ellauri015.html on line 27: Konnat kukkivat hirsipuussa. Etiikkaa ja sen estetiikkaa yksissä kansissa, by lavastaja Roy.
ellauri015.html on line 80: Kaikki liittyy kaikkeen. Lauri pohtii näin syntyjä syviä, Seijan osana on kokata ja siivota. Martta Martta, älä marmata, Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä häneltä oteta pois. Siisteyskin kuuluu estetiikkaan, ja työnjako on etiikan ydintä.
ellauri023.html on line 567: Aarne Kinnusen estetiikka
ellauri023.html on line 580: Wittgenstein väitti että estetiikkaan ei kuulu kaunis eikä ruma, tylsä eikä kiva. Eri ääliö. Sehän olis sama kuin etiikkaan ei kuulu hyvä eikä paha. Aarne tosin totee kuivasti, että ihmisen rataennätyksen tuntien riittäs paha ja ehkä vähemmän paha.
ellauri023.html on line 582: Tässä pitää olla tarkkana. Sekä etiikka että estetiikka tieteinä koskee sitä mix jengi luulee et joku on hyvää tai kaunista. Sillä nehän on vaan tän elukan, tai joidenkin niistä, näkemyxiä. Ei sen kummempaa. "Oikeesti" ei ole sen enempi hyvää kuin kaunista, on vaan eri elukoiden etuja, planeettoja ja tähtiä, kauniita pilviä, ja Darwin pilven reunalla.
ellauri023.html on line 588: Arska mystifioi estetiikkaa samoin kuin Eski Saarinen systeemiälliä. Ei se tee asioista irrationaalisia että ne eivät ole aivan yxinkertaisia. Kyllä niissäkin on vinha juoni takana, vaikkei niin simppeli kuin niiden olkiukoissa. Niitä pitäis vaan tutkia ilman ennakkoluuloja. Se että jostakusta esim 70-luvun talo on ruma laatikko, betonibrutalismia, toisesta taas hieno juttu, säilytettävä (esim makkaratalo, kaamee rumilus) osoittaa, ettei erimielisyydessä ole kyse vaan itse talosta, vaan monista muista asioista kuin jostain oudosta kauneudesta sinänsä, jostain ihme abstraktista muotokielestä. Ne on apinoista hyvän näköisiä.
ellauri023.html on line 602: Varovasti Aarne ohjaa estetiikan laivan ohi filosofian skyllan ja taiteen charybdixen, varataxeen izelleen oman vesialueen. Sille estetiikka on käyttäytymistiede: mitä apinassa tapahtuu ja mitä se tekee, kun se ajattelee tai sanoo jotain kauniixi tai rumaxi. Tää ois ihan hyvä, mutta eihän se sitten tätä tee.
ellauri023.html on line 606: Ylevää ja ihanaa varten me ollaan olemassa, on monet muutkin sanoneet kuin Aarne. Hizi, mä luulin että ollaan täällä lisääntymässä ja täyttämässä maa. En usko tohon hymistelyyn ollenkaan. Nautintoa on estetiikkakin, muttei niin tärkeää kuin syönti, nainti ja puinti. Se on pelkkää luxusta, ylimääräistä. Paizi naiskauneus, sillä naiset lassoaa mieluisia miehiä. (No näitä hyötynäkökohtiakin on muitakin vaikka kuinka paljon, kun vähän miettii.)
ellauri023.html on line 619: Tuhlailevalle öykkäröinnille ja barokille vastakkainen kiintopiste estetiikan pelissä on funktionalismi, yxinkertainen on kaunista. Rönsyt poistamalla saadaan parannetux tuottavuutta. Kaunis hävittäjä, kaunis peto. Tää on köyhän miehen estetiikkaa. Kaiken maailman harmoniat ja symmetriat kuuluu tähän. Kolmogorovin kompleksiteetin minimointia. Ekonomiaa. Vähän sellasta anaalista, protestanttista, talonpoikaista.
ellauri023.html on line 623: Sosieteetin mukana estetiikkaan tulee maku (ja musta kazoen, siitä saman tien menee se). Siitä tulee säätytietoista säätyläisyyttä, nokintajärjestyxen säätelyä, hyvän ja huonon maun makustelua, ja mauttoman. Hyvän muodon lisäxi kohteesta arvioidaan myös sopivuus. Lue: kannattavuus herraportaalle.
ellauri023.html on line 643: Selfien estetiikkaa
ellauri023.html on line 647: Aarnen estetiikka on outo kimara kirvesmiesromantiikkaa ja sievistelyä. Jotenkin homoa. Ei riitä nähdä ja kuulla, pitää haistella (yleistä mielipidettä) ja maistella. Wittgensteiniakin pitää makustella haarukkapaloina. Helvi Hämäläiseltä emme sietäisi Hannu Salaman rumia sanoja. Se oisi mautonta. Tyylitöntä. Kun Hande puhuu rumia se on kaunista.
ellauri024.html on line 425: Lehmänkäännöxen takana oli analyytikkojen linguistic turn. Aarnelle kuten Beardsleylle estetiikka on kritiikkiä, terävän kielen käyttöä, siis löpinää. Se on esteetikon ammatti, mut sitä löpinääkö siellä tutkitaan? Ois luullut että taidetta, kaunista ja rumaa. Mut ei, kirjallisuustiede on löpinää löpinästä, todistusaineistona vaan lisää löpinää. Se on kai sitä intertextuaalisuutta. Ei pistetä päätä ulos textin hämähäkinverkosta.
ellauri024.html on line 667: estetiikkaa (kauneus, rumuus, tyyli)
ellauri028.html on line 598: Ja että vizin hauskuus kuten koko estetiikkakin,
ellauri035.html on line 987: > K: exitä paizi "osoitteleva ja simppeli" ole vähä samaa aarnekinnusestetiikkaa kuin "mauton"? Mä olin pettynyt Arskan kirjoihin kun se teki siitä jonkinlaisen fetishin.
ellauri046.html on line 309: Ennenkuin painun reikään syvemmälle, mietin tätä: mixne Enten ja Eller on esteettinen vs. eettinen elämäntyyli? Miten niin esteettinen? Tanskalainen nyt ymmärtää kauneudesta yhtä paljon kuin lehmä maxalaatikosta. Onx niin et Kierkegaardilla estetiikka sisältää kaiken aistinvaraisen ja lyhytnäköisen, kaikki matelijanaivon välittömän tyydytyxen muodot runkkauxesta käyntiin WC-reijällä, ja eettinen sitten kaiken peliteorian, missä haetaan koko tiimin kannalta ikuisessa juoxussa parasta strategiaa? Tällä työhypoteesilla nyt ainakin lähden liikenteeseen.
ellauri058.html on line 388: Rita Felski haluaa lisätä reseptiokeskusteluun positiivista estetiikkaa. Hän operoi neljällä eri tekstuaalisesti sitouttavalla moodilla (modes of textual engagement): tunnistaminen (recognition), lumoutuminen (enchantment), tieto (knowledge) ja järkytys (shock).
ellauri066.html on line 36: Kun syksyllä 1970 kirjoittauduin Helsingin yliopistoon opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä ja estetiikkaa (se oli juuri vaihtanut nimensä estetiikasta ja nykyiskansain kirjallisuudesta) sekä sanskritia ja vertailevaa indoeurooppalaista kielitiedettä, saavuin keskelle vallankumousta. Päärakennuksen savuisessa ja hälisevässä ruokalassa (tupakointi oli vielä sallittu koko kahvilassa) istui radikaaliryhmiä rintamerkkeineen suunnittelemassa opetuksen uudistamista ja koko yliopiston suistamista elitistiseltä jalustaltaan palvelemaan kansan syvien rivien yhteiskunnallisia ja sivistystarpeita. Pitkätukkaisia, parrakkaita tai viiksekkäitä ja virttyneisiin villapaitoihin, samettitakkeihin tai liehuviin kauhtanoihin ja farkkuihin sonnustautuneita nuoria miehiä sekä ”let it all hang out” -tyyliin pukeutuneita naisia tuijottelivat hämmästyksen ja väliin kauhunkin vallassa minun kaltaiseni perinteiset opiskelijat, jotka koettivat sovitella lautasiaan pöydille monenmoisten lentolehtisten ja muiden painotuotteiden sekä kolhiintuneiden peltisten tuhkakuppien keskelle.
ellauri066.html on line 187: Koulujen ja yliopistojen ja Make Eskelisen on lakattava julistamasta myöhäsyntyisen suomenkielisen modernismin muka-totuutta. Tuumaa Pettersson ruozalaiselta puolelta, jossa modernisteja sikisi jo ennen sotia, kun osasivat sukukieliä. Modernismi on sitä että salataan tunne tai ajatus, jos sellaisia on, neuvoo Patti Mulkkinen. Thykydides oli modernisti. Poliisin estetiikka: kertokaa vain mitä näitte.
ellauri074.html on line 315: Cioranin tekstejä niin usein luonnehtiva lohduttomuus liittyy mahdottomuuteen ymmärtää maailmaa ja ihmistä, toisaalta myös maailman ja ihmiskunnan liiankin selkeäjärkiseen ymmärtämiseen. Ihmiskunta jakaantuukin karkeasti niihin, jotka ovat ymmärtäneet, ja niihin, jotka eivät ole ymmärtäneet. Selkeäjärkisyyttä ja jatkuvaa kieltäymystä Cioran pakenee estetiikkaan ja onkin selkeästi Friedrich Nietzschen linjoilla sikäli, että elämä on ymmärrettävissä lähinnä esteettisenä ilmiönä. Proosassaan ja aforismeissaan Cioran osoittaa elinvoimaansa ja etääntyy tekstissään ideoista eksyttäen lukijansa tai pikemminkin pakottaen tämän olemaan ymmärtämättä kaikkea. Kirjoittaminen on taakan ravistamista harteilta, sisäinen pakko ja lääke itsemurhaa vastaan. Cioran itse ei pidäkään kirjojaan masentavina. Cioranin proosa on lyyristä ja lähentelee usein runoudelle tavanomaisia ilmaisukeinoja. Proosaruno toimiikin yhtäältä keinona ilmaista ajatuksia, toisaalta väliaikaisena lääkkeenä liiallista ymmärtämistä vastaan, sillä runouden ei tarvitse todistaa mitään, niin kuin elämänkään ei tarvitse todistaa mitään. Runous on kaikista tekstilajeista ylivertaisin. Teksteissään Cioran hakee myös vilpittömyyttä ja pyrkii sovittamaan yhteen tekstinsä ja oman elämänsä ja elämään tekstiensä mukaisesti. Toisaalta hän halusi säilyttää salaisuutena yksityiselämänsä, joka oli hänen olemassaolonsa onnellinen ja optimistinen osa – onni ei hänen mielestään kuulunut kirjoihin.
ellauri097.html on line 650: Entä estetiikka? Sitäkään ei voi erottaa tekniikasta.
ellauri110.html on line 1024: Salmisen niukkaeleiset, mustaa huumoria viljelevät romaanit koskettelevat uusliberalismiin taipuneen yhteiskunnan kipupisteitä – köyhien, syrjäytyneiden ja huono-osaisten elämää.lähde? Salmisen teoksia on usein luonnehdittu inhorealistisiksi. Provokatoristen aiheiden lisäksi hän sai tunnustusta kirkkaasta kielestään, joka toi estetiikkaa rankkojenkin aiheiden käsittelyyn. (lähde?)
ellauri216.html on line 50: Se kohutumpi Miki Liukkonen on huisin tarkka meikeistään. Mikissä tatuointeineen on aitoa rokkimaailman estetiikkaa. Tero s. 1960 on pappispimityxeen kallistunut filosofian tohtori, porvoolainen tyhjäntoimittaja, juoxee kuin 3v vanhempi Kari Hotakainen.
ellauri308.html on line 87: sivuaineina estetiikka ja taidehistoria. Kuusinen liittyi Hämäläiseen
ellauri311.html on line 537: mielikuvituksen tutkimus, estetiikka (filosofinen ja empiirinen), kuvakielen
ellauri330.html on line 339: Georg Morris Cohen Brandes (4. helmikuuta 1842 Kööpenhamina – 19. helmikuuta 1927 Kööpenhamina) oli tanskalainen kirjallisuusarvostelija, tutkija ja kirjailija, joka oli 1870–1880-luvulla pohjoismaisen kirjallisen elämän merkittävin auktoriteetti. Juutalaistaustainen Brandes opiskeli estetiikkaa Kööpenhaminan yliopistossa ja väitteli tohtoriksi vuonna 1870 tutkielmalla Den franske æsthetik i vore dage: En afhandling om H. Taine. Vuodesta 1871 alkaen hän luennoi yliopistossa 19. vuosisadan kirjallisuuden päävirtauksista. Vaikutusvaltaiset luennot julkaistiin kuutena niteenä (1872–90), ja Brandes esitti niissä kirjallis-filosofien ohjelmansa: kirjallisuuden on tarkasteltava yhteiskunnallisia ongelmia ja edistettävä vapauspaatosta ja vallankumoushenkeä. Luennot saivat jopa raivostuneen vastaanoton, eikä Brandes saanut yliopistosta professuuria. Hänestä tuli kuitenkin älymystön keskushahmo; hänen ympärilleen ryhmittyivät muiden muassa J. P. Jacobsen, Henrik Ibsen, Bjørnstjerne Bjørnson ja August Strindberg. Suomeen hänen vaikutuksensa saapui Minna Canthin välityksellä.
ellauri340.html on line 608: Jean Baudrillard ( UK : / ˈ b oʊ d r ɪ j ɑːr / BOHD -rih -yar, [41] USA : / ˌ b oʊ d r i ˈ ɑːr / BOHD -ree- AR, ranska: ʒʑʁʁ7 ] Heinäkuu 1929 – 6. maaliskuuta 2007) oli vähän apean seniori E. Saarisen näköinen ranskalainen sosiologi, filosofi ja runoilija, joka oli kiinnostunut kulttuurin tutkimuksesta. Hänet tunnetaan parhaiten mediaa, nykykulttuuria ja teknologista viestintää koskevista analyyseistään sekä hypertodellisuuden kaltaisten pellekäsitteiden muotoilusta. Baudrillard kirjoitti monista eri aiheista, mukaan lukien kulutus, talouskritiikki, yhteiskuntahistoria, estetiikka, länsimainen ulkopolitiikka ja populaarikulttuuri. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Seduction (1978), Simulacra and Simulation (1981), Amerikka (1986) ja Persianlahden sota (1991). Hänen työnsä yhdistetään usein postmodernismiin ja erityisesti poststrukturalismiin siitä huolimatta että Baudrillard oli vastustanut poststrukturalismia ja etääntynyt postmodernismista.
ellauri348.html on line 752: Filosofinen tutkimus ylevän ja kauniin ideamme alkuperästä on Edmund Burken kirjoittama estetiikkaa käsittelevä tutkielma vuodelta 1757. Se oli ensimmäinen täydellinen filosofinen esitys kauniin ja ylevän erottamiseksi omiin rationaalisiin kategorioihinsa. Se herätti merkittävien ajattelijoiden, kuten Denis Diderot'n ja Immanuel Kantin, huomion. Tää on siis sama oikeisto-oligarkki Burke joka reflektoi raivokkaasti Ranskan vallankumousta vastaan albumissa 322. Burkea peukuttivat mm. kanssakusipäät Poe ja Yeats.
ellauri349.html on line 175: "Onko siis oikein sanoa, että kyseessä on eräänlainen tanssimusiikki?" Wittgensteinin persoonallisuus pusertui läpi Molli-Jorin punaisten poskien ja kääntäen. Korkean tason rohkaisu, ellei peräti siunaus. Siinä prosessissa jokin on parempaa ja tavoiteltavampaa kuin jokin muu. Kasvussa on, ja kasvu on talousliberalismin taikasana. Asioilla, tilanteilla, koko elämällä on myönteinen eikä kielteinen liikesuunta. Energia, bossanova, tunnetotuus, epätäydellisyyden estetiikka. Keskinkertaisuuden logiikka. Oiska osui naulan kantaan: Oletko jäänyt vaille vittua? Eski oli kuin Alvar Aalto pörssiklubilla, puhui ruokottomia ja kehui koko ajan izeään. Infantiili. Ylisanojen estetiikka on sukua ulkokultaisuudelle, omahyväisyydelle ja sille että luulee liikoja izestään. Tismalleen!
ellauri349.html on line 819: Ehkä aikamme kaipaa estetiikka, kauneuden ylistystä, yleviä sanoja. Eihän niillä kuuhun mennä, lohduttavat kyllä.
xxx/ellauri044.html on line 418: Kyllä Hermann näyttää olleen äidin poika, isän kanssa tuli sitten riitoja. Ukki Gündertillä oli iso kirjasto. Hermanni pantiin seminaariin, mutta se ei tykännyt, "Dichter oder nichts", sanoi jääräpäisesti. Tuli molemmat. 14-vuotiaana sillä oli depis: "ich möchte hingehen wie das Abendbrot". Izemurha jäi yrityxexi. Seurasi sarja kasvatuslaitoxia ja amixia. Kirjakauppa-apulaisena vaihtoi vanhempien etiikan estetiikkaan. Käänteinen Kierkegaard. Ei kuitenkaan kyttyrävazainen, pikemminkin laiha poika. Likinäköisenä pääsi C-miehexi. Maailmansodan vapaaehtoisena Saxan armeijassa oli kirjastoapulaisena. Avioliitto Bernouillin Marian, freelance-valokuvaajan kanssa meni kehnosti ja Hermanni lähti maailmanympärimatkalle Intiaan. Nelikymppisenä maailmansodan aikana tuli takaiskuja (isä kuoli, Mia läksi), ja Hermanni tuli pöpixi. Pääsi tutustumaan zygoanalyysiin läheltä. Perheestä päästyä sillä alkoi oikein mukavat ja tuotteliaat ajat Luganossa. Vaihtoi sakemannista takasin schweizarixi. Ei se oikein kunnon saku koskaan ollutkaan, tollainen kosmopoliitti ja pasifisti. 2 muuta vaimoa seurasi. Asui Luganossa ökytalossa Ninonin kanssa eri kerroxissa ja maalasi akvarelleja luppoaikoina. Hermanni oli myös kova musiikkimies. Vieraina Schweizissä kävivät Bertolt Brecht ja Thomas Mann. Ei Hermanni siis ollut mikään nazi. 1946 päsähti siitä hyvästä Noobeli. Niiku osotettiin sakuille etteime teitä vihata kunhan pysytte kyykyssä ja ajattelette niiku me, tai edes niiku schweiziläiset.
xxx/ellauri044.html on line 794: Wecksellin vanhemmat olivat hattutehtailija Johan Wecksell ja Sofia Ulrika Björklund. Hän pääsi ylioppilaaksi 1858 Turun lukiosta ja opiskeli sitten estetiikkaa ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Ilmeisesti hattutehtailija antoi tämän tapahtua, eikä vaatinut, että Joose alkaisi lukea lakia. Oisko tosiaan noin? Ei ehkä ois kannattanut, kun poika pimahti liiasta runoilusta.
xxx/ellauri057.html on line 221: Tämä esittely tulee nilkiltä. Hilja on 1 nilkin 375 humanistista vaikkei edes valmistunut. Päivän humanisti Patun syntymäpäivänä. Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa Lehtinen opiskeli hetken lääketiedettä, mutta opinnot painottuivat estetiikkaan ja ranskan kieleen. Hän ei kuitenkaan valmistunut yliopistosta, vaan kirjoittaminen vei mennessään. Nilkin mieleinen, tuotti tuhottomasti vasemman jalan saappaita joita nilkkimäiset hallintoihmiset voivat helposti ynnätä ja tilastoida.
xxx/ellauri136.html on line 603: Tässähän ne ovat jo järjestyxessä. Mut mix estetiikka on noin kärjessä? Ja mix oikeudenmukaisuus on eri asia kuin etiikka? Mitä toi hyöty on? Minne rakkaus on jäänyt? Entä ruoka ja punaviini, hei läski Timppa? Näähän on kuin pussillinen Fazerin sekalaisia. Ja tää äijä oli olevinaan moraalin professori.
xxx/ellauri208.html on line 949: Toisaalta Idströmin proosa välittää postmodernia kuvaa maailmasta, jossa entiset totuudet ovat pettäneet, jossa todellisuutta on mahdotonta hallita ja jossa ulkoisen ja mielensisäisen todellisuuden väliset rajat hämärtyvät. Toisaalta esiin nousevat ennen muuta modernistiset teemat: ahdistus, kauhu ja kärsimys, nuo Anders Gärderudin virsikirjan lisälehdet. Idströmistä tulee ihmiselämän ja ihmissuhteitten raadollisten puolien – alistamisen, hyväksikäytön, väkivallan, julmuuden ja pahan olon – tarkkanäköinen ja pelkäämätön tutkija ja erittelijä. Pohjimmiltaan hänen teoksissaan on yhä uudestaan kyse rakkauden kaipuusta ja pyrkimyksestä selvitä elämässä usein ainoina suojina tunteitten tukahduttaminen ja epäonnistumaan tuomittu pyrkimys itseriittoisuuteen ja välinpitämättömyyteen. Hänen teoksensa käsittelevät yhtä aikaa modernia ja samalla ajatonta kokemusta ja antavat sille muodon. Kokemuksen luonteesta johtuen tuloksena ei ole kauneuden estetiikkaan, vaan modernin groteskin brutaaliin ja julmasti eläytymättömään estetiikkaan perustuvaa taidetta.
xxx/ellauri261.html on line 59: Ylioppilas, Hyvinkään Uusi Yhteiskoulu 1965. Hum.kand., Helsingin yliopisto 1970. aineet: yleinen kirjallisuustiede ja estetiikka, sosiaalipsykologia, sosiologia, kansatiede, kansanrunous, pohjoismainen filologia, osia: taidehistoria, arkeologia.
xxx/ellauri265.html on line 135: Tuukka Pietarinen (s. 1996) on opiskellut estetiikkaa ja teoreettista filosofiaa Helsingin yliopistossa sekä kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa. Hän asuu Helsingissä, josta on myös kotoisin. Hänen runoläpysköjensä nimet ovat Lukematon sekä Yxin ja toisin. Seuraavasta tulee Edestä ja takaa.
xxx/ellauri306.html on line 435: Goottien mukaan on nimetty monia myöhemmän ajan ilmiöitä, joilla ei ole mitään tekemistä alkuperäisten goottien kanssa. Renessanssiajan oppineet alkoivat kutsua 1100–1500-luvuilla suosittua taiteen ja arkkitehtuurin suuntausta halventaviksi tarkoitetuilla nimityksillä ”goottilainen” ja gotiikka. Heidän tarkoituksenaan oli korostaa, että keskiajan taide oli vähempiarvoista kuin antiikin taide, koska heidän mielestään gootit olivat tuhonneet antiikin korkeakulttuurin ja korvanneet sen omallaan. Kun romantiikan aikana keskiaika nousi uudelleen kiinnostuksen kohteeksi, ”goottilaisiksi” alettiin kutsua monia romantiikan taiteen ilmentymiä, kuten kauhukirjallisuuteen kuuluvia niin sanottuja goottilaisia romaaneja. Tämän seurauksena ”goottilaisuus” alettiin yhdistää synkkään kauhuestetiikkaan, mikä puolestaan innoitti 1900-luvun lopulla syntynyttä goottikulttuuriksi kutsuttua nuorison alakulttuuria. Tää on taas tietysti kaikki anglosaxipotaskaa.
xxx/ellauri312.html on line 501: Aina kun joku sisustus on Norasta huisin hienoa se on vitun isoa, punavalkosta kuin Riitalla ja Forssan miehellä tai sit jalometallia tai jalokivenhohtosta. Matot ovat hirmu upottavia ja puukalusteet puleerattu niin että silmiin ottaa kipiää. Donald Trump -estetiikkaa. Viherkasvit ovat oikeita. Paljon apulaisia.
xxx/ellauri356.html on line 220: Derrida ja dekonstruktio vaikuttivat estetiikkaan, kirjallisuuskritiikkaan, arkkitehtuuriin, elokuvateoriaan, antropologiaan, sosiologiaan, historiografiaan, lakiin, psykoanalyysiin, teologiaan, feminismiin, homo- ja lesbotutkimukseen ja politiikan teoriaan. Jean-Luc Nancy, Richard Rorty, Geoffrey Hartman, Harold Bloom, Rosalind Krauss, Hélène Cixous, Julia Kristeva, Duncan Kennedy, Gary Peller, Drucilla Cornell, Alan Hunt, Hayden White, Mario Kopić ja Alun Munslowin kirjailijat ovat saaneet vaikutteita dekonstruktiosta.
41