Simon Magus (Simon Noita, Simon Taikuri tai Simon Tietäjä) oli ensimmäisellä vuosisadalla elänyt ihmeiden tekijä, joka mainitaan Apostolien teoissa sekä useissa apokryfisissä teksteissä. Antiikin maailmassa Simon Magus oli laajalti tunnettu etenkin Simon Pietarin vastustajana. Kristityt ovat maininneet hänet ensimmäisenä harhaoppisena, ja gnostilainen simonianismin lahko piti häntä ihmishahmoisena jumalana.
ellauri074.html on line 295: Antiikin filosofeista Ciorania kiehtoivat skeptikot ja kyynikot, erityisesti Diogenes Sinopelainen. Kaunokirjallisista teksteistä Cioran luki varsinkin Fjodor Dostojevskia ja Marcel Proustia sekä elämäkertoja. Pyhimyselämäkerrat ja mystikkofilosofit (varsinkin Pyhän Teresa Ávilalaisen tuotanto) olivat Cioranille erityisen rakkaita ja vaikuttivat merkittävästi hänen omiin teksteihinsä, varsinkin mystiseen käsitykseen ikävän luonteesta Cioran suhtautui historiaan intohimoisesti ja oli erityisen perehtynyt rappiokausien kirjailijoihin ja rappion teoreetikkoihin, kuten Oswald Spengleriin, jonka gnostilainen näkökulma ihmiskunnan kohtaloon ja sivilisaatioon vaikutti voimakkaasti Cioranin poliittiseen filosofiaan. Cioranin mukaan ihminen on voinut vastustaa rappiota niin kauan, kuin hän on pysynyt yhteydessä lähtökohtiinsa eikä ole irrottanut itseään omasta itsestään ja on ollut tekemättä mitään. Nyt ihmiskunta on matkalla kohti omaa tuhoaan, koska se on tehnyt itsestään objektin ja analysoi itseään loputtomiin. Cioran halveksi edistyksen ajatusta ja kuvitelmaa, että historia kuljettaisi ihmiskuntaa kohti suurempaa täydellisyyttä; siten Cioran myös vieroksui Hegeliä. Cioran oli tutustunut myös buddhalaiseen filosofiaan. Cioran tunsi suurta läheisyyttä Venäjää ja Espanjaa kohtaan, koska molemmat kansakunnat ovat menettäneet muinaisen mahtinsa ja koska uskonnollisella hurmoksella ja sen vastapainolla ateismilla on molemmissa maissa ollut niin suuri merkitys.
ellauri377.html on line 66: Pistis Sofia (kreikkaa: "Usko viisaus") on laajin säilynyt gnostilainen kirjoitus. Siitä on säilynyt viisi koptinkielistä kopiota, jotka tutkijat ovat ajoittaneet noin vuosiin 250-300. Kirjoitus on osa ns. Vinoa koodeksia, jonka British Museum osti vuonna 1785 ihan pikkurahalla. Pistis Sofiasta on ennestään lähes identtinen resumé albumissa 170.
ellauri377.html on line 85: Kirjoitus käsittää kuusi kirjaa, yhteensä 148 lukua, ja on pisin tunnettu gnostilainen teksti. Se alkaa vertauksella, joka kertoo rinnakkaisesti Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta, ja kuvaa sielun alaslaskeutumista ja ylösnousemista. Tämän jälkeen kuvataan gnostilaisen kosmologian tärkeitä hahmoja. Lopulta kirjoitus luettelee 32 lihallista himoa, jotka ihmisen on voitettava ennen kuin pelastus on mahdollista. Ne ovat FUCK!, FUCK!, FUCK!, FUCK!,
ellauri377.html on line 194: Marian evankeliumi on yksi apokryfisistä evankeliumeista. Se on gnostilainen kirjoitus, joka löydettiin Akhmimista, Egyptistä vuonna 1896 ja kuuluu Berliinin koodeksiin
ellauri377.html on line 250: Tertullianus sanoo että Valentinus kärmistyi kun ei tullut valituxi piispaxi ja merkitsi itselleen polun käärmeen hienovaraisuudella. Epiphanius of Salamis kirjoitti, että Valentinuksesta tuli gnostilainen sen jälkeen, kun hän oli joutunut haaksirikkoon Kyproksella ja tullut hulluksi.
ellauri386.html on line 508: Hän hylkäsi buddhalaisen käsityksen nirvanasta pessimistisenä, nihilistisena ja "tyhmänä", pelastuksen vastaisena eikä sen parempana kuin gnostilainen dualismi. Mitä vittua, pelkkä pieru saharaan, kylä ruumiin täytyy tulla mukana.
xxx/ellauri170.html on line 987: Gnosis ei viittaa tietoon tavanomaisessa merkityksessä, vaan siihen että ihminen on tietyllä tavalla vastaanottavainen mystiselle tai esoteeriselle kokemukselle jumaluudesta. Suurimmassa osassa gnostilaisia järjestelmiä tämä 'tieto' jumaluudesta on itsessään pelastuksen aikaansaava tekijä. Tämä 'tieto' yhdistetään yleisesti sisäiseen 'tietämykseen' tai itsetutkiskeluun, jota muun muassa Plotinos korosti. Ennen uskonnollista merkitystä termiä 'gnostilainen' käytettiin kuitenkin filosofisessa merkityksessä useissa antiikin filosofisissa perinteissä, mikä täytyy pitää mielessä termin uskonnollista käyttöä tutkiessa.
xxx/ellauri361.html on line 267: Raamatun Jeesus on ihmiseksi syntynyt Jumalan suosikkipoika, joka tuli sovittamaan ihmisten syndejä. Koraanin Jeesus on gnostilainen profeetta Isa, joka oli vain profeetan tehtävän saanut yksi ihminen, kuten Spartacus.
9