ellauri004.html on line 987: 25. laulu S. 151, s 14-22. - Ennen kuin ryhtyy käsittelemään korkeinta toivoa, jonka esineenä on Paratiisin autuus, Danten mielen valtaa hetkeksi maallinen isänmaa, Firenze, "lammashuone", jonne hän maanpaostaan toivoo palaavansa "pyhän laulunsa ansiosta" - komediansa, joka juuri oli valmistumaisillaan. Hän palaisi sinne kypsyneenä, ei enää häilyvän maallisen rakkauden, vaan ylevien sekä maallisten että taivaallisten seikkojen laulajana, ja saisi kauniissa kastekappelissaan (San Giovanni Firenzessä) laakeriseppeleen otsalleen - turha toivo, sillä parhaiksi viimeisteltyään komediansa hän kuoli kaukana rakkaasta ja sorretusta Firenzestään.
ellauri055.html on line 747: Lahtinen oli sorakielinen pikkumies joka oli pihan lasten ja vaimonsa alituisen pilkan esineenä. Lahtinen vaikuttaa hiukan niin kuin pakan päästä repäistyltä. Lokakuussa ongella!
ellauri055.html on line 817: Heinän kuivatukseen käytettyjä seipäitä on Suomessa aikojen saatossa ollut käytössä useaa eri mallia. Nyt kuukauden esineenä olevassa heinäseipäässä on seipääseen kiinnitetty hieman vinottain olevia pitkiä tappeja. Se näyttää hattunaulakolta.
ellauri072.html on line 285: Höh, kylmä pystyn ihan hyvin ajattelemaan izeäni esineenä. Mitä vanhemmaxi tulee ja ilmenee lisää näitä toiminnallisia vikoja, sitä helpompaa se on. Mutta ei siitä todellakaan seuraa, ettei mikään satu. Sehän on myös 1 toiminnallisuus. Sattuminen suojaa tätä ropottia kolhuilta. Ja se on ohjelmoitu varomaan sellaista. Niin rotatkin. Mix rotat sit on vähemmän pyhiä? Mix ne on esineitä? LOL, koska nää on meidän apinoiden reviirejä.
ellauri147.html on line 682: Siksi olen ehdottanut (Altmeyer 2000 a,b) ensisijaisen narsismin ja ensisijaisen kohdesuhteen näennäisesti ontologisen kontrastin poistamista ymmärtämällä se epistemologisena erona: Se, mikä tekee vaikutelman ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta taitavasta vuorovaikutuksesta, voidaan empaattisesti ymmärtää varhaisena itsekokemuksena, joka tietää esineestä jo ajattelematta sitä. Bollas (1997) tunnisti varhaisen kohteen "varjon" tässä "ennakoimattomassa tunnetussa" ja aisti siten primaarisen narsismin objektiivisen saastumisen. Vaikka äidin tissillä niin sanotussa primaarisen narsismin vaiheessa on eksistentiaalinen, elintärkeä merkitys ehdottoman riippuvaiselle lapselle, häntä ei voida subjektiivisesti kokea itsenäisenä esineenä. Kohde on suljettu ensisijaisen narsismin kokemuksen maailmaan.
ellauri249.html on line 312: Vuodet 1957–1960 olivat Hruštšovin parhaat vuodet Neuvostoliiton johtajana. Vuoden 1958 viljasadosta tuli 30 % suurempi kuin vuoden 1957 sadosta, talous kasvoi ja monet ulkomaalaisetkin tarkkailijat uskoivat maan ohittavan Yhdysvallat. Jenkit pureskelivat kynsiä. Sputnik lensi ensimmäisenä ihmisen valmistamana varmuusesineenä avaruuteen ja neuvostoliittolainen raketti saavutti kuun pinnan vuonna 1959. Tuolloin hän vieraili Yhdysvalloissa ja odotettu neljän vallan kokous olisi vuonna 1960.
ellauri396.html on line 247: Dunhamilla on pidempi historia ongelmallisista lausunnoista värillisistä ihmisistä; Häntä kuitenkin kehuttiin erityisesti lausunnoista, joita hän antoi jalkapalloilija Odor Beckham Jr.:stä osallistuttuaan Met-gaalaan vuonna 2016. Dunham oli ilmeisesti istunut Beckham Jr.:n viereen tapahtuman aikana ja sen jälkeen annetussa haastattelussa. useita väitteitä, joissa kerrotaan, kuinka hän oli enemmän kiinnostunut puhelimeestaan ​​kuin keskustelemaan hänen kanssaan, koska hän ei pitänyt naista houkuttelevana, olettaen, että hän suhtautuu naisiin sen perusteella, haluaako hän seksiä heidän kanssaan (Williams). Ongelmana on, että Beckham Jr. ei koskaan esittänyt tällaisia ​​väitteitä, ja Dunham yrittäessään esittää itsensä deseksualisoituneena, defeminisoituneena ja näkymätönnä esineenä hyperseksualisoi samanaikaisesti Beckham Jr.:n mustan miehen ruumiin. Roxane Gayn mukaan Dunhamin kommentit, vaikka ne olivat ehkä hyviä tarkoituksia, vaikuttivat kuitenkin "todella vahingollisiin käsityksiin mustista miehistä ja seksuaalisuudesta". Itkevästä valkoisesta tytöstä tulee tässä tapa paljastaa tietty sarja suhteita, joissa valkoiset naiset ottavat uhrin roolin ja luonnehtivat niin ongelmallisesti/kritiikittömästi jotakuta toista negatiivisesti. Tällä tavoin se käsittelee suoraan politiikkaa ja etuoikeutta olla valkoinen nainen: joku, joka on samanaikaisesti sorrettu, mutta myös sortaja. Itkevän valkoisen tytön digitaalinen troppi kertoo siis siitä, kuinka etuoikeus toimii sosiaalisten identiteettien sisällä ja kuinka etuoikeus muodostaa sarjan sosiaalisia suhteita näiden identiteettien mukaan.
xxx/ellauri379.html on line 129: Suuri osa nykyajan analyysistä – edellä mainittu postkolonialistinen ja feministinen kritiikki mukaan lukien – ei keskity itse tekstiin, vaan muihin tekstin kommentteihin, mikä selventää tapaa, jolla akateemisessa ympäristössä käydyt keskustelut voivat tahattomasti säilyttää joitakin teoksen ongelmallisempia elementtejä. Siten Heart of Darkness on jatkuvasti muuttuvassa asemassa kirjallisessa kaanonissa: ei enää valaisevana tekstinä, joka paljastaa inhimillisen turmeluksen syvyydet, vaan esineenä, joka on tällaisen turmeluksen tuote ja joka toistaa sen omana oikeutensa. Kysymys kuuluu sitten: kuuluuko Pimeyden sydän edelleen lännen kirjalliseen kaanoniin? Ja jos on, niin tuleeko aina? Eikö se ole vaan hölmön misogyynin kolonialisti puolalaisen aivokummitus?
xxx/ellauri388.html on line 162: Olin lapsena aina vapaa vietin kahleista juuri sinä hetkenä, jona rukoilin. Rukous tavallisesti seurasi katumuksen muodossa kohta lankeemuksen jälkeen, jolloin siis olin muutenkin vapaa vietistä, kassit tyhjinä. Hetkenä taas, jolloin vietti minut valloitti, syntyi minussa sisällinen taistelu, ja tämän taistelun esineenä juuri olikin kysymys: rukoilisinko nyt apua vaiko runkkaisinko. Tietysti en tullut rukoilleeksi juuri senvuoksi, että se ei olisi helpottanut kassipainetta. Ja niin rukous taaskin seurasi vaan lankeemusta, kuin kiitos ruuasta.
9