apinoiden Jumala. Enemmän kuin jättimäinen kana, tai kärpästen herra. Hylkään uskonnon." Hän hylkäsi kaikki järjestäytyneet uskonnot sanoen, että ne toimivat suurimmaksi osaksi "korvikeaivoina... ja erittäin huonosti toimivina". Lagosin planeetan pyllyaivoisilla miehilläkin oli isommat ja paremmat, niin roistoja ja petkunteriä kuin olivatkin. Roddenberry kritisoi myös sitä, että kun King David -hotellin pommi-isku tapahtui vuonna 1946, amerikkalainen yleisö hyväksyi sen vapaustaistelijoiden toimeksi, kun taas muslimin autopommi Beirutissa tuomittiin terroristitoimexi.
xxx/ellauri291.html on line 157: Zulun roolia oli tarkoitus laajentaa toisella kaudella, mutta Takein roolin ansiosta John Waynen The Green Barets -elokuvassa hän esiintyi vain puolessa kaudesta, ja hänen roolinsa täytti Walter Koenig suhteellisen nuorena, moppihuippuna venäläisenä navigaattorina. Lippuri Pavel Chekhov. Kun Takei palasi, heidän oli jaettava pukuhuone. He esiintyivät yhdessä Enterprisen ruorissa sarjan loppuosan ajan. Neuvostoliiton Pravda sanomalehden epävirallisessa jutussa (saattaa olla vaihtoehtoista totuutta) valitti, että kulttuurisesti monimuotoisten henkilöiden joukossa ei ollut venäläisiä, joita pidettiin henkilökohtaisena vähättelynä tälle maalle, koska neuvostovenäläinen Juri Gagarin oli ensimmäinen mies, joka teki avaruuslennon. Gene Roddenberry sanoi vastauksena, että "Tšehov-juttu oli meidän puoleltamme suuri virhe, ja olen edelleen hämmentynyt siitä, ettemme sisällyttäneet venäläistä heti alusta alkaen." Desiluun dokumentaatio kuitenkin viittaa siihen, että tarkoituksena oli tuoda Star Trekiin hahmo, jolla on seksivetoisuutta teini-ikäisille tytöille! Walter Koenig huomautti Star Trek: The Original Series -sarjan 40-vuotisjuhlatapahtumassa 2006 epäilevänsä Pravdaa koskevaa huhua, koska Star Trekiä ei koskaan esitetty Neuvostoliiton televisiossa. On myös väitetty, että The Monkeesin entinen jäsen Davy Jones oli mallina herra Chekhoville. Königit oli juutalaisloikkareita Neuvostoliitosta jotka Liettuassa asuessaan otti nimen Kantin kotikaupugista Koenigsbergistä. Davy Jones on merimiesten paholaisesta käyttämä nimitys. Jones jolla oli 14 hevosta kuoli floridalaisessa sairaalassa 67-vuotiaana sydäninfarktiin. 9v vanhempi Walter Koenig virnistelee vielä 86-vuotiaana lippalakki päässä.
xxx/ellauri291.html on line 167: Spockissa oli itse asiassa sitä jotain, jota kukaan esitykseen liittyvä ei ollut odottanut. Leonard Nimoy huomautti, että kysymys Spockin poikkeuksellisesta seksuaalisesta vetovoimasta nousi esiin "melkein aina, kun puhuin lehdistössä jonkun kanssa... En koskaan ajattele... yrittää käsitellä kysymystä herra Spockista seksisymbolina on typerää. Eihän sillä ole esinahkaakaan kuin nimexi. " Legendaarinen Janos Prohaska oli Antropoidi apina / Humanoidilintu.
xxx/ellauri292.html on line 388: Kiitämme Jumalaa, meidän herramme Jeesuksen Kristuksen isää aina teistä rukoilevina, 4kuulevina teidän uskostanne Kristukseen Jeesukseen ja rakkaudestanne, joka teillä on kaikkiin pyhiin 5taivaisiin teille talletetun toivon kautta, josta te olette ennalta kuulleet evankeliumin totuuden sanassa 6ollen läsnä teille, kuten myös koko maailmassa [se evankeliumi] on hedelmää tuottavana ja kasvavana niin kuin myös teissä siitä päivästä [alkaen], jolloin kuulitte ja opitte tuntemaan Jumalan armon ja totuuden.
xxx/ellauri292.html on line 467: Tästä seuraa, että tämän maailmankaikkeuden hallitsija, koska hän on hyvä, ei huolehdi pelkästään sielustamme, vaan paljon enemmän kehostamme, jolle hän on antanut kuolemattomuuden z. tahdosta riippumattoman lisääntymisen tarpeen. Koko talouden ja armolahjojen herrana, jonka hänen lahjoituksensa hyödyttää luontoamme, hän, kun he voivat arvostaa hänen armoaan, antaa heille runsaasti lisävalaistusta ikään kuin hänestä virtaavasta valosta, ja lähettää aika ajoin läheisimmän oman sanansaattajansa ihmisten pelastukseksi ja avuksi täällä alhaalla.
xxx/ellauri293.html on line 310: Minä vielä kostan miehille, jotka halveksivat sitä, mikä heille on uskottu. He sanovat sydämessään: Herra ei tee mitään hyvää, eikä hän tee mitään pahaa, ize asiassa herra ei tee paljon paskaakaan. Minä niille vielä näytän. Ylen surulliselta näytti.
xxx/ellauri293.html on line 325: Älä himoitse lähimmäisesi omaisuutta, etkä saa olla ahne. Eikä sydämesi saa liittyä ylpeisiin herrasmiehiin, vaan sinut on luettava vanhurskaiden ja alhaisten joukkoon. Mitä tahansa tapahtumia sinulle tapahtuukin, sinun on otettava ne vastaan hyvinä. Ole positiivinen.
xxx/ellauri295.html on line 239: Taas noita iänikuisia Patin symboleita sekä merkkejä. Patin olisi pitänyt perustaa postimerkkimyymälä, sellainen kuin oli Käpylän aukiolla herra Pujolla.
xxx/ellauri295.html on line 322: Kirjailija Antti Tuuri kirjoittaa Ernon läxiäisistä 2009 tuoreessa kirjassaan "Lähikuvassa Erno Paasilinna", että Tervolan kirkkoherra ei antanut lupaa pitää Erno Paasilinnan muistotilaisuutta seurakuntakeskuksessa, vaan se jouduttiin pitämään [= saatiin pitää] ortodoksisessa tsasounassa Tervolan Varejoella. Kirkkoherran perustelu oli se, että Erno ei kuulunut evankelis-luterilaiseen kirkkoon. "Kirkossa ei saa järjestää ei-hengellisiä tilaisuuksia". Kyse oli vain siitä, että kirkkotilaa kysyttiin sellaista tilaisuutta varten, jossa ei saanut olla mitään hengellistä. Siellä ei ollut muuta kuin hengetön Erno Paasilinna ja nippu muita pakanoita. Samanlainen narsisti kuin Peppu Roth joka kazoi asiaxeen orkestroida omat läxiäisensä.
xxx/ellauri295.html on line 497: Risto Aleksi Santala (18. toukokuuta 1929 Helsinki – 26. syyskuuta 2012) oli suomalainen rovasti, teologian kunniatohtori ja kirjailija. Santala opiskeli teologiaa Helsingin yliopistossa ja hänet vihittiin papiksi vuonna 1953. Hän työskenteli aluksi nuorisopastorina Helsingissä ja merimiespappina Haifassa ja toimi sitten pastorina ja opettajana Suomen Lähetysseuran ylläpitämässä hepreankielisessä Shalhevetjah-työkeskuksessa ja koulussa Jerusalemissa 1957–1968. Santala oli sen jälkeen Helsingin Raamattukoulun rehtorina 1968–1975, teki kirjallisia töitä Israelissa 1976–1986 ja toimi viimeksi 1988–1992 Joutjärven seurakunnan kirkkoherrana Lahdessa.
xxx/ellauri295.html on line 572: Fotbollen ger och fotbollen tar. Det är därför vi älskar den. Herra antoi, herra otti, kiitetty olkoon herran nimi.
xxx/ellauri296.html on line 106: 28 Ja Absalom käski palvelijoitaan ja sanoi: "Pitäkää silmällä, milloin Amnonin sydän tulee iloiseksi viinistä, ja kun minä sanon teille: 'Surmatkaa Amnon', niin tappakaa hänet älkääkä peljätkö; sillä minähän olen teitä käskenyt. Olkaa lujat ja urhoolliset." 29 Absalomin palvelijat tekivät Amnonille, niinkuin Absalom oli käskenyt. Silloin kaikki kuninkaan pojat nousivat, istuivat kukin muulinsa selkään ja pakenivat. 30 Heidän vielä ollessaan matkalla tuli Daavidille sanoma: "Absalom on surmannut kaikki kuninkaan pojat, niin ettei heistä ole jäänyt jäljelle ainoatakaan". 31 Silloin kuningas nousi, repäisi vaatteensa ja paneutui maahan maata; ja kaikki hänen palvelijansa seisoivat siinä reväistyin vaattein. 32 Niin Joonadab, Daavidin veljen Simean poika, puhkesi puhumaan ja sanoi: "Älköön herrani luulko, että kaikki nuoret miehet, kuninkaan pojat, ovat tapetut; ainoastaan Amnon on kuollut. Sillä ilme Absalomin kasvoilla on tiennyt pahaa siitä päivästä lähtien, jona Amnon teki väkivaltaa hänen sisarellensa Taamarille. 33 Älköön siis herrani, kuningas, panko sydämelleen sitä puhetta, että muka kaikki kuninkaan pojat olisivat kuolleet; sillä ainoastaan Amnon on kuollut, no hätä."
xxx/ellauri296.html on line 507: Useimmat myyjät ovat italialaisia, kuten herra Anzaldi tai Anna di Toma, 62-vuotias Etelä-Italian Apulian kaupungista, joka syöksyi päätäpahkaa köyhyyteen erottuaan ja huomattuaan, että häntä pidettiin liian vanhana päästäkseen työelämään.
xxx/ellauri298.html on line 102: Yrjö Alasimen kirjasta Doston hyvä ja paha Patti ei perustanut. Ei Stavro ollut paha, se oli onneton, silmät kyynelissä työnsi syylämunaa pikku Marjan paljaaseen. Tämä artikkeli kertoo psykiatrista. Yrjö Alanen (1860–1944) oli pappi ja kirjailija. Yrjö J. E. Alanen (1890–1960) oli teologian professori. Yrjö Alanen, ent. Näykki, (21. helmikuuta 1860 Kauhava – 20. toukokuuta 1944 Kurikka) oli suomalainen kirkkoherra, kirjailija ja historiantutkija. Alasen vanhemmat olivat talollinen Jaakko Alanäykki (Sippola) ja Valpuri Amalia Kustaantytär Ylänäykki. Yrjö Alanen oli naimisissa vuodesta 1888 Helmi Maria Karstenin kanssa, jonka veli oli uskontotieteilijä ja filosofi, tutkimusmatkailija Rafael Karsten. Koleerinen Rafuko oli vanhojen herrojen setä? Ei vaan Roope-eno, oikaisi Jönsy asiantuntijana. Yrjö Alasen ja Helmi Maria Karstenin lapsia olivat lääkintöneuvos ja Kurikan kunnanlääkäri Aarne Alanen, teologian professori Yrjö J. E. Alanen, sairaanhoitaja ja kielten maisteri Aili Alanen, oikeustieteen professori ja evankelinen maallikkopuhuja Aatos Alanen, sairaanhoitaja Aune Alanen, pankkivirkailija ja juristi Sylvi Alanen sekä professori ja historioitsija Aulis J. Alanen. Yrjö Olavi Alanen (30. tammikuuta 1927 Kurikka – 26. joulukuuta 2022) oli suomalainen psykoterapiaan erikoistunut psykiatri, neurologi ja tutkija. Hän oli Turun yliopiston psykiatrian professori. Yrjö O. Alanen on oman alansa kirjallisuuden lisäksi kirjoittanut kaksi muistelmateosta sekä teoxen Yrjö O. Alanen: Dostojevskin hyvä ja paha, 1981. Hänen väitöskirjansa aiheena oli The Mothers of Schizophrenic Patients.
xxx/ellauri298.html on line 148: Patti sanoo että sen 2. kirjan (Elämän herrat) aiheena on irtautuminen äidistä kuin abortoitu sikiö. Saapas näkee. Venepakolaiset oli oikeistolaisia. Patti ei tunne kateutta, se on vasemmiston syntiä. Paskat oikeasti Patti ja sen isoveli oli toisillensa hirmu kateita, toinen maanomistuxesta toinen herraskaisuudesta.
xxx/ellauri303.html on line 363: Naapurimme herra Pillun pikkuvolvo rekisterillä EMEE oli ilmeisesti mennyt piippuun Hulluin päivillä, sillä sitä kuletettiin kirkolta hinausauton lavetilla kohti Lahtea.
xxx/ellauri306.html on line 479: Hunnit, kuningas Attila, joka syntyi isästään Mundiuchista, rohkeimpien heimojen herra, skythien ja saksalaisten valtakuntien – ennen tuntemattomien valtojen – ainoa omistaja, valloitti kaupunkeja ja kauhistutti roomalaisen maailman kumpaakin valtakuntaa, ja heidän rukouksistaan ​​rauhoittuneena jätti tekemättä loput ryöstöstä. Ja kun hän oli saavuttanut kaiken tämän onnen suosiolla, hän kaatui, ei vihollisen haavan eikä ystävien petoksen takia, vaan kansansa keskellä rauhassa, iloisena ilostaan ​​ja ilman kivun tunnetta. Tämmöinen laaditaan Putinistakin takuulla.
xxx/ellauri307.html on line 388: Vaikka vain yksi henkilökohtaisesti tragedian kokenut saa täyden siunauksen G-d:n nimellä, kuultuaan toisen kuolemasta monet vastaavat sanomalla: "Baruch dayan ha'emet." Olet ehkä myös kuullut ihmisten reagoivan yleisesti epämiellyttäviin uutisiin lauseella "Tämä on myös hyväksi." "Jokaisella pilvellä on hopeareunus." "Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.". "Tutkimattomat ovat Herran tiet." "Herra antoi herra otti, kiitetty olkoon herran nimi." "Ottaa antaa kanankakan kantaa." "You win some and lose some. Can't win them all. You may fool all some time and some all the time but not everybody forever."
xxx/ellauri312.html on line 425:
xxx/ellauri312.html on line 760: Aussprach der Herr und die letzte Liebe, denn nie genug puhui der herra ja viime lemmestä,
xxx/ellauri312.html on line 773: Vom Angesichte des Herrn der herran kasvon alta eikä
xxx/ellauri312.html on line 854: Des Himmels Herrn, nicht, daß ich sein sollt etwas, sondern der taivaan herran, ei, etmun pitis olla jotain, vaan,
xxx/ellauri312.html on line 942: Het Masteen on temppeliherra ja ainoa pyhiinvaeltajista, joiden tarinaa ei kirjassa saada kuulla.
xxx/ellauri314.html on line 113: Ei Shane kuitenkaan, josta näkyy tulleen nimekäs rullalautturi. His normal stance is Goofy. In Shane's 2015 "Shane Goes Skate Mental" video part, Shane performed a nollie backside heelflip down the steps at Wallenberg. This is one of the most difficult tricks a skateboarder has done at this location. Shane O’Neill (n. 1530 – 2. kesäkuuta 1567 lähellä Cushendumia, Antrimin kreivikunta) oli irlantilainen aatelisherra, joka johti 1560-luvulla kapinaa Englannin ylivaltaa vastaan. MacDonnellien joukot kuitenkin hyökkäsivät petollisesti hänen kimppuunsa ja surmasivat hänet. Näin englantilaiset pääsivät eroon O’Neillista, jota he eivät itse olleet kyenneet kukistamaan.
xxx/ellauri319.html on line 266: Hän työskenteli "Telescope"- ja "Molva"-sanomalehdessä (1833-1836), joissa hänen ensimmäiset artikkelinsa julkaistiin - "Kirjalliset unelmat" (1834), "Venäläisestä romaanista ja herra Gogolin tarinoista" (1835). ). Hän toimitti "Moscow Observer" -lehteä (1838-1839). Vuonna 1839 hän muutti Pietariin, johti "Otechestvennye zapisky" -lehden kirjallisuus- ja kriittistä osastoa.
xxx/ellauri356.html on line 212: Englantilainen The Times julkaisi vuonna 1992 Barry Smithin ja useiden filosofien, mukaan lukien Ruth "Barcan formula" Marcusin, Louis Armstrongin sekä WV Quinen allekirjoittaman avoimen kirjeen, jossa vastustettiin Cambridgen yliopiston myöntämistä Derridalle kunniatohtorin arvoa. Tässä kirjeessä kritisoitiin Derridan työtä erityisesti "riittämättömyydestä selkeyden ja kurinalaisuuden standardeihin" ja mainittiin, että "monet ranskalaisetkin filosofit näkevät herra Derridassa vain syyn hiljaiseen hämmennykseen".
xxx/ellauri356.html on line 526: Hyvät naiset ja herrat, hyvät ystävät,
xxx/ellauri357.html on line 352: Ja näiden ihannemuotojen avulla, joiden avulla sielu käyttää sinkkua herraus elävien yli, meillä on diskursiivista päättelyä, aistitietoa ja älykkyys. Tästä hetkestä lähtien meillä on erikoisesti Me: ennen tätä siellä oli vain "meidän"; mutta tässä vaiheessa seisoo ME [aito Human-Principle] ylevästi tanassa Animaten puheenjohtajana. (Kyl tääkin on aika maskuliinista pohdiskelua.)
xxx/ellauri358.html on line 42: Emily Brontën vuoden 1847 tarina surkean Yorkshiren mustalais-herrasmies Heathcliffin ja hänen lapsuusvuosiensa rakkauden Catherinen välillä tuomitusta romanssista on kuvattu monta kertaa, joskaan ei koskaan niin kauniisti kuin tässä tunnelmallisessa Wyler-tuotannossa, joka menee vain niin pitkälle kuin Luku 17 Brontën kirjassa, pääosissa Laurence Olivier ja Merle Oberon, jossa esikansalainen Kane Gregg Toland tuo onnistuneesti mieleen sumun seppelöimiä englantilaisia nummia Etelä-Kaliforniassa.
xxx/ellauri358.html on line 102: Hannu Harjun peukku oli mennyt sirkkeliin ja sen tilalle oli istutettu naurumajuri. Myös Humisevassa harjussa eroottinen rakkaus ymmärretään uskonnoksi-kaiken kestäväksi, kaiken kärsiväksi, koskaan katoamattomaksi voimaksi. Romaanissa taloudenhoitaja Nelly Dean kertoo Yorkshiressa majailevalle herra Lockwoodille Humisevana harjuna tunnetun talon väen tarinan. Talon isäntä herra Earnshaw tuo matkaltaan Liverpoolista likaisen ja ryysyisen mustalaislapsen, josta tulee hänen omien lastensa Hindleyn ja Catherinen kasvattiveli. Uppiniskainen poika ristitään Heathcliffiksi ja hänestä tulee ilkeän Hindleyn inhoama vihamies ja riehakkaan Catherinen rakastama leikkitoveri. Heathcliff ja Cat herine ovat erottamattomat, ja vaikka Hindley herra Earnshaw'n kuoltua karkottaakin Heathcliffin alakertaan palvelijoiden joukkoon, opettaa Catherine hänelle kaiken sen, minkä saa itsekin oppia, ja vähän enemmänkin...
xxx/ellauri358.html on line 104: Erään heidän nussiretkensä tuloksena Catherine tutustuu läheisen Rastaantien moision väkeen, herra ja rouva Lintoniin ja heidän lapsunsa Isabellaan ja Edgariin. Heidän vaikutuxesta hankin alkaa pitää huolta ulkonäöstään ja kuinkas ollakaan Catherine suostuu hienostuneeseen ja hillittyyn Edgariin,otta sen varattomana aviomiehekseen. Kuultuaan tästa Heathcliff katma koimekse vuodeksi, kunnes palaa ja tapaa Catherinen Rasta-mansion emäntänä. Han houkuttelee Edgarin sisaren parittelemaan ja avioitumaan kanssaan päästäkseen kasikst omaisuuteen ja kostaakseen Catherinelle ja Edgarille. Cather sarastuu vakavasti, synnyttää kuitenkin Edgarille tyttären, Cathyn, mutta menehtyy pian synnytyksen jälkeen. Isabella tulee tuntemaan Heathcliffin paholaismaisen luonteen. Han karkaa saman luota ja synnyttaa pakomatkallaan pojan, Lintonin. Heathcliff ottaa Isabellan kuoltua haltuunsa Humisevan harjun halot huolimatta oppimattomista käytöstavoistaan.
xxx/ellauri358.html on line 129: Vavisuttavin, vapauttavin riitti käydään läpi Mellerin työntäessä siittimensä Connien peräaukkoon. Au! Nyt riitti, Connie parahti. Paapa tulee! Hän tunsi voitonriemua, miltei pöyhkeyttä. Maistappa mustaa makkaraa herra Melperi! Esiin köyrimääsi lämmintä sydäntä. Siinä sulle sun täydellinen, henkinen ja ikuinen lapsesi.
xxx/ellauri358.html on line 206: Kumpi ompi parempi, nuopeana väpelöidä häpyhuulilla vai estelyistä huolimatta peremmälle työntyä? Naisturpaduurin mielestä jälkimmäinen. Taisi olla samaa kaliiperia kuin Mexikon pikajunan ikäneito: turhaan herra puuhaa sekä hääräilee, täällä tehdään niinkö rosvot määräilee.
xxx/ellauri361.html on line 48: Paxu Lexa eli Leo Tolstoi (kz. albumia 137) kertoo omista kokemuxistaan teoxessa Ylösnousemus, jossa ylimystöperheen nuoriherra panee kotikartanolla piikatytön paxuxi ja antaa tälle sata ruplaa vaivan palkaxi lähtiessään taas yliopistoon opiskelemaan.
xxx/ellauri361.html on line 119: - Temppeliherrain Ritarikunta 2000 - 2005

xxx/ellauri363.html on line 103: Vaikka hän tunnisti kuvista ainakin (pääasiassa myöhemmän) Wittgensteinin, Donald Davidsonin Alasdair McIntyren, Ronald Dworkinin, Robert Brandom, John McDowellin ja erityisesti "herkutteleva herra" Richard Rortyn, Gadamer on ehkä vähemmän tunnettu, ja varmasti vähemmän arvostettu englanninkielisissä filosofisissa piireissä kuin nämä hänen aikalaisensa. Mutta hän saavutti tavattoman kunnioituxen Länsi-Saxassa.
xxx/ellauri363.html on line 472: arvokkaita tekijöitä persoonallisuudessamme, mutta omavaltaisina vahingollisia." Himo on hyvä renki mutta huono isäntä. Yleispätevä tosiasia on että varakas herrasmies on vaimon tarpeessa.
xxx/ellauri366.html on line 40: Herra Huu näki unta että jokin iso musta liukui häntä kohti ja alkoi imeä sisäänsä. Herra Huu ponnisteli vastaan minkä jaxoi, mutta mikään ei auttanut, musta tunneli oli jo niellyt hänen ruumiinsa, pelkkä pää oli enää ulkopuolella. Nyt alkoi pääkin liukua sisään. Herra Huu ponnisti kaikki voimansa vapautuaxeen, ja naps, hän eräsi omassa sängyssään, aamuerektio kädessä. Alkaa olla kevät, herra Huu ajatteli.
xxx/ellauri366.html on line 45: Pelottele mua! ole kiltti! pyytää pieni tyttö pientä herra Huuta. Mikäs siinä, saisiko olla vielä muuta?
xxx/ellauri366.html on line 47: Olen hurja herra Huu

xxx/ellauri366.html on line 52: Voisiko lapsia pelotella päivisinkin? Miltäs se tuntuisi? Herra Huu jäykistyi, prinssinnakin kykloopinsilmä kazoi Rimmaa betoninkovana. Rimma tarttui mattopiiskaan: tästä saat ja tästä ja tästä. Herra Huu itki harmista ja kivusta. Mutta pian herra Huun nulpahtanut prinssinnakki oli taas mahtavana vaikka selkää kirvelsikin Rimman lyöntien jäljiltä. Se nousi täyteen mittaansa, punoitti ja vaikutti kovin totiselta. Se tuli iholle kuin varsan turpa. Herra Huu polvistui Rimman eteen ja kiitti onneaan: kiitos Onni.
xxx/ellauri366.html on line 63: Ja sitten taas Rimman luoxi! Kun lapset pelästyivät herra Huu kasvoi 20cm lisää pituutta. Se aivan röyhistyi. Rimma lähestyi uhkaavasti. Herra Huu kutistui nopeasti yhtä pienexi kuin ennenkin. Herra Huu ojensi kalikkansa ja Rimma puristi sitä. Aii, herra Huu huusi, sillä se teki kipeää. Rimma pudotti kalikan ja alkoi nyyhkyttää. Samassa alkoi kalikka kasvaa ja muuttaa muotoaan. Mikähän siitä tulisi? (Kz. Fig 1.) Hyvä ettei siitä tullut käärmettä.
xxx/ellauri366.html on line 65: Herra Huu ruiskautti sazin omituista maitimössöä Rimman suuhun. Pysyykö tämä aina tälläsenä, Rimma kysyi. Aina kun haluat, napauta sitä tähän. Rimma tuli herra Huun viereen ja rutisti herra Huun izeään vasten niin että herran Huun henki salpautui. Minusta sinä olet kiva, Rimma sanoi. Herra Huu punastui. - Jos se kuolee nyt, se on niin punainen. - Äh, eihän ihminen siihen kuole, Rimma sanoi. Kunhan ruiskahti. Tähdistöillä on nimiä kuten Käärmeenkantaja ja Meisseli. Pahaa ei ollut ennenkö joku kexi sen. Jos kuolen tulee joku toinen herra Huu ja hänen nahkoissaan minä jatkuisin, toinen Rimma puristaisi minua, ja sitä.
xxx/ellauri376.html on line 250: Eräänä päivänä, kun herrasmies tulee kylään työasioissa pitkän tauon jälkeen, hän huomaa Akuliinan vahingossa kadulla ja päättää tehdä hyvän teon naimalla häntä naittamalla hänet. Grigorista, talonpoika Silantyn pojasta, tulee Akuliinan sulhanen, vaikka hänen perheensä on äärimmäisen tyytymätön siihen, että heidän on otettava taloonsa orpo Akuliina, ei rikas morsian. Akuliina itse yrittää pyytää mestaria peruuttamaan häät, mutta arkuudesta hän ei uskalla tehdä niin. Häät järjestetään suuressa mittakaavassa, jotta kasvoja ei menetetä, mutta häiden jälkeen Akuliinan tilanne ei parane, ja häntä lyödään, moititaan ja hänelle uskotaan vaikein työ. Akuliinan tytär Dunka syntyy.
xxx/ellauri376.html on line 393: Sukulaisten mukaan Aleksandr oli lapsuudessa erittäin hyvä keskittymään asioihin ja epätavallisen varhaiskypsä. 6-vuotiaana hän puhui sujuvasti kolmea vierasta kieltä, nuoruudessaan jo kuutta kieltä: erityisesti natiivitasoista englantia kuten Jaakko Yli-Juotikkaan bronikaveri herra X, mutta myös ranskaa, saksaa ja italiaa. Hän ymmärsi myös latinaa ja kreikkaa erittäin hyvin. Hän läpäisi kirjallisuustieteen kandidaatin tutkintoon vaadittavat kokeet 13-vuotiaana ja valmistui juristiksi 17-vuotiaana. Äiti lähetti hänet Pietarista vastoin hänen omaa tahtoaan vuonna 1818 lähetystösihteeriksi Persiaan. Dekabristina Sasha joutui tovixi Tbilisissä vankilaan mutta käänsi takkinsa ja hankki zaarille mainiot edut Persialta kolonialistisodassa.
xxx/ellauri376.html on line 439: herra N.
xxx/ellauri376.html on line 441: herra D.
xxx/ellauri376.html on line 929: Perinteinen taide on herrasväen pornoa. Näidenkin nakukuvien edessä on vuodatettu litramäärin runkkua.
xxx/ellauri379.html on line 301: Uudessa testamentissa paholaisesta käytetään toisinaan myös nimitystä Belsebul. Tämä on alkujaan kanaanilaisen jumalan nimi, joka merkitsee "Baal on herra", mutta jonka juutalaiset olivat vääntäneet pilkallisesti muotoon Baal-Sebub, "kärpästen herra".
xxx/ellauri380.html on line 158: Läsnäolevien kesken syntyi kumeaa huminaa, ja laiha kamariherra, vainajan läheinen sukulainen, kuiskutti hänen vieressään seisovan englantilaisen korvaan, että nuori upsieri oli hänen äpäräpoikansa, johon englantilainen vastasi kylmästi: Oh!
xxx/ellauri380.html on line 164: — Sallikaa minun määrätä kortti, sanoi Herman, kurottaen kättään lihavan herran takaa, joka siinä punkteerasi.
xxx/ellauri385.html on line 531: Rakkain ystäväni – White tai jotkut ystäväni tai julkiset lehdet ovat tähän mennessä saattaneet kertoa sinulle perhettämme kohdanneista kauheista onnettomuuksista. Annan vain ääriviivat. Rakas rakas rakkain sisareni hulluuden kohtauksessa on ollut oman äitinsä kuolema. Olin käsillä vain niin kauan, että sain veitsen irti hänen käsistään. Hän on tällä hetkellä hullukodissa, josta pelkään, että hänet on siirrettävä sairaalaan. Jumala on säilyttänyt minulle aistini – syön ja juon ja nukun, ja uskon, että minun tuomioni on erittäin terve. Köyhä isäni loukkaantui lievästi, ja minä jään huolehtimaan hänestä ja tädistäni. Bluecoat-koulun herra Norris on ollut meille erittäin ystävällinen, eikä meillä ole muita ystäviä, mutta luojan kiitos olen hyvin rauhallinen ja rauhallinen ja pystyn tekemään parhaani. Kirjoita – mahdollisimman uskonnollinen kirje – mutta älä mainitse siitä, mikä on mennyt ja tehty. – Minun kanssani "entiset asiat ovat kadonneet", ja minulla on muutakin tekemistä [kuin] tuntea. Kaikkivaltias Jumala pitää meidät kaikki kädessään.
xxx/ellauri388.html on line 103: Sangattomalla lennättimellä on onnistuttu sähköttämään Englannin kanaalin ylitse, Konradin isä alkoi puhua ajan mullistavista keksinnöistä, puheenaihe, jonka hän arvasi kiinnostavan jokahista noorta ihmistä. Muutamin piirtein hän loihti Toivon silmien eteen oudon, koneiden hallitseman ja mellastaman yhteiskunnan. Enteellinen oli tämä aika, joka valloitti setterin aallot Dumbledoren sanaa kantamaan, ja mahdotonta oli nähdä tämän mollistavan kehityksen lopullista tulosta. Saksassa aina valmistettiin esimerkiksi jo sokeria puusta kemian avulla ja kukapa saattoi arvata, vaikka jo muutaman vuoden kuluttua jättiläistehtaat jauhaisivat Suomen "loppumattomat" metsät sokerixi. Tiesivätkö nuoret herrat filosofit - sen hän sanoi niin "leikillisesti", ettei se voinut loukata Toivoa, että yksinomaan tämän vuoden kuluessa oli Suomeen perustettu noin neljäkymmentä uutta tehdaslaitosta! Ja että Amerikassa viljeltiin maata sadan hevosen vetämillä koneilla ja että uudet moottorivaunut saattoivat jo saavuttaa saman nopeuden kuin nopea hevonen. Ja että Wienissä suunniteltiin konetta, jolla ihmisen ajatukset voitaisiin valokuvata, ja että elektrofonin avulla saattoi pian tulevaisuudessa jokainen puhelimenomistaja kuunnella musiikkia tai esitelmiä määrätunteina päivästä!
xxx/ellauri388.html on line 105: Konrad sanoi, että juuri tuon sielua kuolettavan koneellistumisen vastapainoksi ihmisen olisi siirryttävä maalle ja elettävä yksinkertaista elämää ansaiten leipänsä kättensä työllä. Silloin herra Robert Örn sanoi lämpimästi toivovansa, että hänen poikansa osaisi Strindberginsä yhtä perusteellisesti kuin Tolstoinsa, sillä slaavilainen ja eurooppalainen sielu eivät koskaan voineet yhtyä saamatta jo syntymässä paskahalvausta. Mutta rouva Örn uhkasi vilpittömästi kauhistuen miestään - 'oj, den förfärliga Strindberg' ja alkoi kohta kertoa Strindbergin ensimmäisen puolison murheellisesta kohtalosta, hänhän asui parhaillaan Helsingissä, hän oli von Esseneitä omaa sukuaan, ja elätti itseään antamalla soittotunteja!
xxx/ellauri388.html on line 119: Arvid Järnefelt (16. marraskuuta 1861 Pulkkala – 27. joulukuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, koulutukseltaan juristi ja arvoltaan varatuomari. Elämänsä kolme viimeistä vuosikymmentä hän harjoitti maanviljelystä. Yhteiskunnallisilta näkemyksiltään Järnefelt oli opiskeluaikoinaan innokas fennomaani, mutta siirtyi myöhemmin tolstoilaisuuteen ja kristilliseen anarkismiin. Järnefeltin isä oli kenraaliluutnantti, maaherra Alexander Järnefelt ja äiti baltiansaksalaiseen Clodt von Jürgensburgin aatelissukuun kuulunut vapaaherratar Elisabeth Järnefelt. Hänen sisaruksiaan olivat Jean Sibeliuksen puoliso Aino Sibelius, taidemaalari Eero Järnefelt ja säveltäjä Armas Järnefelt.
xxx/ellauri388.html on line 520: Ei ole tapaa, joka enemmän vaatisi harjaantumista, kuin itsensä-hallitsemisen tapa. Tässä tavassa on niin paljon elämälle tärkeätä, että ainoastaan sen kehittymisen mukaan voi arvostella miehen miehekkyyttä ja naisen naisellisuutta. Osata tehdä oma minuus yhdeksi luontomme korkeimpien puolten kanssa ja alistaa sille alhaisemmat puolet, ylentää eläimellinen luontonsa oman tietoisuutensa korkeuksiin — se on se päavoima, joka antaa elämää ihmisen koko olennolle. Kuinka tämä on kehitettävä lapsessa, — siihen on jokaisen vanhemman vastaaminen, — se on jokaisen nuorukaisen asia. Tie, joka sinne johtaa, ei ole salainen eikä monimutkainen. Itsensä-hallitsemisen tapa on ainoastaan kerta kerralta tapahtuvien kieltäymysten tuote, on uudistuva voitto aistillisten vaikutinten yli, halujen tuomitseminen, velvollisuuden tunto mielitekojen keskellä. Se, joka on tämän tavan omaksensa saanut, joka voi järjellisesti hallita itseänsä ilman sairaaloista voimain ponnistusta, joka on himojensa herra, hänellä on itsessään totisen herruuden ja tosi onnen lähde.
1068