ellauri006.html on line 1836: Puhelinkeskusteluun viitaten, vedin Room.7 suomexi suoraan alkutextistä ottaen tavanomaisia paasausvapauxia. On aika selvää että Paavo ajaa tässä takaa freudilaista yliminä-minä-id erottelua. Kaluja ohjaa matelijanaivot, ja ohjaxissa oleva minä ei selviä ellei saa yläportaan porukoilta apua. Tämmösta akrasiavalitusta, pitäs ja pitäs mut kun ei hotsita.
ellauri038.html on line 277: Varmaan hengailis, jos se pääsis sisään, mikä ei ole lainkaan sanottua. Nietzschen harrastamat heitot ja läpät ei ehkä menis läpi ilman kaxoissokkokokeita tai aivokuvannusta. Voishan se mennä harrastaa vaikka freudilaista zygoanalyysia. Freud lakkas lukemasta Nietzscheä kun se alkoi päästä vituttavan lähelle Freudin omia kekkauxia. Esim tämmönen ajatus et syyllisyys on sisäistettyä julmuutta. Höh. Kyl syyllisyys on sisäistettyä pelkoa siitä, että jää kiinni jostain konnankoukusta. Sitä tuntee koiratkin. Freudin pointti oli oikeesti et se rankaisija on tällä apinalla sisäistetty, se on se supermies, joka vahtii mun ja "sen" toilauxia. Just tää pääsiäisen sanoma, et jumala siinä potkii izeänsä perseeseen kun tuli toimittua tyhmästi.
ellauri040.html on line 309: Eli siis mitä? Mikä toi tommonen kummallinen "halu" on? Jotain freudilaista varmasti. Lapsellisen kuuloinen sanakin. Mahaluun! Mahaluun! huusi John pienenä. Eimä halu! huusi Helmi pienenä. Riku huusi mä tah-don! ja pidätti hengitystä. Ette saa! Jotain uskonnollis-anaalista koko käsitteessä on. Just sellasta freudilaista.
ellauri053.html on line 326: Mitäs se monisielusuus sitten on? Sekin on Puovon oma sana. Onkos se jotain sellasta mistä toinen Puovo, Paul Bourget ei yhtään pidä, eli jotain freudilaista jakomielisyyttä? Minä, superminä ja se? Minä, sinä, ja Hentun Liisa? Juorkunan Jussi, kukas se nimimerkki oli? Se oli Kerttu Kauniskangas, eurokommari. Vaihtoi kansanedustajan levikkipäällikköön. Riitautti eläkkeensä kun meinasivat naisen laittaa eläkkeelle ennen miehiä. Hyvä Jussi! Nojoo, tää oli taas asian vierestä. Ei vaitiskaan, monisielu on moniosaaja, eli sellainen joka osaa vähän kaikkea eikä mitään kunnolla. Ei sentään sieluton. Koko sana sielu on aika pateettinen, vanhaa hapatusta.
ellauri198.html on line 796: Vizi mitä existentialistis-freudilaista viime vuosisadan lopun saarnausta sullottuna markkinointimixin muovipakkauxeen! Olis Roope ollut pöllämystynyt (mutta samalla myös mielissään), jos se olis nähnyt mitä Childe Harold sai tästä rykäyxestä uutetuxi modernismin nimiin vielä vuonna 1974. Mutta seuraavat alluusiot olis voineet yhtä hyvin jäädä tekemättä...
ellauri443.html on line 319: One is oneself the whole of mankind. Melkoista omaan napaan tuijotusta. Skunk myöntää että viktoriaaniset hahmot ovat pahvikuvia. DH pöpöttää niin paljon tekemisen sijasta koska se käy freudilaista sanasotaa hahmojen pään sisällä. Naisia ei saa huijata sanoilla kuten rakkaus, kauneus, kunnia, velvollisuus, arvo, työ, pelastus - ne haluu vaan tyydytystä, fyysisest ja psyykisest. Industrialisaatiosta aukeaa new sexual possibility. Tosin siinä jää sitten lisääntyminen lapsipuolen asemaan, tyydytyxestä tulee pääasia. Freedom and choice, molemmat perseestä. Self-fulfilment saatana, vibraattorit kädessä. Potency of the individual työntyy ulos sepaluxesta. Ruumiin tarpeet ovat pyhiä. Tavis mielet ei vaan ymmärrä. Jumala kazoo haavi auki sateenkaarelta.
xxx/ellauri057.html on line 1413: Tatun Sillinpää-biografia kuuluu olleen jonkinlainen sillisalaatti sen ja Toopen estetismiä. Varsinaista elämäkertatietoa oli vaan siteexi, kuteena bombastista messuamista Freudin opeilla. Seuraavat 2 nidettä oli jotain vulkaanista izensäpurkamista, lisää freudilaista tumputusta. (Vaistojen kapina ja Huomispäivän varjo.)
xxx/ellauri358.html on line 217: Lucy arvosteli nyreästi miesten mestaroimaa tiedettä yleensä ja freudilaista hysteeristen naisten lyttäystä erityisesti, sillä tuloxella että Lacan antoi sille potkut koulustaan.
8