ellauri026.html on line 655: > Herakleitos kuvataan usein melankolikoksi, ja häneen viitataan joskus "itkevänä filosofina", vastakohtana Demokritokselle, joka tunnetaan "nauravana filosofina". Presokraatikkojen Esa Saariselle. Kukahan ois sit tää hämärään uuninnurkkaan jäänyt masis? Vaatimattomuuteni estää sanomasta.
ellauri055.html on line 276: Lähellä heitä asui erittäin kuuluisa dervissi, jota pidettiin Turkin parhaana filosofina. He menivät miehen pakeille. Pangloss johti puhetta ja sanoi:
ellauri079.html on line 212: Sitten iskä Jamesin todellinen tuotanto: 51 found. Ensi silmäyxellä se näyttäisi olleen suuryritysten moraalinen tulkki ja riistokapitalismin käsikassara. Mutta tarkemmin lukien se taitaa olla (samalla?) kuiteskin aika vassari demokraatti joka kannattaa vahvaa keskushallitusta. Ei tää kyllä mikään rakettitieteilijä ole, filosofina enempi tollasta suoritusporrasta, Eskin tyyliin soveltavaa filosofiaa. Paljon kirja-arvosteluja kuten Eskin kotisivuilla.
ellauri089.html on line 365: Analyyttisenä filosofina G.E. Moore erottaa het alkuun 2 kysymystä:
ellauri096.html on line 368: Augustinuksella oli myös merkittäviä perusteluja kristillisten arvojen levittämiselle maan päällä. Vaikka hänellä olikin teologisena filosofina hyvä tarkoitus, hänen kirjoituksiaan ja niiden tulkintoja on myöhemmin käytetty etsittäessä syytä ja oikeutusta ristiretkille, noitavainoille ja kirjarovioille. Erityisesti donatolaiskiistassa Augustinus asettui kannattamaan valtiovallan puuttumista uskonnollisten kiistojen ratkaisuun.
ellauri161.html on line 146: Nyölen ei ole teologina kovin kummoinen, eikä filosofina. Tunteet ovat arvojen heijastuxia sisukaluissa. Ei se ole peliteoreettisesti ratkaisevaa miltä tuntuu vaan se mitä ajaa takaa ja mitä väistelee.
ellauri243.html on line 680: Mises kirjoitti ja vittuili laajasti klassisesta liberalismista. Hän kannatti täysin vapaata markkinataloutta ja vähimmäistä yövartijavaltiota. Misesillä oli ratkaiseva vaikutus oppilaaseensa Friedrich von Hayekiin, joka sai sittemmin taloustieteen Nobel-palkinnon (no tietysti) ja tunnettiin myös liberalismia puolustavana kirjailijana ja filosofina. Hayek on sanonut kääntyneensä sosialismista liberalismiin parikymmenvuotiaana 1920-luvulla nimenomaan opettajansa Misesin teosten Liberalismi ja Sosialismi ansiosta.
ellauri258.html on line 262: Himanen oli aivan hakoteillä ja jäi siksi yksin. Hän esiintyi filosofina, vaikka fiksumpaa olisi ollut esiintyä yrityskonsulttina kuten Esa Saarinen. Hänellähän oli rooli nerona, jonka ei tarvinnut katsoa peiliin ja joka saattoi antaa saman luvan muillekin vuosiksi eteenpäin. Menestymisestä on kymmenessä vuodessa tullut juuri niin naiivia ja tyylitöntä kuin mistä Himasen kirjaa parjattiin.
ellauri333.html on line 358: Termiä dalit käytti etenkin tiettävästi ensimmäisenä Jyotirao Phule 1800-luvulla kiinnittääkseen huomiota kastittomien sorrettuun asemaan. Laajemmin tunnetuksi sen teki filosofina ja poliitikkona tunnettu paaria B. R. Ambedkar, joka osaltaan vaikutti kastilaitoksen viralliseen lakkauttamiseen. Ambedkar syntyi Mhowin kaupungissa, brittiläisessä Intiassa, kastittomaan perheeseen 14. huhtikuuta 1891.
ellauri401.html on line 47: Diogenes of Sinope (404–323 eaa.) oli kiistatta hauskin hahmo, jota on koskaan pidetty vakavana filosofina. Platon kutsui Diogenesta "hullahtaneeksi Sokrateeksi" ja hänen lempinimensä ateenalaisten keskuudessa oli "Koira". Tämä johtuu siitä, että Diogenes nukkui suuressa keraamisessa purkissa torilla, söi hylättyjä ruoanjämiä ja haukkui hilpeästi ohikulkijoita. Diogenes ja hänen kyyniset seuraajansa olivat kerjäläisiä. He pukeutuivat karkeisiin peittoihin, nukkuivat poliitikkojen alla ja tekivät kaikki "häpeälliset" ihmisten teot julkisesti. Mutta kyynit elivät tällä tavalla tehdäkseen pisteen sinne: ettei ihmisyydessä ole mitään häpeällistä. Kyynikoille ihmisluonto ja järki olivat onnellisen elämän ainoat vaatimukset. Kaikki muu oli hölynpölyä. Luihu Plaatto ei viizinyt pestä hävikkisalaattia ja sixi nuoli mieluummim Dionin pyllyä.
ellauri409.html on line 359: Hänen vanhempansa Charles-Benoît Laforgue ja Pauline Lacollay tapasivat Uruguayssa. Vuonna 1876 Julesin isä vei perheen Pariisiin . Vuonna 1877 hänen äitinsä kuoli keuhkokuumeeseen, kolme kuukautta keskenmenon jälkeen, ja Jules, joka ei koskaan ollut hyvä oppilas, epäonnistui ylioppilastutkinnon kokeissaan. Hänen luokkatoverinsa Henri Bergson läpäisi ja saavutti suuria älyllisiä saavutuksia filosofina. Hän epäonnistui uudelleen vuonna 1878 ja sitten kolmannen kerran, mutta alkoi yksin lukea suuria ranskalaisia kirjailijoita ja vierailla museoissa. Pariisi, unelmieni maa. Hänestä tuli La Vie moderne -katsauksen toimittajan Paul Bourget´n suojatti. Eräs muukin klovni vaikutti merkittävästi Laforgueen. Kun hänen isänsä kuoli, Laforgue ei osallistunut hautajaisiin. Hän kuoli tuberkuloosiin neljä päivää 27. syntymäpäivänsä jälkeen, ja hänen englantilainen vaimonsa Leah Lee seurasi häntä pian sen jälkeen.
xxx/ellauri027.html on line 1097: 45 vuotta filosofina
xxx/ellauri084.html on line 606: No joo, filosofina se on solipsistista peruskamaa, mää on mää ja te ootte meidän krannista (sikäli kuin teitä edes on). Oman navan kaivelu on sielun korkein toiminto. (Kuuleppas tätä Wallu!) Pyllyverhoilija on 70-luvulla muodikkaan hermeneutiikan isähahmoja. Eli asetutaan toisen asemaan ja mietitään sen todennäköisiä siirtoja kuin 7 kortin avopokerissa. Se on tosi liberaalia.
xxx/ellauri149.html on line 106: Filosofi, politiikan tutkija Mikko Lahtinen kuvaa Himasta "valtiofilosofiksi", joka ei ole pohdinnoissaan kuitenkaan mennyt asioiden poliittisten ja yhteiskunnallisten syiden ytimiin. Hän toivoo, että Himanen tarkastelisi tiukemmin globaalin oikeudenmukaisuuden ja nykyisen kapitalistisen talousjärjestelmän välisiä suhteita. Filosofi Tere Vadén arvostelee Himasta lähinnä siitä, että tämä ei voi kirjoittaa vapaana filosofina ja laatia samalla raportteja valtionvallan tilauksesta. Jätkät on vaan kateita. Tai olivat, tuskin enää ovat.
xxx/ellauri157.html on line 466: Martin Buber (8. helmikuuta 1878 Wien – 13. kesäkuuta 1965 Jerusalem, Israel) oli itävaltalais-israelilainen filosofi ja kulttuurihahmo, jonka filosofian tunnetuin teema on inhimillisten suhteiden jaottelu Minä-Sinä ja Minä-Se-suhteisiin. Buberin filosofiaa kutsutaan usein dialogiseksi filosofiaksi, ja vaikka hänen lähteekin lähtökohtansa ovat monessa suhteessa toisenlaiset, häntä pidetään usein eksistenssifilosofina. Esimerkiksi Sartren eksistentialismin transsendentalismista dialogifilosofia eroaa siten, että kun transsendentaalinen filosofia pyrkii konstruoimaan maailman subjektista käsin, dialogifilosofiassa subjekti on vasta erottautumisen tulos.
xxx/ellauri268.html on line 530: Sadetta pidetään valistusfilosofina, mutta filosofina hän on varsin kyseenalainen. Joillekin hän edustaa valistukseen kuuluneen sosiaalisen emansipaation äärimmäistä huipentumaa kirjoittaessaan asiantuntevia neuvoja siitä, miten ulostetta voidaan käyttää avuksi seksuaalisessa kanssakäymisessä. Toiset taas pitävät hänen filosofiansa merkitystä vähäisenä tai nimittävät hänen kirjallista tuotantoaan pelkäksi pornografiaksi, koska niissä käsitellään seksuaalisuutta ja perversioita hyvin räiskyvällä otteella. Myös Sateen oma elämä oli täynnä irstailua, minkä johdosta hän joutui viettämään suuren osan elämästään vankilassa. Hän kirjoitti useimmat kirjoistaankin vankeudessa käytettyjen wc-rullien sileälle puolelle.
xxx/ellauri292.html on line 462: Damis, joka vietti -niin suuren osan ajastaan Apolloniuksen kanssa, oli kotoisin Assyriasta, missä hän ensimmäistä kertaa omalla maaperällään joutui kosketuksiin hänen kanssaan; ja hän kirjoitti selonteon peräyhdynnästä kyseisen henkilön kanssa siitä lähtien. Jos näin pääsi käymään, siinä tapauksessa hänen maineensa filosofina katoaa, ja meillä on sen sijaan aasi kätkettynä leijonannahkaan; Ja me havaitsemme hänessä sofistin sanan sanan varsinaisessa merkityksessä, joka metsästää almuja kaupunkien keskeltä, ja velhon, jos sellaista koskaan oli, filosofin sijasta.
xxx/ellauri363.html on line 725: Päästäxeen Berliiniin Hegelin tuoliin istumaan Filthy viimeisteli pikavauhtia valmiiksi historiallisen järjen kritiikin ensimmäisen osan ja julkaisi sen nimellä Einleitung in die Geisteswissenschaften. Joku muukin teki tälläsen hätäpaskan viranhakumielessä, julkaisi osan I eikä saanut osaa II koskaan valmiixi, kuka? Oliko se vallan "nazi" Heideggerin Sein und Zeit? On epäselvää, miksi hän vaihtoi tutkimuksensa alkuperäisen nimen vaatimattomammaksi nimeksi Johdatus hengentieteisiin, vaikka hän itse viittasi siihen aina myöhemmin nimellä Historiallisen järjen kritiikki. Kreivi Warttenburg kai varoitti. Tutkimus kaikkine puutteineen sai valitsijat vakuuttuneiksi Diltheyn kyvyistä systemaattisena filosofina (muut hakijat olivat peruuttaneet) ja hänet nimitettiin vuonna 1882 filosofian professoriksi Berliinin yliopistoon, jossa hän työskentelee tyytyväisenä vielä tänäänkin, ellei ole kuollut.
xxx/ellauri417.html on line 777: Hänet tunnettiin käännöstieteilijänä, filologina ja filosofina. Hänet tunnetaan parhaiten Martin Heideggerin käännöksistä, jotka epäilemättä herättivät ristiriitaisia reaktioita neuvostoasiantuntijoiden keskuudessa. Bibihhin teki riittävän määrän käännöksiä voidakseen muotoilla oman Eurooppa-teoriansa. Tämä teoria koostui osittain paluusta menneisyyteen ja menneen kulttuurin arvokkaimpien saavutusten elävöittämisestä.
19