ellauri031.html on line 579: ja rupesi kirjailijaxi, mistä se oli aina haaveillut. Tähdenlento kesti aikansa.

ellauri093.html on line 662: Ja kannatti jäädä, sillä sillä reisulla mä vihdoin koin sen mistä olin kaiken aikaa haaveillut: henkilökohtaisen herätyxen, joka kuulemma tuntuu ihan samalta kuin orgasmi. Ehkä se olikin se, who knows, ihanaa se oli joka tapauxessa. Tää tuli kun Dick oli koko ajan puhunut täydestä antautumisesta jollekin herralle. Mulla ei ole oikeutta määrätä ajastani, ystävistäni, ei mistään, olen ton herran oma kaikkineni. Taiteilijakin saa herralta. Emme voi ottaa mitä emme saa. Ei väkisin, vaan väsyttämällä. Tuona hetkenä vapauttava riemu valahti ylizeni. Tai jotakin valahti ainakin. Mutta mun ei tarvinnut edes huolehtia alapesusta, Dick piti huolen kaikesta. Tästä tilaisuudesta lähdimme suoraan kirkkoon, ehtoollispöytään. Aika nälkä ehti tullakin. Mahtava hauki sai pastorimme hämmästyxesetä huudahtamaan: me tyydymme voileipiin, te loihditte esiin tällästäkin!
ellauri131.html on line 1008: En ollut izetuhoinen. En suunnitellut tappaa izeäni, en haaveillut kuolemasta.
ellauri325.html on line 336: Hän voitti nuorten Kirja ry:n kunniamaininnan teoksesta Opossumi ja IV A, 1959, jonka olen poikasena lukenut. Siippainen kuoli sydänkohtaukseen 1963 Siilinjärvellä juuri päästessäni oppikouluun. Kirjailijan urasta en haaveillut missään vaiheessa.
ellauri350.html on line 682: Onko jotain, josta olet haaveillut jo pitkään? Mikset ole tehnyt sitä?
xxx/ellauri013.html on line 665: josta on haaveillut jo vuosia

xxx/ellauri086.html on line 738: Poe oli haaveillut vuodesta 1834 alkaen oman kirjallisuuslehden perustamisesta. Lehden nimeksi olisi tullut Penn Magazine, ja se olisi ollut sisällöltään, paperiltaan ja painojäljeltään korkealaatuinen sekä vuositilausmaksultaan suhteellisen kallis. Tämä suunnitelma ei koskaan toteutunut, kuten ei myöskään vuonna 1843 suunniteltu Stylus. Poesta tuli Broadway Journalin ainoa päätoimittaja ja omistaja syksyllä 1845. Hän ei kuitenkaan kyennyt pitämään lehteä hengissä kahta kuukautta kauempaa.
xxx/ellauri136.html on line 453: On aika, ystäväiseni, aika on! Sydän rauhaa pyytää - Päivät lentävät päiväin perään, ja jokainen tunti vie palan olennosta, ja me kahden oletamme elävämme ja kas - yx kax me kuolemme. Maailmassa ei ole onnea, mutta rauhaa on ja tahtoa. Kauan olen haaveillut kadehdittavasta osakkeesta - Kauan aikaa olen, väsähtänyt orja, mielinyt paeta olopaikkaan kaukana töistä ja tyhjästä viihteestä. 1834
xxx/ellauri148.html on line 550: Pitkän puhumisen ja vaatimisen jälkeen juutalaiset alkoivat laulaa "Tule, rakastettuni" Se oli puolittain laulua, puolittain valitusta. Siihen iltaan asti olin usein haaveillut kädellisten vapahtamisesta, mutta silloin minä tajusin selvästi ettei minun kannattanut vaivautua, apinakööri ei ansainnut vapahtamista. Vapahdus niille olisi todellisuudessa rikos. Homoapina oli villipeto joka surmasi, raateli ja rääkkäsi sekä toisia lajeja että omaansa eikä edes nälkäänsä vaan huvin vuoxi. Toisten tuska oli sen ilo, toisten nöyryytys sen kunnia. Toorassa kerrotaan miten Jumala katui termiittiapinan luomista. Voi helevetti mikä moka tuli tehtyä. Aadamin poika murhasi veljensä. Kymmenen sukupolvea myöhemmin Jumala nostatti vedenpaisumuksen koska maailmasta oli tullut syntinen. Eikä sekään tehonnut. Ei ole toista kirjaa (klikkiuutisia lukuunottamatta) joka kertoisi yhtä paljaasti ja selkeästi totuuden apinoista kain Raamattu. Hyvinäkin pidetyt apinat kuten ukki-Taavetti ja sen poika Shlomo olivat pahoja. Eilispäivän marttyyreistä tulee tämän päivän sortajia. Lajina termiittiapina ansaizee kaiken sen ruoskinnan minkä saakin. Ei ole pelkkä sattuma etta apinat pystyttävät suurimman osan muistomerkeistään murhamiehille - isänmaallisille eli konservatiivimurhaajille tai vallankumouksellisille eli radikaalimurhaajille. Venäjälla on Bogdan Chmielnickinkin muistomerkki. Tämän maailman suht viattomat marttyyrit ovat eläimet, ennen kaikkea kasvissyöjät, mutta mixei leijonatkin. Siilit ovat myös kivoja.
xxx/ellauri157.html on line 326: Olen 75 v ja olen ikäni (aikuis) haaveillut Madekukosta. Mitäs siihen sanavatte?
xxx/ellauri177.html on line 409: Hän työnsi hänet hitaasti pois. Sitten, kun hän suuteli hänen polviaan, hän laittoi kätensä hänen kasvoilleen, ikään kuin karkottaakseen unen jäännöksen silmistään ja otsastaan. Tämä oli sitten tuntematon maailma, vieras maa, josta hän ei ollut koskaan haaveillut ilman tylsää pelkoa. Missä hän oli nähnyt tämän maan? Mistä unesta hän oli herännyt tunteakseen niin koskettavan tuskan nousevan lanteestaan, joka kasvoi vähitellen hänen rinnassaan, kunnes se tukehtui? Kylä heräsi eloon palattuaan pellolta. Miehet palasivat takkinsa olkapäillään uupuneiden eläinten tahdissa; naiset talojen kynnyksellä tekivät vetoavia eleitä; kun lapset ryhmissä ajoivat kanoja takaa kivillä. Hautausmaalla liukastui kaksi siiliä, poika ja tyttö, jotka kävelivät nelinjalkain matalaa seinää pitkin, jottei heitä näkyisi. Varpusparvet nukkuivat kirkon laattojen alla. Sininen puuvillahame oli juuri ilmestynyt paplin portaille, niin leveä, että se peitti oven.
xxx/ellauri235.html on line 464: Suklaatehtailija Villi Vonkka ja hänen kilpailijansa perustuvat hyvin hyvin löyhästi makeistenvalmistuksessa todella vallinneeseen salailuun ja teollisuusvakoiluun. No oikeastaan ei ollenkaan. Kouluaikanaan Reptonissa Dahl oli toiminut Cadburyn koemaistajana ja haaveillut yrityksen koelaboratorioista.
xxx/ellauri252.html on line 211: Hande arvelee että Penalla oli joku kristuskomplexi, se oli haaveillut papin urasta pienenä. IKHTHYS kiinnosti sitä myöhemminkin. "Olen verkon silmässä kala" alkuperäisesitystä Dipolissa, san. Kailas säv. MA Numminen ei löydy juutuupista. Se kuten talviverkkokalastus lie ollut ilmeistä eläinrääkkäystä. Penasta tuli nilviäisten kalastaja.
13