ellauri035.html on line 989: > L: Herrasväen fezi päässä tuomizi eläviä ja kuolleita.

ellauri083.html on line 182: Pyhäköilijät eli Shriners International, also commonly known as The Shriners or formerly known as the Ancient Arabic Order of the Nobles of the Mystic Shrine, on jenkki vapaamuurarikerho varakkaille veljille. Hyväveliseura par excellence. Päämaja Tampa Florida. Veljexet tunnetaan punaisista fezeistä. Ne otti Arabian pois nimestä 9/11 tapahtuman johdosta. Niiden pomot on potentaatteja. Ne tykkää pitää paraateja. Lennättää jättimäisiä ryppyisiä ilmapalloja. Ajaa pikkuisilla autoilla. Soittaa torvisoittoa. Nahkiaisissa ne antaa alokkaille pyllyyn sähköiskuja.
ellauri090.html on line 36: A Academia surgiu mais como um vínculo de ordem cordial entre amigos do que de ordem intelectual. No entanto, a ideia do instituto não foi bem aceita por alguns: Antônio Sales testemunhou numa página de reminiscência: "Lembro-me bem que José Veríssimo, pelo menos, não lhe fez bom acolhimento. Machado, creio, fez a princípio algumas objeções." Como presidente, Machado fazia sugestões, concordava com ideias, insinuava, mas nada impunha nem impedia aos companheiros. Era um acadêmico assíduo. Das 96 sessões que a Academia realizou durante a sua presidência, faltou somente a duas.
ellauri090.html on line 368: fez a nossa existência apetecida teki meidän elämästä maittavaa,
ellauri153.html on line 83: Saadi Shirazi oli top influensseri farssipoeetta ja kynäilijä joka eli 13. vuosissadalla. Se tunnetaan paraiten tänään töistään ‘Gulistan’, ‘Bustan’, 'Uzbekistan', 'Kazakhstan' ja laajoista rakastelurunoistaan (ghazal). Ghazal tarkottaa takuulla gasellia, meilläkin on Ghazal Chai nimistä teetä, jossa on gasellin kuva kyljessä. Kamujensa Rumin ja Hafezin kanssa se on 1/3 isoimmista ghazal-kynäilijöistä Persian poetiikassa.
ellauri189.html on line 655: Gaseeli (arab. غزل‎, ġazal) on persialainen runomuoto. Siihen kuuluu kaksisäkeisiä säkeistöjä. Ensimmäisen säeparin loppusointukaava toistuu myöhemmin parillisissa säkeissä. Persian runouden hallitsevaa muotoa on käyttänyt muun muassa Hafez. Eurooppalaisessa kirjallisuudessa se oli suosittu romantiikan aikana.
ellauri189.html on line 658: Ghasel, även kallad ghazel eller ghazal, är en diktform i den arabiska och persiska litteraturen vars bärande idé ofta är den längtande kärleken. Det mest kända exemplet i svensk litteratur är En ghasel av Gustaf Fröding. Ghasel handlar ofta om den älskades ("vännens") skönhet, 'ansikte och kropp' och har ett bestämt rimschema och versmått. Ghasel som diktform är känd hos araber från förislamisk tid. Exempelvis Omro el Kays är känd för denna typ av dikter, i vilka han beskrev sin musa Layla. De persiska poeterna Sadi och Hafez är framstående användare av ghazalen.
ellauri189.html on line 662: Ghasel har sina rötter i Qasida, en klassisk förislamisk diktform. Den var populär i det Persiska riket under sasaniddynastin som varade till 651 e.Kr. En ghasel beskriver poetens erotiska samtal med en frånvarande älskare. Den är en rimmad vers och har varit känd sedan 1300-talet. För de kända poeterna Rumi och Saadi (1300-talet) och Hafez 1400-talet var den frånvarande älskaren Gud. Från denna tid spred sig diktformen österut till Afghanistan, Pakistan och Indien.
ellauri294.html on line 117: Atatürkin ansiosta mainoxissakin keekoili viimeisimmän muodin mukaan puettu hoikka nainen julkea, emansipoitu ilme kasvoilla. HV Morton on iloinen mutta hiukan haikea. Hauskempi oli ennen istua haaremissa fezipäisenä. Hän on kuitenkin huumorintajuinen ja tavallaan aika herttainen. Suo naisille emansipaationsa kun ne näyttävät siitä tykkäävän.
ellauri405.html on line 154: Muhammed Šemseddin Hafiz (myös Háfez, pers. ‏خواجه شمس‌الدین محمد حافظ شیرازی‎, Xāje Shams-od-Din Mohammad Hāfez-e Širāzi; noin 1324 Šīrāz, Persia – 1389 tai 1391 Šīrāz, Persia) oli persialainen runoilija ja suufilainen mystikko. Háfiz on Persian merkittävin lyyrinen runoilija. De persiska poeterna Sa(a}di och Hafez är framstående användare av ghazalen. Hän tulkitsi Koraania suufilaisen mystiikan kautta. Persiankielisellä alueella Hafizia pidetään paitsi runoilijana, myös mystikkona, jonka runous on Jumalan innoittamaa. Hän kirjoitti runoja viinistä, rakkaudesta ja luonnosta. Vaikka Havezin runoissa on luonnollista elämäniloa ja panoa, niitä tulkitaan allegorisesti siten, että ne kertovat taivaallisesta autuudesta. Muslimien paratiisissa ei perseitä tervata. Rypäleitä siellä työnnetään persieen. Johann Wolfgang von Goethe teki hänen teoksiaan tunnetuksi länsimaissa, samoin kuin Friedrich Rückert. ’Hafizin divaanin’ käänsi englanniksi H. W. Clarke vuonna 1891.
ellauri405.html on line 156: Hafezin Divān ( persiaksi: دیوان حافظ) on iranilaisen runoilijan Hafezin kirjoittama runokokoelma. Suurin osa näistä runoista on persiaksi, mutta on myös makaroonisia runoja (persiaksi ja arabiaksi) ja täysin arabialaista ghazalia. Tämän Divānin tärkein osa on ghazalit. Myös muissa muodoissa olevia runoja, kuten qetʿe, qasida, mathnawi ja rubaʿi, sisältyy Divaaniin, mutta on litistynyt tyynyjen väliin. Ei ole todisteita siitä, että Hafezin kadonneet runot olisivat saaneet muodostaa suurimman osan hänen runoistaan, ja lisäksi Hafez oli erittäin kuuluisa elinaikanaan. Siksi hän ei voinut olla tuottelias runoilija. Yleisesti hyväksyttyjen ghazalien määrä on alle 500: 495 ghazalia Ghazvini- ja Ghani-painoksessa, 486 ghazalia Natel-Khanlarin toisessa painoksessa ja 484 ghazalia Sayeh -painoksessa.
ellauri405.html on line 164: Luettuani nipun Hafezin sepustuxia en voi kuin todeta ettei ne ole juuri mistään kotoisin. Ikävästi nousee sielun silmien eteen kuva Hämeen-Anttiloiden pulskista puolituisista virnistellen nalkissa kuin paimensukuiset lapinkoirat. Sama "eeow" cringe fiilis kuin Riitta Uosukaisesta vesisängyssä ähräämässä Topin liehuvan liekinvarren kimpussa. Huminaa paratiisissa. Lännessä monet kirjailijat, kuten Ralph Waldo Emerson ja Johann Wolfgang Goethe, arvostivat suuresti Hafizia. Emerson piti Hafizia "runoilijoiden runoilijana", kun taas Johann Wolfgang Goethe kirjoitti, että "Hafizilla ei ole vertaisia." Ylläri. He johtavat meidät paikkaan, jossa voimme hengittää helpommin ja sanoa: "Ah, tämä maailma ei ole niin paha."
ellauri405.html on line 168: Shiraz (persia): شیراز ; / ʃ ɪəˈr ɑː z / ⓘ ;[ʃiːˈɾɒːz] ) on Iranin viidenneksi väkirikkain kaupunki ja Farsin maakunnan pääkaupunki, joka on historiallisesti tunnettu nimellä Pars (پارس,Pārs) ja Persiis. Vuoden 2016 valtakunnallisessa väestönlaskennassa kaupungin väkiluku oli 1 565 572 asukasta, ja sen taajama-alueella Sadran asui lähes 1 800 000 asukasta. Vuoden 2021 väestönlaskenta osoitti kaupungin väkiluvun nousseen 1 995 500 ihmiseen. Shiraz sijaitsee Lounais-Iranissa Rudkhaneyekhoshk-joen varrella. Varhaisella islamilaisella kaudella perustetussa kaupungissa on kohtalainen ilmasto ja se on ollut alueellinen kauppakeskus yli tuhat vuotta. Kaksi kuuluisaa Iranin runoilijaa, Hafez ja Saadi, ovat kotoisin Shirazista, joiden haudat sijaitsevat nykyisten kaupungin rajojen pohjoispuolella. Siten Shiraz on saanut lempinimen "Iranin Ateena".
ellauri405.html on line 180: By: Hafiz or Hafez
ellauri408.html on line 602: Littré sai minut lukemaan Roman de la Rosea, ja viimeisen laulun pitkä allegorinen rivous kiusaa minua. Rauhoituin vasta vedettyäni kuivat pöydälle. Kamala umpikuja! Sitä mihin vielä kykenen minä inhoan, ja kaikki mitä olisin toivonut, pakeni minulta tuohon laimiskoon. Vätys on kuudenviidettä ikäinen. Mysteeri ärsyttää, tuntematon vaikuttaa kuin myrsky. Seminaarilaisia vaivaa satyriasis ja nunnakokelaita nymfomania. Avioliitto on fyysillisen rakkauden hauta, ja se on suuri onni, kuittaa untelo. Hafezin kääntäjä "Dave" begged to differ. Izemurha ei ratkaise mitään jos sielu on kuolematon. Se riski meidän on otettava. Epäizekkyys on ainut sallittu izemurhan laji. Mutta en pidä siitä!
xxx/ellauri087.html on line 192: “Hellän dynamiikan idea on, että siitä syntyy vaikutusta. Se ohjaa, miten se, mikä muuttuu, muuttuu. Se kohteliaasti tuuppaa muutosta kohti”, Saarinen aloittaa. Senhän takia sirkustirehtöörilläkin on silinterihattu ja apinalla fezi.
xxx/ellauri125.html on line 138: “Nabokov talvez nem precisasse de Sally Horner para criar sua paradigmática ninfeta, pois já localizaram referências à sexualidade precoce de meninas pré-púberes em pelo menos seis de suas criações ficcionais, entre contos, novelas e romances.” Brian Boyd revela que Vladimir Nabokov fez ampla pesquisa sobre a sexualidade de pessoas do sexo feminino “de 6 a 19 anos”. Não deixou nem mesmo de pesquisar as gírias dos jovens.
17