ellauri019.html on line 182: Perillisten touhun seuraaminen pilven päältä kävis viihteestä.
ellauri026.html on line 370: Täss on yx joka on ihan lätkässä johkin pimuun, ja mitä enemmän se tölvii sitä, niin sitä enemmän se sitä rakastaa, niinkuin loordi Babington Sanditonissa. Toinen nai rouvan rahan takia, kuten yrmeä Shukra homokokin äidin eilisillan espanjalaisleffassa. Kolmas vahtii vaimoaan kuin tuhatsilmäinen koira Argos, esim islantilaiskalastaja. Neljänneltä kuolee sukulainen, ja palkkaa muita sitä suremaan. Joku jopa suree anoppinsa haudalla. No Lea oli aika lystikäs. Joku syö ja juo kaikki rahansa. Joku ei tiedä parempaa onnea kuin löhöily. Joku hoitaa toisen tyypin etuja ja unohtaa omansa. Joku keinottelee rahoilla ja osakkeilla, lainaa Petriltä maksaakseen Paulille, ja tekee pankrotin. Joku nälistelee perillisten edestä. Joku rupee laivanvarustajaxi, ja hukkaa laivansa. Joku lähtee sotaan rikastumaan. Jotkut huijaa rikkaita leskiä auervaaroina tai kiipee reittä myöten, apinoiden ja niiden jumalten mielisaippuaa. Kaikista alhaisimpia on kauppiaat, jotka tekee kaikkea mikä vaan on epärehellistä, ja tunaroi siinäkin; valehtelee sikana, vannoo vääriä valoja, varastaa, liehittelee ja petkuttaa, ja sillä työntää izensä kasan pinnalle, vaan koska niillä on kultaa käsissä. Niillä on omat sykofanttinsa, imartelevat Esa Saariset ja muut munkit, jotka ihailee niitä ja antaa niille titteleitä, toiveena saada izeki pöydästä kultamuruja.
ellauri032.html on line 746: Le Disciplessä Adrien Sixte oli opettanut oppipojalle Loup-Garoulle: rakkaus, se on sukupuolitunteiden alaisexi joutumista. "Ja sitten jäin miettimään tätä uutta kysymystä: Onko olemassa mitään keinoja rakkautta parantamaan? Oikea menettelytapa ehkä olikin noudattaa Goethen opetusta: vapautuaxeen kärsimyxestä tulee ihmisen ajatuxillaan siihen syventyä. Se on kuin raaputtaisi kutinaa. Tuo suuri nero toteutti käytännössä Spinozan viidennessä kirjassaan esittämää teoriaa, jossa ajatuxena on, että elämämme kaikkien erillisten tapausten takana ovat lait, jotka liittävät ne maailman kaikkeuden suureen elämään kuuluvixi. En se minä ollut, mun täytyi kävellä näin, mussa vaan oli se jokin. Ja Tainekin (joka on tehnyt enemmän kuin kukaan muu Darwinin töiden levittämisexi Ranskaan) loistavasti kirjoitetussa Byron-tutkielmassaan neuvoo samoin, että meidän on ymmärrettävä izeämme, jotta järjen valo synnyttäisi meissä sydämen rauhan." Eli determinismi ja siitä johdettu fatalismi ois niinku pääsylippu ataraxiaan. (No tänhän mä osoitin pupuxi jo mun filosofian sivulavissa peliteorian avulla.) Toisaalla Goethe neuvoi nulikkaa joka kysyi miten ruveta neroxi: "en ole ikinä tehnyt mitään mistä en tykännyt." Kaikista kermaperseistä ei tule neroja, mutta monista neroista kermaperseitä.
ellauri112.html on line 49: Kysymys siitä, onko sielua pidettävä ykseytenä vaiko moninaisuutena, on, voimme sanoa, aina ollut filosofien harrastuksen polttopisteessä. Sehän oli myös niitä kohtia, joissa vanhojen empiristien ja ratsionalistien mielipiteet jyrkimmin menivät vastakkain. Descartes'n »anima», »substantia cogitans», samoinkuin Leibniz'in »monadi» ovat aina säilyttäneet viehätysvoimansa spiritualistisissa mielissä, joille oppi ehdottomasti yksinkertaisesta ja jakamattomasta sielu-ykseydestä, sielunelämän muuttumattomasta 'kannattajasta' on ollut mieleinen, heidän kuolemattomuustoiveitaan ja metafyysillisen dualismin oppiaan tukevana. Epäilemättä jonkunverran hedelmällisempi on ollut englantilainen empirismi, jota sielutieteessä n. s. »assosiatsio-psykologia» on kannattanut. Tämä suunta, sellaisena kuin sitä ovat edustaneet Englannissa varsinkin Hume, Stuart Mill ja Bain ja Ranskassa Taine on kieltämättä päässyt huomattavan pitkälle pyrkimyksissään kohti varsinaista tieteellistä psykologiaa. Mutta toiselta puolen oli sen sielutieteellinen peruskäsitys--tapa käsittää sielunelämä erillisten mielteiden kokoomukseksi ja selittää sielulliset synteesit pelkästään näiden erillisten mielteiden mekaanisten yhtymisten, s. o. assosiatsioiden kautta--tämä käsitys oli epäilemättä tosiasioille väkivaltaa tekevä. Tämä kävikin ilmeiseksi m.m. sen kautta, että sekä Hume että Stuart Mill nimenomaan tunnustivat seisovansa voimattomina tärkeimmän sielullisen synteesin, minuuden, edessä ja myönsivät olevansa kykenemättömiä sen syntyä selittämään.
ellauri112.html on line 59: Täten nykyisessä sielutieteessä on huomattavana tuntuvaa sielunelämän kokonaisuuden ja »sielullisen synteesin» tehostamista erillisten sielunainesten kustannuksella. »Sielullinen synteesi» on nykyisessä psykologiassa tavattoman tärkeä ja paljon käytetty käsite. Siten on m.m. Wundt, määritellessään sen lain että sielullisten tekijäin antamassa yhteistuloksessa (synteesissä) aina on jotakin enemmän kuin pelkästään tekijäin summassa olisi, ja johtuen siten oppiin sielullisen energian kasvamisesta, vastakohtana opille fyysillisen energian säilymisestä, antanut paljon huomatun ilmaisun puheenalaiselle käsitteelle. Kenties vielä runsaamman käytännön on se saavuttanut ranskalaisessa sielutieteessä, joka viime vuosikymmeninä mielihalulla on käsitellyt suurinta sielutieteen kysymystä, problemia tärkeimmän psyykillisen synteesin, minuuden eli personallisuuden luonteesta, synnystä ja kokoonpanosta.
ellauri112.html on line 85: Unennäössä on meillä toteutettuna vanhojen empiristien sielukäsitys: sielu moninaisuutena, erillisten ainesten kokoomuksena. Tämä kuvaus kenties hiukan selventää yllä antamaani abstraktista kaavaa. Sielunelämän luova aktiivinen synteesi saa elää alituisessa taistelussa vastakkaista passiivista hajaantumispyrkimystä vastaan. Jompaankumpaan suuntaan kulkee kunakin hetkenä sielun sisäinen virtailu. Tilaa, jossa tämä jatkuvasti kulkee jälkimmäiseen suuntaan, nimittää Pierre Janet sattuvasti »la misère psychologique». Niinpian kuin, sielullisen energian jatkuvan heikkenemisen takia, uusien synteesien luominen on lakannut, järkkyy sielun tasapaino mitä syvimmin, ennen muodostuneet, mekaanisiksi käyneet mielleryhmät pääsevät ylivaltaan, »sielullinen automatismi» hallitsee, voimaton ajatus taivaltaa yhä auttamattomammin vanhoja polkujaan, eksyy yhä pahemmin omiin sokkeloihinsa, samalla kun ulkoa tai sisältä tulevat mieleenjohtumat eivät kohtaa mitään vastustusta, ne ryhmittävät ympärilleen kaiken mitä tajunnasta löytävät ja kasvavat lumivyöryn tavoin, tehden yksilöstä »piintyneen päähänpiston», »riivauksen», manian tai jonkun muun mielisairauden uhrin. Mielisairaus on monasti ikäänkuin unennäköä, joka kestää vuosia--molemmille on tunnusmerkillistä sielunelämää hallitsevan toisen, passiivisen hajaantumisen periaatteen yksinvalta.
ellauri267.html on line 207: Eteläcarolinalaisen mahtisuvun perillisten jäljiltä paljastuu suhmurointia, kummallisia toimintatapoja ja kuolleita ihmisiä. YHDYSVALTALAINEN Alex Murdaugh kuuluu arvovaltaiseen juristisukuun. Sekä hänen isänsä että isoisänsä ovat toimineet Etelä-Carolinan osavaltiossa huomattavissa syyttäjänviroissa.
ellauri371.html on line 610: Välittömien perillisten eliminointi. Suoraan osoitteeseen perillisiä estetään usein ylenemästä valtaistuimelle, jos he osoittavat kevytmielisyyttä kouluaikoina. Pehmeys ja muut vallan tuhoajien ominaisuudet, jotka tekevät heistä kyvyttömiä hallitsemaan samalla kun he itse ovat haitallisia itselleen kuninkaallisen nimityksen vuoksi. Vain ehdoitta ne, jotka pystyvät lujuuteen, jopa julmuuteen asti, eivät ole vino hallitus, vaan saa ohjaksensa meidän viisailta. Sairaustapauksessa vähennämme ensimmäisen työpäivän olipa kyseessä impotenssi tai muunlainen kyvyttömyys, "D^zhny buh"-merkkiset kuninkaat aikoo kenties luovuttaa hallituksen ohjakset uusille kyvykkäille käsistä. Tämän hetken kuninkaalliset suunnitelmat, varsinkin tulevaisuus, on heillekin tuntematon joita kutsutaan lähineuvojiksi.
ellauri381.html on line 399: Löytyi venäjäxi Pasilan vaihtohyllystä. Azhev näyttää olleen Solzhenizynin vankikolleega, samanlainen rangaistusvanki kuin Alexanteri, paizi että Vasili otti lusikan kauniiseen käteen sosialistisen realistisesti, kärhämöimättä generalissimuxen tai sen perillisten kanssa, ja sai palkinnoxi monta Stalinin hopealusikkaa. Nyt on Vasili käytännöllisesti kazoen unohdettu ja vaiettu.
xxx/ellauri121.html on line 544: No mikä oli Peggyn jälkisäädösten vastaanotto? Oliko perillisten tukat turhaan suitut? Ainakaan ei ole suomenkielistä wikisivua. Suomentaja on sentään nainen. Kertojana on tällä kertaa Lydia. Osoittautuu yllätyxexi että Number Two eli Lydia onkin salaa hyvis. Karjapiikillä pistely ja telotuxet olikin vain hämäystä. Se sattui Lydiaan enemmän kuin Juneen. Ei voi tehdä omelettia särkemättä munia.
10