ellauri012.html on line 46: Tietovuotavan haavan lähteeksi julistautui nimimerkki "Jape -52" joka nimitti kanteluaan "kalavelkojen kuittaamiseksi siitä kolmannen luokan ensimmäisen lukujakson alussa koulun ruokalan jonossa heittämäsi tomaattisen lihapullan tahrimista pianoperustekirjani sivuista, joidenka suttaantumisen johdosta en koskaan oppinut F-duurin ja mollin eroa enkä siten jatkanut yläasteen jälkeen Sibelius-Akademiaan".
ellauri012.html on line 444: Toivon tosiaan Heloise, että kun olet kyllin pahoitellut aiemman elämäsi väärinkäytöksiä, sä kuolet oikeen miellyttävän vanhurskaan kuoleman. Aah, onneks meitä on vähän jotka päästään siihen! Ja miksi? Koska on niin vähän niitä jotka rakastaa ristuksen ristiä. Kaikki haluis pelastua, mut harvat viitsii nähdä riittävästi vaivaa. Vaikka me voidaan pelastua ihan vaan ristin avulla, miks ihmeessä kieltäytyä kantamasta sitä vähän matkaa? Kantohan pelastajakin sitä jonkun matkaa (vaikka sitäkin kyllä autettiin, ei se ollut mikään muskelimasa itsekään), se kuoli meidän puolesta (no, kyllähän mekin vielä kuollaan, mut se on eri asia), niin miksei mekin kanneta sitä ja haluta kuolla? (Ei jessekään nyt varsinaisesti iloiselta vaikuttanut ennen kuolemaansa, vaikka lopuksi sille kävikin paremmin kuin hyvin.) Kaikilla pyhimyksillä on ollut kurjaa, ja pelastusmiehelläkin oli jotain kurjuutta enimmän aikaa (paitsi ehkä Kaanaan häissä, ja muutamissa muissa bileissä, Magdaleenan seurassa). Älä siis luule pääseväsi liian helpolla. Risti, Heloise hyvä, on aina käsillä, älä marise vaan ota se vastaan iloisella naamalla, muuten se tuntuu painavalta eikä siitä ole sulle vastaavaa hyötyä. Mut jos sä kannat sitä reippaasti vaikka tiukka mutru huulessa, niin näistä kärsimyksistä kasvaa luottamusta, josta löydät lohtua. Kuuleppas mitä sanoo pelastusmies: lapsi, kiellä itsesi, älä mua, ota ristisi ja tule perässä. Äh Heloise, mitä epäilet? Eiks tää kuulosta susta hyvältä diililtä? Eiks näin ystävällinen tarjous vakuuta sua? Varo Heloise, ettes torju tätä toista puolisoa joka vaatii sua, se on pelottavampi kuin mäkään olin. Jos se suuttuu suhun ja sun kiittämättömyyteen, sen rakkaus muuttuu kiukuksi ja se kostaa sulle. Miten sä kestät sitten sen tuomiota lautakunnan edessä? Se syyttää sua sen armon halveksunnasta, ja näyttää sulle omat haavansa. Mitäs siihen sanot? Se on sitten leppymätön, se sanoo sulle: mene ylpistelijä, ja pala ikuisessa hellassa. Mä eristin sut maailmasta, virutin sut yksinäisyydessä ja sä et äänestänyt mun suunnitelman mukaan. Mä koitin parhaani pelastaakseni sut, mut sä vaan itsepäisesti munasit itsesi, antaa vetää sitten vaan tonne vasemmalle vuohten joukkoon.
ellauri035.html on line 694: ja se on iskenyt syvän haavan muhun. Oh mä kuolen.
ellauri038.html on line 166: Tosin jotkut tutkijat pitävät Zarathustraa kokonaan myyttisenä hahmona. Näitä epäileviä Tuomaita aina löytyy, kuten Homeroxella ja Jeesuxella, niitä oli Nietzschellä, Hitlerillä, ja on Trumpillakin. Kauan ei saa profeetta olla rauhassa niin joku jo tulee tuikkimaan haavanreikään skeptisellä sormella.
ellauri040.html on line 248: Seitsemän veljestä julkaistiin ensin Novelli-kirjaston vihkosina. Ahlqvistin kritiikin jälkeen kustantaja keskeytti vihkojen myynnin. Syynä oli se, että Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professori August Ahlqvist, joka oli teilannut kaikki Kiven aiemmatkin teokset, kirjoitti heti romaanin ilmestyttyä Finlands Allmänna Tidningissä julkaistun murhaavan arvostelun. Lukuisat ihmiset yhtyivät Ahlqvistin moitteisiin ilman, että kukaan olisi edes lukenut romaania.
ellauri058.html on line 750: Vaan pää jäi käteen vetävän käteen loppupeleissä. Pauhaavan nasiirin pauhu katkesi kuin leikaten. Kolmas huti ja palo kotipesälle kuin ammoin koulupesixessä Johixen kenzulla.
ellauri096.html on line 753: TIETYLLÄ TAVALLA Yli-Juonikas myös näyttää kirjapohdintojen yhteydessä sahaavan omaa oxaansa, kun hän panee Anun päätymään pessimistiseen oletuxeen, että kirjallisuudella ei olisi tulevaisuutta. Laihana lohdutuxena tältä osin pidetään sitä, että "meneillään olevista maailmanlopuista kirjallisuuden loppu kuuluu vähäisimpään alaryhmään".
ellauri097.html on line 182: ”Hirvet vaikuttavat etenkin puulajien monimuotoisuuteen. Nykyisellä hirvikannalla esimerkiksi rauduskoivun, haavan tai pihlajan uudistuminen on ongelmissa sekä metsätalousalueilla että luonnonsuojelualueilla”, Mato Matala huomauttaa. Mixi ne eivät voi tyytyä syömään sieniä. Tai hirvikärpäsiä, ne on ällöttäviä. Maan alta löytyy myös paljon hyvää syötävää, vinkkaa Mato. Mezään jätetystä kuorikkeesta saa pettua. Sillä Saarijärven Paavokin pärjäsi. Pani leipään puolet petäjäistä. Ja lunta kyytipojaxi.
ellauri108.html on line 361: 52Kun miehet oli viety erilleen, Daniel kutsui toisen luokseen ja sanoi: »Sinä olet tehnyt pahaa vanhuuden päiviisi saakka, mutta nyt joudut kasvotusten myös ennen tekemiesi syntien kanssa. 53Sinä olet antanut vääriä tuomioita, tuominnut syyttömiä ja vapauttanut syyllisiä, vaikka Herra sanoo: ’Älä aiheuta syyttömän ja oikeamielisen kuolemaa.’ 54No niin, kun kerran näit tämän naisen, niin kerro, minkä puun alla näit heidät yhdessä makaamassa.» »Pistaasin» *, mies vastasi. 55Silloin Daniel sanoi hänelle: »Hyvin valehdeltu, mutta oman pääsi menoksi. Jumala on jo käskenyt enkelinsä pistää sinuun ammottavan haavan.»
ellauri131.html on line 102: – Fedotow kertoo vihaavansa venäläisiä vahvasti ja kiihtyy aina helposti. Koska Fedotow luulee jokaisen venäläisen olevan kommunisti ja on uhannut usein kavereitaan aseella, ei hän ole kelpoinen armeijan palvelukseen, turvallisuuspalvelun lausunnossa todetaan.
ellauri133.html on line 250: Myöhemmin Henry ja hänen jenginsä löytävät Benin ja kiduttavat tätä. Ben kuitenkin pakenee metsään ja juoksee sieltä pitkin puroa, jonka varrelta hän löytää Billin ja hänen kaverinsa. Yksi Henryn jengiläisistä Patrick Hockstetter eksyy viemäriin ja joutuu Sen tappamaksi. (Top tykkänään! tässä oli passiivi! p.o. Se tappaa sen.) Kaverukset yrittävät parantaa Benin haavan, mutta eivät saa ostettua siihen tarvikkeita. He kohtaavat Beverlyn. Eddien palatessa kotiin hänen kimppuunsa hyökkää Neibolt Streetin autiotalon kohdalla sairastunut spitaalinen, jonka jälkeen hän kohtaa Pennywisen. Beverly taas kuulee Derryssä kadonneiden lasten huutoja kylpyhuoneen lavuaarista. Hänen aiemmin leikatut hiuksensa sitovat hänet lavuaariin kiinni, joka peittää hänet yltä päältä vereen. Hänen isänsä ei taas näe verta, joten hän luulee Beverlyn seonneen. Bill kohtaa Georgien kellarissa, jossa Pennywise yrittää tappaa hänet.
ellauri135.html on line 679: Runoilija unelmoi lopulta jättämään armeijanpalvelua ja täysin tutustua kirjallisuuteen, aloittaa oman aikakauslehden julkaiseminen. Mutta hänellä oli vain vähän aikaa pysyä Pietarissa. Ja tämä tuli mahdolliseksi vaikutusvaltaisten ihmisten vetoomuksen ja hänen isoäitinsä E. A. Arsenyevan ansiosta. Vierailun jälkeen runoilija meni viimeiseen matkaansa Kaukasukseen ja lähinnä maanpakoon. Hän oli täynnä tummia hyökkäyksiä. Syynä kuolemaan johtaneeseen riitaan oli vähäpätöinen vittuilu eräälle majurille. Runoilija oli melkein varma, että kaksintaistelu ei tapahtuisi. Martynov ei kuitenkaan kieltäytynyt. Hän aiheutti kuolevaisen haavan M. Yu Lermontoville tämän Lerpan kannalta epäonnistuneen kaksintaistelun aikana Pyatigorskissa. Se tapahtui kesällä 1841, ja seuraavana keväänä runoilijan tuhkakuppi lähetettiin Tarkhanyn perhetilaan.
ellauri135.html on line 761: Kuolleen päättely on sopusoinnussa Lermontovin ajatuksien kanssa. Hän ei heti päätä, kenen puoleen kääntyä välittäjänsä kautta. Hänen koko elämänsä ja sotilaalliset ansionsa eivät kiinnosta ketään. Lyyrinen sankari tajuaa valitettavasti, ettei edes hänen kuolemansa voi innostaa ketään ja aiheuttaa vilpitöntä myötätuntoa. Ilmaus "jos joku pyytää ..." sisältää valtavan katkeruuden. Kuoleva saa viimeisen mahdollisuuden puhua ennen kuolemaansa, mutta hänet pakotetaan ystävän kautta puhumaan itse asiassa ensimmäiselle kohdatulle henkilölle. Sankari ei kuvaile kuolevaisen haavansa yksityiskohtia, vain huomauttaa vaatimattomasti, että "hän kuoli rehellisesti kuninkaan puolesta". Hän vain pahoittelee, että hänet haudataan vieraalle maalle, ja pyytää välittämään pokkurointinsa ”kotimaahansa”.
ellauri192.html on line 164: Sa blessure fine et profonde ; hienon haavan mutta syvän,
ellauri205.html on line 254: vihollisen, jonka olin karkottanut: Liian raaka haavani vuoti heti verta. Se ei
ellauri246.html on line 120: ett med aspen som darrar och viskar, Yhtä haavan kanssa joka vapisee ja kuiskaa,
ellauri286.html on line 272: Esimerkiksi jos kritiikki-imitaatiossa on väitetty jonkun henkilöistäni vihaavan venäläisiä, kannattaa tarkistaa, onko näin oikeasti originaalitekstissä, sillä kritiikki-imitaatiossa vihan tai vainon kohde on vaihdettu Moskovan narraatioon sopivaksi, eikä se vastaa itse kirjassa mainittua vihan tai vainon kohdetta. Joukossa on myös henkilöitä jotka eivät vihaa venäläisiä, mm. joukko ryssiä.
ellauri316.html on line 344: Juri Timofejevitš Galanskov (venäjäksi: Ю‌рий Тимофе‌евич Галанско‌в; 19. kesäkuuta 1939 – 4. marraskuuta 1972) oli venäläinen runoilija, historioitsija, ihmisoikeusaktivisti ja toisinajattelija. Poliittisista toimistaan, kuten samizdat -almanakan perustamisesta ja toimittamisesta, hänet vangittiin vankiloissa, leireissä ja pakkohoitopsykiatrisissa sairaaloissa ( Psikhushkas ). Hän kuoli työleirillä. Länteen tuolloin saapuneiden kertomusten mukaan vuotavasta mahahaavasta kärsinyt Galanskov ei saanut sairaanhoitoa vankeutensa jälkeen, ja hänelle ruokittiin vankilassa suolakalaa ja mustaa leipää. Hän kuoli sen jälkeen, kun toinen vanki, jolla ei ollut pätevyyttä leikkaukseen, leikkasi häneltä mahahaavan. Leikkauksen jälkeen leirin hallinto kieltäytyi siirtämästä häntä sairaalaan tai sallimasta pätevien lääkäreiden käydä hänen luonaan. Ennen kuolemaansa Galanskov onnistui hiipimään kotiin kirjeen kanssa jossa sanottiin: "He tekevät kaikkensa nopeuttaakseen kuolemaani."
ellauri342.html on line 93: Tämä Tistet Védène oli periaatteessa röyhkeä roisto, jonka hänen isänsä, kultaveistäjä Guy Védène, oli pakotettu heittämään pois kotoaan, koska hän ei halunnut tehdä mitään ja salametsästi oppipojat. Kuuden kuukauden ajan hänen nähtiin raahaavan takkiaan kaikkien Avignonin virtojen läpi, mutta pääasiassa kohti paavin taloa; koska kaverilla oli ollut ajatuksensa paavin muulista jo pitkään, ja tulet huomaamaan, että se oli jotain näppärää... Eräänä päivänä, kun Hänen pyhyytensä käveli yksin vallien alla pedon kanssa, tässä on Tistet, jota lähestyin. , ja sanoi hänelle, ristien kätensä ihailun ilmassa:

ellauri348.html on line 1126: Erittäin luovat tyypit pitävät mukanaan muistikirjaa ja työskentelevät aamuyöllä. Pipsa Pallasvesa teki niin. Eski kirjoitteli sille pehkuista kaipaavana haavanlehtisenä runoja. Mitä Pipsa teki aamuöiden tunteina? Kazoiko se suorasoittosarjoja, harjoitteliko kegel-lihasta? Kun nyt edes tietäisi minkä ikäinen se on.
ellauri352.html on line 476: Kirjoittajan varhaisin muisto oli, kuinka hän pienenä juutalaisena lapsena Riiassa joutui näkemään miehen murhaavan "univormuihin pukeutuneiden miesten" toimesta. Tämä mies saattoi olla hänen isänsä - ensimmäisen persoonan kertoja ei koskaan mainitse syntymäaikaansa, mutta ilmeisesti hän oli silloin liian nuori muistaakseen tarkemmin. Kun hän pystyi piiloutumaan maatilalle Puolassa veljiensä kanssa, hänet pidätettiin ja lähetettiin kahteen keskitysleiriin. Ensimmäisellä leirillä hän tapasi kuoleva äitinsä, josta hänellä ei ollut aiemmin ollut muistikuvaa, viimeisen kerran. Tuhoamisleiriltä vapautumisen jälkeen hänet vietiin ensin orpokotiin Krakovaan ja sitten Sveitsiin. Siellä hän pystyi vasta vuosikymmeniä kestäneen tutkimuksen jälkeen rekonstruoimaan menneisyytensä, jonka hän muisti vain sirpaleina (ja oli hänen sveitsiläisten adoptiovanhempiensa tabu).
ellauri367.html on line 221: José vietiin lääkäriksi kollektiivisen kidutusistunnon aikana, johon Stalin osallistui henkilökohtaisesti särmin takana. 27 ihmistä on loukutettu kidutushuoneeseen mukaan lukien Genrikh Iagoda, Lev Levin, Alekséi Rýkov, Nikolai Bukharin, Christian Rakovsky, Grigory Grinko, Arkady Rozengoltz, Nikolai Krestinski, Lev Karajan (joka on hirveästi kidutettu: kiveksessä bea, the the kives teloittajakoira repi ne puremastaan, Landowskin on sitten parannettava hänen munahaavansa), Pavel Bulanov (Iagodan sihteeri), Vasili Blücher ja Aleksandr Jegorov. Tämä edustaa osaa syytetyistä tulevassa oikeudenkäynnissä, joka tunnetaan nimellä "trotskilais-oikeisto-eivaan-vasemmisto-blokkioikeudenkäynti".
ellauri373.html on line 97: Plutarch väittää, että hiän sattui näkemään Brutuksen angstisena, kun tämä pohti mitä tehdä Caesarille ja kysyi häneltä, mikä oli vialla. Kun hän ei vastannut, hiän epäili, että hän ei luottanut hiäneen, koska hiän oli nainen, koska hän pelkäsi, että hiän paljastaisi jotain, vaikka vain vastahakoisesti kidutuksen alaisena. Todistaakseen hänelle olevansa mies, hiän aiheutti salaa haavan omaan reiteensä parturiveitsellä nähdäkseen, kestäisikö hiän kipua. Haavan seurauksena hiän kärsi voimakkaista kivuista, vilunväristyksistä ja kuumeesta. Jotkut uskovat, että hiän kesti hoitamattoman haavansa kipua vähintään päivän. Heti kun hiän voitti kipunsa, hiän palasi Brutuksen luo ja sanoi:
ellauri373.html on line 101: Brutus ihmetteli nähdessään haavan hiänen reidessään, eikä tämän kuultuaan enää salannut hiäneltä mitään, vaan tunsi itsensä vahvistuneen ja lupasi kertoa koko juonen. Nostaen kätensä hiänen takapuolelleen hänen sanotaan rukoilleen, että hän onnistuisi yrityksessään ja näyttäytyisi siten kelvollisena aviomiehenä. Brutus ei kuitenkaan koskaan saanut tilaisuutta osoittaa Porcialle kiitollisuuttansa, koska heidät keskeytettiin, eikä heillä ollut hetkeäkään yksityisyyttä ennen salaliiton toteuttamista. Caesarin salamurhapäivänä Porcia oli äärimmäisen ahdistunut ja lähetti senaattiin sanansaattajat tarkistamaan, että Brutus oli edelleen elossa. Hän työskenteli siihen pisteeseen asti, että hänen pyörtymisensä jälkeen hänen piikansa pelkäsivät hänen kuolemaansa. Mutta hyvinhän siinä kävi, Caesar saatiin hengiltä. Porcialla oli maanpakoon lähtenyttä Brutusta kovin ikävä, hiän kyynelehti joka päivä Hektorin ja Andromakhen kuvan äärellä. Brutuksen ystävä Acilius kuuli tästä ja lainasi Homeria, jossa Andromache puhuu Hectorille:
xxx/ellauri027.html on line 464: Mikä on se kurssi, jonka luennot kuvaustiimi taltioi videolle ja laittaa verkkoon saataville? Kuten arvata saattaa, se on Esa Saarisen Aalto-yliopiston kurssi Filosofia ja systeemiajattelu. Sillä on ollut kolossaaliset 450 kuulijaa Otaniemen kauniissa isossa salissa. (Ei se kyllä ihan täysi ollut kun Ploiri vieraili. Puukotuxen jälkeen saattoi kyllä tulla salillinen kumikauloja. Näyttääköhän se masunsa kuin Kristus haavansa?) On kuitenkin helpompi havaita se kiinnostus, joka kurssia kohtaan on, kuin vastata perustellusti ja perusteellisesti siihen, mitä osallistujat kurssista saavat.
xxx/ellauri091.html on line 968: [5.4. 19.13] jönsy: Olisi tän tietenkin voinu sanoa lievemmin kun, mutta tunne on tämä. Mitä saatanaa se oikein vehkeilee? Mikä suo sille tän perverssinja aivan jälkijättöisen puuhaavan johtajuuden?
xxx/ellauri127.html on line 315: Kolmanneksi, muutama päivä myöhemmin, Elorna uskoo äitinsä ymmärtävän hänen tarpeen valmistua, jotta hän voisi astua yliopistoon tai ainakin opettaa, kumpi tahansa hän haluaisi tehdä. Hän kehottaa Katharineä tarvitsemaan uusia mekkoja aloittamiseen ja luottaa äitiään toimittamaan ne. Rouva Cumstick, aina antagonistisesti rehellinen, esittelee hänelle vanhan mekon. Elorna pitää tätä anteeksiantamattomana pettymyksenä, merkki äitinsä välinpitämättömyydestä ja rakkauden puutteesta häntä kohtaan. Sinä yönä Elornan on löydettävä hyvä mekko muualta. Neljänneksi Elorna on aina salannut äidiltään, että hän voi ansaita rahaa myymällä koia. Kun hän työskentelee viimeisen lukuvuoden aikana ja toivoo pääsevänsä yliopistoon, hän huomaa, että hänen on kerättävä yksi koi, joka maksaa tietä tulevaisuudelleen. Romaanin keskeisessä konfliktissa Elorna näkee äitinsä tuhoavan koi. Kun hän protestoi, rouva Cumstick lyö häntä. Elorna on aina ollut kärsivällinen, mutta nyt hän huutaa vihaavan äitiään ja kiirehtivän ulos. Rouva Cumstick tajuaa lopulta, kuinka tärkeä Elorna on vakaan kotielämänsä kannalta, lähtee sinä yönä korvaamaan koi. Hän pahentaa tilannetta, minkä Elorna piilottaa häneltä, mutta kun Sintonit huomaavat, että rouva Cumstick osui Elornaan, Margaret päättää puuttumisesta. Hän kertoo Katharineille, että hän on surenut aviomies, joka oli epäselvä ja aikoi huijata häntä. Tämän uutisen avulla Katharine ymmärtää, kuinka hän on laiminlyönyt rakastavan, lahjakkaan tyttären.
xxx/ellauri176.html on line 443: Ah! hän jatkoi, mutta se vain, ettei tämä ole pahaa unta! Se vain, että minä joudun pian takaisin tämän vuosisadan iljettävään ja alentavaan hullunmyllyyn! Han haki apua Schopenhauerin lohduttavista viisauxista, vritti lääkitä niillä haavansa, toisteli mielessään Pascalin murheellista väittämää: "Sielu huomaa vain ne asiat, joiden ajatteleminen tuottaa sille tuskaa." Mutta ei. Ei se mitään auta. Se vaan on nyt näin.
xxx/ellauri199.html on line 504: Puzas sillä jokaisen haavan sielusta, To cleanse the soul of every wound,
xxx/ellauri234.html on line 159: Koko aamupäivä käytiin kovaa tulitaistelua pienen puna-armeijan joukon ja suomalaisten rintaman taakse sijoitettujen varmistusjoukkojen välillä. Aibeutettuaan sekamelskan yhteyksissä ja tuntuvia tappioita varmistusjoukoille puna-armeijan joukko-osasto perääntyi metsään ja taisteli samalla lukumääräisesti ylivoimaisen vastustajan kanssa. Kun perääntyessämme ohitimme taistelualueen, tien kupeessa montussa makasi haavoittunut puna-armeijan sotilas. Hän oli ottanut paitansa pois ja sitonut sillä haavansa. Koska hänen toverinsa pakotettiin perääntymään, he joutuivat jättämään haavoittuneen jälkeensä. Silloin yksi varmistusjoukkojen rohkea sankari juoksi haavoittuneen luo ja ampui puolustuskyvytöntä venäläissotilasta päähän niin, että aivot valuivat maahan. Tämä oli karmea näky ja yksi esimerkki tuhansista vastaavanlaisista tapauksista, joissa ilmeni suursuomalaisten sotilaiden hillitsemätön verenhimo haavoittuneita vastustajia kohtaan. Iso-Paulikin kertoi kuinka sotakaverit veivät sotavangit saunan taaxe ja lasauttivat ilmat pois.
xxx/ellauri237.html on line 273: Okei takaisin Marquettaan. Talvella on lunta, joka peittää niinkuin pehmoinen, valkoinen turkki oravat. Marquetalla on tuhmuushymy sen tunnustaessa, että se pitää lehmistä. Kolmasluokkalaiset pojat ottivat kiinni niskasta räyhääviä poikanahkoja ja antoivat niiden tehdä tuttavuutta märän kanssa. Talvi on aina talvi, sanoi Jussi Talvi. Saatuaan mekon enolta Marke sipsutti enon luo ja suuteli hänen karheaa, rakasta poskeaan mela kaiken kansan näkyvissä. Eno oli kiltti, suorastaan liian kiltti. Pitäisi kysyä Kaijalta miten on miesenkeleiden laita. Minä en voi kuvitella MIEHIÄ pitkissä valkoisissa mekoissa ja siivet selässä ja hulmuavat kiharat olkapäillä... Marquetta älä kazo niin murhaavan nuhtelevasti, näytät ihan Aili Konttiselta! Mistäs minä tiesin että enkeleillä on vain etupuoli.
xxx/ellauri286.html on line 272: Esimerkiksi jos kritiikki-imitaatiossa on väitetty jonkun henkilöistäni vihaavan venäläisiä, kannattaa tarkistaa, onko näin oikeasti originaalitekstissä, sillä kritiikki-imitaatiossa vihan tai vainon kohde on vaihdettu Moskovan narraatioon sopivaksi, eikä se vastaa itse kirjassa mainittua vihan tai vainon kohdetta. Joukossa on myös henkilöitä jotka eivät vihaa venäläisiä, mm. joukko ryssiä.
xxx/ellauri295.html on line 187: Olemme naispelossamme joutuneet aasialaisen kulttuurin vaikutuspiiriin. Pelkäämme ”kasvojen menettämistä”. Ei monikaan kristitty uskalla tunnustaa; vuoden 1986 kirkolliskokous teki harhaavan, Jumalan sanan vastaisen päätöksen kirkon virasta salliessaan viikunankantajien saarnastuoliin kipuamisen.
xxx/ellauri306.html on line 479: Hunnit, kuningas Attila, joka syntyi isästään Mundiuchista, rohkeimpien heimojen herra, skythien ja saksalaisten valtakuntien – ennen tuntemattomien valtojen – ainoa omistaja, valloitti kaupunkeja ja kauhistutti roomalaisen maailman kumpaakin valtakuntaa, ja heidän rukouksistaan ​​rauhoittuneena jätti tekemättä loput ryöstöstä. Ja kun hän oli saavuttanut kaiken tämän onnen suosiolla, hän kaatui, ei vihollisen haavan eikä ystävien petoksen takia, vaan kansansa keskellä rauhassa, iloisena ilostaan ​​ja ilman kivun tunnetta. Tämmöinen laaditaan Putinistakin takuulla.
xxx/ellauri337.html on line 512: Aikuisena Mooses näki egyptiläisen pahoinpitelevän orjaa ja murhaavan tämän. Kun hänet löydettiin, hän pakeni Midianiin, otti vaimon ja ryhtyi laumaan paimeneksi. Tuona aikana Jumala antoi hänelle tehtäväksi vapauttaa ihmiset ja johdattaa heidät luvattuun maahan veljensä Aaronin avulla.
35