ellauri115.html on line 693: Mutta mitä sellainen elämä sit on? Onx miehen sielu luonteeltaan kuolematon? Enpäs tiedäkään. Mun äärellinen ymmärrys ei ymmärrä ääretöntä; emmä tajua ikuistakaan. Miten mä voin sanoa juuta tai jaata sellaisesta mistä mulla ei ole hölkäsen pöläystä? Mä uskon että sielu jatkaa menoa kun ruumis katoaa, koska se on välttämätöntä yleisen järjestyxen säilyttämisexi; kuka tietää riittääkö tää siihen että se on ikuista? Kuitenkin tiedän että ruumis väsyy ja tuhoaa hajoomalla osiinsa, mutten voi kuvitella että tietoinen luonne voi sillä lailla hajota, ja kun en voi kuvitella miten se voi kuolla, oletan eze ei kuolekaan. Kaikki tää olettelu on lohduttavaa eikä mitenkään kohtuutonta, mixmä pelkäisin hyväxyä sitä? No voihan aika käydä pitkän päälle vähän pitkäxi heitellessä hevosenkenkää sädekehällä. Parasta ottaa mun kirjat mukaan, että on jotain hyvää lukemista edes.
xxx/ellauri087.html on line 91: Saarinen piti filosofian johdantokurssia, omien sanojensa mukaan siksi, että silloinen kollega Simo Knuuttila oli sitä mieltä, että “siinä on aihe, josta Saarisen poka ei tiedä hölkäsen pöläystä”. Samoihin aikoihin Saarinen oli rakastunut kuningattareensa ja dumpannut Liisa-paran sekä rohkaistunut vetämään henkilökohtaisempia luentoja. Porthanian iso sali oli joka kerta täynnä. Eikös Knupo enää ollut kolleega kun Eski lensi alma materista pellolle? No ehkä ei.
xxx/ellauri113.html on line 362: Teoria joka selittää kaiken ei selitä enää mitään! Ne on menneet omaan ansaansa! (Kukas tässä lukee kuin piru raamattua? En sano nimiä, muze on yx emerituslääkäri... Hui kauhistus ton potilaaxi ei olis terveellistä joutua.) Galaxeja pitää koossa joku pimeä aine, mitä sekin on? Onko se lisää jumalan pieruja? Mikä niitä ajaa erilleen? Pimeiden pierujen energia! Tää kuulostaa ihan horoskoopilta. Kyllä kaleidoskooppikin toimii paremmin. Ja stetoskooppi. Peräreikään kazon periskoopilla. Ei näistä kukaan tiedä hölkäsen pölähtävää! Paizi me, jotka voimme lukea viimeisimmän tiedon Genesixestä.
xxx/ellauri229.html on line 709: Stalker palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla tuomariston erikoispalkinnolla 1980, se sai myös Fipresci-palkinnon 1981 ja Ekumeenisen erikoispalkinnon 1982. Elokuva sai julkaisun aikoihin ristiriitaisia arvioita, kukaan ei tajunnut hölkäsen pöläystä, mutta ajan myötä sitä ollaan alettu pitämään klassikkona paremman puutteessa.
xxx/ellauri255.html on line 174: Luovuttuaan sotilasurastaan 21-vuotiaana kaikkien lämpimästi sitä suositellessa Bakunin muutti Moskovaan, jossa hän opiskeli filosofiaa, mitäs muuta. Pappa maxoi. Nikolai Stankevitšin johtamassa ryhmässä Bakunin tutustui muun muassa Kantin, Schellingin, Fichten ja Hegelin ajatuksiin, vaikkei tosin ymmärtänyt niistä hölkäsen pöläystä. Hän perusti myös oman 1 hengen opintopiirin ja käänsi venäjäksi joitakin Fichten teoksia. Lisäksi Bakunin tapaili panslavismin kannattajia, kuten Konstantin Aksan Hännän Allakov, Pjotr Tadaajev ja Aleksandr Herzen.
5