ellauri024.html on line 557: Lapset Aarnen mukaan alkaa tajuu komiikkaa kun ne alkaa arvostella toisia. 90-luvulla sopi estetiikan proffan lausua vielä tällästä ex cathedra ilman mitään evidenssiä.
ellauri030.html on line 215: Tää olis sellaisenaan jo aivan riittävää, mutta herneenpalon on viran puolesta lisättävä vielä kristillistä puppua koskien Ääretöntä Viisautta ja Eliaa, joka ainoana lähti taivaaseen housut jalassa. Kuoleman voi sen mielestä kohdata tyynen rauhallisena vaan jos se on ovi johkin jatko-osaan, tukijatkoon vyöllä tai ilman vyötä. Ja mixi? Ainakin mulle nimenomaan se on rauhottava ajatus että tässä kaikki, ei tarvize alottaa mitään revohkaa enää alusta. Kikherne sanoo et Cicero uskoi jatkoon vaan koska se halus jatkoa. No miten hernepussin usko eroo siitä? Herneelle pakanoiden pelleusko jatkoon oli hyvää evidenssiä et sen oma usko on oikea. Vähän niin et "close, but no cigar". Mun mielestä se todistaa just päinvastaista. Kaikki uskoo koska haluu uskoa, ihan sama mitä, kunhan vaan ei "tämähän oli nyt tässä, vai mitä?". Niin lujassa on Darwinin kolmas käsky "EAT! EAT!".

ellauri077.html on line 634: No niin! Mä muuten huomaan et mä suhtaudun tunteenomaisesti myös asiatexteihin. Just six mä haluun tietää mahd paljon romskun kirjoittajasta, koska se on kuiteskin kirjan tärkein henkilö. Se on se joka loppuviimein puhuu mulle. Se tykkäänxmä jostain kirjasta on sen funktio, tuntuuko sen kirjoittaja mukavalta tyypiltä. Ja usko pois, se näkyy kyllä kirjastakin, elämä-ja-teos on vaan lisäevidenssiä.
ellauri160.html on line 225: Ezra oli oli ilmiselvä paskiainen, ja monipuolisesti sellainen, mutta hyvä runoilija. Oiskohan ehkä niin että ollaxeen hyvä runoilija pitää olla jonkin sortin paskiainen myös? Sen puolesta on jo aika paljon evidenssiä. Mutta sekoitusmatriisin muut solut pitää täyttää myös tietysti. Hmm. pitääpä tutkia.
ellauri185.html on line 332: Mixi-kysymyxet hakee premissejä, josta havainnot voi päätellä. Jos premissit on yleispätevämpiä, ne on tietty epävarmempia, mutta jos ne nazaavat voi niillä ennustaa tulevia havaintoja. Kyberneettinen selitys mixi-kysymyxeen ennustaa takaisin kytketyn systeemin tiloja sen tasapainotilasta. Se on deterministisen kausaaliselityxen erikoistapaus, eikä vaadi toimiaxeen mitään kopiota systeemistä missään muualla. Darwinismi on tätä tyyppiä. Peliteoreettinen selitys on kyberneettisen erikoistapaus. Pelaajat hakeutuvat kohti jotain niille optimaalista tasapainotilaa. Joskus ne jopa tajuavatkin sen, aivokuoren pienoismallilla voi jopa olla kausaalinen osuus tapahtumissa. Muttei välttämättä niin. Uskonnolliset heput kysyvät viimeximainitun tyyppisiä kysymyxiä (eli mitä etua jollekulle on jostakin) asioista, jotka selviävät paremmin ilman oletusta omaa etuaan ajavista pelaajista, varsinkaan sellaisista joista ei ole mitään muuta evidenssiä kuin pelitapa.
xxx/ellauri114.html on line 113: Ja sitten Amerikan uutisia. Randy Fitzgerald kertoo mitä mieltä Ronald Maxwell on vasemmistoleffoista. Ne on pelkkää valehtelua. Lewis and Clark-filmiin oli tulla kohtauxia, joissa Lewis ja Clark riitelivät. Sellaiseen ei ole minkäänlaista historiallista evidenssiä! Kyselytutkimuxessa on selvinnyt, mistä kenkä puristaa: lähes 2/3 haastatelluista elokuvaohjaajista uskoi, että amerikkalaisen yhteiskunnan rakenne saa aikaan vieraantumista. Tälläsestä ei ole minkäänlaista evidenssiä! Yli puolella niistä ei ollut minkäänlaista uskonnollista vakaumusta! Ei ihme että niiden leffoissa uskontoa pilkataan, hyväxytään moraallinen epävarmuuus ja samastetaan vauraus ja pahuus sekä ihannoidaan aseetonta väkivaltaa. Esim Roland Joffen ydinpommielokuva näyttää aidolta, mutta se vääntää atomipommin kehitystarinan ydinvoiman vastaisen liikkeen mainoxexi. Ei pommia, ei ydinvoimaa; ilman ydinvoimaa, ei pommia. Hetkinen mitä tarkoitatte Lucky Luke, selittäkääpä tarkemmin! Jossain toisessa leffassa Thomas Jefferson bylsii 15-vuotiasta neekeriä, tästäkään ei ole mitään evidenssiä!
xxx/ellauri157.html on line 192: Itchele on auttamaton humanisti, sillä on huono laskupää. Tieteen metodista sillä ei ole mitään hajua. Siitä että tyynesti sihdataan evidenssiä ja tehdään hypoteeseja. Ei tarvi uskoa mihkään teoriaan, riittää arvioida millä hypoteesilla on eniten evidenssiä puolesta ja vähiten vasta-argumentteja ja tehdä experimenttejä. Teorioita voi olla useampia, ne voivat tulla kumotuxi ja vaihtua. Ei siinä mitään, ei teoriat muuta maailmaa, vasta niihin perustuvat kexinnöt ja teknologiat on tuhoisia.
7