ellauri015.html on line 752: Rami ja sen isä on säästäväisiä sakuja. Isä käänty luteraanix kiertääxeen kirkollisverot harppisakuissa, mikä on nyt sehr günstig Ramille: kirkkopalveluxet on sille ilmasia Suomessa. (Veroja ei maxa kukaan täysipäinen saku.) Se on ateisti kommarimaan kansalaisena, mutta tuntee reichsmarkin arvon. Mammon on yhteinen palvonnan kohde sakemanneilla idässä ja lännessä.
ellauri021.html on line 758: Kuin Putin harppisakuissa ennen pressa-aikoja.
ellauri034.html on line 35: Oonkohan mä kirjoittanut Falladasta johkin muualle? Se oli konin koukussa ja aika sekopää, sixe kai jäi kehäraakkina henkiin Hitlerin ja vielä DDR:nkin aikana. Sen 1946 kirjoittama nazivastainen kirja Jeder stirbt für sich allein julkaistiin harppisakuissa sodan jälkeen. Hitti siitä tuli vasta 2016 kun joku teki filmin siitä. Filmi on voittajaosapuolen ihan viimeisiä herkutteluita nazeilla, ennenkuin silminnäkijät on kaikki kuopassa. Kirja ja sen nimi käännätettiin uudestaan, siitä tuli filmin mukaan Yksin Berliinissä, mistä on pudonnut alkuperäinen pointti pois. Nimi on näät viittaus Paavaliin, jonka mukaan kukaan ei elä yxin izeään varten, eikä kuolekaan, kaikki tehdään herran suuremmaxi kunniaxi. (kts. Motto.)
ellauri034.html on line 41: Mixhä tää piti kääntää uudestaan? Kustantaja vaihtui, filmin mainostama uusi painos tuli Gummeruxelta. Toinen syy voisi olla, että veli Artin 1949 käännös perustui harppisakuissa pyhitettyyn raskaalla kädellä lyhennettyyn laitoxeen, Ilona Nykyrin 2015 EU:n tukema käännös v 1946 konekirjoitettuun alkuperäiseen. Kiinnostaa vähän kazoa mitä eroja niissä on.
ellauri034.html on line 92: 1949 Quangelit on äänestäneet Hitleriä kerran, 2015 aina. 1949 juodaan "Voiton onnexi!", 2015 seisoo Sieg Heil! Jos alkutextissä luki tosiaankin niin, olisi kuvitellut että 1949 se olisi ollut yhtä tuttu radiosta kuin se on 2015 ziljoonasta nazifilmistä. SS jätetään kääntämättä 2015 (mutta selitetään kirjan takana niille millenniaaleille jotka ei ole nähneet ziljoonaa nazifilmiä), 1949 lukee "natsipoliisi". Plötzen giljotiini mainitaan vain 2015. Se oli varmaan sensuroitu harppisakuissa.
ellauri238.html on line 469: Else ja Ingrid on niikö vastakohtia, toisen flengasi nazit pihalle ja toisen kommarit. Saxan parhaita (ainakin jonkun mielestä) kumpikin, vaikka jutkuja. Ei siinä mitään, kauniit nimet, kivoja runoja. Vassarissa junge Kritiker*innen vääntää Kirschistä hampaat irvessä länsipropagandan asetta. Sarah ei viihtynyt harppisakuissa, muttei liioin Länsi-Saxassa. Ehti kuitenkin nähdä Saksojen yhdistymisen, jos se nyt oli parannus.
ellauri238.html on line 471: Im Sommer Viimeistä kesää harppisakuissa
xxx/ellauri084.html on line 603: Iskä Gottlieb ja isoiskä Daniel Pyllyverhoilija oli puoliepäilyttäviä pastoreita jossain harppisakuissa. Ei siis ihme että Friedrich läxi teit isäin astumaan. Kohtalokkaasti se jätti vanhan testamentin kielet väliin ja keskittyi vaan uuteen. Sixi se alkoi sotkea kristinuskon soppaan Plaattoa ja myöhemmin Kanttia ja Jacobia ja vielä myöhemmin vielä Spinozaa. Friedrichille ei pietismi riittänyt, vaan se halus järkeillä. Siitä ehti tulla aika skeptikko. Oli vuoronperään professori Hallessa ja pastorina tuppukylissä. Pyllyverhoilija juuniorin paras kaveri oli Aku Schlegel, joka on ohimennen mainittu Puckin ja Oberonin diggaajana. Schlegel ja Schleiermacher oli parantumattomia romantikkoja. Vaikka pyllyverhomies ei ollut vakuuttunut Jee-suxen jumaluudesta, se jaxoi kuitenkin peukuttaa sielun kuolemattomuutta ja muuta siihen liittyvää perusmystikkaa. Sen jutut oli sekametelisoppa ateismia, pietismiä ja Spinozaa. Sen ura lähti heittelehtimään Napsun jälkeisen kurinpalautuxen aikana, sen edustamasta liberaaliteologiasta ei oltu innoissaan johtoportaassa.
8