Pietismi saavutti 1700-luvulla koko evankelisen
ellauri406.html on line 176: vetoinen kuljetuspanssari ajoneuvo. Pasi Turunen (n.h.) komppaa Räsäskä-Päiviä: En olisi uskonut näkeväni päivää, jolloin Suomi toimii kuin muutkin natsit. Toisen maailmansodan aikana Suomi karkoitti "vain" kahdeksan juutalaista Suomesta. Nyt Suomi antoi äänensä puolen miljoonan juutalaisen etniselle puhdistukselle Juudeasta ja Samariasta, juutalaisten historiallisilta syntysijoilta. Olen samaan aikaan surullinen ja vihaisempi kuin aikoihin. En olisi uskonut sanovani tätä jonakin päivänä: Tänään häpeän olla suomalainen. En tajua miten Suomen johto oikein on lukenut päätöslauselmaesitystä. Siinä ei vaadita neuvotteluita, ei rauhaa, vaan puolen miljoonan juutalaisen karkottamista kodeistaan (eli ryöväämistään palestiinalaisten ex-kodeista) alueelta, joka ei milloinkaan ole edes kuulunut palestiinalaisille, vaan filistealaisille. Miten Suomi voi olla edistämässä tällä tavoin hanketta valtiosta, jonka syntymisen edellytyksenä on, että juutalaiset on luvatulta alueelta ajettava pois eikä siellä saa asua yhtään juutalaisia? Kuvitteleeko Suomi tosiaan, että Israel alistuu puolen miljoonan juutalaisen etniseen puhdistukseen? Eikö 2M palestiinalaisen puhdistus jo ajanut saman asian? Tämä ei johda rauhaan. Eikä se johda palestiinalaisvaltioon. Se johtaa konfliktin kärjistymiseen. Räsäskä jatkaa: ... Jokainen asiaa tunteva tietää, että päätös, jolla Israel velvoitettaisiin poistamaan puoli miljoonaa juutalaista kodeistaan, ei auta konfliktissa. Se ainoastaan pahentaa sitä. Juutalaisille ei kerta kaikkiaan voi mitään, sillä he ovat Jehovan valittua väkeä.” Pasi Turunen (s. 1966) on suomalaisen evankelisen Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtaja (2017–), radiotoimittaja ja teologian maisteri. Patmos Lähetyssäätiö on yhteiskristillinen lähetys- ja kehitysvammaisten järjestö.
xxx/ellauri169.html on line 102: Robertsonin vastaus vuoden 2010 Haitin maanjäristykseen herätti myös maailmanlaajuista kiistaa ja sai kansainvälisen tuomion, tosin lyhyen ja ehdollisena. Robertson väitti, että Haitin perustajat olivat vannoneet "sopimuksen paholaiselle" vapauttaakseen itsensä ranskalaisista orjanomistajista ja katsoi maanjäristyksen epäsuorasti seurauksiksi siitä, että Haitin kansa oli "kirottu" teoistaan. Niin. CBN julkaisi myöhemmin lausunnon, jonka mukaan Robertsonin kommentit "perustuivat laajalti keskusteltuun vuoden 1791 orjakapinaan, jota johti Dutty Boukman Bois Caimanissa , jossa orjat väitetysti tekivät kuuluisan sopimuksen paholaisen kanssa vastineeksi voitosta ranskalaisista." Useat päälinjan ja evankelisen kristinuskon hahmot ovat toisinaan kiistäneet päätään pidellen osan Robertsonin huomautuksista. Muttei kaikkia, onhan kaveri kuitenkin meidän ja Jhwhn tiimissä.
xxx/ellauri237.html on line 184: Pia desideria : (kirkon uudistus) eli sydämellinen toivomus totisen evankelisen kirkon Jumalalle otolliseksi parannukseksi ynnä muutamia siihen yksinkertaisesti tähtääviä kristillisiä ehdotuksia, suom. Jussi Aro3, johdannon kirj. Pentti Laasonen. 2. p. Kirjaneliö, 1984 Sarja:Hengen tie; 9 (1. p. 1962 Kirjayhtymä) ISBN 951-600-651-5
xxx/ellauri361.html on line 96: - Perheniemen evankelisen opiston johtokunnan jäsen 2005 - 2006, pj. 2007 - 2013
xxx/ellauri361.html on line 120: - Perheniemen evankelisen opiston johtokunnan jäsen 2005 - 2006, pj. 2007 - 2013
xxx/ellauri361.html on line 155: Isäni Paavo Telaranta (s. 28.9.1912, k. 1.8.2003) teki elämäntyönsä pappina ja evankelisen kansanopiston johtajana eli rehtorina, kuten nykyään trendikkäästi sanotaan. Eläkkeelle hän jäi jo vuonna 1975, joten teksti, josta otan tähän alun, on todella profeetallinen viesti vuosikymmenten takaa. Tekstin otsikkona on ”Koetus ja lankeemus”.
xxx/ellauri361.html on line 208: Sieltä hän peukalovärssyinä löytää itselleen vastaukset kaikkiin kiusallisiin kysymyksiin. Tolstoin evankelisen käsityksen mukaan "ylösnousemus", это "rakkauden työkalun nousu ruumiin haudasta". Ylösnousemuksen julkaiseminen johti siihen, että Pyhä synodi erotti Tolstoin Venäjän ortodoksisesta kirkosta vuonna 1901. Asialla oli takuulla kaikkein pyhimmän synodin Ober-syyttäjä Konstantin Pobedonostsev, jonka karikatyyrinä seikkailee yksi kirjan hahmoista, Toporov (Kirves).
13