ellauri045.html on line 175: vasen-oikea, haves-havenots 1-ulotteisesta skaalasta.

ellauri080.html on line 1038: Vaikka apinat usein mieluummin työskentelee niiden kaa joilla on samanlaisia luonteenpiirteitä ja ihanteita, biodiversiteetti tarjoaa mahdollisuuxia talentin lisäyxeen, ymmärryxeen ja luovuuteen, ja voi olla kriittistä ryhmän tai yhtiön menestyxelle. (Tää on muuten hyvin totalitäärinen ajatus, puhdasta fasismia! Tää ei ihan ole vanhan koulun villin lännen freedom-ajattelua! Sixkai Disneyn pitää sitä näin paljon termentää.) Biodiversiteetti jakautuu tavallisesti kahdelle tasolle (the haves and the havenots? Väärin arvattu - ) syvärakenteen diversiteettiin ja syvärakenteen diversiteettiin, kuin Chomskyn kieliopissa. (Kompetenssiin ja performanssiinko, missä ylärakenteella on se kompetenssi ja alarakenteelta odotetaan performanssia? taas väärin!) Pintatason diversiteetti heijastaa eroja apinoiden välillä jotka on helposti havaittavissa, kuten sukupuoli, ikä, rotu, entisyys, uskonto ja vammaisuus. Syvätason diversiteetti tarkoittaa niitä eroja joita on vaikeampi erottaa ja mitata, kuten luonne, uskomuxet, asenteet, arvot ja työskentely- sekä ajattelutavat. Biodiversiteetin tarkoitus on synnyttää kilpailua, ja tää kilpailu voi olla joko tuottoisaa tai luovaa tuhoa. Kielteiset kärhämät joita joskus nousee biodiversiteetin vuoxi... (Höpsis, tää on nyt ihan epäekologista! Useimmat kiistat on reviirikiistoja, joita tulee nimenomaan epädiversiteetistä, samassa ekolokerossa hääräävien rajakahakoista rajallisten resurssien äärellä.) ... niin että apinat ei tahdo työskennellä sekarotuisissa ryhmissä, sekä pinta- että syvätasolla. (Toisenrotuiset yleensä ajattelee myös hölmösti, vammasista puhumattakaan.) Kuiteskin, kun niitä hyvin höykytetään, kummallakin lailla diverssit tiimit on avain tuottavuuden lisäyxeen, kikyloikkaan, ja tiimin ongelmien ratkaisuun.
ellauri094.html on line 221: Archaeological excavations and surveys have enabled the population of Judah before the Babylonian destruction to be calculated with a high degree of confidence to have been approximately 75,000. Taking the different biblical numbers of exiles at their highest, 20,000, this would mean that only about the fattest 25% of the population had been deported to Babylon, with the remaining 75% of havenots staying in Judah. Although Jerusalem was destroyed and depopulated, with large parts of the city remaining in ruins for 150 years, numerous other settlements in Judah continued to be inhabited, with no signs of disruption visible in archaeological studies.
ellauri096.html on line 446: Jätetään tää spagettivyyhti tähän kuin Sammeli portinpieleen lähtiessään lenkille. Siihen palataan alempana paasauxessa "kermaperseet ja havenots" alempana kuin koira oxennuxelle.
ellauri096.html on line 606:

Kermaperseet ja havenots


ellauri349.html on line 600: Ja sit tää "ylöspäin" ja "alaspäin". Hyvinkään kultahatusta on tullut vitun luokkatietoinen: majesteetit vs. suorittajat, julkkixet vs. tavixet, käskijät ja käskettävät, haves vs. havenots. Pääasiassa julkkisnimien pudottelua tai sitten Runeberg-Disneytyyppisten Sven Dufvien ym. eleettömien mestareiden falskia hehkuttelua. Tässä teille "ilmaisia" ruusuja. Taputetaan uhrautuville hoitajille ja jaetaan niille banaanit. Eturivissä päällikköä kantavat stm. Hönö ja korpraali Markus Similä, Napakympin ensimmäinen juontaja ennen Kari Salmista. Nyt taisi Eskiltä herahtaa taas kyynel silmään. Suomalaista tasavertaisuusajattelua, jossa Hyvinkään onnen kerjäläisestä voi tulla valssikuningas. "The Nokia Way." Kaikki tietävät paikkansa, bemaria ei jätetä. "Johan Similä" episodi on tästä karmaiseva esimerkki. Mieleen tulee Bonesin viemäreissa asustanut musta veteraani, jolle valkonaamat ostivat kiitoxexi taskulampun ja muovikassillisen punaleimatuotteita. Oma moka, oma valinta. Sinne se jäi halailemaan muita mutiaisia. Johan oli Similän arkun ympärillä kunniavartio ja Suomen liput. Valo täytti pojan sydämen. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Mannerheim-ristin ritarin nro 78 perustelut kuuluvat:
ellauri353.html on line 256: Tämä näiden kyykäärmeen sikiöiden paperback, joka oli New York Times bestseller ja Book of the Month tultaessa kasarille - E. Saarisen mielivuosikymmenelle - löytyi Emmauxen takahuoneesta hintaan 0.50 egeä. Miltonista on iso paasaus jo albumissa 87. Miltonin neronleimauxesta on paasaus "Kermaperseet ja havenots" albumissa 97. Ja se on tämä: stagflaatio on torjuttavissa jakamalla rahat kermaperseille! Köyhät kiristäkööt suolivyötä ja nuolkoot näppejään! Rikkaat varistavat telle muruset jos jää yli, jos olette siivosti, ja jos huvittaa. Kannessa Milton harkizee lahjottaako lyijykynä köyhille. Nääh, niistä tulisi vaan laiskoja.
xxx/ellauri218.html on line 115: “That’s not what war is like now. Now the way to win a war is to waft wads of dollars to the havenots and then sit back and watch while they do the dirty job."
8