ellauri002.html on line 1711: Syksyllä 1977 tuli lähtö MIThin. (Niitä lähtöjä ehti tulla useita. Seuraava muisto voi olla toiselta vuodelta.) Dona Carita tuli saatille Englantiin. Jönsy oli antropologian jatko-opiskelijana Englannin Cambridgessa. Olisko ollut kenttämatkalla Equadorissa, tai sitten vaan Suomessa, saatiin asua sen lukaalissa. Puntattiin Cam-joella ja muuta. Donna palasi Ruotsin kautta kotiin hirmuisessa sinuksessa. Asui Dona Ritan blondin kaverin siskon luona Tukholmassa. Sen kaverin, jonka mielestä filosofit istuvat miehissä pöydän ääreen, nojaavat päätä käteen ja sanovat: Nyt pohditaan. Siskokset hengas kurdien kanssa. Blondista tuli kunnallispoliitikko, kurdin ja sen pojasta lääkäri. Kurdit tarjosivat ruuaksi jotain kummia kasvispalloja ja lämmintä kokista. Varmaan felafelleja.
ellauri014.html on line 1361: Hullua on että teologit ja filosofit on pyöritelleet näitä ideoita kautta aikojen, mutta niinkuin pesukone sukkaa tai puseroa, nurinperin myllättynä. Jumala on kaiken keskellä ja sen alkusyy (oik. ympäristö on kaiken ympärillä ja sen alkusyy), sielu heijastaa ikuisia ideoita (p.o. aivot mallintavat rajallista maailmaa), ja niin edespäin. Topologisesti nää ideologiat ei välttämättä ole kovin kaukana, vaan jonkun morfismin, takinkäännön päässä toisistaan.
ellauri024.html on line 1392: Mikä sit tekee apinalle gutaa? Ja mitä von Wright siitä tietää? Sillä on jotain epämääräsiä selityxiä mix epikurolaisuus (hedonismi) ei toimi: six koska apina on utelias silloinkin kun se ei ole sille hyväxi. Mitä hemmettiä, johan Aristoteleskin sanoi että apina luonnostaan haluaa tietää, siis se on siitä kivaa. Mitä toi muka todistaa? Ei mitään. Ajatelkaamme analyyttistä filosofia, joka imettyään aikansa mautonta penixenmuotoista lakrizipötköä tuntee olonsa hyväxi ja sanoo: "It tastes good. It is the real thing." Olix tää nyt uteliaisuutta vai mielihyvän hakua? Vai molempia? Nautinnosta kirjoittavat filosofit imexivät useimmiten omenaa, jostain syystä, onkohan se se Eevan omena? Eeva antoi, minä sain.
ellauri024.html on line 1394: Tollaisen höpeximisen jälkeen voi ymmärtää, miten Helppo-Henrik jaxaa vielä toivoa niin paljon. Se toivoo jotain uutta holistista tiedettä, joka on vähemmän kiinnostunut hyväxikäytöstä. Ennen vois luottaa alkoholistiseen tieteeseen, missä analyyttiset filosofit juovat izensä hengiltä. (v Wrightin nenä olikin aika punainen.) Sillä tuskin mikään joukkoizemurhaa vähempi voi vapauttaa tiedettä elinkeinoelämän, hallitusten ja sotilaiden ohjailusta. Tehdään mikä on lainsäädännöllisesti sallittua ja taloudellisesti kannattavaa, ainakin jälkimmäistä. Maailmanlopun tuotteista on tullut jo valtavaa bisnestä.
ellauri024.html on line 1402: Suomessa von Wrightin lällyfilosofian perintö jakautui kahtia: Ilkka Niiniluoto jatkoi torjuntaa maalivahtina ja Esa Saarinen kuljetti kiekon Espoon päätyyn. On myönnettävä Saarisen "kadonnutta puberteettia ezimässä" tyypin kulttuurikritiikin olevan hilpeämpää kuin von Wrightin ja Niiniluodon latenssifilosofia. Niiniluoto väittää kyynisexi nihilismixi kaikkea tutkimusta, joka ei ole todenkaltaisuuden näköistä. Vuosisatamme filosofia teoxen (sitäkään en ole lukenut, en edes tiedä miltä kansi näytti) esipuheessa, paljastaneixi missä on vika: filosofit on aina olleet tiennäyttäjiä. Ulkopuolinen asiaa tuntematon voisi ajatella, että suomalaisen filosofian suurperheen pitäisi kiireesti asettaa vaari holhouxeen. (No nythän se on tarpeetonta, suomalainen filosofia on kuollut jo luonnollisen kuoleman.) 1987 se näytti ennenaikaiselta, sillä von Wright ei ollut vielä lähelläkään silloin vielä huokuvien Kuusen veljesten, noiden suomalaisen kulttuurikritiikin Pekan ja Pätkän muodostamaa esseistiikan nollapistettä, AKS-henkistä Pentti Linkolan ylistelyä ja muita riman ohituxia, sosiobiologista führerin ezintää tästä ministerin maailmasta. Vaik ei pidä aliarvoioida sosiobiologian ja kasvitieteen soveltuvuutta kuusten salatun elämän tutkimuxessa.
ellauri030.html on line 335: Epiktetos eli Domitianuxenkin aikana. Lukikohan se Statiuxen kehnoa tilausrunoutta. Ai eihän se osannutkaan lukea, no ehkä Arrianos luki sille ääneen. Domitianus karkotti kaikki soveltavat filosofit Roomasta. Siinä lienee huuhtoutunut alas Epiktetoskin.
ellauri030.html on line 676: uskontoprofeetat sekä vakavalärväiset filosofit.

ellauri030.html on line 700: mitä filosofit, jotka pohtivat mikä elämässä on tärkeää, siitä sanovat.

ellauri030.html on line 707: Toisexikin yllättää, miten negatiivisesti filosofit on suhtautuneet läpänteriin.

ellauri030.html on line 708: Ei se mua yllätä, filosofithan on tärkeileviä vakavikkoja, papin pakanoita.

ellauri030.html on line 716: Raamatussakin otetaan kylmä linja porteissa naureskelijoihin, profeetat vittuuntuivat yhtä lailla kuin filosofit. Kun lapset juoksi kaljupään Elisan perässä ja hihitti, karhut hoitelivat lapset hengiltä Elisan puolesta. Jumala nauraa raamatussa vaan pahansuovasti.
ellauri030.html on line 730: Protestanttishenkiset filosofit Hobbes ja Descartes oli samoilla linjoilla. Leviathanissa (1651) todetaan et sapajut on luonnostaan kilpailuhenkisiä ja tarkkoja huomaamaan kuka on joholla. Joholla olevat on iloisia ja nauravat tappiolle jääville.
ellauri030.html on line 808: Six ei ole ylläri, että filosofit ei ole järin innostuneet huumorista vieläkään. Nyzen vika on että se on irrationaalista. Ja sitähän filosofit kammoaa kuin ruttoa. Nauru on pelkkää fyysistä nautintoa, niinkuin joku pieru. Santayana, vielä yx sakramenskattu ääliö, oli tällä kannalla. Sapaju, rationaalisena apinana, ei voi pitää absurditeetistä enempää kuin nälästä tai kylmästä. Hömelö, kyllähän se tykkää laittaa jalan peiton alta kylmään ja vetää sen takaisin. Onni on differentiaali.
ellauri030.html on line 810: Nyttemin sanotaan et huumori on eräänlaista leikkiä, ja perustellaan, et leikistä on hyötyä. Aika harvat filosofit on tätäkään äkänneet, ne ei ole kovin leikkimielisiä, ja harvat niistä edes on hyviä pallopeleissä. Sisällä viihtyviä tosikkoja nörttejä on olleet useimmat. Enkelitohtori on tässä poikkeus, se seuras Aristotelestä (Etiikka 8) siinä, et leikkikin kuuluu onnelliseen elämään. Mut leikki leikkinä, pylly pois taikinasta, leikki sijansa saakoon, kunhan se on vähäinen, sanoivat ne kuorossa. Eutrapelia on ookoo, mut sen pitemmälle ei pidä mennä.
ellauri030.html on line 882: Filosofia muistuttaa ize asiassa standup komediaa. Dialogiformaatti, arkielämysten mätystys ja niiden pohdinta, tunteilun ohittaminen, kriittisyys, epäautoritaarisuus (no hm), kielellä pelleily, paradoxeilla pelailu, nokkeluudella keekoilu. Arvojen ja normien kyseenalaistus. Joo, koulufilosofit ehkä tekee tätä, sit on näitä soveltavia.
ellauri031.html on line 276: "Minun läsnäoloni italialaisten filosofien 7. kansalliskokouxessa on tarkoituxena torjua syytös että fasismi on laskenut italialaisten älyllistä tasoa ja työntänyt syrjään henkiset ja sivistysarvot. Tämä syytös on perätön. On muistettava ettei meitä suurmiehiä synny joka vuosi. Olemme nyt välikaudessa jolloin tarmomme menee empiiris-materiaalisten ongelmien ratkaisuun. Elämäntaistelu meidän päivinämme on niin kova ja modernin sivilisaation varjopuolet niin synkät että pessimismi kulttuurin rappeutumisesta on osin puolustettavissa. Kuitenkin uskon, että pian meillä on suuri filosofia, suuria runoilijoita ja taiteilijoita. Sellainen kehitys on valmisteila. Mutta nykyaikaan eivät filosofit voi paeta elämää. Norsunluutorni on murentunut kaupunkiemme hälinässä ja levottomassa menossa. Filosofi ei ovi vetäytyä korkeiden vuorenhuippujen yxinäisyyteen, sillä lentokoneen moottorin surina riittäisi tuomaan hänet takaisin modernin maailman mekaaniseen todellisuuteen."
Teollinen sota, sotateollisuus. Siitähän 1900. vuosisadan alussa oli kymysys. Italia tarvizee nyt soveltavaa filosofiaa, riippukeinumiehiä, ei mitään norsunluupuikkoja.
ellauri037.html on line 598: Loppuajan eli 1833-1860 Sope asui Frankfurtissa puudeleiden sielunvaelluxen luojana, milloin Atma, milloin Butz (sielu ja sen vihollinen vuoron perään). Voitti norjalaisilta palkinnon kotiaineella tahdon vapaudesta, ei saanut tanskalaisilta toista moraalin alkuperästä, vaikka oli ainoo osanottaja. Haukkui liian nimekkäitä filosofeja. Sope oli ollut varma voitosta (ylläri) ja raivostui. Vitun tanskalaiset! Se julkaisi molemmat prujauxet omalla kustannuxella ja haukkui tanskalaisia vielä esipuheessa. Ammattifilosofit ei viizineet edes pierasta Schopenhauerin suuntaan, mut kaikenlaiset diletantit alkoi innostua sen räväköistä jutuista, monet lakimiehiä. Yx bändäri erityisesti, Frauenstädter, roikkui sitkeästi Sopessa ja sai lopulta sen Nachlassin. Hulluna vuotena Sope pelkäs omaisuutensa ja henkensä puolesta ja kannusti kovasti kurin ja järjestyxen palautusta. Lahjotti kiikarinsa upseereille että löytävät nihilistit paremmin. Kun vasemmistohegeliläiset (kuten Marx) puhui edistyxen puolesta, Sope sanoi kuin Jeesus että köyhät teillä on aina keskuudessanne ja hyvä niin, jää hajurakoa. Sitäpaizi on hyvä vään kun tulee apuharvennusta.
ellauri038.html on line 257: No tietysti kun se ei kirjoita liian pitkästi, ja on räväkkä. Se on hauska, ilkeä, törkeä, kaikkee tätä mikä trendaa nyt, on kuin lukis vihapuheita jostain netistä. Se puhuu vähän kaikesta maan ja taivaan välillä eikä puhu liian vaikeita. Ize asiassa koulufilosofit ei edes oikein tykkää siitä. (Eihän se saanut aikasex edes yhtään kunnon suffixi- ja puffixipaperia vaik oli 10v kielitieteen professorina.) Nietzsche oli amatöörifilosofi, mut klassikoita se oli sentään lukenut. Ja kärsijänä se ei ole mikään turisti, vaan aito maahanmuuttaja. Sen ja Sopen päällimmäinen ongelma on miten oikeuttaa elämä kun se on niin vituralla. Sope ottaa pessimistisen kannan asiaan: paska reissu mut tulipahan tehtyä. Nietzsche on enempi et tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen. Vastatuuleen pokaloizija kuin Vadimin taluttama vanha Kusti-koira Kallahden rannassa.
ellauri038.html on line 269: No kaskun sen mielestä nerot filosofit ikäänkun "näkee" miten jutut on, ei niiden tarvi perustella, se on vaan jälkiviisautta. "Mä nään", ne sanoo niinku Riitta Roth, ja siristävät silmiä. Mä nään et Max on pahoillaan, mun täytyy mennä lohduttamaan sitä. No niihä ne näki profeetat vanhassa testamentissakin jutut näkynä. Näin on näkyleipä, ne sanoivat, ja jengin ei auttanut muuta kuin uskoa, muuten tuli salamasta pyllylle, tai karhut purivat. Tämmöinen kirjoitustyyli vetoo tunteisiin ja jättää järjen lomalle, sixpä se on niin mieleen kasvuikäisille. Kalifaatin Lisha uskoi mielellään kaurissilmäistä ja vakuuttavaa Ibbeä. Vasta kun siltä vietiin känny, se alkoi katua. Kännyssä on enemmän karismaa kuin kymmenessä Ibbessä.
ellauri038.html on line 305: filosofit.jpg" width="50%" />
ellauri040.html on line 117: Oikea asento, mutta lyhyt koko. Mulla on asentokin nyttemmin vetelä. Men jag tar hommio på det. "Juuri muntapaiset systemaattiset filosofit ovat toimineet kansakullan älypäinä paikannäyttäjinä ja moraalinvartijoina." (Ilkka Niiniluoto). Ne jotka käyttää sanoja "kyyninen nihilismi" on status quon puolella, luultavimmin talousliberaaleja.
ellauri047.html on line 972: Vanhana Retu Sorainen oli jotenkin Immanuel Kantin oloinen. Retu oli Manua n. 10v vanhempi. Valistusfilosofit hurras Fredrikille, ne näät kannusti Platonin tyylistä valistunutta izevaltiutta. Laahus on liian tyhmä päättämään edes omista asioistaan. Tiedosta tässä on epäselvyyttä eikä tahdosta, ne kuvitteli. Väärin, väärin.
ellauri074.html on line 308: Antiikin filosofeista Ciorania kiehtoivat skeptikot ja kyynikot, erityisesti Diogenes Sinopelainen. Kaunokirjallisista teksteistä Cioran luki varsinkin Fjodor Dostojevskia ja Marcel Proustia sekä elämäkertoja. Pyhimyselämäkerrat ja mystikkofilosofit (varsinkin Pyhän Teresa Ávilalaisen tuotanto) olivat Cioranille erityisen rakkaita ja vaikuttivat merkittävästi hänen omiin teksteihinsä, varsinkin mystiseen käsitykseen ikävän luonteesta Cioran suhtautui historiaan intohimoisesti ja oli erityisen perehtynyt rappiokausien kirjailijoihin ja rappion teoreetikkoihin, kuten Oswald Spengleriin, jonka gnostilainen näkökulma ihmiskunnan kohtaloon ja sivilisaatioon vaikutti voimakkaasti Cioranin poliittiseen filosofiaan. Cioranin mukaan ihminen on voinut vastustaa rappiota niin kauan, kuin hän on pysynyt yhteydessä lähtökohtiinsa eikä ole irrottanut itseään omasta itsestään ja on ollut tekemättä mitään. Nyt ihmiskunta on matkalla kohti omaa tuhoaan, koska se on tehnyt itsestään objektin ja analysoi itseään loputtomiin. Cioran halveksi edistyksen ajatusta ja kuvitelmaa, että historia kuljettaisi ihmiskuntaa kohti suurempaa täydellisyyttä; siten Cioran myös vieroksui Hegeliä. Cioran oli tutustunut myös buddhalaiseen filosofiaan. Cioran tunsi suurta läheisyyttä Venäjää ja Espanjaa kohtaan, koska molemmat kansakunnat ovat menettäneet muinaisen mahtinsa ja koska uskonnollisella hurmoksella ja sen vastapainolla ateismilla on molemmissa maissa ollut niin suuri merkitys.
ellauri077.html on line 500: Toi esteettinen elämänasenne on just tota narsismia, tai paremminkin psykopatiaa, luulee olevansa jotakin niin hirveen ovelaa et on aina siirron edellä muita joita vedättää. Sellainen oli se sen Claran pastorimies John joka bylsi pikkutyttöjä (tarvittaessa poikia). Sierpinskin karvakolmiolta tääkin alkaa näyttää: nää existentiaalifilosofit on toinen samanlainen junan vessa, nekin päästää nää ihan samat turahduxet joka vedolla.
ellauri077.html on line 502: Esteetikko sanoo: on banaalia kysyä mitä mieltä oikeasti olen. Ehkä ei, mutta oikeasti jotain mieltä oleminen on fanaattista. Sellanen poosi/pönötys minkä otti HY:n filosofit että joku asia on "yxinkertaisesti väärin" ilman perusteluja on musta yhtä lailla hölmöilyä. Ei voi aina tietää tarkasti mitä mieltä on, siinä asiassa musta pappa James pragmattisine etiikoineen oli ihan oikeassa: moraali on tentatiivista, sitä pitää korjata kuten tieteellistä tietoa.
ellauri080.html on line 484: Thinking in, feelings out versus feelings in, thinking out. These two attitudes can be summed up as ‘translating’ and ‘operationalizing’ respectively. Hauskasti myös filosofit ja muut julkkixet on numeroitavissa kuin kananpojat Jungin axeleilla:
ellauri112.html on line 183: RENAN JA BERGSON (1916) Omituisuus Ranskan henkisessä elämässä ovat sen muotifilosofit. Sellainen oli aikoinaan erikoisessa määrässä Voltaire. Sellainen oli toisen keisarikunnan kukistumisen jälkeen Ernest Renan, ja sellainen on meidän päivinämme Henri Bergson. Saksassa ei mitään vastaavaa ole. Tosin sekä Kantilla että Hegelillä aikoinaan oli tavaton auktoriteetti, ja varsinkin edellinen, »der Weltzermalmer» (Heine), nautti pääteostensa ilmestymisen jälkeen jakamatonta kunnioitusta. Mutta tuohonpa platooniseen kunnioitukseen Kantin ja suuren saksalaisen yleisön lähestyminen pysähtyikin; Kant, niinkuin myös Hegel, on luoksepääsemätön muille kuin niille, jotka erikoisesti opettelevat kaikki tarvittavat taikasanat. Ainoa saksalaisista filosofeista, joka on koko kansansa nimessä puhunut, on Fichte, mutta hänenkin filosofiansa on luonteeltaan esoteerinen. Friedrich Paulsen -vainaja kertoo, mitenkä hänelle eräs virkakumppani kerskasi saksalaisen filosofian vaikeatajuisuudella, lukien tämän sille ansioksi! Tämä saksalainen »ansio» on Ranskassa vioista pahin. Mitä ranskalainen tieteellinen kirjailija ennen muuta koettaa välttää, on »le pédantisme», sillä tämä tekisi hänet ainoastaan naurettavaksi. Ranskalaiset tieteilijät ovat suuremmassa määrässä kuin saksalaiset »kirjailijoita»; he kääntyvät paljon suuremmassa määrässä laajan sivistyneen yleisön puoleen, he koettavat paljon enemmän peittää käyttelemäänsä tieteellistä koneistoa näkymättömiin, panevat enemmän painoa ajatustensa muodolliseen ilmaisuun. Sivistynyt ranskalainen on vakuutettu siitä, että »kaiken voi sanoa hyvin kirjailijain yksinkertaisella ja täsmällisellä tyylillä, että uudet ilmaisutavat, räikeät kuvat johtuvat aina sopimattomasta vaateliaisuudesta tai todellisten rikkauksiemme tuntemattomuudesta» (E. Renan & Henriette Renan, Lettres intimes, s. 33).[5] Lukiessamme Bergsonin samaan ryhmään kuin Voltairen ja Renanin on tosin huomattava, että edellinen merkitykseltään ei suinkaan kohoa jälkimäisten tasalle. Jos voi sanoa että 18. vuosisata ruumiillistui Voltairessa, on taas Renanissa edustettuina muutamia niistä piirteistä, joita pidetään viime vuosisadalle olennaisina. Näiden tyypillisten, ikäänkuin historiallisesti välttämättömien mentaliteettien rinnalla jää Bergson paljon satunnaisemmaksi ilmiöksi. Senlisäksi on hän enemmän ammattifilosofi kuin edelliset.
ellauri112.html on line 189: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).
ellauri112.html on line 193: Syy siihen, että juuri käsitteet »vihreä», »punainen» jne. on muodostettu, eikä aivan toisia, piilee tietysti näiden vivahdusten käytännöllisessä merkityksessä. Lauselma: »logiikka ei tavoita vivahduksia» tarkoittaa siis: spekulatiivinen, aprioristinen logiikka ei tavoita vivahduksia. Kaikkia värivivahduksia ei voida ilmaista viidellä tai kuudella värinimityksellä. Mutta kokemustiede, kokemuksellinen logiikka tavoittaa kyllä mitä vivahduksia tahansa. Minulla on tällä hetkellä mielikuva ihan määrätystä punaisen vivahduksesta, joka imupaperillani on; jos tahtoisin, voisin nimittää tätä vivahdusta esim. klm: siten olisi uusi käsite muodostettu, käsite, joka tavoittaisi ihan määrätyn vivahduksen. Tällaisen käsitteen muodostaminen olisi kuitenkin kovin epätarkoituksenmukaista. Paljon tärkeämpiä kuin äärimäisen yksilölliset vivahdukset, kuin ne ominaisuudet, jotka kussakin esineessä ovat erilaisia, ovat yleensä esineiden yhteiset ominaisuudet. Käsite klm ilmaisisi vain yhdellä tai aivan harvoilla esineillä olevaa ominaisuutta, käsite »punainen» sellaista ominaisuutta, joka on lukemattomilla ja jonka jokainen omasta kokemuksestaan tuntee. Sanoin, että Renan yllämainitulla lauseellaan on lausunut julki Bergsonin filosofian ydinajatuksen. Mutta siinä tapauksessa Bergson on käsittänyt tuon lauseen ihan sananmukaisesti. Bergsonin mukaanhan kaikki logiikka, kaikki ajattelu on voimaton tavoittamaan todellisuutta, joka ei ole muuta kuin vivahduksia. Hänhän esittää, mitenkä inhimillinen äly on kuin valmiiden vaatteiden varasto, johon yritetään pukea todellisuus, katsomatta kuinka se niihin soveltuu. Hän vertaa älyämme kinematograafikoneeseen, joka ottaa muutamia liikkumattomia silmänräpäyskuvia elämän alituisesta virtailusta, ja yrittää näistä kuolleista kuvista uudelleen panna kokoon elävän todellisuuden. Hän puhuu ymmärryksemme »mekanistisesta vaistosta», joka viettää voittokulkuaan geometriassa, mutta on kykenemätön ratkaisemaan elämän arvoitusta. Tällä tavoin Bergson syyttää tiedettä virheestä, johon ei ollenkaan se, vaan juuri filosofia on tehnyt itsensä syypääksi-- spekulatiivisesta logiikasta, jota monet filosofit ovat rakastaneet, mutta joka tiedemiesten parhaille on ollut kauhistus. Näin yrittää hän riistää tieteeltä sananvallan sen mieltäkiinnittävimmissä kysymyksissä, ja panna sijalle runollisen »intuitionsa», jota ei millään keinoin voi kontrolloida, joka ei sisällä mitään mahdollisuutta eroittaa totuutta erehdyksestä. Jos koskaan, on filosofia Bergsonissa muuttunut »spesialiteetiksi». (Aika 10, 10-18) * * * * *
ellauri115.html on line 474: Jos filosofit pystyisivät ilmoittamaan totuuden, kuka niistä välittäisi tehdä niin? Jokainen tietää että sen oma järjestelmä on yhtä hutera kuin loppujen, mutta pitää kiinni siitä koska se on sen. Ei ole yhtäkään joka, jos se sattuisi hokaamaan totuuden ja vääryyden eron, pitäisi mieluummin kiinni omasta valheestaan kuin toisen löytämästä totuudesta. Missä on filosofi joka ei pettäisi koko maailmaa oman kunniansa nimissä? Jos se pystyy pääsemään kukoxi tunkiolle, jos se pystyy päihittämään kilpailijat, mitä muuta se voi toivoa? Uskovien joukossa se ois ateisti, ateistioen joukossa uskovainen.
ellauri115.html on line 478: Hokasin myös että filosofit ei suinkaan vapauttaneet mua turhista epäilyistä, vaan moninkertaistivat mua kiusaavat epäilyt eivätkä poistaneet niistä mitään. Niinet mä valizin toisen oppaan ja sanoin, "Eiku mä seuraan sisävaloa, se ei johda mua niin harhaan kuin muiden ulkovalaistus, tai jos se tekee niin, vika on mun omani, enkä mene niin paljon mezään seuratessani omia höpötyxiäni kuin jos lähden muiden vedätyxiin."
ellauri115.html on line 480: Menin sitten läpitte mielessäni eri mielipiteet joita mulla oli ollut elämäni aikana, jotkut oli uskottavampia kuin toiset, ja mun sisäinen hyväxymisleima riippui tästä uskottavuudesta. Kun olin huomannut tän, tein puolueettoman vertailun kaikkien näiden eri ideoiden välillä, ja havaizin että ensimmäinen ja yleisin niistä oli myös yxinkertaisin ja järkevin, ja että sen olis kuka tahansa hyväxynyt jos se vaan olis ollut viimeinen eikä eka. Kuvittele että kaikki sun filosofit, entiset ja modernit, olis tyhjentäneet omituiset voiman, sattuman, kohtalon, välttämättömyyden, atomien, elollisen maailman, elävän massan ja materialismin eri lajkkeiden järjestelmät.
ellauri115.html on line 734: Ei ole osa mun lukujärjestystä ruveta nyt metafyysisiin pohdintoihin joista meistä kumpikaan ei tajuaisi pätkääkään, keskusteluihin jotka ei oikeasti johda mihinkään. Olen jo kertonut sulle etten huoli filosofoida sun kaa, vaan autan sua konsultoimaan omaa verenkiertoelintä. Jos kaikki maailman filosofit osoittais että mää oon väärässä, ja sun mutu sanoo et mää oon oikeessa, se riittää mulle.
ellauri132.html on line 50: Eckhart on vaikutusvaltaisimpia kristittyjä uusplatonikkoja, ja vaikka hän olikin dominikaanina periaatteessa uskollinen tomisti, hän kirjoitti paljon metafysiikasta ja hengellisestä psykologiasta mystiseen sävyyn. Monet saksalaiset filosofit, kuten G. W. F. Hegel ja Martin Heidegger, ovat saaneet vaikutteita hänen teoksistaan.
ellauri132.html on line 687: Ytimekkäästi, juonirakenteessa on 3 osaa, alku, keskikohta ja loppu. Jokaisella on oma tarkoitus ja haaste. Aristoteles oli ekä joka formuloi tän nyt vanuuntuneen kaavan Runousopissa. Hän pani sen tälleen: “Kokonaisuus on se millä on alku, keskikohta, ja loppu.” Tähän ei pysty kuin maailmanluokan filosofit ja kynäilijät.
ellauri142.html on line 797: Tätä näkökantaansa seuraten ovat nuo tietämättömät, joiden ymmärrys (buddhi, yleisvalaistus) on vähäinen ja toiminta välinpitämätön, ihmiskunnan vihollisia ja pahennusten synnyttäjiä maailmassa. Siihen kuuluvat niin hyvin sellaiset ”filosofit”, (materialismi ja rationalismi), jotka koettavat vastustaa ja kieltää tällästä korkeampaa henkistä tuntemusta, kuin myös paavilaisuus, jonka uskonto perustuu itserakkaudelle ja pelolle; sen tähden sille on paavin oma ja kirkon etu elämän korkein päämaali (Hahaa, touché, vastapaavit).
ellauri151.html on line 178: Sensualismia muistuttavia ajatuskulkuja oli jo keskiajalla, mutta 1700-luvulla valistusajan filosofit kehittivät sitä selkeämmäksi. Ranskassa esimerkiksi Étienne Bonnot de Condillac oli sensualisti, joka kehitteli aatetta subjektiivisen idealismin suuntaan.
ellauri164.html on line 228: Kantilaisen transsendentaalisen idealismin vastustaja on filosofisen realismin oppi, toisin sanoen väite, että maailma on tunnettavissa sellaisena kuin se todellisuudessa on, ottamatta huomioon tietäjän tapaa tietää. Tätä ovat ehdottaneet filosofit, kuten Bertrand Russell, G. E. Moore, ja vielä kuuluisammat Ralph Barton Perry ja Henry Babcock Veatch. Realismi väittää, toisin kuin idealismi, että havaitut kohteet ovat olemassa suunnilleen sellaisina kuin ne näyttävät itsessäänkin, riippumatta tietävän katsojan mielestä. Pallokallolla ei ole siihen mitää asiaa.
ellauri185.html on line 418: Kovasti hapuillen pääsevät neurologit ja filosofit kiinni asian syrjästä. Ettei ole mitään on-off nappulaa josta tietoisuuden valo napsahtaa. Vain Daniel Dennettillä on kyky ajatella ajattelemista, tai ajattelemisen ajattelemista, ja se tekee siitä etevämmän muita eläimiä. Valitettavasti.
ellauri196.html on line 49: Ikaros ei noudattanut sananlaskua. Sillä ei olleet arvot kohdallaan. Maamies, kalamies ja merimies tietävät mikä on elämässä tärkeää: maanviljely, kalastus ja purjehdus. Agricola arat. Navigare necesse est. On vältettävä seppoilua, huuhastelua ja pilvilinnoja. Näyttelijät, filosofit, kynäilijät ja muut seppoilijat ym turhat julkkixet joutaa molskahtamaan jorpakkoon. Kuten esim. Eemeli, Esa Saarinen, Joannes Piscator ja Petrus Ramus.
ellauri248.html on line 198: Lou Andreas-Salomé (synt. Louise von Salomé eli Luiza Gustavovna fon Salome, ven. Луиза Густавовна фон Саломе; 12. helmikuuta 1861 Pietari – 5. tammikuuta 1937 Göttingen) oli venäläissyntyinen psykoanalyytikko ja kirjailija. Hän oli monipuolinen kirjoittaja ja hänen läheiseen ystäväpiiriinsä kuuluivat monet kirjailijat, filosofit ja taiteilijat, kuten Nietzsche, Freud, Rilke ja Rée. Monikohan niistä pääsi nuohoomaan myös Salomen savuhormia? Kaikkiko?
ellauri263.html on line 499: H. P. Blavatskyn päätyö oli teosofinen oppi, johon hiän sulautti valtavasti vaikutteita eri tahoilta. Eniten Blavatskyn ajatteluun vaikuttaneista oppisuunnista, teoksista ja auktoriteeteista voidaan mainita ainakin buddhalaisuus, Bhagavad Gita ja hindulainen tantrismi, Kabbala (erityisesti Eliphas Levi), Raamattu, Zohar ja Talmud, hermetismi, ruusuristiläisyys, gnostilaisuus, zarathustralaisuus, kaldealaiset, vapaamuurarius, spiritismi, mystiikka, Jakob Böhme ja Mestari Eckhart, alkemia ja magia, aikansa tieteellinen kirjallisuus, Robert Fludd, Paracelsus, maailman mytologiat esimerkiksi germaaninen mytologia, Popol Vuh, Ryhmä Hau ja Gilgameš (myös otteita Kalevalasta), antiikin kirkkoisät Irenaeus, Tertullianus, Origenes ja Eusebius, filosofit, etenkin Platon ja uusplatonilaisuus, Porfyrios, Plotinos ja Ammonios Sakkas sekä historioitsijat ja monet muut antiikin kirjailijat kuten Plinius vanhempi, Ovidius, Homeros ja Josefus. Lisäksi hän väitti opiskelleensa huomattavien inkarnaatiolaamojen oppilaana Tiibetissä, Ladakhissa, Nepalissa ja Mongoliassa ja perehtyneensä muun muassa vajrayanan esoterismiin eli Kālacakrayanaan, Nepalin svābhāvikoiden oppiin ja sykretistiseen shamanismiin (puuh).
ellauri283.html on line 174: "Vapaat henget", toisin kuin menneisyyden filosofit, ovat "tutkijia julmuuteen asti, ihottuvilla sormilla käsittämättömille, hampailla ja vatsalla sulamattomimmille". Nietzsche varoittaa niistä, jotka kärsivät totuuden tähden, ja kehottaa lukijoitaan karttamaan näitä suuttuneita totuuden kärsijiä ja lainaamaan korvansa sen sijaan kyyniköille - niille, jotka puhuvat 'huonosti' ihmisestä - mutta eivät puhu hänestä pahaa.
ellauri285.html on line 255: Jotkut filosofit ovat sanoneet, että dispositiot eivät kelpaa syixi. Miksi? Heidän ajatuksensa voidaan kiteyttää Molièren kuuluisaan sutkautukseen Le Malade Imaginairessa, että filosofi voisi selittää, miksi oopiumi nukuttaa ihmisiä mainitsemalla, että sillä on "uinuttava voima", virtus dormitiva. A fortiori sanotaan että laahus on epäpätevää koska sillä on "laahustava voima". Ne on yxinkertaiseseti huonompia. Jos sulla on huonommuusomplexi, se johtuu siitä että olet huonompi. Dispositionalism can be viewed as a form of primitivism.
ellauri285.html on line 437: Suoraselkäisiä keskustaoikeistolaisia, jotka istuivat 85 syytettyjen penkillä Patin julkaistua oman epäihmisen äänensä. Paizi E. Saarinen, joka ei jäänyt kiinni. Kuusi sanoo kiittävästi Eskistä: playboy ei lukisi Eino Kailan persoonallisuutta, mutta Eino Kailan tutkija voi leikkiä playboyta. Kuusi tykkäsi kun Eski haukkui Kailan loogista empiriokritisismiä. Eski ajoi ensimmäissen Finlandia-palkinnon lautakunnassa 1984 Eerno Paasilinnan esseekokoelman Yxinäisyys ja uhma Pimenoffin kauniin Helenan ohize. Miespaneeli vei voiton taas, Kuusi käänsi kelkkansa keskustaoikeistoveljien ja nazikaverin, lestadiolaisen Niels Nielsenin viitoittamalle ladulle. Eski ei ollutkaan meediajulkisuuden vuoxi älyllisesti epärehellinen etuvasemmalle, vaan juurikin päinvastoin, takaoikealle. Kuusi ei pitänyt AKS-läisenä ylioppilaana Eino Kailasta, koska se oli lipilaari ja sai silti kaikki kauniit filosofityttöset. Mutta kukahan maailman 100K korhosesta oli juuri Pulkin mainizema Korhonen? Patin äitikin oli os. Korhonen.
ellauri330.html on line 245: Kognitiivista tutkija David Chalmers loi vuonna 1995 hyvästä syystä termin "kova ongelma" kuvaamaan kysymystä siitä, kuinka aivomme loihtivat tarkalleen subjektiivisen tietoisen kokemuksen. Jotkut filosofit väittävät edelleen, että mieli on luonnostaan erillinen aineesta. Edistyminen aivojen toiminnan ymmärtämisessä heikentää kuitenkin dualismin ajatuksia. Tutkijoiden on oltava sanoissaan varovaisia etteivät rahahanat tyrehdy.
ellauri345.html on line 494: Joten, kuten banaalit filosofit opettavat, kauneus itsessään ei ole illuusiota. Sen sijaan Solgerin äskettäin äärimmäisen pinnallisesti kehittämä kuuluisa kaava, jonka mukaan kauneus on näkyväksi tullut totuus, sisältää tämän suuren esineen perustavanlaatuisimman vääristymän. Myöskään Simmelin ei olisi pitänyt ottaa tätä lausetta niin välinpitämättömästi Goethen lauseista, jotka usein suosittelevat itseään filosofille millään muulla kuin sanamuodollaan. Tämä kaava, joka, koska totuus itsessään ei ole näkyvissä ja sen näkyväksi tuleminen voisi perustua vain ominaisuuteen, joka ei ole sille luontainen, muuttaa kauneuden illuusioksi, loppujen lopuksi, aivan riippumatta sen metodologian ja järjen puutteesta. Se on filosofinen barbarismi.
ellauri349.html on line 78: Kovan ongelman olemassaolo on kiistanalainen. Sen ovat hyväksyneet jotkut mielenfilosofit, kuten Joseph Levine, Colin McGinn ja Ned Block sekä kognitiiviset neurotieteilijät Francisco Varela, Giulio Tononi ja Christof Koch. Toisaalta muut mielenfilosofit, kuten Daniel Dennett, Massimo Pigliucci, Thomas Metzinger, Patricia Churchland ja Keith Frankish, kiistävät sen olemassaolon, kuin myös kognitiiviset neurotieteilijät Stanislas Dehaene, Bernard Baars, Anil Seth ja Antonio Damasio. Kliininen neurologi ja skeptikko Steven Novella on hylännyt sen "kovana ei-ongelmana". Vuoden 2020 PhilPapers -tutkimuksen mukaan suuri enemmistö (62,42 %) tutkituista filosofeista sanoi uskovansa vaikean ongelman olevan todellinen ongelma, kun taas 29,72 % sanoi, että sitä ei ole olemassa.
ellauri349.html on line 93: Esa luukuttaa "vapaata ajattelua" johon koulufilosofit eivät pysty kun niiden pitää olla "organisaatio-olioita" toisin kuin "vapaat kirjailijat". Yliopisto sentään jonkin verran suojaa tutkijoita pahimmalta oman perseen myynniltä johon Eskin kaltaiset izeään mainostavat izehoitajat ja muut turhat julkkixet turvautuu saadaxeen paljon voita leivän päälle. "Suuri yleisö" ja "yritysvalmennettavat" on vielä vitusti tolvanampaa viihdytettävää kuin yliopistokolleegat. Kenen leipää syöt sen lauluja laulat, with a vengeance.
ellauri349.html on line 244: Toisaalta Irigaray korostaa kyseessä olevan ironisen eron; rinnastaessaan esimerkiksi naisen ja nesteet, hän vain jäljittelee hysteerikon roolia, jota patriarkaalinen yhteiskunta naisilta olettaa ja johon miesfilosofit ovat naiset ajaneet. Just joking girls, läppä läppä. Vaikka feministisessä teoriakeskustelussa Irigaraylle on annettu tunnustusta sukupuolieron merkityksen pohtimisesta ja sen uudelleenkäsitteellistämisestä, on mimesistä mielekkäänä poliittisena strategiana epäilty. Essentialismin lisäksi Irigarayta on kritisoitu historiattomuudesta ja filosofisesta idealismista, tarkoittaen, että hän unohtaa naisten elämän materiaaliset lähtökohdat.
ellauri351.html on line 257: Lewin kexi sanan genidentiteetti. Se on nykyään ehkä ainoa säilynyt todiste Lewinin vaikutuksesta tiedefilosofiaan. Mä kexin Norssin ekalla luokalla sanan getiparnetiivi kunen tiennyt että sille on jo sana olemassa, nimittäin akkusatiivi. Genidentiteetti on eksistentiaalinen suhde, joka on objektin synnyn taustalla hetkestä toiseen. Se, mitä yleensä pidämme objektina, koostuu todella useista olioista, jotka ovat objektin vaiheita eri aikoina. Kaksi objektia eivät ole identtisiä, koska niillä on samat yhteiset ominaisuudet, vaan koska toinen on kehittynyt toisesta. Lewin esitteli käsitteen 1922 Habilitationsschrift Der Begriff der Genese in Physik, Biologie und Entwicklungsgeschichte. Tästä käsitteestä ei kuitenkaan koskaan tullut laajan keskustelun ja väittelyn kohde omalla tavallaan. Sen sijaan sen kontekstista poimivat filosofit, kuten Rudolf Carnap, Hans Hermes, Hans Reichenbach, Adolph Grünbaum ja Bas van Fraassen, jotka sisällyttivät tämän käsitteen omiin teorioihinsa, kuten maailmankaikkeuden topologiaan tai mekaniikan aksiomatisointiin. Lewinin ajatuksena oli verrata ja vastakohtaista genidentiteetin käsitettä eri tieteenaloilla paljastaen siten kunkin luonteenomaisen rakenteen ja mahdollistaen niiden luokittelun.
ellauri364.html on line 469: William James (1842-1910) oli Amerikan johtava filosofi ja psykologi 1800-luvun vaihteessa. James perusti yhdessä Charles Sanders Peircen kanssa filosofisen pragmatismin koulukunnan, jonka mukaan idean merkitystä on etsittävä sen käytännön vaikutuksista, että ajatuksen tehtävänä on ohjata toimintaa ja että totuus on testattava uskon käytännön seurauksilla. Vaikka tämä filosofia hiipui suurimman osan 1900-luvusta, kielifilosofian syrjäyttämänä, se elää parhaillaan renessanssia, ja monet nykyajan filosofit ovat palaamassa Jamesiin uusien havainto-, merkitys- ja uskomusteorioiden pääinspiraattorina. Jamesilla on monia oivalluksia onnellisuudesta , joista tärkein on ajatus siitä, että onnellisuus koostuu suuntautumisesta korkeampaan tarkoitukseen, vaikka tätä tarkoitusta ei voidakaan rationaalisesti todistaa olevan olemassa. Ne, jotka kärsivät "merkityskriisistä", tulevat vahvemmiksi ja ovat enemmän innostuneita elämään kuin ne, jotka vain käyvät läpi ja valitsevat helpon tien.
ellauri391.html on line 510: Kvietismille ei ole suomalaista Uikisivua, mutta ukrainalainen on. Ne ovat länkkärimpiä kuin me. Kvietismi filosofiassa näkee filosofian roolin laajasti terapeuttisena tai parantavana. Quietistiset filosofit uskovat, että filosofia ei edistä mitään positiivista teesiä, vaan sen arvo on pikemminkin sekaannusten selvittäminen muiden tieteenalojen, mukaan lukien kovaäänisen filosofian, kielellisissä ja käsitteellisessä kehyksessä. Hiljisteille tiedon edistäminen tai keskustelujen ratkaiseminen (etenkin realistien ja ei-realistien välillä) ei ole filosofian tehtävä, pikemminkin filosofian pitäisi vapauttaa mieli kielestä diagnosoimalla sekavia käsitteitä heittäviä hörhöjä.
ellauri391.html on line 545: Viime aikoina filosofit Mississippi Fred McDowell [am] , Irad Kimhi [isr] , Sabina Lovibond [en], Eric Marcus [n.h.], Gideon Rosen [jude] ja jossain määrin Richard Rorty [pig] ovat omaksuneet äänekkästi hiljaisen kannan. Pete Mandick [Paterson University] puolusti qualia quietismi - kantaa vaikeaan tietoisuusongelmaan. Ainakin Kimhi näyttää olevan vanhan koulun idealistihuijari:
ellauri392.html on line 960: Alasarja Juutalainen teologia, kirjallisuus ja filosofia on laaja-alainen ja sisältää ajankohtaista tutkimusta juutalaisuudesta ja Raamatusta kirjallisuutena; Juutalaiset filosofit, kuten Ernst Cassirer, Emmanuel Levinas ja Franz Rosenzweig; ja merkittävä kokoelma tutkimus- ja kirjoitusaineistoa Martin Heideggeristä, Dekonstruktiosta ja siihen liittyvästä kirjallisuuden teoriasta, jossa suuri osa materiaalista koskee Heideggerin yhteyttä natsipuolueeseen ja hänen filosofisia panoksiaan siihen, mitä myöhemmin kutsutaan dekonstruktioteoriaksi. 
xxx/ellauri027.html on line 1334: Sentautta filosofit ja koulukunnat aina tappelevat. Milloin eivät käy kalassa tai juo viiniä. - Väärin, väärin! kuulen Eskin huutavan, ainakin soveltava filosofia on johtomyönteistä, positiivista! Kukoistava johtaja antaa tiiminsäkin loimuta, vaikka säästöliekillä.
xxx/ellauri116.html on line 204: Ja kaikkein eniten läppä on, että koko tätä juttua promosi lähinnä miehet: poliisit, hyväntekijät, filosofit, poliitikot. Joo miehet splainaa kaiken kuoliaaxi. Naiset, lapset ei niitä kiinnosta. Ne haluu vaan puhuu ja keskustella, kuunnella omaa ääntänsä, max toistensa ääniä. No siltä se vähän näyttää kun kazoo about mitä vaan. Jep siis ihan. Mitä. Vaan.
xxx/ellauri116.html on line 513: Olen huomannut että narsistisia ihmisiä on luultua enemmän. Johtoportaassa ja viihdemaailmassa niitä on aivan sairaasti. Mukaanlukien eikä vähiten meidät kirjailijat, runoilijat, filosofit, poliitikot, papit ja muut paasaajat.
xxx/ellauri128.html on line 399: Eniten vituttaa tälläset oman elämänsä filosofit jotka pohtivat "tänään on huomisen eilinen" tyyppisiä dilemmoja ja luulee olevansa suuriakin ajattelijoita. Jokainen päivä on uusi eilinen. Izeään lainaavat egopullistelijat (yleensä kirjailijoita).
xxx/ellauri148.html on line 434: F1ilosofia on inspiroiva oppiaine ja samalla myös arkiaskare joka voi muuntaa seuroja. Vilauttamalla maailman intellektuellien virtausten diversiteettiä, filosofia virkistää siveysoppien välistä vuoronperään puhelua. Herättämällä mieliä aivovoimisteluun ja törmäyttämällä perusteltuja mielipiteitä, filosofit auttavat rakentamaan vikasietoisempaa, kunnioittavampaa seurustelua. Ne siten auttavat ymmärtämään ja vastaamaan isompiin ajankohtaisiin haasteisiin luomalla intellektuelleja muutostekijöitä tyyppiä Eski Saarinen. Tuija Pehkosen haastattelussa kahdeksankymmentäluvun kapinallisesta on tullut kaksituhattaluvun hyväntahdon ja rakkauden lähettiläs. Mutta mistä usko ihmisen hyvyyteen kumpuaa? Sas se.
xxx/ellauri265.html on line 251: Eski ei tahdo taituroida toisten taitureiden kaa vaan nimenomaan puhutella tavan tallaajaa. Tämä ansaintamalli on peräisin Pipsalta, kiitos Pipsa, taivaan kuningatar. Rami Hämäläinenkin mallinsi kokonaisuuxia, muttei backwards-looking operaattoreilla, vaan systeemiälyllä ja niillä Iisan heijastimilla. Kaikki Hgin yliopiston filosofit änkyttävät. Se on vähänkuin pääsyvaatimus. Nilkki ei jaxa odotella vaan alkaa täydentää Eskin lauseita.
xxx/ellauri292.html on line 493: SEN JÄLKEEN Philostratos kuvasi villaa, jonka maa kasvatti heille materiaalin hankkimiseksi pukeutumiseensa, mistä meidän on pääteltävä, että nämä filosofit käyttivät kangaspuuta ja kehuivat pumpulivaatteita, sillä emme ole kuulleet mistään sellaisesta. [Puuvilla]
xxx/ellauri298.html on line 782: Campbell uskoi, että nykymaailmassa muodollisten, perinteisten mytologisten järjestelmien palveleman tehtävän ovat ottaneet yksittäiset luojat, kuten Josefin tapaiset bullshit artistit, meikkitaiteilijat ja käytännön filosofit. Joidenkin hänen suosikkiensa, kuten Thomas Mannin, Pablo Picasson ja James Joycen teoksissa, hän näki mytologisia teemoja, jotka voisivat palvella samaa elämää antavaa tarkoitusta kuin mytologialla oli kerran ollut. Niistä voisi saada Star Warsiin hienoja jatko-osia. Sääli tosiaan että Lucas huru-ukkona möi koko brändin Disney-vainajalle.
xxx/ellauri303.html on line 507: Kabbala (mystinen perinne juutalaisuudessa) sisältää lisäselvityksiä, vaikka jotkut juutalaiset eivät pidä niitä arvovaltaisina . Se esimerkiksi myöntää reinkarnaation mahdollisuuden , jonka ei-mystiset juutalaiset teologit ja filosofit yleensä hylkäävät. Se uskoo myös kolminkertaiseen sieluun, jonka alin taso ( nefesh tai eläinelämä) liukenee elementtiin, keskikerros ( ruach tai äly) menee Gan Edeniin (Paratiisi), kun taas korkein taso ( neshamah tai henki) etsii yhteyttä Jumalan kanssa.
xxx/ellauri356.html on line 154: Vuonna 2003 Derrida julkaisi saksalaisen Jürgen Habermasin kanssa kirjan, jossa nämä monissa asioissa erimieliset filosofit hahmottelevat maailmaa ja filosofiaa terrorin aikakaudella. Mahtoi olla aikamoista löpinää.
xxx/ellauri356.html on line 212: Englantilainen The Times julkaisi vuonna 1992 Barry Smithin ja useiden filosofien, mukaan lukien Ruth "Barcan formula" Marcusin, Louis Armstrongin sekä WV Quinen allekirjoittaman avoimen kirjeen, jossa vastustettiin Cambridgen yliopiston myöntämistä Derridalle kunniatohtorin arvoa. Tässä kirjeessä kritisoitiin Derridan työtä erityisesti "riittämättömyydestä selkeyden ja kurinalaisuuden standardeihin" ja mainittiin, että "monet ranskalaisetkin filosofit näkevät herra Derridassa vain syyn hiljaiseen hämmennykseen".
xxx/ellauri356.html on line 501: Yllättävän aluevaltauksen Kristeva teki vuonna 1990 julkaisemalla ensimmäisen romaaninsa Les Samouraïs. Se on sekoitus omia kokemuksia ja mielikuvia. Teosta on pidetty vastinparina Simone de Beauvoirin romaanille Mandariinit (1954), koska se tuo esiin, miten 1990-luvun filosofit eroavat 1950-luvun edeltäjistään. Se on myös avainromaani, josta voi tunnistaa Jacques Lacanin, Louis Althusserin ja Jacques Derridan.
xxx/ellauri388.html on line 103: Sangattomalla lennättimellä on onnistuttu sähköttämään Englannin kanaalin ylitse, Konradin isä alkoi puhua ajan mullistavista keksinnöistä, puheenaihe, jonka hän arvasi kiinnostavan jokahista noorta ihmistä. Muutamin piirtein hän loihti Toivon silmien eteen oudon, koneiden hallitseman ja mellastaman yhteiskunnan. Enteellinen oli tämä aika, joka valloitti setterin aallot Dumbledoren sanaa kantamaan, ja mahdotonta oli nähdä tämän mollistavan kehityksen lopullista tulosta. Saksassa aina valmistettiin esimerkiksi jo sokeria puusta kemian avulla ja kukapa saattoi arvata, vaikka jo muutaman vuoden kuluttua jättiläistehtaat jauhaisivat Suomen "loppumattomat" metsät sokerixi. Tiesivätkö nuoret herrat filosofit - sen hän sanoi niin "leikillisesti", ettei se voinut loukata Toivoa, että yksinomaan tämän vuoden kuluessa oli Suomeen perustettu noin neljäkymmentä uutta tehdaslaitosta! Ja että Amerikassa viljeltiin maata sadan hevosen vetämillä koneilla ja että uudet moottorivaunut saattoivat jo saavuttaa saman nopeuden kuin nopea hevonen. Ja että Wienissä suunniteltiin konetta, jolla ihmisen ajatukset voitaisiin valokuvata, ja että elektrofonin avulla saattoi pian tulevaisuudessa jokainen puhelimenomistaja kuunnella musiikkia tai esitelmiä määrätunteina päivästä!
xxx/ellauri397.html on line 99: Muita, jotka ovat antaneet äänen tälle Jeesuksen ja Johanneksen välisen suhteen tulkinnalle, ovat olleet filosofit Denis Diderot ja Jeremy Bentham. Pappi Gene Robinson käsitteli Jeesuksen mahdollisia homoeroottisia taipumuksia saarnassaan vuonna 2005. Robinsonin väitettä on arvostellut muun muassa David W. Virtue, joka sanoi sitä "kauhistuttavaksi dekonstruktionismiksi liberaalien lobbyssa, joka pyörittele syrjäisimpiäkin asioita muuttaaksesi sen vihjeeksi siitä, että Raamatun hahmot ovat homoja". Come to think of it, koko kolminaisuuskolmikko on all male paneeli.
69