Tämän runon ja muita pitkän häiskän runoja käänsi espanjaksi kolombialainen poeetta Rafael Pombo. Useissa haastatteluissa baseballinpelaaja ja manageri Billy Southworth on maininnut että sen isä luki tätä runoa sille niin usein pienenä, niin että Billy oppi sen ulkoa, ja se on usein inspiroinut sitä aikuisena. Useita lainauxia runosta esiintyy väliruuduissa Buster Keatonin 1922 mykkäelokuvassa The Blacksmith (1922). Vuonna 1938 Tommie Connor, Jimmy Kennedy, and Hamilton Kennedy tekivät siitä koomisen laulu-ja tanssinumeron, jota Glenn Miller lauloi 1990 filmissä Memphis Belle. Repe Sorsa siteeraa siitä pätkän 1953 piirretyssä Duck Amuck. Notta ei se ihan hukkiin mennyt.
ellauri051.html on line 208: The Three Stooges oli yhdysvaltalainen slapstick-komiikkaan erikoistunut koomikkoryhmä. Ryhmän kuuluisin kokoonpano tunnettiin nimillä Moe, Larry ja Curly. Ryhmä tunnetaan lukuisista elokuvistaan ja lyhyemmistä filmipätkistään.
ellauri055.html on line 560: Sysmän värin ja maalin mies näkyi maalaavan jälleen kerran jo ennestäänkin kylän parhaassa maalissa olevaa taloaan entisen myymälänsä vieressä. Vähän laitan maalia, se sanoi. Olen asunut tässä talossa lähestulkoon koko ikäni, se vielä kehaisi, kirahvinnäköinen miehenkuikelo. Viereisessä entisessä värimyymälässä möi sälää Antiikista nykyaikaan 2 herraskaista vanhusta. Seija ei kärsi mennä sinne kun ne tarttuu ostajaan kuin kärpäset ja seuraa perässä kommentoiden vaarujansa Constant Comment tyylillä ja utelevat kaikkea. Seija ei kehtaa olla ostamatta mitään. No mäkin jouduin ostamaan värikäskantisen kansanpainoxen Taata Sillinpään kirjasta Setämiehen tie kiskurihinnalla a 4:50e. (Ilmatteexi ize löytäneet Suomalaisen kerhon poistohyllystä Tukholmasta.) Siinä on mustavalkoisia kuvia Taata-filmistä. Selkä oli irronnut, mistä huomautin alennuxen toivossa, mutta pihi äijä näytti omaa liimaputkea ja neuvoi että tälläsellä voit sitten liimata seljän kii. Hinnasta ei tinkinyt.
ellauri055.html on line 651: Lautatarhan omistajan televisiosta tulee Suomi-filmi, jossa 2 stoogea hölmöilee Porvoossa. Musiikkina mm. Tuoksuvat tuomien / valkoiset kukkaset. Se soi myös Manniskan tapakomedian taustalla. Tais olla Tamara Lundin hittejä. Ne oli oikeasti akaasioita.
ellauri055.html on line 798: Setämiehen tie -filmin Paavosta tulee mieleen testosteroninen Fred Karlsson. Siemenvakka roikkuu kaulasta kun se tekee kädellä siemennyxen liikkeitä. Pelto otti siementä ihan mielellään.
ellauri058.html on line 673: Lastenfilmi Bigfoot junior hyökkää räävittömästi suojaamattoman öljyteollisuuden kimppuun, joka valmistautuu pilaamaan lopunkin napaseudun luonnon ilmaston lämmetessä. Pitääkö lastenfilmeissäkin aina olla joku sanoma, natisee Hoblan kriitikko. Pitää kyllä vitun ääliö.
ellauri060.html on line 1151: Melkein enemmän kuin tyhmän filmin kexityt ja todelliset vääryydet mua näpäsi toi vulgääri brittien keximä ja jenkkien mätystämä killer tattoo: Nolite te bastardes carborundorum. "Älkää viizikö sinua kuormasatulan poik--- viilojen." Hemmetin ääliöt. Kuten limaska jutkuäijä Fred selitti, se enintään voisi naurattaa jotain 12-vuotiasta latinakoulun Kallea. Eikä sitäkään. Vanhempi versio -
ellauri061.html on line 1125: Suomi-filmi-tyyppisessä Unto ja Kerttu Vartiovaara-jaxossa ei ole päätä, mutta häntää vetkutetaan ahkerasti. Ai se olikin se Pasanderin romaani. Omistus väkivalta ja sukupuoliasiat ne pyörii Pervon(kin) mielessä. EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! siinähän ne ovat, Jarin valöörit. Jari ei pidä nenäkkäistä kustannustoimittajista. Niillä on vielä huonompi maku kuin Jarilla.
ellauri061.html on line 1552: Tästä Pervon päätyöstä ei enää tehty filmiä. Kahesta aiemmasta puskafarssista on puskafarsseja:
ellauri062.html on line 398: Tää on taas jotain salaliittoteoriaa jostain typerästä filmistä.
ellauri065.html on line 226: Jakesta Aki on kuin Abel Ferrara. Se oli tai on tällänen filminikkari:
ellauri065.html on line 699: ettei sillä ole mitään omaa sanottavaa. Kaik on pelkkää Pynchon-coveria, netin kaiutusta, b-luokan filmikamaa, politiikkaklisheitä ja teinimeemejä, aakkossoppaa, väsymättömästi piissejä ja tägejä. Tän se sitten sanookin ääreist monisanaisesti lukemattomilla eri tavoilla. No mä oon kyllä tätä nyt ihan tavattomasti lukenut. Jokaikisen hämärän linkin olen klikannut. Ei tää ole romaani, tää on paperinen ylilauta. Tässä ei ole yhtään ihmistä, on vain puolituisia, pahvisia tuhatjalkasia ja puisevia liskoja. Nukkehallituxen naruja vetää aina se yx ja sama verijuotikas, kylmä imukala. Pynchonin ja Foster Wallacen imitaatiota puskadivarissa. Kaikki lainattua kuin Roope Ankan vaihtorottakonsiliolla. Loputonta läppää.
ellauri066.html on line 412: Ihmemaa Oz -filmin outo pikkuväki, maiskiset, ovat saaneet nimikkotähden Hollywoodin Walk of Famelle. Maiskiset saivat odottaa omaa tähteään 68 vuotta.
ellauri066.html on line 413: Maiskisten (Munchkins) roolien esittäjistä saatiin paikalle Hollywood Boulevardille vielä seitsemän. Kaikkiaan maiskisia esitti filmillä 124 ihmistä.
ellauri069.html on line 323: Laiskis putoaa jonkun kynsiin joka douppaa sen. Vapautettuna, se kohtaa mykän filmitähden Margherita Erdmann. Se ja sen mies Toni Erdmann kerran esiintyivät miehistölle roketin lähetyspaikoilla. Veltto Virtanen matkustaa veneellä Anubixen kannella Margheritan kaa Oder Joella Sachsassa. Sillä aikaa kun on kannella hänellä on liikeasia Margheritan alaikäisen tyttären Biancan kaa. Erään myrskyn aikana Laiskis putoo laidan yli.
ellauri069.html on line 325: Lotja pelastaa Laiskixen. Hän matkustaa lotjan toimijoiden kaa, Rouva Gnap ja sen Otto-poika. Ne saapuvat roketin lähetysasemalle Peenemündeen. Siellä Laiskis, Otto, ja vielä yx mies pelastavat Margheritan filmijohtajan, von Köllin, jota pidettiin vankina. Pelastuslähetystehtävän aikana, Laiskiainen vaihtaa Rokettimies-asunsa ryssäläisen upseerin univormuun, antaen sille uuden henkilöllisyyden.
ellauri069.html on line 416: Neljäs syy rompskun hankaluuteen on et se epäilee sekä eliitti- että poppikulttuuria salaliittoapulaisuudesta Niiden kaa. Kirjat ja (etenkin) filmistudiot, klikkimeedia, kaikki nää ja pilvi myös, Wagnerin ooppera ja länkkärit, kaikki kaikki ne on mukana persuraukan riistossa.
ellauri069.html on line 420: No niin se onkin tietysti, ei vaan pidä unhoittaa, ettei tätä touhua kukaan tietoisesti ohjaa, se vaan menee näin. Ja mukana juonessa on tietysti myös Nipsu ize, ja Goodreads mitä suurimmassa määrin. Katje kazoo filmiä jossa Grigori Mustekala kazoo filmiä Katjasta kylvyssä, ja Me kazotaan tätä kaikkea GR-elokuvasta tai äänikirjasta, tai el Laurin paasauxesta. "Ne" eli "Me" ollaan koko ajan ruorissa, eikä olla sittenkään. ("Mä" oon vannoutunut anti-paranoidi, eli pikemminkin autisti.)
ellauri070.html on line 370: Mirandan albumeja myytiin yli kymmenen miljoonaa. 1940-luvulla hänen vieraillessaan Brasiliassa häntä arvosteltiin ankarasti amerikkalaiselle kaupallisuudelle antautumisesta sekä vääristyneen Brasilia-kuvan esittämisestä. Hän vastasi laululla ”Disseram Que Eu Voltei Americanizada” (”Sanotaan, että palasin amerikkaistuneena”). Arvostelujen vuoksi hän pysytteli poissa Brasiliasta 14 vuotta. Miranda mm. esiintyi Disneyn vitun läpinäkyvässä latinojen kosiskelufilmissä Tres Caballeros maailmansodan lopussa 1944.
ellauri070.html on line 372: Miranda oli hyvin pienikokoinen nainen. Hän pyrki kätkemään tämän käyttämällä korkeita korkoja ja valtavan kokoisia hedelmäkasoin tai liioitellun kokoisin yksittäisin hedelmin koristettuja hattuja. Kun muuan toimittaja kysyi Mirandalta, mistä hän hankkii nämä erikoiset hattunsa, hän vastasi tekevänsä ne itse. Samanlaisia hattuja käytti kassikotkilla lennähtelevät kääpiöt Sateenkaarinotkossa. Nekin olivat hyvin lyhyitä, kuin Munchkin-filmitähtiä. Onkohan Nipsu hukkapätkä sekin? Kärsiiköhän se siitäkin? A man of constant sorrow niinkuin Emry Arthur. (Note)
ellauri070.html on line 376: Miranda ei ennen 1930-luvun loppua käyttänyt alkoholia eikä tupakoinut. Tuolloin alkaneen alkoholismin lisäksi hän käytti säännöllisesti amfetamiinia, ja samalla hänen sydämensä heikkeni. Foi Americanizada, na verdade. Hän kuoli sydänkohtaukseen The Jimmy Durante Show’ssa esiintymisen jälkeen. A&E Networkin biografiajaksossa on surullista filmimateriaalia Mirandan esiintymisestä 4. elokuuta. Tanssiohjelman jälkeen Miranda sai tietämättään pienen sydänkohtauksen ja oli kaatumaisillaan. Durante oli hänen vieressään ja auttoi häntä pysymään jaloillaan. Miranda hymyili, heilutti kättään yleisölle ja käveli viimeisen kerran lavan taakse. Hän menehtyi seuraavaan aamuun mennessä 46-vuotiaana. Hänen ruumiinsa lennätettiin pian Brasiliaan, jossa julistettiin maansuru. Hänet haudattiin São João Batistan hautausmaalle Rio de Janeiroon. Siellä hän lepää vieläkin, ellei ole kuollut.
ellauri071.html on line 602: Poinzman saa kuin saakin ilmeisesti jälkipeleissä noobelin. Se puhuu steriilisti vaan Syystä ja Seurauxesta (h.k.) eikä Jumalasta (h.k.) - hänen mineraalikäytävänsä eivät hohtele. Nymphenburgin linnaan viitataan ja haahuilevaan filmiin Viime vuonna Marienbadissa. Sälää, sälää galore. Tässä vaiheessa nää "aliluvut" on jo aivan juosten kustuja.
ellauri072.html on line 468: Pieniä välähdyxiä Wallun omasta elämästä kafkamaisesti väritettyinä kuin mustavalkoiselle päälleväritetylle filmille. Sellaisia mäkin lupasin el Laurin osassa 1.
ellauri077.html on line 198: Loputtomassa läpässä on oleellisesti 3 juonta: Incandenzan perheen puuhat Tennisakatemiassa (tätä mä oon lukenut nyt 1 romskun verran, 245 sivua); Don Gatelyn ja muiden toipilaitten sekoilut Ennetin puolimatkankodissa (näitä on jo nähty, huoh kiitos vaan); ja filmin 'Loputon läppä' kvesti, jossa tähtinä on Remy Martin (se pyörätuolijäbä), ja Hugh/Helen Steeply (hirmu iso transu joka bylsii Orinia). Niiden suuhun Wallu panee syvälliset mietteensä. Ne on kuin jumala ja jeesus Miltonin Paradise Lostissa. Ekat 2 juonta ei liity mitenkään toisiinsa (miten niin? onhan siinä samoja henkilöitä, niiku et Orin bylsii sitä transua (Hal-Orin, haha, sanaleikki, joka osottaa että ne on Tävskytin kaxi puolta. The Halorin family name was found in the USA in 1880. Massachusetts had the highest population of Halorin families in 1880.) Mario on varmaan sit Amy, tai sit Super Mario, tai luultavimmin Wallu taas. Orin, Mario ja Hal on Tupu, Hupu ja Lupu, Wallukolmoset. Wallu kyllä vinkkaa että juonet yhtyvät kun romsku on jo loppunut. Varmaan siinä kustannustoimittajan poisleikkaamassa 300 sivussa. Kaikki 3 juonta liittyy temaattisesti: viihde, valinta ja stöpselöinti. Leffan 'Loputon läppä' filmas Wallun pappa Jim Incandenza, koittaessaan tehdä jotain niin pakottavaa että se pysäyttäisi Hal-pojan putoomisen solipsismin, ilottomuuden ja kuoleman sudenkuoppaan. Filmiä ei koskaan julkaistu ja se jäi kesken kun Jim teki ize seppukun sen loppusuoralla. Mutta romskun edetessä (SPOILERIVAROITUS!) lukijalle selviää että filmi oli löytynyt ja toimii ehkä terroristiaseena. (No sehän tuli selväxi jo tässä alkuosassa.) Leffa on tosiaankin niin "vitun pakottava" että se tekee kazojista zombieita, ne on kuin Lassi telkan edessä, töllöttävät vaan, eikä enää muuta tahdokaan. Loppuviimein, vinkkaa kertoja, Hal ja Gately jossain vaiheessa kaivaa kahteen pekkaan isä Jimin pään maasta eziessään filmiä. Filmin sisällöstä ei ole kunnon kuvausta. Jotain kohtauxia väläytellään, esim Joelle van Dynen jossa se "pyytää anteexi" kazojilta uudestaan ja uudestaan, sanoen ‘I’m so sorry. I’m so terribly sorry. I am so, so sorry. Please know how very, very, very sorry I am’ (939). Huh, onpas pitkällä. Tää on kyllä kertaalleen sanottu jo tässä alkupätkässä. Tämmönen anteexipyytely on kanssa saamaa markkinapaskaa kuin toi "luottamus", ilmaisexi pyydetään, kun luottokortti vingahtaa. Koko kirjasta (vaiko vaan filmistä) tulee 1 suuri anteexipyyntö, onxe sitten isältä pojalle vai päinvastoin, sama se. Ne ei koskaan pystyneet "keskustelemaan". Tää "We gotta talk" on kanssa yx jenkkitomppelius, hemmetti, mitä sitä varten pitää erixeen tilata vastaanotto tai merkata kalenteriaika, senkun riitelevät vaan. Niin mekin tehdään. Tää mun juttu, Barrett tunnustaa, kuuluu perinteiseen "elämä ja teos" genreen, Wallun romsku on "symbolistiteos" "kirjailijan sisällyttämisestä textiin". Wallu koittaa estää kokonaista sukupolvea uppoutumasta pelkkään viihteen kazeluun. Lukekaa kirjoja, ääliöt! Paxuja kirjoja! Mun kirjoja, ne on kaikista paxuimpia! Saatana! Kun tiili kolahtaa päähän nukahtaessa tulee pahoja kuhmuja. We apologize for the inconvenience.
ellauri077.html on line 316: Se on kylä selvä että Jim ei varmaan paljon muistuta Wallun isää Jamesia. Se ei kyllä ollut mikään filmihullu postmodernisti, vaan ihan vaan vanhan koulun positivisteja. Jamesista tuttua voi kyllä olla toi kyvyttömyys viestiä. Ilmeisesti viestiminen ei ole Wallunkaan pitkä valtti, kun kokonainen sukupolvi sananselittäjiä on jäänyt riitelemään siitä mitä kirjoittaja on mahtanut tarkoittaa yli 1000:n sivun kirjalla.
ellauri077.html on line 456: Filosofia, kirjallisuus ja filmi. Bad to worse.
ellauri077.html on line 494: Jenkkikirjailijoilla tietty omat lehmät purivat, niille postmodernismi oli jonkinlaista irtiriuhtomista supermiehistä, John Wayneistä ja Kennedyistä ja jenkkilän maailmanlaajuisista vital interesteistä. Mikä liittyi tietysti jenkkimaailmanvallan hitaaseen murenemiseen muun maailman kiriessä kiinni vakoa. Ironia oli sit sitä että näitä asenteita pilkattiin (vaikkei suinkaan niistä luovuttu). You smile so wide it hurts. Yx jenkkifilmien vituttavimpia klisheitä on toi "nauru läpi kyynelten", on hurjan urheata kun ei näytä pahaa mieltä vaan virnuilee esim jollekulle kuolevalle lapselle tms ja valehtelee sille eze paranee. Ilo pintaan vaikka syän märkänis. Siinähän sitä on ironiaa kerraxeen. Sanoo mitä ei tarkoita eikä tarkoita mitä sanoo. Puhasta valehtelua.
ellauri077.html on line 606: Ennen harrastettiin tota ekfraasia, Nyt on osat kääntyneet nurinpäin ja leffaohjaajat kuvittaa kirjoja. Sit mädät tomaatit ja muut leffatietokannat kuvailee sanallisesti leffoja, jotka kuvailee kuvallisesti kässäreitä, jotka kuvailee kirjallisesti julkimoiden toilailuja valokiilassa. Loputtomasta läpästäkin vois tulla filmi, jossa kuvaillaan kirjaa, joka kuvailee kexittyjä filmejä, jotka kuvailivat mitä ikinä Walluun mieleen juolahti. Se on vaan vähän liian pitkä edes kokoillan filmixi. Ehkä siitä vois tehdä pituudeltaan venyvän minisarjan, tyyliin Käsineidon loputtomat seikkailut.
ellauri077.html on line 640: Jos kirjat on vähän vähemmän turruja kuin leffat, se on just se että kirjoja voi lukea myös sieltä täältä, lukuvauhdin ja järjestyxen voi määritellä ize. No harva kyllä lukee sillä lailla kirjoja, ainaskaan lukuromaaneja. Ja voihan filmiäkin kelailla edestakaisin, varsinkin nykyisiä digitaalivideoita aika helposti. Erot pienenevät koko ajan, varsinkin kuin jengi enimmäxeen ostaa äänikirjoja.
ellauri079.html on line 35: Slapstickia on käytetty esimerkiksi vanhoissa mykkäfilmikomedioissa ja nykyään varsinkin erilaisissa piirretyissä, joissa ruumiillista kipua ei oikeastaan esiinny. Piirretyissä esimerkiksi jotakuta kaavamaisen typerää sivuhahmoa lyödään vaikkapa nyrkillä kasvoihin, ja hetken päästä hahmo nousee typertynyt ilme naamallaan ylös. Pään ympärillä leijailee vain tähtiä ja siihen ilmestyy iso kuhmu. Kaxiulotteisiin henkilöihin ei mahdu kipua. Tästähän oli se yxi vanha romaani? Naiset oli viivoja ja miehet monikulmioita.
ellauri079.html on line 161: Nyt on siis päästy filmin 'Loputon läppä' kvestin huipennuxeen, jossa tähtinä on Remy Martin (se pyörätuolijäbä), ja Hugh/Helen Steeply (hirmu iso transu joka bylsii Orinia). Niiden suuhun Wallu panee syvälliset mietteensä. Ne on kuin jumala ja jeesus Miltonin Paradise Lostissa. Se menee näin:
ellauri079.html on line 210: Häkki. Näitä on useita, kaikki vastustavat kaupallista tv-viihdettä ja tv-mainoxia. Valon lajeja. Synkät logiikat. Kai tennis käy kaikille? "Täällä ei ole häviäjiä". Virtausta laatikossa (Flux in the Box, ks tätä). Nää on tennisaiheisia. Loputon läppä. Näitä on 5? versiota. Kaupallista viihdettä. Anulaarifuusio on ystävämme. Ditto voimistettu valo. Berkeleyn sairaanhoitajien liitto. Cambridgen kielioppiteoreetikkojen liitto. Eklottava Steven "Pinky" Pinker mainitaan. Leskimies. Kuolema Scarsdalessa. Ehkä homoilua. Hupia kera lampaiden. Immanentti valtakunta. Tuskan lajeja. Erilaisia pieniä liekkejä. Näissä on viittauxia aviolliseen uskottomuuteen, varmaan Wallun äitykän. Medusa vastaan odaliski. Vois olla Wallun äiti vs. tyttöystävä. Kone aaveessa. (p.o. Ghost in the Machine eikä toisinpäin.) Homo duplex. Tusinoittain John Waynejä. Painoton teeseremonia. Taivaan ja helvetin avioehtosopimus. Tässä mainitaan taas äiti Teresa. Kenenhän mielestä se oli upea? Läppä. Yleisö näyttelijänä. Hyvin ärsyttävä Wallusta. Yhdysvaltalaisten yritysten keskijohdon kyynelehtiviä edustajia. Keskeneräinen. Tää vois suoraan viitata James D. Wallacen tuotantoon (alla). Disney Leith tuuma tuumalta. Readymade-draama. Jälkimmäisiä taas puolitusinaa. Olix tää se Viihde vai? Mies joka alkoi epäillä olevansa lasia. Skizoilua. Amerikkalainen vuosisata tiilen kautta nähtynä. Muzehän on just tää kirjanen?! Onaniadi. Ei erityisen hauska. Maailmankaikkeus menettää malttinsa. Siipikarja siivillään. Moebius strippaa. Tästä tulee mieleen Klibanin Freud´s first slip. Hyvästi byrokraatille. Verisisko: kovaakin kovempi nunna. Väkivallalla herkuttelua. Tulkoon kevennys. Nimettömiäkin on aika liuta. Poissa on Troy. Siitä tuli violetti ex-kaupunki, saastetynnöri. Voittokuponki on poistettu. Wallun painostava muistelus narisevan sängyn purusta isän kaa. Äiti joka ei tykkää siivoamisesta imuroi. Kuuluisien diktaattorien vauvavalokuvia. Viittaus Eskaton-peliin kai. Seiso naurun takana seisovien miesten takana. Lisää rebublikaanista sosiaalitoimistovihaa. Ihan kuin ennen vanhaan. Painostavia isimuisteluxia. Terävä pikku roisto. Turtanoiden hyinen majesteettisuus. Hyvännäköisiä miehiä pienissä fixuissa huoneissa joiden jokainen sentti käytetään typerryttävän tehokkaasti. Oiskohan toi vika jotain homoilua pöpilässä. Alhaisen lämpötilan yhteiskuntaoppi. Poor Yorick. (Ainakin) 3 hurraahuutoa syylle ja seurauxelle. Antaa ymmärtää että Tavis bylsi Aprillia. Halu haluta. Jotain nekrofiliaa. Turvallinen veneily ei ole sattumaa. Antaa ymmärtää että Joellen naama jäi veneen potkuriin. Erittäin vähäinen vaikutus. Narkoleptinen aerobic-opettaja. Oiskohan se Wallu ize. Yöllä on sombrero päässä. Oidipaalista höpöä. Wallu oli takuulla oidipaalinen. Rikostoveri! ...koko tekotaiteellisen ja raivostuttavan epätasaisen uran typerin, inhottavin, tökeröin ja huonoiten editoitu tuote. Pääosissa ikääntynyt pederasti (James) ja tatuoitu katuprostituoitu (Joelle). Sano H niinkuin himokkuus. Jonkun Bressonin synnin enkelien coveri. Never höörd. Aineeton maa. Yawn. Oli suuri ihme että hän eli isässä häntä tuntematta. Taas painostavia isimuisteluxia. Kuolema ja sinkkutyttö. Joku kilometrin pituinen nimi muka jonkun Peter Weissin näytelmästä tehdylle filmille. James yökkii yleisön päälle tuoden mieleen paskanheiton Oulussa. Liian hauskaa. Niinpä niin. Tuo ei ollut enää hauskaa. Surullinen tapaus nimeltä minä. Pahoillaan joka paikassa.. Tähän se päättyi, tai oikeammin loputtomaan läppään nummero 5.
ellauri080.html on line 873: Minun mielestäni aasilla on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Usein koko filmin aikana sillä on useita merkkejä hyperaktiivisuudesta, riemusta, ärtyisyydestä, ajatustenjuoxusta, nopeasta ajattelusta ja puheesta, ja kohtalaisen uhkarohkeasta käytöxestä. Aasi osoittaa hyperaktiivisuutta heti siitä lähtien kun se oppi puhumaan. Kun siihen osui keijupölyä, se oppi puhumaan ja lentämään. Vaikka lentokyky ei säilynyt kovin kauvan, puhekyky säilyi. Kun se tajusi osaavansa puhua pysyvästi, sen avulla se selvisi kaikista tilanteista.
ellauri080.html on line 905: Marlin on pellekala läpimeren seikkailulla pelastaaxeen poikansa, Nemon, joka on siepattu. Läpi filmiin, Marlin osoittaa selvästi alhaisen avoimuuden piirteitä kokemuxelle. Hänen on vaikeaa astua ulos mukavuusalueeltansa ja hän löytää lohtua tutusta ja totutusta. Tässä lyhyessä pätkässä (puuttuu) Marlin näyttää miten vahvsti hän haluaa pysyää rutiinissa. Hän toistuvasti kysyy pojaltaan Nemolta eikö se haluaisi odottaa vuoden ennen kouluun menoa ja olla kotona sen kaa. Myös, matkalla kouluun, Marlin koko ajan osoittaa kiinnostuxen puutetta maailmaan joka ulottuu sen tutun ympäristön ulkopuolelle ja pelkoa tuntemattomaan.
ellauri080.html on line 929: Lampun henki on innostunut hahmo joka on oikea jännityxen ja riemun pyörretuuli. Hän nousee lampustaan ja heti ystävystyy Alladdinin ja Abun kaa. Hän kertoo vizejä, villeja tarinoita, matkii julkkixia ja esittää koko ajan hullua. On äärimmäisen vaikeaa olla pitämättä hänestä ja nähtävästi jokainen filmissä jonka hän tapaa haluaa olla hänen jättimäisen tarmoapursuvan henkilöllisyytensä kanssa.
ellauri080.html on line 997: 1973 Disney-filmi Robin Hood on tarina lainsuojattomasta Nottinghamin kaupungissa joka asuu Sherwoodin mezässä lainsuojattomien kaveriensa kaa. (Siihen aikaan oli vielä pelottavia meziä.) Gängi johtajana Robin Hood, taistelee Nottinghamin sheriffia vastaan (siihen aikaan sheriffillä ei ollut stezonia eikä tähteä, ei edes kuudestilaukeavaa), joka kantaa mahottomia veroja kaupunkilaisilta. Robin Hood ja sen sukkahousuihin pukeutuneiden hilpeiden miesten joukkue varastaa mädäntyneiltä varakkailta, vastoin sheriffin antamia lakeja (jotakin sekin antoi sittenkin), ja antaa rahat takaisin köyhille (vaikkei välttämättä samoille).
ellauri080.html on line 1008: 1961 Disney-filmi nimeltä 101 Dalmatialaista on naamatusten eettisessä pulmatilanteessa kun filmin konna Cruella De Vil ("Julma Paholaismainen Nainen"), rikas ja materialistinen nainen, tarjoo suuren summan ostaaxeen pentueen dalmatialaisenpentuja omistajalta Rogerilta. Roger on olevinaan että pennut eivät ole kaupan. Kuitenkin, Cruella ei ota “eitä" vastauxexi. Muutamaa viikkoa myöhemmin hän varastuttaa pennut Rogerilta kätyreillään Jasper ja Horace.
ellauri080.html on line 1018: 1998 Disney-filmi Mulan koskee nuorta kiinalaista naista, Fa Mulania, joka päättää ottaa asiat omiin käsiinsä. Hunnien (ei ne olleet hunneja vaan jotain paikallisia mongoleja, hölmöt!) uhatessa miehittää Kiinan, Kiinan keisari ("Kiinan keisari razastaa, razunsa pystyyn kapsahtaa, keisari maahan muxahtaa, mistäs Kiina nyt uuden saa? Calle hyppyytti barnbarneja luisevalla polvella) käynnistää liikekannallepanon ja vaatii jokaisesta perheestä yhden miehen liittymään Kiinan armeijaan. (Siihen aikaan ei ollut au-äitejä.) Mulan tajuaa että sen vanhusmainen isä ei ikinä selviäisi taistelussa ja päättää pukeutua miehexi ja mennä sotaan sen sijasta. (Vihje: sellainen päätös osoittaa Mulanin moraalista rohkeutta; onhan se rohkeaa jos naisella on päällä miehen asusteet, ja vielä rohkeampaa jos sillä ei ole niitäkään). Se tekee mitä se pitää moraalisesti oikeana välittämättä negatiivista seurauxista ympärillä oleville.
ellauri080.html on line 1020: Pitkässä juoxussa, Mulanin päätöstä voi perustella utilitaarisella eettisellä periaatteella, koska sen päätös mennä sotaa säästää tuhansien miesten hengen kun se voittaa armottoman Shan Yun. Toisaalta, tässä filmissä, on epäeettistä Kiinassa naisen mennä sotaan isän sijasta. Sixi, mitä etikkaperiaatetta Mulan uhmaa päätöxessään ottaa hauraalta isältänsä paikka housuissa?
ellauri082.html on line 471: p) Peeping Tom (televisiossa ja videona myös nimellä Pelon kasvot) on Michael Powellin ohjaama brittiläinen psykologinen trilleri- ja kauhuelokuva vuodelta 1960. Se kertoo nuoresta miehestä, joka murhaa naisia ja kuvaa heidän viimeiset hetkensä kaitafilmille.
ellauri088.html on line 47: Tulokkaan keskipisteessä on ajatus joka on vähän liian vaikea vapaan tahdon haarautuvaan pelipuuhun tottuneille amerikkalaisille: Nää jalkapuolet mustekalat (heptapodit eikä oktopussit) näkee koko ajan kerralla. Jos oppii niiden kielen saa myös niiden silmälasit, ja kokee koko elämänsä kuin filminauhana. Vähän kuin ne värifilkan pätkät joita prennattiin prennareilla huhtikuussa Norssin edessä olevalla Johixen kentällä. Ensin filkka alkoi savuta ja lopulta se syttyi ja paloi lähes näkymättömällä liekillä. Se oli selluloidia.
ellauri088.html on line 51: Tulokas vie apainaköörin mystiselle, ja aika ajoin pelottavalle matkalle, mutta loppuu sentään optimistisella nuotilla (eihän se muuten Hollywood-raina olisikaan). Filmin lopussa (siis sen toisessa päässä, voishan sen kelata lopusta alkuunkin), kaikki maailman proletaarlaset yhinöivät yhteen, huomattuaan että ne ja niiden seizenjalkaiset kaverit on kaikki humanisteja ja osa paljon suurempaa universumia. (Eikö ne muka tienneet sitä ennestään?) Mikä tärkeintä, apinarotu - Louisa Banx etunenässä - on ottanut naisen askeleen joka olisi ollut liian iso miehelle, se on evolvoinut pitemmälle kuin kukaan, sillä se on ratkaissut matukielen arvoituxen, ja pystyy kelaaman ajan videota eteen ja takaisin ihan vapaasti, hitaasti ja nopeasti ja vaikka pysäytyskuvalla. Se on kyllä katastrofaalinen ajatus peliteoriaan perustuvalle yritteliäisyydelle. Mitä kanzii jännätä ja pinnistää jos voi etukäteen kelata filmin The Endin kohdalle? Kamala spoileri.
ellauri088.html on line 53: (Tästä ois Marvel Comixin Andrew maxanut vaikka mitä - sen unelmat pysähtyneestä auringosta olis toteutuneet. Tai hetkinen, jos ei aika liiku, miten pääsee sitten liha liikkumaan? Pornostillikuvat ei vedä vertoja eläville kuville. Ehkä se voisi plärätä ruutuja nopeasti niinkuin koulukirjan reunaan piirrettyä tikku-ukkoa (tai no tikku-ukkoa ja -akkaa). Ei hizi, eihän pläräämisestäkään tule mitään ellei filmi etene. Taitaa olla pattitilanne.)
ellauri088.html on line 59: Kirjoittaja Ted Chiang käytti 5v tutkiaxeen ja tutustuaxeen kielitieteen alaan ennenkuin se koitti kirjoittaa "Elämäsi tarinan," pienoisromaanin josta Tulokas on otettu. "Tahdoin kirjoittaa tarinan askeleesta joka monissa skifitarinoissa aina skipataan," Chiang selitti Tulokas-diskillä, "sellaisen matukielen oppimisesta ... jolla ei ole mitään tekemistä apinoiden kanssa." Nykyisethän matukielet ovat apinakieliä par excellence, eikä niitä tarvi opetella, matut saakoot opetella enkkua. Tarinaan sisältyvä tutkimus, ja filmintekijöiden konsultaatiot matukieliin erikoistuneihin lingvistien kaa, antaa Tulokkaalle tarkkuuden ja todenmukaisuuden tuntua, jotka on hyvän skifin tunnusmerkkejä.
ellauri088.html on line 63: Lingvistit koko internetissä oli hirmu innostuneita kun tää filmi tuli ulos - vihdoinkin filmi meistä, joka on (lähes) asiallinen! Naislingvisti, vielä aika nättikin! Internetin suosikkilingvisti Gretchen McCulloch keräsi joukon artikkelilinkkejä (tässä) ja teki episodin podcastiinsa nimeltä Lingthusiasm tästä filmistä (transkripti). Kun sen kilpailija Neil deGrasse Tyson teki naisia halventavan huomautuxen että olisi pitänyt valita salakirjoitusexpertti ja astrobiologi puhumaan mustekaloille (ne on sentään enimmäxeen miehiä, Turing jopa homo sapiens), Kieliloki postasi avoimen kirjeen lingvisteiltä selittämään mixi se on väärässä.
ellauri088.html on line 104: Nelosella näytetiin enemmän mainoxia kuin ize filmiä, aivan hirveitä mainoxia läjäpäin. Karmaiseva aikamatka viime vuosituhannen teeveetunnelmiiin.
ellauri088.html on line 641: Erich Kästner, joka näihin aikoihin on jo joutunut valtaanpäässeiden kansallissosialistien vihoihin ja on melkein julkaisukiellossa, julkaisee kolmen lumisen miehen ainexen 1934 salanimellä Robert Neuner komediana 4 näytöxessä, nimellä "Elinikäinen lapsi". Lukuunottamatta päähenkilöiden nimiä (z. B. Schlüter pro Tobler, kuten myöhemmin filmissä) ovat sisällöt pitkälti samoja. Jo ensi-ilta 7. syyskuuta 1934 Bremenin näytelmätalolla (ohjaus: Fritz Saalfeld) on suuri menestys.
ellauri095.html on line 131: Manley ei ollut kovin manly pikemminkin outo väpelö. Mä lyön vaikka vetoa että se tykkäs pojista, siis muistakin kuin Krisun Jessestä. Se oli Draco Malfoyn näkönen. Söpöt pojat on usein (usein? no joskus) sellaisia, naisten pettymyxexi, kuten vaikka filmissä Frantz. Kazotaanpas tätä. Paino alkutahdilla sprungisti:
ellauri095.html on line 230: Se ei ollut kovin manly pikemminkin outo väpelö. Se oli hukkapätkä, vaan 157 sm sukat jalassa. Lyön vaikka vetoa että se tykkäs pojista, siis muistakin kuin Krisun Jessestä. Se oli Draco Malfoyn näkönen. Söpöt pojat on usein (usein? no joskus) sellaisia, naisten pettymyxexi, kuten vaikka filmissä Frantz.
ellauri097.html on line 221: Olli siirtyi ajasta iäisyyteen pääsiäismaanantaina. Mietityttää, jatkuuko filmi suoraan seuraavaan tuotantokauteen kuin netflixissä, vai jääkö siinä vähän luppoaikaa, odottelua kuten katolisten limbossa. Alkaako oikeudenkäynti heti ja siiitä samantien karja-autoihin, vai saako siinä vähän aikaa miettiä mitä tuli sanottua ja tehtyä? Olikohan Olli tollanen ryöväri, jolle eillispäivänä lähtenyt ristiinnaulittu lupasi: "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa". Toivotaan parasta. Mutta pelätään pahinta.
ellauri101.html on line 436: Viihde on totaalisen perseestä. Eikähän se edes viihdytä. Mua ei heilauta jos jotkuu filmitaiteilijat tai musiikkijulkkixet myy persettä muille brändeille, sama paskaa ne on kaikki kimpassa.
ellauri106.html on line 640: No kazottiin American Pastoralista 2016 tehty filmi, joka oli kuten kirjakin aivan vitun epäreilu naisille ja vasemmistonuorille. Shixa nainen oli läpeensä konna (eikä vanhentunut koko aikana) ja arjalaisen näköinen viivasuinen Swede jutku synnitön, pikku pedofiliakin painettiin villaisella. Tämmönen meni 2016 vanhoilliseen yleisöön kuin häkä: nekrut oli taas alkaneet räyhätä poliiseille ja tyhmät nuoret änkyttämättömän mutta autistisen Gretan joholla puhuu jostain typerästä kasvihuoneilmiöstä. Onnex onnex sentään Trump oli justiinsa päässyt vallankahvaan eikä joku demokraatti neekeri. Helvatti amerikkalaiset on amerikkalaisia vaikka ne voissa paistaisi. Vie jutku jenkkeihin, tuo jutku jenkeistä, jutku se on sieltä tultuaankin.
ellauri107.html on line 82: Mitvit, oliko Moido Kolumbuxessa Abraham ja Iisak motiivi? Se on Raamatun ykkösperseisimpiä satuja. Auerbachkin kuumui siitä. Siitä tunnistaa heti suuren mulkeron. Ja vieläpä kierkegaardilaisia sävyjä. Ei kyl sekin pitää lukea. Tai kollaa filmi edes.
ellauri107.html on line 140: Pepun paskanjauhanta muka-uskollisuudesta shixavaimolle on läpinäkyvää valetta. Ize se on seemiläisheimonsa pahin semiitti. On olevinaan sankaria paxujalkaiselle ämmälle joka ei merkitse sille vähääkään. Tääkö pitäis uskoa? Uskokoon ken jaxaa. Ja samalla kuxii jotain "herttaista ja huomaavaista ja sievää opiskelijatyttöä" Karen Oakesia siinä sivussa. Ei tää nyt yhtään komputoi. Ainoa yhteinen nimittäjä sen toimille on ihan silmitön loukattu narsismi ja naisviha. Hei mutta olikohan Peppu Uranuxen poikia? Seuraava mietelmä esiintyi filmin American pastoral loppuvizinä:
ellauri110.html on line 749: Kaikkia tätä oli tohtori von Gitzen hartaalla tarkkaawaifuudella kuunnellut ja nähnyt olewan fyytä waatia juutalaifelta afian felwittämifekfi feikkaperäifen kertomukfen hänestä itfestään ja hänen elämänwaiheistaan. Kiertelemättä juutalainen oli filloin kertonut että hän Kristukfen ristiinaulitfemifen aikana oli afunut Judean pääkaupungisfa Jerufalemisfa ja samoin kun fuurin ofa juutalaifista ollut fitä mieltä, että Kristus oli kapinan nostaja ja kansan wiettelijä. Hän oli monta kertaa omin filmin nähnyt hänen ja niinkuin mutkin hänelle wihamielifet juutalaifet toiwonut, että hän hyvin anfaitukfi rangaistukfekfi tuomittaifiin kuolemaan ja kun nyt roomalainen maaherra Pontius Pilatus wihdoin oli wahwistanut Kristukfen kuolemantuomion ja kun hän itfe oli faanut kuulla, että Kristus wietäifiin ristiinnaulittawakfi oli hän heti jusfut waimonfa ja lapfienfa tykö fekä ilmoittanut heille, että jos tahtoifiwat nähdä, kuinka Kristus wiedään pääkallonpaikalle, heidän tuli heti feurata häntä. Ja koska talo, misfä hän fiihen aikaan afui, oli fen kadun warrella, joka raastuwasta johti Pääkallonpaikalle, ja fotamiesten fiis piti kuljettaa Kristusta fen talon fiwu, oli hän ottanut pienimmän lapfenfa käfivarrelleen ja kantanut fen portin ulkopuolelle, että lapfi paremmin ja felwemmin faifi nähdä kuolemaan tuomitun. Kun nyt Kristus, kantaen raskasta ristiään, oli päässyt fuutarin talon eteen, oli hän pyfähtynyt tahtoen wahän lewahtää ja fiinä aikomufesfa tahtoi wähän nojata feinää wastaan, oli Ahaswerus osakfi ymmärtämättömyydestä ja wihasta Kristutsa wastaan, ofakfi woittaakfenfa kiitosta kanfalta, karkoittanut hänet feinän tyköä näillä fanoilla: "Mene pois taloni feinän tyköä ristifi luo. joka kuuluu finulle", jonka perästä Kristus oli kääntynyt hänen puoleenfa ja fanonut: "Minä tahdon nyt feifoa täällä hetkifen lewähtämäsfä, mutta finä et täst´edes tule faamaan mitään rauhaa eli lepoa täsfä maailmasfa, vaan pakolaifena ja wainottuna pitää finun kuljeskeleman toifesta maasta toifeen, aina tuomiopäiwään faakka."
ellauri110.html on line 751: Silloin fuutari oli heti laskenut lapfen fylistään ja kun hän aikoi lähteä huoneefeenfa, ei hän woinut fitä tehdä, waan hänen oli täytynyt feurata Kristusta Pääkallonpaikalle, misfä hän omin filmin näki hänen ristiinnaulittawan ja kuolewan.
ellauri112.html on line 578: Järkevähkö naiskriitikko ei tykännyt koska filmin tehneet setäihmiset ei menneet ollenkaan ongelmien yhteiskunnallisiin syihin.
ellauri112.html on line 649: Ja iso nippu muitakin forever young klisheitä. Oma vika, kaupallinen jenkkiviihde tekee naisista tollasia barbeja. Tää filmi on täysin rinnoin (excuse my French) mukana juonessa.
ellauri112.html on line 680: No nyt vihtoin viimein yx muija kertoo kunnolla juonipaljastuxia ja selvittää mistä tässä filmissä viime kädessä on kymysys:
ellauri118.html on line 448: Lännessä se tunnetaan parhaiten monumentaalisesta ja traagisesta Neuvostoliittoa käsittelevästä romaanista Tohtori Živago, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Italiassa vuonna 1957, joka tunnetaan parhaiten samannimisestä osin Suomessakin kuvatusta monumentaalisesta filmistä 1965, jossa näyttelivät sukuelimiään leukava ebyktiläinen Omar Sharif ja väkäleuka brittiämmä Agatha Christie. Christie nai pitkään ällöä Warren Beattya josta Carly Simon teki laulelman You're So Vain. Tuottaja Albert R. Broccoli hylkäsi hänet sillä perusteella, että hänen rintansa olivat liian pienet. Kalut joita voi näyttää - ja käyttää. Omar kuoli 2015 Kairossa Alzheimeriin. Agatha kai elää vielä. Noobeli Pasternakille oli poliittinen veto länkkäreiltä.
ellauri118.html on line 546: Eli ehkä siinä kummassakin jotkin tasot lässähtävät, tunnelma latistuu. Ylevästä tulee alhaista, runollisesta arkista, sadun taika raukeaa. Sama fiilis kuin kun filmi katkee leffassa, valot syttyvät kesken kaiken ja kazomo siristelee silmiään karkkipaprujen ja popcornin keskellä. Aletaan keräillä takkeja ja pipoja. We apologize for the inconvenience. Meille kävi kerran niin oopperan The Elixir näytännössä. Tenori menetti äänensä, yleisö lähetettiin kesken kaiken kotio.
ellauri118.html on line 1059: "Käsineitä" on kylmän paskiaisen kirjottama kirja kylmistä paskiaisista. Vitun käteenvetoa. Hulu filmi siitä on vielä pahempi. Tää ämmä on naispuolinen versio Philip Rothista. Tonni vetoa eze veti ize röböä. Tunnen izeni tyhmäxi ja rumaxi vaikka tiedän etten ole kumpaakaan. Oletpas.
ellauri119.html on line 502: Niin ja sitton vielä tää Goethen väriteoria, tai ehkä paremminkin teeveestä tuttu RGB. Technicolor filmit elämisen oppaana.
ellauri131.html on line 465: Ja sitten ovikello soi, ja KAIKKEIN PARAS osa: pikku Bessy saa ennakko joululahjana toivomansa OIKEAN PONIN Bray-sedältä, uudelta iskältä. Ja kaikki tämä vain koska Bray oli lukenut Rhonda Byrnen kirjan (tai ainakin tän filmin kässärin, joka perustuu Rhondan Salaisuus-sarjan kirjoihin)! Kelaa vaan kuinka onnellisexi tämä kaikki tekee Rhonda Byrnen! Eikö se osoita kuinka oikeassa Rhonda on! Hän on löytänyt onnen salaisuuden, ja jakaa sitä meille muillekin ihan kohtuuhinnalla. Kiitos Rhonda!
ellauri131.html on line 469: Tämä Rhonda Byrne elokuvan vinosuimen nainen ei pysty maxamaan vakuutuxia ja maxaa sixi juurihoidosta $2000 takahampaasta. Toivottavasti juuri oli hoidettu siihen mennessä kun se ankarasti pussaa proffaa filmin loppukuvissa. Kaikkein nolointa köyhyydessä on että nimitellään charity casexi.
ellauri132.html on line 853:

Mikä filmi kazotaan ensixi?

Kanukkien filmiversio 1992

Söderin
xxx/ellauri121.html on line 351: Tässä kirjassa Moira ei ole neekeri, eikä Lukas. Ne on filmin tekijän päivityksiä.
xxx/ellauri125.html on line 768: After filming Sid and Nancy in New York City, she worked at a peep show in Times Square and squatted at the ABC No Rio social center and Pyramid Club in the East Village.The same year, Cox cast her in a leading role in his film Straight to Hell (1987), a Spaghetti Western starring Joe Strummer and Grace Jones filmed in Spain in 1986. The film caught the attention of Andy Warhol, who featured Love in an episode of Andy Warhol's Fifteen Minutes.
xxx/ellauri125.html on line 795: After Hole's world tour concluded in 1996, Love made a return to acting, first in small roles in the Jean-Michel Basquiat biopic Basquiat and the drama Feeling Minnesota (1996), and then a starring role as Larry Flynt's wife Althea in Miloš Forman's critically acclaimed 1996 film The People vs. Larry Flynt. Love went through rehabilitation and quit using heroin at the insistence of Forman; she was ordered to take multiple urine tests under the supervision of Columbia Pictures while filming, and passed all of them. Despite Columbia Pictures' initial reluctance to hire Love due to her troubled past, her performance received acclaim, earning a Golden Globe nomination for Best Actress, and a New York Film Critics Circle Award for Best Supporting Actress. Critic Roger Ebert called her work in the film "quite a performance; Love proves she is not a rock star pretending to act, but a true actress."
xxx/ellauri127.html on line 142: Me kuljimme päästä päähän ja taas takaisin koko Amerikan tienvieriravintoloitten asteikon, alkaen vaatimattomasta Eat'ista, jossa oli hirvenpää (sisemmässä silmänurkassaan tumma pitkän kyynelen jälki), 'humoristisia postikortteja (myöhempää 'Kurort'-tyyppiä), vieraiden kirjoittamia suosituksia kehyksissä, hengenpelastajia, aurinkolaseja, mainostaiteilijan näkyjä taivaallisista jäätelöannoksista, puolikas suklaakaakkua lasisuojuksen alla ja useita kammottavan kokeneita kärpäsiä risteilemässä kehnolle tiskille valuneessa tahmeassa sokeriliemessä, ja niin edelleen aina siihen kalliiseen paikkaan asti, jossa oli himmennetyt valot, nurinkurisen kehnot pöytä- ja ruokaliinat, tolkuttomat tarjoilijat (vankilalintuja tai opiskelijoita), filminäyttelijättären harmaanruskea selkä, hänen senhetkisen miehensä synkät kulmakarvat ja pjattipukuinen trumpetin varustettu orkesteri.
xxx/ellauri149.html on line 354: Kun Pezkun lankeemus tuli ilmi, Kirsi rankaisi siitä pakottamalla Pezkun kazomaan filmiä Jesus Christ Superstar joka ilta uudestaan, roiskimalla itkien. Mekin saatiin olla kerran mukana. Mikäs olikaan tän filmin spoileri? Ai se oli tää:
xxx/ellauri165.html on line 469: Rivointa filmissä on Terence Frizun lätty joka on tosi ärsyttävä. Inhoon tollasia sagittaalisesti vakoisia brittipärstiä ja varsinkin tota vittumaista virnettä jota se kyllä visusti varoo näyttämästä valokuvissa. Tämä elokuva ei olisi ollut mahdollinen ilman e-pilleriä.
xxx/ellauri166.html on line 486: Walt Disney Studios tuottivat yhden parhaista okkultistisista yrityksistä vapaan assosiaation väreistä, valosta ja musiikista elokuvassa Fantasia, erityisesti valitessaan alkumusiikiksi Stokowskin version Bachin konsertista "Toccata and fugue in D minor". Walt Disney käytti tässä elokuvassa saatanallisen säveltäjän Igon Stravinskin teoksia. Igor Stravinski oli anarkistinen satanisti. Fantasia oli hyvä esimerkki Walt Disneyn ja hänen studioidensa omistautumisesta okkultismille. Kesti monta vuotta tehdä tämä filmi ja kun se oli valmis sitä käytettiin sivupersoonien järjestelmän ohjelmoinnin perustana. Disneyn Dick Tracy -elokuva on myös keskeinen esimerkki siitä kuinka väri näyttelee tärkeää osaa elokuvassa jota on käytetty peitellysti mielenhallinta-ohjelmointiin.
xxx/ellauri167.html on line 215: Vielä löysempi paska on samanniminen 2020 lyhytfilmi joka on puolexi köpelösti piirretty, ja jonka trama on tämmönen:
xxx/ellauri168.html on line 364: Tätä filmiä esitettiin teattereissa vuosina 1940, 1946, 1956, 1963, 1969, 1977, 1982, 1985 ja 1990 jotta jokainen uusi sukupolvi näkisi sen. Videokasettina sitä alettiin myydä vuonna 1991.
xxx/ellauri168.html on line 365: Vuosia myöhemmin, julkisivupersoonat eivät muista nähneensä tätä elokuvaa, mutta he saattavat inhota voimakkaasti tätä filmiä. Joseph Mengele piti Fantasiasta koska hän oli muusikko ja viulisti.
xxx/ellauri168.html on line 367: 3,0 minuuttia. Philadelphia Orchestra alkaa soittaa Bachin kappaletta "Toccata and Fuge" taustalla. Kuten lasten tai aikuisten sarjakuva, tämä filmi on jo menettänyt normaalin yleisön mielenkiinnon tässä vaiheessa. (Disneyn on ollut pakko tajuta tämä.) Leopald Stokowski seisoo nyt kun nouseva aurinko nousee. Tämä on viittaus auringonpalvontaan ja idästä nousevaan aurinkoon.
xxx/ellauri168.html on line 380: 30,0 minuuttia -- Mikki hiiviskelee ympäriinsä ja sieppaa taikurin hatun. (Tämä taikurin hattu on yksi harvoista asioista tässä filmissä jotka eivät merkitse mitään ohjelmoinnin kannalta. Se on vain noita-symboli.) Sitten ilmestyy luuta.
xxx/ellauri168.html on line 386: Tämä näytös luudan trauma-kuolemasta, sen katkaisemisesta ja heräämisestä takaisin eloon monistettuna on todiste siitä että tätä filmiä oli tarkoitus käyttää opettamaan monipersoonallisuutta lapselle.
xxx/ellauri168.html on line 404: 55,0 minuuttia -- Dinosaurukset alkavat kuolla. "HERRA EI PIDÄ NIISTÄ." Tämä määritellään uudelleen siten, että jos osat yhdistyvät ne kuolevat. Jos joku yrittää päästä käsiksi järjestelmään, sivupersoonat hautautuvat syvälle kuten dinosaurukset tässä filmissä.
xxx/ellauri168.html on line 407: Useat kohdat tässä filmissä näyttävät kuun eri asemassa, mikä on tärkeää kun tuodaan sisään ohjelmoinnin käsitteitä kuten Mr. Moon.
xxx/ellauri168.html on line 467: 115,0 minuuttia -- Filmi päättyy rauhaisaan näkymään taivaasta. Lapselle kerrotaan viimeisen muutaman minuutin aikana: "TÄMÄ MAAILMA KUULUU SINULLE. SE ON KAUNIS MAAILMA MISSÄ ME HALUAMME SINUN ELÄVÄN. SE ON KAUNIS." Kaiken sen helvetin jälkeen joka on kaadettu lapsen mieleen, sekä pelon jonka Saatana antaa heille tässä Fantasia-filmissä, tämä lapsi on vain liian onnellinen luodakseen kauniin maailman jossa elää. Olen iloinen jos olen voinut olla tässä asiassa jotenkin avuxi.
xxx/ellauri169.html on line 163: Syy miksi eliitti päätti suosia Walt Disneytä sen jälkeen kun Höyrylaiva Willie tuli ulos Hollywoodin tuoreimmalta "ihmepojalta" oli ohjata sivuun suunnaton katkeruus jonka pörssin romahtaminen oi saanut aikaan juutalaisia pankkiireita kohtaan. Hollywood, jopa ensimmäisenä kahtena vuosikymmenenä tunnettiin Babylonina ja Sin Citynä. Tiedettiin hyvin että juutalaiset johtivat elokuvateollisuutta ja monet syyttivät että Hollywoodin tuoma moraalinen rappio oli syynä tähän pörssiromahdukseen. Hallitusta vaadittiin kieltämään likaiset Hollywood-filmit. Edgar Magnin, suurten elokuvantekijöiden hengellinen johtaja, jotka olivat osa Los Angelesin B'nai B'rithiä rohkaisivat niitä jotka olivat Mispuckassa (juutalainen mafia) ja muita jotka olivat B'nai B'rith -elokuvantekijöitä että Hollywoodin tarvitsi suojella itseään asettamalla Walt Disney kristillisen "perhearvoja kunnioittavan valkoisen ritarin" parrasvaloihin.
xxx/ellauri176.html on line 136: Rauni "Molle" Mollberi oli naisennimestä huolimatta mulkku setämies, perheensä pillonut julma isä joka teki filmin toisen setämiehen Timo K. Mukan pehmopornokirjasta. Nää on kaikki jotenkin zolamaisia naturalisteja. Sen tyttären poika bylsi meidän Helmiä Albinen ikäisenä. Nyze jäbä tuottaa jotain somesisältöjä. Filmin tekoon osallistui Panu Rajala. Elukoita hakattiin filminteossa. Vittu mitä paskiaisia koko konkkaronkka. "Nyzaat naija mua" mirri leffassa on samaa tyyppiä kuin Zolan papin sisko Desirée (kz. seur. numero).
xxx/ellauri176.html on line 160: Max Haufler (Schweizi) teki filmiversion tästä v. 1937, kukaan ei enää ole kommentoinut sitä netissä. The novel was adapted as the 1970 French film The Demise of Father Mouret, directed by Georges Franju, starring Gillian Hills and Francis Huster.
xxx/ellauri177.html on line 243: Tosi paljon luontokuvausta, miljoonia kasvilajeja, haaltuneita technicolorvärejä. Onko tästä tehty 50-luvun filmiä? No 70-luvun filmi on:
xxx/ellauri187.html on line 580: Kotimatkalla Sysmästä kuuntelimme Bluetoothilla vanhoja iskelmiä auton kaijareista. Mm. vinkuvan Bob Zimmermannin All along The Watchtower ja Jimi Hendrixin siitä tekemä mustempi coveri. Vahinko että Jimi hukkui uima-altaaseen. Bob, joka olisi mieluummin joutanut, maalaa eläkevaarina kopioita Aki Kaurismäen filmiruuduista. Päätin ottaa sen kohteliaisuutena, vinoili Aki.
xxx/ellauri200.html on line 402: Sisar Ibinabo tuijotti häntä hämmästyneenä. Tuli hiljaista. Toiset tytöt katselivat heitä odottavasti. "Mitä sinä sanoit?" sisar Ibinabo kysyi hiljaa antaen Ifemelulle mahdollisuuden esittää anteeksipyynnön, ottaa sanansa takaisin. Mutta Ifemelu ei voinut pysäyttää itseään, hänen sydämensä hakkasi kuin nopeutetussa filmissä. "Päällikkö Omenka on niitä, jotka ovat mukana 419-huijauksessa, kaikki sen tietävät", hän sanoi. "Tämä kirkko kuhisee 419-miehiä. Miksei voi sanoa suoraan, että sali on rakennettu rikollisten rahoilla?" "Se on Jumalan työtä", sisar Ibinabo sanoi hiljaa. "Jos et pysty tekemään Jumalan työtä, häivy. Mene."
xxx/ellauri200.html on line 736: not in the source but in malicious choice, Ei ize filmissä vaan vain trailerissa,
xxx/ellauri201.html on line 268: Synnövestä teki svedut kolmekin filmatisaatiota 50-luvulle mennessä, toinen toistaan karmeampia. Ensimmäinen oli mykkäfilmi jonka mainoxessa Synnöve on ravunsyötin näköinen. 30-luvun versiossa Thorbjörn on ilmetty Ööve eläkeläisenä.
xxx/ellauri225.html on line 593: Zarah Stina Leander (alk. Sara Stina Hedberg, vuodesta 1956 Hülphers; 15. maaliskuuta 1907 Karlstad, Ruotsi – 23. kesäkuuta 1981 Tukholma) oli ruotsalainen näyttelijä ja laulaja, joka oli toisen maailmansodan aikaan suuri filmitähti Saksassa. Leander palasi Ruotsiin vuonna 1943, mutta häneen suhtauduttiin kylmäkiskoisesti monen vuoden ajan, koska hän oli työskennellyt natsien palveluksessa. Hänen uransa jatkui Ruotsissa vasta 1950-luvun puolella kun kiskot olivat jo lämmenneet. Sittemmin Leander teki konttoritöitä Tukholmassa. Hän esiintyi useasti myös Suomessa ja järjesti jäähyväiskiertueensa vuonna 1973. Hän jäi eläkkeelle viihdemailmasta vuonna 1981. Samana vuonna hän kuoli Tukholmassa aivohalvaukseen.
xxx/ellauri227.html on line 313: Liza taitaa olla oikeistoläjä sen lisäxi että on uskovainen. Victoria-stadion on wau-arkkitehtuuria suoraan mäen sisässä. Paizi ei Tukkiholmassa ole sellaista, se on kuvittellinen. "Luonnonsuojelijat olivat tietenkin nostaneet metelin, sen ne tekivät aina kun muutama puu kaadettiin." Lie turha toivoa että joku konnista lasauttaisi tän sietämättömän nuuskija-Bengzonin hengiltä. Paskiainen välittää vähät viranomaiskielloista ja juoxee ezimässä klikkiozikoiden aiheita. Tosi hyvä että Tukholman kuvitteellinen Olympiastadion on liisteinä. "Hän oli sekä lahjakas että kunnian himokas, jälkimmäinen ominaisuus oli tärkeämpi." Joo selkeästi tää kirja on erittäinkin limainen. Vittu että mä inhoon nenäkkäitä toimittajia! Ne saisi kaikki listiä! Tää on niin vanha turaus että valokuvaajat käyttää filmirullia. Muut tyhjäntoimittajat eivät (tietenkään) huomaa mitään, Minni Hiiri on ainoa tarkkasilmäinen. Lyijykynä-Annika hymyili. Muiden kuulakärkikynät eivät toimineet. He istuivat saappiautoon ja pitivät moottoria tyhjäkäynnillä. Niinpä tietysti. Vittu että Ilta-Pulut on vastenmielisiä. Hyi hitto, iljettävää. Kumpa pienet kallonpalat olisivat Annikasta. Mutta ei. Räjäyttäjän nimi on Beata Ekesjö. Kazoin epilogista. Kirja on v:lta 1998. Beettanauhat pyörivät. Sellainen oli Jönsilläkin lainassa. Uusinta tekniikkaa. Tuliko uhrista jauhelihaa? Annika nielaisi sylkeä ja nyökkäsi. Kiva kivaa! (K)
xxx/ellauri228.html on line 326: Eli molemmat nää filmiohjaajat lankesivat alkeelliseen virheeseen, tekivät kardinaalimunauxen Lemin kannalta. Ne on niin antropomorfisia että tekee pahaa. Ei ne kerta kaikkiaan pysty irtautumaan apinaperspektiivistä, niinkuin ei leffojen kazojatkaan. Plopovin izemurhasiirto kerta kaikkiaan. Voi vittu, kannattaako edes yrittää, mahtoi Stan (IQ 180) tuumata.

xxx/ellauri228.html on line 327: No mikäs sitten filmintöllöttäjää kiinnostaa? Tarkovski: EAT! eli sosialisoinnissa menetetty reviiri. Spielberg: FUCK! KILL! eli nainti, kuolema ja (muu) kuolemattomuuden puinti.
xxx/ellauri228.html on line 361: Larsilta taisi tulla se Melankolia joka oli Pikin ihan lemppari. Hulluja noi filmiohjaajat.
xxx/ellauri229.html on line 47: Opetus- ja hallintotehtävistä huolimatta Boškovićilla oli aikaa tutkia fysiikan eri aloja, ja hän julkaisi suuren määrän artikkeleita, joista osa oli huomattavan pitkiä, monista eri aiheista. Näihin aiheisiin kuuluivat muun muassa Merkuriuksen ylikulku, Itäväylän alikulku, revontulet, maapallon muoto, filmitähtien muotojen havainnointi kaukoputkella, matematiikan soveltaminen lähiputken teoriaan, sykloidi, logistinen käyrä, Bill Haley ja komeetat, vuorovesi, jatkuvuuden laki, erilaiset pullotrigonometrian ongelmat jne.
xxx/ellauri229.html on line 700: Nää juipit ei ikinä sais ääntään kuuluville ilman Internettiä. Wannabe peippoja koivun latvassa. Tarkovski käytti kinofilmiä ja Plaatto kynäili.
xxx/ellauri233.html on line 67: Gizan suuren pyramidin huipulla he kertovat toisilleen uskosta ja perheestä. Carter paljastaa, että hän on pitkään tuntenut olevansa vähemmän rakastunut vaimoonsa ja katuu valittua polkuaan. (Vitun neekeri!) Edward paljastaa olevansa loukkaantunut syvästi vieraantumisensa johdosta ainoasta tyttärestään, joka kielsi hänet sen jälkeen, kun hän ajoi pois tämän väkivaltaisen miehensä. (Törkimys, toisten asioihin puuttuja!) Myöhemmin Hongkongissa ollessaan Edward palkkaa prostituoidun lähestymään Carteria, joka ei ole koskaan ollut yhdenkään naisen kanssa vaimonsa lisäksi. Carter kieltäytyy ja vaatii, että he lopettavat bucket listin ja menevät kotiin. (No vittu ei Carterilla takuullakaan seiso enää kalkkiviivoilla, ja muutenkin olipa taas törkymöykkyveto Jack Nicholsonilta. No se on kyllä aina ollut paskiaisen näköinen, ja sen kaikki filmit ovat täysin perseestä.)
xxx/ellauri239.html on line 367: Luin vähän lisää taaxepäin. Nähtävästi toi Vetelys kosti Aarnen katkenneen lasikuitusuxen sille ökyrikkaalle luistelupipojäbälle vielä kymmenien vuosien kuluttua. Toivottavasti saatiin se Jan Moring edes hengiltä. Mutta kun Anne Holtista on kysymys niin varmaan ei. En ole varma jaxanko lukea väliintulevia sivuja, kyllä tää on niin ummehtunutta norskisälää. Feikki filmikässäri textin keskellä on tupla yököttävää.
xxx/ellauri250.html on line 431: Tää Brody on new yorkkeri filminatustelija pahinta laatua joka luulee jo tietävänsä kaiken ja lisäxi paremmin.
xxx/ellauri250.html on line 454: Täh? Eikö jenkkifilmissä saa olla bi? No voi helkutti näitä jenkkejä.
xxx/ellauri250.html on line 499: Karl Heinrich Bukowski oli paskanjauhaja spuge jenkkipolakki, omahyväinen talousliberaali julkkis kuten Jean Paul Sartre joka kehui sen maasta taivaisiin. Tämmöstä klisheistä lätinää se väsäsi, kuulostaa Nääsböön roskakirjalta tai B-luokan filmiltä.
xxx/ellauri251.html on line 3290: Koronapandemiaan tartuttiin rivakasti. Miksi kansalaisten sähköhätää hoidetaan kuin hidastetussa filmissä?
xxx/ellauri252.html on line 427: Eli Beckin haastattelema kampaaja ei ollut Moosexen lain mukaan syntinen, eikä liioin sitä nussinut läski filmiohjaaja. Kyseessä oli ihan reilu bisnis tränsäxön. Sjövall Wahlöö ovat tässä aivan Moosexen linjoilla. Moraalin muutoxen takana on pilleri. Haikara? Sen tulosta me päätämme ihan ize. Kun ei-toivotut lapset saa torpattua ilman eri käskyä, kuka kaipaa kiveen hakattua moraalia? No ehkä Martti Simojoki: Kirkko ja eronneitten vihkiminen. Kirjapaja, 1948, vide infra.
xxx/ellauri252.html on line 430: Heja Sverige på 70-talet. Ohjaajan tähtifilmin juoniselostuxesta paistaa jonkin verran sittemmin nyrkkeilijämäisen Sjöwallin kade pahexunta. Tyttöjen tienaama tonni varvista olisi lähellä samaa summaa nykyeuroissa.
xxx/ellauri259.html on line 174: Käytyään Kajaanin alkeiskoulua ja Oulun suomalaista lyseota (1889–1890) Leino siirtyi veljensä, toimittaja Oskar Lönnbohmin luokse Hämeenlinnaan. Tähän pakotti perheen taloudellisen tilanteen heikkeneminen isän kuoleman jälkeen 1890. Hämeenlinnan lyseosta hän valmistui 16-vuotiaana ylioppilaaksi 1895. Leino aloitti opinnot myös Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa Helsingissä, mutta ne jäivät pian "taka-alalle" kurjaliston harrastusten vuoksi. Antiikin kirjailijat kuten Cornelius Nepos tulivat tutuiksi latinan tunneilla. Koti- ja kouluympäristönsä tapahtumia Leino kuvaili kaitafilmille ja julaisi elämänsä lopulla muistelmateokseensa Elämäni kuvakirja (1925).
xxx/ellauri280.html on line 476: Mukana kisoissa oli myös myöhemmin filmitähtenä kuuluisaksi tullut Regina Linnanheimo. Missinä ei voinut olla enää maitokaupan myyjänä, koska jotkut asiakkaat tuijottivat vain kannuja, ja niin hän päätti palata kotiin Haminaan.
xxx/ellauri280.html on line 488: Ester Toivosen silminnähtävin ura liittyi elokuviin, sillä hänet löydettiin Erkki Karun filmiin Meidän poikamme limassa heti 1934, ja sen jälkeen hän esiintyi 13 muussakin roolissa. Suurin osa elokuvista oli kevyitä: Syntipukki, Onnenpotku, Kaikenlaisia vieraita ja Asessorin naishuolet. Enimmäkseen hänellä oli filmauksissa mukavaa. Kriitikot riemuizivat: "Hän ei ole näyttelijätär, eikä hän nähtävästi vuosienkaan kuluessa saavuta muita ilmaisukeinoja, vaan hän vaikuttaa 'persoonansa' sulolla, mikä varsinkin vastamulkoisissa mykkäfilmeissä merkitsee varsin paljon."
xxx/ellauri281.html on line 531: Miller would give up his career to help guide hers, and he spent years working on “The Misfits,” directed by John Huston, for which he wrote the screenplay and she would star. On the set she’d be hospitalized and, around this time, have an affair with Yves Montand. The couple got a Mexican divorce in 1961; Miller would marry the Magnum photographer Inge Morath, whom he met during the filming.
xxx/ellauri304.html on line 533: In Hollywood where they are always looking for blockbusters — but then don’t know what to do with them so they go back to filming comic books — for the thing they most desire is “high concept.” That means a clean plot, a story you can tell in one sentence. If you can't summarise your novel, well, imagine your novel-to-be is a movie already and tell us about it in a sentence. That should be easy enough.
xxx/ellauri361.html on line 218: William Jamesin mielestä tää ja Doston Karamazovit oli "lapsellisia". Neuvostokriitikot näki siinä "pirstoutumista ja päättelyn puutetta." Brian Aldiss kuzui sitä suurimmaksi Tolstoin romaaniksi. Pötyä, Sota ja Rauha on paljon paxumpi. Kenji Mizoguchi sanoi: "Kaikki melodraama perustuu Tolstoin ylösnousemukseen." Mitä tollanen japsu filminikkari nyt ylipäänsä ymmärtää. Hänen elokuviensa toistuva teema oli naisten sortaminen historiallisessa ja nykypäivän Japanissa.
xxx/ellauri380.html on line 198: Douglas Fairbanks oli Hollywoodin mykkä kuningas joka virnuilee nyt entistä mykempänä mutta kallo vaaleampana Hollywoodin ikuisessa luutarhassa. Sen filmi Baghdadin varas 1924 (Toini V:n synnyinvuonna) oli ihan parhautta. Nappikauppias Karhu hymyilisi karhunkierroxella Douglas Fairbanxin rehevää miehen hymyä, jos ois vielä nappulaa. Vuonna 1942 rintamalla lensi verisiä perseitä ja irtopäitä lakoon ammutussa mezässä. Fairbanx oli juutalainen, Ulman omaa sukua. Siltä se vähän näyttikin, irakilaiselta Abrahamilta.
xxx/ellauri380.html on line 410: Mutta mixi juuri tämä leukajänteitä venyttävä filmikriitikko kynäili tämän Solzhenizyn ylistyxen juuri 1971, samana vuonna kuin Lara Logan putkahti maailmaan? Oliko takana joku salaliitto? Oliko se poliittinen tilaus?
xxx/ellauri400.html on line 366: Jouni Arto Aarre Apajalahti (10. huhtikuuta 1920 Kemi – 31. toukokuuta 2009 Tampere) oli suomalainen kirjailija ja kokoomuksen kansanedustaja vuosina 1966–1970. Apajalahti aloitti Keravan nuorisovankilan pastorina. Apajalahti kirjoitti dekkareita, näytelmiä ja elokuvien käsikirjoituksia. Dekkarikirjailijana hän debytoi vuonna 1969 teoksella Kappalaisen kaitafilmi. Jouni Apajalahdella oli vitun tollon näköinen Jouni Apajalahti ozatukka.
xxx/ellauri417.html on line 387: Kirja opettaa myös erilaisia masturbointitapoja. Nyrkki, rengas, self-suck, hinkkaaminen. Kirja kertoo, että “jotkut pojat pystyvät imemään itseään, jos heillä on iso kulli tai he ovat notkeita. Eräät voivat istua ja imeä, toisten pitää maata selällään ja taivuttaa alavartalo päänsä päälle.” Kirjassa kerrotaan muun muassa, kuinka väkivaltapornon katsominen ei ole väärin ja siitä voi syttyä, kun joku joutuu joukkoraiskauksen uhriksi pornofilmissä. Kyse kun ei ole todellisesta elämästä: näyttelijät vain näyttelevät raiskausta.
259