ellauri023.html on line 539: Puhelin onkin kovaäänisellä ja kaikki kuulee kun sanot jotain hassua.
ellauri030.html on line 740: Joku Francis Hutcheson jo huomautti 1750, että ei tää ole koko tarina. Voihan sitä nauraa muullekin kuin muille ihmisille, ei ole pakko olla aina pahanilkinen. (Vaik kyllä se varmaan naurattaa eniten.) Izellekin voi nauraa olematta pahantahtoinen. No se mun nauruteoria että normit naurattaa, onkin tässä suhteessa parempi. Nokkela toiminta on vielä yx naurun aiheuttaja, eikä siinäkään tarvi olla ketään pahista. Jonkinlaista helpotusta sekin on, kevennystä. Tästä päästäänkin huumorin kevennysteoriaan. Nauru on helpotusta, jonkinlaista hydraulista paineen päästöä. No helpotus kyllä usein naurattaa, ainakin helpottunutta. Ympärillä haistelijat ovat kriittisempiä. Tän selityxen esitti Lordi Shaftesbury 1709, kun höyrykone oli kexitty. Tää oli ensimmäinen essee missä huumori tarkoitti vaan jotain hassua. Jännää miten filosofiat muuttuu tekniikan edistyxen mukana. Spencer ja Freud myöhemmin korvas höyryn hermoenergialla, mutta pointti oli sama. Spencerin “On the Physiology of Laughter” (1911) sano et hermoenergia purskahtaa nauruxi kun tietty jännityskynnys on ylitetty. No oikeestaan vasta sitten kun se jännitys laukee vai mitä? Kun ei enää ole pakko pidättää, ja paineen voi päästää alenemaan. Energia tulee pakkautuneista sopimattomista tunteista. Kuten runossa:
ellauri033.html on line 518: Sixte sanoo kazovansa elämää poeettiselta kantilta (ketähän tää Sixte esittää?). Tää on Pollesta pila, S. on niin kuiva että rutisee. Sixte ei erota tietoa ja uskoa, se uskoo minkä tietää ja tietää minkä uskoo. Se tietää kuolevansa ja uskoo sen. Sitä uskonnolliset optimistit ei voi uskoa, vaikka tietävät. Kexivät vaikka mitä muuta epäuskottavaa ja uskoo sitten sen. Aika hassua et kun Polle tekee pilaa Sixtestä pila osuukin sen omaan kavioon. Siis mun miälestä.
ellauri036.html on line 2173: Maapallo alkaa olla eläinten hautuumaa. Maunulan mezissä laulaa enää pari hassua pikkulintua. Oli siellä sentään 1 peippo. Muut eläimet on muoviasuisina dallaavia ja pyöräileviä apinoita, jotka sentään väliaikaisesti väistelevät toisiaan. Ainoat muut suuret eläinlajit on apinoiden ruoka, lemmikit ja loiset. Tilanteeseen sopivasti on Maunulan mezässä lemmikkien hautuumaa. Lemmikeitä surressaan on nää aapat tavallisuudesta poikkeavan herttaisia, ne soittelee sielujensa herkimpiä kieliä. Ja oikein tekevät, onhan eläimet näitä apinoita paljon onnettomampia. Vaikka kohta ollaan kyllä kaikki samassa kirkkoveneessä. Neitokakaduja on menehtynyt koko perhe. Kisua ja Misua jäivät suremaan Vasen ja Oikea. Vasen oikee, vasen oikee, sieltä näkyy pyöree soikee. Kissain silmist saineet / vuotaa kyynellaineet.
ellauri039.html on line 306: Fontane oli söpön näköinen 23-vuotiaana. Se suhtautu naisiin suht ymmärtävästi aikansa setämiehexi. Vaimo Emilie Rouanet oli koulukaveri. Äiti Emilie Labry oli sekin hugenotti. Huuakotteja koko porukka. Ne oli lipilaareja ja kannatti Saksan yhdistymistä. Perhe asui tovin Lontoossa kuin Klasun porukat. Sanokohan senkin pojat mami ja pupi? Meistä se oli hassua. Innostu 1848 hulluilusta mut lopetti ajoissa. Sillon se jätti apteekkihommat. Sen ekat yritelmät kirjailijana oli aika lässähdyxiä, muze petras kuin sika juoxua. Fontane tykkäs Walter Scottista, mut kukapa ei noihin aikoihin. Ällös preussilaista militarismia. Pidän keskinkertaisista kirjailijoista, ne on kiltimpiä.
ellauri061.html on line 191: Hirsee joukko oikeistolaisia setämiehiä, etenkin joku Gervinus, pahexuu että näytelmästä puuttuu proper social stratification. Herrat ei ole kunnon herroja ja alhaiset esiintyy liian leveästi. Nuoret naiset ei osaa olla kunnolla filiaalisia eikä Titania tottele puolisoaan. Naisia ei kriitikoissa taida olla montakaan. No onhan Eunukki, izekin amazoni, jonka mielestä juhannuksen uni on hassua hassuttelua.
ellauri061.html on line 227: 2. tuotantokausi. Tässä tulee nyt Puck, ja keijukaisia. Onkohan ne samanlaisia kuin Pratchettin menninkäiset? CRIVENS! Shakella samat näyttelijät esitti mekaanikkoja ja Titanian keijuja: Koi, Sinapinsiemen, Seitti, ja Hernekukka. Hajuherne ois ollut hauskempi nimi. Nää on kyl varmaan olevinaan aika pieniä. Sekin on hassua! Onx Oberon keijukunkku? Ja Titania sen emäntä? Niinpä suattaa olla. Puck on tonttu. Punarinta Hyvähäiskä, eli Robin Goodfellow. Se vetää viisolta mummolta pallin alta ja mummu lentää pyllylleen ja huutaa jestanpoo. Kirkossa vielä. Se on HYVIN hassua!
ellauri061.html on line 1532: Se, että omasta perimästä löytyi loraus saamelaisuutta, oli Jarille yllätys. Tarkemmin ajateltuna on kuitenkin hassua, että se yllätti: Jarin ilkeä äiti oli Petsamosta. Nyt se makaa vanerilla peitettynä Perunkajärvellä puolukkamättään vieressä. Jarin vankikarkuri velipuoli Private sen nirhasi. Hyvä että ehti ensixi, oli se Jarillakin käynyt mielessä. Usein penättiin, mixi Jari ei kirjoita naisista nätisti, oliko syynä se, se on sielunsa pimeydessä naisvihaaja. Mixi kirjoittaisin, mixen kohtelisi heitä kuin ihmisiä. Vaude. Tää on tosi synkkä tapaus. Mamman vuoroin hemmottelemat, vuoroin vähättelemät mammanpojat on ehkä verisimpiä misogyynejä.
ellauri062.html on line 445: Tää keekoilu ei jaxa kiinnostaa. Ei tiedä pitäiskö tän olla hassua, kauheaa tai jännittävää. Ei herää juuri mitään tunteita paizi haukotuxia. Yhtä mielenkiintoista kuin hallituxen turvallisuuspoliittinen selonteko.
ellauri064.html on line 273: Razumestari Rabbe Wrede Liivinmaalta pääsi säätyyn 1625 lainattuaan hevosta meidän Kustaa enolle 30-v sodassa. Mixhä tähän piti laittaa tollanen rivo ja tarpeeton sianteurastus? Onxe daideellisda? Vai onxe vaan jotain rotinkaisen kateutta? Kenties luihu Johan Wrede vittuili Jaskalle jossain matineassa? Vielä ruozixi? Johanin vaimo jätti sen vielä 70-vuotiaana. Eikä kaavakuvalla ole textin kanssa mitään tekemistä. Se on varmaan hassua. Sillä voisi päästä Piha-Anteron noirin huumorin kukkapenkkiin.
ellauri067.html on line 617: Luku 3. Ollaan vyöhykkeellä. Sota on lopussa, voittajat kerää suveniireja. Slothropilla piisaa nubiileja pikkutyttöjä jota se panee edestä ja takaapäin niiden pyynnöstä tai suostumuxella. Tää on niin Pynchonin märkää unta. Juonta on vain siteexi, ja kaikki panot seuraa samaa partituuria. Tytöt on ulkonäöltä ja luonteelta, jos sellaisesta voi puhua, kaikki samixia. Tavallaan hassua, että siemenneste on jotenkin paljon tabumpaa kuin saippua tai lysoli. Kylnää apinat pitää kovasti kiinni lisääntymistabuista. Eihän muuten oliskaan mikään törkeetä. Elämä on mukavaa, on fräuleineja joita panna ja jotka laittavat ruokaa ja pesevät pyykit. Some things never change.
ellauri079.html on line 87: Monet juonenkuljetuxet koskevat Jethron ikuista työnhakua. (Vertaa Aku Ankka margariinitehtaalla. Tää on jotain syvällisen amerikkalaista.) Kerran se harkizi ryhtyä aivokirurgixi tai pikakokixi. Sen muita kunnianhimoja oli myllynrakentaja, raitiovaunukuski, "kaksoisnolla" vakooja, tolppa-apina, limsanmyyjä, autonkuljettaja, ilmavoimien kenraali, kuvanveistäjä, ravintolanomistaja (Mummi keittiössä), psykiatri, ja kerran Milburn Drysdalen pankin kirjanpitäjä (kuinka hassua); agentti "serkku" Bessielle ja "serkku" Roille (ks alla); Hollywoodin tuottaja (lattiamanu huomauttaa että Jethrolla on "vaaditut ominaisuudet" tuottajaxi: kuuden luokan koulusivistys ja setä joka omistaa studion; tää sisäpiirin läppä toistui vuoden 1981 elokuvassa (toisto tyylikeinona, ks yllä)).
ellauri098.html on line 230: 20. PALUU: Hero matkustaa takas kotio. Kaikki hurraa sille, paukutetaan selkiä, nauretaan yhdessä Plutolle tai Tom-koiralle joka tekee vielä jotain hassua.
ellauri159.html on line 735: Aika hassua on että näistä puuttuu noin tyyten toi ylpeys. Se on piilotettu siivompaan sanaan "kunnia". Eli muut tekee kunniaa, mistä sietää olla ize ylpeä. Eikös tietynlainen korskeus kuulu razumiehen olemuxeen ja perusvarustuxeen? Hepo korskuu ja nihti kerskuu sen selässä. Tää ei musta vaikuta ihan rehelliseltä peliltä. Juttu on varmaan niin, että "ylpeys" on tuntunut hierarkiasta tosi pahalta, koska jos ylpeys sallitaan, ennenkuin arvaatkaan ne alkaa kukkoilla meille papeille. Me ymmärretään nöyristellä tyhjälle katafalkille, niin ettei meitä ainakaan voi syyttää arroganssista.
ellauri162.html on line 446: On myös maailmankaikkeuden malleja, jossa kaikki alkaa alusta. Uusi alkuräjähdys voi kummuta aina edellisen lämpökuolemasta, ja mikä hienointa, jotain jälkiä edellisestä saattaa seuraavalle kierroxelle selvitä. Te mukana! Aika hassua miten samanlaisia nämä kosmologisiin laskelmiin ja tietokonesimulaatioihin perustuvat mallit ovat teologien 20 sormella ja varpaalla saavuttamiin tuloxiin. Ja loppupäätelmäkin on sama: niinkauan kun on elämää on toivoa!
ellauri197.html on line 414: Aika hassua että Anne Bronten helmihyminä oli lueteltu Poem Analysixessä rakkausrunona. Tai no, oikeastaan sehän onkin sellainen, kun sitä lukee sillä silmällä! Jee-suxen morsian ja Jahven miniähän se on joka siinä hymisee housut märkinä!
ellauri210.html on line 736: No siis mitä hassua tuli Chiricon veljexiltä? Sammakkoperhe harrastaa spiritismiä. Sammakonpojan nimi oli Themistokles. Isä kysyy hengiltä onko äiti ja lapsi sodan jälkeen kunnossa. Vastaus:

ellauri254.html on line 418: Kylläpä oli hassua että juuri Hugo onnistui lähtemään lopultakin perijänsä följyssä. Ja että Hugon jorinan suomensi toinen Hugo.
ellauri258.html on line 107: Lupaavin kirja oli halvin koska se löytyi vieraskielisten kirjojen hyllystä. Himasen sepustuxesta on varmaan ollut jossain albumissa puhetta. nyt pääsen tutustumaan sen Katais-vedätyxeen omin päin. Hotakaisesta tuli vähitellen ylpistynyt Juho. Otin sen kun se näkyi pudottelevan jossain kohtaa E. Saarisen nimeä. Kasarisuuruudet tekee toisilleen hunööriä. Isä Camillon kylästä oli joskus 60-luvullla joku teeveesarja, jonka kuvia oli läpyskän kannessa. Siinähän on kylällä 2 kukkoa, katolinen isä Camillo ja pormestari Peppone joka oli kommari. Ajattelin kazoa mikä siinä oli silloin olevinaan hassua. Varmaan se että Camillo pääsi aina joholle koska Kristus oli sen kehäavustaja.
ellauri266.html on line 440: Vuonna 1962 Spike Milligan ja Peter Sellers julkaisivat yhdessä Peter Cookin ja Jonathan Millerin kanssa levyn The Bridge on the River Wye, huijauksen Kwain elokuvaversiosta, joka perustuu vuoden 1957 Goon Show´n "An African Incident" ympärille. Sillä oli tarkoitus olla sama nimi kuin elokuvalla, mutta vähän ennen sen julkaisua elokuvayhtiö uhkasi oikeustoimilla, jos nimeä käytetään. Tuottaja George Martin muokkasi "K":n pois joka kerta, kun sana "Kwai" puhuttiin. BUAAHHAHHAH hassua, kyllä toi Peter Selleri on sit hulvaton! Sellersiä on kuvattu äkkipikaiseksi, lapselliseksi ja vaikeaksi henkilöksi, jonka oma persoonallisuus hukkui lukuisten roolihahmojen alle, jos sitä edes oli. Eikös se ollut muuten juutalainen? Oli se puolisefardi! Sellers syntyi vuonna 1925 protestanttiselle isälle ja juutalaiselle äidille. Hänen äidinpuolinen isoisänsä isä oli sefardijuutalainen nyrkkeilijä Daniel Mendoza. Sellers varttui Lontoossa ja kävi roomalaiskatolista koulua. Sinuna en pyllistäisi noille sefardeille, ne näyttävät nopeilta.
ellauri270.html on line 531: Eenokista ja nefiliimeistä on mainintoja paasauxissa 114 ja 185. Monta hassua videota löytyy Eenok aiheesta.
ellauri278.html on line 104: Jakovlev kieltää jyrkästi olettamuxet että Jopi köyri alkuperäiskansan keittäjää. Sensijaan hän omalla tavallaan rakasti lamuutin välittömyyttä ja luonnon lapsen raikkautta. Tästä ovat tiettävästi kertoneet useissakin yhteyksissä A. I. Mikojan ja O.V. Kuusinen. Tytön asuessa ensimmäisiä viikkojaan Stalinin datšassa Stalin hämmästeli hihkaisuja ja eräänlaisia riemunkiljaisuja, joita tyttö päästeli asioidessaan WC:ssä. Kun tämä toistui taas muutamana aamuna Stalinin ollessa teepöydässä. Stalin kysyi mitä tyttö oikein kiljui vessassa. Tyttö sanoi hänestä olevan hassua ja hauskaa, kun kakka lähtee viimeiselle matkalleen kosken kohistessa.
ellauri281.html on line 103: Jakovlev kieltää jyrkästi olettamuxet että Jopi köyri alkuperäiskansan keittäjää. Sensijaan hän omalla tavallaan rakasti lamuutin välittömyyttä ja luonnon lapsen raikkautta. Tästä ovat tiettävästi kertoneet useissakin yhteyksissä A. I. Mikojan ja O.V. Kuusinen. Tytön asuessa ensimmäisiä viikkojaan Stalinin datšassa Stalin hämmästeli hihkaisuja ja eräänlaisia riemunkiljaisuja, joita tyttö päästeli asioidessaan WC:ssä. Kun tämä toistui taas muutamana aamuna Stalinin ollessa teepöydässä. Stalin kysyi mitä tyttö oikein kiljui vessassa. Tyttö sanoi hänestä olevan hassua ja hauskaa, kun kakka lähtee viimeiselle matkalleen kosken kohistessa.
ellauri300.html on line 297: Den här natten ligger alla fulla som näktergaler. Hassuinta uskontotoiveikkaiden toiveissa on miten samanlaista onnea ne kaavailevat kiven takapuolelle kuin tälle puolelle. Onhan se ymmärrettävää, mutta silti hassua.
ellauri383.html on line 223: Myös libidoni laski. Kuten 10-kertainen. Se ei kadonnut kokonaan. Sen sijaan, että masturboin 1–2 kertaa päivässä, masturboin vain 1–2 kertaa kuukaudessa. Seksuaalisen halun katoaminen tuntui helpotukselta. Sen myötä siemensyöksyni kuivuivat melkein. Mikä oli myös tavallaan positiivista, koska sitä vuotoa ei tarvinnut siivota. Orgasmit olivat vähemmän intensiivisiä ja vähemmän keskittyneitä peniksen ympärille. Koko kehoni tuntui olevan orgasmissa, vaikka se tuntui vähemmän intensiiviseltä. Myös seksuaaliset ajatukset, jotka tulivat mieleeni melko usein, katosivat. Melkein. Myös akneni hävisi. Ja kehoni ei ollut niin haiseva kuin ennen. Myönteistä on, etten kokenut masennusta, kuten monet muut eunukit kertovat. Mutta negatiivisia vaikutuksia on. Väsyin hyvin helposti. Ja se väsymys tuntui erityisen pahalta ensimmäisten 3 kuukauden aikana. Lisäksi minulle kehittyi unettomuus, joka lisäsi vakavasti uupumusta. Ja minusta tuli huomattavasti heikompi. Joten en jaksanut juosta 100 metriä enempää. Ja olin täysin hengästynyt. Pienikin fyysinen aktiivisuus sai minut hengästymään. Minulla oli myös kuumia aaltoja ja kylmiä vilunväreitä. Yleensä kehon lämpötilan säätely näytti olevan epäkunnossa. Mutta se oli siedettävä sivuvaikutus. Jopa vähän hassua. Mutta kuudenteen kuukauteen mennessä kaikki nämä negatiiviset sivuvaikutukset olivat siedettävämpiä kuin alussa. Ja positiivinen puoli, en lihonut yhtään, koska olin fyysisesti aktiivinen kaikkia kertoja vastaan ​​ja rintani olivat vain vähän arat, mutta eivät kehittyneet. Luulen, että jos jatkaisin paljon pidempään, negatiiviset vaikutukset muuttuivat vielä vähemmän ilmeisiksi.
xxx/ellauri056.html on line 31: Seija osti tämän viisikon divarista ja pettyi pahasti. Kansi oli kiva, mutta sisuxesta puuttui sivuja. Loppupää kirjasta oli irronnut ja hävinnyt ties minne. Jäi salaisuudexi, miten viisikko selvisi ulos tunnelista ja sai pahat miehet toimitetuxi kalterien taaxe, tiilenpäitä laskemaan. Ja löytyikö herra Luffy, joka kaatoi aina teltat ja astui munille? Saivatko lapset kyllixeen syötävää seikkailun loputtua? Mitä hassua Tim teki loppuvizissä? Takoiko se hännällään lattiaa ja haukahti? Sapienti sat, koita arvata.
xxx/ellauri130.html on line 338: Mulla on joku Ionescon näytelmä, olen lukenutkin se. Siinä oli jotain huvittavaa sarvikuonoista, ne piti jotain hassua ääntä kun ne laukkasivat kaduilla. Märisi? No joo. Loput olen jo unohtanut. Cioran tapasi Eugenen Bukarestissa. Niin ja Mircea Eliaden, josta Saul Bellow teki pilkkaa jossain kirjassa. Mircealla oli jotain hämäriä nazitaustoja.
xxx/ellauri136.html on line 373: Vieläkin traagisen outoa (jos ei sanoa fatalistista), että molemmat runoilijat kuvasivat pääteoksissaan kohtalokkaita kaksintaisteluja, joissa päähenkilöt (Onegin ja Petšorin) selviytyivät voittajina. Eikö ollut hassua!
xxx/ellauri235.html on line 563: Myöhemmän antiikin aikana Pindarosta pidettiin yleisesti suurimpana lyyrikkona. Sikäli hassua etten ole koskaan lukenut siltä yhtään runoa, tai en muista ainakaan. Tässä selitys:
xxx/ellauri259.html on line 520: Siinä oli meitä poikia, Jari Tervo, Kimmo Oksanen, Paula Rintamaa, Jukka Mauno, Hilkka Oksama ja Touko Siltala. (Tytöille ei ole wikisivuja.) Yksi helmistä oli kotimaisen kirjallisuuden lehtori Pentti Lyly. Hän oli ikäpolvea, joka arvosti huolellista pukeutumista. Jos ilmassa oli vähänkään kosteutta, niin Lylyllä oli kalossit. Muistan edelleen hänen kalosseistaan tulleen sihisevän läpsyttävän äänen. Hän riisui ne arvokkaasti salin edessä, katsahti meitä opiskelijoita ja katsoi sitten yliopiston päärakennuksen isoista ikkunoista ulos ja otti mietteliään ilmeen ennen kuin kertoi päivän teemana olevan Otto Mannisen lyriikan erityispiirteet. Tämä kuulostaa sketsiltä, mutta minusta tuo kaikki oli äärimmäisen hassua. Että voi todellakin olla olemassa aristokatteja, joilla on aikaa ja varaa perehtyä tämmöiseen paskaan ja halua jakaa vielä siitä tietoa meille perusopiskelijoille.
30