ellauri005.html on line 882: sulamaton niistä haihtuu,

ellauri018.html on line 1126: Tarkotushakusesti muistetaan mikä kulloinkin näyttää tärkeältä, revitään valokuvia tai silitellään niitä kuin Leocadia tai ohimoon lasautettu Amaro. Kirjotetaan historiaa uudestaan ja uudestaan. Juhlat ja kuvat jatkaa sitä. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Muu haihtuu välistä, kun ei tullut otetuxi kuvia.
ellauri062.html on line 807: Mytomaani on kirjallista lassipalloa. Ottomaani opettaa ensin lukijansa etenemään tekstissä ja sitten varoittamatta muuttaa pelin sääntöjä, jolloin eteneminen pysähtyy. Kirja hervahtaa kädestä kuin Mikon joulupaketista tullut ankanmuotoinen kynsiharja. Luotailija haihtuu reiästä suolikaasuna huizin Saharaan.
ellauri102.html on line 279: Lamaantuneet yhteiskunnan pierut haihtuu pois
ellauri110.html on line 563: niin lemmi! ja aavehet haihtuu. kun raatajan ilta raukee! hän kaikkia rakastaapi.
ellauri112.html on line 184: »Ajassa» on kerran ennen (vuosikerrassa 1911) tarkastettu muutamia Bergsonin filosofialle ominaisia, alkuperäisiä piirteitä. Tällä kertaa on tarkoitus kiinnittää huomiota niihin huomattaviin yhtäläisyyksiin, joita kaikesta huolimatta on olemassa Bergsonin ja hänen edeltäjänsä Renanin ajatustavan välillä. On pidetty Bergsonin filosofian huomattavimpana piirteenä sitä merkitystä, minkä hän antaa ajan realiteetille. On sanottu, että kun filosofia yleensä pyrkii katsomaan todellisuutta »iäisyyden näkökannalta», on sensijaan bergsonilaisuudelle ominaista »ajallisuuden näkökanta». »Aika» on tämän filosofian mukaan luova tekijä todellisuudessa, ei pelkkä subjektiivinen havainnonmuoto. Aika luo, todellisesti synnyttää uutta, samoinkuin sen hammas jäytää esineitä. »L'univers dure». Maailmankaikkeus on historiallinen ilmiö. Aivan yhtä syvästi on Renan vakuutettu ajan merkityksestä. »Aika näyttää minusta yhä enemmän olevan le facteur universel, la grand coefficient de l'eternal devenir» (Dialogues philosophiques, s. 155). 19. vuosisadan luonteenomainen piirre on Renanin mukaan, että dogmaatisen metodin sijaan on asetettu historiallinen metodi, kaikissa ihmishenkeä käsittelevissä tieteissä. »La catégorie du devenir» on asetettu »la catégorie de l'être'n» sijaan. Ennen puhuttiin uskonnosta, oikeudesta, jne. jonakin kerta kaikkiaan olemassaolevana, nykyään kaikki tuo käsitetään joksikin, joka paraikaa kehittyy. Kullakin tieteellä on tarkastettavanaan katkelma tätä ikuisen syntymisen vyyhteä. »Historia» sanan ahtaammassa merkityksessä on tässä suhteessa nuorin tieteistä; se käsittelee viimeistä myöhäisintä kautta tässä kehitysjaksossa. Filologia ja vertaileva mytologia valaisevat jo varhaisempaa kautta. Ihminen puhui ja loi myyttejä ennenkuin hän jätti jälkeensä kirjallisia muistomerkkejä. Ja näiden tieteiden takana alkavat paleontologian ja luonnonhistorian äärettömät taivaanrannat sarastaa. »Minä puolestani olen aina ajatellut, että lajien synnyn salaisuus piilee morfologiassa (kasvien ja eläinten muoto-opissa), että eläinmuodot ovat hieroglyyfikieli, jonka avain puuttuu meiltä, ja että koko menneisyyden selitys piilee niissä tosiseikoissa, jotka ovat meidän silmäimme edessä, mutta joita emme osaa lukea.» Mutta historiallisia dokumentteja eivät ole ainoastaan elolliset muodot; tähtisumuilla, linnunradalla on sama arvo. On tuleva aika, jolloin luonnontieteetkin muuttuvat historiallisiksi. »Muistelmissaan» valittaa Renan eräässä kohden sitä, että hän joutui harrastamaan historiallisia tieteitä, »noita vähäisiä arveluun perustuvia tieteitä, joista sadan vuoden perästä ei välitetä». Renan uskoo että jos hän olisi antautunut luonnontieteisiin, olisi hän johtunut useampiin Darwinin tuloksista, jotka hän väittää 1845:n tienoissa edeltäpäin aavistaneensa. Tätä valitusta ei tarvitse ottaa kovin vakavasti, sillä monista muista lausunnoista käy ilmi, että Renanin mielestä historiallisilla tieteillä on aivan erikoisen suuri filosofinen arvo.-- Toinen yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on heidän »vitalistinen» käsityksensä kehityksen syistä. Bergson hylkää ajatuksen, että ulkonaiset, »mekaaniset» syyt aiheuttaisivat kehityksen. Elolliset muodot ovat hänen käsityksensä mukaan erään sisäisen sielullisen voiman tuote. Bergson on dualisti. Elottoman aineen rinnalla on maailmassamme vaikuttamassa edelliselle jyrkästi vastakkainen »élan vital», joka yhtenäisenä elämän virtana kuohuu kautta sukupolvien ja yksilöiden. Elottomassakin maailmassa vallitsee määräperäinen liike, mutta se on »putoamista», laskeutumista yhä alemmalle tasolle (entropia); »élan vital» sensijaan on vaivaloista ylöspäin ponnistamista. Elottomassa maailmassa energia hajaantuu ja haihtuu, mutta »élan vital» pyrkii sitä kasaamaan (lehtivihreä ja sen merkitys, orgaaniset yhdistykset).
ellauri115.html on line 691: Jos sielu ei ole ainetta, se voi jäädä henkiin ruumiin kuollessa; ja jos se tekee niin, Sallimus on kuivilla. Vaikkei mulla olis mitään muuta todistusta sielun virtuaalisuudesta, niin ilkeiden voitot ja munkaltaisten kunnollisten mätkintä tässä maailmassa riittäis vakuttamaan mut. Kyllähän niin karmea epäsointu universaalissa Voimassa on ratkaistava jotenkin. Mä sanoisin izexeni: Ei peli ole vielä lopussa, kaikki tasitaan sit kuonpuoleisessa." Mun pitäis silti vielä vastata kysymyxeen, "Mitä miehestä jää jäljelle kun kaikki mitä me voidaan aistia on hävinnyt huizin Nevadaan? Tää kysymys on jo lastenleikkiä kun olen myöntänyt et on kahdenlaista substanssia. On helppo ymmärtää että se mitä mä en voi aistia jää multa huomaamatta ruumiillisen elämän tohinassa, kun mä aistin vaan näillä 5 aistilla. Kun sielun ja ruumiin personaaliunioni hajoaa, musta tuntuu että toinen haihtuu ja toinen saattaa säilyä. Mix toisen häviäminen haittaisi jälkimmäistä? Pikemminkin päinvastoin, kun ne oli niin erilaisia, niiden muodostama yhdiste oli hyvin epästabiili, ja kun se hajoaa, molemmat palaa perusasentoon; aktiivinen vitalis-substanssi pitää kaiken sen voiman millä se lykkäsi ainetta liikkeelle. Hemmetti! mun paheet muistuttaa mua liiankin hyvin että mä olin vaan puolixi elossa täällä murheen laaxossa; sielunelämä vasta alkaa ruumiin kuollessa.
ellauri197.html on line 255: Certain, and they never dream Eikä ne muuta kuvittele kuin eze haihtuu
ellauri285.html on line 486: "Kun vastuu jaetaan, se haihtuu."
ellauri340.html on line 462: Vanhus haihtuu kuin pieru saharaan. Jäljelle jäänyt laikku huokui merkillistä, merkizevää voimaa, joka antoi meidän ymmärtää: Opp och hoppa, det är solsken och vackert väder. Herutuskuva teki meistä kexeliäitä. Aamiainen ruohikolla, viluntorjuntabunkkerin edessä. Ruskeat tuulenvireet tuoxuivat juuri sixi niin voimakkailta, että ne olivat peräisin vanhusjohtajamme housuntaskuista. Mitä nimeä olisimme hänestä käyttäneet? "Äijä! Lökäpöxy! mein Führer?" Outoja luontoelämyxiä, joita kirjavoittavat kaikenlaiset ihmisjäännöxet, voimalinjat, neuvostotankit ja lendekat. Ei varmaan Sloveniassa olekaan sen koskemattomampaa luontoa. Sotamies on 20, nainen 30, pelimies 50, varmaan vanhus sitten 80, jos jatketaan Fibonaccin sarjalla. Typerä kikka käyttää "me" muotoa vaik kertoja ei ole retkellä mukana.
ellauri371.html on line 545: Suunnittelemamme goimien talouden uudistukset. Me pukeudumme sellaisiin instituutioimme ja periaatteemme muoteihin, jotka eivät hälytä ketään. Me huomautamme uudistusten tarpeesta epäjärjestyksen vuoksi. Något hämmennystä, johon taloudellinen epävarmuus on yltänyt, rivit harvenevat goimien keskuudessa. Ensimmäinen häiriö, kuten huomautamme, on --- siis pointti on, että ne alkavat tarkoituksesta yksinkertainen budjetti, tavoittaa puolet vuodesta ts. he vaativat sopeutusbudjettia, joka haihtuu [kolme kuukautta], jonka jälkeen he pyytävät lisää, pitkä budjetti, ja kaikki päättyy selvitystilaan kuten USA:n liittovaltion budjetti. Ja koska budjetti seuraa toista, ensi vuosi määräytyy lahjoituksen kokonaismäärän mukaan s.e. vuosipoikkeama normista ulottuu aina [YUMPE] 50 %, minkä vuoksi vuosibudjetti kolminkertaistuu 10:ssä vuodessa! Tällaisten tekniikoiden ansiosta on sallittu turvallisesti valtion tyhjentää kassansa kaikilla goimeilla. Sitä seurannut laina-aika vei loput ja johti kaikki goimien osavaltiot konkurssiin. Sinä ymmärtää täydellisesti, mitä maanviljely on, se on inspiroinut goyit, emme voi esitellä heitä tässä.
xxx/ellauri174.html on line 447: Aika jos vaihtuu pois haaveet jos haihtuu niin koskaan et muuttua saa aika on aikaa mut taika on taikaa sä koskaan et muuttua saa [soolo] ole sellainen vain jonka nähdä mä sain ole muisto mun nuoruudestain ole sellainen vaan että taas uudestaan oman nuoruutein takaisin saan.
xxx/ellauri235.html on line 374: Muse, Contemplation ("Oodissa keväällä") ja isä Thames herätetään heidän omaavansa profeetallisen viisauden vuoksi. Yksi profetian tehtävistä on muuttaa halu "rakkaudeksi" tai "raivotuhoisiksi intohimoiksi". Mielikuvituksen personifiointitottumus paljastaa halun omaksumat alhaiset muodot ("Kateus hiipuu, ja haalistunut hoito"), aivan kuten "Oodissa keväällä" oleva "ihmisen rotu" paljastuu hyönteiselämänä "Mietiskelyn raittiin silmälle". " Visio palvelee aina muodon paljastamista, ja Greyssä paljastettua on vähennetty, kielletty tai kielletty. Reduktiivisen tunnustamisen strategia "Oodissa keväällä" hylkää unelman halusta; strategia jättimäisten spektrimuotojen luomiseksi Eton Collegen oodissa rohkaisee pahoihin uniin, halun kääntäminen demoniseksi. Northrop Frye kuvailee jotain tämän tyyppistä toimintaa keskustelussaan Quest-Romancesta: "Käännettynä unelmatermeiksi, etsintä-romantiikka on libidon tai kaipaavan itsensä etsimistä täyttymykseen, joka vapauttaa sen todellisuuden peloista, mutta sisältää silti se todellisuus." Toteuttaminen voi vaatia, kuten Grayn tapauksessa, että suojeleva äitihahmo syrjäyttää uhkaavan naispuolisen oikeushenkilön; Siten syyllisyys haihtuu halun hylänneen tottelevaisen näyttelijän saamassa hyväksynnässä. Tämä yhteenveto kuvaa myös "Hymn to Adversity".
xxx/ellauri312.html on line 160: laavakuulan päällä. Taivaan vesi sataa maahan, vesi maasta haihtuu. Nousee
xxx/ellauri314.html on line 147: Izeensä tyytyväistä kikhernekauppiasta ei jää vaivaamaan haihtuuko se kuin pieru Saheliin vai tapaako kaverinsa stängselin ryssän puolella; kummallakin vaihtoeholla on puolesa. Mutta siltäpä pakanana puuttuu synnintunto, se ei angstaa taivaan isän tuomiota eikä toivo siltä palkkiota hyvästä käytöxestä. Sixi se voi suhtautua koko kymysyxeen aika loivasti.
15