ellauri009.html on line 857: lyö heikompia, käyttää kätyreitä, oottaa taustalla,

ellauri012.html on line 328: Älä mutustele liian ankarasti omaa tunne-elämää, vaan opi virheistä ja neuvo heikompia siskoja; sääli niitä omien vikojesi tähden. Ja jos luonto kerran kuussa kiusaa sua levottomilla ajatuksilla, pakene ristin juurelle ja pyydä sieltä apua, sieltäkin löytyy säännöllistä verenvuotoa aina uudelleen delppaavan jumaluuden jalkain välistä. Kun komennat uskonjärjestöä, älä nöyristele, saathan käskeä kunigattaria, käske myös omaa persettä. Punastu pienimmästäkin haksahduksesta. Muista että alttarin juurellakin uhrataan makuulla oleville hengille, ja kaikkein mieluisin suitsuke on niille nunnan nännit. Jos olet oppinut maailmalla rakastelemaan, säästä se nyt jesselle. Kadu kaikkia maallisia nautintoja. Joo joo, syytä kaikesta vaan mua, jos tuntuu siltä, mähän ne sulta ryöväsinkin.
ellauri014.html on line 434: Britin tultua voidaan taas pohtia syntyjä syviä. Rusakko panee Julkun suuhun totuttua perse ja anus folklorea: kaksinaismoraali on ihan luonnon mukaista, koska sukupuolet on keskimäärin erilaisia. Mut mix naiset jää siinä aina tappiolle, on niitä heikompia astioita? Siinä on jotain hyvin kyseenalaista. Haiskahtaa voimaperäisesti omanvoitonpyynniltä.
ellauri029.html on line 505: jotka olimme valmiita peukuttamaan heikompia naisia,

ellauri080.html on line 1054: Artikkeli osoittaa myös pari Bylsimän päätöxentekokämmiä. Aikaisin pronssiottelussa Suomen kanssa (jonka Suomi siis voitti, hyvä Suomi! Kuinka noloa, U.S. joukkue lähti jäältä ihan häntä koipien välissä), Bylsimä valizi epähuomiossa Suomen joukkueen Saku Koivun lämäämään rangaistuslätkäyxen, joka olisi lisännyt paljon pelin liikevoimaa jos se olis tehnyt oman maalin. Ei vaitiskaan, se valizi Patrick Kanen joka oli ihan hasbeen tämmöisissä lätkäyxissä. Se ois voinut valita tämän artikkelin kirjoittajan langon Zach Parisen, tiimikapteenin jolla on takanaan pelkkiä menestyxiä. Bylsmää hämäsi ilmeisesti saatavuusheuristiikka (? eli Kane oli siinä lähinnä, tai se oli ainoa jonka nimen se sattui muistamaan). Sitä vaivas myös selektiivinen kylmyys: sillä ei ollut tilastoja sylissä, eikä se koskaan oikein ollut tykännyt röyhkeästä Zachista, eikä sen pahasuisesta langosta. Jos Bylsimä olis ollut rationaalinen eikä noin helkkarin dundeellinen, se olisi voinut erittelevästi valita joukkueen parhaan "ampujan". Se ei siis ollut tarpeexi laskelmoiva. Sen lisäxi, toisin kuin menestyneempi Kanadan sohva, se ei koskaan muuttanut joukkueen viivoja tai pelitapoja. Röyhkeä Zach mainizikin tän syyxi tiimin tappioihin, varmaan pahasuisen langon neuvosta. Bylsimä oli siis liian laskelmoiva. Bylsimä lankesi myös pariin vanhanaikaiseen päätöxentekovinoumaan, ihan alkeisjuttuja. Se oli menestynyt heikompia vastustajia vastaan ja oli kuin ylpistynyt sirkka, luuli izestään ihan liikoja. Siitä se otti konfirmaatiovinoumaa loppupeleissä. Se ei tajunnut mikä nytte meni pieleen, jos se olis sen tajunnut, lopputulos oisi voinut olla toinen. Jos ne ei ois hävinneet Suomi-ottelua, ne olis voineet voittaa ehkä pronssin. Mutta Bylsimä ei ottanut opixeen, ei nöyristynyt Zachille ja sen langolle ja kazo miten kävi. Olis pitänyt noudattaa parempaa strategiaa, mennä ize mailan kanssa jäälle pelaamaan ja taklaamaan Saku Koivua. Zachista ja Kanesta ei ollut mihinkään.
ellauri112.html on line 149: II Toisessa pääteoksessaan, »Ihmisen polveutumisessa», (1871) johtui Darwin itsestään kiinnittämään huomionsa luonnon inhimillisempiin piirteisiin ja tuomaan niitä esiin. Olihan nyt todistettava, että ihmisen ja eläinkunnan välillä ei ole mitään ylipääsemätöntä kuilua, että ihmisellä eläimistön pisimmälle ehtineitten joukossa on verrattain läheisiä sukulaisia. Ihmisellä on, kuten tunnettu, yhteiskuntaelämää ja määrättyjä sosiaalisia hyveitä. Siis täytyy myös korkeimmilla eläimillä olla ainakin alkeita tämänsuuntaisiin ilmiöihin. Mikään ei ollut helpompaa osoittaa. Että lukuisat eläimet elävät joukossa, pyytävät saaliinsa yhdessä, asettavat yhteisiä vartijoita ja vaaran tullen taistelevat yhteisesti vihollista vastaan, voimakkaitten urosten suojellessa heikompia naaraita ja poikasia, se voidaan nähdä lukemattomissa tapauksissa. Nämä joukoissa elävät eläimet osoittavat usein mitä suurinta uskollisuutta »yhteiskuntaansa» kohtaan. »Lajien synnyssä» oli Darwin väittänyt, että »olemassaolon taistelun täytyy aina olla ankarimman samaan sukuun kuuluvien yksilöiden välillä». Nyt kiinnittää hän huomiota siihen, kuinka usein tapahtuu, että saman suvun jäsenet auttavat toisiaan elämäntaistelussa. Meneepä tämä auttavaisuus toisinaan tuollepuolen suvun rajojenkin. Esimerkkejä löytyy taaskin lukuisia.-- Yhteiskunnallisen viettinsä ovat ihmiset epäilemättä perineet apinan kaltaisilta esi-isiltään, sillä se löytyy alhaisimmillakin heimoilla. »Kolme vangittua patagonialaista meni mieluummin kuolemaan, kuin ilmaisi toveriensa sotasuunnitelman; he antoivat ennemmin ampua itsensä, toinen toisensa jälkeen.»
xxx/ellauri187.html on line 549: Pelko ja toivo on heikompia, duaalisia modaliteetteja uskolle, joissa on mukana myös preferenssit. Pelkään että p tarkoittaa että uskoni kannalta on mahdollista mutta ikävää että p. Vastaavasti toivo, paizi että haluaisin sitä. Will to believe tarkoittaa: tahdon että p implikoi uskon että p, eli uskon mitä toivon, vaikka ehkä pelkäänkin päinvastaista. Se on kyllä peleissä yleensä häviävä strategia, pitäis käyttää minimaxia. Keppi ja porkkana, molempia on aasin hyvä saada, kuten äskeinen psalmi 119 terotti.
xxx/ellauri306.html on line 139: Ethän ole aiheuttanut toisten ahdinkoa, olit vaan niitä parempi, vahvempi, nopeampi, ahneempi. Sori vaan, ehdin ensixi. Surkimuxetkin ovat oman ahdinkonsa seppoja. Mixi olivat huonompia, heikompia, hitaampia, auliita? Syrjäytyneet ovat syyllisiä omaan tilaansa. Köyhiä ja konnia saa ja pitää vihata, parempi ne olis kyselemättä ampua kuin pitää vankiloissa kalliilla.
8