Ensi alkuun muutin yhden faaraon vuokrapyramidiin. Mutta ne maanalaiset palazit on taiottuja, ne on pimeitä ja tunkkaisia faaraon iänikuisista sikaareista. Ruumisarkun pohjalta kuului valittavaa kuzuääntä; tai sit must yxkax näytti että seinillä oli törkyisiä graffitteja; ja mä lähdin karkuun Punaisen meren rantaan, missä oli raunioinen kaupunki, oisko ollut Ur. Siellä mun seurana oli jenkkisotilaiden näköisiä siiroja, ja korkealla pään päällä lensi korppikotkia kuin Lucky Lukessa.
Jumalan sanaa, ex niin, konfirmoi ihmeet? Silti faaraonkin taikurit teki niitä; muutkin huijarit voi tehdä niitä; siinä menee lankaan.
Minä se poltin Sodoman! Minä upotin maan vedenpaisumuxeeen! Minä hukutin faaraon, prinssien, kuninkaan poikien kansssa, sotavaunut ja kuskit.
ellauri043.html on line 1225:
ellauri043.html on line 5605:
ellauri283.html on line 285: Noin 1720 eKr. Hyksoksiksi kutsutut kanaanilaiset nomadit valloittivat Egyptin, lopettivat Keski-valtakunnan, katkaisivat yhteydet Kushiin ja tuhosivat Niilin varrella sijaitsevat linnoitukset. Täyttääkseen Egyptin vetäytymisen jättämän tyhjiön al-Karmahiin, lähellä nykyistä Dongolaa, syntyi kulttuurisesti erottuva alkuperäiskansojen kushilainen valtakunta. Kun Egyptin valta elpyi Uuden kuningaskunnan aikana (n. 1570–1100 eKr.), faarao Ahmose I sisällytti Kushin Egyptin hallitsemaan maakuntaan, jota hallitsee varakuningas. Vaikka Egyptin Kushin hallinnollinen valvonta ulottui vain neljänteen kaihiin, egyptiläiset lähteet luettelevat sivujokialueita, jotka ulottuvat Punaisellemerelleja ylävirtaan Sinisen Niilin ja Valkoisen Niilin jokien yhtymäkohtaan. Egyptin viranomaiset varmistivat paikallisten päälliköiden uskollisuuden kutsumalla heidän lapsensa palvelemaan sivuja faaraon hovissa. Egypti odotti myös paikallisilta kushien päällikköiltä kultaa ja työntekijöitä.
ellauri283.html on line 289: Sillä 1000-luvulle eKr. tultaessa Uuden kuningaskunnan dynastioiden arvovalta oli heikentynyt, mikä mahdollisti jaetun hallinnon Egyptissä ja lopetti egyptiläisten vallan Kushissa. Kun egyptiläiset vetäytyivät, Kushilta lakkasi olemasta kirjallisia tietoja tai tietoja alueen toiminnasta seuraavien kolmensadan vuoden aikana. Kahdeksannen vuosisadan alussa eKr. Kush kuitenkin nousi itsenäiseksi kuningaskunnaksi, jota hallitsi napakka aggressiivinen monarkkilinja, joka laajensi hitaasti vaikutusvaltaansa Egyptiin. Noin 750 eaa., Kushilainen kuningas nimeltä Wilho valloitti Ylä-Egyptin ja hänestä tuli Theban hallitsija noin vuoteen 740 eKr. asti. Hänen seuraajansa Pive kukisti Niilin suistonja valloitti Egyptin ja aloitti siten 25. dynastian. Pive perusti kuninkaiden linjan, joka hallitsi Kushia ja Thebea noin sata vuotta. Dynastian puuttuminen Assyrian vaikutuspiiriin Lähi-idässä aiheutti vastakkainasettelun Egyptin ja voimakkaan Assyrian valtion välillä, joka hallitsi valtavaa valtakuntaa, joka käsitti suuren osan Lähi-idästä, Anatoliasta, Kaukasuksesta [ tarvitaan lainaus ] ja itäisen Välimeren altaasta heidän kotimaassaan Ylä-Mesopotamiassa. Taharqan, (688–663 eKr.), viimeisen kusilaisten faaraon, voitti ja ajoi pois Lähi-idästä Assyrialainen Sanherib toimekkaana. Sanheribin seuraaja Esa Shariola meni vielä pidemmälle käynnistäen täyden hyökkäyksen Egyptiin vuonna 674 eKr., kukistaen Taraqan ja valloittaen nopeasti maan. Torakka pakeni takaisin Nubiaan, ja assyrialaiset asettivat alkuperäiset egyptiläiset ruhtinaat Esa Shaddonin vasalliksi. Tarakka pystyi kuitenkin palaamaan joitakin vuosia myöhemmin ja kaatamaan osan Egyptistä aina Thebaan asti Assyrian väpelöiltä egyptiläisiltä vasalliruhtinailta. Esa Shaddon kuoli kaikexi onnexi pääkaupungissaan Ninivessä valmistautuessaan palaamaan Egyptiin ja karkottamaan taas kushilaiset.
ellauri283.html on line 293: Egyptin seuraava dynastia ei onnistunut saamaan Kushin täyttä hallintaansa. Noin 590 eKr. Egyptin armeija kuitenkin potkaisi napakasti Napataa, mikä pakotti kushilaisen hovin siirtymään turvallisempaan paikkaan etelämpänä Meroëssa, lähellä kuudetta kaihia. Useiden vuosisatojen ajan sen jälkeen Meroliittinen valtakunta kehittyi riippumattomasti egyptiläisestä vaikutuksesta ja herruudesta, joka sillä aikaa siirtyi peräkkäin Iranin, Kreikan ja lopulta Rooman vallan alle. Vallansa huipulla toisella ja kolmannella vuosisadalla eKr. Meroë ulottui alueen yli kolmannesta kaihista pohjoisessa Zhobaan, lähellä nykyistä Khartumia etelässä. Egyptiläisvaikutteinen faaraoninen perinne säilyi Meroën hallitsijoiden joukossa, jotka pystyttivät stela-kuvia tallentaakseen hallituskautensa saavutuksia ja pystyttivät nubialaisia pyramideja haudoillensa. Voisi sanoa että ne olivat ebyktiläisempiä kuin eebyktiläiset ize. Nämä esineet ja Meroën palatsien, temppelien ja kylpylöiden rauniot todistavat keskitetystä epädemokraattisesta poliittisesta järjestelmästä, joka käytti käsityöläisten taitoja ja johti suuren työvoiman työtä. Hyvin hoidettu kastelujärjestelmä mahdollisti alueen suuremman asukastiheyden kuin myöhempinä ajanjaksoina oli mahdollista. Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. egyptiläisten hieroglyfien käyttö teki tietä meroitilaiselle aakkostolle, joka oli mukautettu nubian kielelle mitä alueen mustat miehet puhuvat.
ellauri338.html on line 96: Merneptah Stele, joka tunnetaan myös nimellä Israel Stele tai Victory Stele of Merneptah, on Merneptahin, muinaisen Egyptin faaraon, joka hallitsi vuosina 1213–1203 eaa., kirjoitus. Flinders Petrie löysi sen Thebassa vuonna 1896, ja se sijaitsee nykyään Egyptin museossa Kairossa. Stele edustaa varhaisinta tekstiviittausta Israeliin ja ainoaa viittausta muinaiseen Egyptiin. Siinä seisoo: Israel on hävitetty – sen siementä ei ole enää; jokainen joka oli levoton on sidottu lepositeisiin.
ellauri372.html on line 416: Kun Pompeius valmistautui poistumaan aluksestaan lähellä Pelusiumin rannikkoa, häntä tervehti pieni valtuuskunta, johon kuuluivat Akhillas ja Lucius Septimius, Pompeyn oman armeijan entinen upseeri. Pompeius uskoi, että hänet saatettiin tapaamiseen faaraon kanssa, ja hänet johdettiin pieneen veneeseen. Vain muutaman hänen seuraajansa seurassa hänet soutettiin rantaa kohti. Kun hän astui Egyptin maaperälle, hänen kimppuunsa hyökättiin yhtäkkiä. Septimius, petti entisen komentajansa, iski ensimmäisen iskun, jota seurasi Akhillas ja muut valtuuskunnan jäsenet. Hetkessä Pompeius oli kuollut, hänen päänsä leikattiin, jotta se esitettiin lahjana Caesarille.
xxx/ellauri139.html on line 1107: Comme la main d'un Pharaon. Kuin käsi jonkun faaraon.
xxx/ellauri286.html on line 472: Kirjaa selatessa tajuaa, että toden totta, onhan näitä: rutto, jukranpujut, pyhä jysäys, piru, helvetin kuustoista, seitsemäntoista, scheisse. Kirja sisältää myös kirosanamuunnelmia, solvauksia, päivittelyjä ja uudissanoja, kuten faaraon pieru, simskuttarallaa ja väyrynen. Yhtä monta hakusanaa sisältävää teosta ei ole Tammen mukaan koottu missään muualla. Tällä hetkellä Suomessa yleistyviä voimasanoja ovat hänen mukaansa esimerkiksi vihhu, paske ja korona.
xxx/ellauri289.html on line 386: Anteexi ketkä? Tarinaa Jannesta ja Jambresta ei löydy minun raamatustani, Paavalin mainizema tapaus on näet apokryfinen. Jannes haastoi faaraon pyynnöstä Moosexen ja Aaronin taikakilpailuun munkkipossun hinnalla (siihen juuri missä Aaronim käärme jäykistyi kepixi) mutta sairastui kesken kaiken paiseeseen ja kuoli. Varoitteli vielä kuoltuaan veljellensä Jambrexelle näin:
xxx/ellauri295.html on line 151: Taniksen kivi on peräisin Ptolemaios III:n ja Berenike II:n valtakaudelta. Kivessä on kaksikielinen teksti (kreikaksi ja muinaisegyptillä) ja kolmikielinen (hieroglyfit, demoottinen ja kreikkalainen kirjoitus) faaraon käskykirje (Kanopuksen dekreetti). Siksi Taniksen kivi on Rosettan kiven tavoin ollut tärkeä apuväline muinaisegyptin hieroglyyfien tutkimuksessa ja avaamisessa.
xxx/ellauri337.html on line 315: Ensimmäisessä faaraon Mooseksen haastattelussa vaati häntä vapauttamaan heprealaiset ja päästämään heidät erämaahan palvomaan Jumalaa, kuten hän oli käskenyt. Muuten Jumala muuttaisi veden vereksi, mutta farao ei kuunnellut.
xxx/ellauri337.html on line 478: Symbolisesti pimeyden vitsa edustaa faaraon (ja laajemmin syntisen) sokeutta, joka kieltäytyy tunnistamasta Jumalan ääntä. Muistakaamme myös, että egyptiläiset palvoivat aurinkojumalaa, joten pimeys symboloi myös viimeisen egyptiläisen epäjumalan kukistumista raamatullisesta näkökulmasta.
xxx/ellauri337.html on line 500: Muinaisina aikoina, esikoisena hän oli arvostetuin sukulinjan seuraajana. Siksi tämä kohta edustaa faaraon murtumiskohtaa, joka ei pysty mittaamaan tekojensa seurauksia. Farao itse olisi kirjoittanut kohtalonsa viimeistelemällä esikoiset heprealaiset antamatta heille koskaan mahdollisuutta pelastua.
15