ellauri015.html on line 974: syyskylmällä, kun löytyi ne kolme pientä haamua

ellauri043.html on line 3020:

Mä pidin neljä vuotta sen jälkeen turvan täysin rullalla pytagoralaisittain. Yllättävinkään pipi ei irrottanut musta edes huohhia; ja teatterissa kun mä tulin sisään mua kartettiin kuin haamua.
ellauri119.html on line 812: Taivaan haamu, hmm. Nytpä taisi Nalle tulla tölväistyxi väärää haamua. Eipä näytä hyvältä sun taivasosakkeet. Käy kuin kamelille neulansilmässä. Tästä et kyllä selviä. Nähdään!
ellauri262.html on line 619: James Bond -elokuvassa Kuolema saa odottaa (2002) Cleese korvasi Desmond Llewelynin Q:na. Lisäksi hän näytteli Harry Potter -elokuvasarjan ensimmäisissä elokuvissa haamua nimeltä ”Melkein päätön Nick”.
ellauri276.html on line 830: Varhaisena ympäristönsuojelijana Bottomleyn kirjoitus perustui aina tiiviisti maantieteelliseen sijaintiin. Skotlantilainen vaikutus (kaikuu Yeatsin irlantilaista herätystä) näkyy hänen myöhäisissä näytelmissään, kun taas suuri osa hänen aikaisemmista kirjoituksistaan ​​on juurtunut Lakelandiin. Siten esimerkiksi Claife Heightsin haamua tai boglea, Windemereä – niin kutsuttua Claife Crier – käytetään ratkaisemaan julman maanviljelijän vaimon ja palvelevan piian välistä konfliktia The Crier by Night -elokuvassa; kun taas yksi hänen rakastetuimmista runoistaan ​​tunnetaan nimellä Cartmel Bells:
ellauri288.html on line 445: 13-vuotias. Meillä ei ollut paljon kirjoja kotona: pommituksen aikana melkein kaikki paloi. Mutta äitini ja isoisäni ostivat jotain, enimmäkseen kirjoja ranskaksi ja venäjäksi - nuoruudessaan äitini asui useita vuosia Pariisissa ja työskenteli sitten ranskan opettajana. Mutta hän tiesi venäjää lapsuudesta lähtien, kuten melkein kaikki ihmiset hänen sukupolvensa, jotka saivat koulutuksensa kokonaan tai osittain venäjäksi. Siten hänen hyllyllään olivat Pushkinin, Lermontovin, Tšehovin niteet. Eräänä iltana luultavasti yksinkertaisesti siksi, ettei minulla ollut mitään tekemistä, otin Lermontovin valittuja runoja ja aloin selata sitä. Yhtäkkiä tajusin, että ymmärsin enemmän tai vähemmän lukemani. Ja sitten törmäsin runoon "Limalaiva". Luin sen ja lopetin melkein kyyneleet silmissä. Ei niinkään sympatiasta keisarin haamua kohtaan, vaan odottamattomasta tapaamisesta hengen kanssa, runouden voimalla. Tuo koira, runous, hän haukkasi minua, ja jokin minussa muuttui peruuttamattomasti. Siitä lähtien Illalla minusta tuli ensin innokas runon lukija ja sitten yritin säveltää jotain itse. Useiden vuosien ajan luin lähes yksinomaan venäläistä runoutta ja klassista proosaa.
ellauri389.html on line 593: Kolmetuhatta haamua vieressään,
xxx/ellauri175.html on line 892: "Ystävä, olen lohduton yksin Hadalysta – ja suren vain tätä haamua. Mitäs jos väsättäisiin uusi? - Jäähyväiset. — Lordi Ewald. »
8