Tapio Aaltonen, TM, pappi, on Novetos Oy:n perustaja ja partneri, johtamisen kehittäjä ja koutsi. Hän on kirjoittanut, yksin tai ryhmässä, useita johtajuutta käsitteleviä kirjoja, kuten Yrityksen arvot ja etiikka (Pro Oeconomia –palkittu vuonna 2000), Vastuullinen johtaminen, Syty ja sytytä –valmentavan johtamisen filosofia, Asiantuntijasta esimies, Luova kutsumus sekä Johda ihmistä –teologiaa johtajille. Yrittäjänä ja valmentajana hän on toiminut vuodesta 1997. Sitä ennen hän toimi järjestöjohtajana Suomessa ja Ruotsissa sekä Sana-lehden päätoimittajana. Siviilissä hänet tunnetaan laulumusiikin harrastajana ja elämän pohdiskelijana. Arjen filosofi Esa Saarinen käyttää hänestä titteliä ”hengen mies”.
xxx/ellauri027.html on line 681: Platonin mukaan, jotta hänen ihannevaltionsa voisi toteutua, ”on joko filosofien tultava kuninkaiksi tai sitten niiden, joita me nyt sanomme kuninkaiksi ja hallitsijoiksi, on ryhdyttävä toden teolla ja vakavasti harrastamaan filosofiaa, niin että poliittinen valta ja filosofia sulautuvat yhteen... Muussa tapauksessa, rakas Glaugon, ei valtioiden eikä koko ihmissuvunkaan kohdalla tule onnettomuuksista loppua.” (Platon 2011. En tiennykkään et Plaatto oli 2011 vielä tutkimusaktiivi. Ehkä "Glaugon" toimi sen tutkimusapulaisena.)
xxx/ellauri027.html on line 685: Yhteyttä jumalaan tai filosofiaan voi kokea hikiliikunnassa tai tavassa pukeutua. Saarinenkin pitää huolta kunnosta, vaikka vaikuttaakin piipunrassilta, ja sillä on hurjan aistikas pukeutumistyyli. Bulevardin vaatekaapissa on silmänkantamaton jono leobardinpilkkupikkutakkeja, kuin Aku Ankalla seilorinuttuja. Tiede, taide, uskonto ja urheilu on aina ollu sen sydäntä lähellä. Siinä olis ainesta filosofikuninkaaxi, tai ehkä lentäjäxi, kuten Zorron konnasta, jonka kenraali Xavier potkaisi parvekkeelta alas seinäpanelin läpi. Voisivat sit lennellä Pipsan kaa kahestaan. Eski ohjais ja Pipsa järjestelis päntryä. Ex-pastorin ne vois ottaa stuertixi.
xxx/ellauri027.html on line 728: Frank Martela, FT, on soveltavan filosofian tohtori ohjaajana professori Saarinen. Frank rakentaa keskinäiskannustavaan kulttuuria vanhainkoteihin ja jakaa oivalluxia vanhuxille, miten elää hyvä loppuelämä. Tää on siis tosi lupaava artikkeli mulle ja mun kaltaisille vanhuxille. Kazotaas.
xxx/ellauri027.html on line 1095: Esa Jouni Olavi Saarinen (s. 27. heinäkuuta 1953 Hyvinkää) on suomalainen filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija. Saarinen on ollut vuodesta 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professori Teknillisessä korkeakoulussa (Aalto-yliopisto). Saarinen on ollut tunnettu julkisena keskustelijana, suosittuna luennoitsijana ja filosofian oppikirjojen tekijänä.
xxx/ellauri027.html on line 1099: Aloitin opinnot vuonna 1972 ja väittelin filosofian tohtoriksi 24-vuotiaana vuonna 1977. Se oli hämmästyttävää, sillä en ollut lukiossa mikään suurlupaus, ja mulla oli vielä tavixempi ensimmäinen vaimo. Onneksi tutustuin inspiroiviin ihmisiin, koska sitten kaikki alkoi yhtäkkiä onnistua.
xxx/ellauri027.html on line 1113: Työ: Filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija. Soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professori Aalto-yliopistossa.
xxx/ellauri027.html on line 1281: Soveltavaa filosofiaa sekin edustaa.

xxx/ellauri027.html on line 1290: Mitä on filosofia, karanteeni-ikäinen Timo Airaxinen?
xxx/ellauri027.html on line 1293: Tiukka tiiviste – neljä sanaa. Timossa on ainesta toimittajaxi, tai mainosalalle. Hetkinen hetkinen, tähänkö se jäi? Eski ei olisi tyytyväinen, täähän on selvää linguistic turnia, vanhan koulun anaalista filosofiaa. Missä sovellus?
xxx/ellauri027.html on line 1307: Uudestisyntynyt päänsärkyinen nuorimies viihtyi yliopistossa. Hän aloitti kokeellisen psykologian luvut mutta vaihtoi sitten pääaineekseen filosofian. Tiede tuntui liian vaikealta, niinkuin Mussetille, ei mennyt päähän. Vanhan purkan lässytyxellä tienaa yhtä hyvin vähemmällä vaivalla, ellei paremmin. Keskinkertaisuuxia on paljon enemmän kuin huippuja. Markkinat on isommat, purkkaa jäystetään enemmän kuin peruskysymyxiä.
xxx/ellauri027.html on line 1309: Filosofian ydin vaikeni todenteolla vasta hänen kirjoitettuaan väitöksensä. Sain stipendin Pittsburghin yliopistoon, jossa oli maailman loistavin tieteen­filosofian keskus – ennen mun tuloa. Sain viettää siellä kaikkiaan kolmisen vuotta ennenkuin ne heitti ulos, ja silloin mä siirryin tähän etiikkaan, taas 1 porras alemmas. 1. palkinto viikko Pittsburghissa 2. palkinto 2 viikkoa.
xxx/ellauri027.html on line 1311: Airaxisen mielestä filosofia avautuu aikaisintaan väitöskirjan jälkeen – jos ylipäätään on avautuakseen. Timolle ei auennut, ei kirveelläkään, mutta rahahanat raottui ihan kivasti, kun pääsi naistenlehtijulkkixex. Punaviiniin riittää kyllä, ja ravunsyötteihin.
xxx/ellauri027.html on line 1313: Airaxinen sanoo aina kehottavansa rahantuntevia opiskelijoitaan lähtemään Amerikkaan heti tilaisuuden tullen. Go west young man, siellä raha pesii. Siellä piisaa arvoa mitä keräillä. Sillä siinä missä Suomessa on kymmenen, on Yhdysvalloissa sentään yli 7 000 filosofian professorin paikkaa. Se mikä ei onnistunu mulle vois onnistua mua lahjakkaammalle.
xxx/ellauri027.html on line 1317: Perustavaksi filosofiaksi hän nimittää sellaisia puhtaan abstraktisia kysymyksiä, joihin jokaisen sukupolven on vuorollaan koetettava pureutua. Persufilosofia on hienompaa kuin soveltava, sanoi Eski mitä tahansa, tai Heta. Ammät hiljaa seurakunnassa kun nyrkki puhuu.
xxx/ellauri027.html on line 1319: Oikea filosofia on erittäin lahjakkuusherkkää aluetta, ja Timosta kyllä havaitsee sen varsin pian. Kenellä tahansa on edellytyksiä päästä pidemmälle, hän puntaroi yli 40 opetusvuoden ja parinkymmenen väitösohjauksen kokemuksella. Niistä ei ole sen koommin järin kuulunut. Ovat varmaan purukumitehtaan piirimyyjinä jossain lännessä. Ehkä Porissa tai Vaasassa. Sinnehän se Oscar Carlsonkin päätyi lopulta P. Rettigin piirimyyjäxi. Tai Kouvolassa, Danten 9. piirissä.
xxx/ellauri027.html on line 1331: Taas 6 sanan tiivistelmä, kuin pussikaljapatteri. Tää on filosofiaa parhaimmillaan, tiivis selvennys, täst mie piän. Tommonen ikäänkuin ajattelun passikuva isän liikkeestä. Toimittaja ole enää yhtä vakuuttunut, sen hymy on vähän jäätynyt, se ei nää manageroinnissa mitään pahaa, päinvastoin. Tälläset hullut professorit on syytäkin pitää kurissa.
xxx/ellauri027.html on line 1334: Sentautta filosofit ja koulukunnat aina tappelevat. Milloin eivät käy kalassa tai juo viiniä. - Väärin, väärin! kuulen Eskin huutavan, ainakin soveltava filosofia on johtomyönteistä, positiivista! Kukoistava johtaja antaa tiiminsäkin loimuta, vaikka säästöliekillä.
xxx/ellauri027.html on line 1349: Tää on hyvin henk koht tunnustuskirja ja luultavasti edustaa lipittäjän oman elämänfilosofian sum totalia.

xxx/ellauri027.html on line 1354:

Taxonomista filosofiaa

"Eräänlaista kapinaa oli sekin, että mä menin itseäni huomattavasti vanhemman virkamiehen kanssa naimisiin."
xxx/ellauri056.html on line 453: Jacobi voidaan nähdä edelläkävijänä oikeistokonservatiivifilosofeille, jotka kritisoivat filosofiaa relativismista ja vaarallisena uskolle.
xxx/ellauri056.html on line 461: Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi. Kantin työt rakensivat aasinsiltaa rationalististen ja empirististen koulukuntien välille. Hänellä oli suuri vaikutus niin valistusta seuranneeseen romantiikkaan ja 1800-luvun saksalaisiin idealisteihin kuin nykyfilosofian kysymyksenasetteluihin. Jaakko Hintikkakin oli olevinaan kantilaisia.
xxx/ellauri056.html on line 476: Kant katsoi, että filosofiassa oli puhjennut ajattelun ”kopernikaaninen vallankumous”. Kantin perustana tälle vallankumoukselle olivat toisaalta hänen transsendentaaliseen idealismiin perustunut tietoteoriansa ja toisaalta hänen itsenäiseen järkeen perustunut moraalifilosofiansa. Nämä asettivat järjen ohjaaman ihmissubjektin tiedollisen ja moraalisen maailman keskipisteeseen.
xxx/ellauri056.html on line 498: Kant kirjautui Kaliningradin yliopistoon 16-vuotiaana vuonna 1740. Hän opiskeli Gottfried Leibnizin ja Christian Wolffin filosofiaa Martin Knutsenin alaisuudessa. Knutsen oli rationalisti, joka oli tietoinen myös brittiläisen filosofian ja tieteen kehityksestä ja opetti Kantille myös Newtonin matemaattista fysiikkaa. Kantin isän äkillinen kuolema vuonna 1746 keskeytti hänen opintonsa. Kantista tuli Königsbergin ympärillä olleissa pienissä kaupungeissa toiminut yksityisopettaja, mutta hän jatkoi myös tutkimuksiaan.
xxx/ellauri056.html on line 508: Tämä tapahtui joskus vuonna 1770. Seuraavan yhdentoista vuoden aikana Kant ei julkaissut mitään filosofiaa käsittelevää. Hyvä Manu! Jatka samaan tahtiin!
xxx/ellauri056.html on line 518: Kant käytti hiljaisen vuosikymmenensä pohtien ratkaisua esitettyyn ongelmaan. Kun hän lopetti hiljaisuuden toukokuussa 1781, hänen vastauksensa oli Puhtaan järjen kritiikki. Vaikka Kritiikki on nykyään eräs filosofian historian kuuluisimmista teoksista, siitä ei välitetty juuri lainkaan sen ensimmäisellä julkaisukerralla. Kirja oli pitkä, alkuperäisenä saksankielisenä painoksena yli 800 sivua, ja se oli kirjoitettu kuivalla koulufilosofisella tyylillä. Se sai vain muutamia arvosteluja, ensimmäisen ilmestyessä vasta tammikuussa 1782, eivätkä arvostelijat ymmärtäneet Kritiikin vallankumouksellista luonnetta. Kant pettyi teoksen saamaan vastaanottoon. Hän kuitenkin ymmärsi teoksen epäselvyyden ja kirjoitti teoksen Prolegomena, joka teki yhteenvedon Kritiikin pääkohdista.
xxx/ellauri056.html on line 521: Kantin maine sai kuitenkin alkunsa odottamattomasta lähteestä. Vuonna 1786 Kantin julkkixempi oppilas Karl Reinhold alkoi julkaista avoimia kirjeitä kantilaisesta filosofiasta. Näissä kirjeissä Reinhold esitti Kantin filosofian vastauksena silloiseen kiistaan panteismista. Joku Friedrich Jacobi oli syyttänyt hieman aiemmin edesmennyttä G. E. Lessingiä spinozalaisuudesta. Lessingin ystävä Moses Mendelssohn kiisti tämän. Heidän välilleen kehittyi kitkerä julkinen kiista.
xxx/ellauri056.html on line 531: Cunt innostui suosiosta niin että kirjoitti lisää kritiikkejä vähän joka aiheesta. Kantissa oli ainesta kriitikoxi. Hän kirjoitti myös joukon osittain yleistajuistettuja esseitä historiasta, uskonnosta, politiikasta ja muista aiheista. Nämä teokset saivat Kantin aikalaisilta hyvän vastaanoton ja takasivat hänen keskeisen asemansa 1700-luvun filosofiassa. Tuohon aikaan ilmestyi useita aikakausjulkaisuja, jotka oli tarkoitettu pelkästään kantilaisen filosofian puolustamiseen ja arvosteluun.
xxx/ellauri056.html on line 559: Fichten pääkiinnostuksen kohteita olivat ontologia, metafysiikka ja epistemologia. Aluksi hän seurasi Baruch Spinozan jalanjäljissä, mutta myöhemmin hän kiinnostui Immanuel Kantin filosofiasta. Filosofiassaan, joka on jyrkkää idealismia, Fichte koettaa osoittaa, että kaikki olevainen ja koko maailman järjestys on hengen välttämätön tuote. Tietoisuuden perimmäinen olemus on Fichten mukaan Ego. Jumala on hänestä eettinen maailmanjärjestys, myöhemmin absoluuttinen olevainen, joka ilmenee vain eettisessä toiminnassa.
xxx/ellauri056.html on line 561: Fichten ensimmäisen elämäkerran kirjoitti hänen poikansa Immanuel Hermann Fichte (1796–1879), saksalaisen filosofian ”spekulatiivisen teismin” perustaja. Siitä ei ole sen jälkeen mitään kuulunut. Toista tulemista odotellaan kuten kaimalta.
xxx/ellauri056.html on line 595: On selvää, että fichteläinen idealismi on vaikuttanut Schellingin filosofiaan keskeisesti, ja Schelling tekikin nimeä nuorena julkaisemassaan teoksessa Über die Möglichkeit einer Form der Philosophie überhaupt (1794), jossa hän käsittelee lähinnä idealistista filosofiaa, ja joka sai itse Fichteltä tunnustusta. Kuitenkin Schellingin filosofia sisältää piirteitä, joita ei löydy Fichteltä, kuten luonnonfilosofia, panteismi ja myöhemmin taiteen nostaminen erääksi filosofian keskeiseksi aiheeksi.
xxx/ellauri056.html on line 599: Schelling koki, että filosofian oli tarkasteltava ihmisen ja maailman (luonnon) välistä vuorovaikutusta, toisin sanoen tietoisuutta tai maailman kokemista, sekä subjektista käsin fichteläisellä metodologialla, että sen aikaisen tieteen metodologialla objektiivisesta maailmasta käsin. Koska idealistit kehittäessään kantilaista filosofiaa kyseenalaistavat Kantin ”olion sinänsä” (die Dinge an sich) ja käsittelevät tietoisuutta tuotteliaana toimintana (produktive Tätigkeit, jonkinlainen Hördelin-tyyppinen ”Seynia” muistuttava ilmiö), on tämän vaikutus nähtävissä monissa myöhemmissä eurooppalaisissa filosofisissa suuntauksissa.
xxx/ellauri056.html on line 603: Schellingin ajattelussa ilmeni eri kehitysasteita. Teoksessaan Ideen zu einer Philosophie der Natur (1797) hän esitti panteistista luonnonfilosofiaa. Myöhemmin hän asettui (Darstellung meines Systems, ym.) Spinozaa lähentelevälle niin sanotun identiteettifilosofian kannalle, jonka mukaan henki ja luonto ovat identtiset jumalallisessa kaikkiyhteydessä. Lopulta hän päätyi (Philosophie und Religion, Philosophische Untersuchungen über das Wesen der menschlichen Freiheit ym.) mystillis-uskonnolliseen mietiskelyyn. Sekö siis oli kehityxen huippua? Aika lässähdys. Mahalasku suorastaan.
xxx/ellauri056.html on line 617: Schelling muutti filosofisia kantojaan kuin väkkärä. Hälläpyörä olisi Sirkkis siitä sanonut. Sen luonnonfilosofia oli jotain vitun hermeneutiikkaa. Empiirisesti aivan pielessä. Toinen on antikartesiolainen näkemys omasta navasta. Pointtina ettei sini ja mini ymmärrä edes izeään. Siinä se on kyllä oikeassa. Size nakersi Hegeliä tavalla josta monet myöhemmät sekulit ml Kierkegaard, Marx, Nietzsche, Heidegger ym ym innostuivat. Ranskalaiset postmodernistit tyyliin Lacan, Derrida tai Adorno näyttää olleen saxalaisen idealismin karkeen manttelin perijöitä. Jälkiuudenaikaisia hämärämiehiä. Existentialistit kuten Eski Saarinen on perimmältään samanlaisia, Aalto yliopiston miehiä.
xxx/ellauri057.html on line 95: Unto Kupiaisen vanhemmat olivat toimittaja Alpo Kupiainen ja Aune Kaihovaara. Unto Kupiainen kävi koulunsa Viipurissa ja tuli ylioppilaaksi Viipurin klassillisesta lyseosta vuonna 1927. Lukuvuoden 1927−28 hän toimi kansakoulunopettajana Viipurin mlk:n Kilpeenjoen koulussa. Käytyään Reserviupseerikoulun 21. kurssin hän työskenteli valistusohjaajana suojeluskuntajärjestössä talvisodan syttymiseen saakka. Ontu Kapiainen. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1931 ja lisensiaatiksi 1940 sekä väitteli tohtoriksi 1947.
xxx/ellauri057.html on line 1045: Saarenheimo valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1949 ja lisensiaatiksi vuonna 1954 Turun yliopistosta sekä väitteli siellä tohtoriksi vuonna 1955 V. A. Koskenniemen ehdottamasta aiheesta, myytillisistä tarinoista suomalaisessa taidelyriikassa. Hän toimi Turun yliopistossa kotimaisen kirjallisuuden dosenttina vuosina 1961–1968, apulaisprofessorina 1968–1971 ja professorina 1971–1986 sekä Turun yliopiston kirjallisuuden ja musiikkitieteen laitoksen johtajana vuosina 1977–1978 ja 1981–1985. Lisäksi hän oli ylimääräisenä kirjallisuuden opettajana Åbo Akademissa vuosina 1960–1963. Hän teki pitkän uran kirjallisuudentutkijana, ja hän on kirjoittanut muun muassa Katri Valan ja Elina Vaaran elämäkerrat. Saarenheimon puoliso oli toimittaja Eero Saarenheimo. Tämä Kerttu kuoli samana vuonna kuin Yli-Juotikas julaisi Neuromaanin. Kerkisikö olla Kertun oppilas? Ei, oli 10vee kun Kerttu emeritoitui.
xxx/ellauri059.html on line 281: Viimeinen paikka, jonne käytännöllisen filosofian professori Timo Airaksinen, 70, haluaisi päätyä eläkkeellään, on Espanja. Pahin painajaiseni olisi, että heräisin ja minulla olisikin asunto aurinkorannikolla ja keittiössä halpaa viiniä, Airaksinen viisastelee.
xxx/ellauri059.html on line 289: Oma hedelmällisyyslukumme ei riitä pitämään yllä väestöä. Vittu mixi pitäisi? Perhe: puoliso käytännön filosofian yliopistonlehtori Heta Häyry. Kaksi aikuista lasta ja neljä lastenlasta. Tehty jonkun nimeltä mainizemattoman kanssa eikä Hetan. Timppa dumppas Hetan väpelöltä Häyryltä. Tai kääntäen. Kuinka saada vilppi kuriin?
xxx/ellauri059.html on line 620: Sillä on mennyt aika hukkaan koronan takia kun se ei ole Jaappanissa häpeämättömsti ryyppäämässä eikä Australiassa tappamassa tonnikaloja. Eli se on ihan entisensä. Sama paskiainen joka lyllersi filosofian laitoxelle täynnä izeään 80-luvun alussa.
xxx/ellauri059.html on line 627: Turussa Timo sai psykasta arvonalennuxen filosofian assarixi kun ei ollut stallari. Timon pelkäsi stallareita ne oli ihan hirveitä. Paizi eihän niitä ollutkaan Turussa vaan anarkisteja. Pelkäsi se niitäkin.
xxx/ellauri059.html on line 630: Timon peri elämänfilosofiansa isältä, joka halus 2 asiaa: autoja ja naisia. Kyllähän mies niillä selviää sanoo sovinisti juontaja, ja Timo hörähtää. Halvempi tää on kuin kesämökki Timo toteaa. (Mutta kyllä helkkarissa saastuttaa, Timo älä edes yritä.)
xxx/ellauri075.html on line 58: Sestofilt opiskeli lakia ja matematiikkaa Moskovassa ja Kiovassa. Hän ei kuitenkaan voinut väitellä tohtoriksi, koska hänen matematiikan väitöskirjassaan oli vallankumouksellisilta vaikuttavia tuloxia. Hän alkoi kirjoittaa filosofisia teoksia. Niissä vaikutteet on ihan paikallaan, eikä filosofiassa tuloxia kaivata, aatteet riittävät.
xxx/ellauri075.html on line 60: Vuonna 1908 Sestofilt muutti Freiburgiin Saksaan, ja vuonna 1910 Sveitsiin pieneen kylään nimeltä Coppet. Siellä oli tylsää. Hän palasi Moskovaan vuonna 1915. Vallankumous teki hänen elämästään vaikean, ja bolševikit painostivat häntä lisäämään tuoreeseen teokseensa Potestas Clavium marxilaisten oppien vaikutteita, muuten sitä ei olisi julkaistu. Sestofilt kieltäytyi tästä, mutta luennoi kuitenkin vallanpitäjien luvalla Kiovan yliopistossa kreikkalaisesta filosofiasta.
xxx/ellauri075.html on line 64: Sestofiltin pääteoksena voidaan pitää teosta Афины и Иерусалим (”Ateena ja Jerusalem”, 1938), joka käsittelee tieteen ja filosofian suhdetta. Sestofilt eli Pariisissa kuolemaansa saakka. Varmaan talutti Cioranin kanssa hautausmaalla koiria. Atmania ja Fifiä. Loppuaikoinaan hän tutki Husserlin ajattelua ja intialaista filosofiaa.
xxx/ellauri075.html on line 116: Tässä naurattaa taas ehkä eniten että Sestofilt, joka oli Jörn Donnerin tavoin kääntänyt kylmän selän harhalaukauspojalle, oli silti ehkä pahoillaan kun äpäräpoika kuoli vallankumouskärhämiin. Hyi hyi Sestofilt, olet kuin joku Kemal Avrupada, tukkukaupan omistaja. Ankaran narsistista filosofiaa.
xxx/ellauri075.html on line 228: heinäkuuta 1968 Helsinki) on suomalainen filosofian tohtori, vapaa tutkija,
xxx/ellauri075.html on line 299: mainitun teoksen ensimmäistä osaa merkittävänä filosofiana, vaikka näki siinä
xxx/ellauri075.html on line 340: Täähän on kuin jotain postmodernismia. Nipsu tykkäisi. Modernismi oli maaltapaon filosofiaa. Maalaismoukka kulkee Manhattanilla niska kenossa. Sotkeutuu rattaisiin tehtaan liukuhihnalla. Kulttuurista tulee viihdettä, tehdasvalmisteista massojen oopiumia. Reklaamista puhumattakaan.
xxx/ellauri084.html on line 197: Päädyin juristiksi puolivahingossa. Luulin pääseväni ylioppilastodistuksellani humanistiseen tiedekuntaan opiskelemaan filosofiaa ja historiaa, mutta minua ei hyväksytty sinne papereillani.
xxx/ellauri084.html on line 369: Heisenberg sanoi Bohrista että se oli "enempi filosofi kuin fyysikko". Bohr lueskeli 19. vuosisadan tanskalaista kristittyä eksistentialistifilosofia, Søren Kierkegaardia, josta se kuuli filosofian opeltaan Harald Høffdingiltä. Vuonna 1909 Bohr lähetti isoveli Haraldille (josta tuli jalkapalloilija ja tohtori ennen Nielsiä) synttärilahjaxi Kierkegaardin bestsellerin Stadier paa livets vej (1845), joka oli odotettu jatko Enten-Ellerille (josta mulla on jo paasauxia). Enten-Eller hoiteli esteettisen ja eettisen, tää jatko-osa koski sit uskontoa. Saatekirjeeseen Bohr kirjoitti: "Ei mulla muutakaan ollut, mut tää on kyllä hyvä ... se on metkimpia juttuja mitä olen koskaan lukenut." Bohr piti Kierkegaardin tanskasta ja tyylistä, mutta sanoi että ei ole ihan joka paikassa Söörenin kaa samaa mieltä. Jotkut tuumii että Niels ei niellyt Söörenin kristillisyyttä, ollen ize ateisti. Lyder rimeligt.
xxx/ellauri085.html on line 163: Anti-Oidipus (ransk. L’Anti-Œdipe) on ranskalaisen filosofin Gilles Deleuzen ja psykoanalyytikon Félix Guattarin vuonna 1972 julkaisema kirja, joka kyseenalaistaa sekä filosofian että psykoanalyysin ja ehdottaa tilalle ”skitsoanalyysia”. Kirja on ”Kapitalismi ja skitsofrenia” -sarjan ensimmäinen osa (toinen osa Mille plateaux ilmestyi 1980). Anti-Oidipuksessa Deleuze ja Guattari luovat eklektisen selvityksen psykologiasta, taloustieteestä, yhteiskunnasta ja historiasta sekä näyttävät, miten ”primitiivinen”, ”despoottinen” ja ”kapitalistinen” aikakausi eroavat toisistaan ”tuotannon”, ”rekisteröimisen” ja ”kulutuksen” organisoinnin suhteen. Deleuze ja Guattari väittävät kuvaavansa, miten kapitalismi kanavoi halut aksiomaattisen, rahapohjaisen talouden kautta. Aksiomaattinen rahatalous on yksipuolinen organisaatiomuoto, joka on abstrakti, ei-paikallinen ja ei-materiaalinen.
xxx/ellauri086.html on line 363: Kaikki noi asiat joita se on joskus osannut, kaiken ton filosofian lukenut

xxx/ellauri087.html on line 52: Aivan älyttömän hyvä juttu että 60-vuotiasta filosofia on puukotettu puolitoista kuukautta aiemmin. Tuli aivan käsittämätöntä nostetta.
xxx/ellauri087.html on line 85: Esa Saarinen ryhtyi johtavaksi kapuksi vuonna 1977. Tuolloin hän väitteli filosofian tohtoriksi 24-vuotiaana, yhtä nuorena kuin toinen 2sta Suomen ansioituneimmasta filosofista, Georg Henrik von Wright. Toinen ansioitunein on Jaakko Hintikka. Hän ohjasi Saarisen väitöskirjan.
xxx/ellauri087.html on line 91: Saarinen piti filosofian johdantokurssia, omien sanojensa mukaan siksi, että silloinen kollega Simo Knuuttila oli sitä mieltä, että “siinä on aihe, josta Saarisen poka ei tiedä hölkäsen pöläystä”. Samoihin aikoihin Saarinen oli rakastunut kuningattareensa ja dumpannut Liisa-paran sekä rohkaistunut vetämään henkilökohtaisempia luentoja. Porthanian iso sali oli joka kerta täynnä. Eikös Knupo enää ollut kolleega kun Eski lensi alma materista pellolle? No ehkä ei.
xxx/ellauri087.html on line 96: Se vetosi. Filosofiasta tuli muotiaine. Kun vielä 1970-luvulla teoreettisen filosofian opinnot aloitti Helsingissä keskimäärin kaksi opiskelijaa vuodessa, 1990-luvun puolivälissä luku oli 30. Laitoksesta tuli yliopiston tehokkain ja suosituin. Kun filosofiasta tuli lukioaine vuonna 1994, sitä opetettiin Esa Saarisen kirjasta.
xxx/ellauri087.html on line 97: Kaikki eivät olleet vaikuttuneita. Kun Saarinen valittiin 1990-luvun alussa filosofian laitoksen yliassistentiksi, laitoksella oltiin tyytymättömiä. Työkaverit valittivat hänen käyttävän liikaa aikaa yrityspöydissä istumiseen. Yliassistentti valmensi “ulkopuolisena insiderinä” Nokian henkilöstöä oman yrityksensä kautta. Talouselämä-lehden mukaan tässä maassa on harvoja yritysjohtajia, jotka eivät olisi kuunnelleet Saarisen luentoja. Eikä monta yritysjohtajaa jonka persettä ei Eski oisi lipaissut.
xxx/ellauri087.html on line 99: Helsingin Sanomissa kirjoitettiin vuonna 1995, että Saarisen ja hänen oppilaansa Pekka Himasen myötä “julkisuus syrjäytti tutkimuksen filosofiassa”. Laitokselta valmistui toinen toistaan nuorempia tohtoreita, joista kaikista kerrottiin lehdissä.
xxx/ellauri087.html on line 102: Eräskin Saarisen oppilaista, vain 22-vuotiaana väitellyt Heidi Liehu, muisteli opiskeluaikojaan Helsingin Sanomissa kirjoittamalla, että “jo Saarisen luennot olivat luku sinänsä. Nuo tiistaiset latautuneet jättikokoukset antoivat lisäuskoa paitsi filosofian voimaan myös yliopistoon yleensä. Ne olivat älyllistä ilotulitusta”.
xxx/ellauri087.html on line 106: Rehtori ilmeisesti vakuuttui, sillä vuonna 2001 Saarinen sai soveltavan filosofian professuurin silloisesta Teknillisestä korkeakoulusta. Saarinen on opettanut nykyisiä aaltolaisia aina siitä lähtien.
xxx/ellauri087.html on line 109: Hänen opetustyylinsä on erilainen. Kun Saarinen selittää innostusfilosofiaansa Platon-salissa, hän ei juuri viittaa muihin ajattelijoihin. Hän viittaa muumeihin. Eskillä ei taida olla kaikki muumit laaxossa. Heidegger mainitaan vain kerran, James Bondille on omistettu kokonainen teoria. No kyllä Tove Jansson yhden existentiaalinazin hakkaa.
xxx/ellauri087.html on line 228: Esa Saarinen tuli tunnetuksi 80-luvun alussa nuorena punktohtorina, kun hän kirjoitti Jan Blomstedtin kanssa kirjan Punkakatemia. Nuori filosofian tohtori oli yhtäkkiä leopardinousuineen kaikkialla.
xxx/ellauri087.html on line 313: – Kenties suomalainen Bond-filosofia lopulta tarkoittaa hänen majesteettinsa vaatimusta varmistaa, että varpuset saavat paskaa meidän jälkeemmekin. Mutta sudet älkööt vaivautuko, sitä varten Bondin nimessä on noi kaksi nollaa. Licence to KILL!
xxx/ellauri091.html on line 141: Hilja Haahti kävi Lucina Hagmanin valmistavan koulun ja senjälkeen Hämeenlinnan 6-luokkaisen tyttökoulun. Opettajaksi Haahden teki mieli opiskella. Perhe muuttikin isän kuoleman jälkeen Helsinkiin. Haahti pääsi opiskelemaan Suomalaiseen jatko-opistoon. Opettajaksi hän valmistui 1895. Hän oli opettajan virassa muutaman vuoden. Sitten Haahden opintojen jatkamiselle avautuivat "edellytykset", eli RÃHÃÃ, kun äitinsä oli mennyt uuteen avioliittoon "Z" Yrjö-Koskisen kanssa. Ylioppilastutkinnon suoritettuaan 1898 Haahti opiskeli Helsingin yliopistossa. Vuonna 1902 hän valmistui filosofian kandidaatiksi.
xxx/ellauri091.html on line 459: Heidi Liehun kertomaa: Aivotutkimusten mukaan luovan kirjailijan aivokäyrät ovat samanlaisia kuin ihmisellä silloin, kun hän saa orgasmin. Perhosten valtakunnassa (1998) Heidi kritisoi postmodernin tieteenfilosofian aivorelativismia. Eiku arvo.
xxx/ellauri104.html on line 510: Timo Airaxisen self help book Hulluuden houkutus osoittaa jo eka luvussa, että tämä Michelin-mies on pahasti luonnevikainen. Se on siis paha ihminen, mikä sopii hyvin siihen että se on keekoillut kaikki nämä vuosikymmenet moraalifilosofian professorina. Se on Jeseninin musta mies vaikka lihavampi.
xxx/ellauri113.html on line 152: Olemme luonteeltamme löytöretkeilijöitä. Meitä ajaa uteliaisuus. Paskat ahneutta se on vaan, sosiaalidarwinistin kasvufilosofiaa. Teemme uusia kexintöjä ja kehitämme uutta tekniikkaa. Vittu tää on samanlainen transhumanisti paskiainen kuin se Harari, vaikkei (kai) ole transuhomo, ei jutku ainakaan.
xxx/ellauri114.html on line 179: Kiintymysvanhemmuudella tarkoitetaan vauvojen ja lasten hoitofilosofiaa, jossa keskiössä on lapsen tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen omilla tarpeilla ihmiselle lajityypillisellä tavalla. Perusoletuksena on, että lapset ovat synnynnäisesti sosiaalisia ja halukkaita yhteistyöhön, ja tarkoitusperiltään pohjimmiltaan hyviä. Niiden vanhemmat ovat lajityypillisesti propelloivia pohjimmiltaan helikopteroivia curlingkapteeneja.
xxx/ellauri114.html on line 393: Kaarle Viktor (Kalle Vihtori) Väänänen (22. maaliskuuta 1888 Kuopio – 12. elokuuta 1960 Lahti) oli suomalainen kirjailija ja oppikoulun opettaja. Väänäsen vanhemmat olivat poliisikonstaapelit Kaarlo Vilho Väänänen ja Maria Niskanen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1907 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1915. Väänänen toimi luonnoonhistorian ja maantieteen opettajana Viipurin uudessa yhteiskoulussa 1922–1929, Viipurin tyttölyseossa 1929–1945 ja Lappeenrannan lyseossa 1945–1952. Talvi- ja jatkosodan aikana Väänänen oli viihdytysjoukoissa. Vuosina 1945−1947 Väänänen oli komennettuna opettajaksi Valtion sisäoppilaitokseen (”Internaatti”) Niinisalon varuskuntaan. Väänänen oli naimisissa Alma Maria Vanamon (ent. Vilander) kanssa vuosina 1912–1945. Avioeron jälkeen hän meni uusiin naimisiin 1948 Kerttu Vainion (ent. Grönlund) kanssa. Väänänen kirjoitti myös nimimerkeillä K. V., Korsukolportööri ja Laulajapoika. Osassa teoksiaan hän käytti savveettee murreettee. Hän laati myös luonnon- ja maantieteellisten kirjojen arvosteluja ja pakinoita sekä suomennoksia, mm. Wilhelm Buschin teoksista. Pojat joit ei saatu hyvix ym. on Kallen kynästä. Minnee puhee savvee murrreettee.
xxx/ellauri120.html on line 148: / ˌ d ɪ s i ɑːr k ə s  ... m ɪ s æ n ə /   ; Greek : Δικαίαρχος Dikaiarkhos ; c.  350 - n.  285 BC ), kirjoitetaan myös Dicearchus tai Dicearch ( / d ɪ s i ɑːr k / ), oli kreikkalainen filosofi, kartografi, maantieteilijä, matemaatikko ja kirjailija. Dicaearchus oli Aristoteleen opiskelija lyseossa. Hyvin vähän hänen työstään on säilynyt. Hän kirjoitti historiaa ja maantiedettä sekä Kreikassa , joista hänen tärkein työ oli hänen elämä Kreikka. Hän antoi merkittävän panoksen kartografian kentälle , jossa hän käytti ensimmäisten joukossa maantieteellisiä koordinaatteja. Hän kirjoitti myös kirjoja filosofiasta ja politiikasta . Elämä Hän oli poika yhden Pheidias, ja syntynyt Mes- on Sisiliassa , vaikka hän läpäisi suurimman osan elämästään Kreikassa, ja erityisesti Peloponnesoksen. Hän oli Aristoteleen opetuslapsi ja Theophrastuksen ystävä, jolle hän omisti joitain kirjoituksiaan. Hän kuoli noin 285 eaa. Dicaearchus - https://fi.xcv.wiki/wiki/Dicaearchus.
xxx/ellauri121.html on line 124: Lévinasin suhtautuminen Heideggeriin on kahtiajakoinen. Toisaaltä hänen mielestään »jokaisen, joka 1900-luvulla ryhtyy harjoittamaan filosofiaa, täytyy kulkea Heideggerin filosofian läpi - vaikka sitten vain jättääkseen sen.» Toisaalta Heidegger ei ole koskaan Lévinasin silmissä saanut anteeksi osallisuuttaan nazikarmeiluun. Emmanuelis oli kauhu kaunanen, ei suonut mitään ilmaisexi toisin kuin kaimansa ja heimoveljensä J. Nasaretilainen.
xxx/ellauri121.html on line 434: Tarmio kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen lyseosta vuonna 1951. Hän opiskeli biologiaa Helsingin yliopistossa vuosina 1952–56 ja valmistui filosofian maisteriksi. Tarmio aloitti uransa WSOY:ssä oikolukijana vuonna 1956, minkä jälkeen hän työskenteli kustannustoimittajana, oppikirjaosaston päällikkönä, oppi- ja tietokirjaosaston johtajana ja lopulta pääjohtajana vuodesta 1969. 1970-luvun alussa kustannustaloa kohtasi valtakriisi. Vuoden 1972 yhtiökokouksessa kiistan voitti niukasti ryhmä, joka tuki Tarmion jatkamista pääjohtajana. Tarmio jätti pääjohtajuuden vuonna 1987 aloittaakseen uran itsenäisenä viestintäalan yrittäjänä. Tää mietelmätiiliskivi ilmestyi WSOY:lta keväällä 1986. Selvä pyy, sano Manninen varista. Tarmio toimitti monia aforismikokoelmia, esimerkiksi Ajatuksia elämästä, onnesta ja vanhenemisesta (1979), ja kirjallisuusantologioita, kuten Sata tarinaa tulipunaisesta kukasta (1988, Sirkku Klemolan kanssa). Tarmio toimi myös tietokirjailijana 1950-luvulta asti erikoisaloinaan biologia ja maantieto. Hänen muistelmansa ja kustannusalaa suomiva pamflettinsa Hurmio tai turmio ilmestyi 1998 Otavan kustantamana. Otava on WSOY:n vanha vihollinen. Yrityksessään Viestintä Tarmio Oy Tarmio muun muassa perusti Kirjamaailma-kirjakerhon, joka myöhemmin liitettiin Uudet Kirjat -kerhoon. Yritys myös tuotti Yleisradiolle vuodesta 1989 lähtien Kirjailijakohtaloita-sarjaa, jossa Tarmio muisteli edesmenneitä kirjailijoita, kuten Irja Sallaa ja Lauri Viitaa. Viestintä Tarmio julkaisi Suomen Golflehteä 1987–2011 ja on kustantanut useita golf-aiheisia kirjoja.
xxx/ellauri123.html on line 347: Otaxun että Steve Jobs oli ensimmäinen minimalisti. Hän oli tunnettu uskostaan japanilaiseen zen-filosofiaan, joka opettaa minimalismia. On melko yleisessä tiedossa, että Steve Jobs piti De Soto -koulukunnan mestaria Kobun Otogawaa omana mestarinaan, ja että hän jossakin vaiheessa harkitsi vakavasti heittävänsä pois koko mädän Applen ja ryhtyvänsä opiskelemaan zeniä syvällä merenpohjassa kuin simppukala Japanin rannikolla sijaitsevassa Eiheiji-temppelissä. Vaan ehei, ei tullut mitään mestaroinnista, Jobs on kanttuvei, syöpä vei.
xxx/ellauri124.html on line 98: Tasa-arvokin on hänelle kirosana. Mestaruus edellyttää asteikon ja siitä E.S. on aina ollut huumaantunut. Keskinkertaisuus ei ole elämää, sanoi tanskalainen kyttyräkin. On valittava jotain parempaa. Den glider in. Runkkunukeille on myytävänä liukastusainetta tölkissä oheistuotteena. Curt Lindström, Jörn Donner ja Vesa-Matti Loiri oli timantinkovia. Halvatun vulgääri miekkonen. Markettifilosofiaa.
xxx/ellauri124.html on line 765: yliopiston mediatutkija ja filosofian tohtori Veijo Hietala on kommentoinut
xxx/ellauri125.html on line 397: Waltari kirjoitti 1926 ylioppilaaksi Helsingin suomalaisen normaalilyseon klassiselta linjalta. Hän oli koulun pilalehden Pillerin toimittaja. Koulun jälkeen Waltari aloitti teologian opinnot Helsingin yliopistossa mutta siirtyi elämänkatsomuksellisen kriisin jälkeen pian filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteelliseen osastoon. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui 1929. Hänen käytännöllisen filosofian pro gradu -tutkielmansa Taivaallinen ja maallinen rakkaus käsitteli uskonnon ja erotiikan välistä suhdetta.
xxx/ellauri126.html on line 201: On myös ilmeisesti filosofian lisensiaatti, mutta mitä alaa tarkalleen hänen opintonsa edustavat?
xxx/ellauri126.html on line 359: Ei tässä paljon ole kinnovaatiota verrattuna vanhoihin elämänkaaripiirustuxiin. Sellainen oli Pirkolla ja Callella maalla seinällä. Mut Erkki olikin taidemaalari manqué. Paulan kuvailema vanhuusiän elämättömän elämän epätoivo oli nähtävästi kopsittu Erik Erixonilta. Jonka laulussa hukkuvat elämän valttikortit ja kiinni pysyvät taivaan portit. Einarin epätoivosta ne kertovat. Toivottomia yllättävän paljon, raportoi TIEDE 2005. Joka kymmenes suomalainen tuntee, ettei elämällä ole tarjottavana oikeastaan mitään. Määrä on odottamattoman suuri. Useampi kuin joka kymmenes suomalainen aikuinen suhtautuu tulevaisuuteensa toivottomasti, ja valtaosan toivottomuus on pitkäaikaista, sanoo Kuopion yliopistossa väitellyt filosofian tohtori Kaisa Haatainen. Hän on yllättynyt tuloksesta, sillä hän asetti toivottomuudelle tiukat kriteerit. Naiset osaavat käsitellä miehiä paremmin kuin miehet, mutta - monissa tapauksissa on kuitenkin hyvin vaikea selvittää, kumpi löi ensin, muna vai kana. Maailmalla tehdyissä tutkimuksissa toivottomien osuus väestössä vaihtelee 5-13 prosentin välillä Pohjoissavolaiset ovat ihan kärkijoukkoa, eikä oikeastaan ihmekään.
xxx/ellauri126.html on line 748: Kyseessä on zenbuddhalaisuudesta ja samkhyafilosofiasta nyysitty advanta vedantasta tutuxi tullut olemisen tila. Elämä ei ole ongelma vaan mysteeri. Ryhtykäämme rakastavixi vanhemmixi izellemme, niin saadaan karman pyörä pyörimään. Bylsikäämme izeämme ja putkahtakaamme ulos omasta perseestämme omina viattomina lapsinamme. (Kyllä vanhemmalla on oikeus vihata lastaan.) Näin radikaali päätös muistuttaa päätöstä tulla tahalteen raskaaxi. (Tai jos olet miekkonen, panna hoito paxuxi. Se on sikäli luontevampi päätös, että ainahan voi lähtee lätkimään. Luonto saa tilaisuuden ottaa ohjat käsiinsä.)
xxx/ellauri128.html on line 466: Lasse Matias Heikkilä, sukunimi vuoteen 1930 Levola (6. marraskuuta 1925 Kiikoinen – 26. maaliskuuta 1961 Sipoo) oli suomalainen runoilija, jota pidettiin yhtenä 1950-luvun modernismin keskeisistä vaikuttajista. Heikkilän esikoisteos Miekkalintu (1949) oli ensimmäisiä tietoisesti modernistisia runoteoksia Suomessa. Lasse Heikkilän äiskä menehtyi syntyessään, ja Heikkilän kasvattiäitikin kuoli vuonna 1940. Lasse Heikkilä oli jatkosodan aikana mukana Ihantalan taistelussa vain 18-vuotiaana panssarintorjuntamiehenä. Nämäkin kokemukset jättivät Heikkilään syvät jäljet. Sotavuosina Heikkilä alkoi myös käyttää alkoholin ohella unilääkkeitä ja piristäviä aineita, mikä johti myöhemmin hänen ennenaikaiseen kuolemaansa. Hän kuului nuorten intellektuellien homopettereiden Urania-piiriin, jossa tutkittiin kirjallisuutta ja filosofiaa, mutta myös matematiikkaa ja äärettömyyden teoriaa.
xxx/ellauri128.html on line 468: Käpylän kirjastossa kokoontui 1950-luvulla Urania-piiri, jossa keskusteltiin filosofiasta ja kirjallisuudesta. Kirjailija Lassi Nummi, sinäkin osallistuit siihen. Miten se kaikki sai alkunsa?
xxx/ellauri128.html on line 474: Saarnio keskeytti oppikoulun kolmannelta luokalta ja työskenteli sitten Kansallis-Osake-Pankin konttoristina Turussa 1912–1920 ja Turun kaupunginkirjastossa harjoittelijana 1920–1921. Hän valmistui ylioppilaaksi yksityisesti Forssan yhteislyseosta 1921. Saarnio opiskeli tämän jälkeen filosofiaa ja matematiikkaa Turun yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1927. Opintojen ohella Saarnio oli työssä Turun yliopiston kirjastossa amanuenssina 1921–1928. Valmistuttuaan hän oli Turun kaupunginkirjaston palveluksessa varakirjastonhoitajana 1928–1939.
xxx/ellauri128.html on line 476: Saarnio väitteli filosofian tohtoriksi 1937, väitöskirja Untersuchungen zur symbolischen Logik I käsitteli merkkien ja merkityssuhteiden logiikkaa. Hän työskenteli Tampereen kaupunginkirjaston johtajana 1939–1940 ja sen jälkeen Helsingin kaupunginkirjaston johtajana 1940–1963. Saarnio toimi myös Helsingin yliopiston logiikan dosenttina 1945–1966 ja hän sai professorin arvonimen 1957. Eläkkeelle jäätyään Saarnio toimi vielä Bonnin yliopiston vierailevana filosofian professorina 1964–1966 ja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan filosofian historian luennoitsijana 1967–1969.
xxx/ellauri128.html on line 480: Olikohan se assari kuikelo Hannu Sivenius uraniaani Simo Siveniuxen aaluva? Jean-Jacques Rousseau ja totuutta rakastava kirjoitus. Pehmeäkantinen kirja, 2011 (lisätietoa). Syvästi koetussa tulkinnassaan Hannu Sivenius väittää, että Rousseaun teosten omaperäinen ja nalkuttava ote syntyy siitä, että niissä ilmenee aidosti filosofinen, totuutta rakastava kirjoitus. Tämä, pitkään tekeillä ollut teos, on iso tapahtuma suomalaisessa filosofiassa: se on ensimmäinen kirjan mittainen teksti yhdeltä viime vuosikymmenet eniten ajatteluumme vaikuttaneelta hahmolta. Samalla se muodostaa yhdessä Siveniuksen väitöskirjan kanssa kokonaisuuden Jean-Jacques Rousseau I-II.
xxx/ellauri128.html on line 609: La philosophie de Maritain embrasse de larges champs de la pensée : cognition, morale, métaphysique, arts et politique. Aika mitäänsanomaton jäbä. Sen "filosofia" on puhdasta sekoilua:
xxx/ellauri129.html on line 232: Korhonen on valmistunut filosofian maisteriksi Turun yliopistosta. Hän opiskeli pääaineenaan yleistä kirjallisuustiedettä ja sivuaineina teosofiaa, saamen kieltä, luovaa kirjoittamista ja pedagogisia opintoja. Korhonen on työskennellyt äidinkielen opettajana Yläjoen aurakoulussa, kustannustoimittajana, suunnittelijana ja luovan kirjoittamisen opettajana Turun yliopistossa sekä Helsingin Sanomien kolumnistina.
xxx/ellauri129.html on line 316: Tapio Korhonen (s. 1944) on avaruusoptiikkaan erikoistunut tutkija, joka työskentelee optiikan alalla Turun yliopiston Tuorlan observatoriossa ja johtamassaan Opteon-yrityksessä Piikkiössä. Koulutukseltaan hän on filosofian lisensiaatti.
xxx/ellauri129.html on line 326: PETRI VÄISÄNEN on 53-vuotias tähtitieteilijä ja filosofian professori Etelä-Afrikan tähtitieteellisestä observatoriosta ja Kapkaupungin yliopistosta. Hän asuu Kapkaupungissa vaimonsa kanssa. Neljä aikuista lasta muuttivat pois kotoa niin pian kuin pääsivät. Harrastaa juoksua, apologiakirjallisuuden (mm. C.S. Lewis) lukemista ja kuuntelee vaimon kasarimusiikkia keittiöstä.
xxx/ellauri136.html on line 632: Korni pianisti Greg "Vladi" Garrard on eritellyt erilaisia suhtautumistapoja ympäristöön, joista teoksessa ilmentyvät kornukopianismi, syväekologia ja heideggerilainen ekofilosofia. Kornukopianistit vähättelevät ympäristöongelmia eivätkä tunnusta luonnon itseisarvoa, vaan näkevät sen ainoastaan ihmiselle mahdollisesti tuottaman hyödyn kautta. Syväekologiassa luonto ei ole ihmisen resurssi vaan arvokas sellaisenaan, eikä ihmisellä ole erityisasemaa maapallolla. Heideggerilaisen ekofilosofian mukaan ihmisellä on velvollisuus antaa maailman olla ja paljastua sellaisenaan pakottamatta sitä omaa etuaan ajaviin merkityksiin. Molemmissa on kaikuja buddhalaisesta filosofiasta, joka korostaa olemisen itseisarvoa ja painottaa asioiden hyväksymistä sellaisena kuin ne ovat.
xxx/ellauri137.html on line 57: Tapa, jolla Portin jankuttaa täydellisiä itsestäänselvyyksiä siitä, että luonnossa kaikki ei ole tarkoituksenmukaista, on kuin kehotus nuorelle biologille: ”Luovu toivostasi ymmärtää biologista maailmaa, painu kotiisi ja opiskele postmodernia filosofiaa ja vapaita taiteita!” Hyi helvetti! Pthui!
xxx/ellauri138.html on line 343: Saksalainen kritiikki on viime ponnistuksiinsa asti pysytellyt filosofian maaperällä. Vaikka se on ollutkin kaukana yleisfilosofisten edellytysten tutkimisesta, sen kaikki kysymykset ovat nousseet tietyn filosofisen järjestelmän, Hegelin järjestelmän, maaperästä. Niinpä ei ainoastaan sen vastauksiin, vaan jo itse kysymyksenasetteluun on sisältynyt mystifikaatiota. Tämä riippuvuus Hegelistä on syynä siihen, ettei kukaan näistä uudemmista kriitikoista ole yrittänytkään arvostella Hegelin järjestelmää kokonaisuudessaan, niin kovasti kuin jokainen heistä onkin väittänyt etääntyneensä Hegelistä. Heidän polemiikkinsa Hegeliä ja toisiaan vastaan rajoittuu siihen, että kukin sieppaa jonkin yhden puolen Hegelin järjestelmästä ja kääntää sen niin koko järjestelmää kuin myös muiden siitä ottamia puolia vastaan. Aluksi otettiin Hegelin kategoriat, kuten »substanssi» ja »itsetajunta» puhtaassa, väärentämättömässä muodossa, myöhemmin nämä kategoriat profanoitiin maallisemmilla nimityksillä, kuten »laji», »ainoa», »ihminen» jne.
xxx/ellauri138.html on line 351: Yhdenkään filosofin mieleen ei ole juolahtanut asettaa kysymystä saksalaisen filosofian yhteydestä saksalaiseen todellisuuteen, kysymystä heidän arvostelunsa yhteydestä heidän omaan aineelliseen ympäristöönsä.
xxx/ellauri138.html on line 355: Aivan päinvastoin kuin saksalaisessa filosofiassa, jossa laskeudutaan taivaasta maahan, me nousemme maasta taivaaseen, me emme ts. lähde siitä, mitä ihmiset puhuvat, luulevat, kuvittelevat, emmekä myöskään puhutuista, ajatelluista, luulluista, kuvitelluista ihmisistä tullaksemme sitä kautta fyysisiin ihmisiin — me lähdemme todella toimivista ihmisistä ja heidän todellisen elämisensä prosessista ja osoitamme myös tämän elämisprosessin ideologisten heijastumien ja kaikujen kehityksen. Ihmisen aivoissa syntyvät utukuvatkin ovat heidän aineellisen, kokeellisesti todettavan ja aineellisista edellytyksistä riippuvaisen elämisprosessinsa väistämättömiä härmistymiä, sublimaatioita. Moraali, uskonto, metafysiikka ja muut ideologian lajit sekä niitä vastaavat tajunnan muodot kadottavat näin ollen näennäisen itsenäisyytensä. Niillä ei ole mitään historiaa, niillä ei ole mitään kehitystä, vaan aineellista tuotantoaan ja aineellista kanssakäymistään kehittävät ihmiset muuttavat tämän todellisuutensa mukana myös ajatteluaan ja ajattelunsa tuotteita. Tajunta ei määrää elämää, vaan elämä määrää tajunnan. Ensimmäisessä tarkastelutavassa lähdetään tajunnasta, ikään kuin se olisi elävä yksilö; jälkimmäisessä, todellista elämää vastaavassa tarkastelutavassa, lähdetään todellisesta elävästä yksilöstä ja tarkastellaan tajuntaa ainoastaan hänen tajuntanaan.
xxx/ellauri138.html on line 357: Siitä missä spekulatiivinen ajattelu lakkaa, ja se lakkaa todellisen elämän parissa, alkaa siis todellinen, positiivinen tiede, ihmisten käytännöllisen toiminnan, heidän käytännöllisen kehitysprosessinsa esittäminen. Loppuvat korupuheet tietoisuudesta, todellisen tiedon on tultava niiden tilalle. Todellisuuden esittäminen riistää elinympäristön itsenäiseltä filosofialta. Sen tilalle voi tulla korkeintaan yhteenveto yleisluonteisimmista tuloksista, jotka ovat abstrahoitavissa ihmisten historiallisen kehityksen tarkastelusta. Todellisesta historiasta irrotettuina noilla abstraktioilla ei ole sinänsä mitään arvoa. Ne voivat kelvata ainoastaan helpottamaan historiallisen aineiston järjestämistä, osoittamaan sen yksityisten kerrostumien järjestystä. Mutta toisin kuin filosofia nuo abstraktiot eivät anna mitään reseptiä tai kaavaa, jonka mukaan historiallisia aikakausia voitaisiin sovitella paikoilleen. Päinvastoin, vasta sitten vaikeus alkaakin, kun aineistoa käydään tarkastelemaan ja panemaan järjestykseen — olipa kysymys jostain menneestä aikakaudesta tai nykyajasta — kun käydään käsiksi sen todelliseen kuvaukseen. Näiden vaikeuksien voittaminen riippuu edellytyksistä, joita ei suinkaan voida esittää tässä yhteydessä, vaan jotka käyvät selville vasta tutkittaessa todellisen elämisen prosessia ja kunkin aikakauden yksilöiden toiminnan tuloksia. Otamme tässä käsiteltäväksi eräitä noista abstraktioista käyttääksemme niitä ideologian vastaisesti ja selittääksemme ne historiallisten esimerkkien valossa.
xxx/ellauri139.html on line 158: Bataillen kiinnostus kohdistui mystiikkaan ja buddhalaiseen filosofiaan. Hän haki äärikokemuksia voidakseen ylittää arkitietoisuuden. Hän osallistui surrealistien ja dadaistien toimintaan, kunnes joutui riitoihin Bretonin kanssa. Vittuako se piti koko ajan riitautua Anteron kaa? Noku Andre alotti! Älä sinä jatka! Mulla oli pienenä kaveri Antero joka asui Eirassa. Ei me muistaaxeni riidelty.
xxx/ellauri148.html on line 434: F1ilosofia on inspiroiva oppiaine ja samalla myös arkiaskare joka voi muuntaa seuroja. Vilauttamalla maailman intellektuellien virtausten diversiteettiä, filosofia virkistää siveysoppien välistä vuoronperään puhelua. Herättämällä mieliä aivovoimisteluun ja törmäyttämällä perusteltuja mielipiteitä, filosofit auttavat rakentamaan vikasietoisempaa, kunnioittavampaa seurustelua. Ne siten auttavat ymmärtämään ja vastaamaan isompiin ajankohtaisiin haasteisiin luomalla intellektuelleja muutostekijöitä tyyppiä Eski Saarinen. Tuija Pehkosen haastattelussa kahdeksankymmentäluvun kapinallisesta on tullut kaksituhattaluvun hyväntahdon ja rakkauden lähettiläs. Mutta mistä usko ihmisen hyvyyteen kumpuaa? Sas se.
xxx/ellauri148.html on line 481: Lisbon, Portugal. Dia mundia da filosofia by the Externato João XXIII .“In this atypical year, in which our lives are so busy and so full, we mark this day with simplicity. But meeting what is necessary and so primordial in the world of Philosophy: Shop to Think. Thus, without artifice, we leave to the community of the Externato João XXIII, the challenge of shopping to think and seek a question for an answer, this is a philosophical exercise par excellence. It intends to stimulate our critical and creative thinking. The story is told of a wise man who knew the right answer to any question from and about the Universe. It was 42. However, he did not know the question it was an answer to. Which question would you suggest?
xxx/ellauri148.html on line 505: Eiköhän se ollut siinä. Huomaa että USA ei ole mukana, koska se ei maxa Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaxua. Eikä Kiinakaan, vaikka maxaa. No Intiassa on enemmän apinoita kuin konsanaan Kiinassa, ja Intia on mukana, kokonaista 2 joukkueella. Mutta koko islamilainen maailma loistaa poissaolollaan. Entä pieni Suomi, ja Esa Saarinen? Vähän näyttää siltä että koulufilosofia on samanlaisessa aallonpohjassa kuin strukturaalilingvistiikka. Ei oikein ole kysyntää. Paree jakaa innostusta rakastavaisille. Siitä piisaa aina tulonlähdettä.
xxx/ellauri149.html on line 88: Esa Jouni Olavi Saarinen (s. 27. heinäkuuta 1953 Hyvinkää) on suomalainen filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija. Saarinen oli vuodesta 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professorina Teknillisessä korkeakoulussa (Aalto-yliopisto), ja hän jäi eläkkeelle kesällä 2021. Saarinen on ollut tunnettu julkisena keskustelijana, suosittuna luennoitsijana ja filosofian oppikirjojen tekijänä.
xxx/ellauri149.html on line 90: Saarinen väitteli Helsingin yliopistossa joulukuussa 1977 tutkimuksellaan Backwards-Looking Operators in Intensional Logic and in Natural Language, joka käsitteli logiikkaa ja kielifilosofiaa, ja valmistui filosofian tohtoriksi 1978. Väittelynsä jälkeen hän toimi filosofian laitoksen assistenttina ja dosenttina sekä virkaatekevänä professorina. Saarinen haki Helsingin yliopistosta myös vakituista professorin virkaa mutta ei saanut sitä, koska todettiin epäpäteväxi. Kateet kolleegat ja lööpit nauroivat. Toimittuaan yrityselämän parissa Saarinen nimitettiin vuonna 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professoriksi Teknilliseen korkeakouluun.
xxx/ellauri149.html on line 92: Vuonna 1980 Saarinen tuli tunnetuksi ”punktohtorina” Jan Blomstedin kanssa kirjoittamansa kirjan Punk-Akatemia vaikutuksesta. Saarisen julkisuusura jatkui 1980-luvulla muiden kirjojen tukemana: M. A. Nummisen kanssa kirjoitettu Terässinfonia (1981), Epäihmisen ääni (1984), ja Erektio Albertinkadulla (1988). Saarinen levytti myös musiikkia. Vuonna 1984 julkaistiin albumi Filosofia (mukaan lukien laulu Poikarakkaus), jonka kappaleiden sävellyksistä vastasi valtaosin Paajanen ja teksteistä Saarinen itse.lähde? Saarinen myös palkittiin opetusansioistaan Helsingin yliopiston Eino Kaila -palkinnolla. Saarinen auttoi julkisuuteen ohjaamansa, itsensä tapaan poikkeuksellisen nuorena väitelleet filosofian tohtorit Heidi Liehun ja Pekka Himasen. Vuonna 1994 ilmestynyt Imagologies: Media Philosophy (yhdessä Mark C. Taylorin kanssa) on Saarisen kansainvälisesti tunnetuin teos. Imagologies käsitteli postmodernin kulttuurin mediafilosofiaa.
xxx/ellauri149.html on line 153: Jacques Maritain hyödynsi filosofian johdannossaan kultaisen keskitien ajatusta sijoittaessaan aristoteelisen ja tomistisen filosofian muiden filosofisten järjestelmien muodostamien ääripäiden puoleen väliin.
xxx/ellauri157.html on line 356: Jukka Martti Kemppinen (s. 23. joulukuuta 1944 Kauhava) on suomalainen varaprofessori, varadosetti, filosofian varatohtori, varatuomari, Marja Kemppais-vainaan varamies, varakirjailija ja varasuomentaja. Jukka Kemppinen oli Antti Tuurin varaluokkatoveri Kauhavalla. Jukkis hääri vaimo Marjan kanssa Otavalla kunnes Paavo Haavikko sarvetti sen Marjan suostumuxella. Se on sählännyt vallan hirveästi sekä oikeussalitekniikassa että käännöxessä. Sen suomentamat Singerit on huomattavasti kehnommin käännettyjä kuin Liisa Ryömän. Kemppinen on saanut kirkon kirjallisuuspalkinnon, sillä Jukkis on kääntänyt Raamatun yli 10 kielestä.
xxx/ellauri157.html on line 466: Martin Buber (8. helmikuuta 1878 Wien – 13. kesäkuuta 1965 Jerusalem, Israel) oli itävaltalais-israelilainen filosofi ja kulttuurihahmo, jonka filosofian tunnetuin teema on inhimillisten suhteiden jaottelu Minä-Sinä ja Minä-Se-suhteisiin. Buberin filosofiaa kutsutaan usein dialogiseksi filosofiaksi, ja vaikka hänen lähteekin lähtökohtansa ovat monessa suhteessa toisenlaiset, häntä pidetään usein eksistenssifilosofina. Esimerkiksi Sartren eksistentialismin transsendentalismista dialogifilosofia eroaa siten, että kun transsendentaalinen filosofia pyrkii konstruoimaan maailman subjektista käsin, dialogifilosofiassa subjekti on vasta erottautumisen tulos.
xxx/ellauri157.html on line 470: Buber kirjoitti elämänsä aikana paljon muun muassa filosofiaa, juutalaisuutta, psykologiaa ja kasvatustieteitä käsitteleviä teoksia, sekä toimitti esimerkiksi vuonna 1914 Kalevalan saksankielisen laitoksen. Buberin filosofisena pääteoksena pidetään 1923 ilmestynyttä kirjaa Minä ja Sinä (Ich und Du). Buberin itsensä mukaan kirjaa voidaan pitää hänen tuotantonsa ”polttopisteenä”, johon tiivistyy sekä hänen aikaisempi älyllinen kehityksensä että myös tulevan ajattelun perusta.
xxx/ellauri157.html on line 475: Martin Buberin dialogifilosofian historiallisia yhteyksiä voidaan nähdä luonnollisesti jo Sokrateessa, mutta varsinaisesti suurimpia vaikutteita filosofiseen ajatteluunsa Buber sai 1800-luvun filosofeilta, kuten Nietzscheltä, Kierkegaardilta, Feuerbachilta ja Jacobilta. Myös Kant on monin osin vaikuttava taustahahmo. 1700-luvun itäeurooppalaisella juutalaisliikkeellä hasidismilla on ollut Buberin ajatteluun vähintään yhtä suuri vaikutus kuin varsinaisilla filosofeilla. Selvää edeltäjää Buberin ajattelulla ei kuitenkaan ole. Samanaikaisesti Buberin kanssa tosin syntyi monella tavalla toisiaan muistuttavia dialogifilosofioita, mutta ilmeisen riippumattomina toisistaan
xxx/ellauri157.html on line 477: Martin Buberin Minä-Sinä-filosofia perustuu jaolle kahdenlaisiin maailmassa vallitseviin suhteisiin: Minä-Sinä ja Minä-Se. Näitä suhteita Buber kutsuu nimityksellä "perussanapari". Puhe perussanapareista viittaa suhteen kielelliseen perustaan: suhde syntyy kielessä ja elää siinä. Kieli on Buberille jotain subjektiivisuuden ylittävää, ja ”kieli ei ole ihmisessä, vaan ihminen kielessä”. (Buber, M., Die Schriften über das dialogische Prinzip, Heidelberg, 1954. 21:49). Perussanat määrittelevät ihmisen olemista, ja Buberin mukaan ihmisen maailma on kaksitahoinen tämän kommunikaation kaksitahoisuuden mukaisesti. Buberille ei myöskään ole minuutta irrallaan perussanojen määrittelemistä sosiaalisista suhteista: on vain perussanan Minä-Sinä Minä tai perussanan Minä-Se Minä.
xxx/ellauri157.html on line 483: Buberin dialogifilosofiaan sisältyy ajatus, jonka mukaan Minä-Sinä-suhde on Minä-Se-suhdetta ja jopa minuuttakin perustavampi. Tullaxeen Minäksi ihminen tarvitsee Sinää. Tai paremminkin, Sini ja Mini tarvitaan että saadaan Se. Minän kehittymisen lähtökohtana on tietynlainen alkuyhteys, ”luonnonmukainen liittyneisyys”, äidin yhteys isään, lapsen yhteys äitiinsä tai ”primitiivin” yhteys luontoon. Lapsen minuus syntyy yhteystapahtumien kadotessa ja syntyessä uudelleen: tapahtuman vakioina pysyvä osa abstrahoituu minäksi. Minän irrottautuminen alkuperäisestä yhteydestä mahdollistaa Minä-Se-suhteen synnyn. Joo tätähän virttä oli sillä yhdellä sakemannilla, annas nyt... joo Martin Altmeyerilla, joka sai sen Winnicottilta, joka sai sen Melanie Kleinilta, joka oli Freudin tyttären pahin competition Lontoossa. Mutta "they did not know about each other. Mrs. Winnicott wrote me that Don never, as far as she knew, read Buber. Buber may not even have heard of Winnicott." Mutta molemmat ovat rapsodisia ja aforistisia, varoo seskvipedaalisia sanoja ja silti hurjan innostavia (joillekuille ainakin). Ei ne olleet anarkisteja vaikka joskus siltä näytti. (Nää on yhden Ernst Tichon paperista löytyneitä mututuntumia.) No Rogersista Buber oli kyllä kuullut, ne oli jopa ottaneet keskenään jotain murteellista dialogia Mordechain USA:n reissuilla.
xxx/ellauri169.html on line 317: Länsimaisessa filosofiassa ajatuksen esitti ensimmäisenä epäluotettava René Descartes tutkielmassaan Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta. Itämaisessa filosofiassa samankaltainen argumentti esiintyy Zhuangzin filosofiassa niin sanottuna ”perhosen uni” -mietelmänä. Mietelmässä Zhuangzi näkee unta jossa hän on perhonen. Herättyään hän havaitsee olevansa Zhuangzi. Mutta miten hän voi määrittää onko hän Zhuangzi, joka on juuri lakannut uneksimasta olevansa perhonen, vai perhonen, joka on juuri alkanut uneksia olevansa Zhuangzi. Vaiko kärpänen jonka unta tää kaikki on. It's no use Mr. Russell, it's turtles all the way down.
xxx/ellauri170.html on line 741: Gnostilaisuus oli varsinkin 100- ja 200-luvuilla vaikuttanut synkretistinen uskonnollinen liike, jota esiintyi monien ajan uskontojen, muun muassa kristinuskon, yhteydessä Välimeren alueelta Keski-Aasiaan saakka. Sana ”gnostilaisuus” tulee kreikan sanasta ”gnosis” (γνώσις), joka tarkoittaa tietoa. Gnostilaiset käsitykset perustuivat juutalaisuuteen, kreikkalaiseen filosofiaan, erityisesti platonismiin, sekä varhaiseen kristinuskoon.
xxx/ellauri170.html on line 748: Sana 'gnostilaisuus' perustuu antiikin ajalta peräisin olevaan käsitteistöön: se tulee kreikan kielen 'tietoa' merkitsevästä sanasta gnosis (γνώσις). Gnosis itsessään viittaa kuitenkin hyvin erikoistuneeseen tiedon lajiin, joka on sukua sekä kreikankielisen sanan alkuperäiselle merkitykselle että sen käytölle erityisesti platonistisessa filosofiassa.
xxx/ellauri173.html on line 215: Peregrinos siirtyi Kreikan Eliiseen ja jatkoi saarnaamistaan roomalaisia vastaan. Vuoden 153 tai 157 Olympian kisoissa Peregrinos loukkasi varakasta hyväntekijää Herodes Atticusta, jolloin hurjistunut joukko hyökkäsi hänen kimppuunsa ja hän joutui pakenemaan Zeuksen temppeliin. Ateenassa Peregrinos omisti itsensä filosofian opiskelulle ja sai huomattavan joukon oppilaita, mukaan lukien Aulus Gellius. (Gellius kuvaa Peregrinoksen arvokkaaksi ja luonteeltaan lujaksi mieheksi, ja kertoo käyneensä usein tämän majassa Ateenan ulkopuolella kuuntelemassa tämän sekopäitä opetuksia.)
xxx/ellauri174.html on line 77: (3) Siltä osin kuin Jumalaa ei tule samaistua hänen mielessään oleviin arkkityyppisiin ikuisiin totuuksiin, Malebranche ei ole panteisti. Mutta kuten keskiaikaisessa filosofiassa, tämä synnyttää ongelman sovittaa yhteen Jumalan vapaus Hänen oletetun muuttumattomuutensa kanssa.
xxx/ellauri177.html on line 99: Apotti kuitenkin muisti, että hän oli eräänä päivänä ristinyt jalkansa luokassa. Kun professori moitti häntä, hän oli muuttunut hyvin punaiseksi, ikään kuin hän olisi syyllistynyt sopimattomuuteen. Hän oli yksi parhaista opiskelijoista, ei riidellyt, vaan oppi tekstit ulkoa. Hän todisti Jumalan olemassaolon ja ikuisuuden Pyhästä Raamatusta saaduilla todisteilla, kirkon isien mielipiteillä ja kaikkien kansojen yleisellä suostumuksella. Tämän luonteiset perustelut täyttivät hänet horjumattomalla varmuudella. Ensimmäisen filosofian vuoden aikana hän työsti logiikkakurssiaan sellaisella sovelluksella, että hänen professorinsa oli pysäyttänyt hänet toistaen hänelle, että oppineimmat eivät ole kaikkein pyhimpiä. Lisäksi hän suoritti toisesta vuodestaan lähtien metafysiikan opiskelunsa sekä säännellyn tehtävän osallistumalla hyvin pieneen osuuteen päivän harjoituksissa. Häneen tuli tieteen halveksuminen; hän halusi pysyä tietämättömänä säilyttääkseen uskonsa nöyryyden.
xxx/ellauri178.html on line 224: Kaarle Sanfrid Laurila (1. kesäkuuta 1876 Kalajoki – 15. syyskuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen estetiikan tutkija, Helsingin yliopiston taidefilosofian professori ja Valvoja-lehden päätoimittaja.
xxx/ellauri178.html on line 225: Kaarle Laurilan vanhemmat olivat maanviljelijä Heikki Laurila ja emäntä Anna Kreeta Untinen. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta lyseosta 1895 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1897, lisensiaatiksi 1903 ja tohtoriksi 1907.
xxx/ellauri178.html on line 260: lähemmäksi, ja kun samalla mietiskelin kvanttiteorian perusfilosofiaan liittyviä asioita, huomasin tässä läheisiä liittymäkohtia kristinuskon ajatusmaailmaan”, esim. epämääräisyysperiaate, Schrödingerin kissa, kaxoisrakokoe. (Ks. Airola 2015, s. 226–228.)
xxx/ellauri178.html on line 262: Tapahtumien järjestyksellä on ollut oma vaikutuksensa Laurikaisen aloittamaan filosofiseen keskusteluun. Syvät tunne-elämykset johtivat uskonasioiden vahvaan painotukseen hänen teoksissaan: Laurikainen pyrittiin – ainakin kulissien takana – yksinkertaisesti leimaamaan ”heränneeksi”, ”uskoon tulleeksi”, ”uskovaiseksi”, sanalla sanoen "hurahtaneexi". Mitä se ei suinkaan ollut, ehei, ei sinne päinkään! Sehän oli järkimiehiä! Jopa oudot juorut tiedepiireissä saivat jalansijaa. Laurikaisen myöhemmistä teoksista – ja varsinkin hänen luonnonfilosofiaa koskettavista
xxx/ellauri178.html on line 263: seminaariluennoistaan – käy selvästi ilmi hänen filosofoimisensa ja kulttuurikritiikkinsä tavoite. Nähdäkseni Laurikaisen mielestä ahtaalle materialismille rakentava vinosuuntaus tieteen taustafilosofiassa oli korjattava ja uusi todellisuuskäsitys rakennettava väljälle idealismille ja kvanttimekaniikan osoittaman indeterminismin perustalle. Oli luotava kokonaisuuden käsittävä todellisuuskuva, unus mundus, jossa myös ihminen ja hänen tietoisuutensa on mukana.
xxx/ellauri202.html on line 164: Roogerin ensimmäinen menestys oli romaani Jean Barois, jonka hänen entinen koulukaverinsa Gaston Gallimard julkaisi vuonna 1913. Siinä ennakoidaan Les Thibaultin temaattista materiaalia. Se oli jonkinlaista jälkilämmitystä Dreyfusin jutulle. Homo Andre Gide oli Roogerin tuttuja. Pääosin dialogimuodossa oleva Jean Barois on tarina elämästä, jonka syvästi erottaa kaksi maailmankatsomusta, katolinen kirkko ja vapaa-ajatteleva, horjumaton, humanistinen todellisuuden kohtaamisen ja hallitsemisen filosofia. Vuonna 1920 hän julkaisi talonpoikafarssin Le Testament du Père Leleu.
xxx/ellauri208.html on line 445: Tragedian synty (saks. Die Geburt der Tragödie) on Friedrich Nietzschen vuonna 1872 ilmestynyt esikoisteos. Oliko se sen hylätty väitöskirja? Nääh, ei se väitellyt ollenkaan. Siinä hän käsittelee antiikin kreikkalaisuuden olemusta. Tragedian syntyä kritisoitiin senaikaisessa tiedemaailmassa voimakkaasti, sillä sen tulkinta kreikkalaisesta filosofiasta oli verrattain radikaali. Myöhemmin kun Retusta oli tullut julkimo sitä on kutsuttu mestariteokseksi.
xxx/ellauri208.html on line 662: Björlingin isä oli postivirkamies. Lapsuuden ja nuoruuden ympäristöt olivat Viipuri ja Helsinki, kesäisin Kangasala. Lukuvuoden 1901–1902 Björling kävi Haminan kadettikoulua. Hän tähtäsi aluksi opettajanuralle ja opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineenaan filosofia. Hänen opettajallaan Edvard Westermarckilla oli suuri vaikutus hänen ajattelutapaansa. Björling valmistui filosofian kandidaatiksi 1915. Hänen pro gradu -työnsä käsitteli omaatuntoa ja sen merkitystä. Opintojensa jälkeen Björling toimi vapaana kirjailijana. Vapaus on vain fiktio (kz. johdanto). Hänen taloudellinen tilanteensa oli heikko, ja hän sai apurahoja vasta vanhoilla päivillään.lähde?
xxx/ellauri212.html on line 93: Teologisen etiikan ja uskonnon­filosofian
xxx/ellauri215.html on line 161: Isaac Abrabanel (1437–1508) oli Portugalissa syntynyt juutalainen valtiomies ja filosofi. Hän teki useita kirjallisia teoksia, jotka käsittelivät lähinnä apologetiikkaa, filosofiaa ja eksegetiikkaa.
xxx/ellauri224.html on line 193: Lippmann opiskeli filosofiaa ja valtiotiedettä Harvardin yliopistossa ja ryhtyi sitten lehtimieheksi. The New Republic -lehden ohella Lippmann tunnettiin New York Herald Tribunen liberaalina kolumnistina, josta tuli esikuva monille kansainvälisen politiikan toimittajille ympäri maailman.
xxx/ellauri224.html on line 465: Nyt 69-vuotiaana Saarinen alkaa jo katsoa koko uraansa. Hän käyttää sanaa elämäntyö puhuessaan luennoistaan ja seminaareistaan. Se elämäntyö on ollut juurikin puhuttua filosofiaa. Se ei olisi onnistunut, jos hän ei olisi julkkis.
xxx/ellauri228.html on line 267: Stanislaw Lem näki Solariksen ongelman "mielenkiintoisena haasteena, joka kohtaa ihmisen", lähinnä teknologisena haasteena, vaikkakin filosofisilla mausteilla; kun taas Tarkovsky näki Lemin mukaan avaruuden "kauheana" ja ajassa isän luona maalla "jotain vaalittavaa". Elokuva tekee tämän asenteen selväksi; esimerkiksi Kelvinin matka maaseudulta kaupunkiin vaihtuu väristä mustavalkoiseen elokuvaan ja hämärään, varjoisaan valaistukseen; kun taas hänen matkansa Solarikseen näyttää Kelvinin ruumiittomassa muodossa, avaruuspuvussa, joka on lukittu liikkumattomaksi kapselin sisään, jyrkässä ristiriidassa "todellisemman" Kelvinin kanssa, jonka olemme juuri nähneet maan päällä. Kaikkia mahdollisia elokuvatekniikoita käytetään siihen, että maanpäällisen luonnon otokset erottuvat elokuvan ainoina todella kauniina ja viattomina kuvina. Se on hyvin epäamerikkalaista! Me amerikkalaiset viihdymme epäviihtyisässä: asfalttiviidakoissa, kivierämaissa ja muovisissa kulisseissa McDonaldsissa. Ja vitut filosofiasta, meitä kiinnostaa vaan EFK!
xxx/ellauri230.html on line 146: Juosten Kustu junior tuli ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta klassillisesta lyseosta vuonna 1892. Hän aikoi ensin papiksi ja opiskeli sen vuoksi Helsingin yliopistossa latinaa, kreikkaa ja hepreaa, mutta pian hän kiinnostui pyllykielitieteestä ja urasuunnitelma muuttui. Ramstedt suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1895 ja maisterin tutkinnon 1898. Hän meni naimisiin 1897 Ida Olivia Aleksandra Josefssonin kanssa. Idasta ei näytä kuuluvan sen enempää. Jaa tämä: "Kun kotona oli useita koulua käyviä lapsia, ei vaimoni voinut lähteä matkaani. Mutta sensijaan Elma-tyttäremme, joka juuri keväällä v. 1919 oli tullut ylioppilaaxi, suostui mielellään seuraamaan isäänsä aupairina."
xxx/ellauri230.html on line 150: Vuonna 1898 Ramstedt lähti ensimmäiselle tutkimusmatkalleen, ja sen oli rahoittanut vuonna 1883 perustettu Suomalais-Ugrilainen seura. Matkan kohteena oli ensin Volgan keskijuoksun alue, jossa Ramstedt tutki siellä asuvien suomensukuisten kansojen kieliä. Matka jatkui lokakuussa 1898 Siperian halki Baikal-järven eteläpuolelle ja Keski-Mongoliaan. Ramstedt palasi Suomeen keväällä 1901. Hänen Suomeen lähettämänsä kokoelmat olivat kadonneet junamatkan aikana, ja hän joutui laatimaan matkan perusteella tekemänsä väitöskirjan osittain säilyneiden muistiinpanojensa ja oman hyvän muistinsa varassa. Ramstedt valmistui lisensiaatiksi 1902 ja väitteli samana vuonna filosofian tohtoriksi, siis ihan mututuntumalla.
xxx/ellauri232.html on line 280: Kramsun vanhemmat olivat merimies, talonomistaja (on siinäkin duuni) Antti Kramsu ja Brita Liisa Anglén. Tultuaan ylioppilaaksi 1874 hän opiskeli Helsingin yliopistossa filosofiaa, historiaa ja suomen kieltä kuitenkaan valmistumatta. (Tää tuntuu olevan yxi runoilijoiden kompastuskivi.) Kramsu oli toimittajana useissa lehdissä eri paikkakunnilla, Oulun Wiikko-Sanomissa hän oli 1879, Oulun Lehdessä 1880–1881, turkulaisessa Aurassa 1885–1886, Rauman Lehdessä 1886–1889 ja porilaisessa Satakunnassa 1890–1891. Hän toimi myös Rauman kaupunginvaltuuston sihteerinä ja opettajana.
xxx/ellauri233.html on line 204: ”Poppamiehen filosofia on mahdollisuuksien filosofia. Se on sytykettä, energiaa. Päämääräasentoa, aloitteellisuutta, innostusta, uskoa. Nöyryyttä ja työtä, tahtoa tavoittaa unelma. Tämä on kirja henkilökohtaisesta vastuusta. Välittämisestä. Halusta ponnistella yhteisen päämäärän toteuttamiseksi. Tämä kirja on intohimosta, elämänuskosta.”
xxx/ellauri237.html on line 192: Jussi Aro valmistui filosofian kandidaatiksi 1949, lisensiaatiksi 1956 ja väitteli filosofian tohtoriksi joulukuussa 1961. Jussi Aro oli Helsingin yliopiston assyriologian ja seemiläisen filologian dosenttina vuodesta 1956 ja seemiläisten kielten professorina vuodesta 1965. Hän oli yliopiston Afrikan ja Aasian kielten ja kulttuurien laitoksen esimies. Jussi Aro sai teologian kunniatohtorin arvon 1973.
xxx/ellauri237.html on line 202: Akateemisessa teologian opiskelussa on vähennettävä filosofian ja dogmatiikan osuutta ja korvattava sitä opiskelijoiden opastamisella henkilökohtaiseen hengellisyyteen ja käytännön elämään. Saarnaamisen on muututtava yksinkertaiseksi ja luovuttava oppineisuuden osoittamisesta ja tähdättävä kuulijakunnan uudistumiseen ja kasvamiseen.
xxx/ellauri237.html on line 354: Hyvä Veli Yrjö Pernaa (s. 30. elokuuta 1934 Kauhava) on suomalainen prinssieversti evp, filosofian tohtori w.c. ja professori h.c. Siirryttyään eläkkeelle 1980 Pernaa toimi tuntiopettajana Kuopion teknillisessä oppilaitoksessa ja aloitti samalla jatko-opinnot Kuopion korkeakoulussa (myöh. Kuopion yliopisto). Hän väitteli tohtoriksi 1988 aiheesta Tuotekehitys Suomen kehitysalueiden elektroniikkateollisuudessa ja toimi väitöksen jälkeen johtamisopin luennoitsijana Kuopion yliopiston yritystalouden laitoksella vuoteen 1992.
xxx/ellauri252.html on line 149: Kivennäisvettä kulautteleva Himanen näyttää äkkiseltään keneltä tahansa 23-vuotiaalta opiskelijalta. Erona on vain se, ettei hän ole opiskelija. Hän väitteli parikymppisenä, tuolloin Suomen nuorimpana, maan huonoimmaxi filosofian tohtoriksi. Väitöskirjan aiheena oli Bertrand Russellin uskontokritiikki.
xxx/ellauri253.html on line 322: Heikki tiesi mixi joistakuista tuli suurmiehiä ja toisista vaan pikkumiehiä. Juu se oli koska ne halusivat sitä. Niikö näyttelijä Reagan ja The Witch esimerkixi. Ne halusivat sitä, ja panivat hösselixi. Loput eivät. Mitään suurta ei tapahdu ilman suurinenäisiä miehiä, ja miehet ovat suurinenäisiä vain jos he päättävät olla sitä. (De Gaulle). Ville Rydman on nyt päättänyt tulla suurmiehexi persusuomalaisten riveistä. Ervastikin oli päättänyt olla suuri. Ei suurmies, mutta silti suuri pelle. Toisinajattelijat kapteeni Kalpa ja Simo Knuuttila saisivat hoitaa edustamisen. Simo Knuuttila oli ujuttanut luennoillaan uhkarohkeasti länsimaista idealistis-utilitaristista filosofiaa marxismi-leninismin joukkoon ja maxanut siitä virallaan - nyt hän vetäisi nuoren älymystön kanssa kuivat kaduille. Lampaat nuo taivaan sinisen...
xxx/ellauri253.html on line 340: Massayhteiskunta pääsi kukoistamaan ensimmäisenä Yhdysvalloissa ja siellä se myös ensimmäisenä tuhoutuisi. Massayhteiskunta synnytti automaattisesti kulutuskeskeisyyden, uuslukutaidottomuuden, katuväkivallan ja yhteiskunnallisesti rauhattoman henkisen ja taloudellisen me-first filosofian. Eikä mitään niin tehokasta idiotismia levittävää propagandakoneistoa ollut kuin amerikkalainen massaviihde. Ja brittiviihde hyvänä kakkosena, nytkin poliisisarjassa McDonald and Burger King kaikki alaluokan tyypit oli konnia ja yläluokan akateemikot jäi nauttimaan perimästään omaisuudesta. Värivammaiset poliisit kuljetti konnat poseen hilut kintuissa.
xxx/ellauri255.html on line 174: Luovuttuaan sotilasurastaan 21-vuotiaana kaikkien lämpimästi sitä suositellessa Bakunin muutti Moskovaan, jossa hän opiskeli filosofiaa, mitäs muuta. Pappa maxoi. Nikolai Stankevitšin johtamassa ryhmässä Bakunin tutustui muun muassa Kantin, Schellingin, Fichten ja Hegelin ajatuksiin, vaikkei tosin ymmärtänyt niistä hölkäsen pöläystä. Hän perusti myös oman 1 hengen opintopiirin ja käänsi venäjäksi joitakin Fichten teoksia. Lisäksi Bakunin tapaili panslavismin kannattajia, kuten Konstantin Aksan Hännän Allakov, Pjotr Tadaajev ja Aleksandr Herzen.
xxx/ellauri255.html on line 197: Tammikuussa 1864 Hopo lopulta pääsi matkustamaan Italiaan, jossa hää ensimmäistä kertaa alkoi oikein pohtimaan anarkistista filosofiaansa. Hän muodosti vallankumouksellisen organisaation, johon liittyi italialaisten ja slaavien lisäksi ranskalaisia ja skandinaaveja. Kahden vuoden kuluttua Bakuninin Vallankumouksellisten sosialistien liitoksi nimeämässä ryhmässä oli jäseniä ainakin Pohjoismaista, Englannista, Belgiasta, Ranskasta, Espanjasta, Italiasta, Puolasta ja Venäjältä. Keskimäärin kolme kustakin.
xxx/ellauri259.html on line 59: Yrjö Ilmari Larmola (5. toukokuuta 1940 Nurmijärvi – 1. heinäkuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen filosofian tohtori ja Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja. Larmolan vanhemmat olivat lääketieteen ja kirurgian tohtori Erkki Yrjö Larmola (ent. Lindfors) ja vakuutusvirkailija Irja Helena Pernaja. Larmola pääsi ylioppilaaksi 1959 ja suoritti Helsingin yliopistossa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon 1963, filosofian kandidaatin tutkinnon 1971, maisterintutkinnon 1973, lisensiaatintutkinnon 1986 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1990 tutkielmalla, joka käsitteli Eino Leinoa.
xxx/ellauri259.html on line 178: Kun Venäjän viranomaiset lakkauttivat Päivälehden sen radikaalien kannanottojen vuoksi, tilalle perustettiin Helsingin Sanomat, jossa Leino jatkoi pakinointiaan ”Teme”-nimimerkillä. Leinon ja L. Onervan suhde ei vakiintunut avioliitoksi. Pyylevöitynyt boheemi pitkine kiharoineen ja viittoineen oli mieluummin anniskeluravintoloissa työskentelevä paxu flanööri jota säväytti optimistinen ihmisyysusko ja melankolinen lapsuudenkodin nostalgia. Ei ihme että Eski kävi kuumana. Kultahatun Hyvinkää on vain muutaman peninkulman päässä Hämeenlinnasta. Helkavirsien on tulkittu heijastelevan ibseniläistä individualistista ”tinkimättömyyden eetosta” ja Nietzschen filosofiaan pohjautuvaa "pohdiskelua ihmisen kyvystä" uhmata omaa kohtaloaan. Siinä on infoa yksilön suhteesta tuntemattomaan ja kuolemaan, yksilöllisestä vapaudesta ja tiedon rajoista.
xxx/ellauri259.html on line 187: Jyväskylän yliopistossa työskentelevän tutkijatohtori Jarno Hietalahden analyyttinen, intohimoinen ja kantaaottava teos Ihmisyyden ytimessä osoittaa, että humanismista todellakin kannattaa kirjoittaa. Hietalahti kirjoitti muutama vuosi sitten Huumorin ja naurun filosofia -teoksen. Nyt hänen raikas ja railakaskin teoksensa esittelee filosofisen humanismin perusajatuksia sellaisilta ajattelijoilta kuin Protagoras, Erasmus Rotterdamilainen, Niccoló Macchiavelli, René Descartes, Baruch Spinoza, Immanuel Kant, Karl Marx, Jean-Paul Sartre, Erich Fromm, Georg Henrik von Wright ja Jacques Derrida.
xxx/ellauri259.html on line 283: atman (n.) hindulaisessa filosofiassa itse tai sielu, 1785, sanskritin kielestä atma"ize, hengitys, sielu", PIE:ltä* etmen "hengitys". Juuri löytyy sanskritista ja germaanista; myös vanhan englannin æðm, Hollannin kieli adem, vanha yläsaksa atum "hengitys", vanha englanti eþian, Hollannin kieli ademen"hengittää". Niin kauan kuin henki kulkee henki kulkee, kun henki loppuu loppuu peli, GAME OVER. Henki ei pihise, ei tässä eikä missään muualla.
xxx/ellauri259.html on line 526: Miltei kaikki vaikuttajat ovat aloittaneet Savon Sanomien kesätoimittajina, mainitaxemme 9 nimestä vain Lasse Lehtisen, Timo TA Mikkosen, Lenita Airiston, Johanna Raunion, Kristina Carlsonin ja Hotakaisen Karin. Lehtisen isä Allan oli palopäällikkö Kuopiossa, missä Lehtinen kävi koulunsa vuosina 1957–1965. Lehtinen väitteli filosofian tohtoriksi (poliittinen historia) vuonna 2002 Oulun yliopistossa. Väitöskirjan Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944–1981 tieteellinen taso "herätti keskustelua". Muun muassa dosentti Juhani Suomi oli sitä mieltä, ettei teos täyttänyt väitöskirjan vaatimuksia. Puolueensa oikean laidan kulkijana Lehtinen ei ollut koskaan puheenjohtaja Kalevi Sorsan suosiossa. Hän käsikirjoitti Hyvät herrat -tv-sarjaa yhdessä Aarno Laitisen kanssa. Lehtinen on myös juontanut Haluatko miljonääriksi? -televisio-ohjelmaa vuosina 1999–2005.
xxx/ellauri259.html on line 631: Vilho (Ville) Ensio Viksten (3. heinäkuuta 1930 Tammela – 7. lokakuuta 2014 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuuden tutkija, opettaja ja kustannusjohtaja. Vikstenin vanhemmat olivat puutarhuri Vilho Veikko Viksten ja Eliisa Elviira Ört (hehe, pirttiviljelijä, knulla ört på pört). Hän pääsi ylioppilaaksi 1952 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1960, mun opiskellessani Tehtaankadun kansakoulussa.
xxx/ellauri259.html on line 661: Sofian maailma, kirjoittanut Jostein Gaarder. Ei ole epäilystäkään siitä, että filosofia ja psykologia ovat yhteydessä toisiinsa monella eri tasolla. Gaarderin kirjassa käydään läpi filosofian historiaa nuoren Sofia-nimisen tytön elämän kautta. Keskeisessä roolissa on keski-ikäinen filosofi, joka yrittää opettaa sakkolihaa ymmärtämään elämää filosofian avulla. Kirja on sekä bestseller että monen lukion pakollisten luettavien listalla, eikä syyttä, sillä tämä Gaarderin mestariteos auttaa meitä ymmärtämään itseämme ihmisinä.
xxx/ellauri261.html on line 148: Ambrosiuksen mielestä ihmiskunnan tulisi tehdä kulttuuriloikka taaxe, hyppy takaisin pimeään. Tai siirtyä "mahantäyttämisfilosofiasta" evoluution seuraavaan vaiheeseen, jota transhumanistit ovat nimittäneet tietoisuuden evoluutioksi. Meidän tulisi elämässämme ja tiedon tulkinnassamme ammentaa paljon enemmän sisältä ja perästäpäin ja niistä ihmisyyden mahdollisuuksista mitä meillä siellä potentiaalisesti on olemassa. Ihminen käyttää murto-osaa aivoistaan. Jos käyttäisimme vain edes vähän tekoälyä, maailma voisi näyttää omalla kohdalla ja ympäristössä hyvin toisenlaiselta.
xxx/ellauri265.html on line 135: Tuukka Pietarinen (s. 1996) on opiskellut estetiikkaa ja teoreettista filosofiaa Helsingin yliopistossa sekä kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa. Hän asuu Helsingissä, josta on myös kotoisin. Hänen runoläpysköjensä nimet ovat Lukematon sekä Yxin ja toisin. Seuraavasta tulee Edestä ja takaa.
xxx/ellauri268.html on line 530: Sadetta pidetään valistusfilosofina, mutta filosofina hän on varsin kyseenalainen. Joillekin hän edustaa valistukseen kuuluneen sosiaalisen emansipaation äärimmäistä huipentumaa kirjoittaessaan asiantuntevia neuvoja siitä, miten ulostetta voidaan käyttää avuksi seksuaalisessa kanssakäymisessä. Toiset taas pitävät hänen filosofiansa merkitystä vähäisenä tai nimittävät hänen kirjallista tuotantoaan pelkäksi pornografiaksi, koska niissä käsitellään seksuaalisuutta ja perversioita hyvin räiskyvällä otteella. Myös Sateen oma elämä oli täynnä irstailua, minkä johdosta hän joutui viettämään suuren osan elämästään vankilassa. Hän kirjoitti useimmat kirjoistaankin vankeudessa käytettyjen wc-rullien sileälle puolelle.
xxx/ellauri268.html on line 532: Markiisi de Sateen nimestä on johdettu sana sadismi. Sateen filosofiassa korostuu vahvasti nihilismi sekä ateismi. Hän kritisoi uskontoa ankarasti todeten sen olevan ihmisen luoma harha. Näissä kohdissa Sade muistuttaa 1800-luvun lopulla kirjoittanutta Friedrich Nietzscheä. Myös Sade pitää kristinuskon moraalia luonnonvastaisuutena. Hänen mielestään ihminen ei ole eläimiä ja kasveja kummempi, vaan on pelkästään osa luonnon kiertokulkua. Ize asiassa ihminen on täysi paska. Kenties tärkeimmäksi Sateen pilkan kohteeksi joutuu kuitenkin perhe ja lisääntymiseen tähtäävä sukupuolimoraali. Sateen ajattelussa näistä sosiaalisista normeista vapaa nautinnon hakeminen ja vihollisuus uutta elämää kohtaan ovat elämän korkeimpia päämääriä.
xxx/ellauri268.html on line 536: Ällö Airaksinen Timo (kukas muu) on väsännyt Markiisi de Sateen filosofian (The Philosophy of the Marquis de Sade, 1995.) jonka kankeasta englannin kielestä on suomentanut Manu J. Vuorio. Helsinki: Gaudeamus.
xxx/ellauri280.html on line 420: Vaikka Gurnahin äidinkieli on swahili, 21-vuotiaana paholaisena hän ryhtyi kirjoittamaan englanniksi. Hän jatkoi opintojaan Kentin yliopistossa Canterburyssä. Jatko-opintoja seurasi pitkä yliopistollinen ura. Vuonna 1982 hän valmistui filosofian tohtoriksi Kentin yliopistosta; väitöskirja oli otsikoitu Criteria in the Criticism of West African Fiction. (Mixei East African? Ehkei sitä ollut riittävästi. Sitäpaizi hän toimi opettajana nigerialaisessa Bayeron yliopistossa Kanossa 1980–1982. Kenen leipää syöt sen lauluja laulat.) Tämän jälkeen Gurnah työskenteli Kentin yliopiston englannin kielen laitoksen opettajana. Professoriksi hänet nimitettiin vasta vuonna 2004. Hän jäi eläkkeelle melkein saman tien englannin kielen ja postkolonialistisen kirjallisuuden emeritusprofessorina. (WTF? Emeritus on jo eläkkeellä. Nykykynäilijät eivät erota translatiivia essiivistä.)
xxx/ellauri287.html on line 610: Athenodoros Cordylion (Αθηνόδωρος Κορδυλίων ; fl. 1. vuosisadan puoliväli eKr.) oli Tarsoksessa syntynyt stoalainen filosofi. Hän oli Pergamonin kirjaston pitäjä, jossa hänen tiedettiin leikkaavan pois kohtia stoalaisen filosofian kirjoista, jos hän oli eri mieltä niiden kanssa. Vittu mikä pelle
xxx/ellauri287.html on line 671: Sasanian vallan aikaa pidetään Iranin historian kohokohtana, ja se oli monella tapaa muinaisen iranilaisen kulttuurin huippu ennen muslimien valloitusta ja sen jälkeistä islamisaatiota. Sasanilaiset suvaitsivat alamaistensa erilaisia ​​uskontoja ja kulttuureja; kehitti monimutkaisen, keskitetyn valtion byrokratian; elvytti zoroastrianismin heidän hallintonsa laillistavana ja yhdistävänä voimana; rakennutti suuria monumentteja ja julkisia töitä; ja holhosi kulttuuri- ja oppilaitoksia. Imperiumin kulttuurinen vaikutus ulottui paljon sen aluerajojen ulkopuolelle - mukaan lukien Länsi -Eurooppa, Afrikka, Kiina ja Intia - ja auttoi muokkaamaan eurooppalaista ja aasialaista keskiaikaista taidetta. Persialaisesta kulttuurista tuli perusta islamilaiselle kulttuurille , ja se vaikutti taiteeseen, arkkitehtuuriin, musiikkiin, kirjallisuuteen ja filosofiaan kaikkialla muslimimaailmassa. Kitos sassanidit!
xxx/ellauri292.html on line 476: Ja kirjan lopusta saamme tietää, että hänen hautaa ei löytynyt mistään maan päällä, mutta thai hän meni taivaaseen fyysisessä kehossaan hymnien ja tanssien säestyksellä. Luonnollisesti, jos hän oli niin suuri kuin yllä olevassa kuvataan, hänen voidaan sanoa "on kosinut filosofiaa jumalallisemmalla tavalla kuin Pythagoras, Empedocles tai Platon."
xxx/ellauri292.html on line 508: En halua näin väittää syyttääkseni Apolloniosta siitä, että tämä syytti valheellisesti Eufratia, joka oli aikansa miehistä arvostetuin filosofi, niin paljon, että hänen ylistyksensä ovat yhä filosofian opiskelijoiden huulilla. Ei, mutta se, joka niin haluaisi (en toki minä), voisi ottaa tämän kämmenmielisenä esimerkkinä panettelusta ja selkäpuremisesta ja käyttää sitä Apolloniosta vastaan. Sillä jos Eufrat todella on heidän tunnustuksensa perusteella kaiken filosofian johtaja, voimme syyttää hänen kilpailijaansa sensuurista, kun tämä hyökkää häntä vastaan hänen hirviömäisen käytöksensä vuoksi; ja olettaa, että jälkimmäinen sai huonon maineensa, koska hän näin ollen hyökkäsi hänen kimppuunsa, koska hän tavoitteli - tämä oli syytös - käytöstä, joka ei ollut kovin tyydyttävää filosofille. (Leukavasti argumentoitu vaikka ize sanonkin, eix je?)
xxx/ellauri296.html on line 607: oli saksanjuutalainen filosofi. Neokantiaanisessa Marburg Schoolissa koulutettuna hän alun perin seurasi heimoveljeään Hermann Cohenia yrittäen väsätä idealistista tieteenfilosofiaa. Eihän siitä tullut lasta eikä paskaakaan, pannukakku, sanoisi Oiska Ketonen jos eläisi.
xxx/ellauri296.html on line 609: Cohenin kuoleman jälkeen vuonna 1918 Cassirer aivan vimmastui ja kehitti symbolismin teorian ja käytti sitä laajentaakseen tiedon fenomenologiaansa joxkin yleisemmäksi kulttuurifilosofiaksi. Cassirer oli yksi 1900-luvun johtavista filosofisen idealismin puolestapuhujista. Hänen tunnetuin teoksensa on Symbolisten muotojen filosofia (1923–1929). Siitä on eka osa (Kieli) Internet Archivessa. Toista (Myyttinen ajattelu) ei ilmeisesti kukaan jaxa enää lukea, saati unettavinta kolmatta (Tiedon fenomenologia). Tämmöstä sieltä näyttäis löytyvän:
xxx/ellauri296.html on line 613: Vaikka hänen työnsä sai aika heikon vastaanoton pian hänen kuolemansa jälkeen, uudempi tutkimus on kiinnittänyt huomiota Cassirerin rooliin valistuksen aikakauden moralisoinnin ja oikeistolaisen idealismin jyrkkänä puolustajana ja talousliberaalin demokratian edistäjänä aikana, jolloin fasismin nousu oli saanut tällaisen kannatuksen epämuodikkaaxi. Kampaus oli sillä kylä kanssa aika lääst siisön. Kansainvälisessä juutalaisyhteisössä Cassirerin työ on lisäksi nähty osana pitkäveteistä juutalaisen filosofian ajatteluperinnettä.
xxx/ellauri296.html on line 619: Cassirerista ajattelijana tuli kantilaisten periaatteiden, mutta myös paljon enemmän, ruumiillistuma kokonaisvaltaiselle henkiliikkeelle, joka ulottuu renessanssista valistukseen ja Herderin historiankäsitykseen, Goethen runouteen, Wilhelm von Humboldtin Kavi-kirlen tutkimukseen, Schellingin Philosophie Der Mythologie, Hegelin Hengen fenomenologia ja Vischerin käsitys esteettisestä symbolista,ym, ym. saxalaista hämäröintiä. Cassirerin oma asema syntyy tämän humanistisen ymmärryksen maailman koko kehityksen hallinnan kautta, johon sisältyi myös ns. tieteellisen maailmankuvan hallinta, joka näkyy sekä hänen historiallisissa teoksissaan että systemaattisessa filosofiassaan."
xxx/ellauri296.html on line 624: Kirjassaan Symbolisten muotojen filosofia (1923–29) Cassirer väittää, että ihminen (kuten hän ilmaisi sen suositummassa 1944-kirjassaan Essee ihmisestä ) on "symbolinen eläin". Se lukee merkkejä vielä hartaammin kuin koira kusipaikkoja.
xxx/ellauri298.html on line 61: Rehellinen nazi syylämuna Ehrig Wartegg eli intensiivistä elämää, ja hänet esiteltiin 1920-luvulla psykoanalyysiin, gestaltpsykologiaan, mystisiin filosofioihin ja moderniin taiteeseen – Warteggin testin juuriin. Wartegg oli NSDAP:n jäsen 1930-luvulla ja pysyi DDR:ssä sodan jälkeen. Warteggin testi perustuu kuitenkin teorioihin ja filosofiaan, joita sekä natsit että kommunistit vastustivat, mutta joita Wartegg itse arvosti. Er hatte scharfe Eier, kuten sanoi Pekka Pylkkänen. Säveltäjä Tauno Pylkkänen oli muuten homo, se löytyy Suomen kuuluisien hinaajien listalta.
xxx/ellauri298.html on line 74: Ruuduissa olevien piirroksenalkujen ajatellaan olevan niin sanottuja reseptiivisymboleja, jolloin tiettyyn ruutuun piirretyn vastauksen ajatellaan heijastavan juuri tiettyjä tutkittavan persoonallisuuden elementtejä. Vastauksia tulkittaessa taustalla on oletus valmiiden piirrosten symboliarvosta. Psykologiaa, filosofiaa ja psykoanalyysia opiskellut Wartegg oli nuorena kiinnostunut modernista taiteesta, kuten Wassily Kandinskysta ja Kleestä, ja siihen liittyvästä symboliikasta. Hän itse perustikin teoriansa piirroksenalkujen symboliarvoista osittain 1920-luvun taideteorioihin ja osittain mystiseen filosofiaan. Testilomakkeen kuviot muistuttavatkin varhaisia abstrakteja taideteoksia. Wartegg ei testiään kehittäessään tiettävästi kuitenkaan hyödyntänyt yhteyttä toiseen tunnettuun senaikaiseen projektiiviseen menetelmään, vielä pöllömpään Hermann Rorschachin musteläiskätestiin, vaikka tosin mainitsi sen joissakin kirjoituksissaan.
xxx/ellauri298.html on line 158: Venajällä on ylletty yhdistämään melkein koko kansan elämä yhteisen elämänfilosofian purukumilla. Koko elämä keskittyy yhden tarkoituksen ympärille. Se suuntautuu yhteen korkeaan päämäärään ja sitä hehkuttaa niin voimakas tarkoituksen tunne, etta elämä saa äärimmäisen tärkeyden ja merkityksen.
xxx/ellauri298.html on line 326: Vuodesta 1987 koulun tiedekunnan jäsenenä hänen ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan olivat esinesuhdeteoria, yhteiskuntafilosofia ja eksistentiaalinen filosofia. Hän sai kansainvälistä tunnustusta panoksestaan esinesuhdeteoriassa. Hän toimi koulun ihmiskäyttäytyminen ja sosiaalinen ympäristö -alueen puheenjohtajana vuosina 1998–2001, ja hänet valittiin uudelleen ihmiskäyttäytymisalueen puheenjohtajaksi vuonna 2010.
xxx/ellauri298.html on line 344: Kaxi osaa ukkomustilaisen kuolemasta puurrettu. Mitä on transsendenssi? Jotain sanamagiaa. Muuminnäköisen Immanuel Kantin mielisanoja. Transsendenssi eli transsendentaalisuus on filosofiassa käsite, jolla tarkoitetaan yleensä havaintokokemuksen ulkopuolelle jääviä ilmiöitä, joista ei voida saada järkitietoa. Tällainen ilmiö on transsendentti eli transsendentaali: käsityskyvyn ylittävä mysteeri. Varmasti niitä on termiittiapinoille kun on muillekin elukoille. Mutta muut ötökät sentään älyävät olla pohtimatta joutavia mitä eivät haista saati ymmärrä.
xxx/ellauri298.html on line 578: Kenneth Earl Wilber II (s. 31. tammikuuta 1949) on amerikkalainen filosofi ja kirjailija, joka käsittelee transpersonaalista psykologiaa ja omaa integraalista teoriaansa, filosofiaa, joka ehdottaa kaiken inhimillisen tiedon ja kokemuksen kehystämistä tai luokittelua.
xxx/ellauri303.html on line 257: Rabbi Moses Isserles on kirjoittanut monia tärkeitä juutalaista lakia ja filosofiaa käsitteleviä teoksia, ja hän tuli tunnetuksi koodarina, jonka päätös oli viimeinen sana juutalaisessa laissa. Hänen pääteoksensa Halacha -alalla (koodi) oli kommentti Rabenu Yakov ben Asherin Turimiin nimeltä "Darkhe Moshe " ja hänen Mappahinsa ("Pöytäliina") Shulchan Aruchille ("Valmistettu pöytä"), jonka kirjoitti hänen haamukirjoittajansa. nykyaikainen rabbi Joseph Caro. Tämä teos julkaistiin hänen elinaikanaan.
xxx/ellauri303.html on line 261: Kaikkiaan hänen teoksiaan painettiin kymmenen, ja useita muita oli painettavaxi kelpaamattomia. Hänen teoksensa ovat todiste ReMO:n monipuolisesta oppimisesta ja suuruudesta Talmudissa sekä filosofiassa, tähtitiedossa ja historiassa.
xxx/ellauri303.html on line 446: ultraortodoksiset ryhmät torjuvat evoluution käsitteen ja uskovat maapallon olevan vain muutaman tuhannen vuoden vanha . Muut ortodoksisten ja ei-ortodoksisten juutalaisten ryhmät eivät usko Genesiksen luomiskertomuksen kirjaimelliseen tulkintaan, ja tämän näkemyksen mukaan juutalaisuus ei ole ristiriidassa tieteellisen mallin kanssa, jonka mukaan maailmankaikkeuden ikä on noin 13,77 miljardia vuotta. vanha. Norbert M. Samuelson kirjoittaa "kysymys maailmankaikkeuden tapaamisesta ei ole koskaan ollut juutalaisen filosofian ongelma, viime kädessä siksi, että tämä filosofia ei ole koskaan ottanut Raamatun kirjaimellista merkitystä sen paljastettuna, todellisena merkityksenä".
xxx/ellauri303.html on line 470: Talmud on tuhansien vuosien juutalaisen viisauden ja suullisen lain kokoelma, joka on yhtä vanha ja merkittävä kuin kirjoitettu laki (Toora) ilmaistaan siinä. Se on lain, legendan ja filosofian yhdistelmä, sekoitus ainutlaatuista logiikkaa ja taitavaa pragmatismia, historiaa ja tiedettä, anekdootteja ja huumoria... Vaikka sen päätavoitteena on tulkita ja kommentoida lakikirjaa, se on samalla taideteos, joka ylittää lainsäädännön ja sen käytännön soveltamisen. Ja vaikka Talmud on tähän päivään asti juutalaisen lain ensisijainen lähde, sitä ei voida mainita vallanpitäjänä...
xxx/ellauri303.html on line 516: Rabbi Lordi Immanuel Jakobovits, entinen Iso-Britannian Yhdistyneen Synagogan päärabbi, kuvaa juutalaisten valtavirran näkemystä tästä asiasta: "Kyllä, uskon, että valittu kansajuutalaisuuden pyhissä kirjoituksissaan, rukouksissaan ja tuhatvuotisperinneissään vahvistaman käsityksen. Itse asiassa uskon, että jokainen kansa – ja todellakin rajoitetulla tavalla jokainen yksilö – on "valittu" tai määrätty johonkin erilliseen tarkoitukseen Providencen suunnitelmien edistämisessä. Amalekin siemenen tehtävä on olla. syntipukkeja. Vain jotkut täyttävät tehtävänsä ja toiset eivät. Ehkä kreikkalaiset valittiin heidän ainutlaatuisesta panoksestaan taiteeseen ja filosofiaan, roomalaiset uraauurtavista palveluistaan laissa ja hallituksessa, britit parlamentaarisen vallan tuomisesta maailmaan ja amerikkalaiset pilotoivat ns. demokratiaa moniarvoisessa kapitalistisessa yhteiskunnassa. Jumala valitsi juutalaiset olemaan "omituisia minulle" uskonnon ja moraalin pioneereiksi; Se oli ja on heidän kansallinen tarkoituksensa. He valizivat hyvän osan eikä sitä oteta hevin pois.
xxx/ellauri304.html on line 360: Nancy Cartwright FBA FAcSS (*1944) on filosofian professori Durhamin yliopistossa ja arvostettu professori Kalifornian yliopistossa San Diegossa (UCSD). Durhamissa hän on myös tiedettä ja yhteiskuntaa harjoittavan humanistisen keskuksen johtaja. Uransa ensimmäisellä puoliskolla Stanfordin yliopistossa hän erikoistui luonnontieteiden filosofiaan, erityisesti fysiikkaan; toisella puoliskolla London School of Economicsissa ja nyt Durhamissa ja UCSD:ssä hän on erikoistunut yhteiskuntatieteiden filosofiaan ja metodologiaan kiinnittäen erityistä huomiota taloustieteeseen. Hänen nykyinen tutkimustyönsä keskittyy objektiivisuuteen ja todisteisiin, erityisesti hyvään käytöxeen perustuvan politiikan osalta.
xxx/ellauri307.html on line 152: Berdjajev aloitti opinnot Kiovan yliopistossa vuonna 1894. Hänestä tuli pian marxilainen. Vuonna 1898 hänet pidätettiin opiskelijamielenosoituksessa ja erotettiin yliopistosta. Vuonna 1904 Berdjajev muutti Pietariin. Siellä hän lopulta erkani marxilaisuudesta ja suuntautui kohti filosofiaa ja hengellisyyttä. Berdjajev ei hyväksynyt bolševikkihallintoa, koska se korosti valtiota yksilön vapauden sijasta. Berdjajev kirjoitti paljon muun muassa vapaudesta ja luovuudesta. Siis aivan turha julkkis tämäkin. Pyylevä shovinistisikailija, pää kuin petolinnun pesä.
xxx/ellauri307.html on line 292: Etiikalla on keskeinen paikka filosofiassa, koska se käsittelee syntiä, hyvän ja pahan alkuperää ja moraalisia arvostuksia. Ja koska näillä ongelmilla on yleismaailmallinen merkitys, etiikan ala on laajempi kuin yleensä oletetaan. Se käsittelee merkitystä ja arvoa ja sen provinssi on maailma, jossa tehdään ero hyvän ja pahan välillä, tehdään arvioita ja haetaan merkitystä.
xxx/ellauri307.html on line 373: Berdjajev ja Whitehead ovat personalismin kovia ydinkärkiä. Vuonna 1957 Journal of Religion Charles Hartshorne julkaisi tärkeän artikkelin "Whitehead and Berdyaev: Is There Tragedy in God?" Kolmastoista personalistiseminaari keskittyy Alfred N. Whiteheadin ja Nicolas Berdyaevin ympärille, ja heidän työnsä eri puolille on omistettu erilliset päivät. Ensimmäinen päivä esittelee ryhmän Whiteheadin ja Berdyaevin kontekstissaan. Näitä keskusteluja johtaa George Lucas, varaamiraali James B. Stockdalen eettisen johtajuuden ansioitunut johtaja US Naval Academyssa, emeritus, nykyinen etiikan ja julkisen politiikan professori Graduate School of Public Policy at the Navalissa. Jatkokoulu, ja Daniel Dombrowski, Seattlen yliopiston filosofian professori, toimittaja, Prosessitutkimukset. Jäljellä olevat päivät jokainen osallistuja on vastuussa tietystä tekstistä ja/tai näkökulmasta tai esittelee paperin Whiteheadista tai Berdyaevista ja auttaa johtamaan tätä keskustelun osaa.
xxx/ellauri312.html on line 516: Richard Rorty syntyi 1931 ja kuoli 2007 75-vuotiaana haimasyöpään Palo Altossa. Siitä tuli vähitellen yhä idealistisempi ja se alkoi kallistua uskontoon ukkoikäisenä. Merkittäviä ideoita sillä oli postifilosofia, ironismi, lopullinen sanasto, epistemologinen biheiviorismi, antirepresentationalismi, antifoundationalismi, reformistinen vasemmisto (toisin kuin kulttuurivasemmisto), kehittävä filosofia (toisin kuin systemaattinen filosofia), sentimentaalisuus ihmisoikeuksien perustana.
xxx/ellauri320.html on line 121: Adleriin vaikuttivat filosofi Hans Vaihingerin ikään kuin filosofia ja Dostojevskin ikään kuin kirjallisuus. Vielä Wienin psykoanalyyttisen seuran jäsenenä hän kehitti teorian orgaanisesta alemmuus- ja kompensaatiosta, joka oli prototyyppi hänen myöhemmälle kääntymiselleen kristinuskosta fenomenologiaan ja hänen kuuluisan käsitteensä, alemmuuskompleksin, kehitykselle.
xxx/ellauri320.html on line 123: Adleriin vaikuttivat myös Immanuel Kantin, Friedrich Nietzschen, Rudolf Virchowin ja valtiomies Jan Smutsin (joka loi termin "holismi" kuvaamaan alkoholismin katkaisuhoitoa) filosofiat.
xxx/ellauri329.html on line 226: Elokuvassa "Natasha" David Bezmozgis vangitsee kahden häpyhuulen väliin jääneet Venäjän juutalaiset. Omituisen häiritsevä, hetkittäin koominen ja petollisen yksinkertainen elokuva kertoo 16-vuotiaan laiskailijan, filosofiaa sylkivän, osa-aikaisen huumekauppiaan Mark Bermanin (Alex Ozerov) nussiretkistä, jonka äiti on kutsunut miehittämään Natashan (Sasha K) . Gordon), kultaa kaivavan naisen (Aya Tatyana Stolnits) levoton 14-vuotias tytär, joka on menossa naimisiin Markin onnettoman sedän kanssa. Äiti ja tytär, joiden suhde on täynnä ristiriitaa, ovat juuri saapuneet Venäjältä.
xxx/ellauri329.html on line 238: Omituisen häiritsevä, hetkittäin koominen ja petollisen yksinkertainen elokuva kertoo 16-vuotiaan laiskailijan, filosofiaa sylkivän, osa-aikaisen huumekauppiaan Mark Bermanin (Alex Ozerov), jonka äiti on kutsunut miehittämään Natashan (Sasha K) . Gordon), kultaa kaivavan naisen (Aya Tatyana Stolnits) levoton 14-vuotias tytär, joka on menossa naimisiin Markin onnettoman sedän kanssa. Äiti ja tytär, joiden suhde on täynnä ristiriitaa, ovat juuri saapuneet Venäjältä.
xxx/ellauri337.html on line 193: Stein aloitti opiskelunsa Breslaun yliopistossa, missä hän opiskeli psykologiaa, saksaa ja historiaa. Hän kuitenkin kiinnostui tieteenfilosofiasta, ja hän lähti vuonna 1913 Göttingenin yliopistoon opiskelemaan fenomenologiaa juutalaisen Edmund Husserlin alaisuudessa. Stein seurasi Husserlia Freiburgin yliopistoon tämän pyynnöstä. Siellä Stein väitteli vuonna 1916 tohtoriksi. Tämän jälkeen hän alkoi työskennellä Husserlin apulaisena. Hän valmisteli tehtävässään käsikirjoituksia julkaisuja varten.
xxx/ellauri337.html on line 196: Stein jätti kääntymyksensä jälkeen Husserlin kuin nallin kalliolle ja ryhtyi opettajaksi dominikaanien ylläpitämässä speyeriläisessä tyttökoulussa. Hän opetti siellä vuoteen 1932 asti ja tutustui siellä myös katoliseen filosofiaan. Hän muun muassa käänsi Tuomas Akvinolaisen teoksen De alternativa veritate.
xxx/ellauri337.html on line 198: Stein aloitti vuonna 1932 Münsterissä pedagogisen instituutin opettajana, mutta hän menetti seuraavana vuonna opetusoikeutensa Saksan antisemitististen lakien takia. Vuonna 1934 Stein liittyi karmeliittain sääntökuntaan ja otti uudeksi nimekseen Teresa Benedicta a Cruce (Ristin siunaama Teresa) Ávilan Teresan mukaan. Kölniläisessä luostarissa Stein kirjoitti metafyysisen teoksensa Endliches und ewiges Sein, jossa hän pyrki yhdistämään Tuomas Akvinolaisen ja Husserlin filosofiat. Kansallissosialistien aiheuttaman uhan takia hänet siirrettiin vuonna 1938 Echtin luostariin Alankomaihin, missä hän kirjoitti merkittävän fenomenologisen tutkimuksen Ristin siunaamasta Johanneksesta.
xxx/ellauri337.html on line 259: Edmund Gustav Albrecht Husserl (8. huhtikuuta 1859 Proßnitz – 26. huhtikuuta 1938 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi ja fenomenologian perustaja. Hänen filosofiansa asettui aikansa positivismia vastaan ja pyrki osoittamaan, että jokaisen objektin ja objektiiviseksi ajatellun tason takaa löytyy subjektiivinen aktiviteetti. Fenomenologian lisäksi Husserl tunnetaan psykologismin kritiikistään.
xxx/ellauri337.html on line 265: Maurice Merleau-Ponty (14. maaliskuuta 1908 Rochefort-sur-Mer, Charente-Maritime – 3. toukokuuta 1961 Pariisi) oli ranskalainen fenomenologisen koulukunnan filosofi, jonka filosofian keskeisinä teemoina ovat muun muassa ruumiillisuus ja havainto. Merleau-Ponty on saanut ajatteluunsa vaikutteita erityisesti Edmund Husserlin ja Henri Bergsonin ajatuksista, mutta erityisesti Merleau-Pontyn päätyönä pidetyssä teoksessa Phénomenologie de la Perception (1945) yhtenä olennaisena teemana toimii myös 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Saksassa kehittynyt gestalt- eli hahmopsykologia. Merleau-Ponty teki uransa alkuvaiheissa paljon yhteistyötä Jean-Paul Sartren kanssa, mutta heidän suhteensa päätyi myöhemmin poliittisista syistä välirikkoon. Mauri oli jiipeetä kovempi stalinisti Korean sodan aikana.
xxx/ellauri337.html on line 267: Merleau-Ponty on ankara kartesiolaisen filosofian vastustaja. Merleau-Pontyn mukaan kartesiolainen jako ruumiiseen ja sieluun – ja sitä seurannut havaitsemisen käsittäminen joko passiiviseksi empirismiksi tai itseensä käpertyneeksi intellektualismiksi – on virheellinen ja siitä tulee pyrkiä eroon. Merleau-Ponty hylkää jaon mieleen ja ruumiiseen ja esittää ihmisen ykseytenä, kuitenkaan palauttamatta ihmistä kumpaankaan substanssiin.
xxx/ellauri337.html on line 269: Opiskeluaikoinaan Norssissa Merleau-Ponty tutustui häntä kolme vuotta vanhempaan Jean-Paul Sartreen, josta myöhemmin oli tuleva hänen ystävänsä, työtoverinsa ja kiistakumppaninsa. Ennen varsinaista tuottavaa kauttaan, Merleau-Ponty työskenteli 1930-luvulla filosofian opettajana, minkä yhteydessä hän tutustui Claude Lévi-Straussiin ja Simone de Beauvoiriin, ja perehtyi G. W. F. Hegelin Hengen fenomenologiaan ja vuosikymmenen lopulla myös Edmund Husserlin kirjoituksiin – jotka tekivät häneen kaikista suurimman vaikutuksen.
xxx/ellauri337.html on line 275: Merleau-Pontyn filosofian keskeisimpänä ongelmana on ihminen ja hänen suhteensa maailmaan. Tyypillistä solipsististä höpsismiä.
xxx/ellauri337.html on line 279: Pontyn miälestä apinan kaikki toiminta on intentionaalista, eikä intentionaalisuus rajoitu ainoastaan mentaalisiin toimintoihin, ihminen on intentionaalinen myös vyön alapuolelta. Ruumiillista intentionaalisuutta pidetäänkin usein Merleau-Pontyn filosofian tärkeimpänä antina. Kyrpä koskee kuumaa floiskaa ihan tarkoituxella. Erittäin vaikeaselkoisessa myöhäisfilosofiassaan Merleau-Ponty pyrkii irti kaikista niistä kartesiolaisuuden rippeistä, joita hänen varhaisempaan filosofiaansa oli vielä jäänyt. Hän siirtyy puhumaan näköhavainnon sijasta kosketuksesta, ja siitä, kuinka apina nussivana oliona on "yhteenkietoutunut" kuin käärmeiden pesä.
xxx/ellauri354.html on line 556: Vuonna 2006 juutalaisen lain ja normien komitea mukautti joukon vastauksia, jotka käsittelivät Niddahin roolia konservatiivisessa juutalaisessa, naisesta kuukautisten aikana, ja jota tarkasteltiin suhteessa temppeliin liittyvien käsitteiden rooliin. rituaalista puhtautta nykyajan juutalaisuudessa. Eräässä komitean enemmistön hyväksymässä vastauksessa katsottiin, että temppeliin pääsyn kannalta merkitykselliset rituaalisen puhtauden käsitteet eivät enää sovellu nykyajan juutalaisuuteen, ja hyväksyi ehdotuksen muuttaa käsite " perheen puhtaus " sanaksi "perheen pyhyys" ja selittää jatkuvaa niddan noudattaminen eri perusteella kuin jatkuvuus temppelin käytäntöjen kanssa. Toisessa vastauksessa, jonka myös komitean enemmistö hyväksyi, vaadittiin säilyttämään olemassa olevat huomiot, terminologia ja perustelut ja katsottiin, että näillä temppeliin liittyvillä havainnoilla ja käsitteillä oli edelleen nykyaikainen vaikutus ja merkitys. Näin ollen, konservatiivisen juutalaisuuden moniarvoisuusfilosofian mukaisesti, molemmat näkemykset temppeliin liittyvien rituaalisen puhtauden käsitteiden jatkuvasta merkityksestä ovat sallittuja konservatiivisia näkemyksiä. Motsäger jag mig? Gott, jag motsäger mig. Jag rymmer mångfalder.
xxx/ellauri356.html on line 42: Naisfilosofia vaan meemittää näitä seuraamuxia: pitkäkestoisia sitoumuxia ei tarvita ilman toukkia. Yli puolet porukoista asuu yxin yxiöissä. Yli puolet japsuista on yli kasikymppisiä. Haikarako? sen tulosta me päätämme ize. Enemmistö taitaa päättää että ei.
xxx/ellauri356.html on line 96: Hélène Cixous (s. 5. kesäkuuta 1937 Oran, Ranskan Algeria) on ranskalainen filosofi, feministi, kirjailija, runoilija ja kirjallisuuskriitikko. Hänen laaja tuotantonsa käsittää yli kahdeksankymmentä teosta näytelmä- ja romaanikirjallisuudesta filosofiaan, runouteen ja esseistiikkaan. Häntä pidetään yhtenä jälkistrukturalistisen feministisen teorian perustajista Luce Irigarayn ja Julia Kristevan ohella.
xxx/ellauri356.html on line 148: Hänestä tuli tunnettu ja vaikutusvaltainen julkisuuden henkilö, koska hänen lähestymistapansa filosofiaan ja hänen työnsä pahamaineinen välinpitämättömyys tekivät hänestä kiistanalaisen. Hänellä todettiin vuonna 2003 haimasyöpä, johon hän kuoli 8. lokakuuta 2004. Tais happo maistua.
xxx/ellauri356.html on line 154: Vuonna 2003 Derrida julkaisi saksalaisen Jürgen Habermasin kanssa kirjan, jossa nämä monissa asioissa erimieliset filosofit hahmottelevat maailmaa ja filosofiaa terrorin aikakaudella. Mahtoi olla aikamoista löpinää.
xxx/ellauri356.html on line 161: Tänä aikana hän löysi myös filosofeja ja kirjailijoita, kuten Jean-Jacques Rousseau, Friedrich Nietzsche, André Gide ja Albert Camus, ja aloitti päiväkirjan kirjoittamisen. Vuosina 1947-1948 hän luki Bergsonia ja Sartrea filosofian luokassa Gautier-lukiossa Algerissa. Vuonna 1948 hän ilmoittautui korkeampaan kirjallisuuteen Bugeaud-lukioon, jossa hän sai vaikutteita Kierkegaardin ja Heideggerin lukemisesta. Tyyten spedejä.
xxx/ellauri356.html on line 164: Hänen filosofiansa professori Étienne Borne havaitsi, että hänen väitöskirjansa olivat "plotinilaisia". Hän astui - kahden epäonnistumisen jälkeen - École Normale Supérieure -kouluun Pariisissa vuonna 1952. Siellä hän tapasi Louis Althusserin, joka oli silloin apulaisvalmentaja. Derrida kampanjoi äärivasemmistoryhmissä ilman kommunismia. Eihän siitä mitään tullut niillä eväillä.
xxx/ellauri356.html on line 166: Saatuaan kirjeen tutkinnon Pariisin kirjallisuustieteellisessä tiedekunnassa hän lähti Husserlin arkistoon Louvainiin vuosina 1953-1954. Hän suoritti filosofian tutkinnon väitöskirjalla aiheesta Genesis-ongelma Husserlin filosofiassa Jean Hyppoliten, Tran Duc Thaon ja Jean Cavaillèsin teosten vaikutuksesta. Hän seurasi Michel Foucault'n kursseja.
xxx/ellauri356.html on line 171: Saavutettuaan neljännentoista sijan vuoden 1956 filosofian yhdistämiskilpailussa epäonnistuttuaan vuonna 1955 hän meni Harvardin yliopistoon erikoistarkastajaksi. Suoritti intin alakoulun opettajana Algeriassa sodan aikana. Mun ikäisenä, sai varmaan lykkäystä.
xxx/ellauri356.html on line 175: Hänet nimitettiin filosofian historian apulaisprofessoriksi École normale supérieureen Althusserin ja Jean Hyppoliten suosituksesta. Hän jatkoi tässä tehtävässä kaksikymmentä vuotta.
xxx/ellauri356.html on line 179: Vuonna 1975 hänestä tuli vieraileva professori Yalen yliopistossa ja sitten Cornellin yliopistossa nimellä " Andrew Dickson White Professor-at-Large". Hän on filosofian, ranskan ja vertailevan kirjallisuuden arvostettu professori Kalifornian yliopistossa Irvinessä (Yhdysvallat) vuodesta 1986. Hän oli "kulttuurisankari" Yhdysvalloissa. Literary Magazinen Jean -Louis Huen mukaan hän sai kunniatohtorin arvon 21 kertaa useista yliopistoista. Derrida julisti ennen kuolemaansa L'Humanité -sanomalehdelle : "En ole koskaan oleskellut pitkiä aikoja Yhdysvalloissa, suurin osa ajastani ei vietä siellä. Siitä huolimatta työni vastaanotto siellä oli todella anteliaampaa, tarkkaavaisempaa, kohtasin vähemmän sensuuria, tiesulkuja ja konflikteja kuin Ranskassa.»
xxx/ellauri356.html on line 193: Absolutisoimalla poissaolo tai tekemällä siitä kaiken, mihkä uskomme, filosofia soveltuu negatiivisille teologioille ja siten erään uskonnollisuuden muodon palauttamiselle filosofiaan, varoittelee syystä joku muu.
xxx/ellauri356.html on line 195: Siten différance on "käsittelemätön käsite", joka pakenee kaikkia tiedon luokkia, mutta löytyy niiden lähteestä, sillä tavalla, jolla mystiikan jumala tai uusplatoninen jumala on sanoinkuvaamaton, koska "olemisen tuolla puolen". No justiinsa juu. Derridalla on vaikean kirjoittajan maine, joka on vaativa lukijaltaan, jopa filosofeilta. Hänen tyylinsä on tiivis, hän käyttää lukuisia sanaleikkejä ja pitää hämäristä viittauksista. Sen lukeminen, joka on usein hämmentävää ja vaatii lukuisia uudelleenlukuja, paljastaa avauksia filosofian tulevaisuudesta, jos siltä alkaa tuntua. Tai sitten ei. Jäbä pitäisi työntää takas sinne ja dekonstruoida uudestaan.
xxx/ellauri356.html on line 204: Himskatti mikä sekopää. Hän on yksi merkittävimmistä poststrukturalismiin ja postmoderniin filosofiaan liittyvistä hahmoista, vaikka hän etääntyi poststrukturalismista ja kielsi sanan "postmoderni".
xxx/ellauri356.html on line 206: Yleisemmin Derridan kehittämän jäljityksen käsite mahdollistaa nykyisyyden, täyden tietoisuuden, sellaisenaan (johon filosofia on aina uskonut ja johon se luottaa) auktoriteetin haastamisen tietyllä tavalla (dekonstruktio), on näät perustettu olemuksen auktoriteetti, transsendenttisen merkitsevän auktoriteetti jne. ( s. 27).
xxx/ellauri356.html on line 209: Derrida oli filosofi, jonka suurin osa analyyttisestä filosofiasta hylkäsi.
xxx/ellauri356.html on line 214: Aika pahasti Jacky ryttäsi myös vaimon spesialiteettia eli Freudin oppia. Jacques Derrida ehti kynäillä yli kahdeksankymmentä kirjaa. Vuodesta 1972 lähtien Derrida tuotti keskimäärin enemmän kuin yhden kirjan vuodessa. Derrida piti itseään historioitsijana. What a joke. Chileläinem historioizija ja Heideggerin kerta-opiskelija Farías tunnetaan parhaiten kiistellystä kirjastaan ​​Heidegger and Nazism (1987), jossa todettiin, että Heideggerin filosofia on luonnostaan ​​fasistinen. Derrida vastasi Faríasille kädenheilautuxella. Hän kutsui Faríasia heikoksi Heideggerin ajatusten lukijaksi ja lisäsi, että suuri osa Faríasin ja hänen kannattajiensa uutena mainitsemista todisteista oli jo pitkään ollut tiedossa filosofisessa yhteisössä. Juu nazihan se tunnetusti oli ja deutscher Geistin kannustaja, entä sitten? Vastavetona Derrida tulkitsee kohtia Raamatusta, erityisesti Abrahamista ja Iisakin uhrista, sekä Søren Kierkegaardin teoksesta Pelko ja vapina Las Vegasissa.
xxx/ellauri356.html on line 218: 2000-luvulle asti Derridan sepustuxet säilyttivät suuren akateemisen vaikutuksen kaikkialla Yhdysvalloissa, Manner-Euroopassa, Etelä-Amerikassa ja kaikissa maissa, joissa mannermainen filosofia on ollut hallitseva. Anglosfäärissä siiheen viittaavat enää naistutkijat ja kirjallisuustieteilijät.
xxx/ellauri356.html on line 650: Souad aloitti haastattelut sekalaisen monikulttuurisen analyyttisen psykoterapiaryhmän kanssa provosoimalla sanomalla, että hän oli "tieteellinen mieli", vahva matematiikassa ja fysiikassa-kemiassa, mutta että "vain Allah puhui totuutta ja pystyi ymmärtämään häntä". Kirjallisuus "ei merkinnyt hänelle mitään" ja hän "vihasi ranskan ja filosofian tunteja", jotka hän "ohitti niin paljon kuin mahdollista". Mutta Souad nautti tarinansa kertomisesta, joukkueen kanssa pelaamisesta kuin uuden sekoittuneen perheen kanssa, nauramisesta muiden kanssa ja itselleen. Yhteyden palauttaminen ranskan kanssa; kesyttää hänen tuhoisia impulssejaan ja kärsimyksiään kielellä. Muut teini-ikäiset osallistuivat ryhmän mukana kirjoitus- ja teatterityöpajoihin. Souad lainasi heiltä ranskaksi käännettyjen arabialaisten runojen kirjan. Hän ohittaa ranskan oppitunteja vähemmän. Ja hän puki farkut takaisin jalkaan. Mikä voitto länkkäriydelle! (Mixi Ranskaan kotoutuxen symboli on joku rapakontakaisen maanviljelijän työhaalari? Sanos se.)
xxx/ellauri357.html on line 64: Luurankomaisen laiha rokonarpinen Hannu Sivenius oli 70-luvun alussa muistaaxeni kova kommari, lie sekin sittemmin kääntänyt takkinsa. Heideggerin kansallissosialistinen seikkailu ja siihen liittyvät yleiset kysymykset ajattelijan vastuusta ovatkin tavan takaa puhuttaneet yleistä kulttuurista keskustelua Suomessa. Kysymys on vaikea ja vailla valmista vastausta, mutta varmaa on, ettei tämä tahra Heideggerin henkilöhistoriassa vähennä hänen ajatteluunsa kohdistuvaa kiinnostusta tai halua etsiä sitä, mikä tuossa ajattelussa on kestävää ja Heideggerin omat mahdolliset puutteet ylittävää. Tarmo Kunnas totesi ilahtuneena 2004, että Heidegger on ”lopultakin tullut uskottavaksi ajattelijaksi maassamme”. Näyttääkin todella hieman paradoksaalisesti siltä, että siinä missä perinteinen ”heideggerilaisuus” on vanhoilla kanta-alueillaan Saksassa ja Ranskassa jonkinlaisessa laskusuhdanteessa, elävät fenomenologia ja mannermainen filosofia ”kukoistuskauttaan” perinteisesti analyyttisissä filosofisissa kulttuureissa, erityisesti Yhdysvalloissa ja Pohjoismaissa. Nazismi alkoi trendata anglosaxi länkkäreissä 9/11 insidentin perästä. Uusi viholliskuva, kokardittomat etniset rättipää terroristit, korvas entiset nukkavierut koppalakkiset. Ei koppalakeissa oikeastaan olekaan mitään vikaa. Niiden takana leviää länttä ja Eurooppaa, varjelen vartija sitä.
xxx/ellauri357.html on line 70: Minkkisen oikeusfilosofian alan väitöskirja on radikaali irtiotto Suomessa hegemonisen aseman saavuttaneesta
xxx/ellauri357.html on line 72: oikeudesta, vaan pyrkii tekemään oikeutta filosofialle!
xxx/ellauri357.html on line 76: Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa filosofiaa opetti Hannu Sivenius. 1980-luvun puolessa välissä muutama nuori ja innostunut tutkija – olimme pääasiassa juristeja – lähestyi Hannua. Halusimme perustaa nykyfilosofiaan erikoistuneen lukupiirin. Hannun innostuttua asiasta ryhmään tuli muita suuresti arvostamiani tutkijoita (mm. Pia Sivenius, Sami Santanen ja Merja Hintsa), ja tänään lukupiirinä aloittanut ryhmä tunnetaan Helsingin Lacan-piirinä. Ystäväni Lacan-piirissä ovat filosofian opettajiani. Ennen kaikkea piirissä mukana oleminen on opettanut hyvän tavan lukea ja tehdä työtä.
xxx/ellauri357.html on line 79: klassillisesta filologiasta teoreettiseen filosofiaan. Aloitin opinnot syksyllä 1992. Esa Saarinen toivotti
xxx/ellauri357.html on line 81: filosofiaa laitoksella harjoitetaan. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tutor-ryhmässämme oli mukana muuan Pekka
xxx/ellauri357.html on line 82: Himanen, joka taisi jo hahmotella väitöskirjaansa. Mieleeni ovat jääneet Mikko Yrjönsuuren filosofian
xxx/ellauri357.html on line 85: Novelli on Kivisen kestävin panos suomalaiseen filosofiaan. Filosofiaa olin tosin opiskellut jo edellisenä vuonna oikeustieteellisessä tiedekunnassa, jossa oli vielä tuolloin filosofian lehtorin virka. Sitä hoiti Hannu Sivenius. Hänen kurssinsa Chaïm Perelmanin argumentaatioteoriasta oli ensimmäinen luento, jolle olen yliopistossa osallistunut. Suuri osa juristiopiskelijoista suhtautui pakollisiin filosofian opintoihin turhautuneesti tai halveksien. Minuun kurssi jätti jälkensä. Työni tiennäyttäjinä viittilöivät Kevät Nousiainen ja Syxy Räsänen.
xxx/ellauri357.html on line 90: Tärkeä voimahahmo mannermaisen filosofian piirissä on Helsingissä ollut myös 1980- ja 1990-luvuilla käytännöllisen filosofian laitoksella opettanut Hannu Sivenius (s. 1949), joka on myös suomentanut Heideggerin Taideteoksen alkuperän (1995). Sivenius käsitteli ja esitteli monia Suomessa huonosti tunnettuja mannermaisia virtauksia, erityisesti Derridan dekonstruktiota ja lacanilaista psykoanalyysiä, ja tältä pohjalta syntynyt Helsingin Lacan-piiri muodostui mannermaisesta ajattelusta kiinnostuneiden vapaamuotoiseksi yhteenliittymäksi Helsingissä. (Tästä ks. Aula & Hirvonen & Santanen (toim.) 1999.) Lacan-piirin toimesta ja myötävaikutuksesta Helsinkiin on myös kutsuttu luennoimaan ja esitelmöimään useita mannermaisen filosofian kansainvälisiä huippunimiä.
xxx/ellauri357.html on line 92: Helsingin yliopiston filosofian laitoksella mannermainen filosofia on kokenut asteittaisen renessanssin 1980-luvulta alkaen. Eräät analyyttisestikin virittyneet ajattelijat, kuten Jaakko Hintikka ja Raimo Tuomela, ovat osoittaneet jonkinasteista kiinnostusta Heideggerin filosofiaan. 1980-luvun alussa Hintikan oppilas, formaalisen logiikan alalta vuonna 1977 väitellyt Esa Saarinen (s. 1953), kiinnostui erityisesti Sartren eksistentialismista ja piti tähän liittyen useita innostavia kursseja. Innostavaa ja vaikutusvaltaista opetusta ja ohjausta fenomenologian alalla ovat antaneet myös Sara Heinämaa, joka väitteli vuonna 1996 Merleau-Pontyn ja de Beauvoirin ruumiinfenomenologiasta, ja Juha Himanka, jonka vuonna 2000 valmistunut väitöskirja Phenomenology and Reduction käsitteli fenomenologisen reduktion kysymystä niin Husserlin kuin Heideggerinkin pohjalta.
xxx/ellauri357.html on line 172: Plötinöksen filosofia on luonteeltaan hyvinkin uskonnollinen, ja sitä lisää entisestään hänen käsitteensä ”ekstaattisesta yhtymisestä” Yhteen (se 1 paikka?). Porfyrios sanoo, että Plötinös saavutti tällaisen ”yhtymisen” useita kertoja sinä aikana kun hän tunsi hänet, kammiosta kuuluneista voihkeista ja ähinöistä päätellen.
xxx/ellauri357.html on line 295: Tässä viimeisessä tapauksessa ohjaaminen on filosofian kaksinkertainen tehtävä tämä alempi sielu kohti korkeampaa, agenttia, ja paitsi siltä osin kuin konjunktio on ehdottoman välttämätön agentin katkaisemiseksi instrumentista, ruumiin, jotta sen ei tarvitse ikuisesti olla sen päällä tai tämän kautta huonompi.
xxx/ellauri357.html on line 426: Toisin kuin Blaken, byzzöttäjän mielestä Plato oli ihan huippua. Siitäkin jo voi päätellä että jätkä oli syvältä. Kaveri kiitteli erityisesti krekujen homostelua. Oli takuulla ihan silmitön narsisti. Percy nautti elämästä naisten ympäröimänä: ensin sisaret, sitten vaimo 1 Harriet ja sen sisko Eliza, sitten Mary Frankenstein ja sen sisarpuoli Jane, sit 1 Teresa, kunnes Percy hukkui kaikexi onnexi Italian biitsillä 1822. Vizi mikä päkäpää. Empsychidionissa Persy käy nää kaikki hoidot vielä läpitte. Kaikki anglosaxi romantikkomiehet: Blake, Wordsworth, Coleridge, Keats, Byron, Shelley, luuli olevansa jotain luomakunnan kingejä. Kavereille se ainut oikea tuntuu olevan minä ize, jota taajaan vaihtuvat panopuut vaan täydentää. Länkkärimiesajattelijoilla on ollut taipumus mieltää järki, henki, aktiivisuus, filosofia ja kulttuuri ylemmixi, miehekkäixi elementeixi ja tunne, materia, passiivisuus, intuitio ja luonto alemmixi, naismaisixi elementeixi. Erit. Plätö, Pekoni ja Hegel oli näillä linjoilla. Pekoni sentään kexi pakastekanan. Romanttiset miehet koitti omia naistenkin alemman kenttäpuoliskon tunteellisille setämiehille, kuin FBI-agentti Siili Booth.
xxx/ellauri358.html on line 97: Romantiikan käynnisti teollisuusporvariston ja työväenluokan uudet lisääntymistavat. Nyt romantiikka on pois muodista kun proletaareja ei enää tarvi kylvää enempää. Ne pörräävät kuin kuhnurit varakkaiden pesän ulkopuolella eikä saa tehdä enää jälkeläisiä. Siinä sosiaalinen tilaus feminismille ja Eevan lapsettomia irtosuhteita kannustavalle rakkausfilosofialle.
xxx/ellauri358.html on line 265: Siitinelämä ei ole muuta elämää kummempaa, sekin on vaan aktiviteetti, siis izetarkoitus. Tämä on Eevan opetus, plus se, ettei päämäärä ole tärkeää vaan liike (Bernstein). Liike-elämäkin menee aina vaan eteenpäin, optimistisesti kohti luovaa tuhoa. Just niinkö existentialismi on talousliberalismin filosofia, tää Eevan etiikka on lisääntymättömyyteen ja keskinäiseen runkkauxeen tyytyväisen laissez faire neoproletaarin yxinyrittäjän etiikka. Pääasia on että rakastavaiset tulevat myös ize jatkuvasti. Näin on rakkaus taas valjastettu markkinoiden palveluxeen, mutta tällä kertaa vapaiden. Miten huima, haasteellinen tie!
xxx/ellauri363.html on line 80: Nazi-Heideggerin vaikutuksesta Gadamer irtautui Jakkoh-Hintikan uuskantilaisuudesta. Kantilaiset on idealistiagnostikkoja: voi tuolla joku todellisuus olla takana muttei siitä saada tietoa, kun oma pää on edessä. Heideggerille tekemänsä habilitaatioväitöskirjan Interpretation des Platonischen Philebos hyväksymisen jälkeen Gadamer nimitettiin vuonna 1929 Privatdozentiksi Marburgin yliopistoon. Vuonna 1939 hän sai ensimmäisen filosofian professuurinsa Leipzigin yliopistosta. Filebos on huumoritonta vanhusplatonismia siitä onko kivempi syödä sängyssä struudeleita vaiko pohtia. Hannu-Jori on Platon kanssa yhtä mieltä että vähän pitää olla kumpaakin. Mukavinta on järjestää fellow hermeneuttien kaa truth happeningeja nauttien kauniista taide-elämyxistä.
xxx/ellauri363.html on line 98: Lisäksi Gadamer kirjoitti paljon runoudesta ja sen suhteesta filosofiaan. Kirjoittikinko se runoja?
xxx/ellauri363.html on line 99: Stanfordin porukoiden mielestä Hans-Georg Gadamer on ratkaiseva hahmo 1900-luvun hermeneutiikan kehityksessä – lähes varmasti syrjäyttäen vaikutuksen ja maineen suhteen muut johtavat hahmot, mukaan lukien Paul "freedom fry" Ricoeur. "Nazi" Heideggerin filosofia vaikutti Hannu-Joriin syvästi ( huolimatta siitä, että Heidegger hylkäsi hermeneutin myöhemmässä ajattelussaan).
xxx/ellauri363.html on line 101: Gadamerin työn voidaan nähdä keskittyneenä neljälle pääalueelle: ensimmäinen ja selvästi vaikuttavin on filosofisen hermeneutiikan kehittäminen ja jalostaminen; toinen on dialogi filosofian sisällä ja filosofian historian sisällä erityisesti Platonin ja Aristoteleen, mutta myös Hegelin ja Heideggerin välillä; kolmas on koukuttuminen kirjallisuuteen, erityisesti runouteen, ja taiteeseen; ja neljäs on se, mitä Gadamer itse kutsuu "käytännön filosofiaksi" (Gadamer 2001, 78–85), joka kattaa E.Saarisen elämäntyön tavoin kaikki nykyajan poliittiset ja eettiset kysymykset.
xxx/ellauri363.html on line 115: Gadamer vastustaa nimenomaisesti marxilais-hegeliläistä "rektumfilosofiaa", joka tähtää juuri sellaiseen loppuunsaattamiseen ja läpinäkyvyyteen.
xxx/ellauri363.html on line 133: Käytännön filosofian puolella Gadamer oli innostunut tuulettamaan monia konkreettisia ajankohtaisia kysymyksiä. Keskeinen huolenaihe monissa Gadamerin esseissä on Euroopan ja eurooppalaisen kulttuurin rooli nykymaailmassa – mikä oli Gadamerille erityisen kiireellistä Saksan yhdistymisen ja Euroopan Yhteisön laajentumisen myötä. Harppisaku Gadamerista tuli kova länkkäri! Tervetuloa länteen Andrei! Gadamerin työtä on myös sovellettu, joskaan ei kiistattomasti, feminismissä ja nykyajan rotuteoriassa. Rotuennakkoluulot ovat pysyvintä Hannu-Joria.
xxx/ellauri363.html on line 573: elämänfilosofian alaksi, johon estetiikan ohella kuului etiikka, pedagogiikka ja uskonnonfilosofia.
xxx/ellauri363.html on line 582: tunnistamisen. Taiteen rooli tässä esteettis-eettisessä kasvatusfilosofiassa oli sen kyky
xxx/ellauri363.html on line 658: Bentham määritteli filosofiansa "perusaksiomaksi " periaatteen, jonka mukaan "suurimman joukon suurin onni on oikean ja väärän mitta". Onpa keskiluokkainen töräys!
xxx/ellauri363.html on line 661: Bentham oli harvinainen päähenkilö filosofian historiassa kannattamassa yhtä aikaa psykologista egoismia ja ateismia. Psykologinen egoismi on näkemys, jonka mukaan ihmisiä motivoi aina oma edun tavoittelu ja itsekkyys, jopa sellaisissakin, jotka näyttävät olevan altruismia. Se väittää, että kun ihmiset päättävät auttaa muita, he tekevät niin viime kädessä henkilökohtaisten etujen vuoksi, joita he itse odottavat saavansa siitä suoraan tai epäsuorasti. Tunnetuimpia psykologisia egoisteja ovat Sextus Empiricus, Pierre Bayle ja Bernard Mandeville. Oman sydämen täyteydestä Jerryn suu puhui.
xxx/ellauri363.html on line 667: Hänestä tuli johtava angloamerikkalaisen oikeusfilosofian teoreetikko ja porvarillinen radikaali, jonka ideat vaikuttivat hyvinvointipolitiikan kehitykseen. Hän kannatti yksilön ja taloudellisia vapauksia, kirkon ja valtion erottamista, sananvapautta, naisten yhtäläisiä oikeuksia, oikeutta avioeroon ja (julkaisemattomassa esseessä) homoseksuaalisten tekojen dekriminalisointia. Hän vaati orjuuden, kuolemanrangaistuksen ja fyysisen rangaistuksen, mukaan lukien lasten, poistamista. Hänestä on tullut myös varhainen eläinten oikeuksien puolustaja. Vaikka hän kannatti vahvasti yksilöiden laillisten oikeuksien laajentamista, hän vastusti ajatusta luonnonlaeista ja luonnollisista oikeuksista (joita molempia pidetään "jumalaisina" tai "Jumalan antamina"). alkuperä), kutsuen niitä "hölynpölyksi paalujen päällä". Bentham kritisoi myös terävästi juridisia fiktioita (a family of hypothetical figures in anglo-saxon law including: the "right-thinking member of society", the "officious bystander", the "reasonable parent", the "reasonable landlord", the "fair-minded and informed observer", the "person having ordinary skill in the art" in patent law, and stretching back to Roman jurists, the figure of the bonus pater familias, all used to define legal standards).
xxx/ellauri363.html on line 717: Saksalainen filosofi Wilhelm Dilthey (1833–1911) on yksi modernin tai ainakin filosofisen hermeneutiikan perustajista. Hän on tärkeä välittäjä siinä henkitieteiden tiedollista perustaa tutkivassa filosofian traditiossa, jonka ensimmäisiä edustajia olivat Friedrich Schleiermacher (1768–1834) ja Johann Gustav Droysen (1808–1884), ja jota Filthy Diltheyn jälkeen 1900-luvulla kehittivät edelleen Martin "nazi" Heidegger (1889–1976), Hans-Georg "humanisti vastoin isän toiveita" Gadamer (1900–2002) ja Paul "ranu" Ricoeur (1913–2005). Dilthey kutsui filosofista projektiaan terveen järjen kritiikiksi. Hän katsoi, että Immanuel Kantin kriittinen filosofia (ks. "Kant: Puhtaan järjen kritiikki") ei antanut vastausta historiallisten tieteiden tiedollisiin ongelmiin, ja halusi siksi täydentää Kantin filosofiaa erityisesti kokemuksen transvestiittisten ehtojen osalta.
xxx/ellauri363.html on line 719: Dilthey ilmoitti jo vuonna 1860 aikovansa kirjoittaa uuden puhtaan järjen kritiikin, joka perustuisi historiallis-kielitieteellisen osaston maailmankatsomukselle. Transufilosofia säilyi Diltheyn käsitteellisenä viitekehyksenä läpi hänen filosofisen uransa, ei se siitä päässyt eroon enempää kuin rupikonna täplistä. Hänen filosofinen projektinsa kesti yli viisikymmentä vuotta, mutta mitään valmista historiallisen järjen kritiikistä hän ei saanut kirjoitetuksi. Sen sijaan historiallisen järjen kritiikki on luettavissa erilaisine kehittelyvaiheineen siinä mittavassa tuotannossa erilaisia tekeleitä, jotka hän elämänsä aikana kirjoitti. Diltheyn filosofista tuotantoa tarkasteltaessa on hyvä muistaa hänen ajatelleen – Karl Marxia mukaillen – että filosofian tehtävä ei ole selittää maailmaa vaan muuttaa sitä. No paljonpa se sai sitä muutetuxi. Tämän toiminnallisen lähtökohdan kautta myös hänen filosofinen hajanaisuutensa tulee parhaiten ymmärretyksi.
xxx/ellauri363.html on line 721: Dilthey syntyi Biebrichissä lähellä Mainzia pappisperheeseen, jossa harrastettiin paljon kulttuuria, erityisesti kirkkomusiikkia ja suositeltavaa kirjallisuutta. Teologian opinnot eivät kuitenkaan tyydyttäneet Diltheyta, ja hän vaihtoi ne filosofiaan Berliinin yliopistossa. Dilthey väitteli tohtoriksi Berliinissä 1864. Historialliset opinnot ja filosofia vieraannuttivat hänet uskonnosta. Äidilleen hän kirjoitti, että häntä riivasi tiedonjano, jota papan uskonto ei voi tyydyttää. Hänen kiinnostuksensa uskontoa kohtaan kuitenkin säilyi läpi elämän, samoin kuin jonkinlainen romantikoilta omaksuttu pantyhose maailmankatsomus. Hänen lukeneisuutensa määrä oli miltei käsittämätön, tosin ei se lukemastaan paljon muistanut. Hän kirjoitti paasauxia filosofian historiasta Spinozasta Wolffiin ja Kantiin, Schellingistä Comteen ja Schopenhaueriin, Schleiermacherista Nietzscheen. Multa puuttuu vielä muutama, ainakin Wolff ja Comte. Baselissa (eräänlainen Kouvola) hän kirjoitti suurtyötään Schleiermacherin elämäkertaa sekä tärkeitä tekeleitä kuten Goethe und die dichterische Phantasie ja merkittävään kulttuurifilosofiseen esseekokoelmaansa Das Erlebnis und die Dichtung.
xxx/ellauri363.html on line 723: Vuonna 1867 (34-vuotiaana) filthy Dilthey tapasi myös 25-vuotiaan amerikkalaisen filosofin ja psykologin William Jamesin (1842–1910), joka teki häneen suuren vaikutuksen. Dilthey ei kuitenkaan viihtynyt Baselissa vaan kaipasi Saksaan ja lähelle Berliiniä. Vuonna 1869 Dilthey nimitettiin filosofian professoriksi Kieliin pessimistisen Burckhardtin suosituksesta. Kouvolasta Ouluun. Diltheyn seuraajaksi Baseliin nimitettiin nuori lupaus Friedrich Nietzsche (1844–1900), josta oli tullut Burchardtin suosikki. Diltheyn oma suhde Nietzscheen oli kaksijakoinen. Aluksi hän kirjoitti myönteisiä arvioita tämän teoksista, mutta myöhemmin hänen suhtautumisensa muuttui hyvin kriittiseksi, huomattuaan Kielissä tulleensa pahan kerran höynäytetyxi.
xxx/ellauri363.html on line 725: Päästäxeen Berliiniin Hegelin tuoliin istumaan Filthy viimeisteli pikavauhtia valmiiksi historiallisen järjen kritiikin ensimmäisen osan ja julkaisi sen nimellä Einleitung in die Geisteswissenschaften. Joku muukin teki tälläsen hätäpaskan viranhakumielessä, julkaisi osan I eikä saanut osaa II koskaan valmiixi, kuka? Oliko se vallan "nazi" Heideggerin Sein und Zeit? On epäselvää, miksi hän vaihtoi tutkimuksensa alkuperäisen nimen vaatimattomammaksi nimeksi Johdatus hengentieteisiin, vaikka hän itse viittasi siihen aina myöhemmin nimellä Historiallisen järjen kritiikki. Kreivi Warttenburg kai varoitti. Tutkimus kaikkine puutteineen sai valitsijat vakuuttuneiksi Diltheyn kyvyistä systemaattisena filosofina (muut hakijat olivat peruuttaneet) ja hänet nimitettiin vuonna 1882 filosofian professoriksi Berliinin yliopistoon, jossa hän työskentelee tyytyväisenä vielä tänäänkin, ellei ole kuollut.
xxx/ellauri363.html on line 727: Diltheyn filosofinen projekti on niin laaja-alainen, monitasoinen ja fragmentaarinen, että siitä on vaikea saada otetta. Suoraan sanottuna vyyhdestä ei löydy päätä eikä häntääkään. Ei ole helppoa erottaa hänen omia (jos niitä oli) ja muilta omaksumia ajatuksiaan (sic). Erna kertaa possessiivisuffixit! Diltheyn sekavuuteen turhautuneet oppilaat kuzuivat häntä "mystisexi vanhaxi käppyräxi". Pääasia oli jankata, ettei luonnontieteiden tiedollisia lähtökohtia määrittävä positivistinen tieteenihanne ole sellaisenaan sovellettavissa hengentieteisiin. Comte pirulainen oli perivihollinen, niinkuin historiallis-kielitieteellisessä osastossa 70-luvulla. Ilmeisesti Wolff ei ollut paljon parempi. Hengentieteisiin tarvitaan uskonnollisempaa otetta. Nazit eivät perustaneet Filthystä, vaikka kummatkin kannustivat Herderiä. Herder vaati filosofiaan ”kopernikaanista vallankumousta”, joka asettaa ihmisen filosofisen tutkimuksen keskiöön. Dilthey pyrki erottamaan sen, mikä on sisällämme, siitä, mikä on ulkopuolellamme. (Entäpä se, joka on vuoroon sisällä vuoroon ulkona?) Diltheyn psykologian kohteeksi asettui historiallinen, yksilöllinen kokemus, itselle-oleminen, eletty kokemus ja elämä. Dilthey korostaa, että subjektiivisuus on moderni tapa tarkastella asioita.
xxx/ellauri363.html on line 733: Filosofiassa Diltheysta on jonkin verran kirjoittanut Juha Varto ja laajemmin Erna Oesch. Oeschilla on tekeillä ensimmäinen väitöskirjatasoinen tutkimus Diltheyn filosofiasta työnimeltään Empirie nicht Empirismus – Towards a Critique of Hermeneutical Reason. Väikkäri näyttää nuupahtaneen lisurixi 2018. Senjälkeen Erna on vaikuttanut Tampereella tittelillä Researcher and independent scholar. Erna hasn't posted yet.
xxx/ellauri363.html on line 754: Nuorena teini-ikäisenä toinen maailmansota vaikutti Jyrkiin syvästi. Lukion valmistumiseen asti Habermas asui Gummersbachissa Kölnin lähellä . Hänen isänsä Ernst Habermas oli Kölnin teollisuuspamppuja. Jyrki kuvaili häntä osuvasti natsien kannattajaksi ja vuodesta 1933 natsipuolueen NSDAP:n jäseneksi. Jyrki itse oli Jungvolkführer, saksalaisen Jungvolkin johtaja, joka kuului Hitlerjugendiin. Aika noloa. Hänet kasvatettiin vankkumattomassa protestanttisessa miljöössä, sillä hänen isoisänsä oli Gummersbachin seminaarin johtaja. Hän suoritti filosofian tohtorin tutkinnon Bonnissa vuonna 1954 väitöskirjalla, jossaa kirjoitettiin absoluutin ja "absoluutin" välisestä konfliktista Schellingin ajattelussa, Jakkoh-Hintikka sentään todisti jotain 2. kl logiikan ilmaisuvoimasta. Habilitaatiovaiheessa tuli riitaa Horkheimerin kanssa Frankfurtin koulussa, ja Jyrki painui iänikuiseen Marburgiin. Hannu-Jori hommasi sille henk.koht. ylim. professorin paikan Heidelbergistä. 1964 Jyrki kosti Horkheimerille potut pottuina ja vei sen tyhjentämän tuolin Frankfurtin koulussa.
xxx/ellauri376.html on line 382: Tämän ajanjakson muiden huomionarvoisten teosten joukossa on joitain tarinoita viihteestä, mukaan lukien Povest o Petre i Fevroni (1500-luvun puoliväli; "Tale of Peter and Fevroniya"). Kauppias Afanasy Nikitin kuvaa matkojaan Intiaan ja Persiaan vuosina 1466–1472 kirjassa Khozhdeniye za tri morya ("Matka kolmen meren taakse"). Silmiinpistävintä tässä ajanjaksossa on kuitenkin se, mitä ei tapahtunut: Venäjä ei kokenut kolonialismin onnea vielä renessanssiaikana ja se eristyi sixi melkoisesti lännestä. Koska mikään ei muistuttanut länsimaista maallista kirjallisuutta, filosofiaa tai tiedettä, se pysyi huomattavana maana lähinnä puutteista etenkin viihdepuolella.
xxx/ellauri379.html on line 239: Noh. En mitenkään pysty uskomaan että pelkkä älykäs keskustelu kirjallisuudesta ja filosofiasta Twilightin kanssa riittäisi pidemmän päälle parikymppiselle jannulle joka runkkaa lastenanimaation ääressä. Monilla tulppa on suunnilleen samankokoinen kuin mitä tyyppi ize. Pienet ponit sopivat anustapeixi. Persetulppia, hehe (Nigella). Pegasuxen sarvi on paxulti vaseliinilla liukastettu kyrpä. Syötämme heille muovia. Hyvällä ruokahalulla pojat syövät mikromuovia ja tulevat lisääntymiskelvottomixi. (Fluttershy)
xxx/ellauri385.html on line 188: G.H. von Wright, Logiikka, filosofia ja kieli
xxx/ellauri385.html on line 215: Kukin näistä löydöksistä (ja tässä olen maininnut vain niitä, jotka ovat meidän pääasheemme (shiitin) kannalta merkitsevimpiä) antoi jo pelkästään julkistumalla ankaran potkun taantumukselliselle moraalifilosofialle ja etenkin uskonnoliselle metafysikalle nämä kun julistivat, että moraaliset arvot ovat ikuisia, että maailmassa hallitsee objektiivinen henki, et pikkulapset ovat sukupoolisesti viattomia ja että sukupuofitominnot ovat hyväksyttävissä vain suvun jatkumiseksi. Päinvastoin, suvun jatkuminen on vain lutkutuxen ja coituxen sivuvaikutus, se on kuin Freudin suusyöpä sikaarien pureskelusta. Kuitenkaan nämä nerokkaat oivallukset eivät päässeet vaikuttamaan sinä määrim kuin niiden luonne olus edellyttänyt, sillä niille rakentuva prykoana byyttimen sosiologia samensi pääosan niiden edistyksellistä ja onnistui mullata vaan smáltook. Tässä sitä ei käy osoittaminen.
xxx/ellauri385.html on line 221: Sanotusta seuraa itsestään, että sosiaalinen seksuaaliekonomia, joka tieteenä rakentuu Marxin sosiologian ja Freudin psykologian pohjalle on luonteeltaan samalla kertaa massapsykologiaa ja seksuaalisosiologiaa. Se alkaa siitä, mihin Freudin kulttuurifilosofiasta irti sanoutunut psykoanalyysi lopettaa kliinis-psykologiset kysymyksenasettelunsa. Psykoanalyysı paljastaa sukupuolisuuden tukahduttamisen ja torjunnan mekanismit ja vaikutukset ynnä nustä seuraavat häiriöt yksilön sielunelämässä. Sosiaalinen seksuaaliekonomia jatkaa tästä edelleen Marxin eväillä.
xxx/ellauri385.html on line 225: Kirkon mukaan tällaisena syynä on huoli sielun autuudesta kuonpuoleisessa maailmassa, mystispohjainen moraalifilosofia sanoo syyksi ikuiset emeettiset normit, jotka ihminen on säätänyt moraaliseen lakiluonnokseen. Freudin kulttuurifilosofian mukaan näin tapahtuu >>kulttuurin>> hyväksi. Tämän kaiken kuultuaan kysyjä helposti heittäytyy skeptikoksi ja alkaa ihmetellä, miten pikkulasten masturboiminen tai murrosikäisten keskinäinen kömpelöhkö mutta kiivas sukupuolinen kanssakäyntı voisi edistää huoltoasemien pystyttämistä tai lentokoneiden rakentamista.
xxx/ellauri385.html on line 370: And rev'rence of a philosophic world, Ja Cambridgen filosofian oppisanoja,
xxx/ellauri387.html on line 451: In years that bring the philosophic mind. Nää loppuvuodet tuo mieleen filosofiaa.
xxx/ellauri388.html on line 58: Waltari kirjoitti 1926 ylioppilaaksi Helsingin suomalaisen normaalilyseon klassiselta linjalta. Hän oli koulun pilalehden Pillerin toimittaja. Koulun jälkeen Waltari aloitti teologian opinnot Helsingin yliopistossa mutta siirtyi elämänkatsomuksellisen kriisin jälkeen pian filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteelliseen osastoon. Hänen käytännöllisen filosofian pro gradu -tutkielmansa Taivaallinen ja maallinen rakkaus käsitteli uskonnon ja erotiikan välistä suhdetta. Se asia taisi Mikaa kiinnostaa ihan ykkösenä.
xxx/ellauri404.html on line 92: AK Fäkkilälle avun tuonut logoterapia on wieniläisen neurologin ja psykiatrin Viktor E. Franklin (1905–1997) kehittämää henkistä, tarkoitushakuista psykologiaa ja filosofiaa. Etuliite logo tulee kreikan kielen sanasta logos, joka viittaa paizi logoon sekä henkeen (henkiseen) että tarkoitukseen. Näkemyksen taustalla on laaja-alainen filosofis-teoreettinen oppirakennelma, jolloin terapia-sanaa tulkitaan laaja-alaisesti.
xxx/ellauri410.html on line 258:

Eliot määritteli uusklassisismin oleellisilta osiltaan uskoxi perisyntiin - ankaran kurin tarpeellisuuteen. Hän puhui Ranskan kirjallisuudesta uskomattoman kuivasti ja innottomasti, huulet tuskin liikkuivat. Peräsynnissä se sai apua T.E. Hulmelta. Thomas Ernest Hulme (1883 Endon, Staffordshire, Britannia – 1917 Oostduinkerke, Belgia) oli brittiläinen filosofi ja kriitikko. Hän oli imagistisen liikkeen perustajia. Hulme esitteli Englannissa Henri Bergsonin filosofiaa ja tuki Ezra Poundia kirjoittamalla ennen ensimmäistä maailmansotaa artikkeleita imagismista. Kaikexi onnexi Hulme kuoli ensimmäisen maailmansodan taistelussa Oostduinkerkessa.

Vaasalainen kansakoulunopettaja Hannu Pertti Nieminen suomensi kokoelman Hulmen runoja. "Näin punertavan kuun nojaavan pensasaitaan kuin punanaamainen farmari." Hulmen runouden tutkiminen usein vieraantumisen, eristyneisyyden ja merkityksen etsimisen teemoja pirstaloitussa maailmassa. Hän uskoi, että runouden tulisi olla "kuivaa ja kovaa", painottamalla sanan selkeyttä ja suoraa kalua. Eliot oli kuiva mutta jäi uupumaan jälkimmäisessä suhteessa.
xxx/ellauri436.html on line 146: Osuutensa oli myös filosofian professori Manuel Velasquezin siemenapurahalla.

xxx/ellauri436.html on line 183: Thomas Nagel vaikuttaa hämärämieheltä vaikka kirjoitti tieteenfilosofian alkeita. Eentschuldigung, sehän oli positivistinen Ernst Nagel. Sekin kyllä oli imigrantti juutalainen Kakanian valtakunnasta, muttei Tomin isä. Ernstin pojat Alex ja Sid teki kovaa tiedettä, ei tollasta etiikkahöttöä.
xxx/ellauri436.html on line 193: Kirjassaan " Millaista on olla lepakko? " ja muualla hän kirjoittaa, että tiede ei voi kuvata, millaista on olla ajattelija, joka hahmottaa maailman tietystä subjektiivisesta näkökulmasta. Idealismin oireita, lievää dualismia. Nagel syyttää Wittgensteinia ja amerikkalaista mielen ja kielen filosofia Donald Davidsonia filosofisesta idealismista. Syystäkin, vaikkei ole ize juuri parempi.
xxx/ellauri436.html on line 208: Sir Bernard Arthur Owen Williams FBA (21. syyskuuta 1929 – 10. kesäkuuta 2003) oli englantilainen moraalifilosofi . Hänen julkaisujaan ovat Izen ongelmat (1973), Etiikka ja filosofian rajat (1985), Häpeä ja välttämättömyys (1993) sekä Totuus ja totuus (2002). Hänet valittiin ritariksi vuonna 1999.
xxx/ellauri436.html on line 210: Hän suhtautui skeptisesti yrityksiin luoda perusta moraalifilosofialle. Hän oli kuin sudenkorento, joka leijuisi ideoiden meren yläpuolella.
xxx/ellauri436.html on line 217: Bernie lähti Englannista Kaliforniaan vuonna 1988 tullakseen siellä brittiläiseksi Amerikan filosofian professoriksi ja ilmoitti tiedotusvälineille, että hän oli lähtemässä briteistä "aivovuodon osana". 3v kuluttua hän katui, että oli tehnyt lähtönsä Englannista niin julkiseksi; hänet oli suostuteltu tekemään niin korostaakseen Britannian suhteellisen alhaisia ​​akateemisia palkkoja. Eläköityään hän sai stipendin All Soulsista.
xxx/ellauri438.html on line 90: Runoilija-kääntäjä Pertti Nieminen oli modernisti rotestirunoilija, jonka poetiikassa yhdistyivät kovuuden ja rehellisyyden ihanteet. Nieminen on julkaissut mittavan runotuotannon ja suomentanut huomattavan määrän Kiinan kirjallisuutta. Kiinnostus Kaukoitään yhdisti 1950-luvun modernisteja angloamerikkalaisiin imagisteihin, jotka 1900-luvun alussa olivat alkaneet kirjoittaa ja kääntää kuvarunoutta. Tutkimus valottaa erilaisia modernismin Kaukoitä-virikkeitä ja monipuolistaa käsityksiä kiinalaisesta runoudesta sekä filosofiasta. Niemisen ohella teoksessa nousee esiin monia aikalaisia, kuten Tuomas Ahneva, Nussi Lammi, Puovo Huovikko ja Kyra Kyrklund.
xxx/ellauri438.html on line 149: Linda on 31-vuotias, sinkku, suorapuheinen ja erittäin pirteä. Hän opiskeli filosofiaa. Opiskelijana hän oli syvästi huolissaan syrjintään ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvistä kysymyksistä ja osallistui myös ydinvoiman vastaisiin mielenosoituksiin.
xxx/ellauri440.html on line 431: Vaikka se on keskeneräinen, se on yksi filosofian historian klassikoista ja yksi länsimaisen kirjallisuuden vaikutusvaltaisimmista teoksista. Se on edelleen Tuomas Akvinolaisen "täydellisin teos, hänen kypsän ikänsä hedelmä, johon on tiivistetty koko hänen elämänsä ajatukset". Parempaan ei Tomi pystynyt.
xxx/ellauri440.html on line 435: Summa Theologiae oli yksi tomistisen filosofian tärkeimmistä intellektuaalisista inspiraation lähteistä. Sillä oli myös niin suuri vaikutus Dante Alighierin Jumalaiseen komediaan, että Danten eeppistä runoelmaa on kutsuttu "Summaxi säkeissä". Säkit peittivät salaluukun jonka alla Viisikko ja Harryt huusivat apua.
xxx/ellauri440.html on line 437: Summa Theologiae on edelleen merkittävä lähde läntisissä ja idän katolisissa kirkoissa sekä valtavirran protestanttisissa kirkkokunnissa (anglikaanisuus, luterilaisuus, mefodismi ja reformuloitu kristinusko) diakoniksi tai pappeuteen pyrkiville, uskonnollisiksi tunnustautuneille miehille tai naisille tai maallikoille, jotka opiskelevat filosofiaa ja teologiaa korkeakoulutasolla.
xxx/ellauri441.html on line 358: Varsin yleisesti on hyväksyttyä, että moderni filosofia ja ihmisen ymmärtämisen filosofia alkoi René Descartesin (1596 -1650) filosofiasta. Hän nimittää syventymistään omaan ajatteluunsa ja sielun kokemuksiin meditaatioksi. Omien kokemustensa tutkimisessa ja kuvailussa hän ei päässyt arvatenkaan kovin pitkälle.  Charles Taylorin mukaan Descartes jätti kuitenkin syvän jäljen tieteeseen ja kulttuuriin.
xxx/ellauri441.html on line 360: Steiner aloittaa väitöskirjansa Totuus ja tiede, Johdanto vapauden filosofiaan lauseella: ”Nykyajan filosofia kärsii epäterveestä Kant-uskosta.” Voidaan sanoa, että tämä epäterve Kant-usko edelleen hallitsee sekä tieteitä että kulttuuriamme. Tämä epäterve usko liittyy käsityksiin, jotka jäbä liitti matematiikkaan. Mihinkä humanisti sitä tarvizee, enempää kuin kala polkupyörää?
xxx/ellauri441.html on line 364: Kuitenkin tähän esoteriikkaan on näinä aikoina suuri kaipuu. Kirjastoissa ja kirjakaupoissa voi tästä kaipuusta lukea rajatieteiden hyllyistä. Usein niiden nidosmäärät ovat suurempia kuin filosofian tai uskontotieteiden hyllyjen nidosmäärät. Tätä soopaa voi näet lukea vaikkei ymmärrä. Antroposofian avaamasta itsetietoisuuden kokemuksesta käsin voidaan hikisin käsin tunnustella vaatteiden läpi sitä sun tätä siellä sisällä.
xxx/ellauri441.html on line 370: Minulla esim on läheinen suhde suomalaisen filosofian vanhaan nestoriin, professori Sven Krohniin. Nuoruudessaan hän oli hyvä ystävä Teosofisen seuran tuolloisen pääsihteerin Pekka Ervastin kanssa. Krohn pysyi omalla yksilöllisellä tavallaan teosofina ja kirjoitti hyvin henkevästi filosofisesta antropologiasta. Olemme tehneet yhteistyötä monissa filosofisissa konferensseissa ja symposiumeissa ja kokeneet aina työskentelevämme veljellisesti yhteisen henkisen päämäärän hyväksi. Nyt hän esimerkiksi tulee antroposofiseen kesäseminaariin puhumaan reinkarnaatiosta, sillä hän on kirjoittanut erinomaisen teoksen reinkarnaatioajatuksesta länsimaissa. Viime vuosina hän on myös alkanut kirjoittaa hyvin syvällisiä, sielukkaita runoja.
xxx/ellauri441.html on line 607: Muutama kuukausi ennen muuttoaan Weimariin, jossa hänen oli määrä julkaista suurin osa 'Goethes Naturwissenschaftlichen Schriften' [Goethen luonnontieteellisistä kirjoituksista] osana ensimmäistä Goethen kokonaispainosta, Rudolf Steiner alkoi tutkia mahdollisuuksiaan tohtorin tutkintoon. Toisaalta hän luultavasti halusi päästä kiinni tuleviin arkistokollegoihinsa, joilla kaikilla oli tohtorintutkinto. Arkiston päällikkö Bernhard Suphan oletti luonnollisesti, että myös Steiner oli lääkäri, ja kutsui häntä "lääkäriksi" kirjeissään vuonna 1889. Toisaalta hän halusi hankkia akateemisen tutkinnon, koska se oli edellytys hänen pitkän tähtäimen tavoitteelleen: filosofian luennoitsijaksi. Itävallassa hänellä ei ollut mahdollisuutta tässä suhteessa: "Olin virallisesti suorittanut Realschule-koulun [toisen asteen luokkaan 10 asti] Tämä sulki pois tohtorintutkinnon suorittamisen Itävallassa. Olin kasvanut ”filosofiaksi”, mutta takanani oli virallinen koulutus, joka sulki minut pois kaikesta, mihin filosofian opiskelu asettaa ihmiset. Jopa hänen säännölliset opisto-opinnot Wienin teknillisessä opistossa ei antanut hänelle perustaa Itävallassa ainoan siellä tuolloin olemassa olevan akateemisen tutkinnon – tohtorin – hankkimiseen. Se oli varattu korkeakoulututkinnon suorittaneille, jotka olivat käyneet aiemmin Gymnasiumissa [Secondary School 12. luokkaan asti] ja siten hankkineet klassisten kielten tuntemuksen.
xxx/ellauri441.html on line 610: Lopulta päätettiin Rostockin hyväksi tohtorintutkintopaikkana, toisaalta luultavasti maltillisten tohtorinpalkkioiden vuoksi, mutta toisaalta myös siksi, että Steiner luki tuolloin "filosofista teosta", joka "kiehtoi häntä poikkeuksellisen kovaa". Rostockin tuolissa filosofiaa opettaneen Heinrich v. Steinin teos 'Seitsemän platonismin kirjaa'. Kuten von Steinin ystävällisestä vastauksesta 15. marraskuuta 1890 voidaan nähdä, Steiner oli ottanut häneen yhteyttä kirjeitse. Vaikka von Stein oli alun perin ehdottanut Steinerille – hänen aikaisempien kirjallisten teoksiensa perusteella – harkitsemaan, "oliko saksan kielen ja kirjallisuuden historian foorumi […] sinulle suotuisampi kuin varsinainen filosofinen foorumi", hän hyväksyi hänet edelleen tohtoriopiskelijakseen. Vilkaisu Rostockin yliopiston filosofian tiedekunnan väitöskirjaluetteloon osoittaa, että tuolloin siellä valmistui vain hyvin vähän filosofian tohtorintutkintoja. Niiden viiden vuoden aikana, jotka tarkastelin Steinerin väitöskirjan aikana löysin vain kolme muuta filosofian tohtorin tutkintoa von Steinin johdolla – valtaosa väitöskirjoista oli kemiaa.
xxx/ellauri441.html on line 614: Heinrich von Stein (1833-1896) valitsi Kantin suullisen kokeen pääaiheeksi: "[…] filosofiassa käsitellään Kantin peruskäsitteitä yksityiskohtaisesti, sitten lyhyemmin Spinozan ja Leibnizin peruskäsitteitä." Steiner pahoitteli tätä: "Halusin niin kovasti, että minulta kysytään suullisessa kokeessa jostakin, joka liittyi Heikin omaan "Sieben Büchern Platonismus" -kirjaan [Seitsemän platonismin kirjaa]; mutta yksikään kysymys ei viitannut siihen; kaikki on otettu Kantin filosofiasta."
xxx/ellauri441.html on line 621: Erinomainen mies ja tutkija, itävaltalainen Rudolf Steiner, esitti väitöskirjan, jonka tarkan tarkastelun jälkeen hän suoritti asianmukaisesti taiteen tohtoriksi paskakaivoarvosanalla tyydyttävä. Diplomi myönnettiin vasta, kun väitöskirjaa oli painettu 150 kappaletta. Sitten Steiner julkaisi teoksen otsikolla "Truth and Science". Alkusoitto "Vapauden filosofiaan" – jota laajennettiin esipuheella ja "käytännöllisellä loppuhuomautuksella", jossa hän pystyi vielä selvemmin korostamaan sitä, mikä häntä kosketti kirjoittaessaan: "Kaiken inhimillisen ajattelun tärkein ongelma on tämä: ymmärtää ihminen vapaana persoonallisuutena, joka perustuu itseensä."
xxx/ellauri441.html on line 622: Hänen "Philosophie der Freiheit" [Vapauden filosofia] oli tärkeä askel hänen henkkoht opintopolullaan.
xxx/ellauri441.html on line 626: Vapauden filosofia on filosofin, Goethen tutkijan ja esoteerikon Rudolf Steinerin (1861–1925) filosofinen perustavanlaatuinen teos. Se käsittelee kysymystä siitä, ovatko ihmiset vapaita ja missä mielessä. Teos julkaistiin alun perin vuonna 1894 saksaksi nimellä Die Philosophie der Freiheit, ja toinen painos julkaistiin vuonna 1918, ja teos on ilmestynyt useilla englanninkielisillä nimikkeillä, mukaan lukien The Philosophy of Spiritual Activity (nimi jota Steiner ehdotti englanninkieliselle käännökselle), The Philosophie, intuitive Spiritual ja Intuidomual.
xxx/ellauri441.html on line 630: Mainstream-filosofialla on yhtä paljon käyttöä Steinerille nykyään kuin sata vuotta sitten, tai kuin E. Saarisen tutkimuxille, mutta hänen työnsä ovat omaksuneet vaihtoehtoiset ajattelijat, kuten William Irwin Thompson ja Richard Tarnopol.
xxx/ellauri441.html on line 638: Steiner pohtii, kuinka tietoisuus mielen tai subjektin ja maailman tai esineen jaosta saa aikaan halun palauttaa ykseys näiden napojen välille. Arvosteltuaan tämän ongelman ratkaisuja eli mielenfilosofian dualismin ja useita monismin muotoja yksipuolisiksi, Steiner ehdottaa, että vain paikantamalla luonnon ilmentymät subjektiiviseen luontoomme voimme voittaa tämän jaon.
xxx/ellauri442.html on line 56: Johdon filosofian rattaana pitää olla hauska ja helposti ymmärrettävä kuten esim. Emerson, Thoreau, Barthes, Kundera.  Certainly Dostoevsky and Tolstoy command primary attention as does Shakespeare (in the sense of Lakoff & Johnson). Fun new words and concepts, of course, are at the core of philosophy (as stressed by Deleuze & Guattari among others) and it is clear that philosophy for managers cannot be content with the stingy discourse of academic philosophy only.
xxx/ellauri442.html on line 91: Vuonna 1963 Clavell sai Yhdysvaltain kansalaisuuden. Poliittisesti hänen sanottiin olleen kiihkeä individualisti ja laissez-faire kapitalismin kannattaja, kuten monet hänen kirjojensa sankarit osoittavat. Clavell ihaili Ayn Randia, objektiivisen filosofian koulukunnan perustajaa, ja vuonna 1981 hän lähetti hänelle kopion Noble Housesta, johon oli kaiverrettu: "Tämä on Ayn Randille – yhdelle todellisista, todellisista kyvyistä maan päällä, josta monet, monet kiitokset. James C, New York, 2. syyskuuta 81." Vuonna 1994 Clavell kuoli Sveitsissä aivohalvaukseen kärsiessään syöpää. Hän oli 72.
xxx/ellauri442.html on line 113: Eskin viitteet ovat häiskiä joiden kanssa se on samaa mieltä jostakin. Mieluummin nimekkäitä häiskiä. Sellasta oraalista persuaasiota tämäkin. Ei tässä järin ole argumentteja, ei käsitteiden määrittelyä, ei edes tilanteen premissointia. Sen vastapainoxi  kosolti keekoilua. Usko tai älä se on oma valinta. Credo quia absurdum. Hyppää omenapuun oxalta kuten Søren ennen kyttyrää. We'll be back huutaa  filosofian moraaliset imperatiivit puun takaa.
xxx/ellauri442.html on line 126: "Tuon Valitun kognitiivisten resurssien rinnalla on implisiittisiä, prosessiälykkäitä, ei-verbaalisia, ihmissuhteisiin perustuvia ja tunteisiin perustuvia intuitiota ja herkkyyttä, joita eri tieteiden viimeaikainen tutkimus on altistanut hedelmälliseen tarkasteluun ja joita johtajien soveltavan filosofian ja filosofian on käytettävä."  Mitä vitun sekoilua tämä on?
xxx/ellauri442.html on line 135: Kuningas Frederick William II:n kuoleman jälkeen Kant kuitenkin päätti pitää itseään vapautettuna lupauksestaan ​​ja vapaana julkaisemaan esseensä filosofisten ja teologisten tiedekuntien suhteesta. Mutta hän laajensi alkuperäisen esseensä soveltamisalaa käsittämään "alimman" tiedekunnan (filosofian) suhteen kaikkiin kolmeen yliopiston "korkeampaan" tiedekuntaan (teologian, oikeustieteen ja lääketieteen). Perustuen hänen selostukseensa sananvapaudesta, jonka hän esitti artikkelissa "Mikä on valistus?" (1784), Kant väittää, että kolmella "korkeammalla" tiedekunnalla on velvollisuuksia alinta  (käytännön filosofia) kohtaan.
xxx/ellauri442.html on line 140: Johtajien filosofian tehtävänä on tuoda esiin se valinta ikuisesti, se valinta, joka kummittelee meitä aina sisältä, ulkoa, menneisyydestä ja tulevaisuudesta: kuinka voimme vaurastua ja sen ansiosta  elää parempaa elämää juuri nyt?
xxx/ellauri442.html on line 142: Elämä järjestelmänä sisältää yhteyksiä sinne ja sieltä, sieltä sun täältä, se sisältää mikro- ja makroilmiöitä, virtoja ja kokonaisvaltaisia ​​vaikutuksia, joilla on erilaisia ​​pintarakenteessa ja syvärakenteessa intuitiivisia ja vastakohtaisia ​​ominaisuuksia, jotka kaikki sykkivät omaa viestiään. Johtajan haasteena on elää älykkäästi, viisaasti, tuottavasti, harkiten ja rohkeasti, oikeudenmukaisesti ja merkityksellisesti (plus loput positiivisen psykologian 24 hyveestä),  mutta ennen kaikkea rattaana järjestelmissä, jotka eivät salli premissointia, ajan jäädytystä ja ulkopuolista perspektiiviä. Tämä vaatii järjestelmäälyä, elämänfilosofiaa, joka päivittää jatkuvasti tätä älykkyyttä itsessämme ja sopusoinnussa sen kanssa, mitä ympärillämme syntyy, vahvistaaksemme ja kasvattaaksemme itseämme kohti parempaa elämää ja kohti vastuullisempaa, meidän kannalta melko toimivaa yhteiskuntaa.
xxx/ellauri442.html on line 143: Loistavien järjestelmämallien rinnalla johtaja tarvitsee käytännön kykyjä toimia elämän eri järjestelmissä myös mallien puuttuessa. Tämä on elämänfilosofinen, tilannekohtainen, elintärkeä ja inhimillisesti intensiivinen filosofian aihe johtajille ja konteksti, jossa olen itse yrittänyt työskennellä, ja vaikka ize sanon, aika hyvällä menestyxellä.
xxx/ellauri442.html on line 164: Kaverille satoi miljoonapalkintoja kuin Milli-Mollille. Hänelle myönnettiin vuonna 2003 Suomen Akatemian yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden toimikunnan kultamitalit tutkimuksen ansioista, mikä oli toimikunnan korkein kunnianosoitus. Hänelle myönnettiin vuoden 2007 Templeton-palkinto edistymisestä kohti tutkimusta tai löytöjä henkisistä todellisuuksista, johon sisältyi 1,5 miljoonan dollarin käteispalkinto. Kesäkuussa 2008 hänelle myönnettiin Kioton palkinto taiteen ja filosofian kategoriassa. Kioton palkintoa kutsutaan joskus japanilaiseksi Nobeliksi.  Vuonna 2015 hänelle myönnettiin John W. Kluge -palkinto saavutuksista ihmiskunnan tutkimisessa, palkinnon, jonka hän jakoi filosofi Jürgen Habermasin kanssa. Vuonna 2016 hänelle myönnettiin ensimmäisen miljoonan dollarin Berggruen-palkinto, koska hän oli "ajattelija, jonka ideat ovat laajalti tärkeitä ihmisen itseymmärryksen ja ihmiskunnan edistämisen kannalta". 
xxx/ellauri442.html on line 184: Vaatturi ja Richard Rorty on leikattu samasta kankaasta. Mannermaisessa filosofiassa Rortyn ajattelusta vaikuttuvat eri tavoin kirjailijat, kuten Jürgen Habermas, Gianni Vattimo, Jacques Derrida, Albrecht Wellmer, Hans Joas, Chantal Mouffe, Simon Critchley, Esa Saarinen ja Mike Sandbothe.
xxx/ellauri442.html on line 186: Saarisen filosofiset kiinnostuksen kohteet ovat muuttuneet dramaattisesti varhaisista muodollisen logiikan kirjoituksista eksistentialismiin ja myöhemmin mediafilosofiaan. Vuonna 1994 julkaistiin Saarisen tunnetuin ei-akateeminen teos Imagologies: Media Philosophy, joka on kirjoitettu yhdessä amerikkalaisen filosofin Mark C. Taylorin kanssa. Toinen vaatturi, vähemmän tunnettu. Yksi Esa Saarisen entisistä oppilaista on filosofi Pekka Himanen.
xxx/ellauri442.html on line 265: Unlike other sciences – assuming that philosophy is a science – philosophy does not waver even when facing the unknowable, the dimension of the speculative. The bigger picture that the manager concentrates on "could" concern the overall structure of the market, or market economy, or the revenues of the shareholders. Philosopher is a bedfellow for the manager in her mental and conceptual realm, a forceps that helps her make better use of the ‘mysterious flame’ within herself in the dimensions of her thinking and self-leadership. (Colin McGinn, in his forceful The Mysterious Flame  (1999) argues that we can never ‘know’ consciousness. Better not believe a word of what he says. Colin McGinn on brittiläinen filosofi, joka työskentelee nykyään Miamin yliopistossa. Aiemmin hän on opettanut myös Oxfordin yliopistossa ja Rutgers-yliopistossa. Hän lukeutuu analyyttisen filosofian perinteeseen, ja hänet tunnetaan parhaiten mielettömistä töistään mielenfilosofian alalla. Colin on peräisin Jesus collegesta. Se on selkeästi samanlainen käärmeöljykauppias kuin nää muutkin kapitalistimunkit. Teosten nimet jo kertovat: Wittgenstein on Meaning, The Limits of Knowledge,  The Problem of Consciousness. Mä en kyllä ymmärrä mitä ongelmaa siinä muka on.
xxx/ellauri442.html on line 269: Vuoden 1989 artikkelissaan "Voimmeko ratkaista mielen ja kehon ongelman?" McGinn spekuloi, että ihmismieli on luonnostaan ​​kykenemätön ymmärtämään itseään kokonaan ja että tämä kyvyttömyys synnyttää tietoisuuden arvoituksia, jotka ovat vaivanneet länsimaista filosofiaa Descartesista lähtien. Näin ollen McGinnin vastaus vaikeaan tietoisuuden ongelmaan on, että ihmiset eivät löydä siihen vastausta. Onse sevverran vaikea. No vizi mixi jokaisen edes pitäisi ymmärtää izeään kokonaan? Tämä asema on saanut lempinimen "uusi mysterialismi". Mysterious Flame: Conscious Minds in a Material World (2000) on ei-tekninen esitys McGinnin teoriasta.
xxx/ellauri442.html on line 330: Peter Sloterdijk on saksalainen filosofi, kulttuuriteoreetikko, televisiojuontaja ja kolumnisti. Hän on filosofian ja mediateorian professori Karlsruhen taideteollisessa yliopistossa. Peter Sloterdijk opiskeli filosofiaa, germanistiikkaa ja historiaa Münchenin yliopistossa. Vuonna 1975 hän sai Ph.D. Hampurin yliopistosta. Arvosteluja:
xxx/ellauri442.html on line 467: Alasdair MacIntyre (s. 12. tammikuuta 1929 Glasgow, Skotlanti on brittiläissyntyinen, vuodesta 1970 Yhdysvalloissa asunut filosofi, joka tunnetaan parhaiten työstään moraalifilosofian alalla. KJJ:n ikäinen Alasdair kitkuttelee hengissä 96-vuotiaana jossain hoivakodissa.
xxx/ellauri442.html on line 469: Allu on yksi tunnetuimpia nykyisiä etiikan tutkijoita, erityisalanaan hyve-etiikka. Hän on (oli?) kiinnostunut etenkin Aristoteleesta ja Tomista. Hyve (m.kreik. αρετή, aretē; lat. virtus) on eettisesti ja moraalisesti arvokas luonteenpiirre. Hyve oli keskeinen käsite erityisesti antiikin moraalifilosofiassa eli etiikassa. Hyveen vastakohta on pahe.
xxx/ellauri442.html on line 494: Like Sartre, kaljuhead Foucault developed interviews brilliantly as a work of art. "But couldn’t everyone’s life become a work of art? Why should the lamp or the house be an art object, but not our life?" Foucault tunnetaan ennen kaikkea tietoa, valtaa ja itsetyydytystekniikoita koskevasta ajattelustaan. Foucault’n ajattelu nousi ranskalaisen tieteenhistorian ja filosofian perinteestä ja sairaasta kiinnostuksesta tiettyjä perinteisen filosofian vieroksumia ilmiöitä, kuten hulluutta, sairautta, laittomuutta ja seksuaalisuutta kohtaan. Jürgen Habermas arvosteli Foucault’ta valistuksen perinteen hylkäämisestä. Foucault kuoli Pariisissa HIV/aidsin komplikaatioihin. Michel ei ole sukua fyysikko Léon Foucault'lle vaikka heiluroikin ahkerasti homobaareissa näyttämässä vaijeritemppua.
856