ellauri030.html on line 760: Sit on jäljellä vielä epäsuhtateoria. Se mikä naurattaa on epäsuhta odotusten ja toteutuman välillä. Parturiunt montes nascitur ridiculus mus. Tätä peukutti Beattie, Kant, Schopenhauer, Kierkegaard ym ym. Tää on tällä hetkellä joholla.
ellauri030.html on line 762: Sen kyllä mainizee antiikkisetkin, esim. Aristoteles, esim komediassa kun sanotaan "tyyppi kävelee jalassa vaan rakot" tulee yllätys, ja mainizee myös sanaleikit. Cicerokin sanoo et tavallisin tyyppi vizejä on jossa odotetaan jotain ja tuleekin jotain toista, ja odotuxen pettyessä nauretaan. Standup-koomikot veistää tästä leivän päälle juustoa. Vizin loppu on epäsuhtainen alun kaa. Eka filosofi joka tästä löi oikein rumpua oli Beattie (1779).
ellauri030.html on line 764: No joo kyllä varmaan tää epäsuhta ja yllätys on mukana, mutta jotain enemmän musta tarvitaan, jotain pitää olla sulla pelissä, nim. se normi. Ei naurata vielä jos isolla naisella on pieni mies, vaan vasta jos ne on muutenkin epänormaaleja. Ei vaan epäsuhta, vaan jotain sopimatonta. Absurdi ei sellaisenaan aina naurata, vaan jotenkin kriittisesti absurdi. Esim Beckettin näytelmissä pelleillään vanhuuden ja kuoleman kustannuxella. Tää kustannus pitää olla mukana!
ellauri030.html on line 786: Lapiomiehen Artulla on mielestään filosofisempi versio epäsuhtaselityxestä. Sen miälest epäsuhta on havainnon ja tiedon välillä. Esim sitä nauratti nähdä tsihu ja berhardilainen vierekkäin. Molemmat on koiria, mutta miten erilaisia! Hahhaahhaaaa! No tää on kyllä jo ihan Walt Disney-luokan rimanalitus. Puudelit on sentään rotu sinänsä. Schopenhauer-vizi: Vartijat antoi vangin pelata niiden kanssa korttia, mutta kun vanki huijasi, ne potkaisi sen ulos. Varmemmaxi vakuudexi Arttu vielä selittää. Kaskun kärki on tämä: vartijat seurasi yleisperiaatetta "väärinpelaajat ulos", mutta unohtivat että se oli samalla myös vanki, ts. se olisi pitänyt pitää kiven sisällä! Huomasitteko? Haha!
ellauri030.html on line 790: Kaikki Schopenhauerin tajuamat vizit on tätä tyyppiä. Entä sitten kuuluisalle filosofille nauraminen? Siinä annetaan ymmärtää että filosofi ei vastaakaan meidän odotuxia, siis epäsuhta sekin. Se on loukkoovoo, sitäpaizi absurdia. Schopenhauer ylittää kaikki odotuxet.
ellauri030.html on line 802: Yllätysmomentti selittää mix vanhat vizit ei niin naurata, vaik ois olleet hyviä. Tarkennuxena: ei ize epäsuhtaa naureta, vaan sen selviämistä. Sitä varten pitää olla vähintään kansakouluiässä. Sitä ennen huumori on nonsenseä, mitä pikkulasten vizit just ovatkin. Suunnilleen samaa luokkaa on sanaleikit: Mae West sanoo: avioliitto on hieno laitos, mutten ole vielä kypsä laitoxeen. Tää on vähän kuin ristisanan ratkomista. Mut tää kattaa taas vaan osan huumorista.
ellauri030.html on line 804: Joskus 1900-luvulla vasta porukalle alkoi valjeta (hämärästi vielä tosin), että sopimaton naurattaa. Ei mikä tahansa epäsuhta, vaan sellainen, johon liitty joku autoritaarisempi tunneviritys. Jos normi on liian pyhä, reaktio voi olla muukin kuin nauru, esim. pelko, sääli, pahexuminen tai inho. Beattie huomautti tästä 1779. Esim Oidipuxessa on ihan vitusti dramaattista ironiaa, muttei sille sovi nauraa. (Vaikka onhan se oikeasti aika naurettava näytelmä, tehdään turhan suurta numeroa insestistä.) Mua kyllä häirizee tässä Stanfordin sepustuxessa se, et ei kunnolla problematisoida sitä onx nää eri teoriat edes toisensa poissulkevia.
ellauri362.html on line 507: Ja muotoilee tiensä epäsuhtaisiin kaarteisiin.
8