ellauri015.html on line 831: Eilenbergerin kirja on pannukakku, sanoisi Oiva Ketonen jos eläisi. Jälkijättöinen asiantuntematon räpellys Benjaminista, Cassirerista , Wittgensteinista ja Heideggeristä, viime vuosisadan alun nimettömistä mitättömyyxistä plus Ludista, joka sekin kyllä on pahasti ylimainostettu. Reportteriluuskan kolmannen käden turaus siitä on vielä asiantuntemattomampi ja vetelämpi. Lämmitetään ikivanhaa viime vuosituhantista kinaa analyyttisten anglosaxien ja niitäkin anaalisempien sakemannifilosofien välillä. Oisko siinä vähän revanssin makua, sakemanni kaivautumassa esiin pommikuopista. Tästä mannerlaattojen välisestä railosta on nyt muutenkin tullut luetux vuosikymmeniä vanhoja historiikkeja, Eskin ja Maken pamflettien muodossa. ilmeisesti tääkin riita pitää lämmittää joka 20s vuosi kuin joku roiskeläppävalmispizza mikroaaltouunissa.
ellauri025.html on line 93: Arabifilosofien lisäksi Tuomas omaksui ajatuksia juutalaisilta oppineilta. Hänen pääteoksensa Summa theologiae osoittaa, että hän tunsi paitsi nimeltä mainitsemansa Avicebronin (Ibn Gabirol) ajattelua, myös suuren osan muista tuohon aikaan tunnetuista juutalaisen filosofian teoksista.
ellauri025.html on line 737: Patti syntyi Germanstownissa kuten LM Alcott. Malethorpe koitti olla rivo kuin Kari Rydman, julkaisemalla lasten nakukuvia (ihan viattomia). Siitäkös möykkä nousi Nykissä. Onnistui. Kerroinko jo että se tyttö pimppisilteen Karin levyn kannessa on Simo Knuuttilan ja sen ekan vaimon tytär Nonna? Nyt ei Simolla enää ole hampaita, ainakaan etu. Sössötti epäselvästi Jaakko Hintikan hautajaisissa. Simo ja Eski Saarinen lauloi filosofien tilaisuuxissa soraäänisesti kuoppaleukaisen Jukka Kuoppamäen viisua Sininen ja valkoinen. Musta se oli jo siihen aikaan tympeää. Liian keskustaoikeistoisänmaallista. Vaikka oli olevinaan pelleilyä. Ei naurattanut. Naura sinäkin.
ellauri026.html on line 314: Mutta olen kuulevinani filosofien vastustaen sanovan: on surkeaa et ihminen on tyhmä ja erehtyväinen, eikä tiedä mitään kunnolla. Ei, pikemminkin se on inhimillistä. Miksi sen pitäisi olla kurjaa, jos se on meidän lajille ominaista. Ei mitään voi sanoa kurjaxi siitä et se on sellainen kuin on, vaik tätä apinaa koska sillä ei ole siipiä, tai neljää jalkaa eikä sarvia.
ellauri030.html on line 463: Nyt alkaa tulla tälläsiä pikkuvinkkejä, aika samanlaisia kuin se systeemifilosofien tietolaatikko. Nää vaikuttaa ohjeilta sellaiselle soveltavalle filosofille, joka haluaa vaikuttaa ylimieliseltä ja ihan jumalan asettamalta seurassa. Noi on tuttuja juttuja monista muista harmaaselän ohjeista: älä liikaa innostu, pidä suu pienenä kuin sanoessa muikkua, ettei voi vaan sula kitalaessa. Mystikkokin tekee parhaan vaikutuxen kun pitää suunsa kiinni riitissä. Hauskoja on noi ohjeet soveltavan filosofin käymisestä herroissa. Se on kuin Eskin käynnit Nokialla, tai Juutas Käkriäisen sahan hovissa. Pykälät 14-16 pitäisi Aarne Kinnusenkin ottaa onkeensa.
ellauri030.html on line 712: Valtaosa filosofien kannanotoista on koskenut pilailua filosofien kustannuxella. Lättänenä Plato sanoo Valtiossa, että diktaattorin ei pidä naureskella, se pilaa pelottavan efektin. Erityisesti sitä vitutti Homeroxen kohdat missä jumalat nauraa apinaväelle. Arvovaltainen yleisö ei naura, puhumattakaan jumalista. Sitä ei pidä hyväxyä. Ihannevaltiossa komediat sensuroidaan, niitä sallitaan vaan orjille ja vierastyöläisille. Vapaat valkoihoiset ei saa niitä tehdä eikä nähdä. Standup-komiikasta puhumattakaan. (Lait 7: 816e; 11: 935e). Naurettavuus on eräänlaista pahaa. Hemmo ei tunne izeään ja sille nauretaan, vaikka se izekin. Se on heikkoutta, moraalisesti tuomittavaa. Saatana et tää on läpinäkyvää jäyhää izekorostusta. Platon oli säälittävä pöyhkimys.
ellauri031.html on line 276: "Minun läsnäoloni italialaisten filosofien 7. kansalliskokouxessa on tarkoituxena torjua syytös että fasismi on laskenut italialaisten älyllistä tasoa ja työntänyt syrjään henkiset ja sivistysarvot. Tämä syytös on perätön. On muistettava ettei meitä suurmiehiä synny joka vuosi. Olemme nyt välikaudessa jolloin tarmomme menee empiiris-materiaalisten ongelmien ratkaisuun. Elämäntaistelu meidän päivinämme on niin kova ja modernin sivilisaation varjopuolet niin synkät että pessimismi kulttuurin rappeutumisesta on osin puolustettavissa. Kuitenkin uskon, että pian meillä on suuri filosofia, suuria runoilijoita ja taiteilijoita. Sellainen kehitys on valmisteila. Mutta nykyaikaan eivät filosofit voi paeta elämää. Norsunluutorni on murentunut kaupunkiemme hälinässä ja levottomassa menossa. Filosofi ei ovi vetäytyä korkeiden vuorenhuippujen yxinäisyyteen, sillä lentokoneen moottorin surina riittäisi tuomaan hänet takaisin modernin maailman mekaaniseen todellisuuteen."
Teollinen sota, sotateollisuus. Siitähän 1900. vuosisadan alussa oli kymysys. Italia tarvizee nyt soveltavaa filosofiaa, riippukeinumiehiä, ei mitään norsunluupuikkoja.
ellauri040.html on line 159: Jyrki vaivaantuu kun se joutuu anaalifilosofien dialektiikan kohteexi, sen Platonin hioman poliisikuulustelutaktiikan, missä kuulusteltavalta kysytään vaan kylkyl ja eiei, kaikki mikä siihen lisätään on pahasta. Tällä saa mukavasti koko käsitteistön haltuunsa, ja mikä parasta, saa ize koko ajan puhua. Jyrki juoxee karkuun ja kirjoittaa vesiliukoisella tussilla meren pohjaan: vittu, vittu.
ellauri040.html on line 161: Milläs pysäkillä mä seison tässä? No että maailma on vaan yxi, mut kaikki siitä tehdyt totuudet on yxinkertaistuxia, siis kaikki valheita. Ja kaikkien filosofien palkka juoxee siitä, et ne vetää kotiinpäin. Six just Don Niiniluodon porukat ja Jyrkin Derrida ym kamanvetäjät puhuu ohi toistensa. Se on ihan tarkoitus. Niiden kodit on eri suunnilla. Eine haluakaan mitään kompromisseja, se yhteisymmärrys syntyy vaan jos noi kääntyy meidän kannalle.
ellauri042.html on line 538: Palattuaan joutavalta maailmanympärimatkalta Pariisiin hän oli perustamassa 'uusien filosofien' koulukuntaa. Uusi filosofia suhtautui kriittisesti marxismiin ja sosialismiin kauan ennen Neuvostoliiton hajoamista. Vitun korppikotkat raakkumassa työväen unelmapuljun haaskalla. Kohta päästään jaolle!!
ellauri043.html on line 5285: Mä tein koko Helleenien maan horisontin mun vyöstä. Sen vainiot hehkuivat mun poskien punasta, sen joet oli leikattu mun huulten mallin mukaan, ja sen vuoret, valkoisemmat kuin mun kyyhkyset, sykkivät kuvanveistäjien käsissä. Mun sielu löytyi juhlien järjestyssäännöistä, kampausmalleista, filosofien dialogeista, tasavaltojen perustuslaeista. Mut mä hemmottelin miehiä liikaa! Rakkaudesta tuli mun kompastuskivi!
ellauri061.html on line 675: KANSALLISTEATTERIN HAMLET (1913) I Kansallisteatterissa on huomenna perjantaina, näytäntökauden kenties huomattavin ilta. Esitetään Shakespearen Hamlet, joka viimeksi on mennyt yli kymmenen vuotta sitten vanhassa Arkadiassa. Esitys on siis täysin ensi-illan veroinen; ohjaus ja näyttämölle asetus luonnollisesti on kokonaan uusi: pääosassa esiintyvät vuorotellen hrat Eero Kilpi ja Jussi Snellman (edellinen ensi-iltana, jälkimmäinen ensi kerran maanantaina). Hamlet-esitys tulee tietysti herättämään erikoista huomiota. Saattaahan tämän murhenäytelmän kanssa yleiskantoisessa, vuosisatoja uhmaavassa inhimillisyydessä kilpailla ainoastaan samanaikainen »Don Quixotte» ja kaksi sataa vuotta myöhäisempi »Faust». Minne tahansa europalainen sivistys on päässyt kotiutumaan, on myös hautautunut tämän kuuluisimman, mutta otaksuttavasti olemattoman tanskalaisen nimi. Hänen lakastumaton nuoruutensa todistaa että hän jos kukaan on ihmiskunnan ikuisia symboleja. Vanhaan tanskalaiseen, Ranskan välityksellä Englantiin tulleeseen ja täällä näytelmänkin muodossa jo käsiteltyyn taruun on Shakespeare sellaisella syvällisellä nerolla mahduttanut kuumeista yleiskantoista sielunelämää, että siitä riittää sukupolvelle toisensa jälkeen kysymyksiä haudottavaksi ja arvoituksia ratkaistavaksi. Lieneekö toista ihmiskuvaa, joka niin salaperäisellä voimalla vetäisi meitä puoleensa kuin Hamlet? Kukapa ei tuntisi tätä nuorukaista ja hänen tarinaansa, kukapa ei tietäisi jotain kertoa mitä ihanteen ja todellisuuden, nuorekkaan uskon ja murskaavan pettymyksen ristiriidasta, joka repi parantumattomille haavoille hänen rakastavan ja ihailuun valmiin sydämen? Kuka ei tajuaisi syvällistä inhimillisyyttä siinä mitenkä hän katkeralla järjen tyydytyksellä näkee pimeiden aavistustensa olevan tosia? Hamlet on asetettu rinnan Mefistofeleen ja pessimismin filosofien kanssa. Yhteistä on näillä ja hänellä elämää kohtaan jyrkästi kielteinen tunto. Mutta Hamletissa tämä ei lakkaa olemasta vihlovassa ristiriidassa hänen syvimpien vaistojensa ja tarpeittensa kanssa; hän on heistä todellisimmin inhimillinen, itse ihmisyyden tuskan murto vaivan vääntämine kasvoineen.
ellauri105.html on line 397: Joku voi kysyä, miksi Raamatun Jumalaan uskovan ja Jeesusta seuraavan kristityn pitäisi ylipäätään perehtyä ei-kristilliseen (saati sitten antikristilliseen) kirjallisuuteen. Itse vierastan ajatusta, että tietämättömyys inhimillisestä kulttuurista (johon kirjallisuuskin kuuluu) olisi kristitylle hyve. Paavali ei olisi osannut viitata sopivassa kohdassa pakanafilosofien teoksiin ateenalaisille puhuessaan eikä C.S. Lewis olisi osannut analysoida osuvasti Raamatun ja muiden tarinoiden eroja sivistyneille lukijoille kirjoittaessaan, jos he olisivat jättäneet ”jumalattoman” kirjallisuuden huomiotta. Toki on olennaista, että oman uskon perusta on tukevasti Jumalan omassa ilmoituksessa – oltiinpa sitten lukemassa maallista kirjallisuutta tai keskustelemassa maailmankuvien eroista ei-uskovan ystävän kanssa. Muuten ne sanovat kuin anhelitohtori: "timeo hominem unius libri."
ellauri109.html on line 258: Kirjassa Enkelirakkaus: Filosofia ja uskonto homoseksuaalisuutena (2008) Hankamäki väittää, että kartesiolaiselle ajattelulle ominaiset jaottelut järkeen ja tunteisiin, tietoon ja todellisuuteen, kieleen ja kokemukseen sekä Jumalaan ja maailmaan ovat seuranneet heteroseksuaalisten filosofien oidipuskomplekseista sekä filosofian homoseksuaalisen olemuksen torjumisesta. Sen sijaan samaa sukupuolta olevien ihmisten yhteiseen kokemusmaailmaan perustuva merkitysten oppiminen voisi luoda parhaat edellytykset filosofialle ja yhteisymmärrykselle.
ellauri112.html on line 49: Kysymys siitä, onko sielua pidettävä ykseytenä vaiko moninaisuutena, on, voimme sanoa, aina ollut filosofien harrastuksen polttopisteessä. Sehän oli myös niitä kohtia, joissa vanhojen empiristien ja ratsionalistien mielipiteet jyrkimmin menivät vastakkain. Descartes'n »anima», »substantia cogitans», samoinkuin Leibniz'in »monadi» ovat aina säilyttäneet viehätysvoimansa spiritualistisissa mielissä, joille oppi ehdottomasti yksinkertaisesta ja jakamattomasta sielu-ykseydestä, sielunelämän muuttumattomasta 'kannattajasta' on ollut mieleinen, heidän kuolemattomuustoiveitaan ja metafyysillisen dualismin oppiaan tukevana. Epäilemättä jonkunverran hedelmällisempi on ollut englantilainen empirismi, jota sielutieteessä n. s. »assosiatsio-psykologia» on kannattanut. Tämä suunta, sellaisena kuin sitä ovat edustaneet Englannissa varsinkin Hume, Stuart Mill ja Bain ja Ranskassa Taine on kieltämättä päässyt huomattavan pitkälle pyrkimyksissään kohti varsinaista tieteellistä psykologiaa. Mutta toiselta puolen oli sen sielutieteellinen peruskäsitys--tapa käsittää sielunelämä erillisten mielteiden kokoomukseksi ja selittää sielulliset synteesit pelkästään näiden erillisten mielteiden mekaanisten yhtymisten, s. o. assosiatsioiden kautta--tämä käsitys oli epäilemättä tosiasioille väkivaltaa tekevä. Tämä kävikin ilmeiseksi m.m. sen kautta, että sekä Hume että Stuart Mill nimenomaan tunnustivat seisovansa voimattomina tärkeimmän sielullisen synteesin, minuuden, edessä ja myönsivät olevansa kykenemättömiä sen syntyä selittämään.
ellauri112.html on line 73: Wilhelm Wundt ohjeisti Titcheneriä, strukturalismin perustajaa, Leipzigin yliopistossa. 'Välittömän kokemuxen tiede' tuli siltä. Se tarkoittaa että monimutkaiset havainnot voi syntyä perusaistimuxista. Molemmat heput käytti kokeellista introspektiota. Se on tarkempaa kuin filosofien käyttämä pelkkä pohdinta. Mutta Wundtin voluntarismi syntyi ennen strukturalismia, se oli eka koulukunta siis.
ellauri112.html on line 81: Sielunelämässä on synteetisen rinnalla kuitenkin huomattava toinenkin puoli, ja edellisen yksinomainen tehostaminen johtaa yksipuolisuuteen. Sitä välttääksemme ja yrittääksemme uudelleen löytää adekvaatisen ilmaisun sielunelämän yleiselle luonteelle, mutta tällä kertaa tarkoin »mitan mukaan tehdyn» käsitteen eikä ainoastaan kuvan avulla, on meidän mielestäni lausuttava, että sielunelämässä on huomattavana kahdensuuntainen pyrkimys: toinen synteesin kautta johtava yhä suurempaan keskitykseen, ykseyteen, toinen hajoamisen kautta viepä yhä suurempaan erillisyyteen, moninaisuuteen. Normaalisen ihmisen sielunelämä on alituisessa liikkeessä näiden kahden poolin välillä. Voimakkaassa kestävässä tahdonponnistuksessa, jossa tajuntaa hallitsee yksi ainoa kirkashohtoinen mielikuva, tehtävä teko, kaikkien niiden omituisten tunnesävyjen myötäseuraamana, jotka antavat meille tietoisuuden omasta aktiivisuudestamme ja saattavat minä-tajunnan voimakkaimpana astumaan esiin--silloin on meillä tila, jossa sielullinen synteesi ja keskitys on huipussaan, joka, kuten Pierre Janet eräässä kohdassa lausuu, »pyrkii toteuttamaan filosofien ihanteen, identisen sieluykseyden».
ellauri115.html on line 705: Jumala on intelligentti, mutta miten älykäs? Mies on älykäs kun se järkeilee, mut Korkeimman Tiedustelijan ei tarvize järkeillä; ei sillä ole premissejä eikä johtopäätöxiä, ei sillä ole edes lauseita. [Sillä on vaan yxittäisiä sanoja.] Korkein tiedustelija on kokonaan intuitiivinen, se näkee mitä on ja mitä pitäis olla; kaikki totuudet on sille 1 ja sama, kuten kaikki paikat on vaan 1 paikka ja koko aika vaan 1 sekuntti. Miehen voima käyttää keinoja kuten Viagraa, jumalan voima on omavoimainen. Kirkas valo jo kävelyvauhdissa. Jumala voi koska se tahtoo; sen tahto on sen haba. Jumala on hyvä; tää on varma nakki; mutta mies löytää onnensa oman tiiminsä menestyxessä. Jumalan onni on järjestyxenrakkaus, se on anaalis-obsessiivinen psykopaatti. Sillä järjestyxellä se pitää yllä olevaa, ja yhdistää osia toisiinsa kuin leegoja. Jumala vaan on; tästä mä oon varma. God is just, eli jumala vaan on. Ich bin nur. Se seuraa sen hyvyydestä [vai oliko se toisinpäin?]; miehen vääryys ei ole Jumalan työtä, vaan sen omaa; se moraalinen oikeus joka on filosofien tavallinen moite Sallimuxelle on mulle todistus sen olemassaolosta. Mutta miehen oikeus on että jokainen saa ansionsa mukaan; Jumalan oikeus muodostuu että se vaatii meiltä tiliä siitä mitä se on meille antanut.
ellauri117.html on line 600: Locke oli närkästynyt collegen opetusohjelmasta. Hänestä nykyaikaisten filosofien, kuten René Descartesin, lukeminen oli kiintoisampaa kuin yliopistossa opetetun klassisen kirjallisuuden. Locke tutustui lääketieteeseen ja kokeelliseen filosofiaan eli luonnontieteeseen. Myöhemmin Lockesta tuli Royal Societyn jäsen.
ellauri151.html on line 394: Hamann on siis runoilijoiden filosofi, ja filosofien runoilija. Hinoa John!
ellauri155.html on line 863: Schilppin volyymi on filosofien Noobeli. Kyllä oli Jakkoh-Hintikka ylpistynyt sinne päästyään. Mutta on siellä oudompiakin häiskiä. Albert Einstein? toi Sarvepalli? Santayana? Ja se Martin Buber! All male paneelissa on 2 halkiohaaraista.
ellauri163.html on line 564: Ah! Näiden fatalististen vapaaehtoisuuden teorioiden olennainen syy on vapaan tahdon filosofien naiivi ja kohtalokas teoria! Moraalinen vapaus, kuten poliittinen vapaus, kuten kaikki, millä on mitään arvoa tässä maailmassa, on voitettava kovalla taistelulla ja puolustettava jatkuvasti. Vapaus ei ole oikeus eikä tosiasia, se on palkinto. On selvää, että vapaudella tarkoitamme tässä itsehillintää.
ellauri164.html on line 175: Schopenhauer tarjoaa seuraavan kohdan pyrhonismin ääriviivoista (Bk. Minä, ch. 13): Sextus Empiricus osoittaa alkuperäisen eron ilmiön ja noumenonin välillä muinaisten filosofien mukaan: νοούμενα φαινομένοις ἀντετίθη Ἀναξαγόρας ('Anaxagoras asetti ajateltavat vastakohdaxi niille mitkä ilmenevät.') Matematiikka ja logiikka nyt ainakin.
ellauri205.html on line 154: Hän tutustui filosofien teorioihin valtafantasioista vapauttavina rajanrikkomisina, miehisenä kapitalistisena esineistämisenä tai yhteiskunnallisen sorron heijastumina tietoisuudessa. Hän luki filosofi Simone Weilin "riipaisevan" tekstin Helenan ryöstöstä alkaneesta Troijan sodasta ja Ilias-eepoksesta väkivaltarunoelmana, jossa kuvattiin, miten väkivalta muutti ihmiset esineen kaltaisiksi, vei heiltä tulevaisuuden, sisäisen elämän, toimintakyvyn ja yhteyden toisiin. Yhteisöön levitessään väkivalta karkasi ihmisten hallinnasta. Siitä tuli kohtalon ja oikullisten jumalten kaltainen voima, oman olemassaolonsa mytologinen perustelu. Perverssillä tavalla väkivalta liitti mitättömän värikuula-aseilla hääräilevän pösilön historian valtavirtaan ja suureen runouteen.
ellauri258.html on line 126: Sivumennen sanoen, "dignity" on oikeistolainen ällösana, jota on suomittu jo useassa albumissa, erit. Tsihirunkkuṟallin yhteydessä. Oireellisesti, sitä käyttävät mm. paavi Leo työläisistä, Paavi Leo (sama mies), tarkastaja Gently, Unabomber, Marvin, Derek Parfit, Pete Mencken, käsineiti Peg Atwood, Iisakki Bashevis (Mencken sanoo ettei juutalaisilla ole sitä, Bashevis begs to differ), Pascal, Gud (som taler ud), Olli Saxi, Ransu Silava, mustarastaat, De Löllö, joku jumalinen Dr. Dodd, Mark Twain, joku taidekriitikko (puuttuu Goyan Mantoilta parvekkeella, toisin kuin Maneetin, joilla on sylikoirokin), Ernesto "Che" Hemingway, Alex Stubb Maidan-demonstraatioista, Kv filosofien päivän ohjelma 2021, Tytti Yli-Viikarin kainalossa ollut Hawthornen kirja Scarlet Letter, vihan banaanit eli kunniamurhaajat, Lionel Drivel, Alfred Apple Lolitasta, King David kuuma neitonen hot water bottlena. Mikä on tässä yhteistä? Kermaperseily rupusakin kustannuxella, eräänlaista moraalista charitya.
ellauri260.html on line 147: Personalismi rehotti myös naapurissa Harvardin yliopistossa. Tästä tuli Howison (n.h.), mutta myös johtavien Harvardin filosofien, kuten William Jamesin (1842–1910), työ sekä joukko koskaan kuulemattomia.
ellauri283.html on line 128: Useissa kohdissa kirjaa Nietzsche pudottaa vihjeitä ja jopa selkeitä lausuntoja siitä, miten tulevaisuuden filosofien tulee käsitellä karvapehkoja.
ellauri316.html on line 707: suurten ajattelijoiden ja filosofien, paizi ei Marxin ja Engelsin, ajatuksia.
ellauri330.html on line 339: Georg Morris Cohen Brandes (4. helmikuuta 1842 Kööpenhamina – 19. helmikuuta 1927 Kööpenhamina) oli tanskalainen kirjallisuusarvostelija, tutkija ja kirjailija, joka oli 1870–1880-luvulla pohjoismaisen kirjallisen elämän merkittävin auktoriteetti. Juutalaistaustainen Brandes opiskeli estetiikkaa Kööpenhaminan yliopistossa ja väitteli tohtoriksi vuonna 1870 tutkielmalla Den franske æsthetik i vore dage: En afhandling om H. Taine. Vuodesta 1871 alkaen hän luennoi yliopistossa 19. vuosisadan kirjallisuuden päävirtauksista. Vaikutusvaltaiset luennot julkaistiin kuutena niteenä (1872–90), ja Brandes esitti niissä kirjallis-filosofien ohjelmansa: kirjallisuuden on tarkasteltava yhteiskunnallisia ongelmia ja edistettävä vapauspaatosta ja vallankumoushenkeä. Luennot saivat jopa raivostuneen vastaanoton, eikä Brandes saanut yliopistosta professuuria. Hänestä tuli kuitenkin älymystön keskushahmo; hänen ympärilleen ryhmittyivät muiden muassa J. P. Jacobsen, Henrik Ibsen, Bjørnstjerne Bjørnson ja August Strindberg. Suomeen hänen vaikutuksensa saapui Minna Canthin välityksellä.
ellauri365.html on line 547: I sitt svar på Strindbergs angrepp hade Heidenstam stämplat både Strindberg och arbetarrörelsen som "proletärfilosofiska" krafter som byggde på avund och lumpet förakt för kulturen, förnuftet och rättvisan. 1911 kom skriften Proletärfilosofiens upplösning och fall, en bitter och ironisk uppgörelse med Strindberg. Förargerligt nog gick Strindberg segrande ur striden.
ellauri384.html on line 463: Monet nykyajan teologit ize asiassa torjuvat näkemyksen, jonka mukaan Raamattu opettaa oppia kuolemattomasta sielusta, ja Hebblethwaite jopa väittää, että oppi on "epäsuosittu kristittyjen teologien tai kristittyjen filosofien keskuudessa nykyään".
ellauri389.html on line 222: Nigel Warburton ( / ˈ w ɔːr b ər t ən / ; syntynyt 1962) on mitätön brittiläinen ex-lehtori. Hänet tunnetaan parhaiten filosofian popularisoijana, koska hän on kirjoittanut useita kirjoja genrestä, mutta hän on kirjoittanut myös akateemisia teoksia estetiikan ja soveltavan etiikan alalta. Eski Saarisluokan soveltava filosofi ja motivational speaker. Warburton suoritti BA-tutkinnon Bristolin yliopistosta ja tohtorin tutkinnon Darwin Collegesta Cambridgessa ja oli luennoitsijana Nottinghamin yliopistossa ennen kuin hän siirtyi avoimen yliopiston filosofian laitokselle vuonna 1994. Toukokuussa 2013 hän erosi työstään lehtorin virasta avoimessa yliopistossa, sai potkut takuulla. Hän on kirjoittanut useita hyvinkin talousliberalismiin johdattelevia filosofiakirjoja, mukaan lukien bestsellerit Philosophy: The Basics (4. painos), Philosophy: The Classics (4. painos) ja Thinking from A to Z (3. painos). Hän ylläpitää filosofiaverkkoblogia Virtual Philosopher ja yhdessä David Edmondsin kanssa tekee säännöllisesti podcast-haastatteluja huippufilosofien kanssa useista eri aiheista Philosophy Bitesissa. Hän myös lähettää podcasteja kirjastaan Philosophy: The Classics. Hän on kirjoittanut Guardian - sanomalehteen. Vauzi vau!
ellauri390.html on line 561: Hanhen johtopäätös oli sama kuin nilkillä: "kyvyttömyytemme ymmärtää toisiamme on inhimillisen kärsimyksen tärkein lähde." Vittu se on mikään lingvistinen ongelma, se on vanha tuttu aterioivien filosofien haarukka: apinat käyvät reviirikisoja, karsintoja kun haarukoita ei riitä kaikille.
xxx/ellauri027.html on line 681: Platonin mukaan, jotta hänen ihannevaltionsa voisi toteutua, ”on joko filosofien tultava kuninkaiksi tai sitten niiden, joita me nyt sanomme kuninkaiksi ja hallitsijoiksi, on ryhdyttävä toden teolla ja vakavasti harrastamaan filosofiaa, niin että poliittinen valta ja filosofia sulautuvat yhteen... Muussa tapauksessa, rakas Glaugon, ei valtioiden eikä koko ihmissuvunkaan kohdalla tule onnettomuuksista loppua.” (Platon 2011. En tiennykkään et Plaatto oli 2011 vielä tutkimusaktiivi. Ehkä "Glaugon" toimi sen tutkimusapulaisena.)
xxx/ellauri056.html on line 594: Filosofisesti Schelling yleensä lasketaan postkantilaiseen saksalaiseen idealismiin muun muassa Fichten, Reinholdin ja Hegelin kanssa. Schelling tunsi henkilökohtaisesti ja vaihtoi ajatuksia monien aikalaistensa filosofien kanssa. Kaverit tais jäädä tappiolle vaihdossa. Näistä mainittakoon Fichte, Hegel, Goethe ja Hördelin. Vittu Jöötti ja Hördelin mitään filosofeja olivat, kuhan tökeröitä runoltajia.
xxx/ellauri148.html on line 430: Kv filosofien päivän ohjelma 2021
xxx/ellauri148.html on line 432: Juhlimalla maailman filosofien päivää marraskuun kolmantena torstaina UNESCO alleviivaa filosofien kestävää arvoa apinoiden ajattelun kehittäjinä, joka sivistyxessä ja jokaisessa pikku päässä.
xxx/ellauri148.html on line 439: Unescon filosofien merkkipäivän maailmanlaajuisessa tapahtumaluettelossa oli yhteenlaskien 28 tapahtumaa.
xxx/ellauri157.html on line 164: Sanoo Erkka Lehtola (n.h.) Singerin Nuoren miehen takakannessa. Paskanjauhantaa, ei Singerin "taika" ole sen proosassa, jossain vitun taitavassa periodissa, vaan sen kertomuxissa ja ajatuxissa. Ensimmäisen maailmansodan Varsovassa pieni juutalainen poika ezii turhaan totuutta ja jumalaa. Kumpaakaan ei löytynyt. Pyhät kirjoituxet, Darwinin teoriat enempää kuin filosofien kirjat eivät anna vastausta polttavimpaan kysymyxen: mixi ihmiset ja eläimet kärsivät. Siis taas toi teodikea, höh. Kun pillu tulee kuvaan mukaan tämmöiset hömpötyxet kyllä unohtuvat. No kyllähän Darwin ja Malthus antaa tyhjentävän vastauxen, mutta Singeriä se ei vaan miellytä:
xxx/ellauri303.html on line 455: Vaikka juutalaisuuden hallitseva paine on se, että Jumala on aika persoonallinen, on olemassa "vaihtoehtoinen traditiovirta, josta esimerkkinä on ... Maimonides", joka useiden muiden juutalaisten filosofien kanssa hylkäsi ajatuksen persoonallisesta Jumalasta. Tämä heijasti hänen uskoaan negatiiviseen teologiaan : Jumalaa voidaan kuvata vain sillä, mitä Jumala ei ole. Rabbi Mordecai Kaplan (juutalaisilla ei ole kovin paljon eri nimiä), joka kehitti rekonstruktistista juutalaisuutta ja opetti Amerikan konservatiivisessa juutalaisteologisessa seminaarissa, hylkäsi myös ajatuksen persoonallisesta Jumalasta. Kaplan sen sijaan ajatteli Jumalaa "voimana, kuten painovoimana, joka on rakennettu universumin rakenteeseen", uskoen, että "koska maailmankaikkeus on rakennettu mahdollistamaan henkilökohtainen onnellisuus ja yhteisöllinen solidaarisuus toimiessamme moraalisesti, tästä seuraa, että universumissa on moraalinen voima; tätä voimaa konstruktistit tarkoittavat Jumalalla", vaikka jotkut rekonstruktiolaiset uskovatkin persoonalliseen Jumalaan. Joseph Telushkinin ja Morris N. Kertzerin mukaan Kaplanin "perinteisen juutalaisen jumalakäsityksen rationalistinen hylkääminen vaikutti voimakkaasti" moniin konservatiivisiin ja reformirabeihin, jotka saivat monet lakkaamaan uskomasta persoonalliseen Jumalaan." Pew Forum on Religion and Public Life 2008 US Religious Landscape Survey -tutkimuksen mukaan amerikkalaiset, jotka tunnustavat olevansa juutalaisia uskonnon perusteella, ovat kaksi kertaa todennäköisemmin kannattaneet ajatuksia Jumalasta "persoonattomana voimana" kuin ajatusta, että "Jumala on henkilö, jonka kanssa naisilla voi olla ihmissuhde".
xxx/ellauri303.html on line 533: Vaikka nämä juutalaisuuden pääperiaatteiden sanamuodot sisällytettiin jossain määrin liturgiaan ja niitä käytettiin opetustarkoituksiin, niillä ei ollut sen suurempaa painoarvoa kuin niiden kirjoittajien maine ja oppiminen. Yhdelläkään heistä ei ollut sellaista arvovaltaista luonnetta, jonka kristinusko antoi kolmelle suurelle kaavalleen ( Apostolinen uskontunnustus , Nikealainen tai Konstantinopolilainen ja Athanasian ) tai muslimien Kalimat As- Shahadat . Yhtään juutalaisten filosofien ja rabbien kynistä olevista monista tiivistelmistä ei ole sijoitettu toista tärkeämmäxi.
xxx/ellauri356.html on line 212: Englantilainen The Times julkaisi vuonna 1992 Barry Smithin ja useiden filosofien, mukaan lukien Ruth "Barcan formula" Marcusin, Louis Armstrongin sekä WV Quinen allekirjoittaman avoimen kirjeen, jossa vastustettiin Cambridgen yliopiston myöntämistä Derridalle kunniatohtorin arvoa. Tässä kirjeessä kritisoitiin Derridan työtä erityisesti "riittämättömyydestä selkeyden ja kurinalaisuuden standardeihin" ja mainittiin, että "monet ranskalaisetkin filosofit näkevät herra Derridassa vain syyn hiljaiseen hämmennykseen".
xxx/ellauri357.html on line 87: Yhdessä puheenjohtaja Heta Gyllingin kanssa toimitimme artikkelikokoelman Filosofien oikeus I-II, jossa käytiin läpi filosofien oikeutta koskevaa ajattelua Platonista Derridaan. Esimerkiksi poikkitieteellinen Heidegger-piiri, jossa Oleminen ja aika käytiin pikkutarkasti läpi. Jukka Kekkosesta en pidä, hän on kova kommunisti. Asuin jonkin aikaa Pariisissa, jossa kävin Jacques Derridan seminaarissa. Derrida käsitteli sattumalta aihetta, joka sivusi teokseni yhtä juonnetta, ajallisuutta Heideggerin ajattelussa.
xxx/ellauri357.html on line 180: Eeva sanoi hassusti että filosofien metafysiikat perustuu pätevään päättelyyn. Ei pätevästä päättelystä synny uutta tietoa (sori siitä Hintikka), se vatkuttaa pulsaattoripesukoneen lailla jostain otettuja premissejä. Jos lopputulos on jotain hölmöä on kysyttävä mistä premissit siihen tulivat. Ja vastaus on sama kuin muilla uskontoon hurahtaneilla hörhöillä: sieltä yhdestä paikasta.
44