ellauri005.html on line 115: Viihdyn täällä nyrkin ja hellan välissä.
ellauri011.html on line 709: sit saarnaajat niinkuin Johansson, evankelistat hännänhuippuna aliupseereina ja sisäänheittäjinä. Oliko Emil Korjus evankelista? Se korjasi Rauhiksen puuhellan, se oli muurari. Laittoi sinne tiilenpuolikkaan. Ehkä se oli voimankäyttöä. Ainakin sillä oli hyvää tietoa. Elämän puusta pudonnutta.
ellauri025.html on line 411: Rähmäiset runkut muualla pyyhi, ei äärellä hellan.
ellauri043.html on line 2805: Se on ylimmän kerroxen asukkaan ääni! Sillä tonttu iki-iäkäs sun jumala on tuli. Ja kaikki luomiset lähtee tän hellan purskahduxista.
ellauri189.html on line 583: Alkuasukkaille tulenteko oli vaivan takana mutta jokapäiväinen apinaleipä tippui suuhun suoraan puusta. 1800-luvulla hellan sytytys oli helppoa kuin heinänteko Lucifer-tikuilla mutta leipä kiven takana. Tänäpänä ei tarvi tulta enää mihkään eikä leipääkään, kun on valmisruokaa kaupassa. Kuha on luotto kunnossa.
ellauri240.html on line 471: Naisten tasa-arvo islamissa tarkoittaa, että miehen tulee kohdella vaimojaan tasapuolisesti. Rumempiakin pitää bylsiä ainakin välistä. Suomessa nainen vapautettiin miehen holhouxesta vasta 1900-luvulla väljempään asemaan hellan ja nyrkin välissä.
ellauri443.html on line 248: Skunkilla on essee Edit Whartonista eli Pussy Jonesista, josta mullakin on paasaus niinkin aikaisin kuin albumissa 84. Kazotaampas mitä haisunäädällä on lisättävää siihen. Puhe on tiätysti niteestä Viattomuuden aika vlta 1919, jolloin Pussy-Eetit oli 57vee. Viattomuuden aika oli 1870-luku (anglosaxissa, ranut ja sakut oli luku sinänsä). Kuulostaa että näätä on ihan mielissään siitä että uusrikkaat tallasivat vanhan New Yorkin säätyläiset liiskaxi. Joo skunkki kokee Pussyn ristiinsuihkintateeman izelleen kovin tutuxi. Perse-elämä ei ole vapaata, tradwifet ovat miehen hellan ja lasten orjia. Skunkki kertoo että Eetitille izelleen kävi justiinsa vastoin päin: se ei päässyt naimisiin jonkun Steven kaa (varmaan kun oli lepakko) ja otti sitten väkisten ton Whartonin.
xxx/ellauri104.html on line 792: Lyhyesti sanoen se on moderneista naisista toissa vuosisadan vaihteessa käytetty voimasana, jolla niitä koitettiin Freudin voimin pitää hellan ja nyrkin välissä. Kohtua käytettiin tässä vain vitun peitesanana. Hysteriadiagnoosit ampaisivat kasvuun 1800-luvun lopulla Sigmund Freudin keksimien teorioiden saavuttaman suosion myötä. Myöhempi tutkimus on paljastanut, että moni Freudin hysteriapotilaista sairasti todellisuudessa somaattista sairautta, jolle Freud kehitti psykoanalyyttisen selityksen. Eräs "hysteerisistä" vatsakivuista kärsinyt Freudin potilas kuoli myöhemmin vatsasyöpään, mutta Freud ei koskaan kyseenalaistanut kyseiselle potilaalle antamansa diagnoosin osuvuutta. Sillä oli sitten molemmat, Freud sanoi tehden rabbityyppisen olankohautuxen, valitettava sattuma.
xxx/ellauri126.html on line 654: Voimme tarkistaa läsnäolon tilan kuin sykemittarilla missä tahansa: ollessamme ostoxilla tai työssä, urheillessa ja alapesulla, hellan ja nyrkin välissä ja helliessämme izeämme.
xxx/ellauri201.html on line 62: Hyväkäytöksinen ja rauhallisen varma oli tämä Isokukko-Uljas kaikissa otteissaan. Kyllä se monta kertaa kantoi minulle painavan ves’ämpärin tai työnsi isomman vesisaavin kelkalla kaivolta ovelle, kantoi vielä sisäänkin. Eino ei niitä asioita huomannut, sitä sai aina käskeä ja muitakin miehiä. Kyselivät sitten iltasilla tuvassa, mistä Uljas oli kotoisin. Hämeestähän se kuulemma oli. Kysyivät, oliko sillä heila tai peräti eukko jossakin, ehkä aviolapsiakin, aviottomista lehtolapsista puhumattakaan. Siihen Uljas myhäili, että eukko on ja hyvä onkin. Lapsiakin oli siunaantunut jo seitsemän, nuorimmainen syntyi menneenä kesänä, poikalapsi oikein. Nuoret naimahaluiset miehet vaan lisää kyselivät, että mitenkäs sitten ne lehtolapset. Kai niitäkin oli maalimalla olemassa, niin kuin jokaisella kunnon metsätyömiehellä ja tukkipojalla tiedettiin olevan. Nosti se sellainen miehen arvoa kummasti. Isokukko-Uljas hyvillään naureskeli, että onhan sitä niitäkin tullut alulle pantua, kun oli niin mieluisaa puuhaa se lapsenteko. Miehet nauraa hekottelivat omaan tapaansa, minullakin veti suu hymyyn, mutta käännyin hellan puoleen, etteivät nähneet.
xxx/ellauri251.html on line 112: Veljien kuolema sai Meleagroksen äidin Althaian pois tolaltaan. Kohtalottaret olivat määränneet Meleagroksen syntyessä, että poika elää vain niin kauan kuin erityinen puupala. Heti kun silmä vältti, pojan äiti sieppasi puun tulesta, kastoi sen veteen ja kätki vuosikausiksi. Karjunmetsästyksen päätteeksi poikaansa vihastunut Althaia aiheutti Meleagroksen kuoleman: hän haki taikahalon kätköstään ja heitti sen hellanpesään. Puu paloi loppuun ja kulutti samalla miehen elinvoiman. Myös Althaian elämä päättyi pian tämän jälkeen. Yhden version mukaan jostain ilmestyi toinen suuri metsäsika, joka talloi naisen kuoliaaksi. Mitä vittua, mezäsika? Mäyriäkö tässä oltiinkin mezällä? Oliko Atalante joku mäyräkoira vai?
xxx/ellauri286.html on line 169: Se oli itsestään selvää: näistä asioista ei kirjoiteta aivan samalla tavalla kuin katua ei ylitetä, kun suojatien valot ovat punaiset, eikä kättä laiteta hellan levylle, jos se on päällä.
xxx/ellauri422.html on line 199: Espoolaiset yläkoulun mamupojat peukuttavat vierasvoittoisesti Andya. Tyhmät pojat älyävät että miesvallan toivo on itkupotkunyrkeissä. Naiset on saatava ahistetuxi takaisin hellan ja nyrkin välille.
13