ellauri005.html on line 670: kaikki koko ajan ajaa omaa etuaan,

ellauri026.html on line 274: Kuka se Mandeville ylipäänsä oli? Bernard. Kirjoitti jonkun allegorian mehiläisistä, siis yhteiskuntafilosofiaa. Ai jaa, se oli tän terve izekkyys-meemin varsinainen isäpappa, sen miälest yhdyskunta romahtaa ellei kaikki aja siellä omaa etuaan. Asuttaisiin vaan ontossa puussa kukin tahollaan. (No se oiskin parempi kuin tää pörräävä ylitäysi pesä.) Siis iso paskiainen if ever there was one. Kapitalistimoraalin kehittäjä juuri oikeana aikana. Hemmetti että näitä meemejä sit piisaa, ei tule loppua. Kuin Kirsi Kunnaan perunat ne hyppii mun kallon kattilassa.
ellauri077.html on line 758: Aikaisemmissa töissä, kuten Moral Man and Immoral Society (1932), hän toivoi, että yksilöt voisivat valita epäitsekkyyden ja oikeudenmukaisuuden rakkauden motiivina, mutta hän varoitti, että ihmisryhmät etsivät aina omaa etuaan toisten kustannuksella. "Mitä suurempi ryhmä", hän kirjoitti, "se varmemmin se ilmaisee itseään itsekkäästi koko ihmisyhteisössä."
ellauri115.html on line 730: Oman edun tavoittelu, niin sanotaan, saa kaikki sopimaan yhteisestä hyvästä. Mutta miten sitten hyvä mies suostuu tekemään sen omaxi vahingoxeen? [Onx tää oikea kysymys? No ei kai, se on vaan retorinen.] Meneex joku kuolemaan oman edun edestä? Tietysi jokainen ajaa omaa etuaan, mutta ellei ole sellasta asiaa kuin moraalinen hyvä mukana geimeissä, oma etu voi vaan selittää pahojen tekemisiä; ehket sä välitäkään meistä muista. Filosofia joka ei löydä paikkaa hyville teoille olis liian ällöttävä; sä humaisit että pitää aina löytää joku ikävä tarkoitusperä, joku paha motiivi, haukkua Sokratesta ja mustamaalata Regulus [kekäs se nyt oli? Ei sunkaan hippiäinen? ei eikä samanniminen tähtikuvio, vaan joku kenraali, kts. alla.] Jos sellaiset sotilasopit joskus juurtuisi tänne meille, luonnonääni, järjenäänen lisäxi, aina napisisi niitä vastaan, kunnes kukaan sellasen opin kannattaja ei voisi enää löytää verukkeita sen peukutuxelle.
ellauri153.html on line 625: Jonatan yritti puhua Daavidista hyvää Saulille, mutta tämä raivostui. Hän kutsui Jonatania ”kapinallisexi naismaisexi pojaksi” ja sanoi, että Jonatanin uskollisuus Daavidia kohtaan oli häpeäksi koko perheelle. Hän yritti saada poikansa ajattelemaan omaa etuaan ja sanoi: ”Niin kauan kuin Iisan poika on elossa maan päällä, et sinä eikä sinun kullisi ole turvassa.” Kuurona isänsä pelotteluyrityksille Jonatan vetosi häneen uudelleen: ”Miksi hänet pitäisi surmata? Mitä hän on tehnyt?” Silloin Saul räjähti! Iästään huolimatta hän oli vielä voimakas hinuri. Hän sinkosi "keihäänsä" *poikaansa* kohti! Hän ei kuitenkaan osunut näpeimpään kohtaan taulun yläreunassa, niin taitava kuin ehkä olikin. Syvästi loukkaantunut ja nöyryytetty Jonatan lähti vihaisena pois takapuoltaan pidellen. (1. Samuelin kirja 20:24–34.)
ellauri185.html on line 332: Mixi-kysymyxet hakee premissejä, josta havainnot voi päätellä. Jos premissit on yleispätevämpiä, ne on tietty epävarmempia, mutta jos ne nazaavat voi niillä ennustaa tulevia havaintoja. Kyberneettinen selitys mixi-kysymyxeen ennustaa takaisin kytketyn systeemin tiloja sen tasapainotilasta. Se on deterministisen kausaaliselityxen erikoistapaus, eikä vaadi toimiaxeen mitään kopiota systeemistä missään muualla. Darwinismi on tätä tyyppiä. Peliteoreettinen selitys on kyberneettisen erikoistapaus. Pelaajat hakeutuvat kohti jotain niille optimaalista tasapainotilaa. Joskus ne jopa tajuavatkin sen, aivokuoren pienoismallilla voi jopa olla kausaalinen osuus tapahtumissa. Muttei välttämättä niin. Uskonnolliset heput kysyvät viimeximainitun tyyppisiä kysymyxiä (eli mitä etua jollekulle on jostakin) asioista, jotka selviävät paremmin ilman oletusta omaa etuaan ajavista pelaajista, varsinkaan sellaisista joista ei ole mitään muuta evidenssiä kuin pelitapa.
ellauri323.html on line 187: kehystarinan. Sen pääsanoma on kuitenkin ettei kande koskaan luottaa toiseen apinaan, koska kaikki muutkin ajaa omaa etuaan, ja jos ei aja, silloin vasta kannattaakin ketkuilla. Kauppiaan kannattaa aina kusettaa, ja game of chickenissä pitää ajaa kohti vaan. Juuri näinhän jenkit menettelevät. Se on yxilöllisesti rationaalista.
ellauri349.html on line 412: Roi on testannut myös vapaata tahtoa. Hänen näkemyksensä mukaan vapaa tahto on kehittynyt toiminnan ohjauksen muoto, jonka avulla ihmiset voivat toimia prososiaalisilla tavoilla valistunutta omaa etuaan kohti, kun näillä tavoilla toimiminen olisi muuten ristiriidassa evoluutionaalisesti vanhempien matelijanaivon halujen tai vaistojen täyttymisen kanssa. Baumeisterin kollegoidensa (pääasiassa Kathleen Vohsin) puossa tekemä tutkimus on osoittanut, että epäusko vapaaseen tahtoon voi saada ihmiset toimimaan tavoilla, jotka ovat haitallisia itselleen ja yhteiskunnalle, kuten pettämiseen kokeessa, lisääntynyttä aggressiota, vähentynyttä avuliaisuutta, huonompia saavutuksia, Juhaa leukaan sattuminen työpaikalla ja mahdolliset riippuvuuden voittamisen esteet. Vapaata tahtoa voi jumpata, siihen on Roilla izeapukirjoja.
ellauri371.html on line 157: Kansainvälinen kauppa ja teollinen kilpailu, keinottelun rooli. Jotta goimien mielellä ei ole aikaa ajatella ja ne huomaa, että teollisuuden ja heidän on saatava heidän huomiotaloudessansa käydä kauppaa. Näin kaikki kansat etsivät omaa etuaan, eivätkä taistelussa sen puolesta huomaa omaansa. Hyvästi vihollinen. Mutta jotta vapaus lopulta kehittyisi, loisi ja tuhoaisi goyim-yhteiskunnan, on välttämätöntä teollistua; kyky esittää se spekulatiivisin perustein: tämä on velvollisuus elää niin, että mitä teollisuus on ottanut pois maata ei voitu pitää käsissään, ja se siirtyi spekulaatioon NT eli kassakoneillemme.
ellauri386.html on line 575: Uskomaton pelle toi Dostojevskikin. Fantastisch se hoki ja uskoi ortodoxian leviävän koko maailmaan. Mielikuvituxesta ei ollut pulaa. Tollanen ortodoxis-vitalistinen paska on niiin aikansa elänyttä. Determinismi rulettaa. Ns vapaa tahto eli ennakkosuunnittelu apinoiden pikku kalloissa on vain se tapa jolla se niiden kohdalla toteutuu. Lopputulos on yhtä ennustettava kuin jos ne eivät ollenkaan istuisi alas ja sanoisi "nyt pohditaan". Ei ne kuitenkaan pysty pohtimaan lyttänenäänsä pitemmälle, ajattelee vain omaa lyhytnäköistä etuaan. Jos tulee kuuma ne ostaa sähköllä toimivia tuulettimia. Vitun ääliöt.
ellauri445.html on line 163: Nykyaikana oligarkia nähdään yleisesti demokratian vastakohtana. No niin nähtiin Peloponnesolaissodan aikanakin. Joidenkin poliittisten filosofien mukaan tämä on kuitenkin totta vain kun katsotaan demokratian retoriikkaa tai sen ideaalia, mutta todellisen maailman demokratiat muistuttavatkin oligarkioita monessa suhteessa. Sosiologi C. Wright Millsin mukaan demokratiassa vallan ottavat yritykset, asevoimat ja hallinnollinen byrokratia, jotka eivät ole vastuussa äänestäjille ja pyrkivät tavoittelemaan vain omaa etuaan yleisen edun kustannuksella. Italialaisen Gaetano Moscan (kärpänen) mukaan kaikista suurista yhteiskunnista tulee lopulta pienen vähemmistön, ”poliittisen luokan”, hallitsemia, koska sillä on korkeaa hallinnollista osaamista, jonka avulla se voi ottaa haltuunsa maan hallintokoneiston. Jos demokratia degeneroituu eikä ole enää republikaanista siitä tulee okhlojratiaa eli populismia. Senatusque patriisit ei ole enää kusettamassa populusta ja plebeijit pääsee rähjäämään. Plebeijit (lat. plebeii) olivat alempi Rooman valtakunnan kahdesta yhteiskuntaluokasta. He olivat vapaita, mutta jos he eivät maksaneet esimerkiksi velkojaan, he saattoivat joutua orjiksi. Ylempi yhteiskuntaluokka olivat patriisit, eikä avioliittoja luokkien välillä sallittu ennen vuotta 445 eaa. Plebeijeitä varten perustettiin vuonna 494 eaa. kansantribuunin virka, johon ei voitu valita patriisia. Tämä oli ainoa alemmalle luokalle avoin virka, mutta sillä oli suuret oikeudet. Uskonnolliset asemat oli myöhemminkin rajattu vain patriiseille. Yhteiskuntaluokkien välille tuli joskus niin suuria erimielisyyksiä, että plebeijit ottivat perheensä ja tavaransa ja lähtivät kaupungista leiriytyen sen ulkopuolelle, kunnes heidän vaatimuksiinsa suostuttiin. Vaza on yhtä tärkeä kuin muut jäsenet, ize asiassa tärkein kaikista. Armeija marssii vazallaan. Panem et circenses, pano on prolejen viihdettä.
xxx/ellauri027.html on line 1329: Professori latelee havaintojaan: ”Jos satut istumaan yliopiston huippuyksikössä, on resurssit ja kaikkea kivaa, muilla ei mitään. (Arvaa istuinko mä. Oikein.) Manageriaalisen johtamistavan hengessä päätökset valuvat ylhäältä alas, proffan yläpuolella voi päättäjänä olla ei-proffa. Radikaali, täysin fantastinen muutos.” Johtamisen, managerismin, ideologiaksi hän puristaa: ”Saada alaiset toimimaan omaa ­etuaan vastaan.”
xxx/ellauri136.html on line 632: Korni pianisti Greg "Vladi" Garrard on eritellyt erilaisia suhtautumistapoja ympäristöön, joista teoksessa ilmentyvät kornukopianismi, syväekologia ja heideggerilainen ekofilosofia. Kornukopianistit vähättelevät ympäristöongelmia eivätkä tunnusta luonnon itseisarvoa, vaan näkevät sen ainoastaan ihmiselle mahdollisesti tuottaman hyödyn kautta. Syväekologiassa luonto ei ole ihmisen resurssi vaan arvokas sellaisenaan, eikä ihmisellä ole erityisasemaa maapallolla. Heideggerilaisen ekofilosofian mukaan ihmisellä on velvollisuus antaa maailman olla ja paljastua sellaisenaan pakottamatta sitä omaa etuaan ajaviin merkityksiin. Molemmissa on kaikuja buddhalaisesta filosofiasta, joka korostaa olemisen itseisarvoa ja painottaa asioiden hyväksymistä sellaisena kuin ne ovat.
xxx/ellauri224.html on line 307: "Notes from Underground" -elokuvan anonyymi päähenkilö oli ristiriitojen sotku, "vapaa" ihminen, joka tuskin pystyi toimimaan yhteiskunnassa. Jos jätettäisiin seuraamaan hänen "rationaalista omaa etuaan", seurauksena olisi kaaos, ei utopia. Dostojevski jatkoi teemaa " Rikos ja rangaistus ", ensimmäisessä hänen suurista romaaneistaan, jossa miehen julman rationaaliset suunnitelmat murhata vanha nainen rahan vuoksi menevät pahasti pieleen.
xxx/ellauri252.html on line 296: Sopulilaumalehdistö huutaa Putinia hirviöksi. Kirjailijan mielestä Putin ei kuitenkaan tee muuta kuin ajaa oman valtionsa etua. Ja sitähän tekevät kaikkien valtioiden päämiehet. Lännellä on kaunis naamio: “Me levitämme ihmisoikeuksia, vapautta ja demokratiaa ympäri maailman”. Yhdysvallat on kaikkina aikoina ajanut naamarin takaa omaa etuaan.
15