ellauri014.html on line 1665: Joholla olevat eivät tarvi moraalia, eikä ne, jotka on liikaa häviöllä. Moraali on keskiluokkaisille, pelisääntöjä Smitheille ja Virtasille, jotka koittaa ankarasti päästä joholle Joneseista ja Korhosista. Shakkioppaitakin ostaa eniten keskitason pelaajat.
ellauri020.html on line 725: Herb Simon on niin oikeassa: termiittiapinassa on vain neljä vaihdetta eteen ja yxi taaxe, muu vaihtelu tulee ympäristöstä. Ei kenenkään elämä ole toista kummempaa. Jokainen termiitti on laulun arvoinen, kuten sanoi Veikko Lavi, vaikka aika lyhyen, alle 5min pituisen juutuubijoihkauxen, kun sen häviöllisesti vielä tiivistää. Ei oo nekrologikaan kuin puoli sivua. Useimmille ei tuu sitäkään. In der Begrenzung kennt man den Meister. Mä en ole kovin hyvä siinä, mut ei oo Iivanakaan.
ellauri036.html on line 85: Te marmori-ihmiset, ylpeät ja itsekkäät, te verrattomat järkiviisaat, jotka milloinkaan ette ole tehneet epätoivoista tekoa ettekä laskuvirhettä — jos kaikki tämä sattuisi teille, niin muistakaa häviönne hetkenä Abeilard´ia, joka menetti Héloïsen. Sillä hän rakasti Héloïsea enemmän kuin te rakastatte hevosianne, kultakolikoitanne ja rakastajattarianne; sillä menettäessään hänet, kadotti hän enemmän kuin te voitte kadottaa, enemmän kuin teidän ruhtinaanne Saatana menettäisi, jos hän toisen kerran syöstäisiin alas taivaasta. Sillä hän rakasti sellaisella rakkaudella, josta sanomalehdet eivät puhu, ja josta vaimonne ja tyttärenne eivät näe varjoakaan teattereissa ja kirjoissa. Sillä hän oli kuluttanut puolet elämäänsä suutelemalla Héloïsen valkeaa otsaa ja opettamalla häntä laulamaan Davidin psalmeja ja Saulin lauluja; hänellä ei ollut mitään muuta maan päällä. Kuitenkin on Jumala antanut hänelle lohdun. Uskokaa minua, jos te ahdingossanne ajattelisitte Abeilard'ia, te ette enää katsoisi samalla silmällä vanhan Voltairen jumalanpilkkaa ja Courier'n ilveilyjä. (Kuka toi Courier on? Ei hajua.)
ellauri074.html on line 45: Se ei ennakoinut robotteja tekoälyä nettiä somea mobiilia kasvihuoneilmiötä hiilijalanjälkiä Jenkkilän tunarointia Aasiassa Isistä kansainvaelluxia ja häviötä Kiinalle. Ei sähköautoja öljyn ja hiilen loppumista jenkkiroskaväen fasismin nousua eikä Trumppia. Toi sen kujertava viihdepressa on Reaganista matkittu. Sulavat mannerjäätiköt mainitaan muka menneisyyden ilmiöinä s. 404. Kyllä ilmaston lämpeneminen oli jo tiedossa. Ei vaan kiinnostanut Wallua. Sitä kiinnosti vaan viihdemaailma ja televisio. Typerät "moduulit" ja kovat levykkeet.
ellauri094.html on line 416: 8 Tytär Baabel, sinä häviön oma,
ellauri112.html on line 156: Erittäin mielenkiintoisesti osoittaa Collin, mitkä historialliset olosuhteet ja vaikutukset ovat saattaneet Darwinin niin suhteettomasti panemaan painoa »olemassaolon taistelulle» luonnossa. Hän tuo esiin tunnetun vähän ennen Darwinia esiintyneen kansantaloustieteilijä Malthusin ja hänen (paikkaansapitämättömän) väestönlisäyslakinsa, jonka mukaan väestö lisääntyy paljoa nopeammin kuin ravinto; Malthusilta on »olemassaolon taistelukin» lainattu. Edelleen on huomattava ne kokemukset, joita Darwin suurella kiertomatkallaan teki alempien rotujen surkeasta häviöstä valkoihoisten tunkeutuessa siirtomaihin. Huomattava vaikutus on myös varmaan ollut sillä hurjalla taloudellisella taistelulla, joka niihin aikoihin, suurteollisuuden syntyessä ja rajattoman kilpailun vallitessa, riehui Englannissa. Ja lopuksi on tärkeänä tekijänä huomattava Darwinin filosofisuskonnollinen katsantokanta, tuo varsinaiselta alkuperältään stoalainen teismi, joka rakastaa nähdä maailman jonkunmoisena kellokoneistona, minkä sen jumalallinen seppä kerran on virittänyt käyntiin, sitten enää sen toimintaan sekaantumatta ja antaen sen yksinkertaisten mekaanisten periaatteiden mukaan käydä suurissa piirteissä ennalta päätettyä päämäärää kohti. Lyhyesti, darwinismia ei voida lukea noihin ikuisiin totuuksiin, jotka, kuten esim. joku Newtonin gravitatsio-laki, voitaisiin lausua miltä muulta taivaankappaleelta tahansa samalla jumalallisella pätevyydellä; se kuuluu ennemminkin Ibsenin »suhteellisiin» totuuksiin, jotka »elävät korkeintaan kahdenkymmenenviiden vuoden vanhoiksi». Mutta tarkastamatta on vielä, mitä johtopäätöksiä ja opetuksia uuden elämän-tieteen kolmas, vasta alkanut kausi antaa ihmiskunnan olemiseen ja kehitykseen nähden ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti jo on ollut ajan yleiseen henkiseen ilmapiiriin. Selville on ensinnäkin käynyt, että sekä »suurten tunteiden ajan» optimistinen että darwinistisen kauden pessimistinen luonnonnäkemys kumpikin ovat yksipuolisia, tai paremmin: epätieteellisiä, sillä ne ovat kumpikin jokseenkin karkeasti antropomorfistisia. Molemmat tekevät »luonnosta» jonkunmoisen olennon, joka edellisen mukaan on lapsilleen lempeä äiti, jälkimäisen mukaan niistä täydellisen välinpitämätön. Itse asiassa on elävä luonto tietysti kokoonpantu yksityisolennoista, jotka eivät suinkaan ole ehdottomasti välinpitämättömiä toisistaan. Vaikka tämä huolenpito ei ulottuisi sen pitemmälle kuin emon ja poikasten suhteeseen, olisi sittenkin tietysti väärin sanoa, että luonto on ehdottomasti välinpitämätön ja moraaliton. Ja mitä korkeammalle nousemme elävien olentojen kehityssarjassa, sitä suuremmaksi tulee huolenpito kasvavasta polvesta, sitä enemmän kasvaa yksilöitten itselaajennuksen kyky. Voimmepa sanoa, että selvin merkki elämänmuotojen edistymisestä maapallollamme on siinä, että yksityisten olentojen itsesäilytysvietti tulee yhä laajemmaksi, kunnes se yksityisissä suurissa ihmisissä sulkee sisäänsä koko ihmisyyden ja kaiken elävän. Sekä luonnon pahuus että hyvyys ovat näinollen molemmat samanlaisia mytologisia kuvitelmia; se elämänkäsitys, johon uusi elämäntiede selvästi viittaa, ei ole pessimistinen eikä optimistinen, vaan »melioristinen» (melior = parempi)--niinkuin jo Voltaire tuo sangen viisas mies lausui kuuluisissa sanoissaan: »Jos maailma on hyvä tai huono, on meidän tehtävä voitavamme, että siitä tulisi parempi».
ellauri142.html on line 486: Jos minä en toimisi, syntyisi yleinen sekasorto, ja jos jättäisin tehtäväni täyttämättä, olisi se syynä apinaköörin häviöön. ”Jos jumala yhdenkin silmänräpäyksen ajaksi lopettaisi sanansa lausu-
ellauri204.html on line 257: Sano: »Ilmoitanko teille, ketkä tekojensa vuoksi joutuvat pahimmin häviölle? Kerronko minä mihin voitte ne pistää (ei panna)?»
ellauri275.html on line 527: Toukokuussa 1965 Saksan häviön 20-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa Brežnev uudelleenarvioi ja mainitsi Stalinin myönteisesti ensimmäisen kerran. Toisinajattelevien kirjailijoiden Juli Danielin ja Andrei Sinjavskin oikeudenkäynti 14. helmikuuta 1966 oli ensimmäinen sitten Stalinin päivien, ja se merkitsi rajoituksia kulttuuripolitiikkaan. Huhtikuussa 1966 Brežnev sai pääsihteerin viran, joka oli ollut Stalinin virkana vuoteen 1952 asti. Juri Andropovin hallitsema KGB sai enemmän valtaa kuin Stalinin aikana, vaikka maassa ei ollutkaan paluuta 1930- ja 40-luvun vainoihin.
ellauri370.html on line 278: Gandalf, Aragorn, Éomer ja Imrahil johtivat armeijan Mustalle Portille. Sauronin Suu saapui neuvottelemaan heidän kanssaan ja vaati Gondorin ja Rohanin antautumista ja alistumista Mordorin alaisuuteen. Gandalf kieltäytyi ja Sauronin joukot marssivat Mustasta Portista. Gondor ja Rohan olivat häviöllä, mutta silloin Klonkku puraisi Sormuksen Frodo Reppulin sormesta ja putosi Tuomiorotkoon. Sormus tuhoutui ja Mordorin valtakunta mureni.
ellauri370.html on line 282: Aragorn kruunattiin Mordorin häviön jälkeen kuninkaaksi ja hän päätti, että Núrnin orjat vapautettaisiin ja luovutti heille kaikki maat Núrnin sisämeren lähistöllä. Gorgorothista tuli taas karu autiomaa, eikä siellä asunut enää örkkejä ja muita pahuuden voimia palvelevia olentoja. Sauron ja sormusaaveet olivat tuhoutuneet ja Mordor joutui jälleen Gondorin vallan alaisuuteen.
ellauri370.html on line 614: Gobineau suhtautui hyvin vihamielisesti myös slaavilaisiin kansoihin, varsinkin venäläisiin, joista hänen mukaansa oli Kultaisen Ordan aikana tullut puoliksi aasialainen kansa. Hän kuvasi slaaveja "pysähtyneeksi suoksi, jossa kaikki korkeammat kansalliset pyrkimykset muutaman tunnin voittokulun jälkeen saattoivat todeta olevansa häviöllä."
xxx/ellauri076.html on line 671: Surullista on, että Manninen ei itse vaikuta ymmärtävän, mistä hänen häviönsä johtui.
xxx/ellauri086.html on line 723: Saadakseen lisätuloja Poe opetteli litografian tekoa mutta ei onnistunut saamaan työtä alalta. Burton'sissa Poe julkaisi muun muassa yhden mestariteoksistaan, "Usherin talon häviö" (1839). Sen jälkeen samana vuonna Lea & Blanchard julkaisi Poen 25 novellia kaksiosaisessa kokoelmassa Tales of the Grotesque and Arabesque. Kirja sai enimmäkseen myönteiset arviot, joissa kiiteltiin kirjailijan omaperäisyyttä ja mielikuvitusta. Kirja ei kuitenkaan myynyt hyvin. Poe oli riitaantunut Burton'sin omistajan kanssa, ja kun tämä sai tietää Poen suunnittelevan oman lehtensä perustamista, Poe sai potkut.
xxx/ellauri086.html on line 937: Vieraana paikannäyttäjän talossa (House of Usher) on yhdysvaltalainen vuoden 1960 kauhuelokuva, jonka ohjasi Roger Corman ja käsikirjoitti Richard Matheson Edgar Allan Poen novellin Usherin talon häviö pohjalta. Elokuvan pääosissa ovat Vincent Price, Myrna Fahey ja Mark Damon. Vuonna 2005 Vieraana paikannäyttäjän talossa valittiin National Film Registryn "kulttisesti, mediallisesti tai ekonomisesti merkittävien" yhdysvaltalaiselokuvien luetteloon.
xxx/ellauri086.html on line 945: Minkä värinen on lyijynkarvainen Edgar Allan Poen novellissa Usherin talon häviö?
xxx/ellauri091.html on line 202: »Koko tähänastisen yhteiskunnan historia on ollut luokkataistelujen historiaa – – sortaja ja sorrettu ovat – – käyneet keskeytymätöntä taistelua – – mikä joka kerta on päättynyt joko yhteiskunnan vallankumoukselliseen uudistamiseen tai taistelevien luokkien yhteiseen häviöön.»
xxx/ellauri170.html on line 122: Then soul, live thou upon thy servant's loss Six sielu, elä palvelijas häviöstä, ja anna
xxx/ellauri320.html on line 304: Lait määritellään hyödyn (voiton/häviön) perusteella, mikä heijastelee peliteoriaa ja vangin dilemmaa. Eli spoilervaroitus: talouslipilaaria paskaa on taas tulossa tuutista. Kysymys kuuluu: mihin kategoriaan sinä kuulut? Et sunkaan tyhmiin? Saati avuttomiin?
19