Petti kaatuilee Meilahdessa 40 asteen kuumeessa. Sille ei anneta laajakirjoista antibioottia, vaikka mustavalkoiset ei tehoa. Se huonontaisi sairaalahygieniaa. Tieto lisääntyy, ja se lisää tuskaa. Hyvässä kirjassa on tälläsiä vanhoja viidakon sananlaskuja. Pitäs Jeesuxen ajaa koronavirus sikoihin. Ai niin, niissähän on jo sikavirus ennestään.
ellauri024.html on line 330: Arska sanoo että izestään voi tehdä koomisen muttei traagista. Mixei voisi. Vaikkakaan ei tieten. Se on lukenut hurjan määrän muiden elämäkertoja, niinkuin kaikki toisiansa kateina seuraavat ihmiset. Mä en ole. Luen vasta nyt niinkuin aikanaan tutkimuxissa: teen ensin oman arvauxen ja luen vasta sitten, mitä muut on sanoneet. Related work, ikäänkuin. Arskassa on vähän linssiluteen vikaa, se lainaa viisasta: "Käyttäydy aina kuin olisit muiden näkyvissä". Jumala näkee vaikka olisit muna kädessä pimeässä vessassa. Paizi valokuvaajasta ei ole väliä, sen tiesi Kundera. Kuva on kyllä tärkeä.
ellauri024.html on line 383: Arska tietää tämänkin: Jos ihmisellä suinkin on tilaisuus varastaa tai sortaa heikompaansa, hän tekee sen epäröimättä vähääkään. Eikä ole liian pientä asiaa. Arska on niin ujo, että se käyttää izestäänkin pelkkää sukunimeä. Mulla on vähän samaa vikaa. Se voi olla poikakoulun peruja.
ellauri024.html on line 433: Arska väsäsi pienen keltaisen kirjasen naurusta. Siinähän se on savolaisena mielestään asiantuntija. Vähän arveluttaa kuitenkin kun se sanoo et huumorissakin on huippuja ja laaxoja. Hyvää makua ja huonoa. Vittuako se sotkee tähän hyvää makua. Aina kun on huippu, joku putoaa, ja se naurattaa. Käyttää vielä tota ällöttävää moraalista me-muotoa. Puuttuu vaan "koko Suomi nauraa":
ellauri024.html on line 774: Järjestään pessimistejä löytyy Aarnen valizemista humoristeista. Saattaahan Aarnen valinta olla sen oman melankolian vinouttama. Mut kuuluisiahan nuo ovat. Pari on sentään iloisia tyyliin "ilo pintaan vaik syän märkänis", tai toi mun suosikki "tilanne on toivoton muttei vakava" (toisto tyylikeinona). Optimistit ei tarvize humoristeja, niillä on ilo pinnassa ihan ilmankin. Ne voi olla tosikkoja kuten kristityt: kohta on kivaa, sillä parempaa on luvassa.
ellauri024.html on line 910: Kaavakkeen täyttäminen kestää noin 5min. Vastaa kaikkiin yli 32 kysymyxeen. Kun olet vastannut, saat välittömästi arvion, millä järjestelmä-ällin ja heppahulluuden alueella olet erikoisen etevä, ja missä vastaavasti on eniten kasvamisen paikkaa.
ellauri025.html on line 89: Tomismi tiivisti ennen kaikkea keskiaikaisen filosofian skolastisen perinteen 1200-luvun lopun siirtymisen Augustinuksen platonistisista tulkinnoista Aristoteleen suuntaan. Siirtymään vaikutti suuresti silloinen arabialainen filosofia, sen edustajista erityisesti Averroës eli Ibn Rušd. Tomisteille oli tärkeää tehdä tiukka ero luonnollisen ja yliluonnollisen todellisuuden välillä, koska platoninen ideaoppi johti heidän mielestään panteismiin tehden arkitodellisuudestakin jumalaisen, tai jumalaisuudesta arkisen. Eläköön se pieni ero!
ellauri025.html on line 481: Larryn talo Californiassa on kansallinen muistomerkki, "built to resemble de Lemos's family's castle in Spain". Pilvijumala asustelee sattuvasti pilvilinnassa. Sillä on myös superjahti, jossa on yhtä paljon hienouxia kuin Iivana Trumpin unelmalaivassa, ellei enemmän. Larrylta on menossa tai mennyt ääni, sen äänihuulet ei toimi miljoonista huolimatta. No panic, ääniä ei enää tarvita Larryn uudessa uljaassa maailmassa, koko apinalauman mielipiteet on jo Googlen tiedossa. Mixi äänestää, Googol tietää paremmin kuin asiakas ize. Ja johan Larry tietää mitä Larry haluaa. Ikuista elämää. Se on selvää sanomattakin.
ellauri025.html on line 659: Monikakin on omalla tahollaan överlevare, niinkuin Gustenin oopperadiivaäiti Angela, tack vare Jesu Krist. Sekin taitaa olla parodia izestään? Joitakuita ei voi parodioida, koska ne tekevät sen ize.
ellauri025.html on line 1031: Nimeni on Miina Sillanpää, muoto, Saariselkä. Avioliiton 12 vuoden jälkeen minä ja mieheni ovat olleet riitaa toisiinsa, kunnes hän lopulta jätti minut ja muutti Kaliforniaan ollakseen toisen naisen kanssa. Tunsin elämäni ohi ja lapseni ajattelivat, etteivätkö he koskaan näe isäänsä enää. Yritin olla vahva vain lapsille, mutta en pystynyt hallitsemaan sydäntäni kiusavia kipuja, sydämeni oli täynnä suruja ja kipuja, koska olin todella rakastunut mieheni. Joka päivä ja yö ajattelen häntä ja toivon aina, että hän palaa takaisin minuun, olin todella järkyttynyt ja tarvitsin apua, joten etsin apua verkosta ja löysin verkkosivuston, joka ehdotti, että tohtori Osagiede voi auttaa entisen takaisin saamista nopeasti . Joten tunsin, että minun pitäisi kokeilla häntä. Otin yhteyttä häneen ja hän kertoi minulle mitä tehdä ja minä tein sen sitten hän teki Rakkaus loitsun minulle. 48 tuntia myöhemmin, mieheni todella soitti minulle ja kertoi minulle, että kaipaa minua ja lapsia niin paljon, niin uskomattoman !! Joten näin hän tuli takaisin sinä päivänä, paljon rakkautta ja iloa, ja hän pyysi anteeksi virheestään ja kivustaan, jonka hän aiheutti minulle ja lapsille. Sitten siitä päivästä lähtien avioliitto oli nyt vahvempi kuin milloin se oli, kaikki kiitos tohtori Osagiedelle. hän on niin voimakas ja päätin jakaa tarinasi Internetissä, että tohtori Osagiede on todellinen ja voimakas loitsunpitäjä, jota rukoilen elääkseni pitkään auttamaan lapsiaan vaikeuksissa, jos olet täällä ja tarvitset Ex takaisin tai aviomiehesi muutti toisen naisen luo, älä itke enää, ota nyt yhteyttä tähän voimakkaaseen loitsuyrittäjään. Tässä on hänen yhteystietonsa osoitteessa: doctorosagiede75@gmail.com tai whatsapp puhelinnumeroon +2349014523836 tai viber +2349014523836.
ellauri026.html on line 124: Viime kesänä ei ukkostanut ollenkaan, oli niin kylmä kesä. Nyt on lämpimin talvi sitten 70-luvun. Maa on vihreä ja sula helmikuussa. Bagdadissa sataa lunta. Australia tulvii. Navat sulavat. Etiopiassa on heinäsirkkalaumoja. Coronavirus leviää kuin espanjantauti. Raamatun vizat läiskivät. Maailmankirjat ovat sekaisin. Onkohan tää maailmanloppua. Viimenen hetki kirjottaa runoja. Kohta ketään ei enää ole lukemassa. No eihän kukaan lue enää muutenkaan, jengi kazoo vaan videoita. Näitä jorinoita ei kukaan lue kuitenkaan. (Paizi mä, narsistin yhden hengen yleisö.) Alkaisinko väsätä videoita emerituxena. Osaanhan mä niitä tehdä ennestään. Suunnilleen yhtä hyvin kuin näitä runoja.
ellauri026.html on line 257: Erasmus puolustelee izekehua, et se on parempi kuin palkata joku sykofantti kehumaan, niinkuin E. Saarinen kehumassa syylänaama Ploirin kuplixi. Musta se on vittumaista että opiskelijoita opetetaan kädestä pitäen kehumaan izeänsä ja kauppaamaan omaa nahkaansa. Se on vitun kapitalismin viemistä viimeiseen pykälään, ihmiset tekee izestään kauppaa, tatuoivat vielä parasta ennen päivän niskaansa. Niinkuin orjat toisilleen Asterixin orjatorilla, "te olette vain sekundaa, helyjä, mä oon merkkitavara". No ize asiassa Erasmus on mun kanssa tässä samoilla linjoilla.
ellauri026.html on line 655: > Herakleitos kuvataan usein melankolikoksi, ja häneen viitataan joskus "itkevänä filosofina", vastakohtana Demokritokselle, joka tunnetaan "nauravana filosofina". Presokraatikkojen Esa Saariselle. Kukahan ois sit tää hämärään uuninnurkkaan jäänyt masis? Vaatimattomuuteni estää sanomasta.

ellauri026.html on line 686: Jurotshka hirttäytyi. Mies hakkasi Lavinian. Lavinia erosi miehestään ja muutti Ruotsiin, mistä hän löysi sukulaisia isän puolelta. Sirje kirjoitti Borikselle kirjeen. Boris matkusti Moskovaan ja nai siellä naisen, jolla oli lapsi. Seuraavana keväänä tämä kuoli synnytyxeen. Boris kasvattaa poikaa ja ottotytärtä.
ellauri028.html on line 910: Seuraava luettelo osoittaa, mistä jumala puhuu enimmin raamatussa. Ylläri, se puhuu izestään ja kolleegoistaan kaikista eniten, vanha narsisti. Seuraavaxi eniten puhutaan uskomisesta, siitä puhe kai mistä puute. Seuraavat luvut on aika epätieteellisesti joku kerännyt kuningas Jaakon hyvästä kirjasta.
ellauri029.html on line 375: "Se on lyhyempi kuin luulet, ja se kestää kauemmin kuin odotat, vaikka ottaisit tämän seikan huomioon."
ellauri029.html on line 472:

Esimerkkejä anteronkaltaistamisesta ovat esimerkiksi sarjakuvien, lastenkirjojen ja animaatioiden eläinhahmot (esim. Aku Ankka, Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat, Kavalat eläimet), autot ja muut laitteet ("auto ilahtuu kun se pestään"; "Se vihaa mua!"), ja kansakunnan henkilöitymä ("koko Suomi", "Suomi-neito").
ellauri029.html on line 533: rangaistuxena "tyhmyydestään". (Mixhän toi sana "tyhmyys"

ellauri029.html on line 767: Keskiviikkona 4.12.2019 Ilta-Sanomat uutisoi vuorostaan ulkoministeriön sisäisistä sähköposteista, jotka asettivat Haaviston puheet hyvin kyseenalaiseen valoon. Sähköpostissa konsulipäällikkö Pasi Tuominen kirjoitti alivaltiosihteeri Pekka Puustiselle: ”Emme voi toimia konsulipalvelulain mukaisesti, sen sijaan voimme toimia konsulipalvelulain periaatteiden mukaisesti. Päätös tulee tehdä hallituksessa tai sitten päätös tulee olla ministerin. Näen nyt ongelmaksi, että ministerin kanslia vyöryttää tämän hoidettavaksi konsulipalvelulain mukaisesti ja lähtökohtaisesti niin, että avustamme vain lapsia. Tällaisen päätöksen tekeminen virkamiestyönä on sellainen päätös, että sen tekijän on syytä varautua siihen, että hän saa päätöksestään vankeustuomion, josta tulee sen verran pitkä, ettei sitä voi ehdollisena suorittaa. Päätöksentekijän kannattaisi olla myös noin 65-vuotias, jotta eventuaalinen viraltapano ei vie toimeentuloa pysyvästi.”
ellauri029.html on line 879: Wikipedian mukaan sarkasmiksi voidaan kutsua sellaistakin purevaa, ivallista tai halveksuvaa kommenttia, joka ei ole ironinen. Tietysti se johon sarkasmi osuu on sitä mieltä, ettei siinä ole kerrassaan mitään huvittavaa. Mutta muutenkin: mun paasauxet on paikoin erittäinkin purevia, eivät välttämättä ironisia, eivätkä ainakaan yhtään hauskoja, mutta sarkastisia. Pessimismi nousuun! AVSn v97 Pessimismi-kiertueella Pentti Linkola ja Paavo Haavikko esittivät Eppu Normaalin lauluja ja Jari Sarasvuo puhui izestään. Onx tää alivaltiosihteereiltä sarkasmia, vai peukuttaako ne oikeesti pessimistejä? Vaikee sanoa, jos ei ymmärrä asiayhteyttä, se on kulttuurisidonnaista, sanoo Archie.
ellauri029.html on line 893: Izeironiasta usein puhutaan, onhan ironia lempeämpää kuin sarkasmi. Izelleen voi olla sarkastinenkin, jos ei pidä izestään. Salakoominen ei kai voi olla mutta salahumoristinen ihan hyvin, joten tämä pelittäs. Koominen on se heebo joka liukastuu banaaniin, humoristinen se joka huomaa sen ja kertoo hauskuuden. Kyl täskin on jotain eroa.
ellauri030.html on line 252: Sen seikan et vanhuxet on ällöttäviä ja pahanhajusia Cato ohittaa noppelasti ("mä en oo, en ainakaan haista mitään, ja oma nenä ratkasee"). Haba ohenee, mut eihän Sisero ole habaa mihkään käyttänyt, keuhkonnut vaan ja puhunut. Vähähä ääni heikkenee ja alkaa väpistä, mutta puhetta piisaa entiseen malliin ja enemmän. Nestorikin paasas loppuun saakka itestään ja entisistä ansioistaan, ja se on kivaa kevyttä puuhaa ihan vanhanakin. Eli me johtoporras ei tarvita habaa, ei oo koskaan tarvittu. Haba on rupusakille ja typerille, me hallitaan sanoilla. Joita meillä piisaa ihan hautaan saakka.
ellauri030.html on line 272: Siinä on taas Cicero vähän väärässä kun se sanoo ettei auktoriteetti liity hopeaselkäisyteen. Kylläpäs. Se just on tässä tärkeä tekijä, kato vaan jumalaa ja joulupukkia. Periaate on näet se ettei apina taho päästää johtoon ketään izeään nuorempaa tai edes samanikäistä, koska se tarkottas että omat mahixet päästä samalle johtopaikalle on jo ohize. Ne äänestää mieluummin izeään vanhempia vaikka kuinka paskoja. Kato vaan mikäläisiä rahnuxia on kaikki maailman johtopaikat täynnä. Ja nimenomaan hopeaselkiä, vanhat ämmät kelpaa vaan ihan poikkeustapauxessa. Ja nyt tulee jotain oikein paxua:
ellauri030.html on line 381: Tää tuntu varmaan izestään selviöltä köyhästä kampurajalasta pikku mökissä.
ellauri030.html on line 389: Jos menet kylpemään, kuvittele, mitä kylpylaitoksessa tapahtuu, kuinka siellä jotkut loiskuttelevat vettä toisten päälle, jotkut tungeskelevat, jotkut käyttävät herjaavaa kieltä, jotkut jopa varastelevat. On turvallisempaa tarttua toimeen, jos heti sanot itsellesi: ”Tahdon mennä kylpemään, ja tahdon säilyttää oman luonnollisen mielentilani.” Ja menettele samoin kaikessa, mihin ryhdyt. Sillä siten olet valmis sanomaan, jos jokin estää kylpemistäsi: ”Enhän tahtonut ainoastaan kylpeä vaan myös säilyttää oman luonnollisen mielentilani, mutta sitä en säilytä, jos minua vaivaan itseäni tällaisilla sattumuksilla.”
ellauri030.html on line 433: Ei se ihan noin yxinkertaista ole, hemmetti. Emmä tahdo välttämättä olla herra isoherra, mutta kyllä silti harmittaa että joku toinen on. Jotain rajaa, mulle paras vaihtoehto on ettei kukaan pääse päsmäröimään mun kustannuxella. Ja se on kyllä puppua ettei keuliminen suututa vaan mun oma suuttumus, se on ihan höpöä ideaoppia. Kummallinen tyyli eristää koko maailma izestään, outoa autismia.
ellauri030.html on line 788: Lapiomiehen Artulla on mielestään filosofisempi versio epäsuhtaselityxestä. Sen miälest epäsuhta on havainnon ja tiedon välillä. Esim sitä nauratti nähdä tsihu ja berhardilainen vierekkäin. Molemmat on koiria, mutta miten erilaisia! Hahhaahhaaaa! No tää on kyllä jo ihan Walt Disney-luokan rimanalitus. Puudelit on sentään rotu sinänsä. Schopenhauer-vizi: Vartijat antoi vangin pelata niiden kanssa korttia, mutta kun vanki huijasi, ne potkaisi sen ulos. Varmemmaxi vakuudexi Arttu vielä selittää. Kaskun kärki on tämä: vartijat seurasi yleisperiaatetta "väärinpelaajat ulos", mutta unohtivat että se oli samalla myös vanki, ts. se olisi pitänyt pitää kiven sisällä! Huomasitteko? Haha!
ellauri030.html on line 995: Alaviite: kun läpsin kärpäsen, enhän siinä tapa das Ding an Sichiä, vaan pelkän ilmiön. Huohhelihuoh. Tällästä sontaa ei huolis paskakärpänenkään. Sope on mielestään kuin viikuna tai taateli, maistuu kuivattuna paremmin kuin tuoreena.
ellauri031.html on line 273: Eräs fasismin ensimmäisiä tehtäviä oli uudelleenjärjestää korkeampi opetus maassa järkiperäisemmälle pohjalle. Tätä tutkinnonuudistusta johti tunnettu uushegeliläinen filosofi Giovanni Gentile, joka oli aikansa opetusministerinä Mussolinin ensimmäisissä hallituxissa. Uudistus toteutettiin joitain vuosia sitten ja sen tuloxet ovat vastanneet odotuxia. (Mielevästi muotoiltu Edvard, oelegantisti.)
ellauri032.html on line 48: Siitä tuli izestäänkin sellainen. Luki evankeliumille lakia. Instituutiosta tuli tällänen:
ellauri032.html on line 483: Pietarsaaren pieni suurmies, Philip "Grels" Teir. Kahden naisen koukussa viiden piston mato. Haarapursto teeri, punanokka kanalintu kukkoilija. Kertoo yleisölle jälleen kerran kaiken izestään ja läheisistään. Ottaa mallia muilta paskiaisilta, Henrik Tikkaselta ja Knausgårdilta. Autofiktiota, käteenvetoa.
ellauri032.html on line 532: Persupää Fingerporin Jaarla on maalta kotoisin, mielestään

ellauri032.html on line 657: Tämä liike alkoi kutsua itseään herrnhutilaisuudeksi, joka tarkoittaa "Herran hatun alla". Termi esiintyy ensimmäisen kerran lähteissä 1724. Zinzendorf suvaitsi hyvinkin erilaisia opillisia painotuksia, sillä uskon ytimessä ei hänen mielestään ollut puhdasoppi vaan sydämestä nouseva rakkaus Vapahtajaan. Yhteisöön kuului 1700-luvulla jopa viisisataa schwenckfeldiläistä. Yhteisö joutui kuitenkin viranomaisten hampaisiin. Jälkimmäisen tarkastuksen yhteydessä 1737 Zinzendorf pakeni pitkälle matkalle päätyen lopulta koloniaaliseen Amerikkaan. Herrnhutilaisuuden keskus Yhdysvalloissa sijaitsee Pennsylvanian osavaltiossa, Betlehemin kaupungissa. Samassa jossa Jeesus syntyi, ilmeisesti.
ellauri033.html on line 416: Tää erittelyn mestari on liian rehellinen ollaxeen vizikäs. On vaikea sanoa missä kohtaa Hra Bourgetilla puuttuu kepeyttä. Kun se kuvaa don Juania, alta kurkistaa Don Quichotte. Se uhoo, huudahtelee, pahentuu, huokailee, kuzuu avux taivasta ja maata. Aina tulisena ja juhlallisena se pitää traagisena sellaista jota muut ei edes ota vakavasti. Arvoituxet joita se pitää julmina tai jotka aiheuttavat sairasta angstia, on sen lukijattarista vaan hassuja. Muistattexte mitä Claude Larcher sanoi izestään: mua pidetään subtiilina analyytikkona, mä olen kovan luokan tumpelo. Sellasta tumpeloutta sais olla enemmän. Tässä kohtaa Hra Bourget on parempi kuin mondeeni kirjailija, mutta mondeenina kirjailijana se on surkeampi kuin Marcel Prevost.
ellauri033.html on line 426: Psykologia on viime aikoina kokenut vallankumouxen jota Hra Bourget ei vitkastele käyttää hyväxi. Ennen piti henkilöiden olla luonteelleen uskollisia, vaan eipä enää, nyt niitä saa muuttaa matkan aikana, ne "kehittyvät". Paremmin sanoen: jokaisella on kallossaan olentoja joita ne ei edes tunnekkaan. Ne voi jäädä tiedostamattomaan syövereihin; mutta kun tilaisuus tulee, ne voivat putkahtaa yllättäen esille, korvata entisen minän, ja siepata sielun panttivangixi. Ei se nyt niin uuttakaan ole. Kyl jo Descartesin aikana ymmärrettiin et persoonallisuus on monimutkainen olio. La Rochefoucauld sanoi että joskus sitä eroaa izestään yhtä paljon kuin muista. Sellaisia ollaan Polleja, maailman monimpia poneja. Ennen näitä hajanaisia persoonallisuuxia vähän liimailtiin kokoon romaaneissa, nyt se ei enää trenditä, vaan romaanikirjailijat ottaa mailizia just noista halkeamista ja säröistä.
ellauri033.html on line 443: Onx Hra Bourgetkin tämmönen Dr. Jekyll ja Mr. Hyde? Joo sanoo Pellissier. Sillä on aina on ollut izessään pari kolmekin minuutta: mystikko ja moralisti toisaalta, diletantti ja herkuttelija toisaalta. Sen mystisismi menee hukkaan tekohenkilöihin ja steriileihin huudahduxiin, kun sen monisieluiset ponit potkii aidan yli. Mikä pahempaa, sen älyllinen epäily ja aistillisuus estää sitä pääsemästä taivaaseen. Six nää Hra Bourgetin aaltoilut on viihdyttäneet meitä jo vuosia. Lähes kaikissa sen kirjoissa on joku libertiini joka saa taivaskosketuxen. Sankarit alkaa viime sivuilla höpöttää paternosteria. Ja seuraavassa kirjassa alotetaan koko homma alusta. Se ei ole järin rohkasevaa (Pellissierin miälestä).
ellauri033.html on line 753: Teuvo Hakkarainen sanoi taannoin izestään ettei kukaan huoli
ellauri033.html on line 798: se alkaa hädissään suoltaa izestään meemejä. niinkuin jotain

ellauri033.html on line 1137: Toi Munk oli nimestään huolimatta (tai juuri sixi) takuulla hebrealaisia. Sittemmin Renan toimi useita vuosia heprean, syyrian ja raamatullisen aramean kielten professorina Collège de Francessa.
ellauri034.html on line 331: Vastaushan on izestään selvä, mutta savuverhoxi

ellauri034.html on line 374: Koronan kolera vai talouselämän rutto? Hur upprätta balans? Miten pankkitilin kate varmistetaan? Tauti menee menojaan, siitä me hyväkuntoiset hyvinvoivat kyllä selvitään, mutta taloudellisia seuraamuxia ei voi kestää! Me ei olla mentaalisesti valmistautuneita köyhtymään. Elinkeinoelämä tarvizee tietoa, valtaa, ja ennen kaikkea paljon, paljon, paljon rahaa! Pari miljardia ei riitä mihinkään!
ellauri034.html on line 437: Freud oli tosi kexeliäs, se huomas juttuja ja kirjoitteli niiistä tutkimuxia. Se oli vähän aikaa amanuenssina mielisairaalassa, mutta oivalsi pian siirtyä yxityiselle puolelle. Nai 1886 Hampurin päärabbi Bernaysin pojantyttären Marthan. Rahantuloa ei voinut enää estää.
ellauri034.html on line 448: Ei saanut isä eheytettyä sen heilaa Dorothya. Annasta tuli izestäänkin kallonkutistaja.
ellauri034.html on line 458: Equadorissa jää ruumiit lojumaan jo kaduille. Saa nähdä miten kauan kestää länsimainen izehillintä, miten kauan kestää ennenkuin täälläkin sännätään haavi auki kadulle ja huudetaan: tappakaa ne! Viekää pois noi ruumiit kadulta! Ei välttämättä kauan. Persut vaatii jo nyrkkiä. Ulkoparlamentaarisia voimia, parlamentteerauxen aika on jo ohi, nyt tarvitaan tositoimia. Naiset hemmettiin, miehet peliin.
ellauri035.html on line 1039: Mut jos tota Pamelan piipitystä koittaa dekoodata, niin onkohan siinä mitään muuta kun sen aika izestään selvän pointin toistoa et ihmispesän pörisevät struktuurit on vaan performanssia, niitä on aktiivisesti pidettävä pystyssä kuin toisissa kodeissa kesällä lattialla mattoja, kun toisissa ne pysyvät pitämättäkin. Siinähän on se positiivinen puoli, että pesärypäleen muotoa voi muuttaa ihan vaan häirizemällä pörriäisiä riittävän kovasti.
ellauri035.html on line 1068: Kirjassa Anthropos today (2003) Rabinow kertoo, että anteroa vaivaa se että sillä on liian monta vaihtoehtoista totuutta izestään. Sillä on "too many logoi". No logoi on kyllä tosi paljon, on Pepsin, Coken ja ziljoonan muun paskan kaupizijan logot, amerikkalaiset ihan etupiässä. Tuleeko ajatuxet tunteista vai tunteet ajatuxista? Sitä pohti Dostojevskin "pelkkä" Dolgoruki (albumi 376). Olis kazonut Albert Liliuxen "Kasvien tunteet" kirjasta.
ellauri035.html on line 1166: Hienompaa on komentaa monia kuin olla riippumaton kestään. Mun kanta on täsmälleen päinvastainen. Balzu puhui kuin iso Pauli pienenä: sen käytännön neuvo oli tyyliin härkä mörkö tiikeri, mut heti perään se lurittaa jeesus taivas enkeli, ettei ylemmäiset suutu.
ellauri036.html on line 93: "Ainoa hyvä mikä elämässäni on ollut, jos siinä voi sanoa olleen jotain hyvää, on se, että kaikki valheelliset ilot kylvivät niin paljon tuskaa ja katkeruutta mieleeni, etten voinut enempää kestää." Nämä yksinkertaiset sanat lausui nuoruudestaan pyhä Augustinus, miehekkäin mies, joka on elänyt maan päällä. Harvat olisivat voineet lausua näitä sanoja niin suoraan kuin hän, vaikka ne ovat kaikkien sydämissä; ainakin soivat ne ylinnä minunkin mielessäni.
ellauri036.html on line 103: No tässä sentään on järkeä. Vaikkei Musse maininnut tota kuin vaan läpällä. Musse on mielestään hienotunteinen kun se hiipii aina pois bylsimättä jos kurtisaanilla on suruja, esim. misun äiti on vastikään nuollut lusikan. Se ei ole mikään tunteeton julmuri. Se on julmuri jolla on tunteita. Ei tosin muille riittävästi kuin sille izelle.
ellauri036.html on line 137: Mut ei, just ennen lähtöä Brigitte alkaa "riutua". Sitähän jengi tuppaa tekemään romanttisissa romaaneissa, riutumaan. Ilmeisesti six et sen porukat N:n kaupungista aikoo excommunikoida sen jos se lähtee pariisilaisrotan matkaan. Kysymys: mixei ne mee vaan naimiaisiin? Mikä estää? Toinen on leski ja toinen naimaton. Onx tässäkin nyt jotain "foul play"? No faktisesti olikin, Ovaltine oli elävän paronin leski, eikä vainajan.
ellauri036.html on line 141: Kerrataanpa tässä välissä mitä Musse kertoo mal de siècle elostelusta. Musse ja muut elostelijat menee ballin jälkeen bordelliin. Suoraan viattoman säätyläistytön sylkystä ne "rientävät juomapöytään". Nauraa vielä päälle. Nostaa kurtisaanin hametta parin lantin hinnasta, ottaa pohjakosketuxia. Käyttää siitä ja sen kestävyydestä rumimpia sanoja (esim. kikkeli), ilman kainostelua. Ne ei puhu rakkaudesta vaan nainnista, ei sano insh allah, vaan walla walla. Mixhän tää kaikki oli olevinaan niin paheellista? Kai six että ei ollut pillereitä. Niin ja säätyluokkayhteiskunnasta. Moraali muuttuu kun löytyy toiset keinot siirtää rahoja ja estää tauteja, haikaran tulostakin me päätämme ize nyt.
ellauri036.html on line 1387: kuten pestään kuolleet hautaan pantavixi;
ellauri036.html on line 1982: Vielä yx järkky ero eurooppalaisen ja jenkkikäsityxen välillä ihmisoikeuxista. Meillä ajatellaan et ihmisillä on joku oikeus yxityisyyteen. Jenkeissä ei tää ole yhtään selvää, koska siellä mainostajilla on vähintään yhtä iso kala vedessä ja lehmä ojassa. Semmosia lakeja ei voi tehdä jotka rajottaa yrittämisen vapautta, ja six gog ja magog plus silverfish saa vapaasti koittaa tiirikoida jokaikisen puhelinta ja tirkistellä verhoista. Jos työläiset ei haluu että niitä valvotaan, niin ainahan ne voi äänestää jaloillaan ja lähtee kilometritehtaalle. Tää on vapaa maa.
ellauri037.html on line 91: jolla pikku paskiaiset voi tehdä izestään 15 sek videoita.

ellauri037.html on line 532: Vittu avioliittolaitko täällä määräävät kenen taskussa on pätäkkää ja kellä ei? Eiköhän se liene ihan toiset lait, jotka pitää yllä koko paska kapitalistista talousärjestelmää koronkiskontaehtoineen. Avioliitto-ja perintölait vaan täydentää kuvion ja takaa että sama sorto kestää isältä pojalle kuin kattomaalimainoxessa.
ellauri037.html on line 577: Goethe tykkäsi Sopen väikkäristä, sai sen Sopelta ilmasex (epätavallinen suosionosoitus). Siihen teki vaikutuxen Sopen lukeneisuus. Goethe tuskin luki muuta kuin omia juttujaan. Asiaa auttoi että Sope innostui Goethen säälittävästä väriteoriasta. Mut sit Sope alko kirjoittaa siihen parannuxia, ja Goethe närkästyi. Välit viilenivät. Nuoren narsistin tahditon vittuilu ja suuret luulot izestään viilensivät vanhan narsistin tunteita. Kirjeenvaihto tyrehtyi. Sope pani pahaxeen, mutta antoi silti Goethelle tunnustusta hyvästä yrityxestä.
ellauri037.html on line 704: Hegelin absoluuttisen sekoilun filosofiaa - 3/4 rahantekoa ja 1/4 hullun houretta - pidetään luotaamattomana viisautena ilman että jengi huomaa sen motoxi sopivan Shakespearen sanat: 'sellaista kamaa mitä tulee hullun kielestä muttei mielestä'. tai, sopivana vinjettinä mustekala mustepusseineen joka luo ympärilleen mustan pilven joka estää ketään näkemästä sitä, ja vaalilauseena 'mea caligine tutus', oman pilven suojassa. Tuokoon jokainen päivä meille kuten tähän asti uusia systeemejä jotka sopii yliopistokäyttöön, kokonaan sanoista ja fraaseista tehtyjä ja oppineella jargonilla vielä, niin että jengi voi puhua päiviä sanomatta yhtään mitään; älköön näitä riemuja koskaan häiritkö arabialainen sananlasku: kuulen myllyn jauhavan, mutten näe jauhoja. Kaikella on aikansa, ja nyt on tän.
ellauri038.html on line 71: Seija ihmelettää miten mä jaxan kaivella näitä vanhoja. Koska mä oon vanha izekin, en jaxa seurata tuoreempia hölmöilyjä. Presiis samoja ne on kuin nää vanhatkin, apina ei pääse mihkään punaisesta perseestään. Sitä on musta huvittava seurata.
ellauri038.html on line 450: Niiden hampaat on kuoritettu, ne kestää tarkastelun.

ellauri040.html on line 371: lukijasta izestään. Sean Flanneryn nimi on dead giveaway,

ellauri041.html on line 1022: Rakas, en voinut estää sydämmeni paloa,

ellauri041.html on line 1865: Tompasta mulla on ennestään aika pitkä paasaus täällä, joten en nyt jatka aiheesta tämän enempää.
ellauri042.html on line 182: Joo en mäkään usko mihkään "havahtumiseen". Kunhan pandemia hiipuu palataan entiseen tai pahempaan. Ei tässä mitään unta nähä. Tottakai jokainen huolehtii izestään, ja nuorempia hyväkuntoisia huolehtijoita on kuitenki lopulta enemmän kuin vanhuxia. Korkee aika päästä eroon sodan aiheuttamasta kuplasta. Laahustavat suuret ikäluokat on just noita 70+. Toinen ryhmä ansiokkaita ja eteviä koronan uhreja ovat mamut. Ruozalaiset älysi tän alusta lähtien, ja hyvinhän niillä pelittää, ne joita eniten kuolee tautiin on JUST ne joiden kermaperseiden ruozalaisten mielestä joutaakin kuolla, ne ei ois ize voinut valita paremmin. Sama jenkeissä, eniten turpiin saa köyhät läskit neekerit. Rajat ja asekaupat auki, talous eeku paranoo.
ellauri042.html on line 823: Ollin aikana ei ollut vielä neuroverkkoja. Sixe luulee että tässä on jotain salaperäistä. Ei ole. On vaan paljon paljon kytkentöjä, jotka järjestyvät itsestään kokemuksen voimasta.

Nainen joka oli maannut vihannexena 19-vuotiaasta heräsi 63-vuotiaana unitaudista dopamiinilla. Se pyysi mankan ja nauhotti siihen hirmu määrän rivoja viisuja, rasvaisia vitsejä ja limerikkejä. Annostusta piti vähentää jotta se jättäisi Ollin rauhaan. Ollia ei kiinnostanut vähääkään.

ellauri042.html on line 830: Sacksin romantisoima "personal centre" on vaan jättimäinen narsistinen pyyhekumi jolla me-first apina pyyhkii mielestään kaiken millä ei ole relevanssia omalle evolutiiviselle menestyxelle. Toisin Sir Herbert Oakley:
ellauri042.html on line 860: Klemens Aleksandrialainen (oik. Titus Flavius Clemens; n. 150 – n. 215) oli Aleksandrian kirkon jäsen ja ensimmäinen varsinainen kristillinen filosofi. Hänet lasketaan kirkkoisien joukkoon. Klemens oli kotoisin Ateenasta. Hänen kääntymisestään ei ole tietoa, mutta kristityksi tulonsa jälkeen hän matkusti Etelä-Italiaan, Syyriaan ja Palestiinaan tapaamaan kristittyjä opettajia. Lopulta hän päätyi Aleksandriaan, jonne hän asettui aloilleen. Aleksandriassa Klemens tapasi oppi-isänsä Pantainoksen, joka johti tunnettua Aleksandrian kateketiikkakoulua. Pantainos oli stoalaisuudesta kristityksi kääntynyt opettaja.
ellauri043.html on line 1414:

Tiedä häntä... mikäs estää meitä... uskomasta niinkin.

ellauri065.html on line 381: - mut joo kyl mäkin nauroin sille yhelle nettikommentoijalle, joka käytti ittestään nimee Omituisten POTUSten kerho

ellauri065.html on line 434: HBO on Home Box Office. Me lainataan Ecem Kayan hoboa. Harald Birger Olausen on hobo. Kun helmikuun alussa 2020 gonzojournalisti ja queerkirjailija Harald Olausen perusti suomalaisen kulttuurijournalismin foorumin - digivallila.com ja pyysi mukaan lehteensä kolumnistixi professori Timo Airaxisen sekä tohtorikoulutettavan ja vapareiden lehden toimitussihteeriin kriitikon Kalevi Suorsan, työnjaolla: proffa A kirjoittaa isoimmat ja vaikeimmat jutut, fil-yo-toimittaja-kirjailija H. taas laajat kulttuuriesseet sekä joukon nuorin tohtorikoulutettava-E ajankohtaiset päiväkohtaiset teoskritiikit, digivallilan sivuilla kävi ensimmäisinä viikkoina yli 3000 kävijää. Enemmän kuin koronaisia (silloin). Pitää olla ajatusta ja rohkeutta sanoa "se". Mitä rohkeaa se nyt on puhua tuhmia. Digivallila.com on nyt saatavilla myös kirjana Digivallila.com - 100 ekaa juttua. Rahantuloa ei voi estää.
ellauri066.html on line 205: Näin sanottuna se kuulostaa apinamaiselta. Säkeenylitys vähentää yxityisen säkeen koheesiovaikutelmaa. Tää taas kuulostaa izestäänselvyydeltä. Tää mun lähde ei tainnut olla mikään lavin opinnäyte. Jouko Heikkinen, Jyväskylän yliopisto 1999.
ellauri066.html on line 804: – Olin vähän liian optimistinen. En ollut ajatellut tai ymmärtänyt, että kestää joitakin päiviä, ennen kuin tapaukset näkyvät järjestelmissämme, myöntää Tegnell Aftonbladetissa.
ellauri066.html on line 806: 13.3.2020 Tanska päättää sulkea rajansa estääkseen viruksen leviämistä. Tegnellin mielestä päätös on täysin merkityksetön.
ellauri066.html on line 810: Tegnell arvioi, että rajojen sulkemisella voidaan korkeintaan hidastaa taudin leviämistä joitakin päiviä tai viikkoja. Se on hänen mielestään turhaa.
ellauri066.html on line 842: – Eli sen kokemuksen perusteella heidän [Pohjoismaiden] pitäisi estää omia asukkaitaan matkustamasta Ruotsiin.
ellauri067.html on line 44: Tapahtumat sijottuu kirjailijasiskon synnyinvuoteen 1949. Ne kestää kolme päivää, jos lupaus kolmenpäivänromaanista on pitävä. Tai ehkä Tommi on pikemminkin mitä jenkit sanoi 60-luvulla neliöxi, eli square. Be there or be square. Ole siellä tai ole neliö. Se on siinä eikä anopin siinä, neliönmuotoinen palikka pyöreässä reijässä. Neliön vastakohta on queer, omituinen otus. Niillä on kerhokin, jonka vetäjä on Rölli. Röllit on trolleja. Onkohan kirjassa myös homoja? Se olisi trendikästä. On tässä ainakin kiltti vajakki, nimeltänsä Jussi. Sekin on trendikästä. No on! Sehän on se sama vajakki! Se on sekä homo että vajakki! Homo vajakki! Voiko trendikkäämpää enää olla?! (No voishan se olla värivammanen homo vajakki.)
ellauri067.html on line 109: tyhmistynyt entisestään. "Tätähän mä näin jo jenkeissä, sitä sanotaan cancelkulttuurixi
ellauri067.html on line 259: P.S. Mä en jaxa ollenkaan tollasia erilaisia salaliittojuttuja joita on Pynchonilla ja sen imitaattorilla Juotikkaalla. Ne on aivan kuolettavan tylsiä. Niistä voi innostua vain luonteeltaan paranoidit ihmiset. Se mikä paranoideissa on vikana ja mikä tekee niistä omanlaisiansa hulluja on että niitä loputtomattomasti kiinnostaa mitä muut ihmiset tekevät ja ajattelevat, etenkin niistä izestään.
ellauri069.html on line 626: Laulajien sali Wartburgin linnassa. Elisabeth tulee iloisena saliin kuultuaan Tannhäuserin palanneen ja tervehtii häntä. Tämä harmittaa Wolframia, joka on rakastunut Elisabethiin. Laulukilpailu alkaa ja paikalle saapuu joukko aatelisia ritareita. Useat minnelaulajista laulavat lauluja rakkaudesta, mutta Tannhäuser pilkkaa näitä ja väittää, etteivät he osaa kuvata rakkautta oikein. Lopulta hän itse laulaa Venusta ylistävän laulun. Tällöin paikalla olevat ymmärtävät hänen olleen Venusbergissä ja uhkaavat surmata hänet, mutta Elisabeth estää heitä ja pyytää, että Tannhäuser saisi etsiä armahdusta synneilleen. Maakreivi Hermann määrää Tannhäuserin lähtemään pyhiinvaellusmatkalle Roomaan ja pyytämään paavilta synneilleen anteeksiantoa. Jos sitä ei anneta, hän ei saa koskaan palata.
ellauri069.html on line 630: Tannhäuserin lähdöstä on kulunut aikaa, ja Elisabeth sekä Wolfram odottavat hänen paluutaan Wartburgin laaksossa. Pian pyhiinvaeltajat saapuvat, mutta Elisabethin kauhuksi Tannhäuser ei ole heidän joukossaan. Elisabeth pyytää Neitsyt Mariaa ottamaan hänet luokseen ja palaa tämän jälkeen Wartburgiin jättäen Wolframin yksin. Pimeän tultua Wolfram tapaa Tannhäuserin, joka aikoo palata Venusbergiin. Tannhäuser kertoo Wolframille, että paavi kieltäytyi antamasta hänen syntejään anteeksi ja sanoi, että ennemmin hänen sauvaansa kasvaisi lehtiä. Venus ilmestyy paikalle ja pyytää Tannhäuseria tulemaan hänen luokseen. Wolfram yrittää kaikin tavoin estää Tannhäuseria lähtemästä ja mainitsee lopulta Elisabethin nimen. Samaan aikaan paikalle saapuu hautajaissaatto ja Venus katoaa. Tannhäuser saa kuulla Elisabethin kuolleen, jolloin hän kuolee itsekin. Samalla paikalle tulee joukko pyhiinvaeltajia, jotka kertovat, että paavin sauvaan on kasvanut lehtiä ja näin ollen Tannhäuser on saanut syntinsä anteeksi.
ellauri070.html on line 114: Ei Trumpissa ole Hitlerixi ainesta. Iso lössö ei osaa järjestää edes kunnon mellakkaa, vallankaappauxesta puhumattakaan. Sen kannattajat on säälittäviä ihmissusia. Pikku hukkia. Sudenpentuja.
ellauri071.html on line 237: Tää Geeli kohta (s. 930) on olevinaan jonkun mielestä ihan avainta. Niiku että Pynchon siinä haaveilee jostain viherpiiperryxen ajan paratiisista jossa ei ollut meitä termiittiapinoita vielä. Mut on typerä ajatus että termiittiapinan tarkoitus olis jotenkin estää kuolemista. Päinvastoin, se edistää muun luonnon tuhoa täyttämällä joka paikan kopioilla izestään.
ellauri072.html on line 238: Hyvin meni Viktorilla loppupeleissä mutta mitäs tuosta. Menköön jos on mennäxeen. Kyllä se sen kestää, kun on koiramaisempaakin kestänyt.
ellauri072.html on line 252: Kestäös vain, sydän! Sait katalampiakin sinä kestää." «τέτλαθι δή, κραδίη· καὶ κύντερον ἄλλο ποτ' ἔτλης,
ellauri072.html on line 268: Frankl joutui testaamaan oppinsa paikkansapitävyyden keskitysleirien kauhuissa toisen maailmansodan aikana. Hän esitti, että ihmisen perimmäinen tarve on kokea elämä mielekkäänä ja merkityksellisenä. Tarkoituksen löytämisen kautta ihmisen on mahdollista löytää itsessään oleva potentiaali kestää lähes mitä tahansa elämässä vastaantulevaa. Kunhan vaan on lyijäri ja riittävästi vessapaprua. Ihmisellä ei ole aina vapautta valita eikä muuttaa olosuhteitaan, mutta hänellä on aina vapaus valita suhtautumisensa niihin. Ihminen on myös aina vapaa tekemään valintoja, joista hän on vastuussa. Sillä lailla voi viihtyäkin KZ-leirissä, kun on vapaus valita mille reijälle menee ruikelipaskalle. Jos menee väärälle, siitä saa sit vastata.
ellauri072.html on line 283: L.H. n:o 46, 07-97, Nutley NJ. Todella ällöä argumentointia, erittäinkin psykopaattista. Sikäli kun mä tän ymmärrän niin Wallaby tässä vähän kritisoi tollasta Frankli-tyyppistä ajattelua, että pahemminkin olis voinut käydä, ollaan siis iloisia ettei käynyt niin. Pollyannafilosofiaa. Mikään ei ole izestään selvästi pyhää. Ei tietystikään ole. Pyhä on jonkun vallanpitäjän tai tiimin piirtämä reviiri. Jos on onnea, se vallanpitäjä ei ole täys psykopaatti. Muussa tapauxessa se on voi.
ellauri073.html on line 229: Nyt sun pitää tarkata jotakin mikä ei näytä heti izestään selvältä. Suuri johtaja ja suuri myyntimies EI ole sama asia. (Onhan ne, turha kiemurrella ja halkoa hiuxia.) On toki samankaltaisuuxia. Suuri myyntimies on tavallisesti karismaattinen ja tykättävä, ja se saa meidät usein tekemään asioita (ostamaan, äänestämään) joita ei muuten tehtäisi, ja siitä jopa pitämään. Sitäpaizi monet myyntimiehet ovat pohjimmiltaan mukavia hemmoja joissa on paljon ihailtavaa (ja paskat, nyt Wallu kita kiinni jo). Mutta todella suurikaan myyntimies ei ole johtaja. Koska myyntimiehen viime käden motiivi on oma etu - jos ostat mitä se myy, se saa voittoa. (Noniin, mitä eroa? Ei mitään vieläkään.) Niin että vaikka myyntimies voi olla voimakas, karismaattinen ja ihailtava heppuli, ja pystyy vakuuttamaan sut että ostopäätös on sulle eduxi (todennäkösesti ei, tai enintään tollanen winwin tilanne, missä sä hyödyt sentin ja se satasen) – silti vittu, sä tiedät jossain takaraivossa että myyntimies ajaa vaan omaa etua. (Eli johtaja on sellanen myyntimies joka kusettaa sut niin perin pohjin ettezä edes enää huomaa kusetusta, tai et välitä.) Tää tietoisuus on kivulias - vaikka se on aika pieni nipistys, ja usein tiedoton. Mut jos sä joudut suurten myyntimiesten ja markkinoinnin pokaxi tarpeexi pitkäxi ajaxi - esim. lauantaisarjakuvista lähtien - ei kestä kauan niinsä tajuat että kaikki on pelkkää kaupantekoa, ja jos näyttäskin siltä että joku oikeasti välittää susta tai jostain "jaloista" ideoista tai aatteista, niin hemmo on oikeasti myyntimies eikä loppupeleissä välitä vitun vertaa susta, vaan haluu oikeasti jotain izelleen.
ellauri073.html on line 288: Varkautelainen motivaatiopuhuja Janne Immonen haluaa räjäyttää sen, miten ihmiskunta ajattelee. Hänen mielestään kaikkien pitäisi elää Rock Your Day -elämää.
ellauri073.html on line 477: Onko päähenkilö sankari vai roisto? Mennäkö suoraan asiaan vai kiertäen? Vallattomasti vaiko vakavasti? Puhuja esittäytyy ja kertoo izestään. Saattaapa vähän mustata vastustajaakin.
ellauri074.html on line 289: Cioran sai kyllikseen konservatiivisesta filosofiasta jo nuoruudessaan ja hylkäsi systemaattisen ajattelun ja abstraktin spekulaation. Sen sijaan hän keskittyi henkilökohtaiseen pohdintaan ja intohimoiseen lyyrisyyteen, sillä kaikki tavat saada tietoa olivat hänen mielestään yhtä arvokkaita. Myöhemmin hän totesikin: ”En ole keksinyt mitään, olen vain ollut tuntemusteni sihteeri”. Cioranin mielestä kaikki filosofiset järjestelmät ovat virheellisiä, koska ihminen on kykenemätön luomaan vapaita ideoita. Cioranin tuotanto rakentuukin pikemmin ristiriitaisuuteen kuin pyrkimykseen rakentaa monimutkaisuudessaan vakaa ja kestävä ajatusrakennelma; ristiriitaisuuksia on Cioranin tuotannossa jopa saman tekstin sisällä. Cioranin mukaan onkin olennaista oppia elämään omien ristiriitaisuuksiensa kanssa ja hyväksyä ne, niin vaikeaa kuin se onkin.
ellauri074.html on line 295: Antiikin filosofeista Ciorania kiehtoivat skeptikot ja kyynikot, erityisesti Diogenes Sinopelainen. Kaunokirjallisista teksteistä Cioran luki varsinkin Fjodor Dostojevskia ja Marcel Proustia sekä elämäkertoja. Pyhimyselämäkerrat ja mystikkofilosofit (varsinkin Pyhän Teresa Ávilalaisen tuotanto) olivat Cioranille erityisen rakkaita ja vaikuttivat merkittävästi hänen omiin teksteihinsä, varsinkin mystiseen käsitykseen ikävän luonteesta Cioran suhtautui historiaan intohimoisesti ja oli erityisen perehtynyt rappiokausien kirjailijoihin ja rappion teoreetikkoihin, kuten Oswald Spengleriin, jonka gnostilainen näkökulma ihmiskunnan kohtaloon ja sivilisaatioon vaikutti voimakkaasti Cioranin poliittiseen filosofiaan. Cioranin mukaan ihminen on voinut vastustaa rappiota niin kauan, kuin hän on pysynyt yhteydessä lähtökohtiinsa eikä ole irrottanut itseään omasta itsestään ja on ollut tekemättä mitään. Nyt ihmiskunta on matkalla kohti omaa tuhoaan, koska se on tehnyt itsestään objektin ja analysoi itseään loputtomiin. Cioran halveksi edistyksen ajatusta ja kuvitelmaa, että historia kuljettaisi ihmiskuntaa kohti suurempaa täydellisyyttä; siten Cioran myös vieroksui Hegeliä. Cioran oli tutustunut myös buddhalaiseen filosofiaan. Cioran tunsi suurta läheisyyttä Venäjää ja Espanjaa kohtaan, koska molemmat kansakunnat ovat menettäneet muinaisen mahtinsa ja koska uskonnollisella hurmoksella ja sen vastapainolla ateismilla on molemmissa maissa ollut niin suuri merkitys.
ellauri074.html on line 301: Haastatteluissa ja teksteissään Cioran puhuu paljon unettomuudesta, josta hän kärsi nuorena ja jonka ansiosta hän menetti uskonsa filosofiaan ja jonka aiheuttaman yksinäisyyden ansiosta hän koki voivansa nähdä olemassaolon todellisen luonnon selkeämmin. Kuoleman ja kärsimyksen ongelma vaivasi Ciorania, ja häntä kiehtoi ajatus itsemurhasta, koska hänen mielestään mahdollisuus tehdä itsemurha tekee myös elämisen jatkamisen mahdolliseksi.
ellauri074.html on line 313: William H. Gass (kekä?) on kuvaillut Cioranin tekstejä filosofiseksi romanssiksi, jossa toistuvat nykyajan teemat vieraantuminen, absurdius, ikävä, turhuus, rappio, historian hirmuvalta, muutoksen rahvaanomaisuus, tietoisuus kärsimyksestä ja järki sairauden muotona. Tuotannon pääosa koostuu ironisista, skeptisistä ja ytimekkäistä aforismeista tai vähän pidemmistä fragmenteista. Mieltymys fragmentteihin liittyy sekä systemaattisia järjestelmiä kaihtavaan ajatteluun että tuskalliseen kielen vaihtamiseen romaniasta ranskaksi ja jopa laiskuuteen. Cioran piti fragmenttejaan ajatteluprosessin yhteenvetona, josta on jätetty pois lopputulokseen johtanut päättelyketju. Cioranin ranskankieliset tekstit ovat äärimmäisen hiottuja ja klassisten kielinormien mukaisia; klassinen tyyli perustuu osittain myös pyrkimykseen kirjoittaa vähintään yhtä hyvin kuin ranskalaiset kirjailijat; Cioran pitikin tyyliään ainoana vahvuutenaan, joskin vahvuus ei ollut hänen mielestään luontaista vaan kovan työn tulos. Cioran on usein puhunut traumaattisesta kielen vaihtamisesta, johon hän päätyi kääntäessään Stéphane Mallarmén runoja romaniaksi ja todettuaan, ettei ollut mitään järkeä kirjoittaa kielellä, jota kukaan ei ymmärtänyt. Hän sanoo kirjoittaneensa Hajoamisen käsikirjan neljä kertaa, ennen kuin siitä tuli niin hiottu, ettei jälkeä muukalaisuudesta ("métèque" - siis metoikkimaisuudesta) enää ollut. Vaikka romaniaksi kirjoitetuissa teksteissä esiintyvät teemat ovat pääosin samoja kuin myöhemmin ranskaksi kirjoitetuissa, ei Cioran itse pitänyt niitä tyylillisesti yhtä korkeatasoisina kuin ranskaksi kirjoittamiaan tekstejä. Hän suhtautui erityisen varauksellisesti romaniankielisistä teksteistä tehtyihin käännöksiin, varsinkin ranskannoksiin: hän ei kokenut pitkällisen kirjallisen perinteen ja kielenhuollon pysähdyttämän ja jäykistämän ranskan kielen voivan ilmaista asioita samalla tavalla kuin slaavilaisuuden ja latinalaisuuden sekoituksessaan joustavan romanian kielen Romaniaksi Cioran kirjoitti vaistonvaraisesti, ranska oli hänelle kuin pakkopaita.
ellauri074.html on line 315: Cioranin tekstejä niin usein luonnehtiva lohduttomuus liittyy mahdottomuuteen ymmärtää maailmaa ja ihmistä, toisaalta myös maailman ja ihmiskunnan liiankin selkeäjärkiseen ymmärtämiseen. Ihmiskunta jakaantuukin karkeasti niihin, jotka ovat ymmärtäneet, ja niihin, jotka eivät ole ymmärtäneet. Selkeäjärkisyyttä ja jatkuvaa kieltäymystä Cioran pakenee estetiikkaan ja onkin selkeästi Friedrich Nietzschen linjoilla sikäli, että elämä on ymmärrettävissä lähinnä esteettisenä ilmiönä. Proosassaan ja aforismeissaan Cioran osoittaa elinvoimaansa ja etääntyy tekstissään ideoista eksyttäen lukijansa tai pikemminkin pakottaen tämän olemaan ymmärtämättä kaikkea. Kirjoittaminen on taakan ravistamista harteilta, sisäinen pakko ja lääke itsemurhaa vastaan. Cioran itse ei pidäkään kirjojaan masentavina. Cioranin proosa on lyyristä ja lähentelee usein runoudelle tavanomaisia ilmaisukeinoja. Proosaruno toimiikin yhtäältä keinona ilmaista ajatuksia, toisaalta väliaikaisena lääkkeenä liiallista ymmärtämistä vastaan, sillä runouden ei tarvitse todistaa mitään, niin kuin elämänkään ei tarvitse todistaa mitään. Runous on kaikista tekstilajeista ylivertaisin. Teksteissään Cioran hakee myös vilpittömyyttä ja pyrkii sovittamaan yhteen tekstinsä ja oman elämänsä ja elämään tekstiensä mukaisesti. Toisaalta hän halusi säilyttää salaisuutena yksityiselämänsä, joka oli hänen olemassaolonsa onnellinen ja optimistinen osa – onni ei hänen mielestään kuulunut kirjoihin.
ellauri074.html on line 645: Wallu hirtti izensä vanhanaikaisesti narulla lamavuonna 2008. Infinite Jest ilmestyi 1996 vähän ennenkuin webistä tuli teeveen korvike. Mä olin mukana jossain typerässä suomalaisessa selvityxessä 2005 missä vielä mietittiin kumpi voittaa teevee vaiko webi. Teeveeihmiset sanoi että teevee, webiporukat että webi. Wallun InterLace on jotain teeveen, deeveedeen ja netin väliltä. Wallu ei ollut kummonenkaan skifisti. Toi hämärä TK on Wallulla TP eli telepuutteri, telkkarin ja kotimikron yhteensulauma, jolla videoita voi tilata kotio. Sitä Wallu ei arvannut, että ne olis kohta jokaisella kännyssä. Nyze on jo niin izestään selvää että koko sana kännykkä kuulostaa vanhanaikaiselta.
ellauri077.html on line 78: Tätä 4-sivuista tarkentuvaa selostusta jatkuu vielä 3 sivua. Siinä on 4 virkettä, joista tämä ekan sivun jälkeen kesken jäänyt on pisin, ja lyhin tämä: Puut ja pensaat ympäröivät takapihan allasaluetta kolmelta puolelta. Onkohan tää vuonna 1998 36 vuotta täyttäneen Wallun kuvitelma izestään 20 vuotta myöhemmin? Pituus ja paino nazaisivat ainakin. Niin ei käynyt, 10v myöhemmin Wallu heilui kattoparrussa. (Tai piirussa.)
ellauri077.html on line 198: Loputtomassa läpässä on oleellisesti 3 juonta: Incandenzan perheen puuhat Tennisakatemiassa (tätä mä oon lukenut nyt 1 romskun verran, 245 sivua); Don Gatelyn ja muiden toipilaitten sekoilut Ennetin puolimatkankodissa (näitä on jo nähty, huoh kiitos vaan); ja filmin 'Loputon läppä' kvesti, jossa tähtinä on Remy Martin (se pyörätuolijäbä), ja Hugh/Helen Steeply (hirmu iso transu joka bylsii Orinia). Niiden suuhun Wallu panee syvälliset mietteensä. Ne on kuin jumala ja jeesus Miltonin Paradise Lostissa. Ekat 2 juonta ei liity mitenkään toisiinsa (miten niin? onhan siinä samoja henkilöitä, niiku et Orin bylsii sitä transua (Hal-Orin, haha, sanaleikki, joka osottaa että ne on Tävskytin kaxi puolta. The Halorin family name was found in the USA in 1880. Massachusetts had the highest population of Halorin families in 1880.) Mario on varmaan sit Amy, tai sit Super Mario, tai luultavimmin Wallu taas. Orin, Mario ja Hal on Tupu, Hupu ja Lupu, Wallukolmoset. Wallu kyllä vinkkaa että juonet yhtyvät kun romsku on jo loppunut. Varmaan siinä kustannustoimittajan poisleikkaamassa 300 sivussa. Kaikki 3 juonta liittyy temaattisesti: viihde, valinta ja stöpselöinti. Leffan 'Loputon läppä' filmas Wallun pappa Jim Incandenza, koittaessaan tehdä jotain niin pakottavaa että se pysäyttäisi Hal-pojan putoomisen solipsismin, ilottomuuden ja kuoleman sudenkuoppaan. Filmiä ei koskaan julkaistu ja se jäi kesken kun Jim teki ize seppukun sen loppusuoralla. Mutta romskun edetessä (SPOILERIVAROITUS!) lukijalle selviää että filmi oli löytynyt ja toimii ehkä terroristiaseena. (No sehän tuli selväxi jo tässä alkuosassa.) Leffa on tosiaankin niin "vitun pakottava" että se tekee kazojista zombieita, ne on kuin Lassi telkan edessä, töllöttävät vaan, eikä enää muuta tahdokaan. Loppuviimein, vinkkaa kertoja, Hal ja Gately jossain vaiheessa kaivaa kahteen pekkaan isä Jimin pään maasta eziessään filmiä. Filmin sisällöstä ei ole kunnon kuvausta. Jotain kohtauxia väläytellään, esim Joelle van Dynen jossa se "pyytää anteexi" kazojilta uudestaan ja uudestaan, sanoen ‘I’m so sorry. I’m so terribly sorry. I am so, so sorry. Please know how very, very, very sorry I am’ (939). Huh, onpas pitkällä. Tää on kyllä kertaalleen sanottu jo tässä alkupätkässä. Tämmönen anteexipyytely on kanssa saamaa markkinapaskaa kuin toi "luottamus", ilmaisexi pyydetään, kun luottokortti vingahtaa. Koko kirjasta (vaiko vaan filmistä) tulee 1 suuri anteexipyyntö, onxe sitten isältä pojalle vai päinvastoin, sama se. Ne ei koskaan pystyneet "keskustelemaan". Tää "We gotta talk" on kanssa yx jenkkitomppelius, hemmetti, mitä sitä varten pitää erixeen tilata vastaanotto tai merkata kalenteriaika, senkun riitelevät vaan. Niin mekin tehdään. Tää mun juttu, Barrett tunnustaa, kuuluu perinteiseen "elämä ja teos" genreen, Wallun romsku on "symbolistiteos" "kirjailijan sisällyttämisestä textiin". Wallu koittaa estää kokonaista sukupolvea uppoutumasta pelkkään viihteen kazeluun. Lukekaa kirjoja, ääliöt! Paxuja kirjoja! Mun kirjoja, ne on kaikista paxuimpia! Saatana! Kun tiili kolahtaa päähän nukahtaessa tulee pahoja kuhmuja. We apologize for the inconvenience.
ellauri077.html on line 310: Joku Tom LeClair oli Riston kannalla. Mut mut Walluhan on hukkapätkä, ja Jim onpitkä kuin hullu haikara? Höh, eitää mikään avainromaani sentään ole, kuten sanoin, Wallua on ihan kaikissa. Koko porukka on aivan walluuntunutta. Jossain haistattelussa Saxassa Wallu jopa lipsauttaa että noi tennispojat ois niinkuin sen omia lapsia. Jos niitä olisi. Joku Marshall Boswell äänestää Wallu=Hal hypoteesin puolesta.
ellauri077.html on line 838: Orin sanoi pitävänsä mielestään juuri siitä, ettei kirjaimellisesti kuullut omia ajatuxiaan, mikä oli ehkä klisee mutta muuttui stadionilla aivan muuxi, hännousi izensä yläpuolelle tavalla, jonka kaltaista izestä pakenemista tenniskenttä ei hänelle koskaan suonut, syntyi vaikutelma jonkin läsnäolosta taivaalla, yleisön ääni vaiktti kuin seurakunnalta, se stadioia tutisuttava kliimaxi, kun pallo piirsi korkeuxiin noustessaan kadetraalimaista kaarta eikä tuntunut putoavan koskaan... Hänelle ei tullut edes mieleen kysyä millaisesta käytöxestä Joelle piti. Hänen ei tarvinnut miettiä strategioita tai edes juonitella. Hän ymmärsi myöhemmin minkä pelkoa pelko oli ollut. Kävi ilmi ettei hänen tarvinnut myöskään luvata mitään. kaikki oli ilmaista.
ellauri077.html on line 842: Holokaustista täpärästi selvinneillä jutkuilla on pussissaan karkeita likaisia vehnäjauhoja. Kv rikostuomioistuin avaa tutkinnan Palestiinassa tapahtuvista sotarikoxista. Israel ja USA ärähtävät: mitäs peliä tämä nyt on. Israel ei edes kuulu Rooman sopimuxeen, sillä on oma sopimus Jahwen kaa. Filistealaisten maat ja päät on luvattu sille. Toiseksi väkirikkain jutkuvaltio USA säestää kuin pussi puolikarkeita vehnäjauhoja: niin saakeli!
ellauri080.html on line 655: Sideerinen vuosi kestää noin 365,2564 vuorokautta. Se on Maan todellinen kiertoaika siinä mielessä, että sen kuluttua Maa on uudelleen samassa suunnassa Auringosta inertiaalikoordinaatiston ja kaukaisten tähtien suhteen.
ellauri080.html on line 657: Anomalistinen vuosi kestää noin 365,2596 vuorokautta. Se on aika Maan perihelistä seuraavaan, ja on hiukan sideeristä vuotta pidempi, koska periheli kiertyy muiden planeettojen aiheuttamien häiriöiden vuoksi.
ellauri080.html on line 659: Trooppinen vuosi kestää noin 365,2422 vuorokautta. Sen kuluttua Maan akseli on uudelleen samassa asennossa Aurinkoon nähden. Trooppinen vuosi on hiukan sideeristä vuotta lyhyempi, koska akseli kiertyy prekession myötä.
ellauri080.html on line 919: Dory on kala punaisessa tangassa joka auttaa Marlinia exyneen pojan Nemon ezinnässä. Se kärsii lyhytmuistin menetyxestä ja on täysin kykenemätön keskittymään käsillä olevaan tehtävään. Vaikka hiän (naaras) on täysin hyvää tarkoittava ja lojaali, se on epäluotettava koska se on helposti exytettävissä ja hyvin unohtavainen. Vaikka se yrittää parhaansa auttaaxeen Marlinia löytämään poikansa, sillä on suuruuden hetkiä yhtä hyvin kuin kämmejä joissa se tahtomattaan estää Marlinin edistymistä, kerran jopa aiheuttaa sen että Marlin vetää sitä lättyyn ja yrittää estää sitä liittymästä retkeensä.
ellauri080.html on line 951: Määritelmä: Tunteellisen vakauden ulottuvuus kuppaa henkilön kykyä kestää stressiä. Apinat joilla on myönteinen tunteellinen vakaus ovat tyyniä, izevamoja, ja varmoja. Ne joilla on korkeat negatiiviset lukemat ovat hermoja, angstaajia, masixia ja epävarmoja.
ellauri080.html on line 957: Timon and Pumba edustavat tiivistelmää tyynestä, rentoutuneesta ja izeensäluottavasta elämäntyylistä. 2 yhteisöhylkiötä savannilla, Timon nelisormimangusti ja Pumba pahkasika alkavat partnereixi ja kävelevät elämän läpi niin stressittömästi kuin mahdollista. Kun he saavat uuden ystävän Simbasta, ne opettavat sille kaiken tietämänsä miten välttää stressiä, angstia ja epävarmuutta, kuten nähdään tästä klipistä (puuttuu). Niiden korkea tunteellisen vakauden taso ja kyky kestää stressiä tekee niistä ihanteellisia kumppaneita Simballe sen noustessa valtaan Ylpeyskiven ylize.
ellauri080.html on line 1054: Artikkeli osoittaa myös pari Bylsimän päätöxentekokämmiä. Aikaisin pronssiottelussa Suomen kanssa (jonka Suomi siis voitti, hyvä Suomi! Kuinka noloa, U.S. joukkue lähti jäältä ihan häntä koipien välissä), Bylsimä valizi epähuomiossa Suomen joukkueen Saku Koivun lämäämään rangaistuslätkäyxen, joka olisi lisännyt paljon pelin liikevoimaa jos se olis tehnyt oman maalin. Ei vaitiskaan, se valizi Patrick Kanen joka oli ihan hasbeen tämmöisissä lätkäyxissä. Se ois voinut valita tämän artikkelin kirjoittajan langon Zach Parisen, tiimikapteenin jolla on takanaan pelkkiä menestyxiä. Bylsmää hämäsi ilmeisesti saatavuusheuristiikka (? eli Kane oli siinä lähinnä, tai se oli ainoa jonka nimen se sattui muistamaan). Sitä vaivas myös selektiivinen kylmyys: sillä ei ollut tilastoja sylissä, eikä se koskaan oikein ollut tykännyt röyhkeästä Zachista, eikä sen pahasuisesta langosta. Jos Bylsimä olis ollut rationaalinen eikä noin helkkarin dundeellinen, se olisi voinut erittelevästi valita joukkueen parhaan "ampujan". Se ei siis ollut tarpeexi laskelmoiva. Sen lisäxi, toisin kuin menestyneempi Kanadan sohva, se ei koskaan muuttanut joukkueen viivoja tai pelitapoja. Röyhkeä Zach mainizikin tän syyxi tiimin tappioihin, varmaan pahasuisen langon neuvosta. Bylsimä oli siis liian laskelmoiva. Bylsimä lankesi myös pariin vanhanaikaiseen päätöxentekovinoumaan, ihan alkeisjuttuja. Se oli menestynyt heikompia vastustajia vastaan ja oli kuin ylpistynyt sirkka, luuli izestään ihan liikoja. Siitä se otti konfirmaatiovinoumaa loppupeleissä. Se ei tajunnut mikä nytte meni pieleen, jos se olis sen tajunnut, lopputulos oisi voinut olla toinen. Jos ne ei ois hävinneet Suomi-ottelua, ne olis voineet voittaa ehkä pronssin. Mutta Bylsimä ei ottanut opixeen, ei nöyristynyt Zachille ja sen langolle ja kazo miten kävi. Olis pitänyt noudattaa parempaa strategiaa, mennä ize mailan kanssa jäälle pelaamaan ja taklaamaan Saku Koivua. Zachista ja Kanesta ei ollut mihinkään.
ellauri082.html on line 199: Ötökän elämää on alustapeli (?) jossa pelaaja kontrolloi Flikiä läpi kulissien ja tarinan jotka perustuu samannimiseen leffaan. Peli on jaettu viiteen "maahan" joissa on kussakin kolme leeveliä. Leevelin läpiveto on löytää ulko-ovi, tehdä maali tai voittaa pomohenkilö. Flikin päähyökkäys vihollisluonteita vastaan on heittää marjoja. (Oikeasti murkut pistää tai ruiskuttaa happoa.) Oletuxena Flik heittää punaisia marjoja, jotka on heikoimpia marjoja eikä vahingoita eräitä vihollisia. Vahvempia marjoja löytyy leeveliltä tai kasvatetaan istuttamalla violontteja siemeniä. Violonttien siemenpolettien keruu lisää marjavalikoimaa joita voi kasvattaa. Paizi että ne on tehokkaampia, jotkut marjat kulkee nopsempaa ja hakeutuu vihollisiin kuin ohjus. Vahvin laji marjoja on kullanvärinen, siinä on taalankuva ja se pystyy vahingoittamaan vihollisia pysyvästi ja estää niitä lisääntymästä. (Hyvixiä kuitenkaan ei tapeta eikä eläimiä ole vahingoitettu peliä tehdessä. Siinä ei ole lainkaan bylsintää eli peli on turvallinen perheen pienimmillekin.)
ellauri082.html on line 550: Ekstaasi: on kissan matolääke, joka ihmisillä käytettynä tuottaa erittäin suuren hyvän olon tunteen. Hyvin tunnettu ja paljon käytetty. Haittoina ainoastaan itsestään ilmestyvät peräpukamat, peräaukon kutina sekä selluliitti jota saattaa ilmestyä esim. kasvoihin. Onneksi aineen vaikutuksen alaisena rakastat sitäkin ja kaikki on vaan niiiin ihanaa... <3
ellauri082.html on line 811: Mixi näin? Mixi monet vanhemmat, joiden elämäntehtävänä tuntuu olevan izensä hyväxi ja rakkautta ansaizevixi tuntevien lapsien kasvattaminen, tuottavatkin lapsia, jotka tuntevat izensä hirveixi ja rakkautta ansaizemattomixi ja jotka ovat mielestään vain sattumalta saaneet niin upeat vanhemmat, että he rakastavat lastaan, vaikka tämä on sietämätön? Onko se kaltoinkohtelun merkki, jos äiti tuottaa lapsen, joka ei suinkaan uskoe olevansa pohjimmiltaan kaunis ja rakastettava ja äidin upean kohtelun arvoinen vaan joka kokee olevansa hirveä rakkautta ansaizematon apina, joka on vain sattumalta saanut upean äidin? Ei varmaan. Mutta voiko sellainen äiti sittenkään olla kovin upea, jos lapsen minäkuva on sellainen?
ellauri083.html on line 659: Kun hartaimmat toiveet ja hurjimmat unelmat käyvät toteen, ilo syttyy kuin itsestään, ja sydän on pakahtua. Mutta entä kun kaikki näyttää menevän pieleen? Onko ilolle enää tilaa? Kay Warren kertoo, miten hän on oppinut iloitsemaan ahdingossakin. Ilo on syvempää kuin riemu, kestävämpää kuin innostus ja tyydyttävämpää kuin mielihyvä. Ilo on kenen tahansa valittavissa. Valitse siis ilo – koska riemu ei riitä.
ellauri083.html on line 720: JESS! 900 sivua on rikki! Viimeisin walluismi on sanan "kolo" käyttö naishenkilöiden nimityxenä. Tämmöstä tää nyt on. Mutta kestäös vain sydän, olet saanut katalampaakin kestää edellisen 900 sivun aikana. Muita myötätuntoisia naisten nimityxiä sivulta 900: sexuaalinen komsio, kokkelihuora, päihdeongelmainen sairaanhoitajaopiskelija, dipsomaaninen aulahaahka, toisexi kaunein Margaret Thatcherin jälkeen. Gately oli huolissaan että Pamelankin ulkonäkö (vaikka se ei ollut edes oikeasti hyvännäköinen) alkaisi iän myötä kärsiä, naama valuisi kallolta kohti tyynyä, se muuttuisi aulahaahkaxi.
ellauri088.html on line 43: Tulokas on yxi hyvin harvoista leffoista jotka maalaa todella realistisen kuvan miten ekat tapaamiset epäinhimillisen sivilisaation kanssa vaikuttaisivat meidän kulttuuriin. Se ei ole kaunista kazottavaa. "Olisi valtava eksistentiaalinen kriisi kaikille uskonnollisille apinoille ajatella ettei me olla maailman keskipiste," pohti Denis Villeneuve. Kun alkaa näyttää että näillä matuilla on paha mielessä, apinakööri vastaa ennustettavasti terrorismilla, ryöstelyllä, sotauhkauxilla, ja lopulta jokainen valtio päättää pitää huolen vaan izestään. Tätä kelpaa verrata vaikka koronapandemiaan, missä jokainen kehittää oman rokotteensa tai varastaa sen toisilta, elleivät ne ole poliittisesti liian epäilyttäviä.
ellauri088.html on line 51: Tulokas vie apainaköörin mystiselle, ja aika ajoin pelottavalle matkalle, mutta loppuu sentään optimistisella nuotilla (eihän se muuten Hollywood-raina olisikaan). Filmin lopussa (siis sen toisessa päässä, voishan sen kelata lopusta alkuunkin), kaikki maailman proletaarlaset yhinöivät yhteen, huomattuaan että ne ja niiden seizenjalkaiset kaverit on kaikki humanisteja ja osa paljon suurempaa universumia. (Eikö ne muka tienneet sitä ennestään?) Mikä tärkeintä, apinarotu - Louisa Banx etunenässä - on ottanut naisen askeleen joka olisi ollut liian iso miehelle, se on evolvoinut pitemmälle kuin kukaan, sillä se on ratkaissut matukielen arvoituxen, ja pystyy kelaaman ajan videota eteen ja takaisin ihan vapaasti, hitaasti ja nopeasti ja vaikka pysäytyskuvalla. Se on kyllä katastrofaalinen ajatus peliteoriaan perustuvalle yritteliäisyydelle. Mitä kanzii jännätä ja pinnistää jos voi etukäteen kelata filmin The Endin kohdalle? Kamala spoileri.
ellauri088.html on line 268: Paha ruma Vittoria-täti sanoo: Gianní, kaikki röyhkeät ihmiset, kaikki ne joilla on liian suuret luulot itsestään, teeskentelevät että kuolemaa ei ole.
ellauri088.html on line 369: Osasyyllisenä Arvosen menestymiseen on varmastikin ahkera opiskelu ja innokas oman toiminnan systemaattinen parantaminen. Vaikka vapaa-aika sulautuu sujuvasti yhteen työn kanssa, hän järjestää itselleen aikaa lukemiseen. ”Luen kirjan per viikko. Perustietoni karttuu sieltä kirjoista ja niiden avulla usein myös kertaan perusasioita. Esimerkiksi Kiyosakin Rich Dad Poor Dad -kirjan olen lukenut aika monta kertaa ja sieltä löytyy joka kerta jotain uutta. Ammattilaiset palvovat perusasioita. Ei tämä vaikeaa ole. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä on tosi simppeliä hommaa. Otat muilta vielä tyhmemmiltä ja panet omaan taskuun, siinä se. Kertaan tän Kiyosakin kirjasta vähintään kerran viikossa.”
ellauri088.html on line 392: Seuraavaksi ohjelmassa on suihku ja "meditointisessio", joka kestää 20 minuuttia, jonka jälkeen Arvonen ehtii vielä lukaista kirjaa vessassa. Tänään on luvussa Juhana Torkin Tarinan Valta. Ennen töihin lähtöä on vielä aamupalan vuoro. Luvassa on riisiproteiinia ja kuusi keitettyä kananmunaa. Aamumunaa riittää. Pysy kovana.
ellauri088.html on line 529: Elon Musk lähettää nyt avaruuteen Tesla-autoja ja paukuttelee rikki yxityisrahoitteisia huonosti suunniteltuja raketteja joilla oli tarkoitus järjestää upporikkaille valloittavia stratosfäärimatkoja.
ellauri088.html on line 635: Toblerin huolekas nuori tytär Hildegard valmistaa hotellia vielä ennen Toblerin lähtöä salaa valepukuisen miljunäärin vierailuun ja sen tottumuxiin, mutta ei tule maininneexi salanimeä. Virheellisesti luullaan tri Fritz Hagedornia, työtöntä mainosammattimiestä, joka on voittanut kilpakirjoituxen 1. palkinnon (1 viikko Grand hotellia) pohataxi ja hemmotellaan vastaavalla tavalla. Tobler sitävastoin työnnetään pieneen lämmittämättömään ullakkokammariin, henkilökunta ilkkuu sitä ja panee sen sekatöihin. Jo ekana päivänä Tobler ystävystyy Hagedornin kaa, vaikka kauhistunut staabi koittaa estää veljeilyn niiden välillä. Johann informoi Hildegardia sekaannuxesta ja sen seurauxista. Hildegaard ei kestä enää kotona ja ilmestyy Toblerin emännöizijän Frau Kunkelin kanssa, jonka nimexi ilmoitetaan Julchen-täti, hotelliin iskää kazomaan. Fritz rakastuu tietysti Hildegard „Schulze“en, ja ne sepittävät salaa hääsuunnitelmia. (Hildegard oli sanonut Fritzulle, että sillä on sama sukunimi kuin Eduardilla.)
ellauri088.html on line 727: Kyllä naesella neuvot kestää vuan mieheltä mahti loppuu. (Nurmes)

ellauri092.html on line 140: Korkeakirkollinen on vähän kuin kokoomuslainen ja matalakirkollinen populisti. Herätyxet tuppaa alkamaan matalalta ja kohoamaan keoxi kuten muutkin vallankumouxet. Uudelleen kökkäröitymistä ei voi estää, sehän on koko homman tarkoitus.
ellauri092.html on line 505: Joku uskonveli lahjoitti sittemmin ökyhuvilan Kanadaan. Perhettä oli matkojen välillä pantu tulemaan kokonaista neljä. Lomilla loikoiltiin koko perheen voimin eläinten taljoilla ja syötiin forelleja. Lapset pantiin internaattiin ja matka jatkui. Rahantuloa ei voinut estää, ja mixi pitäisikään. When it rains it pours.
ellauri093.html on line 102: Mott oli niin jenkki ettei se edes ize tajunnut. Sehän oli mielestään vaan globalisti. WW1:n jälkeen voittajat förbi sakuilta siirtomaamissiot. Mott koitti lohdutella sakuveljiä samalla kun veljeili ryssille. Sakut suuttuivat.
ellauri093.html on line 351: Hiljan äidin porukoilla oli mökki Lahden lähellä Vesijärvellä. Joxeenkin rauhismainen ilmeisesti. Nimikin oli Rauhaniemi. Siellä oli pyöreitä asteri- ja bellispenkkejä, ja sieviä pöytäryhmiä kahvitarjoilua varten. Mäntymezä oli perattu puistomaisexi ja aidattu piikkilangalla jotta naapurit pysyisivät loitolla. Marjapensaita ja keittiökasvimaita oli ennestään, ja suuri alue varattiin puutarhamansikoille. Saku pantiin pumppaamaan vesi järvestä kaivonrenkaisiin josta se valutettiin istutuxille.
ellauri093.html on line 501: Nyborg-Strandissa Hilja nokkii ja pudottelee kuuluisia hartausnimiä kuin harmaavarpunen kyyhkysiltä jääneitä jyviä. Siellä oli meitä poikia, siellä oli Christensen, Svend Rehling, "Israelin tytärten" kääntäjä jota en ennestään tuntenut, Ingibjørg Olafsson, myöskin comtesse Knuth odottaa. Kylläpä he olivat kilttejä minulle! Jumalakin järjesti kyydit tosi reilusti. Laaja puisto, hulppeat premissit, suuret kokous- ja ruokailusalit, hyvät majoitushuoneet sekä asialle alttiit hoitajat ja palvelijat, jotka enimmäxeen olivat kristillisten yhdistysten jäseniä. Helluntaiystävien pastorisparillakin oli paljon auttavia käsiä. Hilja oppi tuntemaan sekä nuoria, voimakkaita tulisieluja että iäkkäitä herttaisen lepsuja sydänvaivasia. Nokkimajärjestys oli täsmällinen.
ellauri093.html on line 714: Oli izestään selviö että rovasti Tarkkanen pitäisi suomenkielisen puheen ja Pelle Peloton ruozinkielisen. Hilja näyttäisi kuvia Palestiinasta äsken ostetulla globoskoopilla. Riehakasta menoa oli luvassa.
ellauri093.html on line 732: Mitä tästä opimme? Ensimmäinen vaikutelma on että onpa Hilja Haahdella vahva mala fides-pakkeli: se joko tahallaan tai tietämättään se on aivan hirvittävän falski, sen käsitys izestään on narsistinen ja omista joukoistaan tolkuttoman kotiinpäinvetävä, se ihan törröttää sen naamasta tosta tekonöyryyden kasvosuojaimesta huolimatta. Samahan pätee lähes kaikista jumalisista porukoista, kazo vaikka vaan Päivi Räsästä.
ellauri093.html on line 863: Eikä siinä kaikki! Ympäri käydään, yhteen tullaan! Päivi Lipponen, Dick ja minä tavattiin vielä kerran kesällä '33 Karjalan kannaxella Vammelsuun parantolassa. Täysihoitolassa piti sanoa. Päivi oli jättänyt Pekan ja lähtenyt Intiaan Ghoomin kylään lähetystyöhön, Darjeelingin teestään kuuluisan kaupungin liepeillä. Sinne ryntäsi eräs Bill Mann, komea mies, voimakas ja tulisieluinen. Luonnollisestikin hän tutustui Päivi Lipposeen, ja pian nämä 2 löysivät sisäisen kosketuxen. Ulkonaisesti ne olivat kuin Pekka ja Pätkä, mies kookas, neiti pieni ja hento. Sitten norjalaiset missunäärit heittivät ulos nämä hyyryläisensä.
ellauri093.html on line 892: Lähes samansisältöinen oli pietarilaisen runoilijattaren tarina, joka istui Valmelvuon hiekalla nallekarhu sylissä odottamassa miestään Pietarista. Mies ei tullut, nainen kuoli, mies laittoi sille katuvaisena pazaan rannalle. Mitenkähän kävi nallekarhulle? Pääsi se ainaskin pazaaseen.
ellauri094.html on line 168: Tässä vaiheessa haluaisinkin sanoa myös niille monille kansalaisille, jotka kuuntelevat tätä keskustelua ja myös seuraavat äänestystä: koti, uskonto ja isänmaa ja niin edelleen — onko se edelleen voimassa, vai onko se koti, uskonto ja perinteinen savupalvi, minkä voimassaolosta jatkossakin ollaan huolissaan, että kansalaiset seuraisivat, kuka mitenkin äänestää?
ellauri095.html on line 252: Ne yritti niin kovasti olla jumalalle kilppejä että niistä tuli ihmisille tylsiä, ainaskin suuren yleisön mielestä. Suuri uhraus. Toivottavasti myös saajan mielestä. No varmaan niistä izestään tuntui paremmalta kun ne saivat herran karsinassa 🐽 kärsiä.
ellauri095.html on line 444: Dantesta vielä tämä. Osittain hänen saavutuksensa oli sijainen: hän sinkitti muita monin tavoin, joita ei ollut helppo mitata. Kriitikot ovat eri mieltä Rossettin runollisen saavutuksen laadusta ja mieltymyksistään hänen työnsä eri aikakausiin. Rossettin tuotantoa on vaikeaa ajoittaa tai jakaa jaksoihin, sillä hän jatkuvasti väkersi nuorena aloittamiaan runoja. Monista varhaisista runoista - Siunattu Damozel, Sisar Helen, Niniven taakka, Muotokuva, Jenny, Dante at Verona ja useista soneteista – tuli vähitellen lähes läpi kumitettuja. Vaikka hän oli uransa aikana huolissaan monista samoista teemoista - idealisoitu, ohikiitävä rakkaus ja pettymys - Rossettin keskimmäisessä ja myöhemmässä runoudessa, seksuaalisesta rakkaudesta tuli lähes epätoivoinen halu ylittää aika. Intohimon etu ei ole nautinto tai molemminpuolinen rentoutuminen, vaan koskettava toivo, että hetki voisi kestää kauemmin kuin viiden piston verran. Ei se voi.
ellauri096.html on line 370: Augustinuksen mukaan hyvä elämä tarkoittaa pyhitettyä elämää, jossa ruumiin tarpeita on hillittävä. Augustinuksen mukaan kaikki ihmiset tuntevat totuuden, joka on Kristus, Jumalan Sana. Kääntymällä ulkoisesta maailmasta askeettisen elämän kautta sielun sisälle ihminen löytää itsestään sisäisen opettajan, joka on Kristus-Logos (kr. logos = 'sana'), yksi Kolmiyhteisen Jumalan persoonista, joka jatkuvasti pitää maailman olemassa. Augustinuksen merkittävimpiä ja kiistellyimpiä oppeja onkin hänen teologinen tietoteoriansa, ns. illuminaatio-oppi, jonka mukaan kaikki tietäminen ja ajattelu perustuu näkymättömiin ideoihin, jotka voidaan tuntea vain Logokselta tulevan valaisun kautta. Myös pakanat pystyvät Augustinuksen mukaan tietämään mikä on hyvää ja tuntemaan Jumalan näkymättömän olemuksen, mutta heillä ei ole voimaa toimia sen mukaan. Vain kirkon opetuksen ja sakramenttien kautta ihminen voi tulla Jumalan armon piiriin, ja tämä armo antaa ihmiselle voimaa tehdä hyvää niin, että hän ei vain tiedä mikä on hyvää vaan myös kykenee tekemään sitä.
ellauri096.html on line 390: »Jättäkäämme siis niiden arvailut, jotka eivät tiedä mitä sanovat, kun he puhuvat ihmisrodun luonnosta ja alkuperästä. Sillä jotkut katsovat ihmisistä samaa mitä he katsovat maailmasta itsestään, eli että ne ovat aina olleet olemassa [...] Heitä ovat eksyttäneet myös ne hyvin valheelliset kirjoitukset, jotka väittävät historian olevan monituhatvuotinen, vaikka pyhistä kirjoituksista luemme, ettei kuuttatuhatta vuotta ole vielä kulunut.»
ellauri096.html on line 539: Henry Tonx, Otto Dix, Chaim Soutine, Käthe Kollwitz piirsi rumia kuvia izestään tai muista vammasista. Jotkut kuvista on elävästi Jaskan näkösiä. Anusta (siis Jaskasta) ei ollut hauskaa kun Cecilia Jimenez tunaroi jeesusfreskon hyvässä uskossa Saragozassa. No ei tietystikään kun Jeesuxesta tuli siinä aivan Jaskan näköinen. Mitä nauramista siinä muka on? Mitä nauramista on pienipäisissä? No eipä paljoa. Tshihi.
ellauri096.html on line 641: Tutkielman keskeisenä tarkoituksena on tuoda esille Kooma-mallia konstituoivien teoreettisten taustaoletusten syntyhistoriaa ja niihin kytkeytyviä tiedollisia epävarmuuksia ja ristiriitaisuuksia. Valtiovarainministeriössä laadituissa aineistoissa ei olla lainkaan käsitelty Kooma-mallin teoreettiseen taustaoletuksiin liittyviä epävarmuuksia tai yleensä reflektoitu Kooma-mallin avulla laaditun tiedon varmuusastetta. Tutkielmassa on Kooma-mallin olemassaolon mahdollisuuksien genealogisen tarkastelun kautta horjutettu Kooma-mallin avulla laadittujen laskelmien itsestäänselvää, neutraalia tai luonnollista ulkokuorta tuomalla esille niissä piileviä ristiriitaisuuksia ja epävarmuuksia.
ellauri096.html on line 767: Yhdenlainen tahdon murskatappio on perinteiseltä nimeltään akrasia, tahdonvoimattomuus. Mixi teet noin, kysyn Petteriltä. Koska se on kivaa. Matelijanaivo äänestää yhtä, aivokuori toista. No arvaa tuomari kuka siinä voitti, juu juu, kuka siinä voitti, kuka siinä voitti. Jos ei voittaisi, ei meitä varmaan enää olisi. Onko se sitten hyvä vai paha asia. Riippuu keneltä kysytään, Teppo hevoseltako vai Anulta.
ellauri096.html on line 884: Vuonna 1871 Saksan pikkuvaltiot yhdistyivät keisarikunnaksi, jota hallitsi Bonnin yliopistossa hankittua menstruaatioarpea kasvoissaan kantava Vilhelm I. Keisari uskoi vakaasti, että osakuntaelämä jätti arpia miehiin ja menstruaatioarvet tekivät näistä ”lujia ja urheita”, tai ainakin sööttejä. Hänen mielestään mensuurimeikkailun idea oli ymmärretty täysin väärin. Keisarista se oli nykyajan vastine keskiaikaisille hirttäjäisille ja antoi ”juuri sitä supervoimaa, jota yliopiston jälkeen elämässä tarvittiin”. Vilhelm uskoi myös löytävänsä armeijaansa kenraalit entisten "Seelenbruderiensa" joukosta. Keisarin järkytykseksi hänen arpiset kenraalinsa kuitenkin johtivat Saksan katkeraan tappioon ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1918. Täh? Nyt lähti heittelehtimään. Vilhelm I (1797-1888) oli autuaasti kuollut ja kuopattu. Suuren sodan tappiokeisari oli 2 keisaria myöhempi Vilhelm II (1859–1941). On tässäkin historiasivusto. Samaa luokkaa kuin Tiede 2000-kuvasto.
ellauri096.html on line 896: Izestään selviösti Jaskan 4 heppakirjaa viittaa Johannexen ilmestyxen 4 razastajaan, ikivanha meemi. Pratchettilla ne oli hyvät, ja Blues Brothersilla myös.
ellauri097.html on line 63: Henry Louis Mencken (September 12, 1880 – January 29, 1956) oli jenkki lehtineekeri vaikka matu sakemanni kuten Donald Trump. Kova sakubändäri. Kirjoitti yritelmiä, etenkin satiirisia. Satyriasisko sitä vaivasi. Saxaa puhui pienenä mutta näytti kieltä jenkeille. Amerikansk kulturprofil, tyypillinen sikäli että luuli enemmän kuin tiesi. Sikäli epätyypillinen ettei uskonut enempää kuin luuli. Kommentoi laajasti paikallista skeneä. Pilkkasi Daytonin apinajuttua (sen perusteella teki laulun Antti Syrjäniemi ja Dumari coverin, joka on tullut mainituxi paasauxissa aiemmin.) Oli ateisti ja vastusti Amerikan menoa molempiin maailmansotiin. Ei voinut siis olla läpeensä paha kaiketi. Muttei hyväkään sillä piti mursuwiixisestä maanmiehestään Nietschestä.
ellauri097.html on line 169: Peteäkin tais loppumetreillä alkaa hermostuttaa kuin Dick Hilliä. Vanhat ateistit alkaa usein kulkea vähän selkä kyyryssä, ettei vaan se suuri nuija pilvenlongalta yllättäen sittenkin kalloon kumahda. Ettei Punavyö riisu niiltä nolosti Saapaskukkulalla housuja. Kun se oli saanut slaagin se alkoi puhua itsestään menneen ajan muodoilla. Se keräs talteen joka ikisen lippusen ja lappusen jotta ne säilyis jälkipolville. Sen taivastoivo oli niissä zetteleissä. Mä en kyl toivo mitään näistä paasauxista. Kuhan paasasin ajankuluxi.
ellauri097.html on line 349: Enpä tiedä tarvinneeko erityistä homokirjallisuutta. Kirjailijoista näyttäs olevan muutenkin enemmän kuin se odotuxenmukainen avg. 5% uranisteja. Vaikka mä luulen että varsinainen muuttuja kaiken takana on narsismi. Jos tykkää aivan hirveästi izestään niin tykkää varmaan omantyyppisistä elimistäkin. Rammstein on luultavasti oikeilla jäljillä:
ellauri097.html on line 555: Tätä nykyä, tässä silmäilyn ja selailun ajassa, liittyy kirjoihin eräitä tosiasioita, jotka ovat kaikkien tiedossa mutta joita me kirjailijat ei tahdottaisi ajatella tai kestää loppuun asti.
ellauri097.html on line 566: Tulevaisuuden lukijoiden takia ei kuitenkaan tarvitse painaa lisää kirjoja. Yksi kirjaa kestää kymmeniä lukukertoja. Tuhannen kappaleen painoksessa on kymmenientuhansien lukukertojen potentiaali. Yksi ainoa vihko voi antaa itsensä tuhat kertaa, jos lukijat ovat helliä. Silti suurinta osaa painettuja kirjoja ei lueta kertaa enempää, eikä kaikkia edes sitä, kuten Patrick White huomasi petymyxexeen, kirjaston kappaleista oli koirankorvilla vain ensimmäisiä kymmeniä sivuja, loput iskemättömiä. Varsinaista mezätuhoa.
ellauri097.html on line 573: Harvakseltaan ilmestyvät otavalaiset runokokoelmat, joita painetaan tuhatviisisataa kappaletta ja myydään viisikymmentä, sekä suurin toivein kirjoitetut väkevät romaanit, jotka voivat hyvällä onnella olla menestyksiä ja myydä kymmenentuhatta kappaletta mutta todennäköisesti vajoavat unohdukseen kolmen kuukauden kuluttua ilmestymisestään, ovat toki yhä totta, niitä tavataan todellisuudessa, mutta vaarantuneena lajina, lähinnä jonkinlaisina muistoesineinä: näytteinä eilispäivän maailmasta, jossa kirja oli ohittamattoman tärkeä joukkotiedotusväline.
ellauri097.html on line 681: Nieminen oli suorittanut alemman oikeustutkinnon ja oli oppiarvoltaan varanotaari. Hän keksi vuoden 1957 kevättalvella eetteripyörreteorian. Hän piirsi tuolloin paperille neljän ympyrän muodostaman kuvion ja katsoi, että kuviolla voi selittää sähkön. Myöhemmin hän oppi mielestään selittämään teoriallaan myös painovoiman, kvantti-ilmiöt, pallosalaman ja maailman synnyn.[2]
ellauri098.html on line 39: Mix just noi 101 Suomi 100-kirjaa, tai nää 1001 bestselleriä kaikista 130 miljoonasta? Vainko että saadaan edistettyä globalisaatiota, vähennettyä entisestään biodiversiteettiä, saadaan kaikki termiittiapinat suuntaamaan antenninsa samaan suuntaan kohti kapitalismin hyväntuoxuisia feromonilähteitä, painosten kuningattaria?
ellauri100.html on line 601: Olen asianajaja Ozan Yusuf Esq, menetin asiakkaani ja hänen perheensä auto-onnettomuudessa, hänellä on takavarikoitavaan pankkitilinsä summa (kolmetoista miljoonaa, kahdeksansataa ja kahdeksankymmentä tuhatta dollaria), saan pankin toimeksianto järjestää lähisukulaisensa ennen kuin täällä olevat pankin johtajat takavarikoivat rahaston, syy miksi otin sinuun yhteyttä tässä asiassa johtuu siitä, että sinulla on sama sukunimi edesmenneen kuolleen asiakkaani kanssa, myös hän on kotimaasi kotoisin ja pankkitiliä koskevassa asiakirja-aineistossa ei ole rekisteröityä nimeä perillisenä, ota heti yhteyttä minuun, jotta voin antaa sinulle kaikki tarvittavat tiedot ja lisäselvitykset tästä perintöliikkeestä ymmärryksesi paremmin, jos olet kiinnostunut .
ellauri100.html on line 1318: Greimas kehitti mielestään originellin menetelmän diskurssin semiotiikan tarpeisiin 30 vuoden aikana. Se oli tyytymätön taxonomisteihin jotka keskittyi suffixeihin ja puffixeihin, eikä saaneet mitään aikaan virkettä pitempien textien eikä merkityxen puolella. No siihen oli hyvä syy jonka mä selitin jo mun väikkärissä: siitä eteenpäin ei edetä enää säännöillä vaan kaikki on yhtä kielipeliä.
ellauri101.html on line 225: Sankarit ovat kuolemattomia, koska he kasvavat ja jakaantuvat. Me olemme kuolemattomia, ikuisesti kasvavia ideoita, joille on annettu ruumis lainaxi. Kun apina on saavuttanut täyttymyxen, hänessä syntyy pyrkimys antaa saamansa hyvä eteenpäin - tehdä izestään kuolematon. Kun sankari murtuu, massat säntäävät hänen murujensa perään ja säilyttävät niitä pyhänjäännöxinä.
ellauri101.html on line 397: Kun pyydän Sairasvyötä kertomaan hieman itsestään, hän sanoo ensimmäisenä olevansa yrittäjä.
ellauri101.html on line 489: Laita YB026, Nuteh Jonez soimaan ja ratko päättelykykyä kehittäviä tehtäviä. Ratkaise tehtävä ja näe miten pärjäsit muihin verrattuna. Toimii suoraan nettiselaimessasi! Mitähän paskaa tääkin on. Ellei olis rasisti jo ennestään niin tosta viisusta voisi tulla entistä enemmän spesiesistisexi. No ratkasemaan vaan kehittävää tehtävää Urban dictionaryn avulla. Tää on jälleen kerran sama ilmiö kuin keskiajan varkaiden ja kulkureiden Rotwelsch (kz alla).
ellauri102.html on line 48: eteenpäin, näyttää selvältä, että vaihtoehtoisten elämäntapojen hyväksyntä entisestäänkin vahvistuu ja laajenee X-sukupolven aikuistuttua ja tartuttua vallankahvaan, ja silloin se
ellauri102.html on line 345: Hakukone näytti että Pikkarin 1999 peukuttama Squamishin McDonaldsin ensimmäinen ammattiliitto oli hajonnut jo ennen ekaa sopimusta 20v sitten. Mikään ei ole muuttunut 20 vuodessa, enintään entisestään huonontunut. Väliaikaisuus, määräaikaisuus, osa-aikaisuus ja nollasopimuxet vapauttavat työnantajan sosiaalimaxuista ja työnottajan sosiaalieduista. Ainoat lisärikat sopassa ovat robotiikka ja tekoäly, jotka vapauttavat entistä useamman työn uuvuttaman työn raskaan raadannasta.
ellauri105.html on line 216: annan niille jotka sanassani kestäät. Aamen! Kiitos Herra sanastasi kitos! Kiitos jotta annat armosi jotka sinun sanassasi kiitos!
ellauri105.html on line 471: Naurettavaa höpinää. Jolpit herkuttelee ruumiilla, kukin äänestää oman tiimin puolesta. What right did the Soviet Union to tolerate the United States´ existence? Joku nainen sanoi järkevästi että ne on kaikki yhtä julmia koska niiden tarkoitus on tappaa toisia.
ellauri105.html on line 499: Saksassa menikin sitten seitsemisen vuotta ja kun hän 1975 palasi Suomeen, tietynlainen ynseä suhtautuminen, mitä hän katsoi kokeneensa jo ennen lähtöä, jatkui - ainakin hänen omasta mielestään ja kun hän ei suostunut siirtymään hänelle määrättyyn tehtävään, hän ei jäänytkään pysyvästi Heinäveden Valamoon, vaan siirtyi asumaan "maanpakoon" joksikin aikaa Joensuun ortodoksisen seurakunnan omistaman leirikeskuksen tiloihin, mistä hän sitten siirtyi asumaan Rautalammille. Jonkinlainen oman elämän ristiriitaisuus yhteiskunnan tai vaikkapa kirkon kanssa saattoi osaltaan johtua myös hänen omista henkilökohtaisista teoistaan lähinnä sodan jälkeisen ja ilmeisesti jossain määrin myös ennen sotaa tapahtuneen sosialistisen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen liittyvien järjestöjen toiminnassa. Hän oli mukana SNS-seuran toiminnassa ja jopa palveli SDPL:n nuorisolehteä Kiurua 40-luvun lopulla. Tämäkin ajanjakso oli mielenkiintoinen ja täynnä erilaisia pettymyksiä, jotka omalta osaltaan johtivat myöhempiin Mefodin elämän radikaaleihinkin ratkaisuihin. Rautalammilla pappismunkki Mefodi asui kuin munkki ensin velipuolensa kanssa hänen kotonaan ja välien viilennettyä elämänsä viimeisinä vuosina kunnan vanhuksille varaamissa asunnoissa, joita hän aina nimitti keljoiksi, kuten luostarissa oli tapana sanoa munkin asunnosta. Rautalammilta käsin hän matkusteli paljon ulkomailla ja pääsi käymään vielä myös Laatokan Valamossa, oman munkkielämänsä alkukodissa, jonne hän myös jossain vaiheessa mietti paluutaan, muttei kuitenkaan sitten sitä toteuttanut. Näitä muita ulkomaanmatkojaan hän lystikkäästi nimitti viihdekiertueiksi ja niistä ja monesta muusta retkestä olisi vielä paljonkin kerrottavaa. Hän kävi tervehtimässä matkoillaan myös vanhoja ystäviään, kuten esimerkiksi luostarin entistä leipuria, keittiömunkki Joonaa, Juojärven asemalla asuvaa munkkia, joka oli joutunut myös hankauksiin luostarinsa kanssa, mutta hän tapasi myös lukuisia tuttujaan ulkomailla.
ellauri106.html on line 322: Eisenhower lähetti 1958 Vietnamiin ensimmäiset yhdysvaltalaiset sotilaat neuvonantajan nimikkeellä. Hänen hallintonsa oli jatkanut Trumanin politiikkaa, jossa Ranskan sotatoimia tuettiin Vietnamissa toimittamalla Ranskan tarvitsemia aseita. Eisenhower loi myös uuden ulkopoliittisen opin, dominoteorian (katso myös Eisenhowerin oppi). Teorian tarkoituksena oli estää Kaakkois-Aasian maiden kaatumista kommunismiin. Teorian mukaan tämä piti tehdä viimeistään Vietnamissa.
ellauri109.html on line 650: ). Hän on kuolematon, ei sixi että hänellä yxin elukoista on väsymätön ääni, vaan sixi että hänellä on sielu, kyky sääliä ja uhrautua ja kestää.
ellauri110.html on line 88: Ainoastaan muutamilla suhteellisesti yksinkertaisilla mielialoilla on omat nimityksensä. Mutta taitava kirjailija ei edes näitäkään yritä siirtää lukijaan pelkästään niiden nimityksiä käyttämällä, vaan kuvaamalla niiden aiheuttajat ja niiden ilmaisut. Sillanpäätä estää tässä jossakin määrin hänen impressionistinen ohjelmansa. Hänen maailmankuvastaan päättäen, joka kantaa merkkiä voimakkaista älyllisistä harrastuksista, luulisi hänen tahtovan olla »realisti» kaunokirjallisessa kuvauksessaan, mutta sitäpä hän ei tahdokaan. Hän ikäänkuin ei tahdo astua kuvaamiensa sielujen taikapiirin ulkopuolelle, ja katsella heitä ulkokohtaisesti, erittelevästi, vaan leijuu ja liitelee kaiken aikaa näissä sisäisissä maailmoissa. Luulen, että se ainakin osaksi on tämä seikka, joka tekee, että useat kirjan mielialamaalaukset ovat niin vähän suggeroivia. Verrattakoon häntä esim. Juhani Ahoon!
ellauri110.html on line 414: Kun Hande puhuu izestään se on täyttä työtä shrinkille. Narsistina se alkaa analysoida analyytikkoa. Arvioida sen asuvalintoja. Miettiä sen motiiveja. Ei suhde kauan kestä. Nimim. kokemusta on.
ellauri110.html on line 642: Mix pitää ottaa aineita, mix arkea ei voi kestää, mix maailma sinänsä ei kelpaa, mix pitää päästä höpöttämään mitä sylki suuhun tuo. Sas se.
ellauri110.html on line 690: Ikävä kyllä tämä maa vaatii yxityisautoja. Kohta Hande varmaan äänestää Suomen Keskustaa. Hande ihan elähtyy päästessään kertomaan omistuxistaan. Se on tavarafriikki. Onkohan se pihi? Raha kiinnostaa. Eihän omaisuuteen pitäisi kiintyä. Talo on ainoa hoito jolle Hande on uskollinen.
ellauri110.html on line 749: Kaikkia tätä oli tohtori von Gitzen hartaalla tarkkaawaifuudella kuunnellut ja nähnyt olewan fyytä waatia juutalaifelta afian felwittämifekfi feikkaperäifen kertomukfen hänestä itfestään ja hänen elämänwaiheistaan. Kiertelemättä juutalainen oli filloin kertonut että hän Kristukfen ristiinaulitfemifen aikana oli afunut Judean pääkaupungisfa Jerufalemisfa ja samoin kun fuurin ofa juutalaifista ollut fitä mieltä, että Kristus oli kapinan nostaja ja kansan wiettelijä. Hän oli monta kertaa omin filmin nähnyt hänen ja niinkuin mutkin hänelle wihamielifet juutalaifet toiwonut, että hän hyvin anfaitukfi rangaistukfekfi tuomittaifiin kuolemaan ja kun nyt roomalainen maaherra Pontius Pilatus wihdoin oli wahwistanut Kristukfen kuolemantuomion ja kun hän itfe oli faanut kuulla, että Kristus wietäifiin ristiinnaulittawakfi oli hän heti jusfut waimonfa ja lapfienfa tykö fekä ilmoittanut heille, että jos tahtoifiwat nähdä, kuinka Kristus wiedään pääkallonpaikalle, heidän tuli heti feurata häntä. Ja koska talo, misfä hän fiihen aikaan afui, oli fen kadun warrella, joka raastuwasta johti Pääkallonpaikalle, ja fotamiesten fiis piti kuljettaa Kristusta fen talon fiwu, oli hän ottanut pienimmän lapfenfa käfivarrelleen ja kantanut fen portin ulkopuolelle, että lapfi paremmin ja felwemmin faifi nähdä kuolemaan tuomitun. Kun nyt Kristus, kantaen raskasta ristiään, oli päässyt fuutarin talon eteen, oli hän pyfähtynyt tahtoen wahän lewahtää ja fiinä aikomufesfa tahtoi wähän nojata feinää wastaan, oli Ahaswerus osakfi ymmärtämättömyydestä ja wihasta Kristutsa wastaan, ofakfi woittaakfenfa kiitosta kanfalta, karkoittanut hänet feinän tyköä näillä fanoilla: "Mene pois taloni feinän tyköä ristifi luo. joka kuuluu finulle", jonka perästä Kristus oli kääntynyt hänen puoleenfa ja fanonut: "Minä tahdon nyt feifoa täällä hetkifen lewähtämäsfä, mutta finä et täst´edes tule faamaan mitään rauhaa eli lepoa täsfä maailmasfa, vaan pakolaifena ja wainottuna pitää finun kuljeskeleman toifesta maasta toifeen, aina tuomiopäiwään faakka."
ellauri110.html on line 757: Mitä juutalaifen ykfityiselämään tulee, oli fe, ainakin fen mukaan kuin hän Hampurisfa eleli, ollut hiljaista ja ykfinäistä. Ei hän koskaan puhutelllut ketään, ellei joku fuoraan ollut kyfynyt häneltä jotakin. Jos joku oli kutfunut hänet aterioitfemaan, oli hän fyönyt ja juonut aiwan wähän, ja filloinkin kaikkein halwimpaa ruokaa, mitä pöydällä oli. Jos joku oli tahtonut antaa hänelle rahaa, ei hän koskaan ollut ottanut enempää kuin kahta lübeckiläitä killinkiä, jotka hän tawallifesti heti lahjoitti jollekin toifelle köyhälle ihmifelle, joka fattui wastaan tulemaan. Hänellä oli nimittäin tapana aina fanoa, ettei hän pannut mitään arwoa rahaan, waan luotti aina Jumalaan, että hän ruokkifi ja holhoifi häntä, mihinkä hän waan tulifi, että Jumala taiwuttaifi hyväfydämmifiä ihmifiä antamaan hänelle kyllikfi ruokaa ja waatteita. Hän ei koskaan hymyillyt, waan kulki alinomaa huokaillen, murheisfaan ja furullifena, fyvisfä ajatukfisfa, filloin tällöin toistaen, että hän luotti Jumalaan ja uskoi warmaan, että Jumala taas ottifi hänet armoonfa, koska hän fydämmestään katui fyntiä, jonka hän oli tehnyt Kristukfen ristiinnaulitfemifen päiwänä, ja lakkaamatta rukoili anteekfi antamusta tästä fynnistä.
ellauri110.html on line 761: Muuten hän oli aina puhesfaan jumalallinen ja hurskas. Aina kun Wapahtajan nimeä mmainittiin, notkisti hän polwiaan jua huokafi fywään. Jos hän kuuli jonkun kiroowan eli fadattelewan taki wäärin käyttäwän Kristukfen nimeä, fanoi hän femmoifelle: "Woi finua kurjaa ja wiheliäistä ihmisraukkaa, minkä tähden käytät wäärin Jumalan ja Wapahtajafi Jefukfen nimeä, fekä minkä tähden puhut pilkallifesti hänen katkerasta kärfimykfestään ja kuolemastaan? Jos finä, niinkuin minä, olifit nähnyt, kuinka Wapahtajamme kidutettiin, ja mitkä haawat hän on meidän tähtemme faanut ja mimmoifen tuskan hän meidän fynteimme tähden on kärfinyt, niin ennemin tekifit omallle ruumiillefi jotain pahaa, kuin pilkallifesti puhuifit hänen pyhästä nimestään, kärsimykfestään ja kuolemastaan."
ellauri110.html on line 841: Hotlan seinään ruuvatun muistolaatan mukaan Eikka käänsi Rooman hotellista Divina Commedian. Todennäköisemmin pyyhkeitä tai Gideonin Raamatun. Onko Hande Casanova, naistenmies vaiko kirjailija? Kai vähän kaikkea. Mut aika vähän. Handen Roope Uusitalo-kirjassa on kexeliäs juoni: vanhahko eroa hankkiva kirjailija matkustaa Veneziaan ja tapaa nuoren naisen jota, tai jos pakko puxeeraa, jonka, se haluaisi naida. Mielestään komistuxet nuorena eivät siedä esiintyä vanhemmiten pelleinä. Vaan minkäs teet. Pelle mikä pelle.
ellauri110.html on line 878: Tushkin sanoi Pushkin. Pushkinistakin on Handella kirja tietysti. Oivallus ja nide. Pushkinin vaari oli zaarin musta lemmikki ja sen äiti kaunis kreolitar. Pushkin jopa ylpeili sillä. Neekeri oli aivan normaali sana noina päivinä, Pushkin käytti sitä izekin. Vitun savunaama se sanoi izestään vaikka oli mulatti. Isoisä Gannibal Abessiniasta oli kyllä täysin musta.
ellauri110.html on line 929: Pushkin tykkäs imettäjästä enemmän kuin äidistä. Ei vanha tammi ollut nähnyt Pushkinia, ei sillä ole silmiä, mutta Pushkin oli ehkä nähnyt sen pienenä. Vain vilpilliset ovat vilpittömiä, koko sana on niiden keximä. Runous ja rakkaus, rakkaus ja runous. Toinen "tunne" auttaa toista, mitä vittua? Ei runous ole tunne Mäkelä? Pointin kyllä arvaan, runous on kuin Bob Dylanin huuliharppu tai sähkökitara, sitä näppäiltyään pääsee huulille ja kohtapuoleen näppäilemään alahuulia. Ja sitten kipeät ja kepeät hyvästit, ainakin jos on kyse runoilijasta izestään. Kestä muustakaan.
ellauri110.html on line 1024: Salmisen niukkaeleiset, mustaa huumoria viljelevät romaanit koskettelevat uusliberalismiin taipuneen yhteiskunnan kipupisteitä – köyhien, syrjäytyneiden ja huono-osaisten elämää.lähde? Salmisen teoksia on usein luonnehdittu inhorealistisiksi. Provokatoristen aiheiden lisäksi hän sai tunnustusta kirkkaasta kielestään, joka toi estetiikkaa rankkojenkin aiheiden käsittelyyn. (lähde?)
ellauri111.html on line 786: Jotta asema olisi heti alusta pitäin selvä, on tuo ensimäinen yksinpuhelu tarkotettu antamaan lukijalle sen perusaatteen, joka on roomalaiskatolilaisuuden takana. Mikäli osaan tulkita hänen sanojaan, hän tarkottaa: Kaiken olet Sinä antanut paaville ja kaikki on hänen hallussaan; Sinulla ei ole mitään syytä palata ja estää meitä työssämme. Tässä mielessä jesuitat sekä puhuvat että kirjottavat, perkeleet.
ellauri111.html on line 792: Etkö sitten tiedä, että nyt ja vasta nyt Sinun kansasi voi tuntea olevansa varma vapaudestaan ja siihen tyytyväinen; nimittäin vasta silloin, kun he ovat itsestään ja vapaasta tahdostaan jättäneet vapautensa meidän käsiimme laskeutumalla alistuvasti meidän jalkoihimme.
ellauri111.html on line 882: Lantian ym. (2017) mukaan salaliittoteorioihin uskovia ihmisiä yhdistää avoimuus uusille kokemuksille, epäluottamus sekä machiavellismi. Heillä on usein epämiellyttävä luonne (engl. low agreeability), eli he eivät ole erityisen luotettavia, yhteistyökykyisiä ja/tai hyväntahtoisia. Machiavellismi tarkoittaa taas sitä, että he ovat niin keskittyneitä omiin päämääriinsä, että he ovat valmiita huijaamaan, hyväksikäyttämään ja manipuloimaan muita saavuttaakseen tavoitteensa. Salaliittoteorioihin uskovilla on keskivertoa todennäköisemmin narsistisia piirteitä sekä liioiteltu käsitys omasta itsestään.
ellauri112.html on line 57: Nykyajan sielutiede, sekä filosofinen että varsinaisesti tieteellinen, onkin sentähden--kuten pitkin rintamaa voi huomata-- usein sangen jyrkästikin varuillaan assosiatsio-psykologian liioitteluja vastaan. Niinpä voitanee esim. Henri Bergson'in filosofiaa osittain pitää jyrkkänä vastavaikutuksena sitä vastaan. Mitä sielukäsitteeseemme tulee, ovat hänen mielestään sekä 'ykseys' että 'moninaisuus' sellaisia »cadres de l'intélligence», ymmärryksen kaavoja, joihin elävä todellisuus vain väkivaltaisesti pakoittamalla saadaan soveltumaan, »konfektsiovaatteita» eikä suinkaan mitan mukaan tehtyjä (kts lähemmin Aika 1911 s. 433 seur.) Tällaisen »mitan mukaan tehdyn» sielukäsitteen on James koettanut tuoda esiin perustavassa »Sielutieteen periaatteissaan.» Loistavassa luvussaan »tajunnan virrasta» (the stream of thought) suosittelee hän tätä kuvaa karakterisoimaan sielunelämän yleistä luonnetta. Nykyisessä kirjallisuudessa se onkin yleisesti omaksuttu.
ellauri112.html on line 85: Unennäössä on meillä toteutettuna vanhojen empiristien sielukäsitys: sielu moninaisuutena, erillisten ainesten kokoomuksena. Tämä kuvaus kenties hiukan selventää yllä antamaani abstraktista kaavaa. Sielunelämän luova aktiivinen synteesi saa elää alituisessa taistelussa vastakkaista passiivista hajaantumispyrkimystä vastaan. Jompaankumpaan suuntaan kulkee kunakin hetkenä sielun sisäinen virtailu. Tilaa, jossa tämä jatkuvasti kulkee jälkimmäiseen suuntaan, nimittää Pierre Janet sattuvasti »la misère psychologique». Niinpian kuin, sielullisen energian jatkuvan heikkenemisen takia, uusien synteesien luominen on lakannut, järkkyy sielun tasapaino mitä syvimmin, ennen muodostuneet, mekaanisiksi käyneet mielleryhmät pääsevät ylivaltaan, »sielullinen automatismi» hallitsee, voimaton ajatus taivaltaa yhä auttamattomammin vanhoja polkujaan, eksyy yhä pahemmin omiin sokkeloihinsa, samalla kun ulkoa tai sisältä tulevat mieleenjohtumat eivät kohtaa mitään vastustusta, ne ryhmittävät ympärilleen kaiken mitä tajunnasta löytävät ja kasvavat lumivyöryn tavoin, tehden yksilöstä »piintyneen päähänpiston», »riivauksen», manian tai jonkun muun mielisairauden uhrin. Mielisairaus on monasti ikäänkuin unennäköä, joka kestää vuosia--molemmille on tunnusmerkillistä sielunelämää hallitsevan toisen, passiivisen hajaantumisen periaatteen yksinvalta.
ellauri112.html on line 100: August Strindbergin vaikuttava näytelmä oli eilen Kansallisteatteriin koonnut täyden huoneen, joka mielenkiinnolla seurasi sangen huoliteltua esitystä. Suosionosoituksetkin, jotka kasvoivat näytös näytökseltä, olivat lopulta erittäin vilkkaita. »Erik XIV» onkin mieltäkiinnittävä ja vaikuttava näytelmä, ei vähimmin siksi, että Strindberg on voinut siihen mahduttaa niin paljon omituista, aina intohimoista itseään. Hän on siinä ikäänkuin jakanut itsensä kahtia, kahdeksi henkilöksi, joista toinen, onneton Erik-kuningas saa sielukseen kaiken sen syvän heikkouden, epäsoinnun, aina mielipuolisuuden rajoille menevän rikkinäisyyden, jota Strindberg niin runsaasti löysi itsestään; kuninkaan neuvonantaja taas, kuuluisa Göran Persson, on tosin tahto-ihminen kuin kukaan, mutta raudankovan naamarin alla on aito-strindbergiläinen kuolettavasti haavoittuva herkkyys, rakkauden tarve ja sisällinen pakko nähdä elämä alastomuudessaan, paljastaa vaikuttimien epäilyttävät sokkelot. Molempien yhteistä elämää ja toimintaa vainoaa leppymätön kohtalo. Kaikki mitä onneton kuningas tekee on takaperoista ja hullua; hänen neuvonantajansa koettaa uupumattomalla tarmolla hänen jälkiään korjata, mutta kaikki on turhaa. Kuninkaan sisällinen vihlova epäsointu ikäänkuin painaa leimansa kaikkeen mitä hän koskettaa. Miltei pirullisella nautinnolla laskee Strindberg mittaluotinsa tämän ihmiskurjuuden pohjaan saakka, joka on sitä räikeämpi, kun se on niin korkealla, että se näkyy yli maiden. »Erik XIV» on rikkinäisen selän tragedia. Jos tahtoo verrata tätä kuningashahmoa Hamletiin, huomaa heissä ulkonaista yhtäläisyyttä. Molemmilla on pää kädessä, mitääntekemätön pippeli, suuri tehtävä suoritettavana, mutta he eivät siihen pysty, parantumattoman itse-epäilyn ja heikkouden jäytämiä kun ovat. Hamletin epäilyllä on kuitenkin selvät ulkonaiset aiheensa, Erik sensijaan on itse heikkous ja epäily siksi, että hänen sielunsa on pelkkää epäsointua, että hän on tunne-ihminen, jonka tunteet ovat sirpaleina--kuten Strindberg.-- Näytelmään ja sen esitykseen saan tilaisuuden vielä palata. Mainittakoon vain, että hra Jussi Snellman oli Erik-kuninkaassa taas pitkästä ajasta saanut huomattavan osan. On iloista mainita, että hän siitä kaikella kunnialla suoriutui. Hra Puroon Göran Perssonina olisi varmaan Strindberg itse ollut tyytyväinen: se oli erinomainen luoma; esitys kohosi paikoin yli odotuksien. Hra Ahlberg Svante Sturena oli kaunis nähdä, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson ynnä jotkut muutkin esitykset ovat tunnustuksella mainittavat.
ellauri112.html on line 104: III Sangen taitavasti johdattaa Strindberg katsojan siihen kuumeiseen ilmakehään joka hänen näytelmässään vallitsee. Erik-kuningas vakoilee ylhäältä linnan ikkunasta Kaarinaansa, joka alhaalla parvekkeella istuen pelokkaasti puhelee nuoruuden ystävänsä vänrikki Maxin kanssa, samalla kun epäsuosioon joutunut kuninkaan neuvonantaja Göran Persson pälyilee pensaikossa, odottaen sopivaa tilaisuutta päästä takaisin kuninkaallisen ystävänsä läheisyyteen. Maxille ja Göranille, joka lopulta myös tulee esiin, osoittaa kuningas mieltään sangen omituisella, paljon ilmaisevalla tavalla: hän heittelee heitä ylhäältä ikkunastaan ensin nauloilla, sitten vasaralla, ja antaa sisällöttömän naurunsa säestää näitä ystävyyden osoituksia. Kuinka paljon aivan omituista sielua onkaan jo tässä. Jos näytelmä sitten ei osoittaudukaan selvästi keskitetyksi ja johdonmukaiseksi, vaan, kuten historialliset näytelmät useimmiten, suhteellisesti irrallisten kuvaelmien sarjaksi, niin kuinka hyvin siinä onkaan säilytetty tämä alkuperäinen viritys. Viimeisessä kohtauksessa viettää Erik häitä Kaarinan kanssa; linna on aivan autio, lahjottu hoviväki on jättänyt kuninkaan, mutta tämä kutsuu rahvaan kadulta, istuttaa sen hääpöytäänsä, ja sen siinä vähitellen humaltuessa tekee hän Göran Perssonin kanssa sangen monisanaisen lopputilinsä elämän kanssa; seuraavana hetkenä ovat he vangitut, Juhana on kuningas: kuumeuni on lopussa. Kansallisteatterin esitys saattoi mielestäni sangen paljon tästä omituisesta runosta oikeuksiinsa, varsinkin juuri mitä alku- ja loppukohtauksiin tulee. Myös olivat näyttämölaitteet niissä, etenkin ensimäisessä, varsin hyvät. Tietysti olisi runosta voitu ammentaa vielä enemmän; enkä niidenkään rajojen sisällä, joissa Kansallisteatterin taiteelliset saavutukset yleensä liikkuvat, tahtoisi pitää »Erik XIV:ttä» minään ennätyksenä. Tässä näytelmässä ikäänkuin värisevät hermot paljaina; epäsoinnut ovat syvästi sielukkaita; Kansallisteatterin vahvoihin puoliin ei taas ole kuulunut ylenmääräinen herkkyys tähän suuntaan ja sentähden ansaitsee mielestäni tunnustusta se mikä esityksessä saavutettiin.
ellauri112.html on line 149: II Toisessa pääteoksessaan, »Ihmisen polveutumisessa», (1871) johtui Darwin itsestään kiinnittämään huomionsa luonnon inhimillisempiin piirteisiin ja tuomaan niitä esiin. Olihan nyt todistettava, että ihmisen ja eläinkunnan välillä ei ole mitään ylipääsemätöntä kuilua, että ihmisellä eläimistön pisimmälle ehtineitten joukossa on verrattain läheisiä sukulaisia. Ihmisellä on, kuten tunnettu, yhteiskuntaelämää ja määrättyjä sosiaalisia hyveitä. Siis täytyy myös korkeimmilla eläimillä olla ainakin alkeita tämänsuuntaisiin ilmiöihin. Mikään ei ollut helpompaa osoittaa. Että lukuisat eläimet elävät joukossa, pyytävät saaliinsa yhdessä, asettavat yhteisiä vartijoita ja vaaran tullen taistelevat yhteisesti vihollista vastaan, voimakkaitten urosten suojellessa heikompia naaraita ja poikasia, se voidaan nähdä lukemattomissa tapauksissa. Nämä joukoissa elävät eläimet osoittavat usein mitä suurinta uskollisuutta »yhteiskuntaansa» kohtaan. »Lajien synnyssä» oli Darwin väittänyt, että »olemassaolon taistelun täytyy aina olla ankarimman samaan sukuun kuuluvien yksilöiden välillä». Nyt kiinnittää hän huomiota siihen, kuinka usein tapahtuu, että saman suvun jäsenet auttavat toisiaan elämäntaistelussa. Meneepä tämä auttavaisuus toisinaan tuollepuolen suvun rajojenkin. Esimerkkejä löytyy taaskin lukuisia.-- Yhteiskunnallisen viettinsä ovat ihmiset epäilemättä perineet apinan kaltaisilta esi-isiltään, sillä se löytyy alhaisimmillakin heimoilla. »Kolme vangittua patagonialaista meni mieluummin kuolemaan, kuin ilmaisi toveriensa sotasuunnitelman; he antoivat ennemmin ampua itsensä, toinen toisensa jälkeen.»
ellauri112.html on line 166: »NYKYINEN MATERIALISMI» Parisissa on eräs aikakauslehti viime vuosina järjestänyt paljon harrastettuja esitelmätilaisuuksia, joissa joukko eteviä ranskalaisia tiedemiehiä ja ajattelijoita on esittänyt mielipiteitään periaatteellisista elämän ja tieteen kysymyksistä. Näin on syntynyt esitelmäsarjoja, jotka myöhemmin on julkaistu erikoisina teoksina; viimeinen näistä on äskettäin ilmestynyt nimellä »Le matérialisme actuel» (Nykyinen materialismi). Joukko Ranskan ensimäisiä nimiä luetaan tämän kirjan kansilehdellä sen tekijöinä: tunnettu filosofi Henri Bergson, mainio matemaatikko, muutamia kuukausia sitten kuollut Henri Poincaré (kirjassa oleva esitelmä on eräs hänen viimeisistä lausunnoistaan), etevä ja miellyttävä, meilläkin tunnettu kansantaloustieteilijä Ch. Gide y.m.-- Tuntuu epäilemättä vähän oudolta kuulla puhuttavan »nykyisestä materialismista». Onhan meillä juuri näinä vuosina syytä viettää varsinaisen materialismin kaksikymmenvuotista kuolinpäivää. Vuonna 1895 julisti Wilhelm Ostwald tieteellisen materialismin voitetuksi kannaksi. Ja johan jo kolmekymmentä vuotta sitäkin ennen filosofi F.A. Lange suurisuuntaisen historiallisen ja arvostelevan esityksensä kautta osoitti materialismin löyhyyden maailmankatsomuksena. Ei siis tosiaan näytä olevan syytä enää ottaa esille kysymystä materialismista ja sen »kumoamisesta». Mutta sitä eivät kirjamme tekijät tarkoitakaan tehdä. Meillä on päinvastoin edullinen tilaisuus heidän esityksiensä perustuksella tarkastella, kuinka pitkälle olemme edenneet pois varsinaisesta materialismista. Kuten toivon käyvän selville, antaa tällainen tarkastelu sangen mielenkiintoisia tuloksia. Materialismin kulmakivenä on alusta alkaen ollut atomismi eli oppi siitä, että aine on kokoonpantu jakamattomista hiukkasista. Mutta kun nämä hiukkaset ovat niin suunnattoman pieniä, ettei niitä millään tieteen nykyisellä keinolla voida havaita, on niiden olemassaolo ainakin jossain määrin jäänyt »uskon asiaksi». Merkillistä on nyt, että atomien olemassaolo nykyään, viisikymmentä vuotta materialismin kukoistuskauden jälkeen, itse asiassa lienee varmempi kuin mitä se oli silloin. Loistavassa esitelmässään esittää näet Poincaré joukon uudempia ilmiöitä, jotka vallan odottamattomalla tavalla tulevat atomi-olettamuksen tueksi, ilmiöitä, joiden kautta tiedemiehellä on tilaisuus tavallaan nähdä atomit tai molekyylit itse, joten niiden olemassaolo on varma. Miksei siis nyt materialismi esiinny riemukulussa ottamaan takaisin menetettyjä alueita? Se johtuu siitä, että atomit, nuo havainnolliset, yksinkertaiset perusainekset, joista oli niin helppo kuvailla kaikki todellisuus kokoonpannuksi ja joiden ulkopuolelle, tyhjää avaruutta lukuunottamatta, ei pitänyt jäädä mitään, ovat tykkänään menettäneet filosofisen tenhovoimansa. Mitä hyödyttää puhua atomeista jonain lopullisina, kun jokainen niistä on itsessään oma maailmansa, joka voi hajota vielä suunnattoman paljon pienempiin tekijöihin? Ja mitenkä on sitten näiden laita? Ovatko sitten ne jotain johon voidaan turvata pelkäämättä, että taas luiskahdetaan joihinkin uusiin pikku äärettömyyksiin? On paras olla niihin luottamatta. Eräät jotka ovat ryhtyneet tutkimaan niiden massaa, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei sitä olekaan olemassa. »Ei ole enää ainetta, on pelkästään reikiä eetterissä; mutta kun nämä reiät eivät voi muuttaa paikkaa järkähyttämättä niitä ympäröivää eetteriä, tarvitaan voimaa niitä liikuttamaan, ja ne näyttävät olevan inertialla varustettuja, kun tämä inertia itse asiassa kuuluu eetterille.» Nämä luonnontieteen uudemmat--toistaiseksi kai jonkunverran hypoteetiset--äärimäiset tulokset ovat väkevästi mielenkiintoisia muussakin kuin puhtaasti tieteellisessä suhteessa. Jos näet kysymme, mikä on n.s. materialismin psykologinen ydin, se salattu lähde, josta se ammentaa voimansa, niin on luullakseni vastattava: materialismi tyydyttää erästä ymmärryksemme alkuperäistä, juurtunutta mielihalua, mielikuvituksemme taipumusta pitää »esineellistä» todellisuuden käsitystä jollakin tavoin itsestään selvänä. Koetan ilmaista tämän havainnollisemmin.
ellauri112.html on line 188: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).
ellauri112.html on line 279: "Eugeniikka on itseohjattua ihmisen evoluutiota. Kuten puu, eugeniikkakin saa materiaalinsa monesta lähteestä ja järjestää ne harmoniseksi kokonaisuudeksi." Puun juurissa on sanoja kuten genetiikka, biologia, psykologia, tilastotiede, historia, antropologia, sosiologia, uskonto, lääketiede, laki ja politiikka. Toisen kansainvälisen eugeniikkakongressin logo vuodelta 1921. Eugeniikka (eli rodunjalostusoppi) on ihmisten jalostamista väestön parantamiseksi sukupolvien myötä.
ellauri115.html on line 37: Izestä kirjoittaminen ja syntyvien textien lukeminen ovat näin medium, jossa ja jonka välityxellä Rousseau ("minä") voi uudestaan ja uudestaan palata tuntemuxiinsa ja mietteisiinsä izestään. Tai kuten JJ sanoo ize:
ellauri115.html on line 126: Rousseaun politiikka oli totaalisen hanurista. Teoksessaan Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista Rousseau selvitti, kuinka ihmiskunta oli kehittynyt ja samalla taantunut alkukantaisesta luonnontilasta nykyaikaiseksi yhteiskunnaksi. Rousseau "ehdotti", että ensimmäiset ihmisolennot olivat eristäytyneitä puoliapinoita, jotka erotti eläimistä niiden kyky vapaaseen tahtoon ja täydellistymiseen. Hän myös väitti, että näillä alkuihmisillä oli perustava tarve pitää huoli itsestään ja luonnollinen kyky myötätuntoon ja sääliin. Apinat oli luonnostaan hyviä, mistä papisto ei yhtään pitänyt. Minnes perisynti jäi?
ellauri115.html on line 128: Kun ihmiset joutuivat liittymään toisiinsa läheisemmin väestönkasvun aiheuttamien paineiden seurauksena, heissä tapahtui psykologisia muutoksia ja he alkoivat arvostaa muiden hyvää mielipidettä itsestään osana omaa hyvinvointiaan. Tää oli nimenomaan se kohta missä asiat alkoi mennä täysin päin honkia!
ellauri115.html on line 151:

Leo Buscaglia: näin rakkaus kasvaa ja kestää

Lyhyitä hetkiä kaikki heidän tuttavansa varmasti hehkui silmäni edessä, hellävaraisesta iästä, kun tunteet näyttävät ikuisilta, vahvoilta ja raskailta, kun ei ollut mitään ymmärrystä rakkaudesta tai elämästä itsestään, ja tähän asti. Harvinaisista ja lyhyistä tapaamisista huolimatta he onnistuivat käymään kaikessa heidän suhteensa: ystävälliset kiintymykset, hullu rakkaus ja kuumat intohimot sekä kateuden, jopa vihamielisyyden tappaminen. Kaikki tämä on kypsynyt, itännyt tosi rakkaudeksi, mutta he eivät koskaan onnistuneet tunnustamaan toisiaan.
ellauri135.html on line 926:

Erityisesti Barbara ei ollut varma mistään sellasesta kuin Lermontovin tunteet. Hiän ei vain hämmentynyt häntä käyttäytymisestään, joskus tuntui hiänelle, että hän vain pilkkaisi hiäntä. Niinpä hän yllättäen teki jäätyneen kylmyyden ja siellä hän oli makea, ystävällinen ystävällisellä tavalla ja vastusti sitten vastavuoroisuuden ja todellisen intohimon puutetta. Hänen kylmyytensä oli tarkoitettu hiänelle rangaistuksena jotakin myyttistä petosta. Hiän oli kovaa sellaisen jatkuvan vaihtelevuuden, suhteiden herkkyyden suhteen. Hiän epäili itsestään - hänestä. Ja periaatteessa oikeudenmukainen. Näiden rakkauksien epäilyistä kasvoi kuitenkin voimakkaampi ja ei kadonnut.
ellauri141.html on line 686: Esimerkilliseksi suomalaiseksi, todelliseksi miehen malliksi kohotetaan Kokemäen kuningas Pohja, "sukunsa suurin mies”, joka on kuin kotonaan ”Sveeassa, Voijonmaalla, Väinänsuussa, Virossa ja Karjalassa” ja purjehtii kauppamatkoilla ”Norjassa, Juutinmaalla, Wendeissä, jopa Novgorodissa asti.” Tämän lisäksi Pohja järjestää niin kasket, eräretket kuin käsityöteollisuuden. Hän johtaa kansaa, joka ”kulkee ylpeänä ja pelkäämättömänä tietään työntäen luotaan kaiken vähäpätöisen. Jo kehdossa keinuessaan se näkee märkiä unia."
ellauri142.html on line 284: ...voima (usko), armahtavaisuus, majesteetillisuus, velvollisuudentunto, pysyväisyys, suoruus, oikeudentunto, izehillintä ym. Kers. Ärjylä tunnustaa, että viholliset jotka hänen tulee voittaa, ovat hänen oma izensä ja ”hänen lähimpiä sukulaisiaan, ystäviään ja opettajiaan” (sillä intohimotkin opettavat apinaa) ja ne ovat siis osia hänestä izestään. Silloin lannistuu hänen taistelurohkeutensa ja hän antaa jousensa (tahtonsa) ja keihäänsä (giguli) vaipua.

ellauri142.html on line 392: ei pane mitään arvoa. Vapahdus ja jumalan puosta jälleensyntyminen saavutetaan silleen, että, huolimatta omasta itsestään, apina toimii ikään kuin käsiaseena böögin
ellauri142.html on line 438: Tuomiopäivänä meille ei varmastikaan kysytä, mitä olemme lukeneet, vaan miten olemme eläneet. Missä ovat kaikki lordit ja tutkijat, jotka olet tuntenut niin hyvin heidän elämässään ja jotka olivat kuuluisia tieteestään? Heidän paikkansa ovat nyt muiden käytössä, enkä tiedä, ajattelevatko he niitä. Elämässään he näyttivät olevan jotain, ja nyt he ovat kalpeana hiljaa.
ellauri142.html on line 487: misen, niin taivas sekä maa katoaisivat. Ikuisuuden kirkkaassa peilissä, iänikuisessa oman itsensä tiedossa, siinä hän muodostaa oman muotonsa omasta itsestään, hänen poikansa. Tässä peilissä kuvastuvat kaikki esineet ja siinä ne tunnetaan; luonnollisesti ei niin kuin luodut, vaan niin kuin jumala jumalassa.” (Eckhart). Vizi tää tosiaan kuulostaa narsistin puheelta! Jos panen silmät kiinni, muut katoavat.
ellauri142.html on line 789: (Nöyryys onkin aika naismaista.) Nöyrä tunnustaa oman kykenemättömyytensä oikeaan ajatteluun ja oikeaan toimintaan. Mutta hän avaa "todellisen, sisäisen olentonsa" (arvaa minkä) ovet korkeammalle, suuremmalle valolle ja mahtavammalle voimalle. ”Nöyrille jumala antaa armon.” – Kerrotaan eräästä hurskaasta miehestä, joka näki unen: koko maan ympäröi hieno näkymätön verkko eli huntu. Miehen valtasi kauhu ja hädissään hän huudahti: Herra, kuka voi tässä kestää? (No mitä kestämistä siinä muka oli? Savusumua. ) Ja hän kuuli äänen, joka sanoi: ”nöyryys”.
ellauri142.html on line 1039: Aikuisen voiman lehdessä 11/21 oli uutta tietoa paskan elämän oireyhtymästä. Sen tärkein tekijä on laissez-faire kapitalismin keskeinen credo, toi "maaginen vapaaehtoisuus" (Magical voluntarism). Termin lanseeraaja David Small oli hyvä joskin pieni mies. Taavi-eno kuoli 76-vuotiaana 2014. Vaikka britti olikin, se oli aivan oikeilla jäljillä. Amerikkalaisten ylläpitämä Wikipedia tuomizee (tai vähintäinkin leimaa) sen näkemyxet nimellä "a social materialist explanation of psychological distress". Tää "maaginen vapaaehtoisuus" on toi seppoilu, eli existentialistinen uskomus että jokaisella yxilöllä on voima luoda izestään mitä haluaa. No sehän on aivan ilmiselvää potaskaa. Sitä hanakammin sitä tarjotaan kaikessa jenkkiviihteessä, kz. esim. Emily in Paris. Fisherin mukaan "masennus on esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun maaginen vapaaehtoisuus tulee mahdollisen rajalle." Sillä rajalla kävi Eskikin, kun sen tieteellinen uskottavuus upposi, mutta aika äkkiä se osas rationalisoida asian ja asemoida izensä uudestaan nyt "käytännön filosofixi", lue motivaatiopuhujaxi. Pastorixihan se oli pienenä aikonutkin. Haaveet toteutuivat! Höpsismi toimii sittenkin!
ellauri144.html on line 188: Miguelito Valdesin ja Tito Puentesin hittejä on Guantanamera, kuubalainen, tarkemmin sanoen guantanamolainen guajira- eli maalaistyttölaulu. Guantanamon on jenkkipirulaiset sittemmin tehneet kuuluisaxi oranssiasuisten ählämien vesikidutuxella. Se esitettiin erään syntytarinan mukaan ensimmäisen kerran kesällä 1929. Joseíto Fernández esitti laulua juontamassaan radio-ohjelmassa 1930-luvulla ja teki siihen uuden sanoituksen joka viikko. Sanoitusten aiheina oli päivänpoliittisia tapahtumia ja skandaaleja tai esimerkiksi sokerin hintaa käsitelleitä uutisia. 1950-luvulla lauluun liitettiin José Martín runoja, jolloin sen suosio kasvoi entisestään. Pete Seeger kuuli laulun vuonna 1962 ja alkoi esittää sitä omissa konserteissaan. Kalifornialaisen The Sandpipers -yhtyeen levytys oli Billboard Hot 100 -listan yhdeksännellä sijalla vuonna 1966. Sen myötä Guantanamera nousi maailmanlaajuisesti tunnetuksi. Celia Cruzin esittämiä Guantanamera-versioita on julkaistu monilla levyillä.
ellauri144.html on line 253: Osoituksena kansallismielisyydestään José Martí usein hahmotteli Kuuban yhteiskuntaa maan itsenäistyttyä. Hänen perusajatuksiinsa kuului, että maassa vallitsisi puolueeton kapitalismiin pohjaava sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen järjestelmä, jossa rotujen ja eri sosiaalisten luokkien tasa-arvo taattaisiin jakamalla maan taloudelliset ja luonnonvarat tasapuolisesti kaiken kansan kesken. Muun toimintansa ohella José Martí perusti New Yorkin -vuosiensa aikana Kuuban Kansan Puolueen, jonka tavoitteena oli maan vapauttaminen espanjalaisten vallasta.
ellauri144.html on line 522: Narsisti on parasiitti, joka tarvitsee muita ihmisiä vain yhteen tarkoitukseen: vahvistamaan harhaista ideaalikuvaa itsestään. Narsisti elää muiden ihmisten reaktioista, jotka tukevat tätä kuvaa. Jos haluaa tai on pakko olla narsistin kanssa tekemisissä eikä ole selvästi vahvemmassa asemassa tähän, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin myötäillä tätä ja syöttää narsistille niitä reaktioita, joita tämä tarvitsee. Jos taas haluaa narsistista eroon, kannattaa soveltaa menetelmää, jossa ollaan narsistia kohtaan täydellisen välinpitämätön. Tämä tarkoittaa omien näkyvien reaktioiden vaimentamista niin täydellisesti kuin pystyy. Narsisti joutuu etsimään egolleen pönkitystä muualta. Tää on sama keino jota käytetään koiriin. Älä kiinnitä siihen mitään huomiota josse koittaa pureskella sun housuja.
ellauri145.html on line 311: Accompagne en fausset la pendule enrhumée, Säestää falsetissa vilustunutta heiluria,
ellauri146.html on line 170: Pirua pyydystetään häkkiin jonka toisessa päässä on kännikala alakoulunnopettaja, toisessa 16 kondomia (Kodon). Se ei osaa päättää kumpi on immoraalisempaa: toinen puuhastelee lasten parissa, toinen estää niitä tulemasta.
ellauri146.html on line 264: Stirnerin filosofian mukaan, kaikki maailmassa, myös toiset ihmiset, ovat omaisuutta. Stirner kirjoitti omaisuuden suojaa vastaan, sanoen, "hän joka osaa ottaa, joka osaa puolustaa, se asia kuuluu hänelle" ja "omaisuus ei ole fakta. Se on laillinen fiktio". Stirner kannatti radikaalia individualismia ja materialismia, ja hänen mukaansa ainoa asia joka estää ihmisen ottamasta mitä hän haluaa, on hänen kyvyttömyytensä tehdä niin. Stirnerin mukaan, asiat kuten moraalisuus, humanismi, valtio ja kapitalismi ovat vain illuusioita mielessä, ns. "haamuja" (engl. spook).
ellauri147.html on line 560: Kexittyäni ton nokkelan Descartes-ozikon olin vissinvarma että se on kexitty ennestään noin 1 zilj. kertaa. Ja olihan se! Seuraava heppu oli löytänyt sen jo 1995 joltain Winnicottilta, D.W.
ellauri147.html on line 671: Viittaus näiden kahden maailman väliseen yhteyteen johtuu Freudin legendaarisesta huomautuksesta, jonka mukaan kohdesuhdeteoria haluaa vastustaa primaarisen narsismin tutkielmaa, jonka mukaan nautintoperiaate toimii narsistisissa vauvoissa, "... jos vain lisäät soppaan äidin hoidon." Freud tunnustaa täällä ensisijaisen narsismin oletetun vastustamattomuuden "fiktioksi". Se heijastaa erityistä todellisuuden väärinkäsitystä, jossa kohde edustaa narsistisen kokemuksen muodon itsestään selvää tilaa.
ellauri150.html on line 150: Tässäkin, kuten muissakin identiteetteihin liittyvissä termeissä, pitäisi kuunnella henkilöä itseään, mitä termiä hän haluaa itsestään käyttää. Esko haluaa hänestä käytettävän termiä kalju räkälusikka. Haarloser Rotzlöffel.
ellauri151.html on line 159: Kuvassa tyhmä kantaja on menossa nirhaamaan valepukuista naapurinpoikaa muka aisankannattajana. Njoo, Sirkka muuttuu hetken ajaxi helikeijuxi ja estää vanhaa typerystä ampumasta Kaalepin valepukuista poikaa Eetua suotta mustasukkaisena pyylevästä Dot Matrix Printer-vaimosta. Kantaja oli kyllä paljon vanhempi kuin vaimo. Se Eetu olikin paxun Bertan sisko. Kenes tyttö se May sit oli? Jonkun Fieldingin. Vittu tää on kyllä turhan pitkäxi venytetty joulusatu. Dickens ilmeisesti matkii tahalteen Fieldingiä ja Scottia.
ellauri152.html on line 117: On mun vuoro eziä. Joka yö mää hipsin hiiljaa talosta, menen pitkää kautta pellon reunaa, kazomaan sen nukkumista. Joskus mä olen vaan hiljaa pitkän aikaa, tyydyn kazelemaan, ja haistelen sen hengitystä. Sit mä yxkax menen pötkölleen sen päälle. Se herää mun sylissä, eikä pysty nousemaan kert mä panen vastaan! Se nauraa ja koittaa estää mua. Silleen me pelleillään öisiin. Aamusella - mitä vittua, taasko on jo aamu? Takas luolaan pimeään razastamaan aavaa preeriaa!
ellauri152.html on line 143: Mä oon sille lelu enemmän kuin sen pallot tai sen halko. Se leikki kaikilla mun ruumiinosilla kuin lapsi, tuntikausia, puhua pukahtamatta. Se sekottaa mun tukan ja järjestää sen miten haluaa (lista eri kampauxia). Se kazoo kummissaan mun kulmakarvanväriä, mun kyynärtaivetta. Joskus se panee mut polvilleen pitelemään kiinni verhoista (tää on yx sen leikkejä) ja liu'uttaa pikku päätä taaxe ja on olevinaan pikku kili joka nuolee emää navan alta.
ellauri152.html on line 151: — Miten vitun kauan kestää ostaa neljä kukkaa?
ellauri153.html on line 284: Tullia puolestaan ajoi vaunuillaan senaattitaloon, jossa hän oli ensimmäinen, joka tervehti miestään kuninkaana. Mutta Tarquin pahoitti paluunsa kotiin, - huolestuneena siitä, että väkijoukko saattaisi tehdä hänen väkivaltaisuutensa. Kun hän ajoi kohti Urbian-kukkulaa, hänen kuljettajansa pysähtyi yhtäkkiä kauhistuneena nähdessään kuninkaan ruumiin makaamassa kadulla. Mutta raivoissaan Tullia itse tarttui ohjaksiin ja ajoi vaunujensa pyörät isänsä ruumiin yli. Kuninkaan veri roiskui vaunuja vasten ja värjäsi Tullian vaatteet, niin että hän toi hirvittävän jäänteen murhasta takaisin kotiinsa. Katu, jolla Tullia häpäisi isin, kuolleen kuninkaan, tuli myöhemmin tunnetuksi Vicus Sceleratuksena, rikoksen katuna.
ellauri153.html on line 375: there is no larger context of meaning for embedding s. Turhaa tekomalliteoreettista termikiemurointia. Tää on taas tätä jesuiittamaista "you don't see the big picture" seliseliä. Tää voi sua juuri nyt vähän kirpasta, muze on kaikki sunkin omaxi hyväxi, jonsei nyt niin sitten kuonpuoleisessa viimestään.
ellauri153.html on line 605: Vuosia aiemmin Jonatan oli ajatellut samoin. Hän oli ollut varma, että kaksi miestä – hän ja hänen silloinen aseenkantajansa – pystyisivät pukittamaan kokonaisen varuskunnan. Miksi? ”Mikään ei voi estää Jehovaa”, hän oli sanonut. (1. Samuelin kirja 14:6.) Jonatanilla ja Daavidilla oli siis paljon yhteistä: luja usko Jehovaan ja syvä rakkaus miekkosiin. Se oli ihanteellinen perusta heidän ystävyydelleen. Vaikka Jonatan oli lähes 50-vuotias vaatimaton prinssinnakki ja Daavid tuskin 20-vuotias mahtava taimen, heidän kokoerollaan ei ollut merkitystä. *
ellauri153.html on line 647: Jonatan lähti isänsä mukaan taisteluun Israelin perivihollisia, palestiinalaisia, vastaan. Hän saattoi taistella isänsä rinnalla hyvin omintunnoin, sillä hän ei antanut tämän huorintekojen estää häntä tekemästä Jehovan tahtoa ja tappaa mielin määrin palestiinalaisia. Hän taisteli rohkeasti ja uskollisesti, kuten aina, mutta taistelu oli Israelille tappiollinen. Saul oli pahuudessaan turvautunut jopa *henkivaltoihin*, mikä oli Jumalan lain mukaan kuolemanrangaistuksen ansaizeva rikos. Jehova ei siksi enää siunannut häntä. Kolme Saulin rattopoikaa, Jonatan mukaan lukien, kuoli taistelussa. Saul haavoittui nivusiin kuin Moby Dickin kippari, ja hän tappoi izensä. (1. Samuelin kirja 28:6–14; 31:2–6.)
ellauri153.html on line 687: 4 Abigail ja Nabob eivät sopineet hyvin yhteen. Nabob olisi tuskin voinut valita parempaa vaimoa, kun taas Abigail havaitsi olevansa naimisissa miehen kanssa, jota kelvottomampaa sai hakea. Nabobilla oli kyllä rahaa - se oli rikas kuin Naabob, kuten el Zorro joka oli löytänyt azteekkien aarteen Sierra Madrelta - minkä vuoksi hänellä oli suuret käsitykset izestään. Mutta miten muut suhtautuivat häneen? Raamatusta on vaikea löytää henkilöä, josta puhuttaisiin yhtä halveksuvasti kuin Nabobista. Jopa hänen nimensä merkizee ’mieletöntä, typerää’. Antoivatko hänen vanhempansa hänelle tämän nimen syntymän yhteydessä, vai oliko kyseessä lisänimi, jonka hän sai myöhemmin? [Mitä luulet ääliö? Tän propagandan kirjottaja oli Daavidin huonetta ja sukua.] Olipa asia kummin tahansa, hän osoittautui nimensä mukaiseksi. Nabob oli ”tyly ja menettelytavoiltaan paha”. Hän oli rehentelijä ja juoppo, ja häntä kohtaan tunnettiin laajalti vastenmielisyyttä ja pelkoa. (1. Sam. 25:2, 3, 17, 21, 25.) Se on kieltämättä epätavallista oikeassa elämässä, jossa upporikkaat miljardöörit ovat useimmiten fixuja ja reiluja.
ellauri153.html on line 714: 11 Ruoan hankkiminen erämaassa kaikille sotureille oli varmasti melkoinen urakka. Niinpä eräänä päivänä Daavid lähetti kymmenen miestä Nabobin luokse pyytämään apua. Daavid valitsi ajankohdan viisaasti. Oli kerizemisaika, jolloin oli tapana järjestää juhlia ja osoittaa anteliaisuutta. Daavid valitsi myös sanansa huolella ja käytti kunnioittavia ilmauksia ja puhuttelumuotoja. Hän jopa käytti izestään ilmausta ”poikasi Daavid”, mikä saattoi olla kohtelias tapa tunnustaa, että Nabob oli häntä vanhempi. [Ja että Taavi oli Naabalin pojan kundikaveri.]
ellauri153.html on line 735: 16 Tarkoittaako tämä, että Abigail kapinoi miehelleen kuuluvaa johtoasemaa vastaan? Ei suinkaan. On hyvä muistaa, että Nabob oli kohdellut huonosti Jehovan erinomaisesti voideltua palvelijaa, mikä oli vaarassa johtaa hänen huonekuntansa monien viattomien jäsenten kuolemaan. Olisiko Abigail kenties ollut osavastuussa tästä, ellei hän olisi ryhtynyt toimeen? Tässä tilanteessa hänen täytyi alistua ennemmin Jumalan kuin miehensä valtaan. [Eli vittu se nimenomaan kapinoizi miestään vastaan? Turha kiemurrella, keissi on päivänselvä! Muze on sallittua, jos se on meidän tiimlle edullista!]
ellauri155.html on line 53: ”Siis käsittelemme nyt hallituksen esitystä, jolla jo ennestään työvoimapulasta kärsivän terveydenhuoltoalan henkilöstöä simputetaan oikein kunnolla. Heidät pakotetaan ottamaan kyseenalaisia kokeellisia rokotteita, tai vaihtoehtona on jättää työpaikka ja sitä kautta menettää myös toimeentulo.
ellauri155.html on line 117: Sähköpostiviestittelyn aikana esitin useita huolenaiheita antinatalismin logiikasta, teoriasta ja kasvusta, joista yksi oli se, että koska valkoisilla on jo ennestään ongelmallinen taipumus kiinnittyä abstrakteihin moraalisiin huolenaiheisiin ja syyllisyyteen perustuviin sosiaalisiin villityksiin, antinatalismin omaksumisessa ryhmätasolla olisi todennäköisesti käytännön etnisiä eroja. Toisin sanoen väitin, että antinatalismi, riippumatta sen filosofisista ansioista tai niiden puutteesta (ja täysin riippumatta Benatarin aikomuksista tai etnisestä alkuperästä), voisi edistää länsimaissa jo vallitsevaa steriiliyden kulttuuria tarjoamalla vielä lisää filosofista ja kulttuurista tukea valkoisen väestön katoamiselle kaikkialla. (Entä sitten kehakettu vaikka olisikin? Mikäs siinä olis vikana? Eikös se olisi vaan hyvä asia? Vähemmän olis tämmösiä kehakettuja.)
ellauri155.html on line 227: Nykysuomi.com sivusto on persufundamentalistien groomingsivusto, jossa persut koittavat uskotella izelleen olevansa jotain yhtä hyviä tai jopa parempia kuin rikkaammat ja sivistyneemmät läntiset ja eteläiset naapurinsa. Aika säälittävää. Esim että saagoista selviää kaihnuulaisten vallanneen Norri-kuninkaansa johdolla koko muinais--Norjan lyhkäsillä 30cm väkipuukoilla. Satakuntalaiset oli ehkä mukana. Sana kuningas on suomalaista alkuperää, ei se sunkaan ole tekemisisssä skandinaavien kunna-verbin kanssa, vaikka kuningas alunperinkin olikin joku kuuluttaja. Se ettei näistä asioista opetettu koulussa, on vaan salaliittoa, ei haluta että perussuomalaiset olisivat ylpeitä uljaasta sotaisasta menneisyydestään. Kohta on jo liian myöhäistä, kun karvakädet oppii norjaa sekä suomea eikä kohta enää muista mistä ne on alunperin peräisin.
ellauri155.html on line 247: Läski Juntti Riiheloisen…Me Kaikkihan tunnemme jo ennestään…Oli MÄTÄ….Jo Syntyessään..
ellauri155.html on line 319: Ja näin olemme siinä pisteessä, että Venäjästä – täysin vakavasti ja ilman minkäänlaista ironiaa tai paisuttelua – on (vastoin Iltalehden propagandaa) tullut maailman valo, loistava kaupunki kukkulalla, toivon majakka, vanhurskauden ja vapaan hengen linnake ja todella vapaan maailman symboli. …Tämä on melkein maaginen muutos: se pystyi saavuttamaan tämän ylevän aseman ilman, että se edes pelasi peliä tai teki ulostuloja. Se teki vähimmän mahdollisen pysyäkseen asemissaan ja estääkseen pienen, ulkomailta hallittujen pettureiden ja hölmöjen ryhmän tuhoamasta maataan.
ellauri155.html on line 340: Mutta sitten hyvät uutiset: Jumala on rakkaus. Jumala on täydellisyys. Jumalassa kauneuden, totuuden ja oikeudenmukaisuuden kaltaiset henkiset ihanteet yhdentyvät ja ovat itsestään selviä.
ellauri155.html on line 640: Liberaalit izestäänselvyydet ovat sääntöjä, joiden pohjalta hegemonisessa asetelmassa muodostetaan ylipäänsä mielekkäiltä kuulostavia lauseita. Tässä joitakin esimerkkejä:
ellauri155.html on line 674:

Muista äänestää esivaaleissa