ellauri028.html on line 100: Toinen aivan mainio kahden markan pläjäys on What is man. Kyse on taas just samoista teemoista kuin mullakin, onx ihminen vaan tyhmä elukka vai vielä pahempaa, vaan kone, vaiko jotain hienoa, joku taskukokoinen puolijumala. Nuori mies uhoilee, vanha mies suhtautuu kyynisesti, ei enää edes sarkastisesti. (Joku kyllä kommentoi, fair enough, että näissä filosofisissa dialogeissa on aina joku fixu, esim. vanha mies, ja toinen totaalinen tomppeli, esim. nuori mies. Epistä, Joni heittää KOKO AJAN! valitti Pauli lumisodassa Juuan mökillä.) Erittäinkin hyvin väännettyjä pointteja. Mm. se LM Alcottin runotytön skizo et jos hyvis saa hyvät vibat kiltteydestä onx se sillon izekäs vai epä. Turhaa nikerrystä ja nakerrusta, mitä väliä. Hyvin menee mutta menköön. Who cares, kuten argumentoi Booze Hound alempana.
ellauri112.html on line 178: Eno Kala oli kallellaan filosofihuijariin Bergsoniin päin ennenkuin tämä painui jenkkilään kultaa vuolemaan. Aika innostuneesti se mesoi siitä Aika-aikakauslehdessä kun 1. maailmansota oli maailmalla jo vauhdissa mutta Ryssän ja Suomen punikit vielä jotenkuten aisoissa. Huomaa kuinka Kalan filosofisissa pohdinnoissa on aina jonkinlainen taannehtiva poliittinen taka-ajatus, pukinsorkka joka työntyy väkisinkin esille kuin kreivin muna oopperassa Figaro.
ellauri270.html on line 228: James Harris, filosofi Earl of Shaftesburyn veljenpoika, syntyi Salisburyssa vuonna 1709 varakkaille vanhemmille. Hän sai koulutuksen Salisbury Grammar Schoolissa ja painui vuonna 1726 Wadham Collegeen Oxfordissa, mutta ei suorittanut tutkintoa. Vuonna 1729 hän asettui Bishop´s Inniin, mutta kun hän peri perheen tilan vuonna 1731, hän omistautui vetelyxenä klassikkojen, musiikin ja antiikkitutkimuksen yksityiselle tutkimukselle. Hän oli säveltäjä Georg Friedrich Händelin (1685-1759) ihailija ja myöhemmin yhteistyökumppani. Hän oli myös Henry Fieldingin ja hänen sisarensa Sarah Fieldingin elinikäinen ystävä , jonka työtä hän tuki. Hän oli myös Hester Lynch Thralen (1741-1821, n.h.) varhainen kannattaja Harrisin kuuluisin työ on hänen Hermes; tai Filosofinen tutkimus kielestä ja yleismaailmallisesta kieliopista ( 1751 ). Myöhemmin hänestä tuli Hampshiren Christchurchin kansanedustaja, ja hänellä oli pieniä kahnauxia oikeudessa. Hänet valittiin Royal Societyn jäseneksi vuonna 1763. Vuonna 1775 Harris julkaisi Philosophical Arrangements ( 1775 ), ja hänen Philological Inquiries -julkaisunsa julkaistiin postuumisti vuonna 1781. Harris oli tunnettu ja arvostettu hahmo Lontoon kirjallisissa ja filosofisissa piireissä. Charles ja Frances Burney (n.h.) ystävystyivät hänen myöhempinä vuosinaan.
ellauri349.html on line 797: Runokokoelmissaan Heidi Liehu käsittelee ihmisen elämään kuuluvia, kaikilla pienillä alkuluvuilla jaollisia aiheita, kuten yksinäisyyttä, kaxinnaimista ja kolminaisuutta. Erityisesti myöhemmissä runokokoelmissa heijastuu vahva sidos luontoon. Ekologinen teema on ollut läsnä myös filosofisissa teoksissa, erityisesti teoksessa Perhosten valtakunta. Teoksissaan Liehu on kaiken kaikkiaan siirtynyt aste asteelta kauemmas aikasidonnaisista aiheista, ja ne kysymykset joita hän lähestyy, kuuluvat yhtä hyvin apinan kuin muun luonnon elämään.
xxx/ellauri056.html on line 599: Schelling koki, että filosofian oli tarkasteltava ihmisen ja maailman (luonnon) välistä vuorovaikutusta, toisin sanoen tietoisuutta tai maailman kokemista, sekä subjektista käsin fichteläisellä metodologialla, että sen aikaisen tieteen metodologialla objektiivisesta maailmasta käsin. Koska idealistit kehittäessään kantilaista filosofiaa kyseenalaistavat Kantin ”olion sinänsä” (die Dinge an sich) ja käsittelevät tietoisuutta tuotteliaana toimintana (produktive Tätigkeit, jonkinlainen Hördelin-tyyppinen ”Seynia” muistuttava ilmiö), on tämän vaikutus nähtävissä monissa myöhemmissä eurooppalaisissa filosofisissa suuntauksissa.
xxx/ellauri170.html on line 750: Gnosis ei viittaa tietoon tavanomaisessa merkityksessä, vaan siihen että ihminen on tietyllä tavalla vastaanottavainen mystiselle tai esoteeriselle kokemukselle jumaluudesta. Suurimmassa osassa gnostilaisia järjestelmiä tämä 'tieto' jumaluudesta on itsessään pelastuksen aikaansaava tekijä. Tämä 'tieto' yhdistetään yleisesti sisäiseen 'tietämykseen' tai itsetutkiskeluun, jota muun muassa Plotinos korosti. Ennen uskonnollista merkitystä termiä 'gnostilainen' käytettiin kuitenkin filosofisessa merkityksessä useissa antiikin filosofisissa perinteissä, mikä täytyy pitää mielessä termin uskonnollista käyttöä tutkiessa.
xxx/ellauri357.html on line 64: Luurankomaisen laiha rokonarpinen Hannu Sivenius oli 70-luvun alussa muistaaxeni kova kommari, lie sekin sittemmin kääntänyt takkinsa. Heideggerin kansallissosialistinen seikkailu ja siihen liittyvät yleiset kysymykset ajattelijan vastuusta ovatkin tavan takaa puhuttaneet yleistä kulttuurista keskustelua Suomessa. Kysymys on vaikea ja vailla valmista vastausta, mutta varmaa on, ettei tämä tahra Heideggerin henkilöhistoriassa vähennä hänen ajatteluunsa kohdistuvaa kiinnostusta tai halua etsiä sitä, mikä tuossa ajattelussa on kestävää ja Heideggerin omat mahdolliset puutteet ylittävää. Tarmo Kunnas totesi ilahtuneena 2004, että Heidegger on ”lopultakin tullut uskottavaksi ajattelijaksi maassamme”. Näyttääkin todella hieman paradoksaalisesti siltä, että siinä missä perinteinen ”heideggerilaisuus” on vanhoilla kanta-alueillaan Saksassa ja Ranskassa jonkinlaisessa laskusuhdanteessa, elävät fenomenologia ja mannermainen filosofia ”kukoistuskauttaan” perinteisesti analyyttisissä filosofisissa kulttuureissa, erityisesti Yhdysvalloissa ja Pohjoismaissa. Nazismi alkoi trendata anglosaxi länkkäreissä 9/11 insidentin perästä. Uusi viholliskuva, kokardittomat etniset rättipää terroristit, korvas entiset nukkavierut koppalakkiset. Ei koppalakeissa oikeastaan olekaan mitään vikaa. Niiden takana leviää länttä ja Eurooppaa, varjelen vartija sitä.
xxx/ellauri363.html on line 103: Vaikka hän tunnisti kuvista ainakin (pääasiassa myöhemmän) Wittgensteinin, Donald Davidsonin Alasdair McIntyren, Ronald Dworkinin, Robert Brandom, John McDowellin ja erityisesti "herkutteleva herra" Richard Rortyn, Gadamer on ehkä vähemmän tunnettu, ja varmasti vähemmän arvostettu englanninkielisissä filosofisissa piireissä kuin nämä hänen aikalaisensa. Mutta hän saavutti tavattoman kunnioituxen Länsi-Saxassa.
8