ellauri023.html on line 862: Musiikki ei koskaan lakkaa, mustat kädet yhteen hakkaa, rihkamahelmiä.

ellauri026.html on line 378: Jos miekkosella on kiero, rumahko vaimo, joka sen silmissä on Venuxen perintöprinsessa, eikö se ole ihan yhtä hyvä kuin jos se olis oikeesti upea? Tai jos joku ihailee rumaa huonosti tehtyä kalua sanoen "kaunis esine", niinkuin se olis Kaj Frankin käsistä, niin eikö se ole onnellisempi kuin ne jotka ostaa kalliita taideteoxia, eikä nauti niistä senkään vertaa? Tiedän yhden munnimisen (siis tyhmän), joka antoi nuorikolleen tekojalokivet, ja uskotteli että ne oli oikeat ja huisin arvokkaat. Mitä väliä, jos vaimo uskoi sen ja piti lasihelmiä yhtä huolella kuin oikeitakin koruja? Mies säästi pitkän pennin ja sai samat kiitoxet kuin oikeistakin helyistä.
ellauri037.html on line 702: Nopeella haulla löytyy jotain Sopen helmiä, esim. se sanoo Hegelistä "lattapäinen ääliömäinen etova lukutaidoton huijari". Ei varsin suopeaa. Tää on Sopen "tahto luonnossa" rykäyxestä 1836:
ellauri043.html on line 151: Edessäpäin aurinko tekee laskua. Pohjoinen taivas on helmenharmaa, taivaan sinisessä holvissa leviävät purppuraiset pilvet kuin jättimäinen puuhka. Auringon liekit tummenevat, asuurinväriset alueet saa helmiäisen sävyä; puskat, kivet, maa, kaikki näyttää pronssilta; ja avaruudessa leijuu kultaista pölyä, niin hienoa, että se sekoittuu valon värinään.
ellauri043.html on line 884: Ja mulla on vielä paljon muita juttuja, tiäz! Mulla on aarteita gallerioissa joihin exyy kuin mezään! Mulla on kesäpalazeja ruususäleiköistä ja talvipalazeja mustasta marmorista. Keskellä järviä suuria kuin meri mulla on omia saaria kuin vaarilla pyöreitä kuin hopearaha, kokonaan helmiäisen peitossa, joissa joet tekee musaa, lämpimien maininkien rullatessa rantaan rytmiryhmänä. Keittiöorjat poimii lintuja mun lintutarhoista ja pyytä kalaa mun sumpuista.
ellauri043.html on line 3197: Me tavattiin merenrannalla maitoa täynnä olevia koirankuonolaisia (tai haita), jotka oli palaamassa retkeltä Taprobnen saarelle. Lämpimät aallot työnsivät eteemme vaaleita helmiä. Ambra raxahteli jaloissa. Valaiden luurankoja vaaleni rantakallioiden lomassa. Maan ääressä maa kapeni kapeammaxi kuin sandaali; — ja heitettyämme aurinkoa kohti valtameren pisaroita teimme käännöxen oikeaan päin palataxemme takaisin.


ellauri043.html on line 4947: Sillä on paljon blondia tukkaa joka valuu sen olkapäille, pienet tisuset, hoikka vyötärö, laajat lantiot kuin lyyrankaaret, 2 hyvin pyöreää reittä, polvi- ja nilkkakuopat herkät; lähellä sen suuta lepattelee perhonen. Sen vartalon upeus tekee sen ympärille helmiäisenä loistavan sädekehän; ja kaikki loput Olympoxesta kylpee punaisessa aamunsarastuxessa, joka saavuttaa tuskin havaittavasti sinitaivaan korkeuden.
ellauri043.html on line 6474:

Se on kuolleenpää, jolla on ruusucorona. Se on helmiäisenvalkean naisenruumin huipussa.
ellauri046.html on line 305: Vaakun suosituxesta lainasin Pasilan kirjastosta Söören Kirkkomaan 2-osaisen niteen Enten-Eller. Wikipedian tanskankielisten sivujen mukaan se on hienointa erotiikkaa mitä tanskaxi on tehty. Ja tää on sentään maa, joka on tuottanut sellasia helmiä kuin Sexiä Syltillä ja Riemua WC-reijällä.
ellauri047.html on line 857: Ne oli kiusanneet myös isäpappaa Fredrik Wilhelmiä kovasti.

ellauri047.html on line 860: Joka inhosi ja pelkäsi psykopaatti isäänsä, Fredrik Wilhelmiä, krenatöörikuningasta.

ellauri049.html on line 519: Toute lune est atroce et tout soleil amer: on helmiäistä, kuu kauhea ja aurinko kitkerä:
ellauri070.html on line 217: was sie an sich hat. Perlen des Leids und die feinen mitä on yllä ja alla. Tuskan helmiä juu ja verhona
ellauri140.html on line 174: Avarice (M) – Representing the sin of greed, Avarice enters upon a camel covered with gold as he counts a pile of coins. Spenser describes Avarice's money obsession to be a disease; "Who had enough, yett wished every more, a vile disease, and eke in foote and hand." Skotti Roopella se ei ole synti, jutku Kroisos Pennosella ja Karhukoplan kommareilla on. Kamelin on ahdas päästä helmiäisportista, mutta mahdotonta se ei ole.
ellauri184.html on line 480: Ironista tää rahan pahennus tyypeillä jotka vaan odottelee pääsyä helmiäisportista vielä komeampiin oloihin. Ei se voi muuta olla kuin kateutta. Lällällää ne sanoo kun pohatat juuttuu kiinni kamelin perskarvoihin. Viimexi nauravat nauraa parhaiten. Kahta herraa ei voi palvella, toiselle kumartaja pyllistää toiselle. Paras olla pyllistämättä ollenkaan.
ellauri184.html on line 715: Kukko kiekui ennenaikaisesti keskiyöllä Pezkun kolmannen kiellon merkixi. Kerta kiellon päälle meni Pezkulta pupu pöxyyn Quo Vadis hetkellä kun sen piti mennä Roomaan ylösalaisin naulittavaxi. Kumpikohan hepuista kärsi enemmän? Voiko sitä verrata? Se olis utilitarismia. No pääsihän se paavixi ja helmiäisoven porzarixi.
ellauri203.html on line 673: Ja tää on muka maailmankirjallisuuden helmiä. Onkohan kriitikot kaikki pervoja ? Lukijoista iso osa ainakin. Tickled first like striped-ass baboons and then bored again. Bored-again Christians. Fabulous freaky Brothersin uudelleen lämmitys 2020-luvulla on takuulla pannukakku, paha lässähdys.
ellauri241.html on line 94: Pearls, while on land they withered and adored. helmiä, kun taas maalla he kuihtuivat ja ihailivat.
ellauri241.html on line 292: Wind into Thetis´ bower by many a pearly stair; Thesixen luolaan monien helmiäisportaiden kautta;
ellauri254.html on line 203: Копя и плавя наши перлы, Kalastaneet lasihelmiä ja vaihtaneet niitä meidän viljaan,
ellauri297.html on line 35:

Muutama musta lammas pyrkii helmiäisportista valkoisten joukossa.

ellauri302.html on line 60: One wrote Yiddish to one's mother, for the mothers of those days were not apt to understand anything else. Until S.J. Abrahamowitch was hailed as the father of Jiddisch literature. Followed by Rabinowitch (alias Sholem Aleichem) and Peretz. Sholem Ash sazaa osanottoon alakoiraa kohtaan siinä missä venäläiset mestarit. Yekelin sielu kuten tytärkin on helmiä, jotka tyhmät epäviisaasti heittää sioille.
ellauri311.html on line 643:
Lisää helmiä Quorasta

ellauri326.html on line 154: Tämä dystooppinen romaani kertoo ensin, että kapteeni van Toch, kapteeni Haddockin kaliiperin merimies, löysi Tyyneltä valtamereltä salamantereita muistuttavia olentoja! van Toch perustaa vaihtojärjestelmän, joka koostuu salamandereiden toimittamisesta veitsiin haita tuhoavien haiden tappamiseksi. Vastineeksi salamanterit keräävät helmiä ja antavat ne kapteeni van Tochille. Myöhemmin hän kutsuu rikeestuneen juutalaispojan, GH Bondyn, sijoittamaan salamanterien kuljettamiseen eri saarten välillä kerätäkseen lisää helmiä. Van Tochin kuoleman jälkeen Bondyn yritys hylkäsi helmimarkkinat myydäkseen salamantereita työvoimaksi. Tämä on kuvattu yksityiskohtaisesti romaanin toisessa osassa, joka on suunniteltu eräänlaiseksi lehdistökatsaukseksi ympäri maailmaa julkaistuista salamantereista ja esittelemään näitä eläimiä tieteellisestä, kaupallisesta ja eettisestä näkökulmasta.
ellauri326.html on line 192: Se alkaa seikkailutarinana äänekäs ja kiroileva kapteeni (jopa malaijiksi). Jon van Toch löytää kahden merenkulun loukkauksen ja lukijan kolmen naurunpurskeen välissä tapa-poikansa, eräänlaiset hybridi- ja kaksijalkaiset salamanterit, jotka kykenevät oppimaan puhumaan, kalastamaan helmiä ja toimimaan haiden ravinnoksi. alue. Vastineeksi veitsistä ahnean hain tappamiseksi ja osterien avaamiseksi rauhallinen tapapoika kerää helmet hollantilaisen puolesta. Yhdistys on yhtä epätodennäköinen kuin hedelmällinenkin.
ellauri341.html on line 29:
Täävoi Purra (äärimm. oik.) kääntää toisenkin posken Hierosalemin helmiäisportilla. Hiero sinne hässöy.

ellauri349.html on line 710: Lokakuussa 1997 kiuruveteläinen Heikki Peltola (1952-) perusti valmennusyritys Nostetuotanto Oy:n yhdessä filosofi Esa Saarisen kanssa. Hän on toiminut myös Saarisen managerina. Tuhat tulimmaista! Heikismin helmiä. Kehittyvä kauppa. Kauppa se on joka kannattaa.
ellauri373.html on line 272: Vuonna 1922 vaino voimistui ja otti uusia muotoja. Varojen etsimisen verukkeella nälkään näkevän väestön auttamiseksi noudatettiin asetusta kaikkien kirkoiden ja luostareiden kaikkien kallisarvoisten koristeiden ja arvoesineiden takavarikoimisesta . Neuvostoliiton julkaisuissa julkaistujen tietojen mukaan 15. toukokuuta 1922 mennessä 48 provinssin talousosastot saivat kirkoilta takavarikoituja arvoesineitä : kultaa 700 puutaa hopeaa 17 961 puutaa, timantteja 33 796 kappaletta, helmiä 3 puutaa, 15 80 000 jalokiveä, 28 kiloa esineitä, joissa on timantteja, helmiä ja muita kiviä.
xxx/ellauri139.html on line 353: His rosary, and while his frosted breath, Kun se laskee rukousnauhan helmiä,
xxx/ellauri174.html on line 359: "Eikö hän ollut ihana lapsi, rakas herra?" sanoi Edison. Hei! Hei! Kaiken kaikkiaan ystäväni Edward Andersonin intohimo ei ollut käsittämätöntä. - Mitkä lantiot! miten kauniit punaiset hiukset! poltettua kultaa, todellakin! Ja tuo iho niin lämpimästi kalpea? Ja ne pitkät silmät niin ainutlaatuiset? Nämä pienet kynnet ruusun terälehdissä, joissa aamunkoitto näyttää itkeneen, niin paljon ne loistavat? Ja ne kauniit suonet, jotka näyttävät itsensä tanssin jännityksen alla? Se käsivarsien ja kaulan nuorekas hehku? Se helmiäishymy, jossa märät kiilteet leikkivät kauniilla hampailla! Ja tuo punainen suu? Ja nuo kauniit kullanruskeat kulmakarvat, niin hyvin kaarevat? Ne sieraimet niin terävät, tärisevät kuin perhosen siivet? Tämä tiukan täyteläinen liivi, josta vihjasi nariseva satiini! Nuo jalat niin kevyet, niin veistokselliset? Nuo henkisesti kaarevat pienet jalat? ―Ah!… Edison päätti syvään huokaisten, luonto on kaunis kaikesta huolimatta! Ja tässä on pala kuningasta, kuten runoilijat sanovat!
xxx/ellauri177.html on line 200: Ja hän nauroi, kaikuvammin, helmiäisasteikoilla pienten huilun sävelten, erittäin korkeiden sävelten, jotka hukkuivat matalien äänten hidastumiseen. Se oli loputonta naurua, kurkun kohinaa, sointia, voitokasta musiikkia, heräämisen ahkeruuden juhlimista. Kaikki nauroi, tuon naisen kauneudesta ja rakkaudesta syntynyt nauru, ruusut, tuoksuva puu, koko Paradou. Siihen asti suuresta puutarhasta oli puuttunut viehätys, armon ääni, joka oli puiden, vesien, auringon elävä ilo. Nyt suuri puutarha oli varustettu tällä naurun viehätysvoimalla. -- Kuinka vanha olet? kysyi Albine sammutettuaan laulunsa kehrättyyn ja kuolevaan säveleen. Buahhahhaa. Hehe. He. No. "Lähes kaksikymmentäkuusi", vastasi Serge. Hän ihmetteli. Miten? "Tai" Mitä! hän oli kaksikymmentäkuusi! Hän itse oli melko yllättynyt, että vastasi siihen niin helposti. Hänestä tuntui, ettei hänellä ollut päivää eikä tuntiakaan. -- Ja sinä, kuinka vanha olet? hän kysyi vuorotellen. - Olen kuusitoista vuotias. Ja hän lähti, kaikki eloisa, toistaen ikänsä, laulaen ikäänsä. Hän nauroi 16-vuotiaaxi erittäin hienolla naurulla, joka virtasi kuin vesipisara, hänen äänensä vapisevassa rytmissä. Serge katseli häntä tarkasti ja ihmetteli naurun elämää, joka loisti lapsen kasvoilla. Hän tuskin tunnisti hänet, hänen poskissaan oli kuoppia, hänen huulensa kaareutuivat, ja hänen suunsa oli kostea vaaleanpunainen, hänen silmänsä kuin sinisen taivaan palaset, jotka loistivat tähden nousevan. Kun hän nojautui taaksepäin, hän lämmitti häntä nauraen turvonneella leuallaan, jonka hän nojasi hänen olkapäälleen. Hän ojensi kätensä, hän katsoi niskan taakse mekaanisella eleellä. Oisko siellä parasta ennen päivä tatuointia? Ihanko se oli oikeasti sakkolihaa? Nam! Missäs se setä on tälläaikaa kupannut? Taasko verannalla pössyttelemässä piippua?
xxx/ellauri177.html on line 369: Äänet olivat tulleet selvemmiksi. Puutarhan eläimet puolestaan ​​huusivat heitä rakastamaan toisiaan kuin aikuistuneet bambit Disneyn Bambi-leffassa. Rumpali rummutti puunrunkoa. Cicadas lauloi hellällä kuoliaaksi. Perhoset levittävät suudelmia siipien räpyttäessä. Varpusilla oli hetken mielijohteisuutta, sulttaanien hyväilyt kulkivat innokkaasti seragion keskellä. Kirkkaissa vesissä kuului kutuaan auringossa olevien kalojen pyörtymistä, sammakoiden kiihkeää ja melankolista huutoa, koko salaperäinen intohimo, joka oli hirviömäisesti kyllästynyt kaislikoiden harmaaseen tylsyyteen. Metsän syvyyksissä satakielet huusivat nautinnon helmiäisnaurua, polttarit uljasivat, humalassa sellaisesta himosta, että he kuolivat väsymykseen lähes supistuneet naaraat. Ja kallioiden laatoilla, harvoin pensaiden reunalla, käärmeet, solmitut kaksi kerrallaan, sihisivät hiljaa kaxihaaraisine kyrpineen, kun taas suuret liskot haudivat munia, niiden selkärangat värähtelivät lievästä hurmiosta. Kaikkein syrjäisimmistä kulmista, auringonpaistetta, varjossa olevia reikiä, nousi eläimen haju, lämmin yleisestä urasta. Kaikessa tässä kuhisevassa elämässä oli lapsellista jännitystä. Jokaisen lehden alla sikiöi hyönteinen; jokaisessa ruohotumpussa kasvoi perhe; lentävät kärpäset, liimattuina toisiinsa, eivät odottaneet laskeutumistaan ​​lannoittaakseen. Näkymättömät elämän palaset, jotka asuttavat ainetta, aineen atomit itse, rakastivat, pariutuivat, antoivat maaperälle herkullisen liikkeen, tekivät puistosta suuren haureuden.
xxx/ellauri233.html on line 280: Huhtikuussa 1600, yli 19 kuukauden merellä olon jälkeen, 23 sairaan ja kuolevan miehen miehistö (100 matkan aloittaneesta) toi "Hyväntekeväisyyden" ankkuroimaan Kyūshū -saaren edustalle Japaniin. Sen rahti oli säälittävät yxitoista kauppatavara-arkkua: karkeaa villakangasta, lasihelmiä, peilejä ja silmälaseja; ja metallityökalut ja aseet: naulat, rauta, vasarat, yhdeksäntoista pronssista tykkiä; 5000 tykinkuulaa; 500 muskettia, 300 ketjulaukkua ja kolme arkkua täynnä postitakkeja.
xxx/ellauri235.html on line 242: Full many a gem of purest ray serene, Täynnä monia helmiä puhtaimman säteen seesteistä,
xxx/ellauri306.html on line 225: hänen tutkimusmatkansa, alkuperäiskansojen keskuudessa kokemastaan ​​sosiaalisesta noususta amerikkalaisena varhaisen nykyajan ihmisenä, jolle henkilökohtainen kunnia oli tärkeä arvo, että työelämän tekijänä, kauppiaana, joka osallistuu aikakauden kaupallisiin projekteihin. Radissonin elämää ja kirjoituksia on tulkittu monista eri näkökulmista. Monet ranskalaiset kanadalaiset 1900-luvulle asti hyväksyivät hänen ranskalaisten aikalaistensa tuomion, että hän oli Ranskan petturi. Coureur des bois ( ranska: [kuʁœʁ de bwɑ] ; l.  '"metsän juoksija"') tai coureur de bois ( ranska: [kuʁœʁ də bwɑ] ; monikko: coureurs de(s) bois ) oli itsenäinen yrittäjä Kanadalainen ranskalainen kauppias, joka matkusti Uudessa Ranskassa ja Pohjois-Amerikan sisäosissa, yleensä käydäkseen kauppaa ensimmäisen kansakunnan kansojen kanssa vaihtamalla erilaisia ​​eurooppalaisia ​​esineitä kuten lasihelmiä turkixiin ja turkista tappiin.
35