ellauri008.html on line 139: Paul Austerilla todettiin syöpä joulukuussa 2022, ja hän kuoli keuhkosyövän aiheuttamiin komplikaatioihin huhtikuussa 2024. Hän lakkasi runoilemasta 30-vuotiaana. Hänen runoutensa on monimutkaista ja monimutkaista ja palkitsee hitaat ja hitaat, toistuvat lukemat. Austerin runouskausi oli silloin, kun hän "kiinnostui juutalaisten historiasta ja juutalaiskysymyksistä", hän kertoi minulle. "Kolme juutalaista kirjailijaa, joilla oli suuri vaikutus minuun, ihastuivat minuun suuresti: Paul Celan, Edmond Jabès ja Charles Reznikoff. Se sai minut ajattelemaan omaa suhdettani juutalaisuuteen ja juutalaisuuden suhdetta kirjoittamiseen." "Voit olla täysin maallinen juutalainen ja pysyä kiintyneinä historiaan ja jopa tämän uskon filosofiseen perustaan." Että sellasta.
ellauri024.html on line 1362: Huikein antikliimaxi: "älä kysy, tuletko sinä paremmaxi tekemällä sitä tai tätä - esim ryhtymällä filosofiseen mietiskelyyn tai lievittämään köyhien hätää. Anna vaan vaatimuxen vaikuttaa izeesi omalla voimallaan, niin löydät oikean tien." Täähän on jo E.Saarisluokan izehoitoa. Sää pystyt vaikka mahdottomaan, usko sydämmees VAAAAAAAAAN. Älä kysy, Jorin laki 2.
ellauri106.html on line 374: 1928 hänestä tuli Martin Heideggerin assistentti. Vuonna 1932 Marcuse siirtyi Frankfurt am Mainin Yhteiskuntatutkimuksen instituuttiin (Institut für Sozialforschung). Tuolloin hän tutustuu ensi kertaa Karl Marxin "taloudellis-filosofiseen käsikirjoitukseen". Marxin nuoruudentuotanto teki suuren vaikutuksen Marcusen ajatteluun. Vuonna 1932 Marcuse arvostelikin jo artikkelissaan kapitalismia ihmisolennon lopullisena kriisinä. Kapitalististen olosuhteiden vallitessa ihmisen olemus ja olemassaolo (eksistenssi) eroavat toisistaan, ihminen vieraantuu eikä voi kehittyä vapaasti.
ellauri117.html on line 604: Locke oli etsinyt uraa itselleen, ja vuonna 1667 hän muutti Shaftesburyn kotiin Exeter Housessa Lontoossa toimiakseen Lordi Shaftesburyn henkilökohtaisena lääkärinä (jepjep). Lontoossa Locke jatkoi lääketieteellisiä opintojaan Thomas Sydenhamin ohjauksella. Sydenhamilla oli merkittävä vaikutus Locken luonnonfilosofiseen ajatteluun. Vaikutus näkyy erityisesti Locken teoksessa An Essay Concerning Human Understanding.
ellauri241.html on line 453: Slow-stepp'd, and robed in philosophic gown: hidas askel ja pukeutunut filosofiseen pukuun:
ellauri260.html on line 129: Personalismi Saksassa liitettiin läheisesti toiseen filosofiseen kouluun, fenomenologiaan, jonka kehitti itävaltalaissyntyinen Edmund Husserl (1859–1938).
ellauri260.html on line 141: Hänen (Bownen, ei Jaakon) myöhäinen kirjansa Personalism, joka julkaistiin vuonna 1908, on suosittu yhteenveto hänen filosofiastaan, joka toi termin "personalismi" amerikkalaiseen filosofiseen ja teologiseen keskusteluun.
ellauri260.html on line 205: Eucken väitteli klassisen filologian ja antiikin historian tohtoriksi Göttingenin yliopistossa vuonna 1866 väitöskirjalla De Aristotelis dicendi ratione. Hänen mielensä suuntautui kuitenkin ehdottomasti teologian filosofiseen puoleen. Vuonna 1871, työskenneltyään viiden vuoden maaseutukierroxen opettajana Husumissa, Berliinissä ja Frankfurtissa, hänet nimitettiin filosofian professoriksi Baselin yliopistoon Sveitsiin toisen entisen opettajansa seuraajaksi Göttingenissä, heteronormaalin Gustav Teichmüllerin, ja päihitti Teichmüller-bändärin Friedrich Nietzschen kilpailussa asemasta. Hahaa mursuwiixi Atman-koirinesi, jäit kakkosexi mitättömälle partapozolle!
ellauri326.html on line 182: Se on yhtä hauska kuin häiritseväkin. Capek on vähän kuin Montaigne Bohemiassa. Hän on kirjailija, joka haisee rikille, koska hän toi epäilyksen ja pilkan filosofiseen ajatteluun. Tietyllä tavalla voimme sanoa, että tämä romaani on filosofinen tarina tieteisfiktion ja poliittisen fiktion välillä.
ellauri364.html on line 93: Ranujen pääkääpiö Micron ei poissulje Ukrainaan lähetettäviä maasammakkomiehiä. Erään toisen venehattuisen ranu pikkumiehen Moskovan reisu 200v sitten on jäänyt hiertämään. Jospa tällä kertaa selvittäisiin voittajina? Hmm nojaa. Sammakoiden pitkät koivet soveltuvat parhaiten pakoon loikintaan ja hampaaton iso suu pseudofilosofiseen kilpalaulantaan. Aures desunt, aures desunt, caudaeque omnino.
ellauri391.html on line 364: Luther tunsi hyvin tahdonvapaudesta käytyä filosofista ja teologista keskustelua, mm. John Streleckyn "Maailmanopun kahvilan". Erityisen tähdellistä on tehdä ero kyvyn ja tahdon välillä. Usein tahtoa kyllä olisi, mutta liha on heikko. Tell me about it. Luther piti tätä erottelua myös teologiassa keskeisenä. Se ei ollut hänen mielestään vain filosofeille jännää spekulaatiota, vaan vastauksen antaminen kysymykseen, voiko ihminen valita vapaasti hyvän ja pahan välillä, oli erityisen keskeinen myös vanhurskauttamisopin ymmärtämisessä. Mitä jännää se on jonsei pahaa voi edes valita. Klassisessa keskustelussa kysymys kuului, voiko ihminen valita vapaasti elämänsä päämäärän. Tähän kysymykseen vastattiin filosofian- ja teologianhistoriassa ennen Duns Scotusta ja William Ockhamia yksiselitteisen kielteisesti. Käsityksessään sidotusta ratkaisuvallasta Luther liittyy ainakin jossain määrin perinteiseen filosofiseen ja teologiseen käsitykseen, jonka mukaan ihminen ei voi valita päämäärää, ainoastaan keinot. So there, Casey! Mansikka- ja raparperipiirakkasi ei muuta asiaa.
xxx/ellauri087.html on line 186: Jossain kohdassa tarina yhdistyy arkifilosofiseen tulkintaan siitä, miten emme voi tietää, mikä kenellekin on merkityksellistä. (Eikä sitä kaiketi voi kysyä.) Saarinen ei missään vaiheessa sano, että meidän kaikkien tulisi luoda jatkuvasti merkitseviä katseita ympärillemme, vaan että sellainen on mahdollista. Se on kokeillut.
xxx/ellauri149.html on line 131: "Muutostekijä on yritysjohtaja Ensio Miettisen ja filosofi Esa Saarisen voimakaslinjainen johdatus 1990-luvun yritysajatteluun. Millainen on luova organisaatio? Millaisia ovat työyhteisöjen huomaamattomat nöyryytykset? Mikä vapauttaa, mikä latistaa? Lennokkaassa ja häpeämättömän suorapuheisessa kirjassaan Miettinen ja Saarinen porautuvat aikamme työyhteisöjen ydinkysymyksiin ja hahmottavat tien ulos. Muutostekijä on värikäs ja haastava perusteos, kattava kokonaishahmotus ihmislähtöisestä yrityskultuurista ja uudenlaisista yritysarvoista. Yhdistäen Miettisen käytännön kokemukset liikkeenjohdosta Saarisen filosofiseen tietämykseen, tekijät esittävät Suomessa ennennäkemättömän moniulotteisen, muutosvoimaisen yritysnäkemyksen, joka painottaa avoimuutta ja luovaa vuorovaikutusta hierarkiaa ja rooliutumista vastaan. Tämä kirja antaa käytännöllisen ja filosofisen viitekehyksen ihmiselle, joka 1990-luvun maailmassa haluaa olla muutostekijä työssään ja elämässään."
xxx/ellauri157.html on line 475: Martin Buberin dialogifilosofian historiallisia yhteyksiä voidaan nähdä luonnollisesti jo Sokrateessa, mutta varsinaisesti suurimpia vaikutteita filosofiseen ajatteluunsa Buber sai 1800-luvun filosofeilta, kuten Nietzscheltä, Kierkegaardilta, Feuerbachilta ja Jacobilta. Myös Kant on monin osin vaikuttava taustahahmo. 1700-luvun itäeurooppalaisella juutalaisliikkeellä hasidismilla on ollut Buberin ajatteluun vähintään yhtä suuri vaikutus kuin varsinaisilla filosofeilla. Selvää edeltäjää Buberin ajattelulla ei kuitenkaan ole. Samanaikaisesti Buberin kanssa tosin syntyi monella tavalla toisiaan muistuttavia dialogifilosofioita, mutta ilmeisen riippumattomina toisistaan
xxx/ellauri178.html on line 262: Tapahtumien järjestyksellä on ollut oma vaikutuksensa Laurikaisen aloittamaan filosofiseen keskusteluun. Syvät tunne-elämykset johtivat uskonasioiden vahvaan painotukseen hänen teoksissaan: Laurikainen pyrittiin – ainakin kulissien takana – yksinkertaisesti leimaamaan ”heränneeksi”, ”uskoon tulleeksi”, ”uskovaiseksi”, sanalla sanoen "hurahtaneexi". Mitä se ei suinkaan ollut, ehei, ei sinne päinkään! Sehän oli järkimiehiä! Jopa oudot juorut tiedepiireissä saivat jalansijaa. Laurikaisen myöhemmistä teoksista – ja varsinkin hänen luonnonfilosofiaa koskettavista
xxx/ellauri224.html on line 295: Tämä lainaus on poimittu kirjasta " Notes From Underground " (1864), Dostojevskin vastauksesta toisen venäläisen kirjailijan Nikolai Tšernyševskin villisti suosittuun filosofiseen romaaniin nimeltä "Mitä on tehtävä?"
xxx/ellauri259.html on line 328: Diogenes Laërtiuksen Pyrrhon elämäkerta kertoo, että Pyrrho matkusti Aleksanteri Suuren armeijan kanssa Intiaan ja sisällytti matkoillaan tapaamilta nakuilta gymnosofeilta ja kaiken tietäjiltä oppimansa filosofiseen järjestelmäänsä.
xxx/ellauri363.html on line 721: Dilthey syntyi Biebrichissä lähellä Mainzia pappisperheeseen, jossa harrastettiin paljon kulttuuria, erityisesti kirkkomusiikkia ja suositeltavaa kirjallisuutta. Teologian opinnot eivät kuitenkaan tyydyttäneet Diltheyta, ja hän vaihtoi ne filosofiaan Berliinin yliopistossa. Dilthey väitteli tohtoriksi Berliinissä 1864. Historialliset opinnot ja filosofia vieraannuttivat hänet uskonnosta. Äidilleen hän kirjoitti, että häntä riivasi tiedonjano, jota papan uskonto ei voi tyydyttää. Hänen kiinnostuksensa uskontoa kohtaan kuitenkin säilyi läpi elämän, samoin kuin jonkinlainen romantikoilta omaksuttu pantyhose maailmankatsomus. Hänen lukeneisuutensa määrä oli miltei käsittämätön, tosin ei se lukemastaan paljon muistanut. Hän kirjoitti paasauxia filosofian historiasta Spinozasta Wolffiin ja Kantiin, Schellingistä Comteen ja Schopenhaueriin, Schleiermacherista Nietzscheen. Multa puuttuu vielä muutama, ainakin Wolff ja Comte. Baselissa (eräänlainen Kouvola) hän kirjoitti suurtyötään Schleiermacherin elämäkertaa sekä tärkeitä tekeleitä kuten Goethe und die dichterische Phantasie ja merkittävään kulttuurifilosofiseen esseekokoelmaansa Das Erlebnis und die Dichtung.
18