ellauri012.html on line 832: Klaanit ja konekiväärit ei sovi yhteen. Heimomeininki perustuu tehottomaan talouteen, se toimii vaan kamelien ja sapelien voimalla. Nyt kun päästään teollisesti tappamaan, vuotaa veri liian vuolaasti. Rajakärhämistä tulee sisällissotia ilman rajoja. Ennen kärhämöitiin ensin ja mentiin sitten ristiin naimisiin. Nyt se ei enää tule kyseeseen. Verivihollisista jää vaan verisiä kasoja. Omat lehmät purevat. Siyad Barren joukkohautoja ja ruumisröykkiöitä löytyy Hargeisasta.
ellauri030.html on line 551: Schopenhauer tarkoittaa kai lapionheiluttajaa. Kaivoikohan ne ennen hautoja. Suku oli noussut kauppamiehixi. Artun lahjat (muut kuin ahneus) tais tulla äidin puolelta.
ellauri039.html on line 368: Puleerattuja kiviä, kalkittuja hautoja. Naisten murattiliigan kärkijoukkue.
ellauri043.html on line 2428: Onpa ilma raikasta koleana yönä keskellä hautoja! Mä on niin kylästynyt polstareiden pehmeyteen, arkiryskeeseen, auringon riätämiseen!

ellauri051.html on line 1045: 456 Sea of the brine of life and of unshovell'd yet always-ready graves, 456 Meri elämän suolavettä ja lapioimattomia, mutta aina valmiita hautoja,
ellauri097.html on line 509: Gilamesh ja Enkidu ei olleet ainoita. Muinanen Kreikka ja Rooma suosi samansukupuolista sexiä. Se on turvasexiä. Esim Herkkules ja Akillees, ja Sappho ja lättänenä Plato. Koko Aasia ja lähi-itä on täynnä hinaajia, esim kunkku Daavid ja sen Joonatan ja Tarsoxen Paavali. Kiinalaiset eivät sylkässeet kuukuppiin nekään. Aahrikassa hovimiesten Khnumhotep and Niankhkhnum hauta on vanhimpia homohautoja muinaisten faaraoiden ajalta. John Boswell (oliko sekin gay?) on kirjottanut kuinka esimodernisssa Europassa sekä katolinen ja ortodoxinen kirkko siunasi samansukupuolisia liittoja hyvin samanlaisin menoin kuin nykyiset uskonnolliset heteronormaalit häät.
ellauri153.html on line 53: tuntematon sotilas, ainoa käsite, jolle on hautoja
ellauri162.html on line 367: Où l'eau creuse des trous grands comme des tombeaux. Mihin vesi uraa isoja koloja kuin hautoja.
ellauri163.html on line 470: Niin. Tuo on melko kummallista, sillä paljon vanhempiakin hautoja kuin pari tuhatta vuotta tunnetaan kyllä paljon, ja paljon vähäisemmille miehille niitä on kyhätty.
ellauri188.html on line 162: Kun reviirit laikuttuvat: jossain ravintoa on paljon kuten Ukrainassa, jossain vähän kuten Aahrikassa, alkaa ihmispesä parveilla. Keräännytään taas pesiin pörräämään, luodaan ampuma- ja joukkohautoja, rakennetaan barrikaadeja ja aletaan kaivaa maxiimeja jemmasta. Isänmaallisuus on hienoa, patriootit sankareita, altruismi nostaa jälleen rumaa päätänsä.
ellauri242.html on line 113: Tapahtumapaikka: Kristuksenkirkko Nidarosissa. Kummallakin puolella kammiohautoja; keskellä laattiaa Harald Gillen hautakivi. Etualalla kaksi jykevää pylvästä, jotka kupua kannattavat; vasempaan on kolme ristiä piirretty, oikeassa on merkki AV sinisirkkusilla seppelöittynä. Kaukana peräalalla pääalttari. Alttaritaulun päällä kultainen arkku, jota päivä kuorin monivärisistä akkunoista valaisee. Käytävän keskikohdalla kynttiläkruunu.
ellauri278.html on line 328: 12 km Katynista itään, Dneprin oikeaa rantaa pitkin, sijaitsee yksi Venäjän suurimmista arkeologisista komplekseista - Gnezdovo, joka sisältää kaksi asutusta ja yli kymmenen hautakumpua (useita tuhansia hautoja). Kaikki muistomerkit kuuluvat IX - XI vuosisadoille.
ellauri281.html on line 327: 12 km Katynista itään, Dneprin oikeaa rantaa pitkin, sijaitsee yksi Venäjän suurimmista arkeologisista komplekseista - Gnezdovo, joka sisältää kaksi asutusta ja yli kymmenen hautakumpua (useita tuhansia hautoja). Kaikki muistomerkit kuuluvat IX - XI vuosisadoille.
ellauri340.html on line 594: "Leikata. Seuraava kohtaus”, Handke kirjoittaa, kun hän haluaa viedä asioita eteenpäin. Taas tätä vituttavaa leffajargonia. Handke saattaa olla poliittisesti puolustettava, mutta kynämiehenä vitun ärsyttävä. New Yorkerin arvostelijaltakin alkaa pokka murtua: "Kun aloin lukea "Matka jokiin", olin valmis uskomaan, että Handke oli tulkittu väärin, mutta kirja oli vieläkin raivostuttavampi kuin olisin voinut kuvitella. Handke sanoo suoraan, että hän kysyy harvoin kohtaamiltaan ihmisiltä, ​​vaan luottaa mielikuvitukseensa ja olettamuksiinsa." "Joitakin todellisuutta – Srebrenican joukkohautoja tai viime aikoina USAssa laittomasti varastetttujen presidentinvaalien tulosta – ei voida käsitellä "dialektisesti". Mieleen tulee toinen Wittgensteinin lause, jota usein vedotaan ilmaistakseen vaaroja, jotka liittyvät holokaustin valtavuuden kuvaamiseen: "Se, mistä emme voi puhua, meidän on ohitettava hiljaa. No vizi tottakai hölökaustista voi puhua? Mitä? Mixei voi?" Ainiin tää on New Yorkkeri.
ellauri372.html on line 430: Vuoren rinteillä on useita suuria luolia, jotka luultavasti olivat alun perin louhoksia, ja pohjalla pohjoiseen päin on useita hautoja. Ebal sijaitsee Palestiinan osavaltiossa.
ellauri386.html on line 115: Muutama sana vanhemmistani. Isäni suku oli kotoisin Vähä- Venäjältä. Sukunimi oli alunperin Snitko. Isoisän isoisä oli aikoinaan muuttanut Pietariin ja omaksunut nimen Snitkin. Isäni kasvatettiin pietarilaisessa jesuiittakoulussa, mutta jesuiittaa ei hänesta tullut, vaan mitä parhain ja vilpittömin ryssänuskoinen. Äitini oli syntyisin Ruotsi-Suomesta, arvossa pidettyä Miltopeusten sukua. Joku hänen esi-isistään oli ollut luterilainen puspa, hänen setänsa taas olivat oppineita tiedemiehiä. Siintä on osoituksena pääte -eus, jota oppineet käyttivät keikaroidakseen, vähän samaan tapaan kuin käytetään partikkeleja de tai von. Esi-isät asuivat Turussa ja heidät on haudattu sikäläisen maineikkaan tuomiokirkon seiniin. Käydessäni kerran Turussa läpikulkumatkalla Ruotsiin yritin löytää kirkosta sukuhautoja, mutta koska en osannut suomea enkä ruotsia, posmitin vain venättä, en saanut vartijalta mitään tietoja. Saxastakaan ei ollut apua.
xxx/ellauri103.html on line 503: Naimin selitys mixi hikipajateema trendasi just vuosituhannen vaihteessa on tosi outo: se johtui siitä että brändeistä oli tullut ostajakunnan toteemeja, jonkinasteisia hyvixiä, eikä vaan tollasia "firmoja jotka käärii rahaa". Sellasilta tollanen ois ollut A-OK, mutta esikuvilta ei siedetä ilmitulevia lankeemuxia. Kauhistuxen kanahäkki, niinkö pitkälle siellä oli jo päästy kuvainpalvonnassa? Brändit oli julkkixia, ja julkkixet brändejä! Ah ulkokullaisuutta, voi kalkittuja hautoja! Kyllä nyt on Nasse-setä eli Jahve HYVIN, HYVIN VIHAINEN! Kultaiset vasikanpäät lentelevät, aavikkopuhurista ei selviä kukaan ehjänä, maa järisee, syntisäkit hukkuvat. Paizi ei, ei mitään tapahtunut, eikä tapahdu.
xxx/ellauri177.html on line 529: Valitettava tuska täytti pastorin navan, roiskuen suuren Kristuksen raajoista virtaavalla verellä; kun taas seinillä neljätoista Passion-kuvaa esittelivät hirvittävää draamaansa keltaisella ja punaisella, hikoilevalla kauhulla. Se oli elämä, joka kuoli siellä, tässä kuoleman väreissä, näillä hautoja muistuttavilla alttareilla, tämän hautausholvin alastomuuden keskellä. Kaikki puhui joukkomurhasta, yöstä, kauhusta, murskaamisesta, tyhjyydestä. Viimeinen suitsukkeen henkäys hidasteli, kuin jonkun kuolleen hellä viimeinen hengenveto, mustasukkaisesti tukahdutettuna paasikivien alle.
xxx/ellauri312.html on line 927: Kirja koostuu Decameronen tai Canterburyn tarinoiden tapaan useista kertomuksista, jotka kutoo yhteen kehyskertomus. Kehyskertomus kertoo seitsemän pyhiinvaeltajan matkasta kohti Hyperion-planeetan aikahautoja. Matkan aikana pyhiinvaeltajat kertovat toisilleen kukin omat elämäntarinansa ja sen, miksi he ovat lähteneet mukaan tälle matkalle. Kirja on jaettu lukuihin, ja matkaajien minä-muotoiset tarinat esiintyvät omilla otsikoillaan lukujen sisällä. Tarina jää Hyperionissa kesken ja jatkuu suoraan Hyperionin tuhossa.
xxx/ellauri312.html on line 931: Eli siis Tarina kertoo seitsemän pyhiinvaeltajan matkasta kohti Hyperion-planeetan aikahautoja, jotka ovat Lepinkäisen koti. Lepinkäinen ei ole lintu, vaan on olento, joka voi muuttaa fysiikan lakeja. Aikahautojen ympäristössä avaruusalusten miehistö katoaa ja pyhiinvaeltajat joutuvat taittamaan matkaa vanhanaikaisemmin tavoin. Aikansa kuluksi he päättävät kertoa toisilleen tarinansa ja syynsä, jotka saivat heidät ryhtymään tähän matkaan.
xxx/ellauri319.html on line 209: Kuka hallitsee ajatushautoja?
21