ellauri024.html on line 405: Irma Rantavaara (1908) ja Annamari Sarajas (1923) oli mulle tuntemattomia suureita. Irma oli Arskan ohjaaja, esitarkastaja ja vastaväittäjä. Onnexi niillä synkkasi. Näyttää kuvissa jyreältä tädiltä, oliskohan ollut isokokoinenkin, ja naimaton. Naimaton oli Sarajaskin, ei kai sitä muuten uraa voinut nainen tehdä noihin aikoihin. Vähän ilkeen näköinen. Kaunainen, ainakin Irmalle, joka vei Rafun viran sen nenän edestä. Irman työt oli sitä Virginia Woolfia. Entäs Sarajaxen? Suomalaista tuhnua. Se oli ihan hullu, tappoi izensä työnteolla. (Taino, tabuilla ja keskikaljalla, kz. albumia 354.).Juha Seppälä (1956), porilainen kirjailija, oli paarmana Arskan kimpussa. Siitäkään ei mulla ole minkään maan havaintoa.
ellauri049.html on line 706: Leconte de Lisle oli pessimisti, mutta ei runojensa kautta tuonut esiin ahdistuksensa perussyytä, ja häntä pidettiin omana aikanaan kylmänä, virtuoosina ja muotoon keskittyvänä runoilijana. Hän palvoi kauneutta, kuten häntä suomentanut Kaarlo Sarkiakin, joka on sanonut saaneensa häneltä paljon vaikutteita. Hän oli perehtynyt Intian uskontoihin ja piti ihmiselämää tragediana. Rakkaus on Leconte de Lislelle pelkkää harhaa, ja onnellisia ovat vain kuolleet. Mutta kauneus oli hänelle korkein ideai, tosin Sarkian elämäkerran kirjoittanut Aune Hiisku sanoo että jää hämäräksi, mitä kaikkea Leconte de Lislen kauneuden ideaan sisältyy.Ize se ei ollut järin kaunis, samaa ulkonäkötyyppiä kuin Jouko "Näkymätön" Viänänen. Joukolla oli nenäkäs amerikkalainen kakkosvaimo, joka höykytti sitä sikana Mika Seppälän rapujuhlissa, josta me myöhästyttiin törkeästi, koska tavattiin Lauri Karttusta ja Auli Hakulista Elitessä. Vaimo höykytti sikana myös Seijaa, sitä harmitti vitusti että Seija oli töissä vesilaitoxella, ja se oli vaan miehen mukana.
ellauri065.html on line 290: No oletkos sit tutustunut Juha Seppälään?
ellauri065.html on line 293: Oon mä lukenu lukuisia Seppälän kirjoja, mutta tyyppiä en kai koskaan oo tavannut.
ellauri065.html on line 299: En tunne Heiteriä enkä Tom Saxia. Eikä tod. sanoaxeni tunnu ihan jätteintressantilta ketä Juha Seppälä Jaakko Ylijuonikkaan miälestä muistuttaa...
ellauri065.html on line 442: Juha Seppälä (s. 9. tammikuuta 1956 Karvia) on Porissa asuva suomalainen kirjailija.
ellauri065.html on line 444: Seppälä on kirjoittanut romaaneja, novelleja ja kuunnelmia. Hänen teoksensa sisältävät useimmiten arjen ja niin sanotun tavallisen ihmisen kuvausta. Mukana voi olla ajankohtaisia yhteiskuntakriittisiä elementtejä tai esimerkiksi yksilön kokemuksia sodassa. Etenkin romaanit ovat usein rakenteellisesti kokeilevia. Seppälän kieli on modernismin perinteitä seuraten hyvin taloudellista; hän pyrkii välttämään kuvailevuutta ja metaforia. Seppälän teksteissä on lähes säännönmukaisesti synkähkö pohjavire. Osassa tuotantoa tyylilajina on musta huumori tai satiiri.
ellauri065.html on line 446: Seppälä toimi kustannustoimittajana vuonna 2008 julkaistussa Pori-kirjassa.
ellauri065.html on line 448: Juha Seppälä on Juanikkaan virtaheposen mielestä Dieter Laserin näkönen, sen Mengelen joka teki kolmen hengen tuhatjalkasen. Kari Hotakaisella on kanssa Juhalle jotain hampaankolossa:
ellauri065.html on line 456: Toinen näistä on Dieter Laser ja toinen Juha Seppälä.
ellauri065.html on line 459: Fair enough. Seppälöitä olivat myös Mika Seppälä, joka muistutti pikemminkin
ellauri065.html on line 460: tuhatjalkainen kakkosen läskiponzoa, ja Seppälän rättimyymälä, josta ostin kasarilla silkkisen pikkutakin, johon Viiru-kissa kusasi mutta jota siitä huolimatta olen uskollisesti käyttänyt, kusitolppana enää vaimeasti kissanpissalta hajahtaen.
ellauri147.html on line 107: Tyynni received several literary awards between 1943 and 1982. Morever, she won the gold medal in 1948 for her poem ‘Hellaan laakeri’ (‘Let's put a bearing into the stove') at a time when literary composition was still a part of the non-professional Olympic games. A Pro Finlandia medal holder, Academician of the Arts and Honorary doctor, Aake Tyynni died in 1997 at the age of 84. Her daughter Riitta Seppälä and son Mikko-Olavi Seppälä have written their mother’s biography, Aake Tyynni – Hymyily, kyynel, laulu. (‘Aake Tyynni. A smile, a tear, a song’, WSOY, 2013)
ellauri299.html on line 627: Jyrki Lappi-Seppälä (s. 1945) kirjoitti ylioppilaaksi Tehtaanpuiston yhteiskoulusta vuonna 1964. Hän valmistui Helsingin yliopistosta 1976 pääaineenaan yleinen kielitiede, romaaninen filologia sekä lehdistö- ja tiedotusoppi.
ellauri299.html on line 628: Suomen liityttyä 1995 Euroopan unioniin Lappi-Seppälä työskenteli kielialan päällikkövirkamiehenä Euroopan yhteisöjen eri elimissä, muun muassa EU-komission käännöstoimen pääosaston suomen kielen osastopäällikkönä ja kieliasioiden neuvonantajana EU:n Tallinnan-edustustossa.
ellauri299.html on line 629: Jäätyään eläkkeelle EU-virasta Lappi-Seppälä on jatkanut espanjan- ja portugalinkielisen kirjallisuuden suomentamista. Lappi-Seppälä tunnetaan lisäksi muun muassa Luiz Ruffaton, Mario Vargas Llosan ja Juan Batiste Montabuanin Zorro vihkosten suomentajana.
ellauri310.html on line 526: loukkaaminen on rikos. Professorien Simo Parpola ja Serafim Seppälä
ellauri330.html on line 543: „Tahdon minä kuulutuksen kuuluttaa. Pitäjän lukkari ja läänin kuppari aikowat ahkerasti awioliittoon, wiettäwät huomenna häänsä, huo- menna jälkeen kaalin. He liittykööt yhteen ja istukoot kiinni kuin Tattarin-Paawalin piki ja terwa! Seuraawat talot nyt käsketään tämän kautta päivätyöhön pappilaan: Yllilä, Allila, Yli-Seppälä, Pimppala ja Alawesi.
xxx/ellauri165.html on line 647: (Iisak Syyrialainen: Helvettiä koskeva näköala (Puhe 120:6), suomentanut Serafim Seppälä. No connection to Serafina Pakkala.)
xxx/ellauri208.html on line 965: Isäni, rakkaani -romaanin ja Veljeni Sebastianin jälkeen Annika Idström niputettiin suomalaisen 1980-luvun kirjallisuuden "pahan koulukuntaan" yhdessä muun muassa Anna-Maija Ylimaulan, Eira Stenbergin, Esa Sariolan ja Juha Seppälän kanssa. Hyvän ja pahan ikuisen problematiikan käsittelyssä näitä muuten varsin erilaisia kirjailijoita yhdisti kylmän viileä ja moralisoimaton tapa nostaa esiin pahaa ihmisessä.
20