ellauri024.html on line 258: Kristinan Eunukki kirja ei ole paxu, mutta eunukki on. Se ei saa tarpeexi liikuntaa. Kubilabala! Liiku horisontaalisesti, neuvoi etelämeren nainen lähetyssaarnaajaa. Asento menetteli, mutta penixen liikerata ei ollut oikea.
ellauri032.html on line 506: Jönsin maitovalaat ja ankeriaat. Tiinan puutarhuri ja eunukki. Nuoren miehen sota. Runk-akatemia. El Laurin albumit.
ellauri033.html on line 55: Muotikirjailija julkkis pääsee akatemiaan 43-vuotiaana 1895. Vähän myöhemmin kuin mä Kovvolaan. Kirjailijana se on yhtä kausituote kuin Esa Sariola. Ilmeisesti ihaile triesteläistä jesuiittasukuista kaunista ja fixua Minnie David vaimoa joka osaa italiaa ja on hyvä kääntäjä. Senköhän käskystä se tekee täyskäännöxen aktiiviuskovaisexi 1901. Pettää sitä kyllä, se on normaalia. Asuvat koko ikänsä bulevardilla kuin Esa Saarinen ja Pipsa. Ne on lapsettomia. Paul on pessimisti eikä piittaa laahuxesta enempää kuin Pentti Linkola. Se ei ole ritarillinen vaan pelkkä porvari, valittaa aatelinen tuttava. Sillä ei ole syntyperää. Se on vähän maalta, Ardèchen kultahattu, moukka. Aatelisrouvien eunukki, mut bylsiihän se Marie Kannia. Matkustelee tosi paljon itexeen. Minnie jää kai kotiin kastelemaan kukkia kuin Mme Maigret. Jenkkituomisina tuo ranskankieleen sanan building. Ois saanu jättää tuomatta. Minnie kääntää jonkun Paulin ihaileman jenkkiromaanin, kääntäjättären nimeä ei "tietystikään" panna esille.
ellauri043.html on line 398:

Tuolta ne tavalliseseti tulevat, mustien tai karvakätisten eunukkien kärrääminä kantotuolissa. Ne astuu alas, polvistuu, laittaen sormusten kuormittamat kätensä rukousasentoon. Ne kertoo mulle levottomuutensa aiheita. Niitä kiduttaa ihan epäinhimillinen panohalu; ne tahtoisi kuolla, ne on nähneet unissa jumalia jotka "kuzuu" niitä; ja niiden helmat koskettaa mun varpaita. — Mä työnnän niitä kauemmax. Voi ei! ne sanovaet, ei kai taas!!» Mitä mun pitää TEHÄ? Mikä tahansa katumusharjoitus kelpaisi. Ne pyytää niitä mahdollisimman rajuja, ne ottais osaa mun harkkoihin, ne tulis vaikka asumaan mun kaa.


ellauri053.html on line 80: Kyllä se eunukki näköjään haluu tehdä numeroa izestään, jättää kuopan johon jälkeenjääneet putoavat. Just toi tarve tulla huomatuxi taitaa multa puuttua. Poistun mielelläni kuin pieru Saharaan. Mulla on ize asiassa aika vähän sitä perusnarsistipiirrettä et yleisö olis mulle tärkeä. Mulla on tätä käänteistä narsistipiirrettä että yleisö ei ole mulle tärkeä. Ne on pelkkää laahusta.
ellauri053.html on line 90: Paxu eunukki haluis olla keveä. Mut jos on neljänkympin jalka se on yhtä vaikeaa kuin mörön tanssia. Mieluimmin tanssii yxixensä kun kukaan ei ole näkemässä. Soittaa valkoista pianoa ilman sävelkkorvaa. Ja mölisee. Timon Airaxinen kaipaa keveyttä sekin, kuin Milan Kundera. Sekin on aika iso eunukki. Ja lihava.
ellauri054.html on line 120: Löysin Käpykylän kirjaston poistoblyysistä Hannu Riikosen respiittityön Mikä on essee? Que sais-je? 30 vuoden takaa. Oliko Hannu essessään saatuaan sen julki? Tai edes täpinöissään? No ei luulee eunukki, se on pikemminkin cool and dry. Kuin hyvin tuuletettu skafferi.
ellauri054.html on line 239: Proust ja eunukki protestoi:
ellauri055.html on line 536: Muistin oikein, sanoo eunukki, oon haastatellu sitä, kun oli Kansallisteatterin tiedottaja. Pirtsakka nainen. Nyt on 84 v. Siis Pirre. Eunukki on vasta 71.
ellauri065.html on line 245: P.P.S. Mitä Jake haluaa? Puolituinen kysyi samaa eunukilta Game of Thronesissa, ja eunukki sanoi, sinun täytyy aloittaa tässä pelissä. s.558: "Toivoo saavuttavansa mainetta koko kansakunnan syvimpiä tunteita ja kohtaloita luotaavana tulkkipolyyppina. Muodottoman ja yli Auran äyräiden paisuvan polyyppimaisen tulkizijahahmon esikuva mahdollisesti jäljitettävissä aikuisviihteeseen." Korjaan populaarikulttuuriin.
ellauri066.html on line 55: Kivennavalla daamit Keke ja Kati majoitettiin pihalle. Aamiaisen toi Paavolainen pukeutuneena hiljaisexi palvelijaxi vain pyyheliina suojanaan. Vinttikamariin oli rakennettu vanhoista verhoista itämainen teltta, jonka kahdenpuolen oli salin palmuista katkaistut lehdet. Lasse oli pyylevä bagdadilainen kauppias. Jylhän Ykälle pantiin musta vanne ja uumille värikäs pöytäliina. Pienet viixet ylähuulessa se näytti toreadorilta. Paavolainen oli pieni fauni puna-vihreissä sukkahousuissa pienet sarventyngät päässä. Ilmari Pimiä oli eunukki. Hänellä oli sen sijaan käyrä miekka, keihäs ja kilpi. Spriilamppuja ja suizukepilviä, seinäverhoissa osanottajien runoja, jotka he ize lausuivat. Jylhä esitti toreadoria. Paavolainen pani huimia hyppyjä ja säesti huilulla. Papittaren tanssin aikan paloi vaan yxi kynttilä, loppupeleissä sammutettiin sekin. Lopuxi kääriydyttiin vällyihin ja lähdettiin rekiretkelle. Paavolainen olisi halunnut olla miespääosassa, mutta Kati kannusti Ykää. Oli ilmeistä että nuoret runottaret eivät ollet immuuneja Jylhän munalle. Kekekin aivan sähköistyi Ykän silmistä, ne olivat kuin hindun silmät.
ellauri067.html on line 509: Pynchonin puolesta on sanottava, ettei se pidä reporttereista. Kuten eunukki, se ei tykkää siitä otetuista kuvista. Vanha hiirihammaspeikko varmaan kummittelee. Se nai yli viisikymppisenä kustannustoimittajansa (joka on lähes yhtä hienoa lännen aatelia, Roosevelttejä), ja sillä on kai poika. Sen naisjutuista suurin osa on mitä todennäköisimmin toiveajattelua. Sentään toivoo jotakin, ajatteleekin, ja kirjoittelee haikeasti naisista ja nainnista, toisin kuin vielä estyneempi Juotikas. Ei ihme että Jaska fanittaa sitä niin kovasti.
ellauri110.html on line 507: Hande ei tiedä Rusoosta yhtään mitään. Se on autodidakti. Salvettu härkä, eunukki, zombi. Se pyytää superegolta: älä anna enää huikkaakaan. Mit vit sehän on ainaskin 10v yli keskitien?Ja kirja en ole edes puolivälissä. Tästä tulee pitkä rupeama.
ellauri206.html on line 439: Tämä on yksi tärkeimmistä jumalallisen ulostulon hetkistä kirkon historiassa. Kun Augustinus kuuli sen, hän ei enää muistellut etiopialaista eunukkia, joka oli kerran ottanut hänet käteensä ja tullut Jesajan kirjakääröön. Sen sijaan Augustinus muisti toisen kuuluisan kristityn Afrikasta, joka tunnetaan nimellä Pyhä Antonius autiomaasta, se jolla oli näitä aika eroottisia näkyjä. Pyhää Anttonia pidetään laajalti luostaruuden isänä, ja koppihartautta jouhipaita päällä piiska kädessä akuankkahousuissa arvostettiin suuresti 400-luvulta nykypäivään. Pyhä Antonius kuoli Augustinuksen ollessa vain kaksivuotias, mutta algerialaisena Augustinus kunnioitti aavikkoisiä, joista Antonius oli ensimmäinen. Tuolla hekumallisella hetkellä puutarhassa Augustinus muisti sen ajan, jolloin Antonius oli käynyt läpi oman tuskallisen tuskansa ja avannut Raamatun kriisihetkellä. Hän oli törmännyt tuohon peukalovärssyyn, jossa sanottiin, mitä hänen piti kuulla: "Mene, myy omaisuutesi ja anna köyhille . . . seuraa minua” (Matt. 19:21). Antonius oli lähtenyt ulos, ja yksi kirkon historian suurista luvuista alkoi, luostariliikkeen alku, joka kokosi uskovia yhteisen elämänsäännön alle. Tunnetuin elämänsääntö tunnetaan nimellä Pyhän Benedictuksen sääntö, joka jatkuu monissa luostarikunnissa nykypäivään asti.
ellauri267.html on line 478: Joh. Voih, mutta tuon inhottavan olennon näkeminen on melkein parantanut minut; ja mistä voin kertoa, että hän on kristitty? ja hänet etsittiin hyvin, hän saattaa osoittautua juutalaiseksi, sillä minä tiedän. Ja sitä paitsi olen aina kaivannut eunukkia; sillä he sanovat, että se on siviiliolento ja melkein yhtä vaaraton kuin sinä, aviomies. - Puhu, kaveri, etkö sinä ole sellainen rauhanomainen ihminen?
xxx/ellauri057.html on line 962: Wang Wei: Esa Mäkijärvi on toinen niistä Parnasson kikkelihepuista. Mun mielestäni eunukki.html?m=1#more">tää väitellyt äidinkielenopettaja ja kriitikko on tajunnu enemmän...
xxx/ellauri057.html on line 965: Wang Wei: Niin, paha juttu, kun mun eunukki ei ole se ainoa. Ihan älytöntä, että mun eunukin ois pitäny olla hovin sisäpiiriläinen, kun pointti on siinä, että eunukkeja oli Kiinan hovissa tuhansittain. Ja loppu on ihan väärin, koska WW kapinoi koko aika.
xxx/ellauri057.html on line 983: Lao Rui: Oli muuten aika outo veto et eunukki edustais niinkö jotain Kaari Utrio genreä. Siis historiallista realismia.
xxx/ellauri177.html on line 170: Minä rakastan sinua sen kuolemassa, mikä elää ja mikä lisääntyy. Teen kanssasi ainoan avioliiton, jota sydämeni kaipaa. Menen korkeammalle, aina korkeammalle, kunnes olen saavuttanut uunin, jossa paistat pentuja. Siellä se on pimeä tähti, valtava valkoinen ruusu, jonka jokainen lehti palaa kuin kuu, hopeinen wc-istuin, josta säteilet niin viattomuuden liekkejä, että koko paratiisi pysyy valaistuna pyllyverhosi yhdellä hohteella. Kaikki mikä on valkoista, aamunkoitto, saavuttamattomien huippujen lumi, tuskin kuoriutuneet liljat, tuntemattomien lähteiden vesi, auringon kunnioittamien kasvien maito, neitsyiden hymyt, kuolleiden lasten sielut kehdossa, sade valkoisilla jaloillasi, suola, sokeri, kokaiini. Sitten minä nousen huulillesi kuin heppa sulattava hienovarainen liekki; Minä astun sisääsi sinun puoliksi avoimen alkusuusi kautta, ja häät pidetään, samalla kun arkkienkelit vapisevat ilostamme. Olla neitsyt, rakastaa itseä neitsyenä, säilyttää immenkalvo ja irroittamaton esinahka suloisimpien suudelmien keskellä! Kaikki rakkaus makaa joutsenen siivilässä, puhtauden pilvessä, valon rakastajan käsissä, jonka hyväilyt ovat sielun nautintoja! Täydellisyys, yli-inhimillinen unelma, halu, josta luuni halkeilevat, ilot, jotka nostavat minut taivaaseen! Oi Maria, valittu astia, kastroi ihmisyyteni, tee minusta eunukki ihmisten keskuudessa, jotta voit pelkäämättä luovuttaa minulle neitsyytesi aarteen! Ja isä Mouret pyörtyi lattialla, hampaita räpiskelemällä, kuumeen valtaamana. Että pitää miestä kepin uittamisen pelottaa. Ei se ole niin hirveää, väpelöinkin oppii auttavasti uimaan autettuna.
xxx/ellauri201.html on line 56: Hyvin muistan senkin illan, kun Isokukko-Uljas meidän pirtin ovesta sisään astui. Oli sillä kokoa kerrakseen, semmoinen jyhkeä uros se oli, melkein kaksimetrinen. Jäi se Einokin sitä pienemmäksi, se metsätyömies, joka minua siihen aikaan omanaan piti ja minun kamarissani öisin kävi hoitamassa isännän hommia, kun ei siitä ukonturakkeesta, vanhasta aviollisesta miehenpuolestani Kustista, siihen hommaan ollut. Kun se Isokukko-Uljas talvitamineitaan siinä alkoi riisua ja tummapartaisen naamansa kaulahuivien alta näkyville toi, niin kyllä siinä semmoinen kunnioitus huokaisi läpi tuvan. Kyllä ne nuoremmat tukkisavotan miehet sitä heti ylöspäin katsoivat, oli se vaan semmoinen karju että. Eino niistä vaan uskalsi kyselemään, olikos tulija se uusi työmies, jonka oli kerrottu tulevan. Se ilmoitti Isokukko-Uljas olevansa, matala oli sillä ääni ja vakaat liikkeet. Veti sentään suutaan hymyyn ja jokaista se kädenpuristuksella tervehti. Minuakin puristi isolla kourallaan ja hymysi leveästi. Oli siinä vasta mies! Ai ai ai, en minä siihen ikään mennessä semmoista miestä ollut vielä nähnytkään. Ei ollut Einokaan sen veroinen kuin tämä uusi tulija. Sanoi nimekseen Uljas ja haukkumanimekseen vielä Isokukko-Uljas. Siitä se riemu repesi, kun muut työmiehet nauruun rähähtivät. Vanha ukkoni Kusti, se uivelo, kompuroi siihen kamaristaan ja alkoi marista, että enää ei meille yhtään savotan jätkää oteta kortteeriin. Vaan kun se Uljas ukonrutjakkeen eteen astui ja jyrähti, että hänelle oli paikka jo tästä talosta etukäteen luvattu, niin meni hiljaiseksi se minun eunukkini. Semmoinen kyvytön köntys kun olikin. Minuakin pienempi.
20