ellauri026.html on line 311: Erasmus ei hurjasti arvosta stoalaisuutta, haukkuu Catot ja Senecat ynnä muut sellaiset hapantelijat ihan pydeen. Lukianoskin, joka aloitti platonistina, siirtyi kyynikox ja siitä edelleen epikurolaisuuteen, haukkuen kaikki edelliset gurut lyttyyn yxi kerrallaan. Tässä mä oon taas ihan samoilla linjoilla.
ellauri030.html on line 278: Ja nyt tulee taas Siiselin tilastollisia harhapäätelmiä. Kuten kaikki tietävät (ja ovat aina tienneet, tiesivät myös Ciceron aikana) vanhuxet ovat suhteellisen nyreitä, hankalia, ärtyisiä, ja saitoja. "Mutta näähän on luonnevikoja, ei johdu iästä". Hemmetti, luonnevikoja, mutta PALJON tavallisempia vanhoilla kuin nuoremmilla. Eikä ihme! Nimittäin! kuten Siiseli izekin toteaa, vanhuxia vähexytään, halvexitaan ja pilkataan, KOSKA ne on käppänöitä, heikkoja, hömelöitä, ja sen lisäxi vielä nyreitä, hankalia, ärtyisiä ja saitoja. Turha marssittaa taas muutamaa hämmästyttävää poikkeusta, nyt puhutaan tilastofaktoista! Cato ei "muka" ymmärrä vanhushappamuutta eikä varsinkaan saituutta, mix säästellä kun on niin vähän matkaa jäljellä? Hyvä kysyä, mutta historia kertoo, että Cato ize ei ainakaan ollut poikkeus, se oli varsinainen hapantelija ja itara kuin piru ihan loppuvihellyxeen asti. Hautas poikansakin kunnan kustannuxella, ja möi vanhat ja sairaat orjat torilla.
ellauri030.html on line 714: Aristoteles piti vizeistä puheissa, mut myönsi et vizit on vaan sivistynyttä julkeutta. Jengi nauraa niille enemmän kuin pitäisi. Ehkä ne pitäis kieltää lailla. Stoalaiset inhos läpänheittoa, naureskelu on niistä izehillinnän puutetta. Heräteostos ei pitänyt siitä, eikä se ize ikinä nauranut. Vittu mikä hapantelija.
ellauri088.html on line 549: Mä arrrvasin! No sen isäpappa oli paizi rautakauppias ja huono rahamies myös saarnamies. Virnuilun alla Jerome vaikuttaa olevan aika hapantelija. Mut kaikkein paras lukijoiden ja Bob Heinleinin ja sen isän mielestä oli tää
ellauri162.html on line 347: Jorin halvexunta apinalajia kohtaan lisäntyi päivä päivältä. Hänelle alkoi valjeta, että valtaosa kädellisistä on joko roistoja tai typeryxiä, tai molempia. Hänellä ei ollut toivoa löytää toista hapantelijaa, jolla olisi samat antipatiat kuin hänellä, ja joka olisi silti nauttinut sen seurasta. Ylläri.
ellauri162.html on line 454: Huishaismanin nide ei ole romaani, vaan kolumni. Se on kirjallinen yrittäjä, ja lähes saman luokan hapantelija kuin se pikku-Markun aseenkantaja.
ellauri381.html on line 643: Nerzhin on selvästikin Sanja ize. Pellen näköinen törösuu juutalainen Rubin kakunmurut parrassa on sen sellikaveri. Eri löysää näyttää olleen lusiminen aluxi. Rubin on niin tyhmä että se on vielä karsinassa kommari. Sanjan isä oli köyhä maajussi pystymezästä. Senpä tautta poika peukutti Stolypinia, keskustafasistista monarkistia. Operettivaltuutettu naurumajuri Shiitin oli antanut Serafima Vitaljevnalle (Sima) tehtäväxi pitää Sanjaa silmällä. Heti näkee että Sanja on naistenvihaaja. Halla-aholuokan nuiva hapantelija. Kova omakehuja. Tässä niteessä ei kokeexikaan sovelleta S.I. Hayakawan suosittamaa kahdapuoltoa. Ehei, taantumuxen asialla ollaan ihan täysillä. Pakkotyö ei tuota tekijöilleen hiukkaakaan ansioita eikä mainetta. Se nyt vielä puuttuisi. Nerzhinistä tuli pikku Simotshkan ihastus. Niinpä tietysti. Hiän ei ollut sievä: pikkuruinen, pitkänenäinen. Silti Nerzhin alkaa sitä lääppiä hikisessä kopissa. Mikäpä siinä, jos nainen on uusi. Rakastajatarta puohon tervaisella korzulla pystymezässä ... Sota! Vaimo leikkaa kuponkeja kotona. Sanja oli tk-kaveri, ei tarvinnut juoxuhaudoissa ryömiä. Käsite onni on suhteellinen, kuvittelua. Sana tarkoittaa hyväosaisuutta kirkkoslaavissa. Viivy hetki, olet kaunis niin. Onnea on työntää Samotshkan reitten väliin shiitintä. Elämän tarkoitus? Me elämme, siinä sen tarkoitus. Joka osaa olla tyytyväinen, hän on aina tyytyväinen. No Sanja osasi olla tyytymätön aina. Kaikki vahvistaa fyysikkojen vanhan havainnon: onni on differentiaali. Sixipä se toimii apinoiden käyttövoimana, koska se on samaa laatua kuin painovoima.
7