Vittu, tässä läpyskässä tosiaan ON epilogi kuin el Zorrossa, sellanen oikee kuinkas sitten kaikille kävi loppupeleissä:
ellauri011.html on line 999: Ollaanko me perushyviä vai peruspahoja? Ajattelen tässä vain izeäni, sanoo paholainen. (Terveisiä vaan Pauli Kanilta, mä oon taas täällä puhetorvessa!) Jos muutkin ihmiset on pahoja, tuntuu musta vähemmän pahalta. Jos muut on hyviä, ja mä vaan oon tämmönen paha, se on epistä.
ellauri011.html on line 1001: Tää alku on vanhaa tuttua darwinia: pitäis päästä muiden kanssa tasoihin ja sitten ohize. Muu on epistä.
ellauri011.html on line 1043: "Verenhimoiset nuoret raukat, mixi ampuivat, vaikka näkivät et mä olin jo voitolla?" Kysytkin vielä, vaikka ize vastasit: pitäis päästä muiden kanssa ensin tasoihin ja sitten ohize. Muu on epistä.
ellauri011.html on line 1068: Kolmas hyvän ja pahan laji on reilu vastaan epis. Tässä ajatellaan vähän niinkun saman perheen lapsia, joille vanhemmat jakaa lauantaikarkkia. Jos Petteri saa enemmän kuin mä, se on epistä. Syyllinen on tässä jakaja. Se ei ole oikeudenmukaista, vänisee mielestään vähemmän saanut. Se on kurjaa, ja jakaja on ilkeä. Tää on lapsellista.
ellauri011.html on line 1076: Piki pohtii samaa: mix iso ja pikku seeffi on epixiä, siskot ilkeitä, ja mun elämä on kurjaa? Mix? Mix? Mix? Älä japita, sanois Pirkko tähän. (Sanois mullekkin, tai niinkuin Seija älä paasaa.) Tätä kysymystä kani lähti jauhamaan n:nnen kerran, tutulla jäljittelemättömällä taidollaan.
ellauri011.html on line 1102: Juu tää pelko on Paolo Coelhon fix idé, sitäpä se mutustelee yhtenään. Pelko on sen perisynti, se estää jopa tekemästä muuta tuottavampaa syntiä. Nettiuutisissa Trumpin virkamies ampuu kovilla nimettömänä puskasta: pressa on kuin 12-vuotias lennonjohtotornissa, tai pihalla säntäilevä housuton setä kuten Calleri. Trumpin mielestä tää on pelkurin jänishousun sepitettä. Presidentti ei ole pelkuri. Se on rohkea kuin HC Andersenin keisari. Ei se pidä mitään kanihousuja.
ellauri011.html on line 1239: Britannian pääministeri rikkoo perustuslakia ja vittuilee päälle, vaatii parlamentin eroa. Mepit huutaa täyttä kurkkua kuin mölyapinat. Vetää turpiin toisilleen, tulee stiff upper lip. OOODÖÖÖ!!!
ellauri012.html on line 385: Yksinäisyys on kestämätöntä ahdistuneelle mielelle; sen huoli kasvaa hiljaisuudessa, ja syrjäytyminen vaan lisää sitä. Siitä lähin kun olen ollut suljettuna näihin seiniin, en ole tehnyt muuta kuin itkeskellyt meidän vahinkoa. Tää luostari on kaikunut mun kiljunnasta, ja ikuiseen orjuuteen tuomitun kurjimuksen lailla olen kuluttanut päivät surun parissa. Sen sijaan että olisin toteuttanut loordin armollisen suunnitelman mua kohtaan, olen kapinoinut sitä vastaan, pidin tätä pyhää pakopaikkaa kauheeena vankilana, ja olen kantanut loordin iestä vasten tahtoa. Sen sijaan että olisin putsannut itseäni katumuksen harjoituksilla, olen vaan vahvistanut mun tuomiota. Fataali erehdys! Kardinaalimunaus! Mut Abelard, mä oon nyt repinyt silmiltä siteen joka sokaisi mut, ja jos mä nytkään voin yhtään luottaa omiin tunteisiin, musta on nyt tullut sun arvostuksen arvoinen. Sä et ole mulle enää muuta kuin se rakastava Abelard, joka aina pyrki yksityisiin hetkiin mun kanssa sumuttaen meidän vartijoiden silmät. Meidän onnettomuudet sai sut kammoamaan pahetta (ei ihme, kun et siihen enää itse kyennyt), ja sä heti omistit loput päiväs hyveelle, ja näytit alistuvan siihen pakkoon mielelläsi. Mä taas, joka olin herkempi, ja enemmän nautinnon perään (ja jolla oli paikat vielä kunnosssa) olin vitun kärsimätön tästä, ja olet kuullut miten paljon kannoin kaunaa sun kalttaajille. Oot nähnyt mun kaunan mun viime kirjeistä; tää se oli, varmasti, joka sai mun Abelardin, sut munattoman Hannibalin, mulle äkämystymään. Sä hermostuit mun valituksista, ja jos totta puhutaan, menetit toivon mun sielun pelastuksesta. Et voinut aavistaa että Heloise voisi voittaa noin vahvan tarpeen; mut olit väärässä, Abelard, mun heikkous, armon lihaksilla, ei estänyt mua tavoittamasta voiton seppelettä. Palauta mut siis sun hyviin kirjoihin; sun oma jumalisuus varmaan kehottaa sua siihen.
ellauri012.html on line 679: Pseudo epigrafi
ellauri012.html on line 690: Paniikkikohtauxia pienenä. Kohtalaista tai navakkaa depistä syxyisin ja keväisin, kesät ja kevättalvet enimmäxeen hyvää säätä. Piisamirotta, joka ennusti tuhoa, mutta sitä odotellessa piti kakusta ja kotiruuasta. Ei viinamäen miehiä.
ellauri012.html on line 712: Epäuskonnollinen, epäisänmaallinen, kannusti darwinismia ja epikurolaisuutta. Ei herkuttelua, vaan sitä alkuperäistä, cela vitam tyyppistä. Ei palvonut eikä harrastanut mitään. Mutta hyvin läheisriippuvainen. Ei osallistunut mihinkään toimintaan. Paizi kotipeiton alla. Oikeinkin mielellään.
ellauri014.html on line 43: Lisäksi osoittausi suorasanainen esitys ehdottomasti soveliaammaxi uusille aiheille kuin näytelmä tai runous, joiden aihepiiri on luonnostaan jotensakin rajoitettu ylevään ja (huvinäytelmän) naurettavaan, kykenemättä tehoisasti laajentautumaan ihmiskunnan valtavan keski-enemmistön elämän esittämiseen, joskin sitä on meidän päivinämme yritelty. Tätä taasen kaipasi yhä voimistuva kansanvaltaisuuden henki.
ellauri014.html on line 89: Pamela; or, Virtue Rewarded is an epistolary novel by English writer Samuel Richardson, a novel which was first published in 1740. It tells the story of a 16-year-old maidservant named Pamela Andrews, whose employer, Mr. B, a wealthy landowner, makes unwanted and inappropriate advances towards her after the death of his mother. Pamela strives to reconcile her strong religious training with her desire for the approval of her employer in a series of letters and, later, journal entries, addressed to her impoverished parents. After various unsuccessful attempts at seduction, a series of sexual assaults, and an extended period of kidnapping, the rakish Mr. B eventually reforms and makes Pamela a sincere proposal of marriage. In the novel's second part, Pamela marries Mr. B and tries to acclimatize to her new position in upper-class society. The full title, Pamela; or, Virtue Rewarded, makes plain Richardson's moral purpose. A best-seller of its time, Pamela was widely read but was also criticized for its perceived licentiousness and disregard for class barriers.
ellauri014.html on line 127: Pamela on Amnonin ja Tamarin tragediasta tehty komedia, toisen Samulin kirja onnellisella lopulla. Taavetin poika Amnon, Tamaran velipuoli törkimys otti Tamara takapepun väkisin, mistä koitui koko porukalle pelkkää harmia. Amnon kylästyi saman tien Tamaraan, ja Tamaran veli Absalom, se joka tarttui puuhun tukasta, aivan oikein listitytti Amnon paskiaisen parin vuoden sisällä. Ukki Taavetti oli samanlainen törkimys, bylsi yhtä lailla ilman lupaa Uriah Heepin vaimoa Batshebaa. Like father, like son. Vittumaista porukkaa on hyvä kirja väärällään. Olis jonkun pitänyt listiä Taavettikin. Mutta ei, sillä meni kaikki hyvin. Missäs nyt on teodikea?
ellauri014.html on line 183: Mamanin luona luisti elo lutkisti. Torinossa JJ varasti jonkun röyhelön ja pani syyn piian nimiin, joka otti potkut. Janne oli luulosairas, oli epilepsiaa ja sydänvaivoja. Parani kun lakkas juoksemasta lääkäreissä.
ellauri014.html on line 518: A cartoon depicting Rousseau as a Savage Man, a Yahoo, caught in the woods was more to Hume's taste. He described it to her with relish. "I am represented as a farmer, who caresses him and offers him some oats to eat, which he refuses in a rage; Voltaire and D'Alembert are whipping him up behind; and Horace Walpole making him horns of papier maché. The idea is not altogether absurd." (Edmonds/Eidinow, Enlightened enemies, the Guardian 2007)
ellauri014.html on line 595: Julle kertaa edelliset tuotantokaudet episodissa XVIII. Tähän mennessä tapahtunutta. Ois melkeen riittäny lukea vaan tää pätkä. Monta huokausta oisi säästynyt. Tän kirjeen tarkoitus on heittää kotiope lopullisesti tienoheen ja ottaa Wolmari, six se tarvii niin perusteellista sepustusta.
ellauri014.html on line 685: Cato nuorempi, kuten ilmeni kai jostain näytelmästä jonka kerran lukaisin, (se oli varmaan Addisonin samanniminen vuohenmäkätys, tai size oli Shakea), teki aika kädettömän seppukun, kun ei antanut sen ylpeys myöten antautua Caesarille kun Tony hävisi. Tunaroi miekan kanssa niin että sukulaiset hankki lääkärin jo sitä paikkaamaan, mut sit se päättäväisesti repi omat suolet ulos haavasta. Se tepsi. Suht tyylitöntä, mut tehokasta. Ei tarttenu kuunnella Juliuksen naurua. Must toi oli tosi typerää.
ellauri014.html on line 761: Wolmari sanoo Pröölle lepo vaan, olkaa niinkun ei mua oliskaan, mut kun ootte kahestaan olkaa niinkuin mä oisin siinä kolmantena. Se taitaa olla peeping Tom.
ellauri014.html on line 849: Teddy kertoo Ralphille seikkaperäisemmin miten Wollen kokeen kävi. Tässä neljännen tuotantokauden vikassa episodissa, Wokun poissaollessa, heilakset lähtee veneretkelle melkein kahestaan, mukana on vaan neljä soutajaa ja palvelijat sekä paljon eväitä. Pröö suuntaa kokan keskelle järveä ja esittelee rantoja, kehuu Sveitsiä ja haukkuu ranskalaisia.
ellauri014.html on line 901: Taas solvataan vulgääreja epikurolaisia, vaikka täähän on just epikuuron oppia. Kohtuus nautiskelussa, samoin kun se että taviksina piileskellään pensaassa, λάθε βιώσας (Plutarchus De latenter vivendo) on just siltä hemmolta. Julle tykkää nautiskella pikku paloissa, se keskeyttää vaik yhdynnän jotta voi jatkaa sitä myöhemmällä kerralla. Mahtaa miesroikan pusseissa olla painetta.
ellauri014.html on line 998: Joku kummallinen episodi jää tässä kohtaa kertomatta. Ted raportoi Claire-serkulle että loordi nouti sen (Tedin) mukaan Rooman matkalle, sillä on muka joku intermezzo siellä menossa, jonkun naisystävän kanssa ilmeisesti, ei kerrota.
ellauri014.html on line 1053: Wolmari on hirmu mielissään asioiden saamasta käänteestä, ja kuzuu poikakaveruxet jatkamaan poikarakkauttansa paratiisissa. Ted on osoittautunut luotettavaxi hyveen ritarixi. Kylmä Wolmari pitää Lolitan nitistystä tästä parhaimpana todistuxena. Jos Aku oisi pettänyt kotijoukot tässä asiassa, Wolle-setä oisi antanut sille potkut margariinitehtaasta siinä samassa, ajanut sen pihalle kepin kanssa (Äyk!) palkatta ja ilman työtodistusta. Mut ei, Wolmari on innoissaan: Nuorimies on varma nakki, aina meidän aatelisten puolella. Niin on Rusookin. Aatelisten ja papiston fänijoukoissa, niin rotinkainen tai mikä vitun kellosepän sälli onkin.
ellauri014.html on line 1087: Kotiopen fuksiaisissa tytöt saivat viitossilliä kuutossilliä ja muuta villiruokaa. Bailut meni joskus överiksi, mutta ignoroikaamme nyt se. (No ei, vitsi vitsi, tän lauseen mä sepitin ihan ize, siinä on 2019 perussanakirjaan lisätyt uudissanat, paizi sillit. Ihan muuten vaan. Ois varmaan mennyt ihan täydestä ilman tätä alaviitettä.)
ellauri014.html on line 1141: Mut ei tästä niin vähällä selvitä, kirjeitä viuhuu vielä postuumisti kuin paperilennokeita. Claire saa hädin tuskin sanaa paperille (ihme ja kumma, ihan oikeesti, tuskin puolikasta aanelosta). Wolmar saa lopetella epistolan. Julle ehti ennen lähtöään pitää vielä pitkähköjä saarnoja. Muutkin äidit voi sukeltaa ja kuolla flunssaan, mut kukaan muu ei jaksais yhtä kauan lässyttää sen päälle kuin tää. Ize asiassa se ehättää sanelemaan jonkinlaisen yhteenvedon setä Fanélonin naisten lyttäysohjelmasta Clairen tytön Henriettan varalle. Vittuako se sille kuulu, tekee mieli sanoa.
ellauri014.html on line 1217: Js kyllähän me taas tavataan, Wolmarikaan ei pääse karkuun, me lähetellään sille alakertaan kirjeitä. Pastori on ihmeissään näin iloisesta kuolijasta. Se jää jännäämään, jatkuuko hyvä mieli viimeiseen ysköxeen. Makkarin oven takana lyödään jo vetoa. Tyynen rauhallisena Julle jauhaa teologisia pähkinöitä kuolinvuoteella. Kylläpä tämä kestää, kauemmin kuin keskiverto-oopperassa. Mut täähän onkin saippua-sellainen. Yhdestä exituxesta saa monta episodia, kun osaa venyttää.
ellauri014.html on line 1281: Eiih. Amparo menee taas kohti lavaa. Mikähän biisi lähtee tällä kertaa? Nää on muistumia La Republicasta, jota katottiin samaan aikaan Rusoon kanssa telkkarista episodin ilta-annoxina kuin yskänlääkettä. Hyvin samanfiilixinen viihde-elämys kuin Julkku.
ellauri014.html on line 1511: But an air of mystery surrounds Marino´s life, especially the various times he spent in prison; one of the arrests was due to procuring an abortion for a certain Antonella Testa, daughter of the mayor of Naples, but whether she was pregnant by Marino or one of his friends is unknown; the second conviction (for which he risked a capital sentence) was due to the poet´s forging episcopal bulls in order to save a friend who had been involved in a duel.
ellauri015.html on line 954: Kyynärkaupalla runoa. Sitähän multakin tulee, ja tasalaatuista. Renkipoika Perry sepittää myös runoja. Ne on jotenkin samantapaisia kuin mun:
ellauri015.html on line 969: Hiiriä perhepiirissä
ellauri016.html on line 472: Ne sutor supra crepidam
ellauri016.html on line 681: Ollin wepistä katsottavassa haastattelussa "Oscarin vakuuttavuus,
ellauri017.html on line 92: '92 tai niillä main Seija ja minä lennettiin kahdestaan Barbadoxelle. Helmi pantin alulle tämän matkan jälkeen. Seija valmistui fil.kandiksi (tää on 70-luvun neukkusana, vanhemmalla ja uudemmalla kielellä maisteri). Ajatus oli sinä vuonna välttää jokatalvinen melankolia. Pojat oli puolet aikaa mummilla ja faffalla, puolet Rohteilla. Illalla hotellin bambumajassa sammakot lauloivat puissa. Silloin koko ajatus tuntui erehdyxeltä. Mut se meni ohize, ei tullutkaan kauppakirppua. Eikä depistä. Ruuaksi syötiin lentokaloja. Brittienglantia murtavat mustat möivät rannalla aloeta. Viidakossa säntäili jotain apinoita. Atlantin puoleiset hiekkarannat oli upeita mutta tuulisia. Rannalla lojui turkoosinsinisiä veneitä. Banaaniviljelmillä ajeltiin mönkijäntapaisella autolla. Vaikkei suomessa silloin vielä ollut koko sanaa mönkijä. Tuliaisixi ostettiin kivoja peltimukeja joita ei olla koskaan käytetty mihinkään. Tuolla ne ovat vieläkin keittiön avohyllyssä.
ellauri017.html on line 94: Barbadosuikkarit (Laurilla vihreät ja Wokulla keltaiset) kuluivat sittemmin kovassa käytössä kymmenet vuodet, ne muuttui vähitellen molemmat ruskeixi Sysmän Bad Spotin mutaplotussa ja hapertui lopulta päältä. Barbadospyyhe on vielä hyvässä hapessa, ainakin paremmassa kuin pyllyvaon kohdalta hiutunut, halennut ja kuuppeloitu Olavin pyyhe tai Domus Academica, joka täyttää kohtapuoliin 60. Merkkipäiviä se viettänee paikattuna perhepiirissä kuin prinssi Andrew.
ellauri017.html on line 98: Vuonne '95 lähdettiin Viroon rengasmatkalle vanhalla vihreällä mannepirssillä. Joo me ollaan tosiaan viherpiipertäjiä, puunhalaajia. Myös vihreitä rikkaammille naapureille, kuten Takkahuipaleille, joille äitimamma tuo muovisäkeittäin käteistä pirssiämme paljon uudemmalla mersulla (tai toi, viime aikoina siellä on ollut aika hiljaista), ja toisella puolella asuville Haavikoille, joiden mutrusuinen kuuluisa kirjailijapappa oli käärinyt kokoon niin paljon pätäkkää, että koko perhe lapsukaisineen on sillä pärjäillyt kivasti. Mettää lienee muutamia neliökilometrejä, sitä taloon jääneet hyvinvoivat agronomilapset varmaan hoitelevat. Heikki möi jonkun turvetehtaan ja osti sillä miljoonakämpän Kalasatamasta. Tuskin on täysin tyytyväinen sijaintiin, se on justiinsa ruman Redin tornitalon takana. Mutta sieltä näkee Kulosaareen, Heikki voi kaihoten kiikaroida lapsuutensa kontuja.
ellauri017.html on line 438: Enneagrammia on toistaiseksi tutkittu tieteellisesti vähän. Enneagrammi ei kuitenkaan ole tiedepiireille täysin vieras. Siitä kirjoittaa mm. neuropsykiatri Daniel J. Siegel kirjassaan The Mindful Therapist.
ellauri017.html on line 694: Loppupeleissä profeetta Telia tempastiin yläkertaan niin terävästi et housut putos. Jehova repi pelihousut. Juu juu sano Jusliini kun housut palo. Kalju pää meni ylös, oikeastaan kaksi.
ellauri017.html on line 768: Jolla korvat on vielä tallella, olkoon hiljaa, niin kuulee paremmin. Tai tulee verokarhu ja repii ne.
ellauri018.html on line 300: Omasta viitastaan Peeveli pitää kyllä huolta (2 Tim. 4:13). Siltä varmaan kuluu niitä aika monta, sillä niitä pitää seurakunnan nähden aina repiä, kun ne peevelin lampaat lähtee sooloilemaan. Kuparisepät vaivaavat, varsinkin ehtoollista seuraavana aamuna.
ellauri018.html on line 540: Tilanteessa noudatettiin käytäntöjä, joita noudatettiin muissakin paikoissa, niin raakoja kuin ne olivatkin. Jaakko Hintikka noudatti vain käskyjä. Teinipoika teki vielä kunniaa. Kunniaa mille? Missä siinä tilanteessa oli kunniaa? Kunniattomat tappoi kunnottomia. Yhdet apinat listi toisia. Toisilla ei ollut konepislareita. Muuten kenkä oisi ollut vasemmassa jalassa. Missisippi goddam.
ellauri018.html on line 575: Kerta ei ollut ensimmäinen, kun yleisöakvaario on joutunut kamppailuun vierasesineen kanssa. – Viimeksi oli episodi, kun sähköankerias söi taskulampun. Tämä onkin sitten toinen tarina. Mikko toipuu nyt koettelemuksesta yhdessä puhdistajakalojen kanssa.
ellauri018.html on line 628: epic bitch slaps
The fable was well known in Ancient Greece; Athenaeus records that Hieronymus of Rhodes, in his Historical Notes, quoted an epigram of Sophocles against Euripides that parodied the story of Helios and Boreas.[2] It related how Sophocles had his cloak stolen by a boy to whom he had made love. Euripides joked that he had had that boy too, and it did not cost him anything. Sophocles´ reply satirises the adulteries of Euripides: "It was the Sun, and not a boy, whose heat stripped me naked; as for you, Euripides, when you were kissing someone else´s wife the North Wind screwed you. You are unwise, you who sow in another´s field, to accuse Eros of being a snatch-thief."
Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä. I on izepintainen armahdus, eli se joka on armahdettu joutuu taivaaseen vaikkei tahtoiskaan. Muut pääsee huut helvettiin.
ellauri022.html on line 910: Rumi sepitti myös makaronirunoja. Niitä on mullakin. Niissä myyssätään eri kieliä sekaisin, tehdään sillisalaattia sanoista. Suht skizoa. Tästä aiheesta enemmän toisaalla.
ellauri023.html on line 132: Olli repii kirjeen sen tuhannexi palaxi ja heittää menemään. Seuraavana aamuna ope vaatii
ellauri023.html on line 134: Mitä Ihm---! opettaja repii hihansa, vähältä piti ettei mottaa Olavia lättyyn. Uhkaa lisäjälkkärillä.
ellauri023.html on line 711: No jopa putkahti Aarnen aivoperseestä republikaaninen pökäle! "Esteettinen elämänlaatu" on yhtä turha kuin "esteettinen asenne", jota se ize moitiskelee alkuerissä. Ja mix just stoalaisuus? Mitä vikaa epikurolaisuudessa? Sen luulis olevan enemmän taidenautintojen asialla? Onx omien handujen käristäminen jotenkin esteettistä? Nousee pekonin käryä. Ehkä tää on uusi peukutus toisaalla mainitulle talonpoikaisestetiikalle. Käyttövarmalle Suomi konepistoolille ja Marsalkka Mannerheimin valkoiselle karvalakille. Joo niin just, jatkossa se hehkuttaa Sakari Pälsiä ja taitavasti salvettuja hirsinurkkia. Siistittyjä hirrenpäitä. Poistettuja kyrvänpäitä. Kyrvänpään poistobluesia. Joosuan esinahkakasoja. Ne oli kauniisti ladottuja.
ellauri023.html on line 932: Millennium Falcon näyttää mannepirssiltä. Entisvanhat sankarit
ellauri023.html on line 1012: Pian voi jättää epiteetin "terve" pois.
ellauri024.html on line 47: (Vähän yllättäen vika kysymys on episteeminen. Jos vastaus siihen on odotuxenmukaisesti myönteinen, vois vaan kysyä suoraan, mitä tapahtuu. Kuinkas sitten kävikään.)
ellauri024.html on line 529: Koominen arvostelma on mielivaltainen. Kaikki ihmisen (kenen siis? On kai meitä apinoita enemmän kuin 1) toiminnot ja teot saadaan naurettavixi niinkuin poliittisten liikkeiden sepittämät pilkkalaulut osoittavat. Vastustaja on koominen, ja sen näytön tarkoituxena on tuottaa iloa kannattajille. Moraalinen, tiedollinen tai esteettinen arvoarvostelma ei sen sijaan voi olla täysin mielivaltainen.
ellauri024.html on line 592: Takas lähtöruutuun. Mihin apina tarvii komiikkaa? Keventääxeen oloaan. Nauru poistaa ressiä, kuten itkukin. Kun opitaan justeeraamaan arvoja, ei tarvi ottaa asioita ja tilanteita ylivakavasti. Ei tarvi pelätä niin kavereita, vihulaisia ja muita uhkia. Omalle tiimille komiikka on kooperatiivista, toiselle kompetitiivista. Yhteisnauru toimii kuin yhteislaulu, vahvistaa tiimin luottamusta yhteisiin normeihin. Naurunalaisexi saattamalla pienennetään keulijoiden arvovaltaa ja kasvatetaan omaa keräämällä omilta viihdepisteitä ja goodwilliä. Siinäpä on hauska ja fixu kaveri. Nokkelampi voittakoon.
ellauri024.html on line 638: Alaviite: Ifikles oli Herkkulesta päivää nuorempi, synnytys lie ollut vaikea. Se toimi Herkkuleen kakkoskuskina kitkerään loppuun saakka, vaikka isobroidi oli epis ja heitti koko ajan, ja vahingossa tappo siltä pennut tavanomaisen hulluuskohtauxensa aikana.
ellauri024.html on line 872: Raiskauxen ja insestin uhreille se vaatii tapporangaistuxia, sillä: voisinhan mäkin ihan hyvin olla sen lapsen isä (ehkä olenkin, onhan tässä kierretty muutakin kun tahkoa). Kyl mun syntymätön sikiö on arvokkaampi kuin jonkun vitun ämmän elämä. Uuden maailman paskin kuminalle. Sanonko mihin voit työntää sen kumisikiön. Juuri niin, omaan karvaiseen ahteriin. Toivottavasti se kasvaa siellä oikein isoxi ja repii toisen reiän sunkin perseeseen. Kyllä sitten tulee ikävä sikiönlähdettäjää.
ellauri024.html on line 1090: 31. Jos aviomies izepintaisesti vaatii jotakin, mikä ei ole oikein, niin vaimon tulee välttämättä siihen suostua ja nuhdella vasta jälkeenpäin. - Hyväinen aika! En tiedä mitä siihen sanoisin. Se tuntuu mielestäni hiukan vaikealta! Luullaxeni sietäisi tämä tulla pienen pohdinnan alaisexi jossain naisten parlamentissa. Mutta sitten hän sanoo:
ellauri024.html on line 1091: 32. Edellyttäen että on kysymys vain vähäpätöisistä seikoista. - No tuo parantaa hiukan asiaa. Vähäpätöisistä seikoista ei kaiketikaan tulisi izepintaisesti pitää kiinni.
ellauri024.html on line 1368: von Wrightillä kuten filosofeilla yleensäkin, totuuden rakastamista edeltää järjestyxen rakkaus, eikä tätä esileikkiä pitemmälle usein päästäkään. von Wright oikeuttaa vallan logiikan, se asettuu (tahattomasti tai tarkoituxella, sitä nää oikeistopellet ei tiedä izekään) lain ja järjestyxen puolelle, mitä voisi ehkä luonnehtia johdonmukaisexi ja izepintaisexi haluxi olla mieluummin gorilla kuin guerrilla.
ellauri024.html on line 1392: Mikä sit tekee apinalle gutaa? Ja mitä von Wright siitä tietää? Sillä on jotain epämääräsiä selityxiä mix epikurolaisuus (hedonismi) ei toimi: six koska apina on utelias silloinkin kun se ei ole sille hyväxi. Mitä hemmettiä, johan Aristoteleskin sanoi että apina luonnostaan haluaa tietää, siis se on siitä kivaa. Mitä toi muka todistaa? Ei mitään. Ajatelkaamme analyyttistä filosofia, joka imettyään aikansa mautonta penixenmuotoista lakrizipötköä tuntee olonsa hyväxi ja sanoo: "It tastes good. It is the real thing." Olix tää nyt uteliaisuutta vai mielihyvän hakua? Vai molempia? Nautinnosta kirjoittavat filosofit imexivät useimmiten omenaa, jostain syystä, onkohan se se Eevan omena? Eeva antoi, minä sain.
ellauri025.html on line 224: Elämä alkoi olla entistä pienemmistä episodeista koottu.
ellauri025.html on line 266: Kuvattu seepialla kuin 70-luvun haalistuneet värikuvat.
ellauri025.html on line 661: Mix Gusten repi LKV-diploomit seinältä ja riehui kuin Jankon Betonin Kalervo Jankko? "Aasia kunnossa." Koska sen äiti ei
ellauri025.html on line 791: No sit on vielä tällänen osa nimeltä efteråt. Onx tää epilogi, kuten Zorrossa? Ei, tää efteråtkin on vaan tästä Fripestä, ehkä tylsimmästä tyypistä koko kirjassa. Sekin on kai Monika sukupuolenvaihdoxella, koska sekin kirjoittelee novelleja. Vad är ondska? Finns ondska? Taas ollaan menossa jonnekkin raamattu olalla. No ei, se meni sentään kesken. Frippe alkaa vähän styylaa Cosmon kaa, vaatteet päällä vaikka Cosmo on homo.
ellauri025.html on line 795: Huohhuohhuoh. Emmy-Frippe-kidults teema kaikuu kuulokkeista uudestaan, yhtä falskina. Cosmo homppeli menee kihloihin Saschan kaa, mut pettyy kun Sascha osoittautuu flaataxi (siis lepakox). Sai kai kikkeleistä tarpeexeen. Frippe on nincompoop, Emmy-kaniini on huumoriton maalaistomppeli. Saga-Lillin mä nään sielun silmillä Monikan pendangixi ulkonäön puolesta. Ei tää ole mikään epilogi, tää on kertaus. No selvii sentään vielä tarkalleen miten Annelise koppas Abben Angelalta, ja kekä on tän Frippe bastardin pannut alulle (yx dirigentti vaan). Luulikohan Abbe et se oli kengittänyt alkuun Gustenin? Varmaan, kun niillä oli sama kengännumerokin. Nathania sievempi. Nathanilla oli varmaan äidin kavio.
ellauri025.html on line 799: No NYT tuli epilogi, kun 3 sivua on jälellä. (Några månader senare.) Ei se kyllä mikään kunnollinen epilogi oo. Se on lähinnä Saga-Lillin muistelua siitä kun se ja se kaniini-Emmy lähti Gråbbåsta anno dazumal. Mix se nyt pitää tähän vielä marssittaa? Mitäs se nyt toimittaa? No kai ne sit rupee kaveeraamaan uudestaan. Kulta jätti kummankin, ollaan me sitten tytöt toistemme kultia.
ellauri026.html on line 270: Later it is coined as the ultimate proof of civility, epitomizing that men are ready to sacrifice their lives (self-love) in order to prove the notion of their own worth (self-liking).
ellauri026.html on line 311: Erasmus ei hurjasti arvosta stoalaisuutta, haukkuu Catot ja Senecat ynnä muut sellaiset hapantelijat ihan pydeen. Lukianoskin, joka aloitti platonistina, siirtyi kyynikox ja siitä edelleen epikurolaisuuteen, haukkuen kaikki edelliset gurut lyttyyn yxi kerrallaan. Tässä mä oon taas ihan samoilla linjoilla.
ellauri026.html on line 388: Ne onkin vixuimpia jotka plagioivat toisten töitä omixeen, ja siirtää toisten kovalla vaivalla sepittämät jutut omiin töihinsä; ei väliä jos plagiaatit selviävät myöhemmin, nyt ainakin ne saavat niistä ilmaista kunniaa, jengi osoittaa niitä haavi auki sormella ja läpyttää. Pääasia et oma nimi paistaa joka lehdellä. Se nimkin voi olla joltain kuuluisammalta kirjoittajalta nyysitty, jotta kansi kiinnittäisi rahvaan huomion kirjamyyynnissä. Ja kirjan nimi vielä, se voi olla vaikka "Kuka tappoi kenetkin".
ellauri026.html on line 445: Efraim, Jefim, Fima, Egyptin mamupojan kaima, jumaluusoppinut, Emerton teellä eikä siis ässällä kuten se kuuluisampi kusipää Waldo Wiisas, ei nähtävästi tykännyt Erasta yhtään. Era oli esim epäisänmaallinen ja inhos stoalaisia, tykkäs epikuroxen porsaskollegoista Lukianoxesta ja Horatiuxesta. Jenkit inhoo vaistomaisesti tällästä vanhan maan EU-lurjusta. Epämiehekäs. Jenkit on patrioottiohjuxia.
ellauri026.html on line 475: Era oli myös täysin epäisänmaallinen, kosmopoliitti ja matu. Se sanoo et sillä ei ole mitään väliä missä se on syntynyt, ns suurmiehet on ihan tavallisia pieniä, eikä minkään tiimi tarvi paukutella henxeleitä sen nimissä. Ubi bene ibi patria. Poikien kirjassa Valkoinen torakka, den vita kackerlackan (ehkä Mannerheim?) käännettiin toi vanha hyvä lause väärinpäin, kun oltiin niin isänmaallisia. Mua vitutti se jo pienenä, vääntelevät vanhoja totuuxia. Kirjan roistot oli ryssiä. Hyvä Era! Ei ihme että Jefa repi perseensä.
ellauri026.html on line 483: Se oikeesti ei voi sietää Eraa. Geertiä ja sen veljeä ajetaan luostariin kuin kaksiputkiseen pyssyyn käärmeitä. Vetelämpi veli antaa perixi. Taas vikapää on Era Jefan mielestä, kun se haukuskelee viinaanmenevää veljeä. Vitut, Jefa on ihan Pekka sedän linjoilla. Sen kädet syyhyää päästä kepin kanssa Eran perälle. Jefa tietää muka paremmin kuin Era ize miten sitä kohdeltiin: "he was charmingly treated". Onx tää muka elämäkerturi? Ennemminkin joku Sevillan parturi. Turpakarvat sillä on niin vimpan päälle nypitty.
ellauri028.html on line 155: The tale is told, too, of a certain woman who performed an aeolian crepitation at a dinner attended by the witty Monsignieur Dupanloup, Bishop of Orleans, and that when, to cover up her lapse, she began to scrape her feet upon the floor, and to make similar noises, the Bishop said, “Do not trouble to find a rhyme, Madam!”
ellauri028.html on line 203: Sorry about that last paragraph, anyways, this could be one of the most easily readable and most underrated philosophical books ever. This is a read that delves into some deep thinking. Triggers the mind. In fact, my mind just got triggered. Why don't I just stop doing these reviews publicly and require people to pay me for reviews rather than willingly exploit myself as cheap and free entertainment? Why do I feel I need to keep doing these reviews? I am cutting myself short! Perhaps I would get more satisfaction out of keeping these reviews to myself? I don't know, who am I kidding... This is not entertaining the least and no person in their right mind would ever pay a dime for this drivel...I need another drink...
ellauri028.html on line 258: 30 ajatusta ja 300M elämää per ajatus, jokaisella 1, mullakin vain tää. Ellen erehdy? onhan sekin mahdollista: dalai laama suunnittelee jo seuraavaa episodia, mieluummin eläimenä ettei tarvi koko aika vaan istuxia tyynyllä ja pussailla alamaisten myssyjä.
ellauri028.html on line 259: Eli huonomminkin voi käydä, ja joka iikalle on oma elämä ainutlaatuinen ja ennen näkemätön (edellisiä ei muista ainakaan, mikä voi sekin olla hyvä asia). Voi siitä huumoria repiä vaikkei mitään uutta, kyllä hyvä läppä naurattaa vaik 300M kertaa kuultuna. Jos 200M kärpästä ei voi olla väärässä, miten sitten 300M vääräleukaa apinaa.
ellauri028.html on line 510: Pekka Kustaa Parkkinen (4. kesäkuuta 1940 Helsinki – 8. toukokuuta 1992 Helsinki) oli tuottelias suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Proosassaan hän kuvasi väljällä, puheenomaisella kielellä näkemyksiään kulutusyhteiskunnan varjopuolista. Hänen teoksiensa hallitsevina aihepiireinä ovat rakkaus ja sen ristiriidat. Parkkista on kuvattu myös kommentoivaksi yhteiskuntakriitikoksi ja arjen kuvailijaksi. Runoilijana Parkkinen on (oli) aforistinen kiteyttäjä. Se löytyy kaljupäisen Tontin plokista Unohdettuja runoilijoita.
ellauri028.html on line 677: Tasapuolisuuden vuoxi paljastan vähäsen, millasen vizit on mua naurattaneetkin. Tässä pitäis olla uusia vizityyppejäkin, sellasia hyviä. Niitä vois olla parodia, vittuilu, sananväännös, episodi, absurdismi, tms. Nää tyypit ei ole poissulkevia, joihinkin vois laittaa useampiakin, muttei jaxa.
ellauri028.html on line 739: ulosteet
uskontoepisodi En pidä papeista, julkkisskenestä enkä Mikko Kuustosesta
ellauri028.html on line 758: vanhuus
impotenssiepisodi En pidä vanhuudesta enkä impotenssista
ellauri029.html on line 38: Jan Blomstedt rakastaa keinotekoista ja sievää jaottelua ja luokittelua. Koska me emme sellaista rakasta, voimme jakaa Das Janin tuotannon kolmeen lohkoon ennen sen päälleastumista: 1) Blomstedtin "parodista ja itsetiedostavaa fiktiota" voimme kuzua tiedostamattomaxi izeparodiaxi (näitä räpellyxiä löytyy mm Punkakatemiasta sekä Synteesistä 3/1984-1&2/1985); 2) esseen ja sepitteen raja-aitoja yliastuvat yritelmät käyvät hänen kriitikittömän tyylitajuttomuutensa osoituxesta ja 3) Blomstedtin normaalin esseegenren tuotteet ovat onttoudessaan ja lukkiutuneisuudessaan vain latteaa ja i-k-ä-v-y-s-t-y-t-t-ä-v-ä-ä luettavaa. Samaa voidaan sanoa myös hänen 'ironiastaan'. Blomjanin fiktion ja esseen raja-aitojen kaataminen todistaa vain sen, että hän on onneton raja-aitojen kaataja (hän kaatuu tuleen makaamaan aidan alle ja ryömii riman alize). Mutta nää oon vaan kuriositeetteja siinä Jan Blomstedtissa joka Roland Barthesin torso mukanaan harhailee pitkästyneenä pitkin maailmaa ja hyräilee: I bore myself to sleep at night / I bore myself in bright daylight / I'm bored / I'm the chairman of the bored.
Markku Envall on väittänyt, että on vaikea kuvitella Blomstedtia innostuneena. E.Saarinen ja J.Blomsted on koominen pari, jotain Mikin ja Hessun tapaista.
ellauri029.html on line 104: Runk-akatemian esseepankista löydät tiimiyrittäjien kirjoittamia esseitä liittyen erilaisiin aihepiireihin.
ellauri029.html on line 127: esseistä noin 20 % on blogiesseitä, joista saa 1 esseepisteen,
ellauri029.html on line 128: noin 50 % on yksilöesseitä, jokaisesta saa 2 esseepistettä,
ellauri029.html on line 129: noin 30 % on akateemisia esseitä, jokaisesta saa 3 esseepistettä (jos esseet ovat sen arvoisia).
ellauri029.html on line 134: yrittäjyyden ja tiimijohtamisen tutkinto-ohjelman opiskelijat tekevät vähintään 85 esseepistettä,
ellauri029.html on line 135: tietojenkäsittelyn opiskelijat 75 esseepistettä,
ellauri029.html on line 136: palvelujen tuottamisen ja johtamisen opiskelijat 75 esseepistettä,
ellauri029.html on line 148: Kaikki kirjoittamasi esseet ovat julkisia ainakin Runk-akatemia-tasolla. Salaaminen vaatii, että neuvottelet ja sovit asiasta valmentajasi kanssa etukäteen. Laadullisesti heikko essee ei ole peruste salaamiselle. Ilman valmentajan kanssa sopimista salattuna julkaistu essee ei ole hyväksytty tapa toimia eikä oikeuta esseepisteiden hopsaukseen. Runk-akatemialla omista opeista, kopeista, nakeista ja nenäherneistä täytyy pystyä viestimään avoimesti. Kirjaa esseet myös HOPSiin esseepisteiden välilehdelle.
ellauri029.html on line 166: Yksilöesseet ovat henkilökohtaisia tuotoksia, jotka teet kirjallisuuden tai muiden lähteiden innoittamana. Yksilöessee on 2 esseepisteen arvoinen.
ellauri029.html on line 185: Podcast/vlogi tuottaa 1 – 3 esseepistettä riippuen laajuudesta ja akateemisuudesta. 1 pisteessä pohdit(te) ääneen esim. yhden kirjan tai merkittävän artikkelin antia. 2 pisteen laajuisessa lähteitä on jo monipuolisemmin ja antiakin pidemmin; äänessä voi nytkin olla useita henkilöitä. 3 pisteen edestä podcastin tuottaminen voi olla mahdotonta, mutta erityisen syvällinen ja oivaltava dialogi saattaa sellaiseksi yltää. Luetun tekstin taakse ei voi piiloutua vaan aitous nousee arvoonsa. Tätähän terotti myös Eski Saarinen konduktöörin ohjeissa.
ellauri029.html on line 198: kehityskeskustelujen yhteydessä. Esseepisteet poistetaan HOPSista. Hylätyt esseet korjataan tai kirjoitetaan uudelleen, hylätty essee korvataan esseepankissa uudella esseellä ja tästä lähetetään valmentajalle tieto sähköpostiin. Lopuksi voi palauttaa pisteet HOPSiin.
ellauri029.html on line 237:
ellauri029.html on line 356: Kuulostaa aika epikurolaiselta, ainakin sanan nykyisessä mielessä. On tutkittava, onko vanhassa Epikuroxessa ja Kahnemannissa enemmänkin yhteistä, vai onko tää vaan yleisjenkkiläistä eskimäistä positivismia.
ellauri029.html on line 364: Niinhän se ommutta, inttäisi mummi, onks toi kovinkaan epikurolaista. Minne on ryöminyt se kuuluisa lathe biosas, eliskä cela vitam, kel onni on se onnen kätkeköön? Toihan kuulostaa enempi eskimäiseltä kukoistuxelta. Kahnemann ei epäröinyt heittää jehovaa pöpelikköön eziessään hedoneta useamman naisen perseestä. Eskimäistä tämäkin. Mut eihän kukaan ole menestynyt ellei sillä ole (ainakin ollut) useampia panopuita. Sehän se on elämän tarkoitus, tai yxi kolmesta (muut 2 oli EAT! EAT! KILL! KILL!).
ellauri030.html on line 30: Markun kirja on omistettu Atticuxelle, josta Peabody (alla) kertoo tarkemmin. Tää herra Titus Pomponius oli Siseron nuoruudenystävä, maanpaossa Sullalta kreikkalaistunut roomalainen herrasmies, äveriäs epikurolainen sanan perinteisessä (ei siis alkuperäisessä) mielessä, mukavauudenhaluinen herkutteleva herra (muttei kohtuuttoman), kielitaitoinen ja varsinainen arbiter elegantiarum, jolle Siserokin lähetti puheensa korjattavixi, mutta pysytteli mieluummin taka-alalla, kaikkien julkkisten kaverina olematta mitenkään nimekäs. Siinä seuras oikeata Epikurosta.
ellauri030.html on line 55: Ciceron aikaan Kreikan parasta ennen -päivä oli ohize. Jälellä oli neljä koulua, Pro-Akatemia, ympyrää kävelevät, Stoa (ei siis se Itixen takana, jossa on mamuja), ja epikurolaiset. Viimemainitut ei ollenkaan kelvanneet, koska ne peukutti atomeja, mukavaa elämää ja jumalattomuutta. (Hyvä epikurolaiset! Olette voittaneet! huutaa pieni saxalainen judoka hämmästyneenä Asterixille ja Obelixille.)
ellauri030.html on line 262: Hampaikas Manius Curius Dentatus paahtoi mieluummin turnipseja kuin otti lahjuxia samnilaisilta. Se oli siitä nautinnollista. Sehän olis ollut epikuurista, ellei esimerkin pointti olis, että se kieltäytyi siten isommasta nautinnosta, rahalahjuxesta, koska siitä oli niin kivaa uhrautua omien rahaporhojen edestä. (Se oli plebeiji.) Upotti hampaat turnipsiin ja kuuras miljardööriankkojen mania. Se oli sankari. Syntyi hampaat valmiina suussa.
ellauri030.html on line 274: Haec enim ipsa sunt honorabilia quae videntur levia atque communia, salutari, adpeti, decedi, adsurgi, deduci, reduci, consuli; quae et apud nos et in aliis civitatibus, ut quaeque optime morata est, ita diligentissime observantur. Lysandrum Lacedaemonium, cuius modo feci mentionem, dicere aiunt solitum Lacedaemonem esse honestissimum domicilium senectutis: nusquam enim tantum tribuitur aetati, nusquam est senectus honoratior. Quin etiam memoriae proditum est, cum Athenis ludis quidam in theatrum grandis natu venisset, magno consessu locum nusquam ei datum a suis civibus; cum autem ad Lacedaemonios accessisset, qui legati cum essent, certo in loco consederant, consurrexisse omnes illi dicuntur et senem sessum recepisse.
ellauri030.html on line 304: Vanhemmiten se oikas alapurennan mut alko laulaa väärin kuorossa ja soolona. Hurriström on varmaan kuuro. Inkeri oli sitten vulgääri ihminen, ei toista vertaista. Tai olihan se Pirjo Kananen, akribisti toinen pölkkypää, ruozin kääntämisen lehtori ja professori sittemmin, uskomaton hienostelija. Ja se mun kepin kanssa kulkeva örkki assistentti kolmantena, tylsimys ja pikkumainen ihminen. Tähän muisteluxeen sopis kuvituxex se Klibanin piirros epäadekvaateista ihmisistä. Mä olen yxi niistä tietysti. Ehkä toi Ineptitude.
ellauri030.html on line 549: Vuonna 1831 Berliinissä puhkesi koleraepidemia ja sekä Hegel että Fichte pakenivat kaupungista. Hegel tuli takaisin liian aikaisin, sai tartunnan ja kuoli muutama päivä myöhemmin. Schopenhauer sen sijaan muutti etelään ja asettui loppuiäkseen Frankfurtiin vuonna 1833. Siellä hän eli yksin ainoana seuranaan lemmikkinsä villakoira Atma tai vaihtovuoroisesti Butz. Atma oli nimetty hindujen maailmansielun Atmanin mukaan. Schopenhauer testamenttasi koiralleen 300 guldenia. (Saksalaisten mukaan Atmoja oli useampia ennen Butzia. Se ei käy ilmi montax oli Butzeja. Nelijalkaisia pesänjakajia.)
ellauri030.html on line 579: Kristinalla oli pienenä leikkinorsu nimeltä Sope. Olikohan se nimetty Artun perästä? Mä luulen et Sope oli/on niin suosittu taidepiireissä kun se on tunteisiin vetoova, hurjan izekeskeinen ja izekäs masis. Se on tollanen angstaava taiteilija, amatööri sielutieteilijä, surullinen narsisti. Niinkuin niin monet meistä on.
ellauri030.html on line 847: Ei ole kysymys siitä onx tilanne vakava, vaan onko se toivoton. Jos maailmaa ei voi muuttaa, alennetaan arvoja. Omasta kuolemastakin voi repiä huumoria. Thomas More sanoi pyövelille mestauslavalla: autatko mut ylös, alas pääsen izekin. Oscar Wilde sanoi kuolinvuoteella: tuo tapetti on hirveä, jommankumman meistä on mentävä.
ellauri031.html on line 129: Lumpenissa luin Nick Ostlerilta saamaani T.C. Whiten kirjaa Once and Future King, etenkin sitä episodia, missä nuori Artturi exyilee murkkupesässä. Se tuntui siellä aavemaisen tutulta.
ellauri031.html on line 132: Yxi säälittävä pätkä on säilynyt nimeltä Dragsvik språk - artikel, josta on tämän albumin motto. Se on kai mun oma ruozinnos T.C. Whiten kirjan murkkuepisodista. Loppu löytyy osin puhtaaxikirjotettuna alempana. Mä huomaan että mulla oli jo sillon eli 40v sitten sama tyyli lainata ja samalla väännellä toisten textiä. Vähän kun ajoneuvon käyttöönottoa ja hylkäämistä ojaan lyttyyn ajeltuna, ryynit penkillä ja tankki tyhjänä.
ellauri031.html on line 157: Jag har bevittnat ett par episoder som tyder på detta. En nybakad undersergeant - en snäll pojke som studerade att bli präst - uppmanade avdelningen att hålla takten. Till sin otur sade han 'nå hej' istället för den gängse 'nåja'. Reaktionen var inte den väntade: häpet och lite generat skratt, otaliga upprepningar av ordern i olika stilar och röstlägen, liksom för att smaka på det nya uttrycket - men ingen förbättring i takten. En annan gång skulle en jägare leda avdelningen in i kompaniet. Han sade mycket civilt och vänligt nog "följ mej" och satt iväg. Klart att resultatet bara var storskratt.
ellauri031.html on line 249: Tietyt piirteet fasismissa muistuttavat sosialistista opeista, mutta mitään pitemmälle menevää yhtäläisyyttä tuskini on. Fasistinen hallinto tunnustaa ja suojaa yxityistä omistusoikeutta ja tekee parhaansa rohkaistaxeen yxityisyritteliäisyyttä sikäli kuin se on kansakunnan eduxi. Fasismi tunnustaa myös luokkajaon välttämättömyyden, ja yhteiskunnan jaon johtajiin ja johdettaviin. Mussolini toivoi aina joskus yhdistävänsä näennäiset sovittamattomat vastakohdat, pääoman ja työn, isänmaan ja köyhälistön. (Täh? outo mutta paljastava vastakkainasettelu. Kaikkien maiden proletaarit, älkää yhdistykö keskenänne vaan omiin työnantajiinne. Vähän sellasta paikallista sopimista.) Jo lapsuudessa Mussolinilla oli ajatus luoda uusi luokkajako, ei prolet vs. porvaristo, vaan urkuharmoninen kokonaisuus, joka liittää yhteen yhteiskuntaryhmät ja niiden vastakkaiset edut. Ja näistä eduista ei pidetä uolta minkään luokkataistelun myötä, joka repii kansakuntaa, vaan luokkien yhteistyön kautta.
ellauri031.html on line 664: Mutta postilähetys on laupias, lähetetään siis 55K ristisidettä! Kaarlolla oli 300 kristityn osoite. Eipä paljon. Oikutteleva vw pienoisbussi tulee Saxasta miniän mukana. Nikodemuskristitty publikaani auttaa väärentämään paperit. Kaarlo ajeleeb sillä 400K km pitkin Israelin pölyisiä teitä. Moottorikin vaihdetaan kuin meidän mannepirssitä ja Wokun räyhämobiilista.
ellauri032.html on line 82:
ellauri032.html on line 94: Huomaatte heti että reformoidut on kireäperseisempiä ja arministit leväperäisempiä. Kalvinistit suosii armotonta menoa ja jyreää kohtalonuskoa, arministit tarjoo viime hetken armoa ja ystävällisempää kohtelua. Ne on siis niinko kristinuskon stoalaiset ja epikurolaiset.
ellauri033.html on line 120: d´autant plus inattendu en -tout cas qu´il prenait le contrepied de
ellauri033.html on line 504: Ootko messissä? Jos oot niin kiitos ja kädenpuristus. Jos et, niin on kaksi vaihtoehtoa: 1) olet kyyninen viziniekka. Pelailet pelejä ja haet voittoa. Harjoitat minäkulttia, sosiaalidarwinismia. Oot fin de siècle olemassaolon taistelija, joka laskee voiton pennosina. Jopa niin nihilisti, et ajattelet mun, köyhän akateemikon, olevan samoja miehiä. No en varmaana ole, en ole viziniekka vähän vähää, en ymmärrä yxinkertaisintakaan viziä. Tänne kuuluu sosialistitkin, ne on naurettavia. Nää siis on tämmösiä tieteellisiä epikuurolaisia. (Tulihan se sieltä!) Toinen tyyppi 2) on raffinoitu ja ymmärtää finessejä, delikaatti mutta jo ikävystynyt vähän kaikkeen, Jan Blomstedt-kaliiperin haukotuttava haukottelija. Ymmärtää muitakin arvoja kuin pennoset, mutta arvorelativistina luulee, että kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Eikä ole, piru vie! Mun arvoissa on vaan hyviä puolia, muilla vaan huonoja! Ei käy ettei usko mihinkään, pitää uskoa johonkin, ja se joku on isiltä peritty katolinen usko! Jossette usko niin isi kyllä suuttuu, tekee teidät perinnöttömäx! Ootte toisenlaisia egoisteja, subtiileja, vaihdatte vaihtoehtoisia totuuxia kuin purkkakuvia. Tämmönen intellektualismi on kuivaa ja kylmää kuin mannerilmasto. Tulkaa mukaan katoliseen menoon, siellä on kuumia ja märkiä kohtauxia! Tiedän, olen ollut mukana. Elekee siis olla 1) sensuelleja positivisteja eikä 2) intellektuelleja sofisteja. Olkaa 3) epäsensuelleja anti-intellektuelleja! Hedelmistään puu tunnetaan, sanoi hengellinen johtaja. Olkaa viikunoita, älkää kriikunoita! Appelsiineja, ei omppuja! (Mitä tää tarkoittaa, en tiedä izekään, mutta kuulosti hyvältä.)
ellauri033.html on line 1150: Hampuusipojista Ernu-sedän Jee-suxen elämä oli yhtä paha kuin Bauhausin pahat kukat. Bauhausin puutarhaosasto on surkea. (Läppä läppä tarkoitettiin tietysti Baudelairea.) Kalle-setä viekotteli syntiin vyön alapuolella, Ernu-setä teki samaa kravatin yläpuolella. 3. paha setä oli Henri Beyle, joka oli epikuuri, kosmopoliitti ja diletantti. Teki syntiä riippumahan kohdalla.
ellauri034.html on line 99: Viisi naista hoitaa asiat kymmenen kertaa paremmin kuin kolme latexinaamaista punkeroa SS-miestä, jotka vaan ajoi kaiken huonommaxi. Talousliperaalien setämiesten omistajaohjastama HS on siitä pahoillaan, ja tekee parhaansa mustataxeen vasemmistonaisten mainetta ja puffataxeen kokoomuxen omaa kääpiökokoista presidenttiä (nyze kelpaa taas, SS-miesten aikana se oli liika vasemmalla, kaik on suhteellista). Presidentti oli "hoitanut tehokkaasti poikkeustilanteen toteamisen", joka "vauhditti valmiuslakia". Helevetti mitä törkimyxiä, tahallisen pahansuopaa kusetusta. Koronaepidemiasta ne kasaa arvotonta julkkisviihdettä. Hajurako IS:ään on tyystin hävinnyt. Koko sontarievun sais vetää vessanpöntöstä.
ellauri035.html on line 107: Smoke tangles of her hair, and sleeping or waking
ellauri035.html on line 241: Sleepily aware as I told of the green
ellauri035.html on line 375: After much weeping. Piteous little love,
ellauri035.html on line 477: Before you wake and after you are sleeping
ellauri035.html on line 675: kukilla kirjailtujen jotka repii rikki pimeyden.
ellauri035.html on line 1028: Näitä jönsin inhokkeja yhdistää koleraepidemiaan kuolleen Friedrich Hegelin filosofia. Tollasia idealisteja ovat molemmat. Kehityxeen uskovat. Niin ja molemmat kuuluvat postmodernistiaaltoon, jonka on nyt hukuttanut mobiilin ja videon zunami. Kuka välittää enää mistä textit tulevat, kun textit on kaikki TLDR. Zizekin kohalta se on sitäpaizi sikahelppo sanoa, se kopsaa izeltä.
ellauri035.html on line 1041: Rabinow on anagrammi Moosexen Rainbow-kansasta johon hänen lisäxeen kuuluu myös Juudit Butler. Juudit irroitti Holoferneen karvaisemman pään teltassa kun se oli nukahtanut sen jälkeen kun sillä oli Juuditin ansiosta mahtavasti teltannut. Puolen jalan telttakepillä se oli sohaissut Juuditia kuin vanha Jöötti. Jönskin näkee sellaisesta pahaa unta.
ellauri035.html on line 1055: Kyyniset on koiramaisia, laumaeläimiä. Koirat, naudat ja apinat hakee turvaa laumaimmuniteetista. Ruåttissa menee epidemia ihan putkeen. Väkeä kaatuu kuin heinää, mut se on just oikeeta väkeä, kalliita vanhuxia ja köyhiä mamuja. Kuolinluvut on niillä moninkertaisia kantakirjaväestöön verrattuna. Ja mikä parasta: talouden pyörät pyörivät.
ellauri035.html on line 1248: Waking and sleeping, he sought her.
ellauri035.html on line 1250: And waking and sleeping he thought about her.
ellauri036.html on line 64: "Luonto pyrkii ennen kaikkea lisäämään elävien olentojen lukua. Joka paikassa, vuorten huipuilta merien syvyyksiin, kammoo elämä kuolemaa. Säilyttääkseen luomakuntansa elossa on Jumala säätänyt lain, että kaikkien luotujen suurin nautinto liittyy suvun säilyttämisviettiin. Palmu, lähettäessään ilmaan hedelmöittävän siemenensä vapisee rakkaudesta polttavassa tuulessa; kiimainen hirvisonni repii auki vatsan jokaiselta naaraalta, joka tekee sille vastarintaa; naaraskyyhkynen värjöttää kuin rakastunut mimoosa puolisonsa siipien alla; ja kun mies syleilee naista kaikkivaltiaan luonnon rinnoilla, tuntee hän sydämessään saman jumalaisen kipinän, joka on hänet luonut."
ellauri036.html on line 121: Nyt tulee joku ihan päätön episodi. Leski on ize säveltänyt jonkun kauniin aarian (siis sen ajan hitin), ja huijannut Mussea et se olis Stradellan (italialaisen barokkisäveltäjän). Vaan ei ollutkaan, ihan ize oli leski sen osannut säveltää! Jostain vitun syystä Musse SUUTTUU sille tästä! Mitä vittua? Mitä halvatun narsismia tää nyt on? Eikä siinä kaikki, leskellä on päiväkirja, jossa sillä on jotain salattavia kohtia, joissa se ilmeisesti puhuu Mussesta. Musse alkaa taas olla neuroottisen mustasukkainen, ihan paranoidi paska. Leski tuntee jonkun Dalensin, linnanherran jonka kanssa sillä on ollut vähän samanlaista jimbajambaa kuin Mussen kanssa aluxi. Vainko aluxi? Musse käy nyt tosi kuumana. "Mutta kaiken kaikkiaan", sanoin äkkiä itselleni, "hän antautui jotenkin nopeasti." Ettei vaan siinä ollut joku koira haudattuna? No ei, Dalens oli kyllä kosiskellut leskeä, mut ei siitä ollut tullut valmista. Musse rauhoittuu.
ellauri036.html on line 123: Mut kyl Mussessa on jotain pahasti pielessä, se on nähtävästi depis, tai bipolaarinen. Välillä innostuu ja välillä on ihan paskiainen. Siitä on kivaa kun Brigitte (se on lesken nimi, muistinko mainita) kärsii, koska sillä izellä on paha olla; se vähän lohduttaa. Hizi Musse on täysin paska, se on kuin joku Ingmar Bergman, se koittaa ohjastaa Brigitten joka liikettä, ettei se vaan vaikuttaisi liian kurtisaanilta, sillä siitä sille tulee paha olo, pahoja viboja. Brigitte parka, potkaisis nyt pois ton piipunrassin kiusaamasta izeään! "Näin vaihtuivat hyvät ja huonot päivät pitkän ajan kuluessa melkein säännöllisesti. Olin milloin kova ja ivallinen, milloin hellä ja herkkä, milloin kuiva ja ylpeä, milloin katuvainen ja alistuva." Tämmöinen tulee ihmisestä, jonka vanhemmat on ihan skizoja. Voin kertoa.
ellauri036.html on line 1119: Joskus särkivät huonekaluja ja repi tapetteja,
ellauri036.html on line 1578: Ja pitkät verinorot repi nakupellejä;
ellauri036.html on line 1580: repivät tilkuixi vertävuotavan esiripun taitoxet.
ellauri036.html on line 1966: Vaikka Panopuu myöntää kaiken tän, sotkeutuu se arvostelijan mielestä lakanoihin taas. Kirja sotkee yhteen monenlaista asiaa, tsygoanalyysia, lakia, kulttuurihöpötystä ja runouttakin. Martta paukuttaa eudaimonistista uusstooalaista etiikkaa. Vittu uutta eli vanhaa, samaa epiktetospaskaa se on kumminkin.
ellauri037.html on line 62: Tushkin, sanoi Pushkin Boldinon syksynä (Болдинская осень 1830) kolerakaranteenissa ja jo alkoi lyyti kirjoittaa. Suurta taidetta syntyy myös nyt, koronaepidemian aikana, neuvoo HS:n sunnuntaitoimittaja tiistaina. Se kaipaa uimahalliin, ei tunnu enää koosherilta vaipanvälissä. Aika suosii tee-se-izekirjailijoita, jotka vasta löytävät lahjansa laatikosta. Textilaatikot pursuavat, runot jopa naurattavat. Mun runot voi lukea kokonaan nettiversiona el Laurin verkkosivuilta. Paizi salaiset.
ellauri037.html on line 565: Arttu meni sit Gothan aikuislukioon sakseissa ja pani rahaa menemään aatelisten bileissä. Kirjoitti jonkun epigrammin yhestä opesta ja sai potkut koulusta. (Tästäkin Arttu valehteli myöhemmin. Totuus ei ollut sille mikään kauppatavara, se valehteli ihan ilmasex.)
ellauri038.html on line 337: ruozin käytännöllinen ja kiihkoton pääepidemiologi,
ellauri039.html on line 296: Effi Briest on Theodor Fontanen sankaritar. Riku luki Fontanea graduunsa, joka koski Gründerzeitin kuuluisinta naistenlehteä, Garten-Laubea. Siinä julkaisivat runoja ja juttuja monet tämän paasaelman julkkixet. Effi Briest-romsku ilmestyi följetongina Deutsche Rundschaussa kuutena episodina 1895-5 ja yxissä kansissa 1896. Runollis-asialinjaisen saxalaisen kirjallisuuden merkkiteos, jonka malliin Mann kirjoitti menestyneemmät Buddenbrookit; senniminen heppu esiintyy jo Effi Briestissä. Merikadulla oli faffalta peritty biedermeier-tuoli kirjoituspöydän edessä. Kirjoituspöytä on airbnbssä, tuoli Eurajoella.
ellauri039.html on line 613: Pikistä on epistä kun vanhuxet on karanteenissa.
ellauri039.html on line 614: Ruttokaverien mielestä on epistä kun lapset sairastuvat.
ellauri039.html on line 617: Jos tää ei ole epistä niin mikä on? Se siitä lomasta,
ellauri039.html on line 621: Onko epistä kun suomen koronakuolemat on hoivakodeissa?
ellauri039.html on line 622: Alkaa tuntua että sana epis kuluu ennen kaikkea
ellauri039.html on line 718: Ruton loppuvizeistä näyttää selvältä, että Kamu oikeastaan puhuu maailmansodasta, jota se vertaa ruttotautiin. Pandemia tai pandemonium, vähän eroa. Kamua lienee vähän kaikissa kirjan sankareissa, Tarroun kertomuxessa paljonkin, mutta eniten tietysti tohtorissa, joka kertojaxi lopuxi paljastuukin (spoileri). Tarroun isä, joka osas junien aikataulut ulkoa kuin Mussolini, ja jonka suusta kiemursi kostonhimoisia lauseita kuin käärmeitä, toi mieleen Poirot-episodin Sad Cypress ja sen alussa messuavan syyttäjän. Anglosaxiset oikedenkäynnit on primiitiivistä farssia, mölyapinan vihaista mölinää jota kuuntelee satunnaisesti poimittu pala laahusta huuli lerpalla. Guilty. Ja tää on sit olevinaan parasta mihin lännessä on kyetty.
ellauri040.html on line 151: On lapsellisen yxinkertaista harjoittaa normaalifilosofiaa, epistemologisen likapyykin hienopesua. Siihen tarvitaan vaan 2 aivosolua - normaalit professoriaivot siis. Ja tietyn tautologisen prosessin ulkoa opettelu. Pesuohjelma: ensin käsite muodolliseen tarkasteluun, minkä jälkeen se universalisoidaan ja absolutisoidaan. Pehmentimexi vähän totuuden korrespondenssiteoriaa, vielä viruslinkous, ja ollaan mukavasti puhtain hihoin älyn vankilassa laskemassa tiilenpäitä. Tyhjät päät kolkkaa vastakkain, koska kaikki on jo selvitetty aikapäiviä.
ellauri040.html on line 292: Tuurin lukeminen on kuin joisi vettä raanasta. Kuin kokoisi Suomi-konepistoolia.
ellauri040.html on line 584: Pan Tadeusz (full title: Master Thaddeus, or the Last Foray in Lithuania: A Nobility´s Tale of the Years 1811–1812, in Twelve Books of Verse) is an epic poem by the Polish poet, writer, translator and philosopher Adam Mickiewicz. The book, written in Polish alexandrines, was first published on 28 June 1834 in Paris. It is deemed [by whom? citation needed] the last great epic poem in European literature.
ellauri040.html on line 588: Sir Thaddeus (in Polish Pan Tadeusz, czyli ostatni zajazd na Litwie. Historia szlachecka z roku 1811 i 1812 we dwunastu księgach wierszem) is a long poem with an even longer name by Lithuanian romantic poet Adam Mickiewicz. It is regarded as a Polish national epic. It was first published in Paris in 1834. The poet was then in exile in France. Sir Thaddeus is a story of a conflict between two noble families, the Soplicas and the Horeszkos. The time is 1811 and 1812, shortly before Napoleon invaded Russia. When attacked by Russian soldiers, both families fought against the enemy. When not, they fought each other. The conflict between the families was ended with the marriage of Thaddeus Soplica and Sophia Horeszko.
ellauri041.html on line 315: Ei vielä. Vaan ootapas, kunhan tästä kulkutaudista vähän toivutaan, niin kohta tulee veizet esiin ja alkaa viuhua, ja pyssyt paukkua kaikkialla maailmassa, entistä suuremmalla syyllä ja innolla. Holokausti oli saxan historian konepeltiä rumentava pieni pulunpaska, ja koleraepidemia maailman mittakaavassa vain pieni lepakonkökkäre.
ellauri041.html on line 1872: Tanskalainen spede Piet Hein kexi miniepigrammeja, joille se antoi nimen gruk. Niitä kuiskittiin vahingoniloisina nazimiehityxen aikana ja maalattiin sen päätyttyä mietelauseina astiastoihin. 1 kuuluisimpia sanoo että se joka erottaa leikin ja tosixen ei ymmärrä kumpaakaan. Eli tää leikki leikkinä sanonta on perseestä.Siitä olen speden kaa yhtä mieltä. Muuten Pietu vaikuttaa tosi lällyltä, siinä on jotain Kierkegaardia. Mikä pahinta se peukuttaa optimismia. Kierkegaardillakin oli joku sepustus tosixen ja pelleilyn suhteesta, pontena virressä tais olla se sanonta että totta toinen puoli. Kierkegaardista mä en pidä, ja Piet Hein on aika suspekti, vaikka onkin runoilijakolleega. Plussia ja miinuseja. Miinusit on tylsää stoalaista seppoilua.
ellauri042.html on line 73: He epitomized the concept of Ravintoverkossa sen voittajaa
ellauri042.html on line 152: keeping the human population in check. näin ihmissuvun kasvua.
ellauri042.html on line 177: > Kun pandemia alkoi, olin itse valmis uskomaan, että tämä episodi saa aikaan jotakin hyvää myös; havahtuminen, pysähtyminen jne. Uskoni siihen skenaarioon on hiipunut. Ikävä kyllä.
ellauri042.html on line 236: 28.2. Trump: koronavirus on demokraattien huijaus ja maahanmuuttajien syytä! Koronaepidemia on presidentti Trumpin mukaan seurausta rajat auki -politiikalle. Presidentti Donald Trump pitää demokraatteja syypäänä koronaviruksen leviämiseen Yhdysvalloissa. Trumpin mukaan koronavirus on seurausta demokraattien avoimesta maahanmuuttopolitiikasta.
ellauri042.html on line 570: Vuonna 1965 Sacks nimitettiin Albert Einstein College of Medicinen kliinisen neurologian professoriksi. Tutkiessaan migreeniä hän tapasi New Yorkin Bronxissa olevassa Beth Abraham -sairaalassa potilaita, jotka olivat eläneet jo noin 40 vuotta täysin jähmettyneessä tilassa. He olivat selvinneet hengissä vuosina 1916–27 riehuneesta maailmanlaajuisesta unitautiepidemiasta (kyseessä oli ns. eurooppalainen unitauti eli encephalitis lethargica). Saatuaan migreenitutkimuksen valmiiksi Sacks omistautui tämän potilasryhmän tutkimiseen. Nekin oli varmaan varakkaita juutalaisia.
ellauri042.html on line 602: Maupassant tried to take his own life by cutting his throat; failing even that, he was committed to the private asylum of Esprit Blanche at Passy, in Paris, where he died on 6 July 1893 from syphilis. Maupassant penned his own epitaph: "I have coveted everything and taken pleasure in nothing."
ellauri042.html on line 626: Hullua et jotkut ääliöt luulee, et liskoaivojen yläpuolella ollaan kuolemattomia ja vapaita. Vaik ainoa ero on et siitä lähtien auttaa motivoinnissa porkkanan ja kepin lisäxi niistä lässytys. Toi kuolemattomuusmeemi on just osa sitä lässytystä.
ellauri042.html on line 697: Dostoevsky´s literary work has strong autobiographical elements. We know from him that he suffered from hallucinations already in early childhood. He presented idiotic characters with confused views about freedom of choice, religion, socialism, atheism, good and evil. Many of his characters suffered – like the author himself – from epilepsy. Other famous people also suffered from epilepsy (Alexander the Great, Caesar, Gustave Flaubert, and Lord Byron). Flaubert had religiously tinted visions. The first 2 guys thought they were gods.
ellauri042.html on line 701: In 1833, the family moved to Tula where the father bought a manor. Shortly after the death of his mother in 1837, Fyodor (16 yrs) was sent to St. Petersburg where he entered the Army Engineering College. 2 years later, in 1839, Dostoevsky´s more and more tyrannical father died, probably of apoplexy, but there were strong rumours that he was murdered by his own serfs in a quarrel. (Unless it was Fedja who dunit.) Against the background of this legend, Sigmund Freud later interpreted the patricide in the novel “The brothers Karamazov” as showing Fedja hated his father´s guts. True, but the main thing was the epilepsy, wait and see.
ellauri042.html on line 705: In Katorga, Dostoevsky spent four years in hard labour and wearing fetters, hating immigrants. During that time, Dostoevsky´s health dramatically deteriorated and he suffered from his first generalized epileptic attacks.
ellauri042.html on line 706: The doctor wrote: “1850, he had his first epileptic attack with crying, amnesia, cloniform movements, foam around his mouth, and dyspnoea with weak and rapid pulsation of the heart. This first attack lasted for 15 min. The attack was followed by common exhaustion and reachievment of consciousness. 1853, he had another attack, and meanwhile, the attacks return at every end of the month”. During his Siberian years, Dostoevsky became a devout follower of the Russian Orthodox Church and a persuaded monarchist.
ellauri042.html on line 710: Furthermore, his first wife, who was something of an impulse purchase, suffered from tuberculosis, so he had an impassionate affair with a young woman called Apollinaria Suslova on the side. It ended tragically due to his obsession with gambling. Beside of these blows he suffered from frequent epileptic seizures. At the bedside of his sick wife he wrote “Notes from Underground” (1864), a psychological study of an outsider. The work starts with a confession by the writer: “I am a sick man … I am a wicked man …” Fair enough.
ellauri042.html on line 715: On the 15th of February, 1867, Dostoevsky married Anna Grigoryevna Snitkina, his stenographer who seemed to have understood her husband´s manias and rages. Ten days later, Dostoevsky had an epileptic attack which was described in Anna Grigoryevna´s memories. Shouting, grinding teeth, kicking on the floor, saliva on the chin, the works.
ellauri042.html on line 719: Dostoevsky´s favorite word was “vdrug” (“suddenly”). A lot of events in Dostoevsky´s novels begin suddenly, without preparations and explanation – like seizures. (But he did at times have a manic aura just before.) Dostoevsky also used frequent repetitions of the same word with different intonations. It made an impression of convulsions and shocked the literary critics. He wrote in a meticulous manner, using every empty space of a sheet (see Fig. 2). His style showed a tendency toward extensive and in some cases compulsive writing, and the writings were often concerned with moral, ethical, or religious issues. This may reflect a syndrome of interictal behavior changes that was described in temporal lobe epilepsy by Waxman and Geschwind.
ellauri042.html on line 726: Interictal (kohtausten välinen) behaviour abnormalities in temporal lobe epilepsy have been discussed by many authors. There is clear evidence of a temporal lobe epilepsy personality syndrome including a deepening of emotionality with a serious, highly ethical, and spiritual demeanour and an interictal dysphoric disorder.
ellauri042.html on line 728: Bear and Fedio described typical interictal findings in patients with temporal lobe epilepsy including hyperreligiosity, euphoria, depression, hypergraphy, hypo- or hypermoralism, interest in philosophical questions, altered sexual behaviour, paranoia, consciousness of guilt, and emotional alteration.
ellauri042.html on line 732: In conclusion, the exact classification of Dostoevsky´s idiocy is pretty clear. Many signs indicate that this famous writer suffered from mesial temporal lobe epilepsy.
ellauri043.html on line 129: Pyhä Antonios on muun muassa Johanniittain ritarikunnan, amputoitujen, erakkojen, eläinten, epileptikkojen, teurastajien, kotieläinten, munkkien, ihotautien, ihottumien, taudeista vapautumisen, hautausmaiden, haudankaivajien, korientekijöiden, harjojentekijöiden ja paikkojen Burgio, Sisilia, Italia; Castrofilippo, Agrigento, Italia; Chiaravalle, Ancona, Italia; Fivizzano, Italia; Fontainemore, Italia; Mamoiada, Italia; Sant’Angelo Lodigiano, Italia; Mook, Alankomaat ja San Antonio, Ibiza, Espanja suojeluspyhimys. On siinä duunia. Ehkä ei sittenkään kanzi ruveta pyhimyxexi. Yhtä rauhallista on kuin julkkuerakkona.
ellauri043.html on line 168: Yöllä mua repi kynnet, puri nokat, läpsi siivet pehmyet; ja hirmu demonit hirnui mun korvissa ja kaatoivat mut maahan. Kunnes kerran yhden karavaanin porukat jotka meni ohi siitä Alexandriaan tuli apuun, ja otti messiin mut.
ellauri043.html on line 478:
Ne kertautuvat, ympäröivät sen, piirittävät sitä. Sen valtaa sanomaton kauhu; eikä se tunne enää muuta kuin polttavaa kouristusta mahaportissa. Päässä vallizevasta metelistä huolimatta se tajuaa valtavan hiljaisuuden joka erottaa sen maailmasta. (Flaubertilla oli epilepsia.) Se yrittää puhua; mahdotonta! On kuin sen olemuxen puhelinvaihde olisi sulanut. Vastustamatta enempää Anttoni kaatuu matolle.
Airaxinen näkee kaikki vanhat vihollisensa peräjälkeen. Se näkee jo unohtuneita; ennen kuin se nirhaa ne, se vittuilee. Se puhkoo mahoja, katkoo kauloja, kolhii päitä, kiskoo ukkeleita parrasta, nitistää lapsia, lyö vammasia. Nyt kostetaankin kunnolla, lukutaidottomat repii kirjoja, toiset särkee ja kaataa patsaita, tauluja, huonekaluja, kirstuja, tuhansia hienouxia joista ne tajuaa yhtä paljon kuin lehmä veräjästä ja jotka sen vuoxi kyrpii niitä. Välillä pysähdytään vetämään henkeä ja sit taas jatketaan.
ellauri043.html on line 762: Au! Auts! Jokainen lyönti rikkoo nahkaa, repii jäseniä. Tää taitaa kyllä vähän kirpasta!, ize asiassa ihan saakuristi!
Äkkiä mä kuulin kiljuntaa. Huudettiin: se on noita! se on piru ize! Ja väkijoukko pysähtyi meidän talon eteen, Asklepioxen temppeliä vastapäätä. Mä kiskoin izeni käsillä ikkunaristikolle.
ellauri043.html on line 1943: Ne hullut jotka huutaa mua vastaan on selittävinään mieletöntä; niiden pään menoxi mä on sepittänyt niin hassuja pikku värssyjä, et ne osatan ulkoa myllyissä, juottoloissa ja porttikonkeissa.
ellauri043.html on line 2271: repii izelleen leipää jota se on purrut.
Mitäs sanoisitte, mitäs sanoisit, jos sua käristettäis rautapellillä, jos hevoset repis sut neljäxi, jos sun ruumis kastettaisiin hunajaan ja sen söisi kärpäset! Sulle ei tule sen kummempaa kuolemaa kuin mezästäjälle joka joutuu yllätetyxi mezässä.
Piirtää maahan kepillä.
Silloin jumallille tulee pyörrytystä. Ne horjuvat, kaatuvat kouristellen, ja oxentavat elämänsä. Niiden kruunut paukahtaa, niiden viirit lentää tiehensä. Ne repivät attribuuttinsa, sukuelimensä, heittävät olan yli kupit joista ne joi kuolemattomuutta, kuristavat izensä käärmeillään, häviävät savuna; — ja kun kaikki on hävinnyt…
Sitten se päästää ilmoille niin kimakan huudon, hautajaismaisen ja repivän, että Anttu vastaa toisella huudolla, avaten käsivartensa tukeaxeen sitä.
Crepitus
Ja Crepitus
Järkiavioliitto on Sörenille tätä: On silti vittu aika epistä. Missä teodikea?
Kyl nää stepit on ihan suoraan otettu kirkon käsikirjasta. Sit päälle tulee nää:
{14:3} Qui loquitur veritatem in corde suo, qui non egit dolum in lingua sua: Nec fecit proximo suo malum, et opprobrium non accepit adversus proximos suos. {14:5} qui pecuniam suam non dedit ad usuram, et munera super innocentem non accepit: Qui facit hæc, non movebitur in æternum. Alarm clock. Possibly the worst opening of all: “I groaned as the alarm went off. Oh no, I’m late, I thought to myself. I got up, and put on my blue denims, and my cute pink top...” Never miss an opportunity for random misogyny! Anyway, look at the beginnings of world lit classics. You would have ended up mutilating most of them, turning them to more episodes of Paw Patrol.
ellauri043.html on line 4396: Ensalkuun kun sä aloit napisemaan, sä nirhasit vanhimman luomista, salattujen eläinten Sepon, ihmissonnin. (Seppo sä olet oikea sonni!) Sit sä viettelit ekan ihmisparin, Nettorin ja Nepikkalanneen. (Nettori Nettori Nepikkalan nee, kyylällä tyttöjä hurmailee.) Sä levitit hämyä sydämmiin, sä tungit taivaaseen pataljoonia.
ellauri043.html on line 4463: Ja kaukaa ääniä pääsee, murisee, ärisee, mylvii ja toitottaa. Yön tunkeus lisääntyy hengityistä. Putoo kuumia sadepisaroita.
ellauri043.html on line 4653: Ne päästää kirkaisuja, ja repii naamaansa kynsillä, sitten hiljenevät; — ja yhä kuuluu koiran ulina.
ellauri043.html on line 4831:
ellauri043.html on line 4935: Lihavana, parrattomana, ja pamperseja (tai viinirypälelehviä) ozalla, se kulkee ohi pitäen kraateria (tai juomamukia) josta läikkyy viiniä. Silenus sen vierellä toikkaroi aasilla. Pystykorvainen Pan puhaltaa huumepiikkiin (tai pan-huiluun); mimalloneidit takoo tampuurimajureja, mainadit viskoo kukkia, bakkantit heittää päätä taaxepäin, tukat hajalla.
ellauri043.html on line 5122: Sillä aikaa Kairoxet ojentavat kyntensä pitääxeen kiinni sieluista; furiat repivät epätoivoissaan käärmeensä tukasta; ja Kerberos, jonka sä panit kytkyeeseen, rähisee, louskuttaen kolmesta kurkustaan.
ellauri043.html on line 5207: Oli syytä estää mamujen tulo, jumalattomien, epikurolaisten ja kristittyjen! Korin salaisuus on paljastunut, pyhäkkö maallistunut, kaikki on mennyttä!
ellauri043.html on line 5212: Se laskee alas jyrkkää rinnettä, — epätoivoisena; huutaen, repien hiuxia,
ellauri043.html on line 5245: soihtuineen, mustine hengityssuojaimineen, heittävät päällensä kukkia, paljastavat falloxen, pussaavat sitä, — helistävät rumpuja, lyövät kilpikonnankuoria (?) kivittävät toisiaan kotilonkuorilla, murskaavat rusinoita, kuristavat pukin, ja repivät Bakkuxen silpuxi.
ellauri043.html on line 5540:
ellauri043.html on line 5554: Crepitus on väitetty pierujen, suolikaasujen ja muiden tuhnujen jumala antiikin Roomassa. Monet tärkeät ranskalaiset kirjalliset lähteet mainizevat sen, mutta ainoa antiikkinen lähde on yx kristillinen satiiri. Nimi Crepitus ei kuulosta roomalaiselta.
ellauri043.html on line 5570: alii ... crepitus ventris pro numinibus habendos esse docuerunt.
ellauri043.html on line 5588:
ellauri043.html on line 5916: Koko pelin ratkaisu on jesuiittojen, nazientalousnobelistien ja ruozalaisen pääepidemiologin utilitarismia: päämäärä pyhittää keinot.
ellauri043.html on line 5968: Nouse korkeemmalle taivaalle aina ja aina vaan; et koskaan tavoita huippua! Laskeudu maan alapuolelle miljardien ja miljardien vuosisatojen ajan, et koskaan tapaa pohjaa — koska sillä ei ole pohjaa, ei huipppua, ei ylä- eikä alapuolta, ei päätepistettä; ja ulottuvuus mahtuu jumalaan joka ei ole avaruuden osa, sen ja sen kokoinen, vaan koko valtavuus!
ellauri043.html on line 6749: Älä puhalla liian kovaa! Sadepisarat murhaavat meitin.
ellauri043.html on line 6819: Kukkien repimisessä, hedelmien lyttäyxessä, lähteiden likaamisessa, naisten raiskauxessa me ollaan ihan mestareita, kohta me täytetään festareita bitch, mä voin sulle kertoo lisää, märkänä ulos ja kuivana sisään. oon aika tykki jäbä, tää on kunnon kaurkauspäivä synttäri... — koska meillä on habaa, sydäntä ja palleja.
ellauri043.html on line 6969: Leopardi Phalmant repii mahansa kun se huutaa niin kovasti; Senad, kolmipäinen karhu, joka repelee pentunsa kielellään; Cepus-koira levittää kiville nisiensä sinisen maidon. Itikat alkaa inistä, konnat hyppiä, käärmeet sihistä. Salamat välähtelee. Sataa vettä, sataa lunta, sataa pieniä rakeita.
ellauri045.html on line 526: Ville Ropposen Suuren idän essee on villisti kieppuva nojatuolimatka ajassa ja tilassa halki entisen Neuvostoliiton. Liikkeessä Tallinnasta Almatyyn ja Siperiasta Kaukasiaan Ropponen ruotii kirjallisuutta ja aatehistoriaa, elokuvaa ja nykyhetken ideologioita. Kirjassa selviävät suomalaisten suhde itänaapuriin, Aral-järven kohtalo, se kuka on Kazakstanin isoin ihminen ja tuhannet muut asiat. Teosta lukemalla selviävät myös nyky-Venäjän aatekiemurat. Nonfiktio-teoksen kokeellinen rakenne heijastelee suuren ja mahtavan monihaaraisuutta. Ropponen sekoittaa teoksessa faktaa ja fiktiota, tunnustuksellisuutta ja houreita, kirjallisuusanalyysia, matkakertomusta ja haastattelua. Reportaasi yhtyy runouteen ja dialogi faktapohjaiseen epiikkaan. Ropposen nonfiktioteoksen jälkeen suomalainen esseistiikka ei enää ole ennallaan.
ellauri045.html on line 707: Kauniimpi suomennos on Pentti Saarizan. Se oli Kristina-tädin miesystävä joskus 70-luvulla. Lisänimellä Riza. Sillä on aiheesta tekijäntietoa. Viimeisessä kokoelmassaan 80 vuotta täyttävä kirjailija puhuu jälleen paljon viinasta ja alkoholismista. Runokertoja kertoo ronskisti juoneensa pimeitä iltapäiviään matkojen päähän. Jo esikoiskokoelmassaan Pakenevat merkit (1965) Saaritsa sepitti viinapsalmeja, jotka saavat uutuuskokoelmassa jatkoa. Alkoholi tuottaa suuruudenhulluja kuvitelmia ja harhanäkyjä, kuten esimerkiksi runossa krysanteemista.
ellauri046.html on line 65: Sufficientemente colta nella letteratura, nell'arte e nella musica, Gaspara fu portata dalla forte carica della sua personalità a vivere in modo libero diverse esperienze amorose, che segnano profondamente la sua vita e la sua produzione poetica. I romantici videro in lei una novella Saffo, anche per la sua breve esistenza, vissuta in maniera intensamente passionale. La vicenda della poetessa va però ridimensionata e collocata nel quadro della vita mondana del tempo, dove le relazioni sociali, comprese quelle amorose, rispondono spesso a un cerimoniale e ad una serie di convenzioni precise. Fra queste è da segnalare l'amore per il conte Collaltino di Collalto, uomo di guerra e di lettere, che durò circa tre anni (1548-1551): tuttavia a causa di lunghi periodi di lontananza Collaltino non ricambiò il sentimento intenso che Gaspara provò per lui, e la relazione si concluse con l'abbandono della poetessa, che attraversò anche una profonda crisi spirituale e religiosa. Leimasimella oli taipumusta depixiin. Kun tuli vastoinkäymisiä (veli kuoli, kreivi jätti), se meni aina rapakuntoon ja meinas mennä nunnaxi. Onnexi ei mennyt.
ellauri046.html on line 620: Entten tenttenissä ei ole mitään juonta, Svärre on vaan lyönyt yhteen 2 paasauskokoelmaa, josta ensimmäinen on Reginaa koskevaa ulinaa, toinen paluuta isän kepin alle. Tää jälkiosa Enten tenttenissä on ikävystyttävä. Homopetteri on tehnyt päätöxen seurata johtajaa, kun heteroinnista ei tullut mitään. Johtaja asessori Wilhelm on sen iskä selvästi. Väkinäistä saarnausta teräsminän valvonnassa. Surkeaa argumentaatiota, aakkossoppaa. Vertaa Timon Airaxinen.
ellauri046.html on line 682: En forstandig lille Syepige gjør derfor ogsaa den kløgtige Bemærkning i et nyere Drama med Hensyn til de fornemme Herrers Kjærlighed: os elske de, men ægte os ikke; de fornemme Damer elske de ikke, men gifte sig med dem.
Herrat tykkää blondeista mutta nai tummaverisiä. Perinteistä porvarillista säätysetäilyä sedän näkövinkkelistä. Bellowin Henderson the Rain King näkökulmaa.
ellauri046.html on line 841: Vanhan liiton Ukki Taavetti oli törkymöykky, muilutti heettiläisen Uriah Heepin namupalan Bazeban izelleen tapattamalla Uurian kepulisti taistelussa. Professori Naatan vähän moitiskeli sitä tästä, ja pienexi näpäytyxexi Bezeban eka skidi Taavetille kuoli. Taavetti meni jääkaapille lohtusyömään. No sillä oli Taavi maxanut Jehovalle velkansa ja seuraava poika Salomo meni ihan nappiin.
ellauri047.html on line 76: Samoihin aikoihin hän alkoi saada mainetta kirjailijana. Vuonna 1774 ilmestyi kirjeromaani Nuoren Wertherin kärsimykset, josta tuli nopeasti suurmenestys joka puolella Eurooppaa. Romaanin päähenkilö Werther ajautuu onnettoman rakkauden vuoksi itsemurhaan, ja tämä tarina teki lukijoihin niin vahvan vaikutuksen, että nuorison keskuuteen levisi suoranainen itsemurhaepidemia. Tätä Goethen romaania on pidetty hyvin leimallisena teoksena saksankielisen kirjallisuudenhistorian vuosina 1767–1785 vallinneelle Sturm und Drang -kaudelle. Eli Goethe apinoi siinä Klopstockia. Riku lainas meille kirjaa, jossa oli Klopstockin vaimon kirjeitä. Tuntui silloin tylsältä. Nyt voiskin jo kiinnostaa.
ellauri047.html on line 129: Koskenniemi kuzuttiin Turkuun proffaxi 1921 maisterina ilman pätevöitymisvaatimusta. Se lähti viivana. Talonpoikaissukua. Sen isä oli äitiä 28v vanhempi ja ehti tuskin moikata poikaansa. Perheenisän kuoleman jälkeen poika vietti varhaislapsuutensa peräti seitsemän naisen ympäröimänä. Samaan talouteen kuului näet äidin ja kahden sisaren ohella myös äidin kolme sisarta, ja lisäksi äidinäidillä tiedetään olleen perhepiirin kuvioissa tärkeä rooli. Kasvavalla pojalla oli kuitenkin mahdollisuus vetäytyä omaan uneksivaan yksinäisyyteensä, joka vähitellen kehitti hänestä runoilijan. Naiset hääräsi ja Veka runoili. Koskenniemi oli nuoruudestaan lähtien lukenut innostuneena Sören Kierkegaardia ja Friedrich Nietzscheä. Sieltä ne naziajatuxetkin sitten tulivat. Mut nyt hampaat Jööttiin, Veka!
ellauri047.html on line 195: Lessing oli frizu- ja brittifäni ja Gottschedin ja muiden ransulinjan koirien vastustaja. Viziniekka. Jotenkin surullisen hahmon porvarin kuvan siitä saa. Se oli epigrammirunoilija, voltairemainen vinoilija. Teki pilkkaa Klopstockista, jota kaikki kiittävät, mutta kukaan ei jaxa lukea.
ellauri047.html on line 562: se repii lähdeveljet
ellauri047.html on line 799: Ossianin laulut (The Works of Ossian) ovat kokoelma skotlantilaisen runoilijan James Macphersonin kirjoittamia, vuosina 1760–1765 englanniksi julkaistuja sankarirunoja. Macpherson väitti runojen olleen käännös hänen Skotlannin Ylämailta kokoamastaan, suullisena kansanperinteenä säilyneestä ikivanhasta gaelinkielisestä runoudesta, jonka alkuperäinen sepittäjä olisi ollut varhaiskeskiajalla elänyt Ossian-niminen bardi. Runot ruokkivat skottien kansallisuusaatetta ja saivat suuren suosion ympäri Eurooppaa siitä huolimatta, että niiden autenttisuudesta esitettiin alusta alkaen epäilyksiä. Ossianin laulut vaikuttivat merkittävästi varsinkin romantiikan kirjallisuuteen ja runouteen. Nykyisin niitä pidetään paljolti Macphersonin itsensä sepittäminä, vaikka hän lainasi niihin aiheita myös oikeasta kansanrunoudesta.
ellauri047.html on line 922: Rauha kirjoitti siellä runoja, esseitä ja tutkielmia kaikessa rauhassa yxinomaan omaxi ratoxeen. Parhaisiin tuloxiin se pääsi historiallisissa töissä kuten "Oman aikani historia", ja vittuilevissa epigrammeissa Voltairen, Dideroon ja Lessingin oppipoikana. Izensä suhteen se oli lahjomattoman rehellinen eli haukkui izeään melkein yhtä kipeästi kuin muita. Täst mie piän! Mun mieleiseni mies. "Olen harrastelija kaikessa", se kerran huokasi. Huokasikohan Goethe, tai Puovo Huovikko. Puovon poika Heikki on nyt 2020 tosi pullea. Coronan riskiryhmäläisiä, kuten karjatilallinen miehekkäämpi astmaattinen vaimonsa.
ellauri048.html on line 474: In the long run we are all dead. Kuolleisuus 100%. Suomenruozalainen epidemiologian tutkijaopiskelija, driven entreprenör, nokkii Ruozin Mengelen koronastrategiaa. På lång sikt går ekonomin att återbygga, men ett förlorat liv går inte att ersätta. Hurså? 2 sukupolven kuluttua kukaan ei tapettuja enää muistakaan. Tekee enintään holokaustileffoja, jotka kertoo elävistä. Holokaustista tulee taide-elämys, hyvin tehty tai tönkösti. Ammutut jutkut makaa kuopassa päät ja jalat vastakkain kerroxissa kuin sardiinit tönkkösuolattuina. Nykyään saa sardiinejakin vähäsuolaisia. Jos ylipäänsä saa enää sardiineja.
ellauri048.html on line 700: Saul painii nokikepin kaa
ellauri048.html on line 704: No Gene painii ison nokikepin kaa ja tietysti voittaa sen, ollen am. merijalkaväen sotilas, old mustache jonka rinta on kuin tynnöri. Siannäköinen siankasvattaja jolle paxuhuulinen neekerikuningas opettaa elämisen taitoa. Koko kirjassa ei ole naisia kuin kulissina. Eik muita ihmisiäkään kuin Sale, muut on pahvikuvia ja statisteja.
ellauri048.html on line 769: His hair is crisp, and black, and long, Nokikepillä on tukka käkkärä,
ellauri048.html on line 1484: And linger weeping on the marge, Ja viivyn spiidaten taivaanrannalla,
ellauri048.html on line 1885: Cramer was recycling an oft-cited tale of Polish lancers who supposedly charged German tanks at the outset of World War II — making it the very epitome of blinkered futility.
ellauri049.html on line 25: Viime yönä mietin, mitä on oodi, elegia ja epigrammi. Ylistys, valitus ja hautakirjoitus. 2 ensimmainittua on raamatussakin, ylistys- ja valitusvirsiä. Epigrammeja kyllä aika hinzusti. Nehän on oikeastaan vittuilua enimmäxeen. Jeesuxenkaan isossa kivessä ei lukenut mitään näppärää. No ristissä luki INRI, joka oli eräänlainen epigrammi roomalaisten taholta. Kirjoitin mitä kirjoitin. Pesen käteni. Vanhempainyhdistys repi pelihousunsa. Juutalaisten raamatussa ei pahemmin vittuilla eikä naureskella, eikä kristittyjenkään. Se ei ole harrasta. Raamattu on katolisille harrastuskirja, protestanteille izehoitoa. Izehoitokirjatkin on enimmäxeen vakavia. Tai vallatonta ja vakavaa. Lopuxi kuitenkin jotain vakavaa. Tilanne on vakava muttei toivoton, ne sanovat. Mä sanon just päinvastoin.
ellauri049.html on line 34: Lyriikka on Unski Kupiaisen (mts. 25) mukaan runouden päälajeista (muut: epiikka ja dramatiikka) subjektiivisin, ja se edustaa kirjallisuuden piirissä välittömintä itsetilitystä ja -tunnustusta. Missään muussa runouden lajissa ei itse ilmaisu ole niin tärkeää kuin lyriikassa. Lyyrinen runo lähentyy musiikkia. Se lähenee musiikkia kahdella tavalla: runon kokonaisuudessa keskeinen osuus on rytmillä, ja tähän liittyy kiinteästi sointuisuus.
ellauri049.html on line 36: Lyriikan lajit voidaan jaotella eri tavoin. Yksi tapa on erotella kansanrunous taiderunoudesta. Toinen jakoperusta voisi olla perinnäinen säkeistörakenne. Lyriikan lajeja luokitellaan seuraavasti: sonetti, elegia, epigrammi, hymni, dityrambi, oodi, balladi, romanssi, legenda ja faabeli (ks. hakusanoja).
ellauri049.html on line 171: Uunosta kasvoi hyvin kaksijakoinen lapsi. Hän oli eloisa pikkuvanha poika, joka osoitti johtajuuden piirteitä. Hän käytti poikkeuksellista älykkyyttään aseenaan kompensoidakseen ruumiillista heikkouttaan. Hän oli itsepintainen eikä alistunut herkästi. Juho Honkapää kuvaileekin sisarenpoikaansa: ” Hän oli jo lapsena erittäin hyväpäinen poika, muuten vähän itsepäinen.”18 Kuitenkin hän ailahteli synkkyyteen, itkuun ja mielipahaan hyvin voimakkain ilmaisuin ja sulkeutui omaan kuoreensa. Orpouden, erilaisuuden ja yksinäisyyden tunne ei irrottanut Kailaasta otettaan koko hänen lyhyen elämänsä aikana.
ellauri049.html on line 259: Eräs ajankohtaan nähden poikkeuksellinen aihepiiri Sarkian runoudessa olivat pohdinnat pahuudesta ja hyvyydestä, korostunut pasifismi ja ajatus kaikkien ihmisten välisestä veljeydestä. Tämä saattoi olla nuoren Sarkian kokeman sisällissodan seurausta kuin myös 1920-luvulla suoritetun asepalvelun vaikutusta. Varsinkin viimeisessä, toisen maailmansodan aikana syntyneessä runokokoelmassaan Sarkia käsittelee ihmisen kovaa kohtaloa ja osaa maailmassa. Njoo tosiaankin, ilmapiiri oli vähän toisenlainen 30-luvulla. Mut Sarkia tuleekin rotinkaisista.
ellauri049.html on line 293: Loppupeleissä Sarkiaa alko kiinnostaa apinan osa noin ylipäänsä. Irrotin jo teljet, peremmälle veljet! Otettasko erä jaakopinpainia? Valitettavasti tubi katkaisi veljeilyltä siivet, ryhmäytyminen jäi kesken Saarlolta kuin kananlento. Dommage. Hienostunut epikuurolainen, kauneudenpalvoja kuoli Sysmän eloisassa keskustassa. "Kuunsäde tarttui sun unesi leijaan." Noita unten leijoja on lentänyt meidänkin makkarissa, unessa ja hereillä, kuunsäteellä ja ilman.
ellauri049.html on line 311: Ei-toivottu raskaus on epidemia, se on sukupuolitauti joka levii yhdynnässä, ja siitä suojauduttiin ennen samanlaisilla tabuilla kuin muiltakin tarttuvilta taudeilta. Vaikkapa trikiineiltä sianlihan syöntikiellolla. Nyt kun on toimivammat tabut kuin sokerpala kahden polven välissä, alkaa toi meemitabu vähän hellittää. Sen saatto huomata katalonialaisesta komediasta Ti amo imbecil, jossa molemmat sukupuolet puhu panosta kuin ruisleivästä. Eikä vaan teoriassa, vaan ize teossa. Vaan miten käy dekadentin runouden, jos köyrintä ei olekaan enää kiellettyä, eivätkä rumat sanat sensuroituja? Tuleeko siitäkin vaan näkkäriä? Selittyykö kannibalismitabu prionitaudeista?
ellauri049.html on line 710: Tää Kalle kirjoitti epigrammin Huugolle sen kuoltua 1885. Herää pahvi! No ei, hyvin ylistävän kirjoitti. Enempi sellaisen oodin. Izekin oli jo 67v, mun ikäinen. Kokoelmassa Derniers poemes. Mulle tää kokoelma on varmaan sekä ensimmäinen että viimeinen. Kazelin sen runoja, tylsähköjä. In- ja expressionismia, väliin jotain sovinnaisia mylvähdyxiä, jotka pilaa keitoxen. Silläkin on runo Le Lac, jonka laitan tähän vertailun vuoxi. Tää kuulostaa madagascarilta baobabpuineen. Kauneutta rakastava Leconte parka oli vanhuxena ize tollainen hippopotame obèse aux palpitants naseaux. Le Lac-runon kalju baobab-puu aikalaisten lemuavan krokotiilijärven rannalla.
ellauri049.html on line 783: Kuten tästä on jo toistamiseen selvinnyt, Paul Valéryn kuuluisin runo koskee möljänrakentajien hautuumaata, jonne se on kuopattu. Alla se on suomennettuna, vaikka se on pitkä ja ruma kuin Helsingin paikallisjuna. No ei ruma, onhan siinä puolesa, kuten Sirkka täti ruukas sanoa. Jotain morbidia siinä ehkä on, että äijän kuuluisin runo on sen ize kirjoittama epigrammi izelleen.
ellauri049.html on line 1027: Ruozalaiset hyvinä kakkosina tappaa köyhäintaloihin vanhoja sairaita suomalaisia Volvo-tehtaan mamuja, tatuoivat käsiinsä kansanmurhaajien kuvia ja huovuttaa toteemixi kansanepidemiologia, leipoo terveille marsipaanimengelejä. Lauma niillä on jo, suoja puuttuu. MAGA-jumala ompi linnamme, vahva laumasuojamme. Kolm'on maapallolla pahoa, USA, britit ja ruohti. Quorassa kysytään: Lähen vetää Amerikasta, kumpi olis parempi, Saxa vaiko Suomi? Ruozia ei edes mainita.
ellauri049.html on line 1122: Frithjofin storsucceen jälkeen oli vuorossa depressionen och vägen till biskopsstolen i Uppsala. Där var han föremål till mycket hyllning. Sillä oli 8-10v välein nousukausia ja kiihtyneitä depixiä. Runon Mjältsjukan (1825) eli Pernatauti eli mustasappisuus suomentaa pukersi Aale Tynni loppusointuisasti nimellä Synkkämielisyys.
ellauri050.html on line 40: Vanhuus etenee schuubeissa. Koronaepidemia on ollut melko iso schuubi. Aika monet se on schiebannut luutarhaan ilman kuoppabileitä. Musta on tullut entistä erehdyttävämpi suurmuftin kopio. On myös joltisestikin Olavin näköä. Kirjapino yöpöydällä on yhtä korkea. Pienmuftin villamyssy on Helmin kutoma. Helmissä on myös paljon ton Elsan lookia. Jos Star Warsin Grand Moff Tarkinilla olis parta, sekin olis muftin näköinen. Vanhuxelle sopii parta, se peittää kallon näkyvistä. Moffilla ei ole, eikä kirjaa, se ei osaa lukea.
ellauri050.html on line 144: "Et ole hämähäkkimies elämäsi vepin keskessä, vaan pelkkä lanka siinä. Mistä langasta sä vedätkin, vedät izeäsi nenästä"
ellauri050.html on line 247: Lucent-weeping out of the dayspring.” itkuisen läpinäkyvästä lähteestä.
ellauri050.html on line 528: uns am Angesicht zehrt -, wem bliebe sie nicht, die ersehnte, kun repi pärstää -, kelle se ei kaivattu jäisi,
ellauri050.html on line 623: Se toinen puoli tuohtumuxesta tuli oikeistolaisilta jenkkipaskiaisilta, jotka repi pelihousunsa kun neekeritoimittaja sanoi suoraan, että jenkkien niinkuin niiden vanhojen vastustajien brittien hegemonia oli rakennettu orjavoimalla, että se niiden paljon puhuttu demokratia oli samanlaista kuin se oli Kreikassa, eli koski vain ns. vapaita ns. miehiä, koko muu valtava konkkaronkka sai nuolla näppejänsä kazomossa. Ja että tää sisällissota, jonka nimellinen päämäärä oli vapauttaa orjia, oikeasti oli teollisen pohjoisen ja maatalousvaltaisen etelän riita työvoimasta. Niistä 12.5 miljoonasta mutiaisesta, jotka oli 200 vuioden aikana laivattu Afrikasta, joista kuoli 15% laivamatkalla. Pohjoisessa ei ollut plantaaseja, eikä tehdastyövoimaa kannattanut enää panna kiinni kettingillä, paljon halvemmaxi tulee antaa niiden asua omalla kustannuxella murjuissa ja maxaa omat ruokansa ja pentunsa.
ellauri050.html on line 700:
ellauri050.html on line 933: Wird dem Regengewölk, Vaan sadepilvelle,
ellauri050.html on line 1077: nach himmlischen Thränen und Thaugeträufel Taivaisia kyyneliä ja kastepisaroita
ellauri050.html on line 1163: den Gott zerreissen im Menschen repiä jumala apinasta
ellauri050.html on line 1165: und zerreissend lachen — ja repiessään revetä repivästi nauramaan -
ellauri051.html on line 269: Moni korkeisiin asemiin edennyt yrittää taas vaieta nuoruutensa innostuksesta. Vaikkapa Björn Wahlroosin CV:ssä taistolaisvaihe olisi pikantti episodi.
ellauri051.html on line 623: or depressions or exaltations, tai depis taikka mania,
ellauri051.html on line 668: 109 Kanuck, Tuckahoe, Congressman, Cuff, I give them the same, I receive them the same. Kanukille, Virtsanialaiselle, kansanedustajalle ja nokikepille, niin mäkin saan saman minkä annan.
ellauri051.html on line 995: 408 I know I shall not pass like a child's carlacue cut with a burnt stick at night. 408 Tiedän, etten ohita kuin poltetulla kepillä leikattu lapsi yöllä.
ellauri051.html on line 1166: 574 My knowledge my live parts, it keeping tally with the meaning of all things, 574 Tietoni elävät osani, se on sopusoinnussa kaiken tarkoituksen kanssa,
ellauri051.html on line 1664: 1055 My own voice, orotund sweeping and final. 1055 Oma ääneni, huumorintajuinen lakaisu ja lopullinen.
ellauri052.html on line 72: Yhteistä näille kaikille setämiehille on vitunmoinen izekeskeisyys ja izekkyys. Tanskalaisen jehovantodistajaleffan hihhuli iskä oli kans tapaus pisteessä, se rakasti jehovaa enemmän kuin omia lapsiaan, koska jehova takas sille henk.koht. ikuisen elämän. Meemit löi taas geenit 6-0. Vaikka Hendersonin nimi on Gene! Se suuttuu naisilleen koska tytär sai 15-vuotiaana nokikepin vauvan ja sen 2. vaimolla on muitakin ystäviä kuin se, tappaa raivarissa siivoojan ja lähtee päätäpahkaa karkuun Aahrikkaan.
ellauri052.html on line 89: Harold Bloom is right to dismiss Bellow’s female characters of the later novels as “third-rate pipe dreams.” When a reader, holding Humboldt’s Gift in his hands, looks back at Augie March, the journey Saul Bellow has taken in his depiction of people is a very sad one. There is no way to compare the daring, principled Mimi Villars, Augie March’s one equal in oration, to the simple Ramona (Herzog), or to the comically shallow Renata (Humboldt’s Gift). Where is a woman equal to Augie’s Thea in these later books?
ellauri052.html on line 339: Böhme esitti aatteitaan ensiksi teoksessa Aurora oder die Morgenröte im Aufgang (1612). Sen johdosta häntä kiellettiin kirjoittamasta, mutta muutamien vuosien kuluttua hänen sisällinen kutsumuksensa kasvoi niin voimalliseksi, että hän ryhtyi siihen uudelleen, jonka jälkeen hän elämänsä viime vuosina sepitti useita, teoksia. Böhme sai uskonnollisten haaveilijani joukossa paljon innokkaita oppilaita, jotka käyttivät hänen teoksiaan hartauskirjoina. Suomeksikin käännettyinä niitä levisi 1700-luvulla Pohjanmaan mystikkojen kesken.
ellauri052.html on line 656: After learning about Krishnamurti's secret love affair with his best friend's wife, Bohm felt betrayed. Perhaps this plunged him into his third and final deep depression. Hospitalized, suffering from paranoia and thoughts of suicide, Bohm underwent fourteen episodes of shock therapy before he recovered sufficiently to leave the mental hospital. Earlier triple bypass surgery on his heart had been successful, but his death in 1991, at age 75, was from a massive heart attack. Krishnamurti had died six years earlier, at his home in Ojai, of pancreatic cancer. His body was cremated.
ellauri052.html on line 971: know whether she was sleeping with Bellow yet; “they were all placing bets.” She started an affair with Bellow’s friend Jack Ludwig (the prototype for Gersbach in Herzog) only after she learned of her husband’s many infidelities.
ellauri052.html on line 978: The most important person in Bellow’s life—Maury, his oldest brother. As Leader shows, Maury was both the driving force in Bellow’s Americanization and a major presence in his work. Parents and wives came and went, but Maury remained: Simon in Augie March, Shura in Herzog, Julius in Humboldt’s Gift. As peremptory and violent as their father but more competent, Maury epitomized the cult of power and material success that both fascinated and repelled Bellow. “I recognized in him the day-to-day genius of the U.S.A.,” Bellow said in an interview with Philip Roth. In the same conversation, Roth observed that Maury’s reckless, angry spirit was “the household deity of Augie March.” By the time Maury finished law school, he had already started collecting graft for a corrupt Illinois state representative, skimming off the top for himself and his mother. A charismatic ladies’ man with an illegitimate son, Maury was “very proud of his extraordinary group of connections, his cynicism, his insiderhood,” Bellow told Roth. Maury was disdainful of his brother’s nonremunerative choice of profession, which he considered luftmenschlich—frivolous, impractical.
ellauri053.html on line 116: Henri Bergson, in full Henri-Louis Bergson, (born Oct. 18, 1859, Paris, France—died Jan. 4, 1941, Paris), French philosopher, the first to elaborate what came to be called a process philosophy, which rejected static values in favour of values of motion, change, and evolution. Voila: Henri Bergson's bold and sweeping conception of a panpsychic world charged with élan vital.
ellauri053.html on line 147: Aarne Kinnunen on snobi kert se on nousukas. Snobit oli esteettejä. Se oli paha epiteetti Tenttenille. Oliko Entten snobi vaiko dandy? Vähän etuajassa oli snobixi. Dandyn piirteitä löytyy sensijaan kovasti. Entä Puovo Huovikko? Nousukashan sekin on, siis snobi. Huom humanismi kuuluu mukaan tähän kuvioon. Dekadenssi ja symbolismi ja modernismi. Kaikki vitun ärsyttäviä.
ellauri053.html on line 172: Realistinen tuherrus luonnossa raamatullisista aiheista, sitä suositteli Ruskinkin. Kukas se höpisi joskus paljon Ruskinista, Proustko? Ympyräsuu. Holman Hunt, Rossetti, Swinburne. Aika tuhertajia koko poppoo. Auringonkukka, lilja, pioni. Uskollisuus, puhtaus, kauneus. Repikää siitä tytöt. Esteetit oli prerafaeliittien dekandentti siipi. Tästäkös se Entten otti mallia? Ranskixista varmasti.
ellauri053.html on line 622: Puovo diggas syxyjä. Sillä oli varmaan taipumusta kevätdepixiin. Kuin myös. Silti kevät on ihmisen parasta aikaa.
ellauri053.html on line 787: Father set my mother to prepare an abridged version of the Ramayana , keeping to the original but leaving out all superfluous and irrelevant matter so that the main story could be read at a stretch. Father insisted that she should consult the original Sanskrit and not depend upon Bengali translations for preparing her text. This was difficult for Mother, but undaunted she read the Ramayana with the help of a Pandit, and only then did she start writing, but unfortunately the book was not finished before she died and the MS. of the portion she had written got lost. I remember with what avidity we used to read her MS.
ellauri054.html on line 146: Mit vit? Ettäkö Hermann Grimm ihaili Rafu Valde Emersonia?! Kaikkea vielä. Patbrlruuna ja klientti meinaa nykyään eri asioita kuin Roomassa. Yhtä vittumaisia. Kirjeet oli vähän kuin plokit nykyään, kaikille tarkotettuja. Sen ajan sometusta. Montaigne apinoi Senecaa mut oli muuten epikuurolainen kuten Horatius ja sen porsas.
ellauri054.html on line 373: Pekasta on vaikee löytää mitään netistä kun on samanniminen jääkiekkoilija myös. Niihän on päässyt käymään Jaakko Hintikallekin. No emmä ole mitään siltä lukenut ainaskaan. Hannu suorastaan tyrkyttää Pekkaa, jonka aiheita ovat Alvar Aalto, hyvä maku, ruoka ja juoma. Kuulostaa hannumaisen epikuurolaiselta.
ellauri054.html on line 565: In 1846 Browning married the older poet Elizabeth Barrett and went to live in Italy. By the time of her death in 1861 he had published the crucial collection Men and Women (1855). The collection Dramatis Personae (1864) and the book-length epic poem The Ring and the Book (1868-1869) followed, and made him a leading British poet. He continued to write prolifically, but his reputation today rests largely on the poetry he wrote in this middle period.
ellauri055.html on line 38: In Greek mythology, Comus (Ancient Greek: Κῶμος) is the god of festivity, revels and nocturnal dalliances. He is a son and a cup-bearer of the god Dionysus. Comus represents anarchy and chaos. His mythology occurs in the later times of antiquity. During his festivals in Ancient Greece, men and women exchanged clothes. He was depicted as a young man on the point of unconsciousness from drink. He had a wreath of flowers on his head and carried a torch that was in the process of being dropped. Unlike the purely carnal Pan or purely intoxicated Dionysos, Comus was a god of excess.
ellauri055.html on line 266: tuo barbaariko, joka on sepittänyt kymmenen kirjaa puisevia säkeitä 1. Moosexen kirjan 1. luvun pitkäveteisexi selityxexi?
ellauri055.html on line 574: Kohta Mirkku näyttää antavan Hannexelle aitassa ihan myötätunnosta. Lpkeertu reidellä, hmhki väärinpäin. Hande saa aittavoimailusta 7 pistettä. Niin Pirrekin. 7-pistepirjo, tietää Eelis-setä. Eelis tietää kaiken mehiläisistä. Se riittää tietää Eelixestä.
ellauri055.html on line 652: Ei hemmetti on tässä epilogikin kuin el Zorrossa. Jaxaa jaxaa. Jos se on poika, sen nimexi tulee Johannes. Eelis Johannes. Muuten Jenni. Munia, ei saa täristää. Täm. puol. ylösp. Naisten mielikirjat on aina tämmöisiä: sankaritar miettii otanx mä tän vai tän vaiko ehkä molemmat. Haukotuttavasti tietoa vaan mehiläisistä.
ellauri055.html on line 824: Talollinen Paavo ansaizee omistaa ja kyykyttää muita enemmän koska se paiskii enemmän omaan laariinsa kuin ne muut. No se omistaa ehkä 10-100x enemmän muttei takuulla tee 10-100x enemmän töitä, oikeista pohatoista puhumattakaan. Ei toi on kyllä oikeistolaista paskanjauhantaa, omistus on epistä ja Taata tietää sen, lämpimixeen puhuu vaan puuta heinää herraluokan taskuun.
ellauri055.html on line 1273: Oikeuden mysteerio on vielä hölmömpi. Ainoa oikeus on voiman oikeus, tiesi Pentti Haanpääkin. Se et ihmisellä olis joku pettämätön oikeusvaisto on puppupuhetta. Jengi huutaa epistä kun niille käy huonommin tai ei käy paremmin kuin joillekuille toisille. Maurise sivuuttaa tän ongelman ja sählää loputtomiin jostain sisäänrakennetusta talonpoikaisesta oikeudentunnosta. Hemmetti se on erilainen talonpojilla, mezästäjä-keräilijöillä ja nomadeilla, työläisistä ja kapitalisteista puhumattakaan. Mezäpomot älähtää kun Marin kalauttaa niitä isänmaallisuudella. On nekin isänmaallisia, vaan eri lailla.
ellauri055.html on line 1391: Joopa joo, pussit tyhjinä Jussin aamuna. Lataus on näiltä ystävyxiltä tällä kertaa purkautunut. Onhan se kepin liotus oikein ajateltuna eli sivusta kazottuna aika huvittavaa sörssimistä.
ellauri055.html on line 1422: Kaikesta huolimatta tai ehkä juuri sixi, ei tää hämeenkyröläisen viinaratin kyhäys ole yhtään hullumpi. Tääkin venytetty epilogi on ihan paikallaan.
ellauri058.html on line 117: Minnehaha is a fictional Native American woman documented in Henry Wadsworth Longfellow's 1855 epic poem The Song of Hiawatha. She is the lover of the titular protagonist Hiawatha and comes to a tragic end. The name, often said to mean "laughing water", literally translates to "waterfall" or "rapid water" in Dakota.
ellauri058.html on line 222: Jari Tervo sai sairauskohtauksen 12. joulukuuta 2015 esitetyssä Uutisvuodon 600. juhlalähetyksessä. Mutta no such luck, se jäi henkiin. Tammikuussa 2017 Tervo ilmoitti lopettavansa Uutisvuodon. Ihme kyllä loput jatkoivat. (Nää Uikipediasivut ei ole ihan ajan tasalla, ei koko Have I got news to you-formaattia enää julkaista. The final episode aired in May 2018. Eihän siitä mitään tullut ilman Pervoa.)
ellauri058.html on line 432: Kriitikot ovat eri linjoilla hyvän kirjallisuuden kriteereistä. Jokinen nimeää neljä kriteeriä. Ensimmäinen kriteeri on se, että kirjallisuus on monipuolista ja luokittelematonta. Kriitikot arvostavat kirjallisuuden moniaineksisuutta ja kokeellisuutta. Toinen kriteeri hyvälle kirjallisuudelle onluova kieli tai tapa kirjoittaa. Kielen tulee olla luovaa, ja aiheiden käsittelyssä on yksilöllisiä piirteitä. Kolmas kriteeri on kirjallisuuden vaativuus. Kirjallisuuden pitää haastaa lukijaa älykkyydellään ja kielen avulla siten, että lukija pysyy valppaana. Neljäs kriteeri korostaa aihepiirien laajuutta. Kirjojen aiheet kattavat tasaisesti yhteiskunnan eri alueita ja suurta osaa muuta elämää. Aiheet kattavat niin hyvän kuin pahan. Jokinen esittää, että aihekirjoa yhtenäistää suomalaisuus. Kritiikeissä keskustellaan suomalaisesta identiteetistä ja suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin murroksesta. (Jokinen 1997: 32–33, 43–44, 77–79.) Kriitikoiden huomio kiinnittyy siis enemmän teosten muotoihin ja haastavuuteen kuin samaistettavuuteen kuten tavallisen lukijan huomiosta voidaan päätellä.
ellauri058.html on line 767: Meleagros Gadaralainen (m.kreik. Μελέαγρος ὁ Γαδαρεύς, Meleagros ho Gadareus, lat. Meleager, noin 140–70 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka kokosi ensimmäisen laajan kokoelman epigrammeja. Tämä antologia oli ensimmäinen niistä kokoelmista, joista myöhemmin yhdistettiin Kreikkalainen antologia. Sana ”antologia” tulee kokoelman alkurunosta, jossa Meleagros vertaa jokaista runoilijaa kukkaan tai yrtinoksaan, ja kutsuu kokoelmaa niistä punotuksi kukkaseppeeleeksi. Kreikan anthologia tarkoittaa kukkakokoelmaa. Meleagros ei järjestänyt kokoelmaa runojen tekijän vaan aiheen mukaan, ja lisäsi usein varhaisempien runojen perään omiaan. Kaikkiaan kokoelmassa oli arviolta 4 000 säettä. Mulla taitaa olla jo enemmän.
ellauri058.html on line 771: Meleagros kirjoitti lukuisia omia epigrammeja eri tyylilajeissa: kuvailevia, muistelevia ja eroottisia. Lisäksi hän kirjoitti filosofisia esseitä, joista on säilynyt jälkipolville vain kaksi mainintaa. Hänet mainitaan kyynikkona, ja kyynisyys filosofisena käsitteenä näkyy myös hänen runoissaan.
ellauri058.html on line 799: The twelfth book of The Greek Anthology compiled at the court of Hadrian in the second century a.d. by a poetaster Straton, who like most anthologists included an immodest number of his own poems, is itself a part of a larger collection of short poems dating from the dawn of Greek lyric poetry (Alcaeus) down to its last florescence, which survived two Byzantine recensions to end up in a single manuscript in the library of the Count Palatine in Heidelberg — hence its alternative title, The Palatine Anthology, usually abbreviated to Anth. Pal. This particular, indeed special, collection contained in Book XII subtitled The Musa Paedika or Musa Puerilis, alternately from the Greek word for a child of either sex — and girls are not wholly absent from these pages — or the Latin for “boy,” consists of 258 epigrams on various aspects of Boy Love or, to recur to the Greek root, paederasty.
ellauri058.html on line 806: Aika setämiesmäistä historian yxinkertaistusta. Daryliltä jää jengimuodostelmista mainizematta juna. Ei sunkaan Heidelbergin Pfalzgraf-setäkin ollut melamiehiä? Onnekshi she ei ole perlbriytynyt, mulle siis. Entä Tatu, olixnää homoepigrammit sen lemppareita?
ellauri058.html on line 879: Niin kait vaikk kaikkee on sepitetty Dan Brown mukaanlukien.
ellauri060.html on line 59: Timo, tuo läski vanha epikuurolainen, on kirjoittanut uuden kirjan vanhuudesta aivan hiljattain. Sen olis saanut Keravan Fidan hyllystä, mutta ei näyttänyt hintansa väärtiltä. Siinä vanha pakkeliperseinen lehmä sanoo ettei vanhan kande utilitaarisesti enää laskea hyvälle ja pahalle pisteitä, vaan parempi on epikuurolaisesti vaan löllöttää.
ellauri060.html on line 67: Eli siis hyvä ja paha eivät ole samalla skaalalla eri etumerkeillä, vaan ne ovat kaxi ortogonaalista onnen mittaria, joiden välillä ei ole äärellistä hyvityskerrointa. Läskin epikuurin yleistävänä johtopäätöksenä on välttää aina ensisijaisesti pahaa; älä koskaan hae hyvän ylijäämää.
ellauri060.html on line 77: Kun projektit lyhenevät ja lakkaavat kiehtomasta mieltä ja sitomasta toimintaa, samalla halut lientyvät ja vähentyvät. Olemme onnellisuuden tavoittelussamme epikurolaisella linjalla.
ellauri060.html on line 1178: 1985, (as Nolite te Bastardes Carborundorum) the novel The Handmaid´s Tale. The phrase is depicted as graffiti representing a "silent revolt" by a "slave woman in a futuristic totalitarian regime". Vanity Fair called the phrase a "feminist rallying cry".
ellauri060.html on line 1182: 1997, the second-wave ska band The Toasters´ song "Don't Let The Bastards Grind You Down" appeared in the pilot episode of the animated series Mission Hill.[9]
ellauri061.html on line 78: Vitun vaikee pitää mielessä näitä kaikkia Aku Ankkoja, alonzoja ja antonioita. Tässon siis 2 veljexet, Neapelin kunkku Alonzo ja sen veli Sepi, ja Milanon herttua Prospero ja sen veli Anttoni. Nääkö kaikki menee pohjaan laivan mukana? Mitä niitä kanzi sitten tähän raahata? Ei vaitiskaan, toi kelju Prospero hoisi koko jutun aivan jezulleeen. Mirkku on sen tytär joka ei ole tiennytkään, kuinka hieno talo Prosperolla oli Helsingissä, vaikka Sysmässä sillä on vaan matala majanrottelo. Tänkö äijän tytär? No ainaskin Mirkun äiskä oli väittänyt et tää Prospero ois ollut asialla, tiedä häntä. Mirkun Anttoni-setä oli luikero, Prospero taas laiska vetelys. Ei ihme että setä halus kunniankin kun pantiin kaikki duuni tekemään. Teki diilin Neapelin kunkun kanssa ja yhdessä ne potki Prosperon minne joutikin, vitun taikaukon, autiolle saarelle.
ellauri061.html on line 88: Tässä ideana taitaa olla että paha Anttoni-setä ehottaa Sepille eze tekis Alontsolle saman jäynän kuin setä ize Prosperolle, eli rupeaisi kalifixi kalifi-veikon paikalle. Mut ärsyttävä Ariel ehtii jälleen väliin, deus ex machinana.
ellauri061.html on line 195: The next critic known to comment on the play was John Dryden, writing in 1677. He was preoccupied with the question of whether fairies should be depicted in theatrical plays, since they did not exist. He concluded that poets should be allowed to depict things which do not exist but derive from popular belief. And fairies are of this sort, as are pigmies and the extraordinary effects of magic. Based on this reasoning, Dryden defended the merits of three fantasy plays: A Midsummer Night's Dream, The Tempest, and Ben Jonson's Masque of Witches. Varmaan se olis pitänyt Kiekkomaailmastakin ja Valtaistuinpelistä. Ja Harry Potterista.
ellauri061.html on line 209: In 1839, the philosopher Hermann Ulrici wrote that the play and its depiction of human life reflected the views of Platonism. In his view, Shakespeare implied that human life is nothing but a dream,
ellauri061.html on line 675: KANSALLISTEATTERIN HAMLET (1913) I Kansallisteatterissa on huomenna perjantaina, näytäntökauden kenties huomattavin ilta. Esitetään Shakespearen Hamlet, joka viimeksi on mennyt yli kymmenen vuotta sitten vanhassa Arkadiassa. Esitys on siis täysin ensi-illan veroinen; ohjaus ja näyttämölle asetus luonnollisesti on kokonaan uusi: pääosassa esiintyvät vuorotellen hrat Eero Kilpi ja Jussi Snellman (edellinen ensi-iltana, jälkimmäinen ensi kerran maanantaina). Hamlet-esitys tulee tietysti herättämään erikoista huomiota. Saattaahan tämän murhenäytelmän kanssa yleiskantoisessa, vuosisatoja uhmaavassa inhimillisyydessä kilpailla ainoastaan samanaikainen »Don Quixotte» ja kaksi sataa vuotta myöhäisempi »Faust». Minne tahansa europalainen sivistys on päässyt kotiutumaan, on myös hautautunut tämän kuuluisimman, mutta otaksuttavasti olemattoman tanskalaisen nimi. Hänen lakastumaton nuoruutensa todistaa että hän jos kukaan on ihmiskunnan ikuisia symboleja. Vanhaan tanskalaiseen, Ranskan välityksellä Englantiin tulleeseen ja täällä näytelmänkin muodossa jo käsiteltyyn taruun on Shakespeare sellaisella syvällisellä nerolla mahduttanut kuumeista yleiskantoista sielunelämää, että siitä riittää sukupolvelle toisensa jälkeen kysymyksiä haudottavaksi ja arvoituksia ratkaistavaksi. Lieneekö toista ihmiskuvaa, joka niin salaperäisellä voimalla vetäisi meitä puoleensa kuin Hamlet? Kukapa ei tuntisi tätä nuorukaista ja hänen tarinaansa, kukapa ei tietäisi jotain kertoa mitä ihanteen ja todellisuuden, nuorekkaan uskon ja murskaavan pettymyksen ristiriidasta, joka repi parantumattomille haavoille hänen rakastavan ja ihailuun valmiin sydämen? Kuka ei tajuaisi syvällistä inhimillisyyttä siinä mitenkä hän katkeralla järjen tyydytyksellä näkee pimeiden aavistustensa olevan tosia? Hamlet on asetettu rinnan Mefistofeleen ja pessimismin filosofien kanssa. Yhteistä on näillä ja hänellä elämää kohtaan jyrkästi kielteinen tunto. Mutta Hamletissa tämä ei lakkaa olemasta vihlovassa ristiriidassa hänen syvimpien vaistojensa ja tarpeittensa kanssa; hän on heistä todellisimmin inhimillinen, itse ihmisyyden tuskan murto vaivan vääntämine kasvoineen.
ellauri061.html on line 1199: Pervon aihepiiri on todella kapea. Se koostuu panosta ja ryyppäyxestä, kukkoilusta ja vittuilusta, näiden odotuxesta ja niiden jälkeenpäin muistelemisesta.
ellauri061.html on line 1218: Pervo ei ole syvällinen kirjailija sydänmailta vaan vizinikkari. Hän on monessa haastattelussa myöntänyt olevansa omahyväinen läskiperse paskiainen hepinlutkuttaja ja on siitä vielä ylpeä. Mielellään kertoisi useamminkin jos joku vaan kuuntelisi.
ellauri061.html on line 1299: Toivottavasti Tervo joutuu epidemian uhriksi.
ellauri061.html on line 1601: The second depressing event (besides the plague that cut entertainment earnings much like our corona epidemic) also occurred in 1592 when dramatist, Robert Greene, verbally attacked Shakespeare. He described Shakespeare as pompous, scheming, and vicious.
ellauri062.html on line 288: Serena has been sleeping on her couch. Mark brings her some pizza from Toronto as a treat despite it being contraband. He also brings her several magazines and a newspaper. Serena pays Mark in nature for the hospitality. Mark Tuello brings Serena Waterfront some coffee. The End. Fuck you don't realize how blessed you are, American women!
ellauri062.html on line 292: Because the book has been frequently challenged or banned in some of the United States of America over the last thirty years, many people have expressed discontent at The Handmaid's Tale's presence in the classroom. Some of these challenges have come from parents concerned about the explicit sexuality and other adult themes represented in the book. Others have argued that The Handmaid's Tale depicts a negative view of religion, a view supported by several academics who propose that Atwood's work satirizes contemporary religious fundamentalists in the United States, offering a feminist critique of the trends this movement to the Right represents.
ellauri062.html on line 310: Kirjailija Jaakko Yli-Juonikas ja työryhmä työstää internetissä suositun Susikoira Roi -meemin pohjalta esityksen nimeltä Kuningas Roi – sinfoninen revyy. Se koostuu episodeista, jotka on käsikirjoitettu hyödyntäen eri tavoin Susikoira Roi -vitsien kaavaa.
ellauri062.html on line 439: Koska natseja ohjailleen salaisen tahon olemassaoloa ei ole pystytty todistamaan, Goodrick-Clarke ja saksalainen historioitsija Michael Rißmann ovat kuvailleet lajityyppiä näennäishistoriaksi. Okkultismin ja pakanuuden vaikutuksesta kansallissosialismiin on kuitenkin tehty myös akateemista tutkimusta, ja aihepiiri kuuluu kansallissosialismin uskonnollisesta puolesta käytyyn tieteelliseen keskusteluun. Jos siinä vaikka sittenkin olisi jotakin!
ellauri062.html on line 695: Ebin on jonnejen sananmuunnos sanoista epic win.
ellauri062.html on line 899: Jos kirjaesittely vaikutti hajanaiselta syitä on niin sysissä kuin sepissä. Jaken kirjasta aukeaa ennestään tuntematon aivomaailma: vuosikymmenten takaista päivänpolitiikkaa, nuoriso- nazi- ja nazinuorisolinkkejä, raskasmetallimusiikkia. Vähän vanhahtavaa tämäkin jo on, mutta meni multa täysin ohi aikanaan. Ajankuvana tätä tullaan joskus varmaan lukemaan, niinkuin yhtä hörhön Irmari Rantamalan yhtä tiiliskivimäistä Harhamaa. En mä sitäkään jaxanut ihan kannesta kanteen lukea. Olikohan Arnkil ihan tehtävänsä tasalla.
ellauri063.html on line 295: Screenwriter Deborah Moggach initially attempted to make her script as faithful to the novel as possible, writing from Elizabeth's perspective while preserving much of the original dialogue. Joe Wright, who was directing his first feature film, encouraged greater deviation from the text, including changing the dynamics within the Bennet family. Wright and Moggach set the film in an earlier period and avoided depicting a "perfectly clean Regency world", presenting instead a "muddy hem version" of the time. Chickenbutt Knightley was well-known in part from her role in the Pirates of the Caribbean film series. It was marketed to a younger, mainstream audience; promotional items noted that it came from the producers of 2001's romantic comedy Bridget Jones's Diary before acknowledging its provenance as an Austen novel.
ellauri063.html on line 394: Ensyklopedian, asiasanaston, muistion ynnä muiden romaanikerronnalle vieraiden tekstilajien kautta risteileviä episodejaan kuljettava proosamosaiikki vastaa ideamäärältään kymmentä hieman tavanomaista nokkelampaa suomalaista romaania, joten akateemisiin opinnäytteisiin ja kotimaiseen kirjallisuushistoriaan teos tarjoilee itseään auliisti.
ellauri064.html on line 229: Jaakko/Kalm pohdiskelee ovatko lapset viattomia vaiko vaan puolustuskyvyttömiä. Hetkinen, hetkinen, premissoidaan tilanne. Mitä se vitun viattomuus edes on? Onhan kaikissa aina vikoja, niin sysissä kuin sepissä. Mutta silti vittu, lapset on aikuisisia vaarattomampia sikäli, että niitä kiinnostaa enempi EAT! EAT! kuin KILL! KILL! eikä vielä juuri yhtään FUCK! FUCK! Tätä aspektia ei Jaakko/Kalm ota huomioon, ja menee sixi mezään taas. Mutta Jaakko/Mikaa ei näytä FUCK! FUCK! kiinnostavan muutenkaan. Eihän se juo edes alkoholia, vain energiajuomia. Jake/Mika on kummallisen sukupuoleton. Onko se joku 70-luvulla syntyneiden mammanpoikien oireyhtymä?
ellauri064.html on line 309: käytäväiset jalat. Onktää presidentti Eeli Sinistö jonkinlainen risteytys Urho Kekkosesta ja Sauli Niinistöstä? Niinpä näyttäs olevan. Olen panevinani merkille, että Jaakko kirjoittaa tällä samalla ammuvainaan nuotilla jota kutsuttaneen proosarytmixi, varsinkin noissa Kalmia-episodeissa.
ellauri064.html on line 465: Teorian mukaan uuden maailmanjärjestyksen voimat ovat vastuussa lähes kaikista 1900-luvun suurista sodista sekä taloudellisista onnistumisista ja kurimuksista, joista heidän myös väitetään hyötyneen suuresti. Näihin tapahtumiin on luettu muun muassa Venäjän bolševikkivallankumous, 1930-luvun lama, ensimmäinen ja toinen maailmansota, kylmä sota sekä Neuvostoliiton hajoaminen. Nälänhätien, tautien ja aids-epidemian on väitetty olevan uuden maailmanjärjestyksen aseita, joilla he kontrolloivat maailman väestöä ja vähentävät näin rajallisiin luonnovaroihin kohdistuvaa painetta. Yhdysvalloissa tapahtuneiden terrori-iskujen tarkoituksena taas on väitetty olleen sotatilalakien oikeuttaminen. Jotkut kutsuvat YK:n valtuuttamaa Persianlahden sotaa ensimmäiseksi avoimesti uuden maailmanjärjestyksen sodaksi, koska silloinen Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush käytti kyseistä termiä puhuessaan kongressille.
ellauri064.html on line 469: Teorioiden mukaan uuden maailmanjärjestyksen käyttämiä menetelmiä totalitaristisen järjestelmän käyttöönoton turvaamiseksi ovat muun muassa informaation kontrolloiminen, kansalaisten joukkovalvonta, kielenkäytön hallitseminen, sananvapauden rajoittaminen, kemikaalinen kontrolli ja väestön vähentäminen. Monelle tällaiselle toimenpiteelle on saatu vähemmän tiedonhaluisten kansalaisten tuki kutsumalla niitä ”suojeluksi” terrorismilta, rikollisuudelta tai tautiepidemioilta. Väestön harventaminen on kyllä varmin tie harvainvaltaan.
ellauri064.html on line 493: Vaikka liike sanoo peräänkuuluttavansa väkivallatonta kansalaisvastarintaa, niin vihreän politiikan kriitikkona tunnettu lääketieteen tohtori ja epidemiologian dosentti Mikko Paunio huomioi äsken hänen FB-seinällään (kenen? Hemmetti opettele suomea): ”Tietääköhän Antti Rinne, että Greta on sitoutunut Extinction Rebellionin (XR) tavoitteisiin, joihin kuuluu mobilisoida 3,5 % väestöstä ja muuttaa yhteiskuntajärjestys näiden ihmisten avulla. XR kertoo olevansa sitoutunut väkivallattomuuteen, mutta miten 3,5 %:lla voidaan yhteiskuntajärjestys muuttaa ilman väkivaltaa?” Paunio julkaisee muuten lokakuun lopussa humorisesti nimetyn uuden kirjansa Hourulan väen ilmastovallankumous, johon sain kunnian jakaa hieman myös omaa tietämystäni. Annoin Mikolle ilmaisen näytteen omasta eskatologisesta kirjastani Joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa – Antikristus paljastettu? ja hän kertoi lisänneen kirjani 10. luvun innoittamana jotain oman kirjansa esipuheeseen (Mikon kirjan voit ennakkotilata täältä ja oman kirjani voit tilata täältä).
ellauri064.html on line 495: Entä voidaanko Iso-Britannian nettohiilipäästöt nollata seuraavan 6 vuoden aikana ilman julkisen ja yksityisen talouden romuttamista? Energia- ja ilmastotiedustelun laitos, mikä tukee järjestön voimakkaita ilmastotoimenpiteitä ja vaatimuksia, sanoi vuoden 2025 takarajan olevan ”tavoite, jota ei olisi mitään mahdollisuutta toteuttaa teknisesti, ekonomisesti ja poliittisesti”. Laitos laski, että se vaatisi lentoliikenteen lakkauttamisen, 38 miljoonan bensiinillä ja dieselillä kulkevan auton poistamisen maanteiltä ja 26 miljoonan kaasukattilan sammuttamisen. Ehkä tämä on juuri elokapinoitsijoiden nimenomainen tavoite: palauttaa mellakoiden, anarkian ja ekoterrorismin avulla koko kehittynyt sivilisaatio takaisin kivikauteen. Radikaalit luonnonsuojelijat ovat puhuneet tällaisen puolesta jo vuosikymmeniä. Ekofasisti Pentti Linkolan mukaan ”kaikki mitä olemme kehittäneet viimeisen sadan vuoden aikana pitäisi hävittää.” Earth First -järjestön perustaja Dave Foreman kirjoittaa: ”Meidän tulee tehdä tästä turvaton ja karu paikka kapitalisteille ja heidän projekteilleen… meidän tulee vaatia takaisin maantiet ja auratut maat, pysäyttää patojen rakentaminen, repiä alas olemassaolevat padot, vapauttaa kahlitut joet ja palauttaa erämaaksi miljoonia eekkereitä nykyisin asutettua maata.”
ellauri065.html on line 67: Saman päivän lehdessä viitattiin ruotsalaiseen Dagens Nyheteriin, joka kertoi kokouksen pitopaikaksi joko Romanian rannikon tai Krimin kylpyläpaikkakunnan. Kolmannessa kokousta koskevassa jutussa kerrottiin itsepintaisena kierrelleestä huhusta, jonka mukaan kokouspaikka olisi Stalingrad.
ellauri065.html on line 513: ebin: sometimes spelled "epin", is an intentional misspelling of the word "epic" which is often associated with the character Spurdo Spärde and ironic meme culture. According to Encyclopedia Dramatica, the term "epin" was coined as a shortened form of the phrase epic win in June 2009 on 4chan´s /b/ (random) board, where it was spammed repeatedly and accused of being a forced meme. On June 7th, several Urban Dictionary definitions for "epin" were submitted. According to the s4s Wiki, the term "ebin" was subsequently coined as a Spurdo Spärde-style misspelling of epin on the Finnish image board Kuvalauta to avoid bans for posting the word "epic." Derived senses:
ellauri066.html on line 55: Kivennavalla daamit Keke ja Kati majoitettiin pihalle. Aamiaisen toi Paavolainen pukeutuneena hiljaisexi palvelijaxi vain pyyheliina suojanaan. Vinttikamariin oli rakennettu vanhoista verhoista itämainen teltta, jonka kahdenpuolen oli salin palmuista katkaistut lehdet. Lasse oli pyylevä bagdadilainen kauppias. Jylhän Ykälle pantiin musta vanne ja uumille värikäs pöytäliina. Pienet viixet ylähuulessa se näytti toreadorilta. Paavolainen oli pieni fauni puna-vihreissä sukkahousuissa pienet sarventyngät päässä. Ilmari Pimiä oli eunukki. Hänellä oli sen sijaan käyrä miekka, keihäs ja kilpi. Spriilamppuja ja suizukepilviä, seinäverhoissa osanottajien runoja, jotka he ize lausuivat. Jylhä esitti toreadoria. Paavolainen pani huimia hyppyjä ja säesti huilulla. Papittaren tanssin aikan paloi vaan yxi kynttilä, loppupeleissä sammutettiin sekin. Lopuxi kääriydyttiin vällyihin ja lähdettiin rekiretkelle. Paavolainen olisi halunnut olla miespääosassa, mutta Kati kannusti Ykää. Oli ilmeistä että nuoret runottaret eivät ollet immuuneja Jylhän munalle. Kekekin aivan sähköistyi Ykän silmistä, ne olivat kuin hindun silmät.
ellauri066.html on line 181: Väkivaltainen on myös runoilijan näkemys taiteesta (Conceptio artis) naisena, jolta hän aikoo repiä pois hetaleet kuin Lempiltä:
ellauri066.html on line 389: Richard Halliburton (s. 9. tammikuuta 1900 – katosi 24. maaliskuuta 1939) oli amerikkalainen lehtimies ja maailmankulkuri. Luonteeltaan hän oli kuuluisan huoleton hetkessä eläjä ja hedonisti, eräänlainen uuden ajan epikurolainen. Halliburton kirjoitti useitakin matkakirjoja; niistä on suomennettu ainakin Ruhtinaallinen retki romantiikan maille ja Lentävä matto.
ellauri066.html on line 466: Peri epikharikakias eli vahingonilosta
ellauri066.html on line 468: epicaricacy From Ancient Greek ἐπιχαιρεκακία (epikhairekakía, “joy upon evil”). (rare) Rejoicing at or deriving pleasure from the misfortunes of others.
ellauri066.html on line 478: Out of these two arise those mixed affections and passions of anger, which is a desire of revenge; hatred, which is inveterate anger; zeal, which is offended with him who hurts that he loves; and ἐπιχαιρεκακία [epikhairekakia], a compound affection of joy and hate, when we rejoice at other men's mischief, and are grieved at their prosperity; pride, self-love, emulation, envy, shame, &c., of which elsewhere. Nicomachean Ethics, 2.7.1108b1-10
ellauri066.html on line 480: Victoria Pedrick, Steven M. Oberhelman (2005) Literary Criticism: “... where Aristotle exploits the threefold classification of virtues and emotions according to excess, mean, and deficiency, he uses the term epikhairekakia ...”
ellauri066.html on line 484: Nemesis (Greek: νέμεσις) is a philosophical term first created by Aristotle in his Nicomachean Ethics. The term means one who feels pain caused by others' undeserved success. It is part of a trio of terms, with epikhairekakia (ἐπιχαιρεκακία ) meaning one who takes pleasure in others' pain, similar to Schadenfreude, and phthonos (φθόνος) meaning one who feels pain caused by any pleasure, deserved or not, similar to envy.[1][2]
ellauri066.html on line 518: In the Nicomachean Ethics, Aristotle used epikhairekakia (ἐπιχαιρεκακία in Greek) as part of a triad of terms, in which epikhairekakia stands as the opposite of phthonos (φθόνος), and nemesis (νέμεσις) occupies the mean. Nemesis is "a painful response to another's undeserved good fortune", while phthonos is a painful response to any good fortune of another, deserved or not. The epikhairekakos (ἐπιχαιρέκακος) person takes pleasure in another's ill fortune.[33][34]
ellauri066.html on line 636: Han har varit avdelningschef vid Smittskyddsinst
ellauri066.html on line 683: Yet when I met Tegnell, 64, in the capital Stockholm he was being lauded as if he was the fifth member of Abba. T-shirts proclaiming — in the style of the Carlsberg adverts — “Tegnell, probably the best state epidemiologist in the world” are best-sellers.
ellauri066.html on line 697: A Swedish rapper has immortalised him in song and the epidemiologist has a Facebook fan club of 33,000 members.
ellauri066.html on line 770: Ruotsin muusta Euroopasta poikkeava koronastrategia on pitkälti valtionepidemiologi Anders Tegnellin luomus. Se perustuu suosituksiin ennemmin kuin rajoituksiin.
ellauri066.html on line 774: Hänen arvionsa epidemian kehityksestä ovat usein osoittautuneet vääriksi. Tämä jäbä tietää todella vähän ja luulee paljon, joten virhearvioita tuli usein. Voisi jopa sanoa, että Mengele sai 13 väärin 12 rivin veikkauskupongissa.
ellauri066.html on line 844: 21.7.2020 Kansanterveysvirasto esittelee kolme ennustetta koronaepidemian leviämisestä syyskuuhun 2021 mennessä. Ennusteet esitellään laajasti Ruotsin mediassa, muun muassa Dagens Medicinissä.
ellauri066.html on line 852: 13.9.2020 Koronaan liittyviä kuolemia on rekisteröity yli 5 800 epidemian aikana. Tartuntojen määrä on kuitenkin ollut kevääseen verrattuna matala Ruotsissa heinä-, elo- ja syyskuun aikana.
ellauri066.html on line 892: In an e-mail exchange between Tegnell and the head of the Finnish public-health agency, on March 14th and 15th, Tegnell suggested that keeping the schools open could help the young and healthy develop immunity sooner. His Finnish colleagues noted that their models found that closing schools would decrease the mortality rate among the elderly by ten per cent. Tegnell responded, “Ten percent might be worth it?” WTF.
ellauri066.html on line 902: On March 16th, scientists at Imperial College London published a paper, based on an epidemiological model, predicting that, unless some form of lockdown was imposed, more than five hundred thousand Brits would die from preventable COVID-19 infections. A week later, the Prime Minister, Boris Johnson, announced that his government would be closing schools, bars, and restaurants, falling in step with the rest of Europe. “It was slightly frustrating,” Tegnell told me, when I spoke to him, in August. “We were really hoping we could take us through this crisis together.”
ellauri066.html on line 931: In a recent piece for this magazine, Siddhartha noted that, while some countries were ravaged by the pandemic, others had far lower death rates than expected. The reasons for this, he noted, remain an “epidemiological mystery.” Its a miracle!
ellauri067.html on line 294: Sloth on Tomille tärkeä sana ja käsite. Sloth on laiskiainen. Slothrop on Tomin alter ego Sateenkaaressa. Varmaan sen episkopaalinen isä ja/tai katolinen äiti käytti siitä sitä sanaa. Se oli kai Tomin helmasynti niiden miälestä. Tom kirjotti siitä tietosanakirja-artikkelin.
nupfiles.com/petty/PETTY_img_28_sm.jpg" height="200px" />
ellauri067.html on line 309: Tässä kohen puhutaan Gedaran sioista, joihin Jesse ajoi eräät henget ja siat säntäs järveen kuin sopulit. Näistä oli puhetta myös Tatu Vaaskiven jessenovellissa. Tätä jälkimmäistä preteritiä esiintyy niteessä siellä sekä täällä. Shlotropin esi-isä suunnitteli uskontoa ohitetuille. Se on kyllä harhaoppia, Bostonin eliitti repi perseensä, eikä Course Herokaan oikein pidä siitä. Course hererojen sana mba-kayere meinaa mulle on tehty ohari. Niinpä hyvinkin.
ellauri067.html on line 370: Niin sanottu makaronirunous on saanut alkunsa italialaisen Tifi Odassin satiirista Carmen Macaronicum (1490); makaronirunouden tunnetuin edustaja oli Teofilo Folengo (k. 1544). Sen tapaista kielten sekoittamista käytettiin aikoinaan erityisesti leikillisissä tai pilkallisissa runoissa, jollaisiin se hyvin soveltuukin. Tässä jouluvirressä ei kuitenkaan ollut kyse kieltensekoituksesta tai muusta hulluttelusta makaronirunouden tapaan, vaan laulun teksti etenee vuorotellen latinan ja jonkin muun kielen vaihdellessa. Maskun Hemminki 1605 "IN dulci iubilo, Nyt on isoi ilo / Mailman Messias Maca in praesepio".
ellauri067.html on line 422: Richard Freiherr von Krafft-Ebing (1840–1902; full name Richard Fridolin Joseph Freiherr Krafft von Festenberg auf Frohnberg, genannt von Ebing) was an Austro–German psychiatrist and author of the foundational work Psychopathia Sexualis (1886). He died in Graz in 1902. He was recognized as an authority on deviant sexual behavior and its medicolegal aspects. Krafft-Ebing´s principal work is Psychopathia Sexualis: eine Klinisch-Forensische Studie (Sexual Psychopathy: A Clinical-Forensic Study), which was first published in 1886 and expanded in subsequent editions. The last edition from the hand of the author (the twelfth) contained a total of 238 case histories of human sexual behaviour. Translations of various editions of this book introduced to English such terms as "sadist" (derived from the brutal sexual practices depicted in the novels of the Marquis de Sade), "masochist", (derived from the name of Leopold von Sacher-Masoch), "homosexuality", "bisexuality", "necrophilia", and "anilingus".
ellauri067.html on line 579: During World War II, Prokosch was a cultural attaché at the American Legation in Sweden. He spent most of the remainder of his life in Europe, where he led a peripatetic existence. His interests were sports (tennis and squash), lepidoptery, and the printing of limited editions of poems that he admired.
ellauri069.html on line 40: Postmodernism is the Swiss Army knife of critical concepts. It’s definitionally overloaded, and it can do almost any job you need done. This is partly because, like many terms that begin with “post,” it is fundamentally ambidextrous. Postmodernism can mean, “We’re all modernists now. Modernism has won.” Or it can mean, “No one can be a modernist anymore. Modernism is over.” People who use “postmodernism” in the first, “mission accomplished,” sense believe that modernism—the art and literature associated with figures like Picasso and Joyce—changed the game completely, and that everyone is still working through the consequences. Modernism is the song that never ends. Being postmodernist just means that we can never be pre-modernist again. People who use it in the second sense, as the epitaph for modernism, think that, somewhere along the line, there was a break with the assumptions, practices, and ambitions of modernist art and literature, and that everyone since then is (or ought to be) on to something very different. Being postmodernist means that we can never be modernist again.
ellauri069.html on line 63: "My father regards the tray of pink cupcakes. Then he jams his thumb into each cupcake, into the top. Cupcake by cupcake. A thick smile spreads over the face of each cupcake." —Views of My Father Weeping (1969)
ellauri069.html on line 170: Dr. Mabuse is a fictional character created by Norbert Jacques in the German novel Dr. Mabuse, der Spieler ("Dr. Mabuse, the Gambler"), and made famous by three films about the character directed by Fritz Lang: Dr. Mabuse the Gambler (silent, 1922) The Testament of Dr. Mabuse (1933) and the much later The Thousand Eyes of Dr. Mabuse (1960). Dr. Mabuse is a master of disguise and telepathic hypnosis known to employ body transference, most often through demonic possession, but sometimes utilizing object technologies such as television or phonograph machines, to build a "society of crime". One "Dr. Mabuse" may be defeated and sent to an asylum, jail or the grave, only for a new "Dr. Mabuse" to later appear, as depicted in The Testament of Dr. Mabuse. The replacement invariably has the same methods, the same powers of hypnosis and the same criminal genius. There are even suggestions in some installments of the series that the "real" Mabuse is some sort of spirit that possesses a series of hosts.
ellauri069.html on line 284: on asemoitu sinne. Hänellä on epätavallinen vaste roketteihin: niistä tulee kepityxiä. Mutta stondit tulee päiviä ennen rokettien tuhoamista, panopaikoissa joista tulee myöhemmin pommipaikkoja. Salaperäiset voimat Britin ja Amerikan älykkyydessä on tietoisia täst Alokkaan herkkyydest, ja pitää häntää tarkkixella. Novelli aukeaa Joulukuussa 1944, jolloin Suomi on jo vetäytynyt sodasta, sanoilla, "Kiljuset tulee taivaan poikki". Kiljuset on V-2 roketin lento.
ellauri069.html on line 483: An article recently came out in the LA Times about Pynchon’s Great American Novel. The article begins by stating that Mason and Dixon is actually the most obvious candidate for the Great American Novel, and it instead suggests that Gravity’s Rainbow is perhaps the Great European Novel. The article then questions whether or not the Great American Novel even exists, and if it does if it is of a singular form or if it takes on many forms at once. After considering this question, the article finally claims that the Great American Novel is actually made up of all of Pynchon’s works fused together “into one epic Pynchoverse.” The Great American Novel certainly does not need to take place in America, but still many will argue that Gravity’s Rainbow by itself can never be considered as the Great American Novel because of its non-American setting and its wide array of characters. This is definitely debatable, but I do enjoy the idea of a “Pynchoverse” or a Pynchon Compilation being considered as the true Great American Novel. That being said, I do think most readers and Pynchonerds would undoubtedly say that Gravity's Rainbow is the Greatest Pynchon Novel.
ellauri069.html on line 572: The Romance of Helen Trent was a radio soap opera which aired on CBS from October 30, 1933 to June 24, 1960 for a total of 7,222 episodes. The show was created by Frank and Anne Hummert, who were among the most prolific producers during the radio soap era. The program opened with:
ellauri069.html on line 588: Backstage Wife is an American soap opera radio program that details the travails of Mary Noble, a girl from a small town in Iowa who came to New York seeking her future. Each episode opened with the announcer explaining:
ellauri069.html on line 717: epi
ellauri069.html on line 718: epinupfiles.com/petty/PETTY_img_23.jpg" height="200px" />
ellauri069.html on line 752: Lännen ilkeä noita näkee matkustajat lähestymässä yhdellä teleskooppisilmällään. Se lähettää susilauman repimään ne kappaleixi, mutta Tölkki Puumies tappaa ne kirveellään (Hyvä Puumies! Kaada vielä puutkin! huutaa Haju Pisilä kazomosta). Se lähettää parven villivarizia nokkimaan niiltä silmät, mutta Varixenpelätti tappaaa ne vääntämällä niiltä niskat nurin (Hyvä Pelätti! Näytä niille linnuille! huutaa valkoposkihanhinuiverot.) Se kuzuu parven mustia mehiläisiä pistämään niitä, mutta ne kuolevat kun ne yrittävät pistää Tölkki Puuumiestä sillä aikaa kun Varixenpelättimen oljet piilottavat muut osanottajat. (Hyvä puumaamiehet! huutaa Suomen Keskusta.) Hän lähettää tusinan Kulliorjiaan hyökkäämään niiden kimppuun, mutta Leijonalla seisoo jäykkänä ja torjuu ne. Loppuviimexi se käyttää Kultaisen Lippixensä voimaa ja lähettää Siipiapinat sieppaamaan Dorothyn, Toton, ja Leijonan, tyhjentämään Varixenpelättimen oljista, ja lommottamaan Tölkki Puumiehen. Dorothyn on pakko tulla noidan henk.koht. sexiorjaxi, sillä aikaa kun noita suunnittelee sen hopeakenkien varastamista.
ellauri069.html on line 790: Saatana että se sammakko teki terää kullille. Ei olisi yhtään pahitteexi vaikka sen nyt lykkäisi jonkun huoran sisuxiin. Hei, mistäs täältä saisi pillua? Marvy haluaa vain tumman ihon, suljetun suun, ihanan neekerialistumisen. Tyttö on valmis kaikkeen mitä hän käskee, hän voi vaikka panaa tytön pään veden alle ja pitää sen siellä kunnes hän hukkuu, hän voi vääntää tytön kättä taaxepäin ja murskata sormet niinkuin teki sille yhdelle huoralle frankfurtissa tässä pari viikkoa takaperin. Hakata pistoolinpiipulla, purra verille. Näyt kuhisevat hänen aivoissaan, väkivaltaiset ja vähemmän eroottiset kuin arvaattekaan - pikemmnkin niihin liittyy vain työntämistä, osumista, tunkeutumista ja muita sotilaallisia arvoja. Mikä ei suinkaan tarkoita, etteikö Marvy nauttisi olostaan ihan yhtä viattomasti kuin tekin. Eikä sitä, etteikö Manuela jollakin kiihkottoman urheilullisella tavalla mielellään liikkkuisi yläs alas majurin izepintaisella punaisella kangella...
ellauri070.html on line 424: Typerä Astro City-episodi seuraa jossa Nipsu teräsmiehenä vastustaa ylivoimaista isiänsä.
ellauri071.html on line 128: In the aftermath of the war, Coward wrote an alternative reality play, Peace In Our Time, depicting an England occupied by Nazi Germany. Blessed peace without Noel, presumably.
ellauri071.html on line 466: Ja sit juttu kiertyy taas takaisin Pynchoniin izeensä: Sen kortit on jaettu pöytän kelttiläiseen tapaan AE Waiten ehdottamassa järjestyxessä, mutta ne ovat määräaikaisen määrimiehen ja huumeilevan tomppelin kortteja, viittaavat vain pitkään ja laahustavaan tulevaisuuteen ja keskinkertaisuuteen (ei ainoastaan hänen elämässään, vaan myös hänen kronikoizijoissaan kuten Harold Bloomissa, heh, tai el Laurissa), ei selväpiirteiseen onneen sen enempää kuin katarttiseen katastrofiinkaan. Mut ei Pynchon sentään hirttäytynyt niinkuin Foster Wallace, ei siitä ollut miestä siihenkään. Kyllä mäkin kerran haaveilin Kymijoen sillalta alasajosta ja Söderkullan kallioihin törmäämisestä vanhalla mannepirssillä jossa lämmitys ei toiminut, mutta haaveexi vaan sekin jäi.
ellauri072.html on line 160: It was an episode in Frost’s life that occurred in 1894, when he was 20. He desperately wanted to fuck his high school girlfriend, Elinor White, pressuring her to quit St. Lawrence University as he had Dartmouth. She refused.
ellauri072.html on line 172: Hart said it was an episode Frost never forgot.
ellauri072.html on line 256: - Vai arveletko hänen tätä sepittäessään ajatelleen, että sielu on harmoniaa, jota ruumiin halut, kiihkot ja pelot ohjailevat? Eikö päinvastoin, että sielu ohjaa ja hallizee näitä ja että ne se on jotkin paljon jumalallisempaa kuin harmonia?
ellauri072.html on line 425: Yllättävää kyllä Taavin kexityt tapahtumat ovat huomattavasti jännittävämpiä kuin Nipsun. Varmaankin sixi että Taavin henkilöihin voi eläytyä ellei nyt suorastaan samastua, kun taas Nipsulla on pelkkiä sarjakuvahahmoja. Nipsu ei ole saanut epifaniaa eikä koskaan kypsynyt aikuisexi. Se vain unelmoi teinisexistä tai pornosta.
ellauri073.html on line 204: Mrs. McC.’s sedulous attention to her own person’s dress and grooming is already a minor legend among the press corps, and some of the techs speculate that things like getting her nails and hair done, together with being almost Siametically attached to Ms. Lisa Graham Keegan (who is AZ’s education superintendent and supposedly traveling with the senator as his “Advisor on Issues Affecting Education” but is quite plainly really along because she’s Cindy McCain’s friend and confidante and the one person in whose presence Mrs. McC. doesn’t look like a jacklighted deer), are the only things keeping this extremely fragile person together on the Trail. (Onx tää nyt se jota sanottiin julkisesti emättimexi? Ei hizi, kyllä sille tarvittaisiin joku miellyttävämpi sana.)
ellauri073.html on line 493: Peroratio on kreikaxi epilogi. Nyttemmin se tarkottaa romskuissa ja el Zorrossa jälkikirjoitusta jossa kerrotaan miten sankareille kävi myöhemmin.
ellauri073.html on line 499: Kuulu esimerkki on Marcus Antoniuxen puhe M. Aquiliuxen puolesta, minkä aikana Antonius repi vanhan upseerin salihousut näyttääxen sen pelivammat. Kuulijoiden tunne oli että hyi.
ellauri073.html on line 504: Wallun esseekokoelmassa ei ole epilogia. Onkohan se koottu postuumisti? Ei ollut, 1999 Wallu oli vielä hengissä.
ellauri073.html on line 527: Onko mitään suomalaisempaa kuin malli Cajander konepislari ja ruisleipä. Tähän kysymykseen heräsin 7:30 tänä myteränä aamuna. Eipä kai.
ellauri074.html on line 163: The Perdue Farms company was founded in 1920 by Arthur Perdue and his wife, Pearl Perdue, who had been keeping a small flock of chickens. The company started out selling eggs, then in 1925, Perdue built the company's first hatchery, and began selling layer chicks to farmers instead of only eggs for human consumption. His son Frank Perdue joined the company in 1939 at age 19 after dropping out of college. The company was incorporated as A.W. Perdue & Son and Frank Perdue assumed leadership in the 1950s. The company also began contracting with local farmers to raise its birds and supplying chickens for processing as well as opening a second hatchery in North Carolina during this period. Perdue entered the grain and oilseed business by building grain receiving and storage facilities and Maryland's first soybean processing plant. In 1968, the company began operating its first poultry processing plant in Salisbury. This move had two effects: it gave Perdue Farms full vertical integration and quality control over every step from egg and feed to market, as well as increasing profits which were being squeezed by processors. This move enabled the company to differentiate its product, rather than selling a commodity. In 2013, Perdue was reportedly the third-largest American producer of broilers (chickens for eating) and was estimated as having 7% of the US chicken production market, behind Pilgrim's Pride and Tyson Foods. Perdue antoi kanalle nimen tuotteistamalla sen. Poules Perdues.
ellauri074.html on line 651: Paul osallistui Robinhoodina Elon Muskin joukoissa Wall Streetin rahavallan ryöstelyyn ostamalla arvottomia Gamestopin stonxeja. Osakkeita lyhyexi myyville paskiaisille jäi lyhyt tikku käteen. Kapitalistit oli haavi auki yhtä kauhuissaan kuin poliitikot aiemmin rupusakin alkaessa sekaantua netin kautta isojen poikien sulle mulle leikkeihin. Tää ei nyt tosiaankaan ollut tarkoitus. No jos tää johtaa kapitalismin ja talousliberalismin romahduxeen se on sen arvoista. Hesarin apupojat koittaa toppuutella ja selitellä asioita omistavan luokan kannalta parhain päin tavalliseen tapaansa. Yxi promille apinoista on omistavinaan leijonan osan koko maapallosta. Repikää siitä stonxia sonnit ja karhukaiset. Wall streetillä nuoret ottaa belfieitä sonnin perseestä. Pökäle pilkottaa. Toistan: pökäle pilkottaa. Niincuin Callelta Munksnäshemmetin sängyllä.
ellauri077.html on line 73: Ei hizi pitää kertoa vielä tarkemmin, kuten Wallu ize tekee 'Vastenmielisten miesten' ekassa novellissa 'Ei kuolema ole päätepiste'. Se alkaa näin:
ellauri077.html on line 192: Muze menee niinkuin sadussa Pekka ja susi. Kun on tarpeexi monta kertaa petetty, ei auta minkäänlainen vakuuttelu. Naapuriin voi luottaa just niin pitkälle kun sen jaxaa heittää. Turha siinä on enää painaa käpäliä rintapieliin ja tervehtiä lippua. Tai niinkun siinä episteemisessä kompatehtävässä jossa oli tyyppi joka puhui aina totta, tyyppi joka aina valehteli ja piti selvittää kumpi oli kumpi. Se onnistuu jos muuttujia ei ole liikaa. Jos tyypit puhuu totta ja valehtelee randomisti, no hope.
ellauri077.html on line 312: Riston ajatusta vastaan sotii see, että Jim ei ole mikään empatiasubjekti tiiliskivessä, se on koko ajan joku paskamainen kolmas persoona, hullu haikara, ja noi pojat on ne minkä silmistä episodit enimmäxeen kazotaan. Risto voisi "argumentoida" että niinpä just, Wallu on niin izeinhonen eze ei haluu edes olla päähenkilö. Vähän haetulta sekin kyllä vaikuttaa.
ellauri077.html on line 550: Siinä menee jotain perusteellisesti pieleen että mezästetään kuin narkomaanit onnentunnetta. Vittuun onni, ja vittuun rahakin, sori Wagner. Tunteet on vaan epifyyttejä, ei niitä pidä mezästää, ei ne ole pelin preferenssifunktio. Ne on vaan viitteitä joilla Darwin koittaa vinkata apinalle missäpäin ois sille sopivia ympäristöjä. Darwinista pääasia on sopeutunut eläminen luonnossa. Jos alkaa potkia sitä tutkainta vastaan saa turpaansa. Ennen pitkää tavalla tai toisella. Kun aappa alkaa tinkkeröidä ja oikosulkea tunteiden ja ympäristön suhteita, se joutuu tohon hedonismin loukkuun. FUCK! osastosta puheen ollen on kivempi bylsiä satunnaista hoitoa tai kazoo pornoa ja runkata kuin kiintyä kehkään pysyvämmin ja kärsiä sen huonot puolet parempien kyytipoikana. Ja vastaavasti EAT! ja KILL! osastossa. Mix tehdä ruokaa kun voi syöda einespizzoja, ize asiassa mix syödä ylipäänsä kun voi vetää mömmöjä. Jos kylästyy kazomaan tappamista telkassa voi alkaa räiskiä vaikka kulmavalinnassa pyssyllä. Ei ihme että jenkit on hirveitä punkeroita ja tykkää automaattiaseista.
ellauri077.html on line 561: Tai voi sen näinkin ajatella: Ironia ei ole klassista logiikkaa vaan intuitionistista, jossa on Jaakkoh-Hintikan tiedon modaliteetti K mukana. Negaatio on joko heikko "en tiedä" tai vahva "tiedän että ei", eikä sellaiset redusoidu, vaan iteroivat loputtomiin. Izereflektiota izereflektion päälle. Narsisti näkee peilistä että se näkee izensä peilistä ja niin edespäin. Its no use Mr. Russell, its turtles all they way down. Mä koitin ottaa mise en abime valokuvaa Posnanin airbnbeen vessassa jossa oli peiliseinät, muttei se oikein onnistunut. Ehkäpä sekin läppä että "niistä ei voi tehdä satiiria ne tekevät sen ize" kuuluu tähän. Jos vizistä koittaa vääntää viziä niin ne lässähtävät molemmat. Tämmöstä pyörittelyä piisaa episteemisten loogikkojen standup-illoissa.
ellauri077.html on line 569: All good fiction “should both...depict the time’s darkness and...illuminate the possibilities for being alive and human in it." On tässä vähän Readers Digest tyylin gooey sentimentiä, mutta hyvällä tahdolla voi tän ehkä niellä.1
ellauri077.html on line 719:
ellauri077.html on line 794: Pretentious diction. Words like phenomenon, element, individual (as noun), objective, categorical, effective, virtual, basic, primary, promote, constitute, exhibit, exploit, utilize, eliminate, liquidate , are used to dress up a simple statement and give an aire of scientific impartiality to biased judgements. Adjectives like epoch-making, epic, historic, unforgettable, triumphant, age-old, inevitable, inexorable, veritable, are used to dignify the sordid process of international politics, while writing that aims at glorifying war usually takes on an archaic color, its characteristic words being: realm, throne, chariot, mailed fist, trident, sword, shield, buckler, banner, jackboot, clarion.
ellauri077.html on line 812: In our age there is no such thing as "keeping out of politics." All issues are political issues, and politics itself is a mass of lies, evasions, folly, hatred, and schizophrenia.
ellauri078.html on line 143: In an early poem, she chastised science for its prying interests. Its system interfered with the observer’s preferences; its study took the life out of living things. In “‘Arcturus’ is his other name” she writes, “I pull a flower from the woods - / A monster with a glass / Computes the stamens in a breath - / And has her in a ‘class!’” At the same time, Dickinson’s study of botany was clearly a source of delight. She encouraged her friend Abiah Root to join her in a school assignment: “Have you made an herbarium yet? I hope you will, if you have not, it would be such a treasure to you.” She herself took that assignment seriously, keeping the herbarium generated by her botany textbook for the rest of her life.
ellauri078.html on line 219: Watts kuului isänsä lailla nonkonformisteihin, jotka eivät hyväksyneet valtiokirkon kirkkokäsikirjaa. Isä oli pojan syntyessä vankilassa uskonsa tähden. Isaac Watts valmistui vapaakirkon papiksi ja tuli lontoolaisen Mark Lanen vapaaseurakunnan palvelukseen. Jo opiskeluaikana, parinkymmenen ikäisenä, Isaac Watts sepitti noin 200 virttä. Kun katson ristin ihmettä on yksi niistä.
ellauri079.html on line 69: Vaikka hänellä on vähän muodollista koulutusta ja hän on täysin naiivi maailmasta ulkopuolella aluetta jossa hän elää, Jed Klampetilla on koko joukko moukanjärkeä. 11.ssa episodissa hän paljastuu Mummin tyttären leskexi, Rose Ellenin, vaikka on vain 6v nuorempi kuin Mummi. Hän on Luke Klampetin ja sen vaimon poika, ja sillä on sisko nimeltä Myrtti. Jed on hyvänhkainen mies ja perheen pää. Iso öljylammikko sen omistamassa suossa oli sen rääsyistä rikkauxiin -matkan alku Beverlyn mäkiseudulle. Hän on tavallisesti heteromies Mummin ja Jethron ilveille. Hänen hokemansa on "Noo, koira vieköön!" Sama hokema kuin Sokrateella siis: νὴ τὸν κύνα (ne ton kyna), Phaedo 98e; Cratylus 411b; Phaedrus 228b; Gorgias 461b, 466c. The meaning is obscure but it may be equivalent to 'by gosh' and 'by golly' in English; ways to say 'by God!' without using the name in vain. Jed oli 1/3 hahmosta jotka esiintyivät sarjan kaikissa 274 episodissa. Aika monta koirahokemaa saatiin kuulla siis.
ellauri079.html on line 85: Jethro mainitaan Läpän loputtoman pitkässä alanootissa 110 s. 998. Se on Jedin serkun Helmi Bodinen poika (vaikka se sanoo Jediä "Roope-sedäxi"). Helmin äiti ja Jedin isä olivat sisaruxia. Hän ajaa Klampetin perheen niiden uuteen kotiin Kaliforniassa ja jää niiden luoxe jatkamaan kasvatustaan. Muut kerskailevat Jethron "kuudennen luokan koulutuxella", mutta hän on tietämätön lähes jokaisesta nykyaikaisen Kalifornian elämän aspektista. Yhdessä episodissa se päättää mennä opistoon. Se ilmoittautuu myöhään lukukaudella paikalliseen sihteeriopistoon ja "ansaizee" diploominsa päivän lopussa koska on niin häirikkö. Ihan niinkun Donald Trump. Tää oli ironinen sisäpiirin vizi: – oikeasti Jethrolla oli kandintutkinto liiketaloudessa, sivuaineena filosofia, Santa Claran yliopistosta. (Missäs tässä oli se ironia? Se livahti nyt ihan ohize.)
ellauri079.html on line 89: Useammin kuin ei, sen päämaali näissä yrityxissä oli tavata sieviä tyttöjä. Sen onnistuu saavuttaa vain saada ruman Miss Jane Hathawayn suosio (muttei välitä). Koko Klampetin klaanista se on innokkain halaamaan kaupunkielämää. Jatkuva pila on että Jethro tunnetaan "kuuden jalan maaruna" koska sillä on valtava ruokahalu kuin Niklas Rothilla; eräässä episodissa, se syö suihkumatkustajakoneen koko varaston pihvejä; toisessa Jethro koittaa päästä "serkku" Bessien eli simpanssin Hollywood-agentixi - palkkiona 10,000 banaania Bessielle and 1,000 hänelle. Olikohan Bessie musta simpanssi? No tietysti, ne on kaikki mustia. Jethro ei esiinny viimeisissä episodeissa, mutta saa kuitenkin nimensä lopputexteihin. Epistä! Stop stealing the bandwidth!
ellauri079.html on line 178: Lagrangen väliarvolause sanoo, että suljetulla välillä derivoituvan funktion derivaatta eli tangentti on jossakin pisteessä samansuuntainen välin päätepisteet yhdistävän janan kanssa. Eli derivaatta on aika hyvä likiarvo funktiosta lyhkäsellä välillä. Väliarvolausetta ei käytetä käytännön laskennassa, se on kuin ampuisi kärpästä elefanttipyssyllä.
ellauri079.html on line 201: Dionysios näyttää ikävästi plagioineen filosofeja mainizematta lähteitä. Se on rumaa, ja epistä. Mut mitä väliä: Kaikista tähänastisista ja tulevista kirjoittajista, jotka väittävät tuntevansa ne asiat joita minä vakavassa mielessä tutkin ja esittävät ne joko minulta tai muilta kuulevinaan tai ize löytäminään, voin sanoa tämän verran: minun mielestäni he eivät voi ymmärtää asiasta yhtään mitään. Tää juttu on näät mystistä, sitä ei voikaan kirjoittaa, se täytyy vaan ize tajuta niinkuin mä. Ei riitä nimi, määritelmä, kuva eikä sanallinen tieto, pitää vaan välähdyxenomaisesti tajuta. Ja se ei onnistukaan joka iikalle, pitää olla lahjoja. Ja niitä pitää tuoda mulle tunnin alussa. Mun luennot on aika kalliita.
ellauri079.html on line 257: Two Theories of Morality. James D. Wallace - 1981 - Noûs 15 (1):76-80. Tääkin on kirja-arvostelu jonkun Stuart Hampshiren tännimisestä kirjasta 1977. James toteaa Hampshireä vastaan, että utilitarismin houkutus on hyvän dimensioiden vinous: kaikella on hintansa, ja sixi on mahdollista laskea tekojen painotettu keskiarvo ja valita niistä paras, kuten peleissä. Isoäidinkin voi myödä kunhan hinta on kohallaan. Tää on nyt nähty esim Ruozissa koronaepidemian hoidossa. Spinozalla sitävastoin näyttäis olevan pää oikealla paikalla, jos Hampshire on ymmärtänyt kunnolla:
ellauri080.html on line 575: Gilligan's Island is an American sitcom. It aired for three seasons on the CBS network from September 26, 1964, to April 17, 1967. The series followed the comic adventures of seven castaways as they attempted to survive on an island on which they had been shipwrecked. Most episodes revolve around the dissimilar castaways' conflicts and their unsuccessful attempts, for whose failure Gilligan was frequently responsible, to escape their plight.
ellauri080.html on line 577: Gilligan's Island ran for 98 episodes. All 36 episodes of the first season were filmed in black and white and were later colorized for syndication. The show's second and third seasons (62 episodes) and the three television film sequels (aired between 1978 and 1982) were filmed in color. Last aired: 2001.
ellauri080.html on line 603: The last episode of the show, "Gilligan the Goddess", aired on April 17, 1967, and ended just like the rest, with the castaways still stranded on the island. It was not known at the time that it would be the series finale, as a fourth season was expected but then cancelled.
ellauri080.html on line 607: Most episodes of Gilligan's Island used variations on five recurring basic plots:
ellauri080.html on line 613: Dream sequences in which one of the castaways dreams they are some character related to that week's story line. All of the castaways appeared as other characters within the dream. In later interviews and memoirs, nearly all of the actors stated that the dream episodes were among their personal favorites.
ellauri080.html on line 715: Every episode begins with a camera's-eye view of a model of a neighborhood, then panning in closer to a representation of a house to the music of a piano instrumental of the theme song, "Won't You be My Neighbor?".
ellauri080.html on line 727: In 1930, he was the Time Magazine, Person of the year. His birth name was Mohandas Karamchand Gandhi. “Mahatma” was an epithet meaning ‘great-souled one’ that was added to his name. He was first called ‘Mahatma’ by Rabindranath Tagore in 1915. Gandhi married aged 13 to Masturbai aged 14. Child marriage was common at the time, but Gandhi later came to oppose child marriage. Anyway to Masturbai. They had five children, one dying in infancy.
ellauri080.html on line 787: Like all men who wage a doomed war with their own sexual desires, Gandhi's behaviour around females would eventually become very, very odd. He took to sleeping with naked young women, including his own great-niece, in order to "test" his commitment to celibacy. The habit caused shock and outrage among his supporters. God knows how his wife felt.
ellauri080.html on line 814: Joo sielläpäin [E-Afrikka] on rotukysymyxiim suhtauduttu aika mustavalkoisesti. Se kiukustutti seepianvärisen intialaiskauppiaan Mahatma Gandhin. Joka ei tuntenut izeään värillisexi vaan britixi. Heitettiin ulos junasta kun se ei suostunut siirtymään värillisten osastoon. Junassa ei sattunut olemaan brittiosastoa.
ellauri082.html on line 70: Wallace was so embarrassed by his tendency to sweat that he carried a tennis racket in high school, hoping people would think he had just left the court. He was also serious about dental hygiene, keeping a toothbrush in his sock for emergencies.
ellauri082.html on line 197: Helmi pelasi pienenä Walt Disneyn peliä Ötökän elämää. Sen alussa oli muurahainen joka ketkui oudosti ja vinkkasi perheen pienimpiä mukaan Disneyn "Viihteeseen". Siitä tuli mieleen Whiten kirjan The Once and Future King murkkupesäepisodi, joka kauhisti ja nauratti armeijassa ollessa. Siinä sain taas vahvistusrokotuxen kaikenlaista tiimitouhuilua vastaan.
ellauri082.html on line 262: Tässä kertoja puhuu suoraviivaisesti kuinka kuolemattomuus annettiin "subjektille" kuolemalla. Jos uskoo kuolemattomuuteen niin kenties kuolema sit pelottaa vähän vähemmän. Robert Frostin Pysähdys mezässä lumisena iltana kertoja sanoo rivejä kuten, "se ei nää etmä oon pysähtynyt tähän kazomaan kun mezä täyttyy lumesta." Ja sit vielä "Mezä on suloinen, pehmeä ja syvä." Tämmöiset rivit vois mahdolliseti viitata haluun jäädä sinne noihin meziin ikuisesti. On mahdollista että Frost kirjottaa vaan jostakusta joka on pysähtynyt kepilliselle matkalla jonnekin. Kuitenkin mahdolisesti se on kirjoittanut toisenlaisesta helpotuxesta joka tunnetaan suikin nimellä.
ellauri082.html on line 343: 50; ETA student and Big Buddy; rooms w/Pemulis & Schacht; "promoting" Pemulis's Tenuate, 60, fn.5a.983; "constant 'drines" 267; wants a tennis-broadcasting career, 308; "left-eye-nystamic" 329; paranoid about powdered milk, 630; "and sex: no way" 634; 673; "heavy-browed red-nostriled kid" 677; sleeping in Axhandle's room, 869.
ellauri082.html on line 471: p) Peeping Tom (televisiossa ja videona myös nimellä Pelon kasvot) on Michael Powellin ohjaama brittiläinen psykologinen trilleri- ja kauhuelokuva vuodelta 1960. Se kertoo nuoresta miehestä, joka murhaa naisia ja kuvaa heidän viimeiset hetkensä kaitafilmille.
ellauri082.html on line 473: Arvaa mistä näistä Hikinen Wallu piti niin paljon että piti mainita. Oikein, p). Sillä oli teininä Peeping Tom julisteita seinällä. Figures. k) oli hyvä arvaus, siitä pisteitä. Pam muistuttaa Wallun naisihanteita Joellea ja Hugh (Helen) Steeplyä. Joiden hybridi oli sen äiskäpäiskä Sally Jean Foster Wallace ellei se ollut aprillia.
ellauri082.html on line 588: Makkara: lähinnä Suomessa ja Saksassa yleisesti tunnettu huume. Oikeastaan makkara itse ei ole huume, mutta se on oivallinen huumeiden välittäjä. Tällaisia "huumekikkaroita" (ei mitään tekemistä paskan kanssa) löytää paljon pusikoista ja leirintäalueiden vessoista. Huumeita sisältäviä makkaroita on mahdoton tunnistaa muuta kuin maistamalla tai syöttämällä niitä puluille. Huumepitoiset makkarat aiheuttavat monia eri oireita riippuen sisällön määrästä, laadusta, väristä ja lajista.
ellauri083.html on line 131: Very different from his novel Hunger, here Hamsun has written a sweeping story of one man's accomplishments as a homesteader in northern Norway near the border with Sweden. Isak, a young and very strong man, with no fear of work, goes looking for a good place to settle. He walks and walks, looking for a place that has everything he needs: water, haying grounds, pasture, areas to farm, timber. When he finally finds it, he settles in. There is a coastal town a full day's walk away (20 miles? 10 miles?). He puts out word that he needs a woman's help--and lo and behold, Inger comes. She too has no fear of work, and she has a harelip--teased for much of her life, she finds a good man in Isak. They work, they have several children, Inger is imprisoned for 6 years. Others come and settle the area between their farm Sellanra and the town. A fascinating story of rural northern Norway in the 2nd half of the 19th century.
ellauri083.html on line 153: Independent People (Icelandic: Sjálfstætt fólk) is an epic novel by Nobel laureate Halldór Laxness, originally published in two volumes in 1934 and 1935; literally the title means "Self-standing folk". It deals with the struggle of poor Icelandic farmers in the early 20th century, only freed from debt bondage in the last generation, and surviving on isolated crofts in an inhospitable landscape.
ellauri083.html on line 256: Kaikki Wallun luettelemat naurettavan ysäriltä kajahtavat kexinnöt on kajahtavan syvältä. Syvemmältä kuin Espoon syvin reikä. Syökäät mysliä ja eläkäät te luddiitit, potkikaa kehruu-Jennyt romuxi, repikää Wallulta rätti kajahtaneelta kaljulta. Antakaa sille käteen älykännykkä ja sometilejä ezillä ois jotain tekemistä ja pitäis turvan rullalla. Mut eihänse pidä. Se jatkaa vaan. Turvalta rullautuu loputonta läppää.
ellauri083.html on line 350: The Korean War lasted 1,128 days, meaning each episode of the series would have averaged almost four and a half days of real time.
ellauri083.html on line 354: The finale titled "Goodbye, Farewell and Amen" was the most-watched and highest-rated single television episode in US television history 1983, with a record-breaking 125 million viewers.
ellauri083.html on line 667: The Bible is surprisingly full of humorous episodes that can make one chuckle or even laugh out loud. One of the first jokes God pulled was in the book of Genesis. When visiting Abraham and Sarah, God said to the elderly couple (well passed child-bearing years), “I will bless [Sarah], and moreover I will give you a son by her; I will bless her, and she shall be a mother of nations; kings of peoples shall come from her” (Genesis 17:16).
ellauri083.html on line 677: Another humorous episode happened in the book of Numbers, when the People of Israel were complaining in the desert. They called out like a petulant child, “O that we had meat to eat! We remember the fish we ate in Egypt for nothing, the cucumbers, the melons, the leeks, the onions, and the garlic, but now our strength is dried up, and there is nothing at all but this manna to look at” (Numbers 11:4-6).
ellauri088.html on line 63: Lingvistit koko internetissä oli hirmu innostuneita kun tää filmi tuli ulos - vihdoinkin filmi meistä, joka on (lähes) asiallinen! Naislingvisti, vielä aika nättikin! Internetin suosikkilingvisti Gretchen McCulloch keräsi joukon artikkelilinkkejä (tässä) ja teki episodin podcastiinsa nimeltä Lingthusiasm tästä filmistä (transkripti). Kun sen kilpailija Neil deGrasse Tyson teki naisia halventavan huomautuxen että olisi pitänyt valita salakirjoitusexpertti ja astrobiologi puhumaan mustekaloille (ne on sentään enimmäxeen miehiä, Turing jopa homo sapiens), Kieliloki postasi avoimen kirjeen lingvisteiltä selittämään mixi se on väärässä.
ellauri088.html on line 181: ja aika repiä maasta,
ellauri088.html on line 635: Toblerin huolekas nuori tytär Hildegard valmistaa hotellia vielä ennen Toblerin lähtöä salaa valepukuisen miljunäärin vierailuun ja sen tottumuxiin, mutta ei tule maininneexi salanimeä. Virheellisesti luullaan tri Fritz Hagedornia, työtöntä mainosammattimiestä, joka on voittanut kilpakirjoituxen 1. palkinnon (1 viikko Grand hotellia) pohataxi ja hemmotellaan vastaavalla tavalla. Tobler sitävastoin työnnetään pieneen lämmittämättömään ullakkokammariin, henkilökunta ilkkuu sitä ja panee sen sekatöihin. Jo ekana päivänä Tobler ystävystyy Hagedornin kaa, vaikka kauhistunut staabi koittaa estää veljeilyn niiden välillä. Johann informoi Hildegardia sekaannuxesta ja sen seurauxista. Hildegaard ei kestä enää kotona ja ilmestyy Toblerin emännöizijän Frau Kunkelin kanssa, jonka nimexi ilmoitetaan Julchen-täti, hotelliin iskää kazomaan. Fritz rakastuu tietysti Hildegard „Schulze“en, ja ne sepittävät salaa hääsuunnitelmia. (Hildegard oli sanonut Fritzulle, että sillä on sama sukunimi kuin Eduardilla.)
ellauri089.html on line 72: Bill does not want the responsibility of keeping Earth peaceful, a responsibility that could require him, in an extreme situation, to bomb his own country. Loooooseeer!
ellauri089.html on line 124: During the 1930s and 1940s, Heinlein was deeply interested in Alfred Korzybski's general semantics and attended a number of seminars on the subject. His views on epistemology seem to have flowed from that interest, and his fictional characters continue to express Korzybskian views to the very end of his writing career.
ellauri089.html on line 203: Heinlein depicts a Heaven ruled by snotty angels and a Hell where everyone has a wonderful, or at least productive, time — with Mary Magdalene shuttling breezily between both places.
ellauri089.html on line 232: Mandelštam muutti 1918 Moskovaan ja työskenteli valitusasiain kansankomissariaatissa. Hänet pidätettiin vuonna 1934 Stalinin vastaisesta runoudestaan ja karkotettiin Tšerdyniin nykyiseen Permin aluepiiriin ja myöhemmin Voronežiin. Osip Mandelštam pidätettiin toistamiseen vuonna 1938 ja hän kuoli ”Vtoraja retška”-siirtoleirissä lähellä Vladivostokia.
ellauri089.html on line 258: Mut tää on se josta Stalin repi pelihousunsa ja lähetti Osipin Voronezhiin kuokkimaan. Plopovin izemurhasiirto, sanoi Boris Pasternak.
ellauri089.html on line 358: Entäs Peewee? Tykkääkö se Kipistä? "Hän saa minut nauramaan", on tyttöjen tavallinen perustelu. Pojat naepi naurujaan, tytöt pilikkakirveitään. (Utajärvi) Naisten naurattajia kadehtivat perussuomalaiset sananparretkin. Ei nauru neittä naita eikä seu hyväx muillenkaa. (Kitee) Piukkapöxystä likat tykkää mtta lotuhousul on rahhaa. (Teisko)
ellauri090.html on line 147: —Bolha não tem opinião. Apparentemente, ha nada mais contristador que uma dessas terriveis pestes que devastam um ponto do globo? E, todavia, esse supposto mal é um beneficio, não só porque elimina os organismos fracos, incapazes de resistencia, como porque dá logar á observação, á descoberta da droga curativa. A hygiene é filha de podridões seculares; devemol-a a milhões de corrompidos e infectos. Nada se perde, tudo é ganho. Repito, as bolhas ficam na agua. Vês este livro? É D. Quixote. Se eu destruir o meu exemplar, não elimino a obra, que continua eterna nos exemplares subsistentes e nas edições posteriores. Eterna e bella, bellamente eterna, como este mundo divino e supra-divino.
ellauri090.html on line 289: Depois do Catete, foram morar na casa nº 18 da Rua Cosme Velho (a residência mais famosa do casal), onde ficariam até a morte. Do nome da rua surgira o apelido Bruxo do Cosme Velho, dado por conta de um episódio onde Machado queimava suas cartas em um caldeirão, no sobrado da casa, quando a vizinhança certa vez o viu e gritou: "Olha o Bruxo do Cosme Velho!"
ellauri092.html on line 117: babtistit 170M/50M 1609 Smyth Amsterdam Uppokaste Miespappeus Matalahko N/A episkopaalit
ellauri092.html on line 299: HEI HUOM! Tää "mark and avoid" porukka on vanhoja tuttuja suoraan Wilhon kirjahyllystä! Erityisesti Hudson Taylor ja Watchman Nee soittaa kelloa. Nyt taisi löytyä se bonanza! Wilho ja muut pentekostaalit on kontinuativisteja, eivätkä siis kessationisteja. Watchman Neestä tulee aina mieleen Nestori Nestori Nepikkalan Nee, kyylällä tyttöjä hurmailee. Pezkulla oli muovikani nimeltä Nestori, jolle oli tämmöinen laulu.
ellauri093.html on line 94: Mott oli suurenmoinen mies mutta samalla myös pikkumainen pilkunnussija Kimmo Koskenniemen kaliiperia. Se laski sormensa joka erälle ja kysyi: mixi / tämä / on näin? Se varmisti kokousten yxityiskohdat etukäteen aina huoneistojen koristelua, edustajien nokintapaikkoja ja laulettavia tunteeseenvetoavia lauluja myöden. Se teki jumalalle rahanarvoisia palveluxia ja jumala teki sille vastapalveluxia, tit for that. Se muisti köyhiä sihteerejä telttakepillä ja valizi harkutisti tuliaiset kesähuvilansa talonpoikaisnaapurien lapsille, ei liian halpaa eikä liian kallista. Tietenkään hän ei ollut erehtymätön eikä virheetön, mutta niin lähellä kuin mahdollista olematta jumalan joululahja ize.
ellauri093.html on line 217: One of the most defining elements of the Brethren is the rejection of the concept of clergy. Their view is that all Christians are ordained by God to serve and therefore all are ministers, in keeping with the doctrine of the priesthood of all believers. The Brethren embrace the most extensive form of that idea, in that there is no ordained or unordained person or group employed to function as minister(s) or pastors. Brethren assemblies are led by the local church eiders (fig. 1) within any fellowship.
ellauri093.html on line 742: Matti Antinpoika Tarkkanen syntyi päivä kuukausi 1862, paikassa syntymäpaikka, henkilöille Antti Mikonpoika Tarkkanen ja Maria Joosepintytär Tarkkanen (o.s. Kestikievari).
ellauri094.html on line 33: Häyrisestä käytettiin usein nimitystä ”vanha vihainen mies”, joka haukkui tyhmiksi lähes kaikki ihmiset. Nimitys on tiettävästi hänen itsensä keksimä ja vastapaino entisajan epiteetille ”nuori vihainen mies”, jolla tarkoitettiin eri mieltä yleisen mielipiteen kanssa olevia. Epiteetti kuvaa monien mielestä mainiosti Häyrisen omaleimaista huumorintajua.
ellauri094.html on line 229: The exilic period was a rich one for Hebrew literature. Biblical depictions of the exile include Book of Jeremiah 39–43 (which saw the exile as a lost opportunity); the final section of 2 Kings (which portrays it as the temporary end of history); 2 Chronicles (in which the exile is the "Sabbath of the land"); and the opening chapters of Ezra, which records its end. Other works from or about the exile include the stories in Daniel 1–6, Susanna, Bel and the Dragon, the "Story of the Three Youths" (1 Esdras 3:1–5:6), and the books of Tobit and Book of Judith. The Book of Lamentations arose from the Babylonian captivity. The final redaction of the Pentateuch took place in the Persian period following the exile,:310and the Priestly source, one of its main sources, is primarily a product of the post-exilic period when the former Kingdom of Judah had become the Persian province of Yehud.
ellauri094.html on line 392:
ellauri094.html on line 577: And the guards by it keeping it we beheld asleep, Teollisuusvartijat oli umpiunessa,
ellauri095.html on line 61: The Windhover (kestrel, tuulihaukka) aims to depict not the bird in general, but instead one instance and its relation to the breeze. This is just one interpretation of Hopkins's most famous poem, one which he felt was his best.
ellauri095.html on line 246: In 1874 Hopkins returned to Manresa House to teach classics. While studying in the Jesuit house of theological studies, St Beuno´s College, near St Asap in North Wales, he was asked by his religious superior to write a poem to commemorate the foundering of a German ship in a storm. So in 1875 he took up poetry once more to write a lengthy piece, "The Wreck of the Deutschland", inspired by the Deutschland incident, a maritime disaster in which 157 people died, including five Franciscan nuns who had been leaving Germany due to harsh anti-Catholic laws (see Kulturkampf). The work displays both the religious concerns and some of the unusual metre and rhythms of his subsequent poetry not present in his few remaining early works. It not only depicts the dramatic events and heroic deeds, but tells of him reconciling the terrible events with God´s higher purpose. The poem was accepted but not printed by a Jesuit publication. This rejection fed his ambivalence about his poetry, most of which remained unpublished until after his death.
ellauri095.html on line 258: In the later decades of her life, Ms. Rossetti suffered from Graves' disease, diagnosed in 1872, suffering a near-fatal attack in the early 1870s. Graves' disease, also known as toxic diffuse goiter, is an autoimmune disease that affects the thyroid. It frequently results in and is the most common cause of hyperthyroidism. It also often results in an enlarged thyroid. Signs and symptoms of hyperthyroidism may include irritability, muscle weakness, sleeping problems, a fast heartbeat, poor tolerance of heat, diarrhea and unintentional weight loss. Other symptoms may include thickening of the skin on the shins, known as pretibial myxedema, and eye bulging, a condition caused by Graves´ ophthalmopathy. About 25 to 80% of people with the condition develop eye problems.
ellauri096.html on line 92: W. V. Quine insists that the student’s elimination argument is only a reductio ad absurdum of the supposition that the student knows that the announcement is true (rather than a reductio of the announcement itself). He accepts this epistemic reductio but rejects the metaphysical reductio. Given the student’s ignorance of the announcement, Quine concludes that a test on any day would be unforeseen.
ellauri096.html on line 102: Science is about what is the case rather than what ought to be case. This seems to imply that science does not tell us what we ought to believe. The traditional way to fill the normative gap is to delegate issues of justification to epistemologists. However, Quine is uncomfortable with delegating such authority to philosophers. He prefers the thesis that psychology is enough to handle the issues traditionally addressed by epistemologists (or at least the issues still worth addressing in an Age of Science). This “naturalistic epistemology” seems to imply that ‘know’ and ‘justified’ are antiquated terms – as empty as ‘phlogiston’ or ‘soul’.
ellauri096.html on line 104: Those willing to abandon the concept of knowledge can dissolve the surprise test paradox. But to epistemologists, this is like using a suicide bomb to kill a fly.
ellauri096.html on line 106: Our suicide bomber may protest that the flies have been undercounted. Epistemic eliminativism dissolves all epistemic paradoxes. According to the eliminativist, epistemic paradoxes are symptoms of a problem with the very concept of knowledge.
ellauri096.html on line 112: Agnostics overestimate how easy it is to identify what cannot be known. To know, one need only find a single proof. To know that there is no way to know, one must prove the negative generalization that there is no proof. After all, inability to imagine a proof is commonly due to a failure of ingenuity rather than the non-existence of a proof. In addition to being a more general proposition, a proof of unknowability requires epistemological premises about what constitutes proof. Consequently, meta-proof (proof about proofs) is even more demanding than proof.
ellauri096.html on line 114: The agnostic might be tempted to avoid presumptuousness by converting to meta-agnosticism. But this “retreats” in the wrong direction. Meta-meta-proof is, in turn, even more demanding than meta-proof. Meta-meta-proof requires both the epistemological premises about what constitutes proof that meta-proof needs and, in addition, meta-meta-proof needs epistemological premises about what constitutes meta-proof.
ellauri096.html on line 118: If the eliminativist thinks that assertion only imposes the aim of expressing a truth, then he can consistently assert that ‘know’ is a defective term. However, an epistemologist can revive the charge of self-defeat by showing that assertion does indeed require the speaker to attribute knowledge to himself. This knowledge-based account of assertion has recently been supported by work on our next paradox.
ellauri096.html on line 120: Probabilistic skepticism dates back to Arcesilaus who took over the Academy two generations after Plato’s death. This moderate kind of skepticism, recounted by Cicero (Academica 2.74, 1.46) from his days as a student at the Academy, allows for justified belief. Many scientists are attracted to probabilism and dismiss the epistemologist’s preoccupation with knowledge as old-fashioned.
ellauri096.html on line 129: A paradox is commonly defined as a set of propositions that are individually plausible but jointly inconsistent. Paradoxes pressure us to revise beliefs in a highly structured way. For instance, much epistemology orbits a riddle posed by the regress of justification, namely, which of the following is false?
ellauri096.html on line 136: Foundationalists reject (1). They take some propositions to be self-evident. Coherentists reject (2). They tolerate some forms of circular reasoning. For instance, Nelson Goodman (1965) has characterized the method of reflective equilibrium as virtuously circular. Charles Peirce (1933–35, 5.250) rejected (3), an approach later refined by Peter Klein (2007) and championed at book-length by Scott F. Aikin (2011). Infinitists believe that infinitely long chains of justification are no more impossible than infinitely long chains of causation. Finally, the epistemological anarchist rejects (4). As Paul Feyerabend refrains in Against Method, “Anything goes” (1988, vii, 5, 14, 19, 159).
ellauri096.html on line 153: The eliminativist, who thinks that ‘know’ or ‘justified’ is meaningless, will diagnose the epistemic paradoxes as questions that only appear to be well-formed. For instance, the eliminativist about justification would not accept proposition (4) in the regress paradox: ‘Some beliefs are justified’. His point is not that no beliefs meet the high standards for justification, as an anarchist might deny that any ostensible authorities meet the high standards for legitimacy. Instead, the eliminativist unromantically diagnoses ‘justified’ as a pathological term. Just as the astronomer ignores ‘Are there a zillion stars?’ on the grounds that ‘zillion’ is not a genuine numeral, the eliminativist ignores ‘Are some beliefs justified?’ on the grounds that ‘justified’ is not a genuine adjective.
ellauri096.html on line 201: One can mock up a complicated liar paradox that resembles the surprise test paradox. But this complex variant of the liar is not an epistemic paradox. For the paradoxes turn on the semantic concept of truth rather than an epistemic concept.
ellauri096.html on line 206: Assume there is a true sentence of the form ‘p but p is not known’. Although this sentence is consistent, modest principles of epistemic logic imply that sentences of this form are unknowable.
ellauri096.html on line 225: But secular idealists and logical positivists concede that there are some actual unknown truths. How can they continue to believe that all truths are knowable? Astonishingly, these eminent philosophers seem refuted by a pinch of epistemic logic. Also injured are those who limit their claims of universal knowability to a limited domain. For instance, Immanuel Kant (A223/B272) asserts that all empirical propositions are knowable. This pocket of optimism would be enough to ignite the contradiction (Stephenson 2015).
ellauri096.html on line 259: Binkley’s account of the student’s hypothetical epistemic state on Thursday is compelling. But his argument for spreading the incredulity from the future to the past is open to three challenges.
ellauri096.html on line 295: Socrates could regain consistency by downgrading his meta-knowledge to the status of a belief. If he believes he knows nothing, then he naturally wishes to remedy his ignorance by asking about everything. This rationale is accepted throughout the early dialogues. But when we reach the Meno, one of his interlocutors has an epiphany. After Meno receives the standard treatment from Socrates about the nature of virtue, Meno discerns a conflict between Socratic ignorance and Socratic inquiry (Meno 80d, in Cooper 1997). How would Socrates recognize the correct answer even if Meno gave it?
ellauri096.html on line 321: Der Legende nach war der 36-jährige Augustin 1679 während der Pestepidemie wieder einmal betrunken und schlief irgendwo in der Gosse seinen Rausch aus. Siech-Knechte, die damals die Opfer der Epidemie einsammeln mussten, fanden ihn, hielten ihn für tot und brachten die Schnapsleiche zusammen mit den Pestleichen auf ihrem Sammelkarren vor die Stadtmauer. Dort warfen sie ihre ganze Ladung in ein offenes Massengrab. Diese Pestgrube soll sich in der Nähe der Kirche St. Ulrich am Neubau (heutiger siebter Wiener Gemeindebezirk) befunden haben, gleich neben dem Platz, an dem heute der Augustinbrunnen steht. Wie in der damaligen Situation üblich, wurde das Grab nicht sofort geschlossen, sondern provisorisch mit Kalk abgedeckt, um später weitere Pestopfer aufzunehmen. Am folgenden Tag habe Augustin inmitten der Leichen so lange krakeelt und auf seinem Dudelsack gespielt, bis Retter ihn aus der Grube zogen.
ellauri096.html on line 485: “Ikos-jakson merkitys nousee nähdäkseni juuri siitä, että kuvaan todellisuutta enkä sepitä tarinaa päästäni.”
ellauri096.html on line 839: [päässä] kulki akanvirta, kaipuu näivettymiseen, supistumiseen, tyhjenemiseen, dementiaan. Eikä hän uskonut olevansa näine ajatuksineen yksin. Ehkä koko läntistä kulttuuria repi kahtaalle sama skitsofrenia, hinku samaan aikaan syödä ja säästää kakku, kakuttaa ja syöstä jalustalta liikkumaton liikuttaja. ("kakuttaa" voi tarkoittaa myös heittämistä kakulla, amerikanismi)
ellauri096.html on line 843: Aika alienoitunutta puuhastelua. Tässähän vois olla jo vähän tota uskontototeemia, "liikkumaton liikuttaja" on tomistien Aristoteleelta lanseeraama epiteetti jumalalle.
ellauri097.html on line 85: Mutta takas Menckeniin. 9-vuotiaana se luki Mark Twainin Huckleberry Finn, mikä oli "the most stupendous event in my life." No taisi olla tylsä elämä. Kylse varmaan luki Twainilta niitä ateistijuttujakin. For Mencken, Huck Finn epitomizes the hilarious dark side of America, where democracy, as defined by Mencken, is "the worship of jackals by jackasses." Siinä se on oikeassa kyllä mutta demokratia on silti paras kexintö. Ilman sitä samat kusipäät ja niiden sakaalit hallizis ilman aaseja. Demokratiassa sentään vaihdetaan aasit ja sakaalit määräaikoina.
ellauri097.html on line 226: Näin unta jossa olin ilkeä ja epis. Jostain syystä Seku ja mä oltiin Turussa puutalossa pidetyllä kirpparilla. Kuistilla oli syrjäytyneen näkösiä tyyppejä myymässä vanhoja öljypurkkeja ja lasiastioita yms. vanhaa roinaa. Täältä voisi löytyä peltinen shampoopullo. Siinä oli erilaisia öljyjä. Puristelasisessa maljakossa tai kannussa oli vanha etiketti Myrttiöljyä. Joku oli laittanut siihen hentoja niittykukkia. Öljy tuoxui hyvältä ja maljakko oli jollain lailla kaunis Sanoin lurjuxille että kysyn vaimolta. Ne eivät edes tienneet mikä myrtti on. Rupusakkia.
ellauri097.html on line 232: Onnexi uni kohta siirtyi seuraavaan skeneen jossa luin lehdestä et ko. vanha konna oli ize saanut slaagin mielipahasta ja makasi nyt henkihieverissä lasaretissa. Olin helpottunut mutta samalla epämääräisesti aika nolo koko jutusta. Sellanen kaunis esine episodi taas.
ellauri097.html on line 292: Patrick White (1912–1990) was raised in Sydney’s well-to-do Rushcutter’s Bay, and was sent to England at 13. He attended boarding school, then Cambridge, and during the war was stationed in North Africa. It was there, in 1941, that White met Manoly Lascaris, the Greek officer who he would love for the rest of his life. By the time White and Lascaris returned to Australia. in 1947 White had written three tepidly received novels, and a play. It took coming home to Sydney to transform his writing and elevate it to the level of genius. White produced The Tree of Man, in 1955, his first novel to be written in Sydney. He went on to write a string of masterpieces in quick succession: Voss, Riders in the Chariot, The Vivisector. He received the Nobel Prize for Literature in 1973. The Nobel committee credited White “for an epic and psychological narrative art which has introduced a new continent into literature.”
ellauri097.html on line 436: The famous Allan Ramsay portrait of David Hume, hanging in the University of Edinburgh, depicts him wearing a remarkable hat: a unique salmon-coloured turban. I was able to see the original on the occasion of receiving an honorary degree from Edinburgh in 2007, and ever since then I have desired to obtain a replica of that curious hat for myself (to wear on special occasions, such as those requiring academic regalia).
ellauri097.html on line 748: Finding them butterfly weed when I came. ja tunnistin ne käärmeenpistoyrtixi (Asclepias tuberosa).
ellauri098.html on line 141: episodit (EAT FUCK KILL lkm)
ellauri098.html on line 149: Monet muuttujista muuttuvat iän mukana, ja sama kirjailija voi kirjoittaa vähän erilaisia kirjoja eri ikäkausina. Sixi taulukon henkilöt täytyy olla kirjailijaviipaleita, episodeja tai tuotantokausia, esim nuori Goethe, Goethe floruit, vanha Goethe. Kokeillaanpas konstruoida alustava datataulukko. Ei ole selvää voiko tähän ottaa mukaan runoja, paizi jos ne on jotain näytelmiä tai kilometrinpituisia eepoxia. Lyriikka ei luultavasti käy. Goethesta pojat oli kivoja, mutta tytöt kivempiä, koska niitä voi käyttää poikina. Ilmeisesti se ei sitten välittänyt ize antaa persettä.
ellauri098.html on line 183: Proppin episodit
ellauri098.html on line 185: Sadut muodostuvat seuraavista episodeista, narreemeista yms. narrinpelistä tässä järjestyxessä:
ellauri098.html on line 232: 21. JATKOSÄIKÄHDYS: Joku ylijäänyt vastustaja jahtaa heroa, ehkä vangitaxeen tai suorastaan syödäxeen sen suihinsa. Tätä harrastaa nyttemmin lähes kaikki teeveesarjat, esim Sillassa/Broen se oli aivan epideemistä.
ellauri098.html on line 278: Koko juoni on siis variaatio teemasta Saku sammakko kosiomatkalla. Samat roolit löytyy hyvästä kirjasta sen seizemästä episodista.
ellauri098.html on line 285: Kaikki narratologiset trooppi- ja hahmolistauxet on liian pikkutarkkoja. Niissä on EFK mielessä mukana turhaa kontextia. Proppinkin 7 hahmoa ja 31 episodia on aivan liikaa. Siinä on implisiittisesti kaikenlaista kertolaskua. Sen henkilöt pitää jakaa piirteisiin. Vaikkapa Hyvis/pahis/dumari * seniori/juniori * peto/saalis.
ellauri098.html on line 347: Applied Phlebotinum - kumma nimi. No ei se ole muuta kuin vanha kunnon deus ex machina. "Any sufficiently advanced technology is indistinguishable from a completely ad-hoc plot device." According to Joss Whedon, during the DVD commentary for the pilot episode of Buffy the Vampire Slayer, the term "phlebotinum" originates from Buffy writer (and Angel co-creator) David Greenwalt's sudden outburst: "Don't touch the phlebotinum!" apropos of nothing. Flebotomia on suonenisku.
ellauri098.html on line 382: No eläinsadun karhu, susi ja kettu on selviä. Karhu on iso vahva hidasjärkinen, flegmaattinen, intro enemmän kuin extro. (Paizi kamalien eläinten karhu, joka on psykopaatti narsisti. Nalle Puh on selvä masis.) Se ei ole selkeästi hyvis eikä pahis, lähinnä dumari. Susi on koleerinen, agressiivinen mutta tyhmänoloinen, enempi extro, ja selvä pahis. Kettu on extro, ovela, kiero, tollanen junioripahis. Sangviinikko selvästi. Kukas olis sitten melankoolinen? Ihaa on melankolinen, mutta aasia ei voi sijoittaa, Shrekin aasi on selkeesti sangviininen, tollanen tyypillinen sivuvaunuhahmo, comic relief. Hullua että koomisella hahmollakin on kevennys. Mut ehkä Shrek onkin melankoolikko. On sekin koomista. Piisamirotta on pessimisti, muttei melankoolinen, sehän on selvä epikuurolainen. Kameli on pahansisuinen ja salavihainen. Se olis koleernen mutta introvertti sellainen.
ellauri098.html on line 583: Uudesta osoitteesta löytyvät kuitenkin yhä Me Naisten aiemmilta verkkosivuilta tutut aihepiirit, joista riittää puhuttavaa. Kerromme joka päivä ihmisistä ja ilmiöistä, ihmissuhteista, tyylistä ja kauneudesta, hyvinvoinnista, rahasta ja työstä. Mutta emme turrikoista. Sensijaan --
ellauri098.html on line 752: Fiktion kirjoittajana Cook Briggsin kiinnostus erilaisia persoonallisuustyyppejä kohtaan kasvoi, ja vuonna 1917 hän ryhtyi tutkimaan aihepiiriä. Lopulta hän alkoi kehittämään omaa teoriaansa, kunnes vuonna 1923 Carl Jungin Psychologische Typen -kirjan englanninkielisen painoksen (1923) ilmestyttyä Briggs löysi siitä useita yhtäläisyyksiä oman persoonallisuutensa kanssa. Hän kehitti tyttärensä Isabel Briggs Myersin kanssa toimivan indikaattorin, joka nimettiin heidän mukaansa.
ellauri099.html on line 59: Deciding that only full confession will absolve him of wrongdoing, Dorian decides to destroy the last vestige of his conscience and the only piece of evidence remaining of his crimes; the picture. In a rage, he takes the knife with which he murdered Basil Hallward and stabs the picture. The servants of the house awaken on hearing a cry from the locked room; on the street, a passerby who also heard the cry calls the police. On entering the locked room, the servants find an unknown old man stabbed in the heart, his figure withered and decrepit. The servants identify the disfigured corpse by the rings on its fingers, which belonged to Dorian Gray. Beside him, the portrait is now restored to its former appearance of beauty.
ellauri099.html on line 211: Whatever the truth of the matter, Aristotle’s endowment allowed him to build a huge research and teaching facility and amass the largest and most important library in the world. During the time of Theophrastus, Aristotle’s successor as scholarch and clearly a very effective college president, there were as many as 2,000 pupils at the Lyceum, some of them sleeping in dormitories. The Lyceum was clearly the place to be, the educational destination of choice for the elites.
ellauri100.html on line 40: Weighing up evidence, including his many letters, they analyzed competing theories that he had suffered from illnesses including epilepsy, cycloid psychosis, bipolar disorder, schizophrenia or borderline personality disorder. The panel concluded that the most probable diagnosis was more prosaic.
ellauri100.html on line 45: “This could come from alcohol intoxication, lack of sleep, work stress and troubles with Gauguin, who was going to leave – attachment being one of his problems in life. He has repeated episodes of psychosis but recovered completely in between.”
ellauri100.html on line 51: Although van Gogh was diagnosed with epilepsy at the time, definitions had changed, Oderwald said. Ultimately, “one single thing cannot explain the entire picture of what happened to van Gogh,” he said.
ellauri100.html on line 303: My intelligence was recognized at an early age, but its use was not much stimulated by my parents or the K-12 schools I attended. Only when I went to college was I “stretched”, and then the stretching came mostly at my initiative (unassigned reading and long, solitary sessions working through academic theories). The stretching — which was episodic during my working career — continues to this day, in the form of blogging on subjects that require research, careful analysis, and self-criticism of what I have produced. Self-criticism is central to my personality (see next) and leaves me open to new ideas (see next after that). Like religion. Next I am thinking of becoming a Trotskyist.
ellauri100.html on line 359:
ellauri100.html on line 363:
ellauri100.html on line 668: Mutta voi! 1840-luvulla perhe joutui talousvaikeuxiin, kun iskä sairastui depixeen. Varmaan koti-ikävä. 1843 sillä oli krooninen bronkiitti, ehkä tubi, ja se oli sokeutua. Se sai potkut King´s Collegesta ja eli loput 11 vuotta perheen vaivoina. Äiti alkoi opettaa pitääxeen lapset leivässä, ja Mariasta tuli kotiapulanen, mikä hirvitti Kristinaa. Siihen aikaan William oli verotoimistossa töissä ja Gabriel taidekoulussa. Kristina mörköili yxin kotona. 14-vuotiaana Kristina sai hermoromahduxen ja lopetti koulun siihen. Silläkin alkoi depixet ja kuukkixet muut sellaiset.Tähän aikaan äiskä ja Kristina liittyi katolisiin liikkeisiin, ja uskontohöpinä tuli Kristinalle tavaxi.
ellauri100.html on line 672: Dante-veli maalasi Kristinasta useita kuvia, ilmaisesta mallista. 1848, se oli neizyt Maaria Danten ekassa öljymaalauxessa. Kirjaimet PRB tarkoitti prerafaeliittiveljiä. Seuraavana vuonna se oli neizyt Marian ilmoituxessa, Kazo herran käsineitoa. Runon "Kuka vie mut postiin?" säe inspiroi Fernand Khnopffia maalaamaan kuuloisan taulun "Mä sulkeudun kaappiin". 1849 Kristina sairastui taas vakavasti, kärsi depixestä, ja 1857 tuli isompi uskonnollinen kriisi. Taipumuxet depixiin periytyy usein isältä pojalle, ja mixei tyttärelle.
ellauri100.html on line 674: Kristina alkoi kirjoittaa ylös runojaan ja päiväs ne 1842 alkaen, aluxi matkien suosikkirunoilijoita. 1847 se alkoi kokeilla sonetteja, hymnejä ja balladeja, ja kopioida juonet Raamatusta, kansansaduista ja pyhimysten elämistä. Sen aikaiset runot usein koskee kuolemaa ja menetystä, heijastaen romanttista perinnettä ja tietty sitä depistä. Se julkaisi 2 runoa, "Kalman kylmyys jalkovälissä", "Sydämen kylmyys siellä yhdessä paikassa", Athenaeumissa 1848 18-vuotiaana salanimellä "Ellen Erehdy". Se osallistui prerafaeliittien kirjallisuuslehteen nimeltä The Sperm Jan-Apr 1850, jota toimitti William. Tästä alkoi julkkiselämä.
ellauri100.html on line 1040: When they spied her peeping:
ellauri101.html on line 429: Mutta entä se Jari? Osa on pitänyt Sairasvyötä julkisuuden valossa röyhkeänä, osa narsistina. Sairasvyö huomauttaa, etteivät ego ja narsismi ole synonyymeja. Egoisti ja narsisti on kyllä aika lähellä. Egoistilla muut on aika sama kuha izellä on hyvä. Narsistilla hyvä riippuu tiimin ylistyxestä. Sairasvyölle riittää nyttemmin olla kinginä perhepiirissä. (Ainakin se ize sanoo niin. Perheeltä ei kysytty.)
ellauri101.html on line 464: Nike ei myy tossuja vaan ylläpitää urheilun taikaa. Se antaa meille voimia syntyä joka päivä uudelleen. Niin siis tässä oli just se oivallus: ei tavaranmyynti ole kuin uskontoa, vaan päinvastoin uskonto on äärimmilleen kehitettyä tuoteasettelua. Sen brändi on jo saapunut loogiseen päätepisteeseen. Erillistä tavaraa ei enää tarvita, kun brändi izessään on riittävän houkutteleva. Armon lunastusta ilman litteintäkään pakettia. Det är alldeles OK att ångra sig. Valitettavasti Ivar Kampradille lähettämäni jaxuhali myöhästyi. DEATHin luiseva pitkä käsi yltää äveriäisiinkin. No ehkä ne herätetään pakkasesta henkiin jahka tiedemiehet kexii miten. Se on ihan huulilla. Herra hän haisee jo.
ellauri101.html on line 556: The Lost Generation was the social generational cohort that came of age during World War I. "Lost" in this context refers to the "disoriented, wandering, directionless" spirit of many of the war's survivors in the early postwar period. The term is also particularly used to refer to a group of American expatriate writers living in Paris during the 1920s. Gertrude Stein is credited with coining the term, and it was subsequently popularized by Ernest Hemingway who used it in the epigraph for his 1926 novel The Sun Also Rises: "You are all a lost generation".
ellauri101.html on line 643: As a result of cultural ideals, government policy, and modern medicine, there have been severe gender imbalances in China and India. According to the United Nations, in 2018, China and India had a combined 50 million of excess males under the age of 20. Such a discrepancy fuels loneliness epidemics, human trafficking (from elsewhere in Asia, such as Cambodia and Vietnam), and prostitution.
ellauri102.html on line 592: Keeping your eyes on the wall
ellauri102.html on line 642: Keeping your eyes on the wall
ellauri105.html on line 261: The Hebrew prophets frequently compared the sin of idolatry to the sin of adultery, in a reappearing rhetorical figure.[2]:317 Ezekiel's rhetoric directed against these two allegorical figures depicts them as lusting after Egyptian men in explicitly sexual terms in Ezekiel 23:20–21:[3]:18
ellauri106.html on line 76: In 1987, in the loneliness of Connecticut, Roth experienced a breakdown caused by a sleeping pill with hallucinatory side effects. He made the experience, as well as the trial of the concentration camp guard John Demjanjuk in Jerusalem, whom he had followed as an observer, the starting point of the 1993 novel Operation Shylock, the encounter between a fictional Philip Roth and his doppelganger. The writer also felt increasingly isolated in London and returned to New York, where he moved into an apartment on the Upper West Side. He took over from 1988 to 1991 a professor of literature at Hunter College of the City University of New York. In 1990 he married his longtime partner Claire Bloom, but the marriage was divorced in 1994 after Roth's growing estrangement and severe depression, including a stay in a psychiatric clinic. Bloom dealt with the problematic relationship two years later in her memoir Leaving a Doll's House .
ellauri106.html on line 177: Roth was far more prolific than either of the novelists he was frequently lumped with—29 full length novels and a dazzling debut novella over nearly 50 years. His output was also more diverse in style and topic than either of the other while reaping critical praise, armloads of awards, and commercial success. Yet at the core of his varied output were common threads—a Jewish identity with which he was not always comfortable but could not deny, a sense of being profoundly American— “if I am not American what am I”—a, a sex drive that was often creepily compulsive, and the world observed by fictional doppelgangers for the author, or sometimes the author himself as a fictional character.
ellauri106.html on line 184: “The comedy is that the real haters of the bourgeois Jews, with the real contempt for their everyday lives, are these complex intellectual giants,” Zuckerman snorts. “They loathe them, and don’t particularly care for the smell of the Jewish proletariat either. All of them full of sympathy suddenly for the ghetto world of their traditional fathers now that the traditional fathers are filed for safekeeping in Beth Moses Memorial Park. When they were alive they wanted to strangle the immigrant bastards to death because they dared to think they could actually be of consequence without ever having read Proust past Swann’s Way. And the ghetto—what the ghetto saw of these guys was their heels: out, out, screaming for air, to write about great Jews like Ralph Waldo Emerson and William Dean Howells. But now that the Weathermen are around, and me and my friends Jerry Rubin and Herbert Marcuse and H. Rap Brown, it’s where oh where’s the inspired orderliness of those good old Hebrew school days? Where’s the linoleum? Where’s Aunt Rose? Where is all the wonderful inflexible patriarchal authority into which they wanted to stick a knife?”
ellauri106.html on line 193: “In 1949, when I was sixteen, I stumbled on Thomas Wolfe, who died at thirty-eight in 1938, and who made numerous adolescents aside from me devotees of literature for life. In Wolfe, everything was heroically outsized, whether it was the voracious appetite for experience of Eugene Gant, the hero of his first two novels, or of George Webber, the hero of his last two. The hero's loneliness, his egocentrism, his sprawling consciousness gave rise to a tone of elegiac lyricism that was endlessly sustained by the raw yearning for an epic existence—for an epic American existence. And, in those postwar years, what imaginative young reader didn't yearn for that?” -- Philip Roth
ellauri106.html on line 413: Religion may have given most of these bloodthirsty episodes a badge. It frequently provided a cohesive force, just as human ideas about nationhood and race still do - but it was hardly ever the underlying cause. Admittedly, while organised religion has frequently sanctioned and even blessed such conflicts, giving them some sense of purpose, it has rarely initiated them.
ellauri106.html on line 448: Ei, ei näytä hissa olevan mihkään matkalla, eikä se ole loppukaan vaikka Fukuyama väitti niin, se pyörii vaan ja on pelkkää kaaosta: you win some, then you lose some. Arjalainen jutku ei tätä ymmärrä vaan uskoo Amerikan unelmaan, vaikka Newarkin vandaalit jo repii katukiviä ja heittää niillä urheita yrittäjiä, sellasia kuin arjalainen ize, hanskatehtaan omistaja.
ellauri106.html on line 524: Reduced to a life of isolation amid a decrepit apartment in which her only possession is the stained pallet on which she sleeps, Merry, the precious daughter of All-American Swede Levov, is “disgusting. His daughter is a human mess stinking of human waste. Her smell is the smell of everything organic breaking down. It is the smell of no coherence. It is the smell of all she’s become”.
ellauri107.html on line 97: At the end of his stay, Neil attends Ron's wedding to Harriet, who was his college sweetheart from Ohio. Brenda returns to Radcliffe in the fall, keeping in touch by telephone. She invites Neil to come up to spend a weekend at a Boston hotel. However, once they are in the hotel room, Brenda tells Neil she just received letters telling her that her mother found her diaphragm and that her parents know about their affair. They argue, with Neil asking why she left it to be found unless she wanted it to happen. Siding with her parents, Brenda ends the affair as abruptly as she allowed it to commence. Neil walks out of the hotel, leaving her alone in the room.
ellauri107.html on line 104: An American Dream is a 1965 novel by American author Norman Mailer. It was published by Dial Press. Mailer wrote it in serialized form for Esquire, consciously attempting to resurrect the methodology used by Charles Dickens and other earlier novelists, with Mailer writing each chapter against monthly deadlines. The book is written in a poetic style heavy with metaphor that creates unique and hypnotising narrative and dialogue. The novel's action takes place over 32 hours in the life of its protagonist Stephen Rojack. Rojack is a decorated war-hero, former congressman, talk-show host, and university professor. He is depicted as the metaphorical embodiment of the American Dream.
ellauri107.html on line 490: “And business! The roofing business! Roofs for cowsheds! Oh, I don't mean I haven't had a lot of fun out of the Game; out of putting it over on the labor unions, and seeing a big check coming in, and the business increasing. But what's the use of it? You know, my business isn't distributing roofing—it's principally keeping my competitors from distributing roofing. Same with you. All we do is cut each other's throats and make the public pay for it!”
ellauri108.html on line 94: Jesus is an important figure in Rastafari. However, practitioners reject the traditional Christian view of Jesus, particularly the depiction of him as a white European, believing that this is a perversion of the truth. They believe that Jesus was a black African, and that the white Jesus was a false god. Many Rastas regard Christianity as the creation of the white man; they treat it with suspicion out of the view that the oppressors (white Europeans) and the oppressed (black Africans) cannot share the same God. Many Rastas take the view that the God worshipped by most white Christians is actually the Devil, and a recurring claim among Rastas is that the Pope is Satan or the Antichrist. Rastas therefore often view Christian preachers as deceivers and regard Christianity as being guilty of furthering the oppression of the African diaspora, frequently referring to it as having perpetrated "mental enslavement".
ellauri108.html on line 127: Rastas do not believe that there is a specific afterlife to which individuals go following bodily death. They believe in the possibility of eternal life, and that only those who shun righteousness will actually die. The scholar of religion Leonard E. Barrett observed some Jamaican Rastas who believed that those practitioners who did die had not been faithful to Jah. He suggested that this attitude stemmed from the large numbers of young people that were then members of the movement, and who had thus seen only few Rastas die. Another Rasta view is that those who are righteous will undergo reincarnation, with an individual's identity remaining throughout each of their incarnations. In keeping with their views on death, Rastas eschew celebrating physical death and often avoid funerals, also repudiating the practice of ancestor veneration that is common among traditional African religions.
ellauri108.html on line 145: The term "grounding" is used among Rastas to refer to the establishment of relationships between like-minded practitioners. Groundings often take place in a commune or yard, and are presided over by an elder. The elder is charged with keeping discipline and can ban individuals from attending. The number of participants can range from a handful to several hundred. Activities that take place at groundings include the playing of drums, chanting, the singing of hymns, and the recitation of poetry. Cannabis, known as ganja, is often smoked. Most groundings contain only men, although some Rasta women have established their own all-female grounding circles.
ellauri108.html on line 235: Sub-divisions of Rastafari are often referred to as "houses" or "mansions", in keeping with a passage from the Gospel of John (14:2): as translated in the King James Bible, Jesus states "In my father's house are many mansions". The three most prominent branches are the House of Nyabinghi, the Bobo Ashanti, and the Twelve Tribes of Israel, although other important groups include the Church of Haile Selassie I, Inc., and the Fulfilled Rastafari. By fragmenting into different houses without any single leader, Rastafari became more resilient amid opposition from Jamaica's government during the early decades of the movement.
ellauri108.html on line 489: Rastas do not believe that there is a specific afterlife to which individuals go following bodily death. They believe in the possibility of eternal life, and that only those who shun righteousness will actually die. The scholar of religion Leonard E. Barrett observed some Jamaican Rastas who believed that those practitioners who did die had not been faithful to Jah. He suggested that this attitude stemmed from the large numbers of young people that were then members of the movement, and who had thus seen only few Rastas die. Another Rasta view is that those who are righteous will undergo reincarnation, with an individual's identity remaining throughout each of their incarnations. In keeping with their views on death, Rastas eschew celebrating physical death and often avoid funerals, also repudiating the practice of ancestor veneration that is common among traditional African religions.
ellauri109.html on line 511: Many literary figures have dreaded the spectre of the biographer. Charles Dickens, Wilkie Collins, Walt Whitman, Henry James, and Sylvia Plath are but a few who put their letters and journals into the fire. Lea poltti päiväkirjansa kommunistien pelossa ja repi lottapuvun matonkuteixi. James admitted to his nephew and literary executor that his singular desire in old age was to “frustrate as utterly as possible the postmortem exploiter.”
ellauri109.html on line 567: Roth and Bloom divorced, miserably, in 1995. A year later, Bloom published a memoir, “Leaving a Doll’s House,” in which Roth was depicted as brilliant and initially attentive to the demands of her career, but also as unpredictable, unfaithful, remote, and, at times, horribly unkind, not least about Bloom’s devotion to her grown daughter. The book quoted incensed faxes that Roth sent Bloom at the end of their union, demanding that she pay sixty-two billion dollars for failing to honor their prenuptial agreement, and another bill for the “five or six hundred hours” that he had spent going over her lines with her.
ellauri109.html on line 753: A heroic couplet is a traditional form for English poetry, commonly used in epic and narrative poetry, and consisting of a rhyming pair of lines in iambic pentameter. Use of the heroic couplet was pioneered by Geoffrey Chaucer in the Legend of Good Women and the Canterbury Tales, and generally considered to have been perfected by John Dryden and Alexander Pope in the Restoration Age and early 18th century respectively. A frequently-cited example illustrating the use of heroic couplets is this passage from Cooper's Hill by John Denham, part of his description of the Thames:
ellauri110.html on line 226: Vezikko on varmaan juuri niin pitkästyttävä kuin tuosta kuulostaa. En ole lukenut, kirjaston poistohyllyt ovat olleet kiinni epidemian johdosta.
ellauri110.html on line 292: Depixessäkin se puhuu vaatteistaan ja maistelee tunnelmaa. Ei ei klassista musaa tähän fiilixeen, vaan Sinatraa. Kumpaakohan konjakkia se oli, Meukow vaiko Monet? Ei tässä olla köyhiä vaikka kipeitä. Tunteet tulevat, ei niille voi mitään, tunnelmoidaan siis. Vittu mikä narsisti. Handeen verrattuna mä olem pelkkä harrastelija.
ellauri110.html on line 361: Pikkuinen "Piips" sanoi nuorikkoaan huoraxi, kun sen vaatteet repsotti. Se repi sille kirjottamansa kirjeet suutuspäissä, teki sille nenäklypin ja löi sen silmän mustaxi. Jälkeenpäin sitä kadutti. Bylsittyään Bettyä se sanoi niitä onnellisexi parixi. Terveisiä Mikkelistä, käskivät vetää kikkelistä. Hälsningar från StMichel, att dra Sam på kuken.
ellauri110.html on line 450: Klinikka jatkaa edelleen Helsingissä toimintaansa, mutta hyvin pienimuotoisesti. Olutkangas menetti kiinnostuksensa laajentaa sen toimintaa yksin, kun klinikan markkinointia hoitanut vaimo menehtyi syöpään vuonna 2000. Kun on tuumori siihen auttaa huumori. Sarkoomaan tepsii viiltävä ja repiväkin sarkasmi. Alkoholismiin tehoaa vain kuivatelakka. Loppuu se tonttuilu.
ellauri110.html on line 531: viis siitä, kun täysin sa uskot vaan, käy elosi päivään tai pilvihin, Lepinkäiset tokko ne leijuivat?
ellauri110.html on line 765: Tämän kertomukfen on fepittänyt oppinut mies Rääwelisfä nimeltä Khrysostomus Dutulaeus, joka omin korwin oli kuullut tohtori von Gitzenin kertowan fen, ja on hän päiwännyt ja omakätifellä nimikirjoitukfellaan todistanut sen oikeakfi, joka tapahtui Huhtikuun 11:ta päiwänä wuonna 1604.
ellauri110.html on line 811: Kaitse taiten kalleutta piistä synkän itsepinnan.
ellauri110.html on line 1091: Lyhyesti sanoen kirjoittajan pointti on että Dosto esitteli ison joukon erilaisia konnia ja roistoja vaan esimerkkinä, että kyllä Jeesus porukoineen antaa anteexi jopa tälläsellekkin, maistuis ehkä sullekin. Sinappia ei saa unohtaa, pientä siementä. Tätä sitten jauhetaan edestakaisin kuin xylitolipurkkaa monen episodin voimalla.
ellauri110.html on line 1121: Uncle was Prince K, a doddering and decrepit old fop who has come into money and who is paying a visit to the provinces. Maria Alexandrovna decides to try to marry off her beautiful young daughter Zenaida to him, but the whole town has had a snootful of her and tries to buck her plans at every turn. Still, she manages to come out in the end after a series of reverses. Not for nothing does Dosto compare her (too)xo to Napoleon Bonaparte. Dosto bore a grudge to the French and English because they had laughed at his accent. Napoleon and Shakespeare, damn the lot.
ellauri111.html on line 180: These include the Pseudepigrapha which contains Enoch, Michael the Archangel, and Jannes and Jambres. Many spurious books falsely claim to have been written by various Old Testament patriarchs. They were composed between 200 B.C. and 100 A.D. There are lots of these spurious books like The Assumption of Moses, Apocalypse of Elijah, and Ascension of Isaiah.
ellauri111.html on line 261: “I suppose you know that jury trials were still quite an innovation in my time in Russia, so it’s no surprise that they produced some odd results. A clever lawyer could easily persuade a jury one way or another. Even when all the facts pointed to the guilt of the accused, even when it was admitted that, indeed, such-and-such a woman had attacked her lover’s wife with a razor with the intention of killing her, such-and-such a father had so violently beaten his seven-year old daughter with birch rods that even the neighbours were terrified by her screams, or such-and-such parents had treated their children like animals, keeping them in filthy conditions, and beating them with leather straps, again and again—each time our poor soft-hearted jurors concluded ‘Not guilty!’ Can you imagine? Of course, there is always an explanation, there are always attenuating circumstances, there can even be provocations, and the letter of the law may tell us this is not torture but simply punishment, the kind of punishment that, in those days, all good middle-class parents thought it right to mete out so as to give their children a sense of duty. The facts. The facts are the facts, but the truth once uttered is a lie, and even the facts can be put together in such a way as to turn even torture into well-meaning parental discipline.”
ellauri111.html on line 404: And what is love? Keeping God's commandments! Loving is obeying! Obeying is loving! Like your wife or your dog, you know they love you because they obey you.
ellauri111.html on line 644: As time goes along we are in a position to receive whichever spiritual gift(s) that God is pleased to give us, e.g., exhortation, prophesy, teaching, etc. (the gifts are found in the New Testament epistles (letters)). The apostle Paul teaches us that we should desire to prophesy because then we speak to men unto edification, exhortation, and comfort (I Corinthians 14:1)--just ask God for what you want and just walk on in obdience to the word--we can help the saints to go forward and be built up and be comforted (I Corinthians 14:3).
ellauri111.html on line 808: Sixon siis parempi että jäävät nälkäisixi. Köyhät teillä on aina keskuudessanne, muttei ne välitä eikä valita kuha riittää sirkushuveja. Uskoa, toivoa ja rakkautta. Koronaepidemian aikanakin suurin meteli nousi nuorisosta, joilta meni hukkaan vuosia ja parittelukumppaneita. Ei se mitään "juhlintaa" ole, se on soidinta, ja siinä on tosi kyseessä.
ellauri112.html on line 652: Marlo is a physical wreck, ugly fat and unkempt, a woman who doesn’t get enough or not at all and is chronically fatigued. She shuffles around in sweatpants and baggy sweaters as the house gets dirtier, the kids get noisier, and her husband gets "lazier". Everything becomes a battle for Marlo – keeping Jonah in school, putting a meal on the table, finding time to bathe, even getting her husband to hump her. He shuts her out at night, retreating to the bedroom alone to play video games with himself headphones on. Cant fix that part without fixing the hole.
ellauri112.html on line 789: When shall we eat supper? First or last day of the week? This has nothing to do with the Sabbath being changed. I do not believe that it has, but that it is obsolete. The Sabbath is “Saturday”, the 7th day, which I am convinced to be for the rest that Christians will take with the Father (Heb. 4:1-11) and for weekend shopping. I find keeping the Sabbath day is a part of the 10 commands. Exodus says “And He wrote on the tablets the words of the covenant, the Ten Commandments” (Exo. 34:28, also see Deut. 4:13, 9:9, 11). Jeremiah said “Behold, the days are coming, says the LORD, when I will make a new covenant” (Jeremiah 31:31). Look further for Jeremiah said, “not according to the covenant that I made with their fathers”
ellauri112.html on line 791: Not according to which covenant? Jeremiah says the covenant “in the day that I took them by the hand to lead them out of the land of Egypt, My covenant which they broke” (31:32). Again which covenant is this? Exodus says “And He wrote on the tablets the words of the covenant, the Ten Commandments” (Exo. 34:28). Christ’s covenant is “not according to the covenant that I made with their fathers”, but “In that He says, ‘A new covenant,’ He has made the first obsolete. Now what is becoming obsolete and growing old is ready to vanish away” (Heb. 8:13). The Old Covenant of the 10 commands with the Sabbath keeping is obsolete and vanishing away in the 1st century.
ellauri112.html on line 923: The last three pages of this web site contain an epilogue, a list of suggested readings for those who want to pursue their study of wine in the Lord´ Supper, and information about this web site and its author. The about page also contains a link to a downloadable paper about wine in the Lord´s Supper. (This paper is available as either a .doc or a .pdf.)
ellauri115.html on line 279: No ainakin sen panee heti merkille että Montaigne on aika tyytyväinen oloonsa, se vaikuttaa epikurolaiselta. Ja se siteeraa antiikin lähteitä yhtä ahkeraan kuin masentuneempi Burton. Modernimpaa Rousseauta ei vanhat viisaudet enää kiinnosta, valistuneena romantikkona se haluaa ize kexiä, Se on myös tyytymätön osaansa ja kantaa kaunaa vihamiehille. Joku Diogenes mieluummin kuin Epikuros kävisi sen esikuvaxi. Molempia kuitenkin pohdituttaa se, mitä niistä jää jälkipolville. Montaigne huomauttaa että monia kiinnostaa maine ja omaisuus enemmän kuin elämä. Voiko heppua sanoa onnellisexi edes kunnialla kuoltua jos sen jälkeläiset on kurjia ja pennittömiä? Hyvä kymysys, pistää Darwin väliin. Montaigne peukutti sukulaisia, Rousseau oli pelkkä meemipeikko, lapset se jakoi enemmän tarvizeville. Saa toiset ne talletella pienet epelit, ne multa pitkät vain saa.
ellauri115.html on line 422: A cartoon depicting Rousseau as a Savage Man, a Yahoo, caught in the woods was more to Hume's taste. He described it to her with relish. "I am represented as a farmer, who caresses him and offers him some oats to eat, which he refuses in a rage; Voltaire and D'Alembert are whipping him up behind; and Horace Walpole making him horns of papier maché. The idea is not altogether absurd."
ellauri115.html on line 638: Would I start weeping like a bathtub overflowing?
ellauri115.html on line 720: Tässä maailmassa on paljon pahoja miehiä, mutta on vähän näitä kuolleita sieluja [But cf. Gogol op.cit.] jotka jahtaa vaan omaa etua, tunnottomina kaikelle joka on oikein ja hyvin. Me riemuitaan epäoikeudenmukaisuudesta vaan kun se on meidän oman edun mukasta [ditto oikeudenmukaisuudesta; useimmille "epistä" tarkoittaa nimenomaan että on ize jäänyt pitelemään tikkua]; jokaisessa muussa tapauxessa toivotaan että viattomia suojellaan. Jos me nähdään joku väkivallanteko tai epäoikeudenmukaisuus kaupungissa tai maaseudulla, meidän sydämmet liikuttuu heti pohjia myöten välittömästä kiukusta ja vihasta, joka käskee meitä menemään apuun sorretuille [tosin kummat on niitä sorrettuja on ihan kazojan silmässä]; mut meitä hillizee vahvempi velvoite, ja laki ottaa meiltä oikeuden suojella viattomia. Toisaalta, jos joku armon tai avokätisyyden teko sattuu silmään, mitä kunnioitusta ja rakkautta se herättääkään meissä sivustakazojissa! Exme sanota izellemme "mä olisin voinut tehdä ton izekin, muttei sattunut olemaan kukkaro mukana"? Mitä se meille meriteeraa oliko 2000v sitten yx mies oikeassa tai väärässä? ja me luetaan samalla innolla antiikin historia kuin eilisen lehteä. Mitä Catalinan rikoxet on mulle? En mä siitä uhritu. Mixmä sitten kammoxun sen rikoxia ihankuin se tulis tänään telkasta? Me ei vihata pahoja vaan sen takeen mitä ne tekee meille, vaan koska ne on vaan pahoja. Eikä me haluta vaan olla ize onnellisia, vaan me halutaan meidän kaverienkin olevan lähes yhtä onnellisia, eikä tää onni paljon haittaa meidän omaa onnea, jos se on kohtuu pienempi se vaan kasvattaa meidän onnea. Loppuvetona, haluammepa tai emme, me säälitään onnettomia; kun me nähdään niiden kärsivän me kärsitään vähän izekin, ei me niitä mieluusti kazella. Jopa pahimmilla pahixilla on vähän tätä vaistoa, ja se usein johtaa ne ristiriitoihin. Ryöväri joka ryövää turistin, antaa sen liian isot vaatteet köyhille; julmin murhaaja antaa hajusuolaa pyörtyneelle naiselle.
ellauri115.html on line 898: 45. Sepiltä ja kultasepiltä ovat ne tehdyt, ja mitä virkamiehet tahtovat, se pitää siitä tuleman, ei muuta mitään.
ellauri115.html on line 960: The Racovian Catechism makes muted reference to the devil in seven places which prompts the 1818 translator Thomas Rees, to footnote references to the works of Hugh Farmer (1761) and John Simpson (1804). Yet these references are in keeping with the somewhat subdued handling of the devil in the Biblioteca Fratrum Polonorum. The Collegia Vicentina at Vicenza (1546) had questioned not only the existence of the devil but even of angels. Word has it that the personal boll weevil was none other than Sozzini himself.
ellauri115.html on line 973: Alun perin termiä käytti Jean-Jacques Rousseau teoksessaan Yhteiskuntasopimuksesta. Yhteiskuntasopimuksen perusidean mukaista valtioihannetta kannattivat häntä ennen kuitenkin jo Thomas Hobbes, John Locke ja Hugo Grotius. 1900-luvulla yhteiskuntasopimusperinnettä on edustanut John Rawls. Se tietämättömyyden pyllyverhokaveri. Hyvin ällö ja epis oikispää.
ellauri115.html on line 1002: Montaignella on paljon kaskuja pelosta ja kuolemasta. Se oli aika pelkuri ja myönsi sen. Montaigne on hedonisti tai oikeammin epikuurolainen. Se kirjoitti tästä aiheesta täytettyään 39. Se on aika monelle paha ikä. Sen ikäisenä mulle valkeni etmä olen narsisti.
ellauri115.html on line 1089: In his view, narcissists have lost their "true self", the core of their personality, which has been replaced by delusions of grandeur, a "false self". Therefore, he believes, they cannot be healed, because they do not exist as real persons, only as reflections: "The False Self replaces the narcissist's True Self and is intended to shield him from hurt and narcissistic injury by self-imputing omnipotence ... The narcissist pretends that his False Self is real and demands that others affirm this confabulation," meanwhile keeping his real-life imperfect true self under wraps.
ellauri115.html on line 1099: In 2007, Vaknin appeared in the episode "Egomania" of the British Channel 4 documentary series Mania.
ellauri115.html on line 1153: Narsistit on niin samanlaisia kuin ne olisi kaikki leimattu samalla klisheellä, tai leivottu samalla piparkakkumuotilla. Mitä ne tekee, mitä ne sanoo, miten ne haukkuu uhrejaan, kaikki niiden nokkelimmatkin paskamaisuudet on aivan prikulleen yx yhteen samat. Ei narsistien sieluntappotapoja ole varmaan edes sataakaan. Ja sit vielä jotkut väittävät että näillä hemmoilla on tahdonvapaus, etne saavat valita elämästään just sellaisen kuin haluaa. Paskapuhetta. Ne on BASICilla ohjelmoituja mikrotietokoneita, samanlaisia kuin esim Bill Gates. Kuin torakoilta jotka kävelee ympyrää kun niiltä on revitty irti jalkoja. Varmaan joku narsisti on repinyt. Yli puolet taparikollisista on psykopaatteja, niitä ei voi parantaa. Ne pannaan vankilaan vaan pois kuleximasta baanalla, niinkuin Woku hyttysansan hyttyset. Siellä ne inisevät kunnes kuivahtavat.
ellauri117.html on line 638: 3eulogētos o theos kai patēr tou kuriou ēmōn iēsou christou o eulogēsas ēmas en pasē eulogia pneumatikē en tois epouraniois en christō 4kathōs exelexato ēmas en autō pro katabolēs kosmou einai ēmas agious kai amōmous katenōpion autou en agapē 5proorisas ēmas eis uiothesian dia iēsou christou eis auton kata tēn eudokian tou thelēmatos autou 6eis epainon doxēs tēs charitos autou en ē echaritōsen ēmas en tō ēgapēmenō 7en ō echomen tēn apolutrōsin dia tou aimatos autou tēn aphesin tōn paraptōmatōn kata ton plouton tēs charitos autou 8ēs eperisseusen eis ēmas en pasē sophia kai phronēsei 9gnōrisas ēmin to mustērion tou thelēmatos autou kata tēn eudokian autou ēn proetheto en autō 10eis oikonomian tou plērōmatos tōn kairōn anakephalaiōsasthai ta panta en tō christō ta te en tois ouranois kai ta epi tēs gēs11en autō en ō kai eklērōthēmen prooristhentes kata prothesin tou ta panta energountos kata tēn boulēn tou thelēmatos autou 12eis to einai ēmas eis epainon tēs doxēs autou tous proēlpikotas en tō christō 13en ō kai umeis akousantes ton logon tēs alētheias to euangelion tēs sōtērias umōn en ō kai pisteusantes esphragisthēte tō pneumati tēs epangelias tō agiō 14os estin arrabōn tēs klēronomias ēmōn eis apolutrōsin tēs peripoiēseōs eis epainon tēs doxēs autou etc.
ellauri117.html on line 646: Locke sanoo alaviitteessä ettei toi anakephalaiosasthai voi millään tarkoittaa recapitulate eli kertausta, et ei pidä tuijottaa kreikan kirjainta vaan Peevelin tarkoitusperiä. Mitkä se sitten olikaan. Tulee ezimättä mieleen Diodoros Siculuxen katadoulosasthai jonka kanssa äherrettiin viikkokausia kreikan opintojen alussa. Xerxes ho basileus ton person estratopedeuse epi ten Hellada boulomenos katadoulosasthai tous Hellenas. Hizi melkein osaan sen vieläkin ulkoa kuin Locke takusti Pauluxen. Make Lehto messusi sitä kovalla äänellä ja luki korkkareita kirjan takana.
ellauri117.html on line 701: Locke oli epämiellyttävä luikero, jumalinen epis paskiainen talousliberaali porvari. Sen mielestä apina oli Jumalan omaisuutta joka oli pannut sen maata täyttämään ja keräämään yxityisomaisuutta. Se on ihan ykkösasia. Valtion päätehtävä on omaisuuden suojelu. Kaikki haluu sitä mut jotkut on uutterampia niet on ihan oikein että toisilla on sitä aivan vitusti enemmän kuin toisilla. Siitä on ihan sanaton sopimus vai mitä. Allekirjoititte sen syntymällä tänne ja käydessänne kaupassa. Sopivalla rahaomaisuudella ei ole mitään ylärajaa.
ellauri118.html on line 539: Onkohan toi narratiivinen metalepsis mitään sukua perinteiselle? Genette ehkä sekoittaa puuroja ja vellejä. Mitä tekemistä episteemisillä alternatiiveilla on metaforan kanssa? Enintään yhteistä on koomisehko tyylin lässähdys, kuten Marlowella:
ellauri118.html on line 682: The melted Soul in liquid Drops distils. Sielu sula nuolee nestepisaraa.
ellauri118.html on line 730: Th´ Insensible fell weeping in his Hands. Tunnotonna se vetkuu hänen käsissään.
ellauri118.html on line 950: Strahovski and Moss are just one year apart in age, which creates a whole new potential for relationships between them. "You get that little vibe once in a while that in another situation they could be friends," Miller said. "It is the creepiest thing."
ellauri118.html on line 960: We never learn Offred's real name in the book, but the show identifies her as Peggy at the end of episode one.
ellauri118.html on line 1147: I´ve counted exactly three fat women in the six episodes that have aired, two of whom are wives who definitely belong to the category of “small fat,” as they look to be about a size 14-16, which is currently the size of the average American woman. I find it quite strange that I have seen not one handmaid who looks to be the size of the average American woman.
ellauri118.html on line 1155: Atwood´s abrupt shift in tone to witty repartee and punning benefits in the epilogue the work in several ways:
ellauri118.html on line 1161: All the puns in the epilogue are intended and meant to be taken literally. University of Denay, Nunavit is a pun on "Deny none of it."
ellauri118.html on line 1169: "Hännystelijän kokemuxia" suomennoxessa ei tule alkuperäisestä, vaan on suomentajan lame yritys tavoittaa "Handmade Tail" sanaleikkiä. Maininta Chaucerista (Canterbury Tails) samassa yhteydessä got lost in translation. (Taputuxia.) Käsineiti-sarja on sopivan kauhistuttava ja tehokas keino, jolla naispuolinen asujaimisto saa puhalletuxi liiat höyryt ulos izestään. Näille muissa suhteissa tiukassa kurissa pidetyille orjattarille on varmaan erittäin mieluista aina silloin tällöin repiä mies paljain käsin kappaleixi, edes in effigie. Sarjassa on Gileadin patriarkaalisesta järjestyxestä huolimatta myös paljon matriarkaalisia ainexia. Lapset vaan puuttuvat, vaikka niistä on paljon puhetta, mikä kertoo kohdeyleisöstä paljonkin. Siitä puhe mistä puute.
ellauri119.html on line 110: On the "Batman" TV series, which ran for 120 episodes between 1966 and 1968, Batman's sidekick Robin (played by Burt Ward), was well known for his ever-changing catchphrase. It was an exclamation that would always begin with the word "holy." The second part of the exclamation would always involve something related to what Robin was shouting about in that episode. For example, if there was a bunch of smoke, he might shout "holy smoke!" However, the exclamations often got a lot weirder than that. Get to know the 20 oddest "holy" exclamations Robin said during the series.
ellauri119.html on line 119: In the Season 2 episode "The Puzzles are Coming," the Puzzler traps Batman and Robin aboard a hot air balloon rigged to release its basket at 20,000 feet in the air. Robin remarks, "Holy Graf Zeppelin," a reference to the popular German passenger zeppelin of that name, the LZ 127 Graf Zeppelin. Just "zeppelin" probably would have done the trick, Boy Wonder!
ellauri119.html on line 123: When you realize that Robin is referencing a telecommunications company that was founded as International Telephone & Telegraph in this season two episode, you know the reference is an outdated one. IT&T got out of the telecommunications game in 1986. It has been reformed a number of times into its current state, ITT Corporation. Amusingly, at the time Robin made the reference, IT&T and ABC (which aired "Batman") nearly merged with each other.
ellauri119.html on line 126: In the season two episode "The Devil's Fingers," the evil piano player Chandell (played by Liberace), tries to kill Batman and Robin by feeding them into a machine that punches out the cards for pianolas, or player pianos, which most of the world is now long unfamiliar with.
ellauri119.html on line 130: In the season one episode "Ma Parker," Batman and Robin are trapped in electric chairs. Robin shouts out a reference to a device that controls electrical current with variable resistance. However, said device is no longer called a rheostat. It is now referred to as a potentiometer.
ellauri119.html on line 141: In the season one episode "Not Yet, He Ain't," Batman and Robin go back to the Batcave to relax with some nice cool milk after surviving an attempt on their lives by the Penguin. What's to love about this exclamation is that Robin is so enraged and yet he's carrying a glass of milk and it just looks adorable instead.
ellauri119.html on line 145: In the season two episode "Batman's satisfaction," Batman notices that three distinct letters are missing from a bowl of alphabet soup. Robin is so impressed with Batman's mental acuity that he lets him know it via his "holy uncanny photographic mental processes" statement.
ellauri119.html on line 148: In the season one episode "The Londinium Larcenies," Lady Prudence remarks to Robin that she received an MS in finishing school. He wonders what an MS is, and she says that it is a Mistresses of Shoplifting, to which Robin remarks "holy contributing to the delinquency of minors!"
ellauri119.html on line 152: In the season three episode "Nora Clavicle and the Ladies' Crime Club," Batman, Robin, and Batgirl are forced to intertwine themselves into a giant human knot. Robin responds to this idea by referencing the instructions to basic stitch patterns.
ellauri119.html on line 156: In the season one episode "When the Bookworm Turns," the evil Bookworm's Gal Friday is named Lydia. Batman and Robin discover her tied up and left behind by the Bookworm. Robin's response when he sees her is to shout, "holy Cinderella!" Which, of course, has nothing to do with the situation at hand at all. Or perhaps Batman read Robin a different "Cinderella" than others. Suomalainen Tuhkimo oli miespuolinen. Varmaan Batman luki sitä pikku homopetterille.
ellauri119.html on line 160: In the season one episode "True or False Face," when Batman and Robin figure out that False Face's next robbery target is the Ladd Armored Car Company, Robin shouts out "holy bouncy boilerplate!" Yes, you are correct. That does, indeed, not make any sense.
ellauri119.html on line 172: In the season three episode "Louie the Lilac," the villain of that same name tries to feed Batman and Robin to his man-eating lilacs. Robin then name-checks the noted pioneer in the field of agricultural science in the late 19th Century (and early 20th Century), the botanist Luther Burbank. Because what kid watching "Batman" doesn't know who Luther Burbank is, right?
ellauri119.html on line 180: In the season three episode "Catwoman's Dressed to Kill," Catwoman is taking the fashion industry by storm. Etruscans are people from an area of Italy now known as Tuscany. Snoods are decorative helmets or mesh hoods.
ellauri119.html on line 184: In the season one episode "Zelda the Great," Batman is about to capture a magician after she stole some priceless jewelry, but she escapes using sleight-of-hand. Robin is right after Batman and remarks "holy hole in a doughnut!" The words make no sense in this situation. Oddly enough, a track on the "Batman" soundtrack was titled "Holy Hole in a Doughnut." Made more sense to Robin than you'd think.
ellauri119.html on line 188: It only took the entire run of the series, but in literally the last episode of the show, season three's "Minerva, Mayhem, and Millionaires," we got the most amazing Robin exclamation ever. There's a real chance that this was just so perfect that the producers realized that there was nowhere else to go after this, so they just canceled the show.
ellauri119.html on line 190: The conceit of the episode is that Minerva (played by Zsa Zsa Gabor) runs a spa where she uses a special piece of equipment to get her rich clients to tell her their deepest secrets (mostly money-related).
ellauri119.html on line 349: Henotheism (from Greek ἑνός θεοῦ (henos theou) ´of one god´) is the worship of a single, overarching god while not denying the existence or possible existence of other lower deities. Friedrich Schelling (1775–1854) coined the word, and Friedrich Welcker (1784–1868) used it to depict primitive monotheism among ancient Greeks.
ellauri119.html on line 450: Älä muuta vikise! Kz. vaikka Fig. 1. Tyypit hirnuvat ja hikoilevat, ähräävät toistensa kloaakkien tienoilla rähmällään kepit jäykkinä ja tupet märkinä, pyllyt heiluvat. Kovan höyläyxen jälkeen mälli lentää ja sitten pannaan tupakaxi tai käännytään selinmakuulle ja aletaan kuorsata. Iltasexi on mainio unilääke nukahtamisvaikeuxiin, neuvoo Valitut Palat.
ellauri119.html on line 456: Hippo of Augustine thought the holy ghost was the gluon that kept the other two quarks together, top and bottom, strange and charm, bad and good policeman. love is another attractive force, if you will. May the force be with you, but never underestimate the power of the dark side of the force. Under his eyes. May the lord open. "The dystopian drama has exceeded the natural lifespan of its story, as it plows forward with nothing new to say, tinkling cymbals and sounding brass." "There came a point during the first episode where, for me, it became too much." Lisa Miller of The Cut wrote: "I have pressed mute and fast forward so often this season, I am forced to wonder: 'Why am I watching this'? It all feels so gratuitous, like a beating that never ends."
ellauri119.html on line 756:
ellauri131.html on line 758: Steven Patrick Morrissey, s. 22. toukokuuta 1959 Davyhulme, Lancashire, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) on brittiläinen laulaja ja sanoittaja. Hän tuli tunnetuksi 1980-luvulla brittiläisen vaihtoehtorockyhtyeen The Smithsin sanoittajana ja laulajana. Yhtyeen hajottua vuonna 1987 hän siirtyi soolouralle. Tältäkään hepulta tai noilta sepiltä en ole kuullut yhtään viisua.
ellauri132.html on line 102: "- Kundilta ei tullut edes textaria. Törkeää." Naiset marssivat ohi suuttuneen näköisinä. Kuinka hölmöjä me ihmiset olemme. Suutumme mitättömästä. Tää on mindfulnessiä. Koirat ovat aina niin iloisia. Ne eivät tarvi onnellisuuteen muuta kuin nurmikentän ja kepin. Koiragolfia. Ajattelin äitiä ja tunsin niin suurta rakkautta että olin poxahtaa. Pystyin näkemään että kaikella oli tarkoitus.
ellauri132.html on line 217: Their legal brief says capping local taxes on schools was unconstitutional, and they cited the 1961 story, which depicts a future society where everyone is made equal by forcing impediments on anyone who is better.
ellauri132.html on line 675: Ennen v2001, ehdokaslistaa ei julkaistu julkisesti. V 2001, A. L. Kennedy, joka oli tuomaroinut 1996, kuzui palkintoa nimellä "a pile of crooked nonsense" missä voittajan määrää se "who knows who, who's sleeping with who, who's selling drugs to who, who's married to who, whose turn it is". Niin aina.
ellauri133.html on line 77:
ellauri133.html on line 166: Se ojensi kättä ja repi vaivattomasti 2 jalan paxuisen oxan kuusesta kovalla räiskähdyxellä. En ollut koskaan nähnyt sitä noin täysin vapaana sen huolella hallitusta julkisivusta.
ellauri133.html on line 320: Roskis tekee parhaansa saadaxeen murhan- ja muunhimoisen knääpiön rauhoittumaan ja pois kylestään, muttei tarpeexi Skidille, joka alkaa työntää pyssynpiippua Thrashin peräaukkoon jotta Roskis jatkaisi vatkutusta. Vastoin Roskixen tahtoa silläkin alkaa jököttää, mut Skidi ei suostu venkuttamaan sitä. Epistä. Aika törkeä kyrpiäinen toi joka työntää mutkan toisen peräsuoleen saadessaan kätöstä eikä edes tarjoa vastarunkkua. Oikein sille että sudet söivät sen. No mä oon varma että Teppo koveni kun se kynäili tätä episodia.
ellauri133.html on line 454: And so, what King presents a few chapters later, in the book’s final stretch, is a depiction of pre-adolescent female sexuality as a functional device—as a means and not an end in itself. HAAHAA. This utilitarian view of sexuality, despite operating in something as utterly wild as a group sex scene amongst kids, is ultra conservative in its reinforcement of the idea that female sexuality is meant to serve men, that sex for women operates for the greater good, like making babies or satisfying a bunch of guys. And further, that platonic friendship amongst women and men is simply impossible.
ellauri133.html on line 462: Yikes, what a non-explanation that is both disingenuous (evidence above ensures that he was thinking about the sexual aspect of it) and a copout (if there is more “sensitivity” to gratuitous depictions of child sex now, it only soft-pedals over his past failure).
ellauri133.html on line 466: I think the whole story is a bit of a— approaches the theme of growing up, and the group sex episode in the book is a bit of a metaphor of the end of childhood and into adulthood. And I don’t think it was really needed in the movie, apart that it was very hard to allow us to shoot an orgy in the movie so, I didn’t think it was necessary because the story itself is a bit of a journey, and it illustrates that. And in the end, the replacement for it is the scene with the blood oath, where everyone sort of says goodbye. Spoiler. The blood oath scene is there and it’s the last time they see each other as a group. It’s unspoken. And they don’t know it, but it’s a bit of a foreboding that this is the last time, and being together was a bit of a necessity to beat the monster. Now that the monster recedes, they don’t need to be together. And also because their childhood is ending, and their adulthood is starting. And that’s the bittersweet moment of that sequence. Blood oath, bloody sheath, they even sound the same.
ellauri133.html on line 468: I don’t want to repeat King’s utter creepiness and describe this in too much detail (shit, I would but there is not enough space), but there are some elements of the scene that deserve mentioning. Again, functioning in misogynist misunderstanding of female sexuality, for at least one of these encounters Bev “feels no physical pleasure, but there is a kind of mental ecstasy in it for her.” When she does feel “some pleasure, dim heat in her childish unmatured sex,” she thinks of birds and resolves that having sex “is what flying is like.” The penis size of the character of Ben is commented on (“is he too big, can she take that into herself?”) and she eventually has an orgasm with him. Steve looks on with his little droopy wiener in his hand. I bet Mustafa had a biggish "It", and Tabitha King (the other one with the curves going in instead of out) has an even bigger one. They are like the little goat, the middling goat, and the big big goat that can suck the big bad wolf all the way in, balls and all.
ellauri135.html on line 457: Nuorempi veli Eero Ticklén oli syntynyt 1794, tuli ylioppilaaksi 1815, vihittiin papiksi 1817 ja kuoli kappalaisena Kärsämäellä 1827. Ainoa hänen sepittämänsä runo on Neidon valitus, joka on painettuna vanhemman Sakari Topelius'en julkaisemien vanhojen runojen ja nykyisempien laulujen joukossa. Tälle on tullut se kunnia osaksi, että Runeberg sen käänsi ruotsiksi, luullen sitä kansanlauluksi, niinkuin hän itse tunnustaa Helsingfors Morgonblad'issa 1832. "Minulla on tätä ihanaa runokappaletta ruotsiksi kääntäessäni ollut sama tunne, kuin sillä, joka yrittää kukkaiskasvia kiskoa irti ja siirtää yhdestä maaperästä toiseen. Joka hetki olen pelännyt vahingoittavani sen hentoja juuria —käyttääkseni vertausta — ja hienoja lehtiä, ja toivotonna epäillyt, olenko sitä voinut varjella niin, ett'ei siinä olisi liiaksi oman käteni hävittävää jälkeä".
ellauri135.html on line 467: sepittämänsä _Neidon valitus_ on kauniimpia suomalaisia runoja.
ellauri135.html on line 710: Runolla on hyvin vähän taiteellisen ilmaisun keinoja. Ihmisillä on vain yksi epiteetti ("tyhjä sydän") ja useita metafooria. Se, mikä ensi silmäyksellä vaikuttaa kielen köyhyydeltä, on tyylinen laite, jonka avulla voimme välittää sotilaspuheen yksinkertaisuuden.
ellauri140.html on line 52: Book I is centered on the virtue of Holiness as embodied in the Redcrosse Knight. Largely self-contained, Book I can be understood to be its own miniature epic. The Redcrosse Knight and his lady Una travel together as he fights the monster Errour, then separately after the wizard Archipelago tricks the Redcrosse Knight into thinking that Una is unchaste using a false dream. After he leaves, the Redcrosse Knight meets Duessa, who feigns distress in order to entrap him. Duessa leads the Redcrosse Knight to captivity by the giant Orgigolo. Meanwhile, Una overcomes peril, meets Arthur, and finally finds the Redcrosse Knight and rescues him from his capture, from Duessa, and from Despair. Una and Arthur help the Redcrosse Knight recover in the House of Holiness, with the House's ruler Caelia and her three daughters joining them; there the Redcrosse Knight sees a vision of his future. He then returns Una to her parents' castle and rescues them from a dragon, and the two are betrothed after resisting Archipelago one last time.
ellauri140.html on line 56: Book III is centred on the virtue of Chastity as embodied in Britomart, a lady knight. Resting after the events of Book II, Guyon and Arthur meet Britomart, who wins a joust with Guyon. They separate as Arthur and Guyon leave to rescue Florimell, while Britomart rescues the Redcrosse Knight. Britomart reveals to the Redcrosse Knight that she is pursuing Sir Artegall because she is destined to marry him. The Redcrosse Knight defends Artegall and they meet Merlin, who explains more carefully Britomart's destiny to found the English monarchy. Britomart leaves and fights Sir Marinell. Arthur looks for Florimell, joined later by Sir Satyrane and Britomart, and they witness and resist sexual temptation. Britomart separates them with a stick and meets Sir Scudamore, looking for his captured lady Amoret. Britomart alone is able to rescue Amoret from the wizard Busirane. Unfortunately, when they emerge from the castle Scudamore is gone. (The 1590 version with Books I–III depicts the lovers' happy reunion, but this was changed in the 1596 version which contained all sex books.)
ellauri140.html on line 74: Acrasia F-, seductress of knights. Guyon destroys her Bower of Bliss at the end of Book 2. Similar characters in other epics: Circe (Homer's Odyssey), Alcina (Ariosto), Armida (Tasso), or the fairy woman from Keats' poem "La Belle Dame sans Merci". Akrasia on pidätyskyvyn puutetta.
ellauri140.html on line 97: Gambrina F+, Gambrina, la reine des bières! daughter of Agape and sister to Priamond, Diamond, and Triamond. Cambina is depicted holding a caduceus and a cup of nepenthe, signifying her role as a figure of concord. She marries Cambell after bringing an end to his fight with Triamond.
ellauri140.html on line 124: Satyriasis M+-, a wild half-satyr man raised in the wild and the epitome of natural human potency. Tamed by Una, he protects her, but ends up locked in a battle against the chaotic Sansloy, which remains unconcluded. Satyrane finds Florimell´s sanitary napkin, which she drops while falling off from a beast. He holds a three-day tournament for the right to possess the girl. His Knights of Maidenhead win the day with Britomart´s help.
ellauri140.html on line 138: Throughout The Faerie Queene, Spenser creates "a network of allusions to events, issues, and particular persons in England and Ireland" including Mary, Queen of Scots, the Spanish Armada, the English Reformation, and even the Queen herself. It is also known that James VI of Scotland read the poem, and was very insulted by Duessa – a very negative depiction of his mother, Mary, Queen of Scots. She was a crocodile in the book. The Faerie Queene was then banned in Scotland. This led to a significant decrease in Elizabeth's support for the poem. Within the text, both the Faerie Queene and Belphoebe serve as two of the many personifications of Queen Elizabeth, some of which are "far from complimentary". Through their ancestor, Owen Tudor, the Tudors had Welsh blood, through which they claimed to be descendants of Arthur and rightful rulers of Britain.
ellauri140.html on line 523: And creeping sought way in the weedy gras: näkemyxiä, jotka ryömi pitkin ruohikoita,
ellauri140.html on line 893: And mightie causes wrought in heaven above, Ja isoja syitä jotka on sepitettty taivaassa,
ellauri141.html on line 65: Kun Maecenas oli rauhoittunut, Horatiuksesta kehittyi onnellinen ja tyytyväinen. Ruumiinrakenteeltaan hän oli lyhyt ja pyöreä ja kuvaili itseään "hyvinruokituksi porsaaksi Epikuroksen laumassa." Runoissaan hän käsitteli elämän pieniä iloja kuten viiniä, ystävyyttä ja rakkautta. Ihmisten heikkouksista hän teki satiireissaan raakaakin pilaa. Osassa runoistaan hän ylistää Augustusta. Monien mielestä Augustus vei roomalaisilta vapauden, mutta Horatiuksen mielestä hän on suuri hyväntekijä lopettaessaan maata repineet sisällissodat.
ellauri141.html on line 81: [to Octavius, weeping]
ellauri141.html on line 106: The Cilnii supported Roman interests in Etruria, and were expelled from Arretium in 301 BC, but regained their position with Roman aid. Maecenas was portrayed by Alex Wyndham in the second season of the 2005 HBO television series Rome. He was portrayed by Russell Barr in the made-for-TV movie Imperium: Augustus. He is also featured in one episode of the second series of Plebs on ITV. In the 2021 TV series Domina, he was portrayed by Youssef Kerkour.
ellauri141.html on line 182: 10. Skene on tietty sosiaalinen tilanne, yhteisö tai ryhmä samanhenkisiä ihmisiä. Se, että joku on skenessä, tarkoittaa, että henkilö kuuluu johonkin tiettyyn ryhmään, jossa ymmärretään jostakin aihepiiristä erityisen paljon.
ellauri141.html on line 252: Rogare longo putidam te saeculo, You dare to ask me, you decrepit, stinking slut,
ellauri141.html on line 341: Pientä epäselvyyttä vallizee siitä oliko Flaccus sittenkään epikurolainen vaiko ize asiassa salastoalainen. Bisexuaaliko vaiko vaan asexuaali? Ehkä molempia. Satiiri tulee sanasta satura, roomalainen rosolli. Kaiken kaikkiaan voi sanoa että Flaccus oli vitun kuivakka, lähes Kimmo Koskenniemi-luokan pedantti. Häneltä puuttuu välittömyyttä, lainataxemme Eero Kivikaria. Vaikka toisinaan Horatius voi mennä suorastaan arveluttavan pitkälle, kuten esimerkixi epoodeissa 8 ja 12. Blame Horace’s snaky, samba-like rhythms and the culture that spawned the poems. Horace is fond of wordplays, including subtly allusive bilingual wordplays.
ellauri141.html on line 404: The solfege system (Do, Re, Mi), which is the theme of a song by the Von Trapp children, is just a small sample of Horace's all-pervasive influence on western culture, even among people who might never have heard the name Quintus Horatius Flaccus. Horace was not just a superb literary craftsman, but a musician, songwriter and entertainer for the Roman elite, creating a new Latin idiom derived from Greek lyric song. A final chapter, "Horace, Guido and the Do-re-mi Mystery", the result of careful research and detective work, argues that Guido d'Arezzo, an eleventh-century Benedictine choirmaster, used the melody of Horace's Ode to Phyllis (alla) to invent the do-re-mi mnemonic, but applied it to an eighth-century Hymn to John the Baptist ("Ut queant laxis") by Paul the Deacon, keeping the true source secret. A musical comparison of the Horatian melody and Guido's version of "ut-re-mi" is included. Lyons' verse translation of the Odes was named a Financial Times Book of the Year (1996) and was welcomed as 'a wonderful rendering of one of the great, central poets in the European tradition.'
ellauri141.html on line 423: sordidum flammae trepidant rotantes Mustaa pyörivät tulenkielet nuolee
ellauri141.html on line 497: Viimeisen kerran hänet nähtiin hengissä mudan sokaisemana ja tuskissaan huutavana, kun räjähtänyt hylsy oli repinyt hänen kasvonsa hajalle.
ellauri141.html on line 514: He wrote "Donec Gratus Eram" as a schoolboy, and a series of other 'echoes' of Horace in later life. He carried a copy of Horace’s four books of Odes around with him, in which he wrote original epigrams of his own.
ellauri141.html on line 566: The genesis of Horace Odes, Book V was in the brains of Kipling. It occurred to him about the blackest time of the last war, end of 1917 and early months of 1918, as a means of keeping up one's spirits and distracting our thoughts from present troubles, and he wrote to me outlining his plan and making many admirable suggestions for subjects of the sham odes. (262)
ellauri141.html on line 585: Pohjimmaltaan hyvin pieni määrä antiikin kirjoja merkitsee (mun) elämässä jotakin; eikä kuuluisimpia ole niiden joukossa. Tyylitajuni, joka heti aisti epigrammin tyylilajiksi, heräsi miltei heti kun jouduin kosketuksiin juoruilevan Sallustiuksen kanssa. En unohtanut kunnioitetun opettajani Corssenin hämmästystä, kun hän joutui antamaan huonoimmalle latinistilleen parhaan arvosanan, - olin yhdellä iskulla valmis, tulkaa pyyhkimään. Tiivistä, ankaraa tekstiä, jonka perustana oli mahdollisimman paljon substanssia, kylmä viha »kaunosanoja» kuin myös »kaunotunteita» kohtaan - siitä tunnistin itseni. Aina Zarathustraani asti voidaan minun tyylissäni havaita hyvin vakava pyrkimys roomalaiseen esitystapaan, tollaseen aere perenniusiin, mitä tyyliin tulee.
ellauri141.html on line 730: Henrikin roolia varten hän sanoo ammentavansa myös omasta kokemuksestaan, sillä alkuvuosi oli hänelle yksityiselämässä rankka ja repivä. Henrik on rikkinäinen, tunnistan sen itsessäni. Katkeruus ja tuska ovat roolin rakennusaineita, vaikka ei katsojan tarvitse tietää mitään minun asioistani. Ex-ritarina Henrik olisi hyvinkin voinut antaa Lälli Kooroxelle köniin.
ellauri141.html on line 798: Viimeinen tsääntti X on kaikista pitkäveteisin. Siinä saarnaajana on poeetta. Hemmetin pitkiä listoja. Paljon choseja. Hyödyttömimmät hemmot on parhaita, niikö esim poeetat, eli "kertojat". "Man's own responsibility and glory". Joopa joo. An epic of the human soul. Voi vittu mitä torttua. Inhottavaa progress potaskaa. Bernard kirjoitti tän turauxen siitä alunperin ranskaxi vuonna 1959. Pohjustikohan se tätä Noobelia? Mä menin sinä vuonna kansakoulun ekalle luokalle.
ellauri142.html on line 91: Prize motivation: "in consideration of the power of observation, originality of imagination, virility of ideas and remarkable talent for narration which characterize the creations of this world-famous author." As a poet, short story writer, journalist and novelist, Rudyard Kipling described the British colonial empire in positive terms, which made his poetry popular in the British Army. Contemporary Great Britain appreciated him for his depictions of the British colony of India. The Jungle Book (1894) has made him known and loved by children throughout the world, especially thanks to Disney’s 1967 film adaptation.
ellauri142.html on line 93: Tolstoy's concept of ahimsa was bolstered when he read a German version of the Tirukkura. The Tirukkuṟa (Tamil: திருக்குறள், lit. 'sacred verses'), or shortly the Kura, is a classic Tamil language text consisting of 1,330 short couplets, or kura, of seven words each. The text is divided into three books with aphoristic teachings on virtue (aram), wealth (porul) and sex (inbam), respectively. The Kura is traditionally praised with epithets and alternate titles such as "the Tamil Veda" and "the divine book." Written on the foundations of ahimsa, it emphasizes non-violence and moral vegetarianism as highest virtues for an individual.
ellauri142.html on line 841: While the male yakshas are depicted in Hindu art and architecture as portly and deformed, the yakshis or yakshinis are depicted as women of great charm and beauty. We find references to the yakshas and yakshinis in the epics, the Puranas and in the works of ... etc.etc.
ellauri142.html on line 842: Rakshasa, are cannibalistic beings in Hinduism, Buddhism and Jainism. Rakshasas are also called "man-eaters". Rakshas is also used to describe Asuras, which are power seeking deities that lack divinity. They are often depicted as antagonists in Dharmic religious scriptures.
ellauri144.html on line 45: Kuka on tämä Instagramin lamesta keskiluokkaläpästä putkahtanut tympiö valistusajan henkilö jonka kädessä on paperi jossa on nämä 3 sanaa Horatiuxen toista epistolaa?
ellauri144.html on line 73: epistles/1926/pb_LCL194.437.xml">https://www.loebclassics.com/view/horace-epistles/1926/pb_LCL194.437.xml
ellauri144.html on line 94: Mutta onko Clarxon homo? Ainaskin se on aivan vitun homofoobi, joka on vahva vihje kaappihomosta. (Ei koske minua, I refuse to be bummed.) The Amazon Prime show sees presenters Jeremy Clarkson, Richard Hammond and James May travel the world reviewing cars. The Ofcom complaint comes after Young took issue with a comment in one of the episodes in which the trio made jokes about the Wrangler Jeep being a ‘gay man’s car’..... and then Hammond and May’s ‘quips’ to Clarkson wearing chaps, a pink shirt, he should get some moisturiser. It’s fucking pathetic and actually homophobic. Jeremy Clarkson: I’m not homophobic, I enjoy watching lesbians on the internet.
ellauri144.html on line 482: Let Us Now Praise Famous Men is a book with text by American writer James Agee and photographs by American photographer Walker Evans, first published in 1941 in the American United States. The work documents the lives of impoverished tenant farmers during the Great Depression. Although it is in keeping with Evans´s work with the Farm Security Administration, the project was initiated not by the FSA, but by Fortune magazine. The title derives from a passage in the Wisdom of Sirach (44:1) that begins, "Let us now praise famous men, and our fathers that begat us".
ellauri144.html on line 548: Both of Bierce´s sons died before he did. Day committed suicide after a romantic rejection (he non-fatally shot the woman of his affections along with her fiancé beforehand), and Leigh died of pneumonia related to alcoholism. Bierce separated from his wife in 1888, after discovering compromising letters to her from an admirer. They divorced in 1904. Mollie Day Bierce died the following year. Bierce was an avowed agnostic, and strongly rejected the divinity of Christ. He suffered from lifelong asthma, as well as complications from his war wounds, most notably episodes of fainting and irritability assignable to the traumatic brain injury suffered at Kennesaw Mountain. In 1913, Bierce told reporters that he was travelling to Mexico to gain first-hand experience of the Mexican Revolution. He disappeared and was never seen again.
ellauri144.html on line 837: Platero kaj mi (Platero y yo) estas proza lirika verko de 1914 de la hispana poeto Juan Ramón Jiménez, kiu rekreas poezie la vivon de la azeno Platero, kvankam certe la verkisto havis diversajn azenetojn. La libro estas konstituita de mallongaj bild-epizodoj kiuj inter si ne trudas teman aŭ intrigan ordon kaj prezentas nur impresojn, sensaciojn kaj rememorojn de Moguer (Sudokcidenta Andaluzio) el infana kaj juna epokoj de Juan Ramón Jiménez mem. La verko aspektas taglibro en kiu oni detaligas la plej gravajn aspektojn de la realo, de la pensaro kaj de la sentoj de la verkisto. Tamen, ĝi estas nek taglibro nek membiografio, sed nur elekto de historioj el reala medio kaj inter multaj memoroj de la pasinteco.
ellauri145.html on line 844: Pointe d´un fin poison trempée, Se on kuin huumepiikin keula,
ellauri146.html on line 124: Rudolf von Gottschall (1823–1909) oli saksalainen kirjailija, aikansa Saksan monipuolisimpia. Gottschall oli lyyrikko (Neue Gedichte), eepikko (Carlo Zeno, Maja), hän kirjoitti romaaneja (Im Banne des schwarzen Adlers) ja erityisesti näytelmiä: hänen merkittäviä murhenäytelmiään ovat Mazeppa, Der Nabob, Katharina Howard, König Karl XII, Herzog Bernhard von Weimar ja Amy Robsart. Hän kirjoitti myös komedioita, kuten Fix und Fox, Die Diplomaten, Der Spion von Rheinsberg. Mit einer Doktorarbeit über die römischen Strafen bei Ehebruch wurde er 1846 in Königsberg promoviert. De adulterii poenis iure romano constitutis. Gottschalls fortschrittliches Schaffen war zu seinen Lebzeiten geachtet, seine Dramen wurden gern gespielt. Seine Werke zeichneten sich vor allem durch unabhängige Urteilskraft, aber auch durch zeitbezogene Kritik aus, was mit dazu beigetragen hat, dass er nach seinem Tode schnell in Vergessenheit geriet. Lisäksi hän oli kirjallisuushistorioitsija ja esteetikko. Kirjallisuudentutkijana hän julkaisi teoksen Poetik. Vittuako se selitti tossa suorasanaisesti mitä Grabbe kertoo ize paljon hauskemmin? Taitaa olla kuivuri. Saima Harmaja on suomentanut Gottschallin runon "Ken nokkivi ikkunaa? Lupsa!", jonka on säveltänyt Kari Haapala.
ellauri146.html on line 400: One of the outstanding features of the Romantic era in France was the re-evaluation of the feminine. It was widely assumed that man's capacity for rational thought and scientific achievement needed to be tempered by woman's capacity for sentiment. Indeed, the beneficial influence of woman's love and compassion was considered a necessary precondition to moral development, both for the individual and for all mankind. Woman thus had redemptive qualities (cash value). Perhaps the purest expression of this constellation of ideas is to be found in the utopian religious sects of the period and in the Romantic epic. Alfred de Vigny's Eloa (1824) may be read in this context. Eloa is the first of a series of angel women appearing in the Romantic epic. She is followed by Rachel in Edgar Quinet's Ahasvérus (1833), Sémida in Alexandre Soumet's La Divine Epopée (1840), Marie in Alphonse Constant's La Mère de Dieu (1844) and Liberté in Victor Hugo's La Fin de Satan (fragments written in 1854 and 1859, published posthumously in 1886). The mission of these quasi-divine female figures is to help put an end to evil.
ellauri146.html on line 646: The opinion has been often stated that Edgar Allan Poe was bizarre and amoral; that he was a lover of morbid beauty only; that he was unrelated to worldly circumstances-aloof from the affairs of the world; that his epitaph might well be: “Out of space-out of time.”
ellauri146.html on line 724: In the still sleeping town and set forth. Hiljaa nukkuvassa kylässä liikkeelle.
ellauri147.html on line 83: Having completed her university studies, Tyynni took up the teaching of Finnish in evening classes, but the urge to write proved stronger than the duty to teach. Her first poetry collection, Kynttilänsydän (‘Candlewick’), was published in 1938. Two years later she published a second collection Vesilintu (‘waterfowl’). With the outbreak of war, her poetry changed: Lähde ja matkamies (’The spring and the traveller’), Lehtimaja (‘The arbour’) and Soiva metsä (‘The ringing forest’) all reflected the defensive spirit of the country. Tyynni also depicted womanhood, the experiences of women in childbirth and motherhood. Later feminist research in particular has praised Tyynni as a pioneer for her lyrics dealing with childbirth.
ellauri147.html on line 98: In the mid-twentieth century Finnish literature had adopted the free verse of modern poetry. Ale Tyynni however went back to a lyrical style, the ballad. Tyynni’s poems were typical of ballads, offering fateful tales dealing with falling in love and sorrow, and life’s turning points. Balladeja ja romansseja (’Ballads and romances’) appeared in 1967. And Tarinain lähde (‘The source of the tales’, 1974) depicted the death of a loved one, sorrow and solitude. Nobody cared to read such balderdash any more.
ellauri147.html on line 201: On September 5, 2018, it was announced that Paramount Network had given the production a series order for a first season consisting of 10 episodes. The series was created by Barren Star, who has a multimillion overall deal with ViacomCBS and develops for ViacomCBS and for outsider buyers via MTV Entertainment Studios. Star was also expected to serve as an executive producer alongside Tony Hernandez. Production companies involved with the series were slated to consist of Jax Media. On July 13, 2020, it was reported that the series would move from Paramount Network to Netflix. On November 11, 2020, Netflix renewed the series for a second season.
ellauri147.html on line 240: Many scenes are filmed in Paris, Texas, at Place de l´Estrapade in the 5th Arrondissement, including the site of Emily´s first apartment, the restaurant ("Les Deux Compères"), and the bakery ("La Boulangerie Moderne"). Some scenes are also filmed at Cité du Cinéma, a famous film studio complex in Denver. Famous Parisian sites to feature in the series as digitally prepared miniatures include: Le Grand Véfour, the Pont Alexandre III, Palais Garnier, L´Atelier des Lumières, Rue de l´Abreuvoir, Jardin du Luxembourg, Jardin Du Palais Royale, Café de Flore and the Panthéon. An episode was also filmed at the Château de Sonnay in the department of Indre-et-Loire. Additional photography took place in Chicago during November 2019.
ellauri147.html on line 242: Filming for the second season began on May 3, 2021 and concluded on July 19, 2021. Filming locations for the second season include Paris, Saint-Tropez, and various other locations in France. Filming of the second season in Paris causes problems with the neighborhood - the crew being judged brutal, threatening and too intrusive. In the last episode, the fed-up Frenchies kick the arrogant Americans into the Seine. At last, things are getting a little more exciting at last!
ellauri147.html on line 251: Sarah Moroz, of Vulture.com, opined "the most egregious oversight ... is Emily herself, who shows zero personal growth over a ten-episode arc. ... Emily’s vapidity is baffling to anyone who has moved from their native country."
ellauri147.html on line 255: Some critics appeared ambivalent, such as Jo Ellison writing for the Financial Times. On one hand she expresses admiration for the way Darren Star manages to depict "a version of womanhood in which promiscuity, bossiness and shopaholicism are depicted as qualities to be celebrated"; on the other "the major plot lines might have been written in the 1940s and the Frenchies are routinely cast as vain, preening and parochial." She concludes "Cliché-ridden and completely outdated: Darren Star´s ´Sex and the Cité´ will no doubt be monstrously successful."
ellauri147.html on line 257: Many French critics condemned the show for negatively stereotyping Parisians and the French. Charles Martin wrote in Première that the show unfairly stereotyped and depicted the French as "lazy individuals who never arrive at the office before the end of the morning are flirtatious and not really attached to the concept of loyalty, are sexist and backward, and, have a questionable relationship with showering".
ellauri147.html on line 259: A reviewer at Sens Critique wrote: "Emily in Paris projects the same twee, unrealistic image of Paris as the film Amélie". RTL.fr wrote: “Rarely had we seen so many clichés on the French capital since the Parisian episodes of Gossip Girl or the end of The Devil Wears Prada.”
ellauri147.html on line 263: For the series, review aggregator Rotten Tomatoes reported an approval rating of 63% based on 55 reviews, with an average rating of 5.81/10. The website´s critics consensus reads, "Though its depiction of France is trés cliché [sic], Emily in Paris is rom-com fantasy at its finest, spectacularly dressed and filled with charming performances." Metacritic gave the series a weighted average score of 60 out of 100 based on 17 reviews, indicating "mixed or average reviews".
ellauri147.html on line 645: Winnicott käsittelee ensisijaisen narsismin ja kohdesuhteen ilmeistä kontrastia epistemologisena ongelmana, jonka hän ratkaisee itsensä paradokseissa (käytäthän näitä hegelialaista dialektiikkaa muistuttavia formulaatioita: ei ole vauvaa ilman äitiä, joka pitää häntä; hän ei huomaa, että häntä kannetaan ja "putoaisi loputtomasti", jos hän huomaisi sen; hän rakentaa esineen - jonka hän löytää samanaikaisesti; hän voi vain ymmärtää kohteen riippumattomuuden.) Eli näin hän hyväksyy riippuvuutensa), jos hänet tunnustetaan omaksi olennokseen. Winnicottin työssä itsensä synty on käsitteellinen ja sijoitettu kohdun ja kohteen väliseen tilaan - "potentiaaliseen välilihaan" tai siirtymätilaan fantasian ja todellisuuden välillä, jossa narsismin käsitettä käytetään Winnicottissa sen monadologisten konnotaatioiden vuoksi. Siitä puhe mistä puute, rakas Winnicott. Kz myös albumia 298.
ellauri147.html on line 682: Siksi olen ehdottanut (Altmeyer 2000 a,b) ensisijaisen narsismin ja ensisijaisen kohdesuhteen näennäisesti ontologisen kontrastin poistamista ymmärtämällä se epistemologisena erona: Se, mikä tekee vaikutelman ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta taitavasta vuorovaikutuksesta, voidaan empaattisesti ymmärtää varhaisena itsekokemuksena, joka tietää esineestä jo ajattelematta sitä. Bollas (1997) tunnisti varhaisen kohteen "varjon" tässä "ennakoimattomassa tunnetussa" ja aisti siten primaarisen narsismin objektiivisen saastumisen. Vaikka äidin tissillä niin sanotussa primaarisen narsismin vaiheessa on eksistentiaalinen, elintärkeä merkitys ehdottoman riippuvaiselle lapselle, häntä ei voida subjektiivisesti kokea itsenäisenä esineenä. Kohde on suljettu ensisijaisen narsismin kokemuksen maailmaan.
ellauri147.html on line 684:
ellauri147.html on line 695: Nu, Tämä kuulostaa monimutkaiselta ja jotkut epäilevät epistemologista munatanssia. Voisimme sanoa, että metapsykologia on muutenkin spekulaatiota, filosofiaa, metafysiikkaa. Heidän kapriilejaan ei tarvitse ottaa niin vakavasti, aivan kuten emme ota kuoleman vaistohypoteesia vakavasti ja hymyile – ja silti voimme puhua tuhoisista pyrkimyksistä. Jossain vaiheessa se oli Freudin toivo, neurofysiologia, edistyminen aivotutkimuksessa, esimerkiksi kognitiotieteiden yhteysmallit korvaisivat vanhentuneet metapsykologiset käsitteet.
ellauri147.html on line 835: Sielulla on istuimensa kehossa – tämä ajatus ei ole muuttunut, vaikka olemme kutsuneet sitä "psyykeksi" 1800-luvun lopusta lähtien ja todistaneet sielun elämän häiriöt ulkomaisilta kuulostavilla nimillä, kuten "neurasthenia", "neuroosi" tai "psykoosi". Toissa vuosisadan vaihteessa hermojen ärtyvää heikkoutta pidettiin johtavana oireena mielialahäiriötä levittävästä epidemiasta, jonka avulla voimme tänään puhua tästä aikakaudesta "hermostuneisuuden aikakaudena".
ellauri147.html on line 837: Die Seele hat ihren Sitz im Körper – an dieser Vorstellung hat sich auch dadurch nichts geändert, dass wir sie seit dem Ende des 19. Jahrhunderts 'Psyche' nennen und die Störungen des Seelenlebens mit fremd klingenden Namen wie 'Neurasthenie', 'Neurose' oder 'Psychose'‘ belegen. Die reizbare Schwäche der Nerven galt bei der inzwischen schon vorletzten Jahrhundertwende als Leitsymptom einer epidemisch sich ausbreitenden Befindlichkeitsstörung, die es uns heute gestattet, von dieser Epoche als einem „Zeitalter der Nervosität“ zu sprechen. -->
ellauri150.html on line 43: Tässä numerossa on haja-ajatuxia erilaisista lurjuxista sekä rupikonnista, joita tulee eteen klikkiuutisissa (kiitos Seija!) sekä vanhemmassa kirjallisuudessa. Syitä on sekä sysissä että sepissä, se on näiden sepitteiden sanoma. Pata soimaa tässä kattilaa. Pienilläkin padoilla on korvat, ja Esko Valtalinjalla lautasantennit.
ellauri150.html on line 480: Eugene Luther Gore Vidal (/vɪˈdɑːl/; born Eugene Louis Vidal, October 3, 1925 – July 31, 2012) was an American writer and public intellectual known for his epigrammatic wit, erudition, and patrician manner. Vidal was bisexual, and in his novels and essays interrogated the social and cultural sexual norms he perceived as driving American life. Beyond literature, Vidal was heavily involved in politics. He twice sought office—unsuccessfully—as a Democratic Party candidate, first in 1960 to the United States House of Representatives (for New York), and later in 1982 to the U.S. Senate (for California). His third novel, The City and the Pillar (1948), offended the literary, political, and moral sensibilities of conservative book reviewers, the plot being about a dispassionately presented male homosexual relationship.
ellauri151.html on line 159: Kuvassa tyhmä kantaja on menossa nirhaamaan valepukuista naapurinpoikaa muka aisankannattajana. Njoo, Sirkka muuttuu hetken ajaxi helikeijuxi ja estää vanhaa typerystä ampumasta Kaalepin valepukuista poikaa Eetua suotta mustasukkaisena pyylevästä Dot Matrix Printer-vaimosta. Kantaja oli kyllä paljon vanhempi kuin vaimo. Se Eetu olikin paxun Bertan sisko. Kenes tyttö se May sit oli? Jonkun Fieldingin. Vittu tää on kyllä turhan pitkäxi venytetty joulusatu. Dickens ilmeisesti matkii tahalteen Fieldingiä ja Scottia.
ellauri151.html on line 566: themes of divine language and an epistemology of faith.
ellauri151.html on line 686: Juurikin näin, loppupeleissä "Tiili!" on se tärkein sanoma, sama mitä uskotaan, kunhan tiilet tulee roudatuxi paikalle tavalla tai toisella. Pelkkä rationaalisuus ei riitä, tarvitaan myös motivointia, ja motivointi tapahtuu matelijan aivoissa, johon ei järkisana tehoa. Houkuttelu porkkanalla, pelottelu kepillä ja kimppahali toimii siihen.
ellauri151.html on line 688: Hein (1983: 42–49; see also Labron 2009: 53–57) also notes that Hamann and Wittgenstein use an epistemology based on faith and trust to reject the Enlightenment’s attempt to find an Archimedean point outside the world (mikäs se nyt on? Kuka sellaista kyselee?). Hamann argues that the modern subject/object split leads to an irresolvable problem of skepticism.
ellauri151.html on line 704: 4. Preached repentance, water baptism, keeping the Law, forgiving others, and faith in who He was as necessary for salvation 4. Preached faith alone in the death, burial, and resurrection of Christ as necessary for salvation
ellauri151.html on line 1131: Much of the story is written as an epistolary novel between the Protagonist Jerome and his love Alissa. Much of the end of the novel is taken up by an exploration into Alissa's journal that details most of the events of the novel from her perspective.
ellauri152.html on line 54: Theokritos (m.kreik. Θεόκριτος, s. noin 305 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka oli kotoisin Syrakusasta. Hän oli kreikkalaisen karjapaimenrunouden perustaja ja myynti1edustaja. Joidenkin tietojen mukaan Theokritos oli Simikhoksen poika ja hänen oikea nimensä olisi ollut Moskhos. Toisten tietojen mukaan hänen isänsä olisi kuitenkin ollut Praksagoras ja äitinsä Filina. Theokritos kirjoitti 30 idyllirunoa. Niistä itse asiassa vain kahdeksan on cowboyidyllejä, vaikka Theokritos tunnetaan juuri paimenrunoudestaan. Muut runot käsittelevät muita aiheita. Yleinen aihe on poikarakkaus, ja muodoltaan runoissa on esimerkiksi dialogeja, eräänlaisia minieepoksia (epyllia) sekä ylistysrunoja hallizijoille (enkomia). Theokritokselle itselleen idylli tarkoitti pientä kuvaelmaa, epylli pientä eepoxia ja ekloge pientä otosta eli samplea. Theokritoksen runot on kirjoitettu doorilaisen murteen piirteitä sisältävällä taidekielellä. Koineeta jossa eet väännetään aax. Savveettee murrettee. Osaa runoista pidetään epäperäisinä. Paimenrunojen lisäksi Theokritoksen nimissä on säilynyt 24 epigrammia, joista 22 sisältyy Kreikkalaiseen antologiaan. Monia epigrammeista pidetään epäperäisinä. Merkittävin Theokritoksen seuraaja paimenrunoilijana on roomalainen Vergilius, joka teki paimenrunoudesta oman erillisen kirjallisuudenlajin ja lujitti Theokritoksen asemaa tämän runouden lajin piirimyyjänä.
ellauri152.html on line 75: Louÿs claimed the 143 prose poems, excluding 3 epitaphs, were entirely the work of this ancient poet—a place where she poured both her most intimate thoughts and most pubic actions, from childhood innocence in Pamphylia to the loneliness and chagrin of her later years.
ellauri152.html on line 77: Although for the most part The Songs of Bilitis is original work, many of the poems were reworked epigrams from the Palatine Anthology, and Louÿs even borrowed some verses from Sappho herself. The poems are a blend of mellow sensuality and polished style in the manner of Parnassianism, but underneath run subtle Gallic undertones that Louÿs could never escape.
ellauri152.html on line 397: Ipse ego cana legam tenera lanugine mala, Mä ize poimin kepillä puusta kvitteneitä,
ellauri152.html on line 415: Ah, Corydon, Corydon, quae te dementia cepit! Voe voe, Corydon, mikä dementia on suhun iskenyt!
ellauri152.html on line 563: American children's television animations in which the biblical story of Haman is told include the "Queen Esther" episode of the series The Greatest Adventure: Stories from the Bible (1985-1992), where he is voiced by Werner Klemperer, and the computer-generated series VeggieTales (2000), in which he is portrayed by "Mr. Lunt" during the episode "Esther, the Girl who Became Queen".
ellauri152.html on line 603: And, oh f-ck, there is so much to talk about in this section. The importance of consent here, when Yentl lets Badass know she doesn’t need to do anything she doesn’t want to, both according to her husband and according to Jewish law—that’s good, that’s meaningful. Then we even get recognition that feminism doesn’t just mean validating women who don’t want sex, but also validating women who do want sex! Badass starts to have feelings for Anshel and proposes sleeping together herself, on her own terms. The movie is not always kind to Badass—in many ways she is a stereotype for Yentl to play off of—but this is a place where Yentl‘s feminism succeeds: Badass wants to have sex, and that’s fine.
ellauri153.html on line 143: Muuten kuin kepin avulla, miten voi sen oma keppi seisoa?
ellauri153.html on line 227: Ällöttävää apinapesän huurua. Tällänen lässytys on musta yxinomaan puuduttavaa. Miten tääkään heppu ei ole saanut sanotuxi MITÄÄN mainittavaa, vaikka on länkyttänyt paperirullakaupalla? Olixe juonut liikaa Shirazia? Ainoa joka vähän nauratti oli toi vanha mies kepillä.
ellauri153.html on line 260: Bustan is entirely in verse (epic metre). It consists of stories aptly illustrating the standard virtues recommended to Muslims (justice, liberality, modesty, contentment) and nostalgic reflections on the behavior of dervishes and their ecstatic practices. Gulistan is mainly in prose and contains stories and personal anecdotes. The text is interspersed with a variety of short poems which contain aphorisms, advice, and humorous reflections, demonstrating Saadi's profound awareness of the absurdity of human existence. The fate of those who depend on the changeable moods of kings like Atabak Abubakr is contrasted with the 4 degrees of freedom of the dervishes.
ellauri153.html on line 812: Many ancient customs are strange to modern readers of the Bible, especially those of us who have never lived in cultures embracing polygamy or absolute monarchy. The incident of Abishag sleeping—chastely—in David’s bed is definitely a puzzling story. We’ll start with the Scripture passage in which Abishag is brought to David:
ellauri153.html on line 834: Pahaa maailmassa yleensä ajatellaan jonkinlaiseksi pahantahtoisuudeksi toisilla, josta noidannuolet sinkoaa ja joilta Jumala sitten rukoilevaa suojelee. Ja kirosana tekee saman nopeasti, tunteen ilmaisten. Mutta jospa kun ikää karttuu, paha ryömiikin tyytymättömyytenä paikalle, kun nainen äksyilee ja mies pääsee väin kepin avulla ylös jne. Kun ei kelpaa enää kunnon pahan kohteeksi, aletaan napsia. Ja ehkä tämä onkin Jobin tarinan (kaunokirjallisena pidetyn) varsinainen sanoma: paha on pois ottamista ja sen aiheuttamaa tyytymättömyyttä, johon Job ei suostunut. Pahempi on sitten Abigail -tyyppinen tilanne, jos Abigaililla ei ole järkeä. Miten muuten nainen voi nousta tyytymättömänä pukilta, kun on itse se pukki. Rolf Nevanlinna sanoi yhteiskuntaluokista, että ei luokkia ole, se on vaan alaluokan höpötystä. Saatanaa ei ole, se on vaan jehovan käsinukke vasemmassa handussa.
ellauri155.html on line 159: inspehtori, pehtoori, reviisori, episkooppi, kontrollööri, tarkkailija, kellokalle, valvoja, comptrolleri, kvestori, inkvisiittori, poliisiylitarkastaja
ellauri155.html on line 521: Today’s passage certainly qualifies as one of the more difficult passages of Scripture. It is easy enough to understand what is going on; however, it is difficult to know how to evaluate it. We see in 1 Samuel 27:1–4 that David decided the best way to escape Saul was to flee to Philistine territory and take up residence in the city of Gath. David had been there before, and he deceived the city’s king, Achish, by pretending to be insane, thereby keeping the Philistines from killing him (21:10–15). This time, David did not have to feign insanity. Achish would have heard of Saul’s war with David, so he probably felt secure in allowing him into the city. This enemy of his enemy—Israel’s King Saul—could be counted on as a friend. Achish gave the country town of Ziklag to David, and it became a royal possession after David ascended the throne (27:5–7).
ellauri155.html on line 818: Peter Frederick Strawson (1919–2006) was an Oxford-based philosopher whose career spanned the second half of the twentieth century. He wrote most notably about the philosophy of language, metaphysics, epistemology and the history of philosophy, especially Kant.
ellauri156.html on line 241: I was in my bed a-sleepin', oh-boy, what a dream
ellauri156.html on line 242: I was in my bed sleepin', oh-boy, what a dream
ellauri156.html on line 269: I am not suggesting that David purposed to see something he should not. (I bet he did, peeping Tom. You actually come round to the same conclusion below, Bob.) More than likely he is walking about, almost absent-mindedly, when suddenly his eyes fix on something that rivets his attention on a woman bathing herself. The text does not really tell us where this woman is bathing, and why at this time of the night? We only know that she is within sight of David's penthouse (rooftop). David notes her beauty. He does not know who she is or whether she is married. We cannot be certain how much David sees, and thus we do not know for certain whether he has yet sinned. (What the fuck? How much do you need to see to sin? Are boobs enough, or do you need to see the pudendum or the fanny?) If David saw more of this woman than he should (a fact still in question), then he surely should have diverted his eyes. It was not necessarily evil for him to discretely inquire about her. If she were unmarried and eligible, he could have taken her for his wife. His inquiry would make this clear.
ellauri156.html on line 281: Yhtyettä pidetään eräänä progressiivisen rockin ja hard rockin tärkeimmistä vaikuttajista ja sen levyjä on myyty maailmanlaajuisesti yli 40 miljoonaa kappaletta. Uriah Heepin kokoonpano on vaihdellut vuosien aikana suuresti – kitaristi Mick Box on ainoa jäljellä oleva alkuperäisjäsen. Hän on samalla myös ainoa jäsen, joka on ollut yhtyeessä koko sen toiminnan ajan.
ellauri156.html on line 303: The inference is often drawn that Bathsheba should not have been exposing herself as she did, and that it was her indiscretion which started this whole sequence of events. Some think her actions may have been deliberate (She knew David was there and could see. . . .), while others would be more gracious and assume it was simply poor judgment. Let me point out several things from the text. First and foremost, when Nathan pronounces divine judgment upon David for his sin, Bathsheba and Uriah are depicted as the victims, not the villains. When Adam and Eve sinned, God specifically indicted Adam, Eve, and the serpent, and each received their just curse. This is simply not the case with Bathsheba. Nowhere in the Bible is she indicted for this sin. It may be that the author did not choose to focus upon Bathsheba, but even in this case, the Law would clearly require us to consider her innocent until proven guilty. (Which law? Not biblical law for sure, take for instance Susan's case, where Daniel had to called upon to prove her innocence.)
ellauri156.html on line 319: It is not as if Bathsheba is acting in an unbecoming manner, knowing that men are around. She has every right to assume they are not. David is around, but he should not be. On top of this, she is not bathing herself at high noon; she is bathing herself in the evening. This is when the law prescribed (for ceremonial cleansing), and it is when the sun is setting. In other words, it is nearly dark when Bathsheba sets out to wash herself. David has to crane his neck and use his binoculars to see what he does. I believe Bathsheba makes every effort to assure her modesty, but the king's vantage point is too high, and he is looking with too much zeal. I am suggesting that David is much more of a peeping Tom than Bathsheba is an exhibitionist. I believe the text bears me out on this.
ellauri156.html on line 321: If I am right in what I have been saying, David's sin becomes that much more wicked. In some instances (if not most), a woman may purposely or unwittingly encourage the one who assaults her. In this case, there is not so much as a hint that this takes place. In fact, if I am reading the story accurately, David's “sighting” of Bathsheba is the result of her keeping the law, while David is failing his responsibilities as king. But not his duties as the king of the apes.
ellauri156.html on line 363: I don’t think I’m exaggerating here. The interaction between David and Uriah (see next episode) seems to indicate that David was puzzled as to why Uriah would not enjoy the good life in Jerusalem if he had the opportunity to do so. Uriah, on the other hand, chose to live as he would have on the battlefield.
ellauri156.html on line 374: Aika hemmetisti kyyhkypaisteja papille, kun jokainen menstruoiva nainen tuo niitä sille 2kpl/kk. Pappi pysyy hyvin selvillä seurakuntalaisten varmoista päivistä. Hmm. Jos Bathsheban kuukkixet oli ohize jo vähintään viikko sitten, kohtahan sillä oli ovulaatio, eikäpä ihme että Taavi-enon mälli teki heti tehtävänsä. Vaikka mä en kyllä usko eze jäi siihen yhteen kertaan. (2) When did this cleansing occur, and when was it completed? Was Bathsheba’s bathing which David witnessed part of her ceremonial cleansing? If so, there may have had to be a delay before the Law permitted intercourse. Otherwise, David would have caused her to violate the Law pertaining to cleansing, since it may not have been complete. The translations which make her cleansing a past, (continued) completed event seem to be suggesting that she was now legally able to engage in intercourse, though certainly not with David. If she was still in the process of her cleansing, David’s sin of adultery is compounded because it was committed at the wrong time, while cleansing was still in process. It is also possible to read the text (as does the NASB) to say that Bathsheba waited at David’s house until she was ceremonially clean from her evening with David. It is interesting that nothing is said of David waiting until he was cleansed. The inference I take from this “cleansing” reference is that Bathsheba was still concerned about keeping the Law of Moses, even if David was not. Big fat hairy diff.
ellauri156.html on line 390: At this point in time, David's life is very similar. He begins to stack one sin upon another, certain that each one will somehow wipe out visibility of the previous sin. Instead, his sins only multiply. More and more people become aware of his sin, and a cover up becomes impossible. Many lessons can be learned from this tragic episode of David's life, which if heeded, will help us duplicate them in our lives. May the Spirit of God open our ears and our hearts to listen and learn from David's attempt to cover up his sin with Bathsheba, so that you can avoid some of his mistakes and do a better job.
ellauri156.html on line 392: In our first lesson, we devoted our attention to the first four verses of chapter 11, which depict David's sin of adultery with Bathsheba. Pretty unbelievable that I got a whole four pages out of it. The trick is was to keep repeating the juicy bit about Bathsheba washing herself before (or after) David's load. I sought to demonstrate that this sin was all of David's doing. The author points his accusing finger at David, not Bathsheba. It was not Bathsheba's indiscretion in bathing herself (as I understand this story), for she was simply obeying the ritual of purification outlined in the law. It was David who, by means of his lofty elevation and view, looked inappropriately at Bathsheba, washing herself,violating her privacy. I endeavored to demonstrate that David's sin with Bathsheba was the result of a sequence of wrong decisions and attitudes on David's part. In one sense, being on the path he was, his destination (of adultery, or something like it) was to be expected. His sins of omission finally blossomed and came into full bloom.
ellauri156.html on line 415: David and Bathsheba is a 1951 historical Technicolor epic film about King David made by 20th Century Fox. It was directed by King Saul, produced by Dog, a.k.a. Zanuck, from a screenplay by Philip Dunno. The cinematography was by Leon Shameonyou. Gregory Peck stars as King David and the film follows King David's life as he adjusts to ruling as a King, and about his relationship with Uriah's wife Bathsheba, played by Susan Wayward. Goliath of Gath was portrayed by 203 cm-tall (6'8") Lithuanian wrestler Walter Talun. These days Walter would no longer get a bench seat in a high-school basketball team.
ellauri156.html on line 425: David promises Bathsheba she will not die and is willing to accept God's justice for himself, knowing that he as the hero of the book is safe. Repentant, David, seeking relief from the drought and forgiveness reaches out to touch the Ark presuming that he will die of heat stroke (or was it a short?) like the soldier. A clap of thunder is heard and there are flashbacks to David's youth depicting his anointing by Samuel and his battle with Goliath. King David removes his hands from the Ark as rain falls on the dry land. Screenwriter Dunno said he "left it to the audience to decide if the blessed rain came as the result of divine intervention or simply of a low-pressure system moving in from the Mediterranean." Well it could be both, couldn't it?
ellauri156.html on line 444: Dunno conceived it as a modern-type play exploring the corruption of absolute power. The film is noticeably devoid of the epic battles and panoramas frequently seen in biblical movies. It concentrates more on David's exploits between the sheets.
ellauri156.html on line 451: A. H. Weiler of The New York Times described the film as "a reverential and sometimes majestic treatment of chronicles that have lived three millennia." He praised Dunno's screenplay and Peck's "authoritative performance" but found that Wayward "seems closer to Hollywood than to the arid Jerusalem of his Bible." Variety wrote, "This is a big picture in every respect. It has scope, pageantry, sex (for all its Biblical background), cast names, color—everything. It's a surefire boxoffice entry, one of the really 'big' pictures of the new selling season." Philip K. Scheuer of the Los Angeles Times wrote that the film "leaves little to be desired" from the standpoint of production values with Peck "ingratiating" as David and Wayward "a seductress with flaming tresses, in or out of the bath, and only her final contrition is a little difficult to believe." Richard L. Coe of The Washington Post wrote, "On the whole, the picture suggests a Reader's Digest story expanded into a master's thesis for the Ecole Copacabana."] Harrison's Reports wrote, "The outstanding thing about the production is the magnificent performance of Gregory Peck as David; he makes the characterization real and human, endowing it with all the shortcomings of a man who lusts for another's wife, but who is seriously penitent and prepared to shoulder his guilt. Susan Wayward, as Bathsheba, is beautiful and sexy, but her performance is of no dramatic consequence." The Monty Python Bulletin commented that the film had been made "with restraint and relative simplicity" compared to other historical epics, "and the playing of Gregory Peck in particular is competent. The whole film, however, is emotionally and stylistically quite unworthy of its subject." Philip Hamburger of The New Yorker wrote that "the accessories notwithstanding, something is ponderously wrong with 'David and Bathsheba.' The fault lies, I suppose, in the attempt to make excessive enlargements of an essentially-simple story." Zanuck the Hot Dog agreed.
ellauri156.html on line 455: King Solomon, author of The Ancient World in the Cinema, found the film rather slow-paced in the first half before gaining momentum, and Peck "convincing as a once-heroic monarch who must face an angry constituency and atone for his sins." He noted that this was different from other biblical epics in that the protagonist faced a religious and philosophical issue rather than the overdone military or physical crisis.
ellauri156.html on line 524: For some time afterward the war was carried on, the advantage being invariably on the side of David. At length, Ish-bosheth lost the main prop of his tottering cause by accusing Abner of sleeping with Rizpah, one of Saul's concubines, an alliance which, according to contemporary notions, would imply pretensions to the throne. Starhill stablessa oli muuten issikkatamma nimeltä Rispa. Kukahan senkin kanssa nukkui öisin tallissa?
ellauri156.html on line 576: Third, “How fast can a Christian fall?” This fast [Bob flaps his hands]. It is amazing how quickly David falls into the sins depicted in this one chapter. In a matter of weeks, or months at best. Apart from God's sustaining grace, we can fall very far, very quickly. Let us be reminded of this fact from David's tragic experience.
ellauri156.html on line 633: David has become king of both Judah and Israel. He has, in large measure, consolidated his kingdom. He has taken Jebus and made it his capital city, renaming it Jerusalem. He has built his palace and given thought to building a temple (a plan God significantly revises). He has subjected most of Israel's neighboring nations. He has done battle with the Ammonites and prevailed, but he has not yet completely defeated them. The Ammonites have retreated to the royal city of Rabbah, and as the time for war (spring) approaches, David sends all Israel, led by Joab, to besiege the city and to bring about its surrender. David has chosen not to endure the rigors of camping in the open field, outside the city. He has chosen rather to remain in Jerusalem. Sleeping late, David rises from his bed as others prepare to go to bed for the night. David strolls about the rooftop of his palace and happens to steal a look at a beautiful young woman bathing herself, perhaps ceremonially, in fulfillment of the law.
ellauri156.html on line 660: In these verses, David makes it clear that God is at work even when it does not appear to be so. During the time David tries to cover up his sin, God is at work exposing it in his heart. These are not times of pleasure and joy, as Satan would like us to conclude; they are days of misery. David is plagued with guilt. He cannot sleep, and it seems he cannot eat. Worst of all, he cannot fuck. He is not sleeping nights, and he is losing weight. Whether or not David recognizes it as God who is at work in him, he does know he is miserable. It is this misery which tenderizes David, preparing him for the rebuke Nathan Zuckermann is to bring, preparing him for repentance. David's repentance is not the result of David's assessment of his situation; it is the result of divine intervention. Hey wait? If that is the case, where is the much-advertised free will? He has gone so far in sin that he cannot think straight. God is at work in David's life to break him, so that he will once again cast himself upon God for grace. He has good experience in casting himself upon folk, from Saul thru Jonathan to Bathsheba.
ellauri158.html on line 503: Vähän tällästä biljardipallofysiikkaa. Hyvä osata että saa pallon pussiin kepillä.
ellauri158.html on line 696: Näinhän se just nimenomaan on. Ei ihme että kirkolliset repi pelihousunsa.
ellauri158.html on line 861: -- P. 3. prop. 51. schol. Audax, intrepidus, pusillanimus. Poenitentia et acquiescentia in se ipso. [in: P. 3. aff. defin. 25., aff. defin. 27., aff. defin. 40., aff. defin. 41., aff. defin. 42.]
ellauri158.html on line 1168: P. 5. prop. 11. Quo imago aliqua ad plures res refertur, eo frequentior est seu saepius viget, et mentem magis occupat. [in: P. 5. prop. 12., prop. 16., prop. 20. schol.]
ellauri158.html on line 1170: P. 5. prop. 13. Quo imago aliqua pluribus aliis iuncta est, eo saepius viget. [in: P. 5. prop. 20. schol.]
ellauri160.html on line 122: Ezra Weston Loomis Pound (30 October 1885 – 1 November 1972), modernin ajan Li Bai, was an expatriate American poet and critic, a major figure in the early modernist poetry movement, and a fascist collaborator in Italy during World War II. His works include Ripostes (1912), Hugh Selwyn Mauberley (1920), and his 800-page epic poem, The Cantos (c. 1917–1962). Hizi noi cantothan on selvä kokoelma paasauxia!
ellauri160.html on line 321: Pekka Kustaa Parkkinen (4. kesäkuuta 1940 Helsinki – 8. toukokuuta 1992 Helsinki) oli tuottelias suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Proosassaan hän kuvasi väljällä, puheenomaisella kielellä näkemyksiään kulutusyhteiskunnan varjopuolista. Hänen teoksiensa hallitsevina aihepiireinä ovat rakkaus ja sen ristiriidat. Parkkista on kuvattu myös kommentoivaksi yhteiskuntakriitikoksi ja arjen kuvailijaksi. Runoilijana Parkkinen on aforistinen kiteyttäjä. (Valitut runot, Pekka Parkkinen - Kihniön Kukka ja Kirja Oy)
ellauri160.html on line 396: Heavy with weeping, and winds from sternward Itkun raskaita, ja tuuli peräpäästä
ellauri160.html on line 489: The Homeric Hymns (Ancient Greek: Ὁμηρικοὶ ὕμνοι, romanized: Homērikoì húmnoi) are a collection of thirty-three anonymous ancient Greek hymns celebrating individual gods. The hymns are "Homeric" in the sense that they employ the same epic meter—dactylic hexameter—as the Iliad and Odyssey, use many similar formulas and are couched in the same dialect.
ellauri160.html on line 491: 7The golden bough of Argicida - Formula of address for Hermes. "Argicida" is the Latin translation of the epithet Ἀργειφόντης ("Argeiphontes" - slayer of Argus) which is always applied to him, whereas the golden bough is Hermes´ caduceus, or wand. PL. Hermes has an appearance in the other Hymn to Aphrodite (no. V), printed in the Divus volume. Eli se em. kyrvännäköinen tirso-sauva. It all figures. Mua ärsyttää Dos Vidaxen Tirson musta pässintukka, menis parturiin. Luupää.
ellauri160.html on line 578: reinkarnaatiossa minä olin Aabraham ja hän Haagar, minä Ruben ja hän Bilhah, minä Booas ja hän Ruut, minä Daavid ja hän Batsheba... Hän kuiski salaisuuksia ja nuoli korvaani. Hän alkoi pian opettaa minulle uusia asentoja, muunnelmia ja omia mielettömiä oikkujaan. Kysyin häneltä hänen aikaisemmista puolisoistaan ja rakastajistaan ja hän julisti: "Minä kaipaan heitä kaikkia! Minä haluaisin saada heidät kaikki yhtä aikaa niin että he repisivät minut palasiksi ja minusta ei jäisi mitään haudattavaa! He sylkisivät päälleni ja hukuttaisivat minut sylkeen." Tästä puuttuu ainakin vielä Jael ja Taamar.
ellauri160.html on line 585: The most outstanding is Lilith, a well-known succubus in Jewish texts. The Babylonian Jewish Lilith is a combination of two female Sumerian demons: Lamashtu, who specialized in strangling women and infant during births and Ardat-Lili, whose specialty was the seduction and murder of young men. Lilith, then, both endangers mothers and infants and seduces men and in the bowls that depict her attributes both female demons can be found.
ellauri160.html on line 587: Lilith is often depicted naked and with longer hair and frequently in a seductive dance pose like Ardit-Lili. (Eli se on toi joka seisoo jalat harallaan pillu ärvöllään.) In the inscriptions surrounding the images she is described as a female demon who strangles babies at their hour of birth. Mabhalta, her usual companion, is described on one of the bowls as “the great destroyer of fire.”
ellauri160.html on line 637: According to the Zohar, after Cain kills Abel, Adam separates from Eve for 130 years. During this time, Lilith and Naamah seduce him and bear his demonic children, who became the Plagues of Mankind. She and Lilith cause epilepsy in children.
ellauri161.html on line 143: Nyölén ei jaksa käsitellä Jeesuksen opetusta avioliitosta (Matt. 19) eikä kirkon johtajien auktoriteetista (Matt. 16:18-19, 18:17-18), puhumattakaan Paavali opetuksesta traditioista, tavoista ja rooleista (esim. 1. Kor. 11). Oops nyttaisi tulla puhutuxi ristiin (vrt. edellinen kappale), mutta sehän meillä on päämaalina: risti vain, risti vain, kerskaus on mulla. Anaa ärsyttää puhe kristillisistä arvoista. "En tiedä mitä ne ovat." "Jos ja kun niillä tarkoitetaan itsetyytyväistä keskiluokkaisen heteroydinperheen vaalimista tai kaikinpuolisen normaaliuden ihannointia, olen täysin valmis repimään kristilliset arvot silpuksi ja heittämään kallionkielekkeeltä tuuleen. Arvot ylipäätään? Ei kiitos, en käytä." (s. 102)
ellauri161.html on line 432: 19Paul Verlaine: Yrjö Kaijärvi suomentaa otsikon "Turtumukseksi" ja säkeet näin "Olen valtakunta, tietoinen rappiostansa, / näen kulkevan kookkaiden, valkeain barbaarien, / minä tylsiä akrostikoneja sepittelen, valaa kultaiseen tyyliin aurinko raukeuttansa" (Paul Verlainen runoja. Otava 1965, s. 90). Kylä jää Ykä kakkosexi, sori vaan.
ellauri161.html on line 889: La principale source d´influence de Hello fut Joseph de Maistre et, bien sûr, la Bible, source de sa réflexion sur le style. Onx tää Joseph sukua Kristina-tädin mielikirjailijalle Xavierille? On se, Xavier on Joosepin mitättömämpi pikkuveli! Joosef ize oli aivan teräsnilkki miehexeen! Ûber-Knilch!
ellauri161.html on line 925: Joosepin penseitä
ellauri161.html on line 990: Bloy was noted for personal attacks, but he saw them as the mercy or indignation of God. He acquired a reputation for bigotry because of his frequent outbursts of temper. Soon, Bloy could count such prestigious authors as Émile Zola, Guy de Maupassant, Ernest Renan, and Anatole France as his enemies. Bloy is quoted in the epigraph at the beginning of Graham Greene´s novel The End of the Affair, though Greene claimed that "this irate man lacked creative instinct." Bloy is also quoted at the beginning of John Irving´s A Prayer for Owen Meany, another turd. Some pope quoted him, yet another turd.
ellauri162.html on line 479: Hän olisi ehkä hyväksynyt noiden marionettien toisilleen lausumat pitkäpiimäiset höpötykset, jotka jäivät ilmaan roikkumaan, hän olisi ehkä hyväksynyt jopa lukuisat hävyttömät lainat Homerokselta, Theokritokselta, Enniukselta ja Lucretiukselta sekä Macrobiuksen ilmiantaman suoranaisen varkauden Aineiaan toisessa laulussa, joka on melkein sanatarkka jäljennös eräästä Pisandroksen runosepitteestä, hän olisi kenties voinut sulattaa noiden sekalaisten luritusten sanoin kuvaamattoman onttouden - sillä se mikä varsinaisesti nosti hänen karvansa pystyyn, oli Vergiliuksen heksametrisäkeiden rakenne: ne kumisivat kuin läkkipelti tai tyhjät peltikanisterit, paukuttivat litramitalla annosteltuja sanojaan prikulleen niin kuin pikkutarkan ja puisevan prosodian järkkymättömät säännöt vaativat, häntä häiritsi noiden kalkattavien. tosikkomaisten säkeiden tekstuuri, niiden juhlallisen virallinen ilme ja halpamaisen harras kieliopin kunnioitus,; nuo säkeet, jotka horjumaton kesuura mekaanisesti pilkkoi kahtia ja jotka päättyivät aina samoin daktyylin ja spondeen kirskuvaan yhteenottoon.
ellauri162.html on line 481: Tämä Catulluxen täydelliseksi takoma, järkähtämätön mitta, mielikuvitukseton ja armoton metri, joka oli ahdettu täyteen turhia sanoja, sidelauseita ja soinnikkaita täytetavuja, joiden tehokeinot olivat aina samat ja ennalta arvattavat viheliäiset homeeriset epiteetit, joita ehtimiseen toisteltiin, vaikka ne eivät ilmaisseet mitään, vaikka ne eivät kertoneet mistään mitään, ylipäänsä tuo suppea sanasto, jonka sävyt olivat kaiuttomat ja latteat; kaikki tämä oli hänelle täyttä piinaa.
ellauri162.html on line 573: Esimerkiksi, kun Aatami ja Eeva karkotettiin Paratiisista, Victor kuvailee heitä ulosheittäviä tuulia (vv. 530-536): se on tuulenhenki (spiritus, v. 532) joka hallitsee luontoa ikäänkuin jumalan stuntmannina. Victor ei jätä pois Jumalan päätöstä karkottaa lemmenpari, ollakseni varma, mutta hän ei myöskään tee siitä kertomuksen keskipistettä. Tyypit heitetään vaivihkaa ulos takaovesta. Tämä suuntaus näkyy koko runossa. Jopa kaikkein dramaattisimpien tapahtumien jälkeen (Aatamin ja Eevan karkotus Paratiisista, tulva ja sen jälkiseuraukset sekä Sodoman tuhoaminen), pelastuksen toivoa heilutetaan epigrammaattisesti lukijan nenän edessä tavanmukaisella tyylillä.
ellauri162.html on line 689: Aika läpinäkyvä on Bernanoxen Ykän evankeljumi. Rikkaille se määrää laupeutta ja köyhille ylpeää mutta nöyrää köyhyyttä. Isomaha flaami siteeraa pappa Leo XIIIn kuulua kapitalismikirjettä. Paxulainen oli mielestään parannuxen tehnyt ex-demokraattipappi. Tässä pappien seurustelussa on lieväshti homoshtelua. Oliko Bernanoskin sellainen? Le bon dieu n´aime pas que on touche sa justice. Lutherus oli kuollessaan bonhomme ventru avec une grosse lippe. Lälläs lää. Martti hanhia ovat niikö Nils Holgerssonissa. Heikot ja lapset tottelevat, se on niiden fortea. Ne sutor supra crepidam. Etkö sinää muiista mitää sinää lupaasit, kysyy herra isoherra viimeisellä tuomiolla. Eikös me jo sovittu? Herra isoherra on vihainen, jos talentti ei ole pantu kasvattamaan korkoa.
ellauri162.html on line 826: Scienceblogs appears to have a problem keeping and attracting talented writers. According to PZ Myers, Scienceblogs has "been facing a steady erosion of talent". In 2010, the Christian apologetic website True Free Thinker wrote a quite pointed and accurate criticism of PZ Myers Pharyngula blog indicating that PZ Myers' blog posts often lack substance. Pharyngula is widely acclaimed in the liberal media due to its embrace of evolutionary pseudoscience which liberals irrationally embrace (see: Evolution, Liberalism, Atheism, and Irrationality). Myers' blog is also listed by the science journal Nature, which also embraces evolutionary pseudoscience, as the best blog by a scientist. Pharyngula is known for its sarcastic and often specious criticism of creation science and intelligent design theory, as well as regular postings of photos of cephalopods (often with vulgarly sexual connotations both subtle and blatant). As Singer said, sexual organs are the best indicators of the soul.
ellauri162.html on line 834: We can’t say we weren’t warned about Alexa! Alexa is the name given to the voice that responds to your commands on the Amazon Echo device. In a recent post, I discussed the creepiness of having someone potentially listen to every conversation in its vicinity. As I understand it (not having one) the device is only supposed to be activated if you first say “Alexa” but apparently that is not the case. A family in Portland, Oregon reports that an Amazon Alexa device recorded a private conversation about hardwood floors and randomly sent it to a contact in Seattle. Danielle, who declined to provide her last name, told KIRO-TV that the contact called her family to tell them that their privacy was being compromised. Unplug your Alexa devices right now, the reportedly unnamed individual said, you’re being hacked.
ellauri163.html on line 622: No. 36 ateistilistalla, Philip Pullman (1946) syntyi Norwichissa, Isossa-Britanniassa ja suoritti kolmannen luokan englannin tutkinnon Oxfordin yliopistossa. Hän työskenteli keskiasteen opettajana kirjoittaessaan lastenkirjoja – jo yli 30-vuotiaana – jotka tekisivät hänen maineestaan tunnetun. Hän saavutti kuitenkin todelliset julkkikset vasta julkaisemalla myydyimmän trilogiansa Hänen tummat kankaansa vuosina 1994–2001. Trilogia perustuu löyhästi Miltonin kadonneeseen Paratiisiin – paitsi että saatanahahmo on sankari, kun taas Jumala on roisto (no niinhän se vähän oli Miltonillakin). Ateistit ovat ylistäneet sitä vastalääkkeenä C.S. Lewisin Narnia-sarjalle, jonka Pullman on tuominnut uskonnolliseksi propagandaksi. Hän on suorapuheinen ateistien puolesta Isossa-Britanniassa. Hetkinen, kekä saatanahahmo? Sankarihan on Lyra, josta tulee Eeva kakkoineen? Sekö on se saatana? Ja paha jumalakin on vaan tollanen vanha statisti, niikö Paavi Wojtylä, jota pidettiin paavimobiilissa pystyssä kepillä.
ellauri163.html on line 628: Lyra Belacqua (kaunis vesi), villi 12-vuotias tyttö, on kasvanut kuvitteellisessa Jordan Collegessa Oxfordissa. Hän on laiha, tummat vaaleat hiukset ja siniset silmät. Hän ylpeilee kyvyllään ilkivaltaan, erityisesti hänen kyvystään valehdella, ansaitsemalla hänelle Iorick Byrnisonin epiteetin "Silvertongue". Lyralla on luonnollinen kyky käyttää alettiometriä, joka pystyy vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, kun sitä manipuloitiin ja luetaan oikein. Lyraa teeveesarjassa näyttelevä Dafne Keen on vähän Greta Thunbergin oloinen.
ellauri163.html on line 697: With an 11-year-old hero, Philip Pullman´s new book is a delightful nod to Edmund Spenser´s 'The Faerie Queene'. If Philip Pullman’s Dark Materials trilogy was an obvious nod to John Milton’s Paradise Lost, his new Book Of Dust trilogy takes inspiration from Edmund Spenser’s The Faerie Queene. Though thematically different, both fall within the same literary genre—they are epic poems, long narrative pieces recounting heroic deeds, and if the term could loosely be used to describe works of prose, then La Belle Sauvage, the first in the Book Of Dust trilogy, is one such novel. Spenser’s late-16th century poem, though incomplete, follows the adventures of medieval knights. Our knight is 11-year-old Malcolm Polstead, curious, intelligent, good-natured and clueless, when we first meet him, of the trials that await him. La Belle Sauvage, then, is a companion, or "equel" (a new story that stands alongside his previous trilogy), to His Dark Materials trilogy. Better strike while the iron is hot, as J.K. Rowling did.
ellauri163.html on line 801: Arsene ja Mouchette palaavat kaupunkiin ja pakenevat toisen saluunan (ei siis Luisan) takahuoneeseen. Siellä he keskustelevat yön tapahtumista, ja Arsene kärsii petit mal epileptisestä hyökkäyksestä. Mouchette lohduttaa häntä, ja Arsene näyttää uhkaavan hiäntä, jos hän puhuisi Mathieusta. Sitten hän yrittää tulla helläksi, hiän torjuu hänet ja yrittää heikosti piiloutua pöydän alle. Sanon heikosti, koska kohtaus päättyy Arseneen Mouchetten päällä, lähellä clicheistä takkatulta, ja he ilmeisesti harrastivat seksiä tai näyttävät olevan valmiita siihen, kun kohtaus häviää.
ellauri163.html on line 803: Heikosti tuli Arsene sisään, koska kohtaus tulkitaan usein raiskauskohtaukseksi, vaikka se päättyy siihen, että Mouchette syleili Arsenea, eikä selvästikään vastusta. Lisäksi myöhemmin, vaikka hiän itkee "tapahtumasta" ja yrittää kertoa siitä äidilleen, hiän puolustaa Arsenea myös Mathieulle (jota ei siis tapettu, vahvistaen edelleen ajatusta siitä, että edellinen yö oli unelma) ja hiänen vaimolleen hiänen "rakastajanaan". Joten se, että hiän ei pakene Arsenen alta, kuten hän voisi helposti paeta toipuvaa epileptikkoa, se, että hänen "piilopaikkansa" pöydän alla on puolinainen, se, että hiän syleilee hänen eteenottoa, ja se, että hiän kutsuu häntä "rakastajakseen", näyttävät kaikki heikentävän raiskausargumenttia (paitsi tietysti, jos tämä toimivalta on vastuussa lakisääteisestä raiskauksesta pelkästään alaikäisyyden perusteella), ja osoittaa enemmän kuin puoliksi hiänen syyllistyneen semiviettelyyn (paizi oletettavasti neitseellinen teini-ikäinen tyttö voisi kokeilla sitä aika kömpelösti vanhemmalla miehellä). Tämä elokuvan osa-alue ja sen loppu ovat olleet melkein yhtä kiistanalaisia kuin Sam Peckinpahin Straw Dogsin tai Alfred Hitchcockin Marnien "raiskauskohtaukset", jotka eivät yksinkertaisesti olleet sitä. Luonnollisesti kriittisen cribbingin (hevosten puun puremisen) vuoksi useimmat kriitikot ovat toistaneet väitteen, että näiden kahden välinen seksi oli raiskaus. Mutta me setämiehet kyllä tiedämme! On neitojen kanssa oltu kohta sata vuotta, juu juu, kohta sata vuotta, juu ja kohta sata vuotta! Se neitii jälkeenpäin mua vielä kiitti, se mua vielä kiitti, se mua vielä kiitti.
ellauri163.html on line 805: Yön päätyttyä Mouchette palaa kotiin, hänen äitinsä kuolee, ja useat kaupunkilaiset yrittävät hyvittää ystävällisyyttä, mutta niitä täydennetään epäilyksillä ja tukahdutetulla raivolla, mistä syistä, ei koskaan paljasteta. Vanha nainen antaa Mouchettelle mekon äitinsä hautajaisiin, mutta kotimatkalla Mouchette repii sen pensaaseen nähtyään kanin metsästyksen, ja yksi onnettomista pedoista vanhenee hänen jalkojensa juuressa. Kuten elokuvan avajaisissa, oikeat eläimet loukkaantuivat elokuvassa, mutta aidosta syystä: hyvä - korkea taide, ja ne muistetaan kauan heidän kuolemansa jälkeen - pieni lohtu heille, myönnetään, mutta olisiko luonnollinen kuolema lohduttanut heitä enemmän? (Voi helvetti mikä nazi! Mixi jenkkimiehiä saa ylipäänsä olla?) Sitten kolme kertaa Mouchette käyttää rättejä vierittääkseen mäkeä alas kohti järveä. Kolmannella yrityksellään hän työntyi sisään (kuten Arsene), vaikka teknisesti – emme koskaan näe hänen ruumiinsa putoavan veteen ja vajoavan pohjaan. Emme myöskään koskaan näe kliseisiä kuplia, joita tapahtuisi, jos filmin henkilö putoaisi veteen ja hukkuisi. Se oli mielestäni huonoa hölynpölyä.
ellauri163.html on line 891: The great things of the past which filled our fathers with enthusiasm do not excite the same ardor in us...In a word, the old gods are growing old or already dead, and others are not yet born...But this state of incertitude and confused agitation cannot last forever. A day will come when our societies will know again those hours of creative effervescence, in the course of which new formulae are found which serve for a while as a guide to humanity; and when these hours shall have been passed through once, men will spontaneously feel the need of reliving them from time to time in thought, that is to say, of keeping alive their memory by means of celebrations which regularly reproduce their fruits. We have already seen how the French Revolution established a whole cycle of holidays to keep the principles with which it was inspired in a state of perpetual youth.
ellauri164.html on line 43: In the introduction to his Grundzüge der physiologischen Psychologie in 1874, Wundt described Immanuel Cunt and Johann Friedrich Herbart as the philosophers who had the most influence on the formation of his own views. Those who follow up these references will find that Wundt critically took to the cleaners both these thinkers’ ideas. He distanced himself from Herbart's science of the soul . Wundt praised Cunt's rejection of a "rational" psychology deduced from metaphysics, but he argued against Cunt's epistemology as well as Cunt's category theory and his flabby position on teleological explanations in his publication Was soll uns Kant nicht verkaufen? (1892).
ellauri164.html on line 124: Olen nielaissut mahtavan myrkkykulauxen. - 3x siunattu olkoon keino jonka kexin! - Sisukalut polttelevat. Myrkyn väkivalta repii jäseniä, vääntää mua, lyö mut kanveesiin. Kuolen janoon, tukehdun, en pysty kiljumaan. Se on helvettiä, ikuinen rangaistus! Näettekö kuinka tuli nousee! Palan kuten kuuluu! Ammennä vaan perkele!
ellauri164.html on line 238: Veatch oli aktiivinen episkopaalisessa kirkossa ja toimi American Catholic Philosophical Associationin puheenjohtajana . Hän toimi Metaphysical Society of America :n puheenjohtajana vuonna 1961. Vuosina 1970–1971 hän toimi American Philosophical Associationin läntisen jaoston puheenjohtajana. Hän oli Episkopaalisen kirkon tutkijoiden killan jäsen.
ellauri164.html on line 451: The film depicts the nuclear arms race that took place between all sides in the World War II and the beginning of the Cold War. The first part centers on the war years, dealing with the Manhattan Project and the American effort to beat the Germans to the bomb, as well as with Stalin's decision that the USSR must have its own atomic project. The second part displays the Soviet post-war nuclear program. The plot deals mainly with the personal dilemmas facing all the scientists who worked on the atomic weapons. Booooring.
ellauri164.html on line 472: Iisak Singerin mukaan Mooseskaan ei selvinnyt Jahven palvelusta puhtain paperein. Mikä oli Moosexen moka ja minkä rangaistuxeen hän sai? Tästä löytyy aivan vimmattu määrä selittelyä. Oliko ongelmana väärä kiven käsittely kepillä, vaiko rähähtäminen napisevalle kansalle?
ellauri164.html on line 476: Ilmeisesti useimmista lukijoista Moosexen kohtelu oli vähän epistä. Sixi Jaffen käytöstä ja mahd. motiiveja pitää selitellä niin pitkästi.
ellauri164.html on line 597: Honoring God in leadership—as all Christian leaders in every sphere must attempt to do—is a terrifying responsibility. Whether we lead a business, a classroom, a relief organization, a household, or any other organization, we must be careful not to mistake our authority for God’s. What can we do to keep ourselves in obedience to God? Meeting regularly with an accountability (or “peer”) group, praying daily about the tasks of leadership, keeping a weekly Sabbath to rest in God’s presence, and seeking others’ perspective on God’s guidance are methods some leaders employ. Even so, the task of leading firmly while remaining wholly dependent on God is beyond human capability. If the most humble man on the face of the earth (Num. 12:3) could fail in this way, so can we. By God’s grace, even failures as great as Moses’ at Meribah, with disastrous consequences in this life, do not separate us from the ultimate fulfillment of God’s promises. Moses did not enter the Promised Land, yet the New Testament declares him “faithful in all God’s house” and reminds us of the confidence that all in God’s house have in the fulfillment of our redemption in Christ (Heb. 3:2-6).
ellauri164.html on line 651: God is merciful, but the law is not. No mere human has ever been justified by keeping the law because no one has ever kept it. All have sinned and fallen short of the law, even God’s servant Moses. Not even Moses could keep the law.
ellauri164.html on line 871: This pattern shows itself again in the beginning of Numbers 20 after the death of Miriam. Once more Israel rebels against Moses and Aaron, this time over a lack of water in the desert of Zin. They claim that it would have been better to have died with Korah’s rebellion rather than wander without food and water, and they express regret over leaving Egypt, a land of “grain, figs, vines, and pomegranates.” This might seem a bold claim, since in our reading Korah has just died a few chapters earlier. Careful reading, however, indicates that there’s actually been a quiet time skip; Numbers 33:38 indicates that Aaron died in “the fortieth year after the sons of Israel had come from the land of Egypt, on the first day in the fifth month.” Given that Aaron’s death is recorded in Chapter 20, just a few verses after the episode at Meribah, this would indicate that the episode at Meribah occurred in year 38 of the 40 year wandering in the wilderness (remember that Israel had spent more than a year at Sinai in addition to travel time from Egypt to Sinai and from Sinai to the Promised Land before the wandering). This means that this rebellious generation of Israelites aren’t referencing a recent event, but instead wishing they had died nearly forty years earlier with Korah! Moses and Aaron have been dealing with this wicked and hard group of people for a very long time, and they are now claiming it would have been better to have died with Korah: a fate they were only spared because of Moses and Aaron’s own intercession!
ellauri171.html on line 388: What’s the story really about? At the time the story of Cain and Abel developed, there was constant friction between farmers and herdsmen, both of them fighting for the limited resources of the land. Cain kills Abel. A herd of goats in a stony, barren landscape The herdsmen were angry when the farmers took over the best land for their crops the farmers were angry when the flocks trampled their crops.This friction leads to violence in which people get killed. Notice that the story was developed by the herdsmen, the keepers of flocks. This explains why Abel, the herdsman, is portrayed as the injured party. Lucky Luke-tarinassa Piikkilankoja preerialla skooparit repi pelihousunsa kun jyväjemmarit pystyttivät piikkilankoja preerialle. Sillä kertaa oli maajussit hyvixiä. Nyt on keskusta taas paha.
ellauri171.html on line 529: In this situation however, where his daughter is raped, he is quiet, keeping his counsel until his sons come back. Vitun setämies. Hamor, father of Shechem, arrives at the same time the sons do.
ellauri171.html on line 790: Though Christ never taught it was wrong to have wealth, He did warn about the snare of riches. For example, there was a rich young man who came to Him during His ministry. He asked Jesus what He must do to inherit eternal life. Jesus told Him, “sell what you have and give to the poor, and you will have treasure in heaven; and come, follow Me” (Matthew 19:21). As the episode unfolds, the rich young man could not bring himself to do this. He “went away sorrowful, but anyway he had great possessions” (Matthew 19:22).
ellauri171.html on line 855: Eshmun, god, or as Baalat Asclepius, goddess, of healing
ellauri171.html on line 951: In Canaanite mythology there were twin mountains Targhizizi and Tharumagi which hold the firmament up above the earth-circling ocean, thereby bounding the earth. W. F. Albright, for example, says that El Shaddai is a derivation of a Semitic stem that appears in the Akkadian shadû ("mountain") and shaddā'û or shaddû'a ("mountain-dweller"), one of the names of Amurru. Philo of Byblos states that Atlas was one of the Elohim, which would clearly fit into the story of El Shaddai as "God of the Mountain(s)". Harriet Lutzky has presented evidence that Shaddai was an attribute of a Semitic goddess, linking the epithet with Hebrew šad "breast" as "the one of the Breast". The idea of two mountains being associated here as the breasts of the Earth, fits into the Canaanite mythology quite well. The ideas of pairs of mountains seem to be quite common in Canaanite mythology (similar to Horeb and Sinai in the Bible). The late period of this cosmology makes it difficult to tell what influences (Roman, Greek, or Hebrew) may have informed Philo's writings.
ellauri171.html on line 992: As she regally awaits Jehu in the Jezreel palace, some palace officials squeeze her through the lattice window, most likely piece by piece. By the time Jehu has finished eating, he orders that she be buried “for she is a king’s daughter” (2 Kings 9:34), but the dogs supplied by Elijah's goons have already eaten most of her carcass—in keeping with Elijah’s prophecy.
ellauri171.html on line 1004: Jezebel pursued Elijah the Prophet as well. Elijah had challenged the false prophets of Baal to produce a tangible response from their deity, during an epic showdown on Mount Carmel. When they failed to do so, the prophets of the Baal were proven false and Elijah had them all killed. Haha! When Jezebel threatened to kill Elijah in retribution, he fled for his life. Fucking murderer and a wimp to boot!
ellauri172.html on line 126: Eikun zekkaamaan epilogista. Tää Barney on speden näköinen kuukkeli Dali-wiixineen.
ellauri172.html on line 994: des Esseintes usein lueskeli Verlainen viisauden kirjaa ja elätteli sen äärellä omia salamyhkäisiä kuvitelmiaan, omia sepitelmiään okkulttisesta rakkaudesta bysanttilaiseen madonnaan, joka tietyllä kellonlyömällä muuttaixen meidän aikaamme exyneexi Cydalise-neidoxi - niin salaperäisexi ja askarruttavaxi naisexi, ettei siitä koskaan oikein tiennyt tahtoiko se kylvää jälkeensä hirmuista syntiä ja turmelusta, jota ei sen päästyä valloilleen apinakaan voisi vastustaa, vai oliko hän kohoamassa unien tahrattomiin sfääreihin, joissa hänet sulkisi syleilyynsä sielun syvyydestä kurottuva adoraatiorukous, sillä hän olisi iäisesti ripittäytymätön, iäisesti puhdas.
ellauri180.html on line 45: The Young Adult Vampire Diaries is an American supernatural teen drama television series developed by Kevin Williamson and Julie Plec, based on the book series of the same name written by L. J. Smith. The series premiered on The CW on September 10, 2009, and concluded on March 10, 2017, having aired 171 episodes over eight seasons.
ellauri180.html on line 55: Elena has received mainly positive reviews. Steve West of the Cinema Blend compared the story of The Young Adult Vampire Diaries and the character of Elena to the 10 years older popular vampire franchise, Twilight, and its protagonist Bella Swan. West said "Clearly Elena is way hotter than Bella, she has two immortal young adult vampires fighting over her". (Täähän on jo moneen kertaan nähty: chick litissä tytöllä pitää ollä väh. 2 kosijaa, ei se muuten ole mistään kotoisin.) After the vampire episodes, Elena established her own medical practice, specialising in blood diseases.
ellauri180.html on line 197: Baillie (1833) also describes gonococcal phimosis and recommends that the initial treatment is nugatory' (inoperative) involving the washing of the penis (and under the prepuce with soap and tepid water, followed by the application of calomel ointment. Abernathy also warns against immediate circumcision in the face of a morbidly sensitive surface' (and declares that Sir Edward Home agrees with him!). He advocates that the posthitis (inflamed foreskin) should be allowed to soothe and allay' before surgical intervention. We can assume that the complications recognized by both Abernathy and Baillie were re-phimosis, re-stricture or suppuration; what is clear is that circumcision was not a procedure taken lightly at that time. Interestingly, neither author mentions circumcision in the neonate, suggesting that it had not yet significantly entered the domain of English surgeons.
ellauri180.html on line 198: By the middle of the 19th century, anaesthesia and antisepsis were rapidly changing surgical practice. The first reported circumcision in the surgical accounts of St Bartholomew's Hospital was in 1865; although this comprised only one of the 417 operations performed that year, it was clearly becoming a more common procedure. Indeed, this was a time when surgical cures were being explored for all ails and in 1878 Curling described circumcision as a cure for impotence in men who also had as associated phimosis. Many other surgeons reported circumcision as being beneficial for a diverse range of sexual problems. Walsham (1903) re-iterates the putative association of phimosis with impotence and suggests that it may also predispose to sterility, priapism, excess masturbation and even venereal disease. Warren (1915) adds epilepsy, nocturnal enuresis, night terrors and precocious sexual unrest' to the list of dangers, and this accepted catalogue of phimotic ills' is extended in American textbooks to include other aspects of sexual erethisms' such as homosexuality.
ellauri180.html on line 224: Literary assaults such as these have served to fuel the debates and even a Medline® search today reveals that in the last year alone, 155 reviews or letters have been published arguing for or against routine circumcision. However, studying the evolution of the medical indications provides us with a pleasing demonstration of how controversy drives scientific enquiry. We have already described how the surgeons of 100 years ago advocated circumcision for a wide variety of conditions, such as impotence, nocturnal enuresis, sterility, excess masturbation, night terrors, epilepsy, etc. There can be no doubt that a large element of surgical self-interest drove these claims. However, most of the contemporary textbooks also included epithelioma (carcinoma) of the penis amidst the morass of complications of phimosis. Although rare, once this observation had been made, it presumably filtered down through the textbooks by rote, rather than scientific study. A few reports had appeared in the early 20th century indicating that carcinoma of the penis was rare in circumcised men, but not until the debate over neonatal circumcision erupted in the medical press in the 1930s that this surgical `mantra' was put to the test. In 1932, the editor of the Lancet challenged Abraham Wolbarst, a New York urologist, to prove his contention (in a previous Lancet editorial), that circumcision prevented penile carcinoma. Wolbarst responded by surveying every skin, cancer and Jewish hospital in the USA, along with 1250 of the largest general hospitals throughout the Union. With this survey, he was able to show that penile cancer virtually never occurred in circumcised men and that the risk related to the timing of the circumcision. Over the years this association has been reaffirmed by many research workers, although general hygiene, demographic and other factors such as human papilloma virus and smoking status are probably just as important. However, Wolbarst established that association through formal scientific enquiry and proponents of the procedure continue to use this as a compelling argument for circumcision at birth.
ellauri180.html on line 387: It tore the elm-tops down for spite, Elm Streetiä se repi väkisin,
ellauri181.html on line 83: "Akatemian herrat! | Teet minulle kunnian pyytää minua toimittamaan raportin akatemialle apinani elämästäni. | Tässä mielessä en valitettavasti voi noudattaa pyyntöä. Lähes viisi vuotta erottaa minut apinoista, […]. Tämä saavutus olisi ollut mahdotonta, jos olisin izepäisesti halunnut pitää kiinni alkuperästäni, nuoruuteni muistoista. Pelkkä luopuminen liitetiedoista oli ensisijainen prioriteetti, jonka olin asettanut izelleni; Minä, vapaa apina, alistuin tälle ikeen. Tämän seurauxena muistoni sulkeutuivat minulle yhä enemmän. " … välillä … "... Avoin sanoen, niin paljon kuin haluan valita kuvia näihin asioihin, suoraan sanottuna: Apeisuutenne, herrat, jos teillä on jotain tällaista takananne, ei voi olla kauempana teistä kuin minun. Mutta jokainen, joka kävelee täällä maan päällä on mielissään on kantapää : pikku simpanssi kuin iso Achilles . " "Ja opin, herrat! Voi, opit, kun sinun täytyy; yxi oppii, kun haluaa pääsyä; yxi oppii armottomasti. Piiskaalla valvotaan izeään; yxi repii izensä pienixi vastarinnoixi. Apinaluonto juoxi minusta ja pois kiertäen izensä yli, niin että ensimmäisestä opettajastani ize tuli melkein apina, piti pian luopua opetuxesta ja viedä sanatorioon. Onnexi hän tuli pian taas ulos. " "Nämä edistysaskeleet! Tämä tietosäteiden tunkeutuminen kaikilta puolilta herääviin aivoihin! En kiellä: se teki minut onnellisexi. Mutta myönnän myös: en yliarvioinut sitä edes silloin, kuinka paljon vähemmän tänään. Ponnistelulla, jota ei ole koskaan toistettu maan päällä, olen saavuttanut eurooppalaisen keskimääräisen koulutuxen. Ehkä se ei olisi izessään mitään, mutta se on jotain siltä osin kuin se auttoi minua ulos häkistä ja antoi minulle tämän erityisen ulospääsyn, tämän inhimillisen ulospääsyn. " ... hän päättelee yhteenvetona : "Kaiken kaikkiaan saavutin sen, mitä halusin saavuttaa. Älä sano, että se ei ollut vaivan arvoista. Sitä paizi en halua kenenkään tuomiota; Haluan vain levittää tietoa; Ilmoitan vain; Ilmoitin sinulle vain, herrat akatemiasta. "
ellauri181.html on line 96: Tulette huomaamaan (ja kaikki teistä eivät tule sitä hyväxymään) että minä en yhdy eräisiin kollegoihini, jotka väittävät että kirjallisuus arvokkaimmillaan ja kiinnostavimmillaan on olennaisesti ei-referenttiä. Minä voin tulla teidän eteenne pikkutakissa ja solmiossa, voin herroitella ja neiditellä teitä, mutta yhtä kaikki minä vaadin teitä pidättymään sellaisten termien kuin »struktuuri-, muoto ja symboli- käyttämisestä minun läsnäollessani. Minä luulen että monet teistä on riittävästi pelästytetty ensimmäisenä opiskeluvuotenanne, niin että nyt teidän on sallittava löytää jälleen ja nostaa arvoonsa se harrastus, joka teidät alun perin kaunokirjallisuuden pariin veti, ja jota teidän nyt ei pidä hävetä. Kokeexi voisimme tämän kurssin ajaxi suorastaan luopua kokonaan luentosaliterminologiasta, hyljätä juonen- ja luonteen samoin kuin ne ylevät sanat joilla monet teistä haluavat juhlistaa havaintojaan, sellaiset sanat kuin epifania -, henkilö - ja tietenkin - existentiaalinen», kaiken sen määreenä mikä existeeraa auringon alla. Teen tämän ehdotuxeni siinä toivossa, että jos te puhutte Rouva Bovarysta enemmän tai vähemmän samalla kielellä jota käytätte puhuessanne ruokatavarakaupassa, tai rakastettunne kanssa, te voitte löytää paljon läheisemmän, mielenkiintoisemman, ja niin sanoaxemme referentimmän suhteen Flaubertiin ja hänen sankarittareensa.
ellauri181.html on line 305: Arvojen välistä suhdetta Shwartz kuvaa perhepizzan muotoisen mallin avulla, jossa toisiaan lähellä olevat (toisiaan tukevat) arvot ovat vierekkäin ja toisistaan kaukana (usein keskenään ristiriidassa) olevat arvot ovat vastapäätä toisiaan.
ellauri181.html on line 665: Mies pitää hiljaisuutta lahjana, joten mieheltä kuluu keskimäärin yhdexän minuuttia, ennen kuin hän tajuaa hiljaisuuden mykkäkouluxi. Konfliktin ainexet ovat käsillä, kun kontaktia ja ymmärtämystä hakeva nainen ezii miehen kasvoilta empatiaa peilaavia ilmeitä mutta mies pyrkii pitämään naaman peruslukemilla. Välinpitämättömältä näyttävä ilme saa naisen raivon valtaan ja käyttäytymään miehen mielestä ”hysteerisesti”. Kun mies lopulta lähtee ratkomaan pulmaa päättäväisesti halki-poikki-pinoon-asenteella, nainen tuskastuu lopullisesti. Hermopaineessa naiset puhuvat ja miehet toimivat ajattelematta. Kukaties sixi terapeuttien asiakkaista 90 prosenttia on naisia ja vangeista 90 prosenttia on miehiä. Naisten tekemistä väkivaltarikoxista 50 prosenttia on tehty pms:n antamalla puhdilla juuri ennen kuukautisten alkua. Miesten tulisi oppia, etteivät asiaviestit mene läpi ilman tunnetta. Naisten tulisi tajuta, etteivät tunnepitoiset viestit mene läpi ilman asiaa.
ellauri182.html on line 209: Cross-national epidemiological studies show that prevalence rates of common mental disorders (i.e. depression, anxiety disorders, and post traumatic ressi) vary considerably between countries, suggesting cultural differences. In order to gather evidence on how culture relates to the aetiology and phenomenology of mental disorders, finding meaningful empirical instruments for capturing the latent (i.e. non-visible) construct of 'culture' is vital. In this review, we suggest using value orientations for this purpose. We focus on Schwartz's value theory, which includes two levels of values: cultural and personal. We identified nine studies on personal values and four studies on cultural values and their relationship with common mental disorders. This relationship was assessed among very heterogeneous cultural groups; however, no consistent correlational pattern occurred. The most compelling evidence suggests that the relationship between personal values and mental disorders is moderated by the cultural context. Hence, assessing mere correlations between personal value orientations and self-reported symptoms of psychopathology, without taking into account the cultural context, does not yield meaningful results. This theoretical review reveals important research gaps: Most studies aimed to explain how values relate to the aetiology of mental disorders, whereas the question of phenomenology was largely neglected. Moreover, all included studies used Western instruments for assessing mental disorders, which may not capture culturally-specific phenomena of mental distress. Finding systematic relationships between values and mental disorders may contribute to making more informed hypotheses about how psychopathology is expressed under different cultural circumstances, and how to culturally adapt psychological interventions.
ellauri182.html on line 246: Paasausten lempiaiheet näyttää olevan finninaamojen loppupään "negatiivisista" aihepiireistä. Voihan ne kiinnostaa izeä mutta Morin varoittaa:
ellauri182.html on line 301: Hortensia vaatii hyvin voidakseen happaman ja turvepitoisen mullan. Älä käytä kalkkipitoista alustaa. Vittu tämäkin on Sujatalla just väärinpäin. Yleiskielessä alkalisen synonyyminä käytetään termiä emäksinen. Termit kuitenkin eroavat: kaikki alkaliset liuokset ovat emäksisiä, mutta kaikki emäkset eivät ole alkalisia, sillä kaikki emäkset eivät ole vesiliukoisia.
ellauri183.html on line 537: Pidän sarkastisista ja sentimentaalis-kyynisistä kirjoista. Olen väärän vänkyrä. Lauri poika mezäs häärii kazeleepi puita väärii, mäyränä mummoja tonkii.
ellauri184.html on line 42: Norman Kingsley Mailer (January 31, 1923 – November 10, 2007) oli juutalainen vaikka normannimaisella salanimellä. Nachem ("Norman") Malech ("Kingsley") Mailer was born to a Jewish family in Long Branch, New Jersey on January 31, 1923. Carl Erik Carlsonia 3vk vanhempi, mutta kuoli 3v nuorempana. Sah nicht als Skelett aus, lyhkönen ja läski kolli. His father, Isaac Barnett Mailer, popularly known as "Barney", was an accountant born in South Africa, and his mother, Fanny (née Schneider), ran a housekeeping and nursing agency. Mailer's sister, Barbara, was born in 1927. Samanlaisia Schnizeleitä kuin Marxin veljexet, vaikka roomalaistuneita.
ellauri184.html on line 72: Bodily urges are fundamental to Mailer's approach to novels and short works. According to his obituary in The Independent, his "relentless machismo seemed out of place in a man who was actually quite small – though perhaps that was where the aggression originated." For Mailer, African-American men reflected a challenge to his own notions of masculinity. His pecker was not much bigger than those of Hemingway and Scott Fitzgerald, about the size of his pen knife. Like many men with a tiny penis he sought comfort with men and women equally. Throughout his work and personal communications, Nuchem repeatedly expresses interest in, includes episodes of or makes references to, bisexuality or homosexuality.
ellauri184.html on line 74: Mailer wrote 12 novels in 59 years. After completing courses in French language and culture at the University of Paris in 1947–48, he returned to the U.S. shortly after The Naked and the Dead was published in May 1948. A New York Times best seller for 62 weeks, it was the only one of Mailer's novels to reach the number one position. It was hailed by many as one of the best American wartime novels and included in a list of the hundred best English-language novels of the twentieth century by the Modern Library. The book that made his reputation sold over a million copies in its first year, (three million by 1981) and has never gone out of print. It is still considered to be one of the finest depictions of Americans in combat during World War II.
ellauri184.html on line 95: Notorious philanderer," "egomaniac," "pugnacious" and "pompous" are a few of the milder epitaphs that have been used to describe controversial and larger-than-life (inevitably) Norman Mailer. His New York Times obituary was even titled, "Norman Mailer, Towering Writer With Matching Ego, Dies at 84." Known in the literary world as one of the greatest writers of the twentieth century, Mailer won two Pulitzer Prizes in literature and one National Book Award. He is credited with having pioneered creative nonfiction as a genre, also called New Journalism. During his life he became as famous for his relationships with women as he did for his literary work. He was married six times and fathered eight children. Here is a brief look at some the six wives of Norman Mailer.
ellauri184.html on line 106: Oiskoon ehkä niin et Nuchem ois niikö Jooseppi, Barbara Jean Maaria ja se infernaalisesti adoptoitu poika Jeshua? Näähän on kuin Jöns ja Tiina ja Tiinan poika. Hetkinen, en ollut oivaltanut että ilmoittava enkeli laittoi Maarian pieniin päin sillä käynnillä. No niin varmaankin. Vizi oli että Maaria oli Joosepilla ikäänkuin parkissa, kunnes se pääsisi ohi sakkolihaiästä, ja size menee hankkiutumaan paxuxi. Noloa. Jostain syystä Jooseppi ei pannut Maariaa sillä aikaa kun se oli paxuna. Vaikka ne oli siis jo mimmoisissa. Ihme mies.
ellauri184.html on line 161: Tämä on julkaistu englanniksi kirjassa ’The Apocrypha And Pseudepigrapha Of The Old Testament' (Oxford; Clarendon Press 1913). Edesmennyt professori Aapeli Saarisalo mainitsee kirjassaan ’Hyvä Opettaja’ tämän tekstin etiopiankielisen version:
ellauri184.html on line 265: Thanks in large part to Jesus-movies and swords-and-sandals cinematic epics (e.g., Ben-Hur, Masada, Spartacus, Life of Brian), there is a widespread perception that distinctively Woman soldiers infested Palestine during the life of Jesus – often signaled in such films by highbwow Bwitish accents in contrast with the unpretentious American dialect spoken by Jews. As deeply engrained as this image is in the popular consciousness, it is not entirely accurate. There were several different types of soldiers in the Woman East during the New Testament period and the differences between these soldiers were significant; the languages they spoke, the government they worked for, their relationship to the civilians they encountered, their pay, and many other specifics differed considerably.
ellauri184.html on line 502: Nämä pöydät ovat yrjölammikoita, Jeshua siteeraa muistista Jesajaa. Puhtaus on puoli ruokaa ellei enemmän. Mutta hillize izesi, neuvoo herra isoherra Jeshuaa. Jeshuan jopi oli rakentaa, ei repiä. Vaikka kyllähän kirvesmiehet joskus purkavatkin vanhoja rakennuksia. Älkää villiintykö kaverit, pyyhkikää vaan rahanvaihtajilla pöytiä.
ellauri184.html on line 532: However, there were also many Jews, known as "Hellenizers", who viewed Hellenization and social integration of the Jewish people in the Greco-Roman world favourably, and pursued a completely different approach: accepting the Emperor´s decree and even making efforts to restore their foreskins to better assimilate into Hellenistic society. The latter approach was common during the reign of Antiochus, and again under Roman rule. The foreskin was restored by one of two methods, that were later revived in the late 20th century; both were described in detail by the Greek physician Aulus Cornelius Celsus in his comprehensive encyclopedic work De Medicina, written during the reign of Tiberius (14-37 CE). The surgical method involved freeing the skin covering the penis by dissection, and then pulling it forward over the glans; he also described a simpler surgical technique used on men whose prepuce is naturally insufficient to cover their glans. The second approach, known as "epispasm", was non-surgical: a restoration device which consisted of a special weight made of bronze, copper, or leather (sometimes called Pondus Judaeus, i. e. "Jewish burden"), was affixed to the penis, pulling its skin downward. Over time, a new foreskin was generated, or a short prepuce was lengthened, by means of tissue expansion. Martial also mentioned the instrument in Epigrammaton (Book 7:35).
ellauri184.html on line 582: Mut oli Jeshuasta kiva kerrankin elää herroixi. Nyze vasta tajusi mitä se oli ollut vailla. Rikkaana on hienoa! Too late my brothers, too late but never mind. All my trials Lord soon be over. Jeshuasta on monexi, se on uskovaisten supermarketti. Juudas kyllä poltti hihansa ja repi pelihousunsa. Se ei kuulu enää Jessen talousliberaaliin tiimiin.
ellauri184.html on line 614: Kaippari pyytää Jeshuaa sanomaan reilusti: oletko mielestäsi messias ja jumalaaluva? Jeshua väistää taitavasti (Matt. 26:57-67): sinähän sen sanoit, ipse dixisti. Autos efa. (Jaa toi viimeinen olikin Pythagoraan varoituskolmio.) Ovela veto Jeshualta! Jos se oiskin jättänyt sen siihen, mutta tietysti sen piti sitten löräyttää lisää ja pilata koko asia. Löräytyxen kuultuaan Kappari repi iloisena vaippansa: Gotcha! Eihän tässä lisätodisteita tarvita. (Pilatuxen kohdalla Jeesus oli sanoissaan varovaisempi, but to no avail. Muut jutkut painostivat kenraalia.)
ellauri184.html on line 675: feast in Jerusalem, while keeping Jesus of
ellauri184.html on line 754: Naahumin ylösnoussut Kirstus dementoi suurimman osan kuoleman jälkeisiä ihmeitä. Ihmettä tarpeexi siinäkin eze pystyi kirjoittamaan tätä epilogia. Epäilevä Tuomas ei ole ainoa. Pientä vinoilua kristittyjen ulkokultaisuudesta, etenkin katoliikkien.
ellauri185.html on line 152: On November 16, 1491, an auto-da-fé was held outside of Ávila that ended in the public execution of several Jews and conversos. The suspects had confessed under torture to murdering a child. Among the executed were Benito García, the converso who initially confessed to the murder. However, no body was ever found and there is no evidence that a child disappeared or was killed; because of contradictory confessions, the court had trouble coherently depicting how events possibly took place. The child's very existence is also disputed.
ellauri185.html on line 643: Kaikki yrityxet ottaa Kristus makutuomarixi maallisten valtioitten järjestelyä ja hallintaa koskevissa asioissa on hän ize selvästi torjunut julistamalla: "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta." Täällä kuunalisessa maailmassa se on vain 1 mielipide muiden joukossa, mies ja ääni periaatteella. Ize asiassa se peukuttaa kirkon ja valtion erottamista kun se sanoo: antakaa keisarille mikä keisarin on, ja jumalalle mikä on jumalan." (Tästä ne piispat takuulla suuttuvat, mutta suuttukoot.) Toisaalta se sanoo että jumalaa on toteltava enemmän kuin ihmisiä. Mitäs jos sanoja on puolijumala? Pitääkö totella molempia? Se on aika repivää. Deuteronomiassa sanotaan että lähimmäistä on rakastettava kuten izeä. (Sieltähän Jeesus sen nappasi.) Siinä sanoja on 100% jumala, joten ei auta muu kuin lähteä kysymään mitä se ehkä tarkoitti lähimmäisellä. Ei varmaan samaa kuin sen puoliverinen poika!
ellauri185.html on line 659: Siitä kiistattomasta tosiasiasta, että ihmiskunnan valtava enemmistö ei ole kristittyjä, vaan kristityt muodostavat vain häviävän pienen vähemmistön, johtuu Lutherin mukaan pakko hallita näitä kahta erilaista ihmisryhmää kahden erilaisen järjestelmän mukaan. Vuorisaarnan evankelisen hallintajärjestelmän mukaan voidaan hallita kristittyjä, mutta ei-kristittyjä on hallittava miekan pakkojärjestelmän mukaan. Luther kuvailee vielä seikkaperäisesti ja havainnollisesti, mitä siitä seuraisi, jos maailmaa hallittaisiin vain evankeliumin (s.o. vuorisaarnan ohjeitten) mukaan. Se, joka niin tekisi, "päästäisi villit, pahat eläimet irti siteistään ja kahleistaan, niin että ne repisivät ja raatelisivat jokaisen, ja kuitenkin hän selittäisi, että ne muka ovat hänen kesyjä, lauhkeita eläimiänsä" (E.m.t. S. 235).
ellauri185.html on line 752: Helkkari noi jutkut on sit pahansuopia. Tääkin passover tarina on takuulla puhtaasti ilkeyxissään kexittyä. Mites ajoitus? Heitettiinkö ne kiusankappaleet niska peffa pihalle kun levanttiin iski pronssikauden lama noin 1200 BC? Ei ois ollut laitimmainen kerta. Saattoi ollakin, eri aikataulut heittää ainakin puolella tuhannella vuodella. Juutalaisia ei viety ebyktiin, vaan sinne myydyn Joosepin porukat lisääntyivät kuin lokustit. Faaraot hermostuivat.
ellauri188.html on line 40: Herodes suuren likaisesta tempusta suotta angstaava Jeesus haluaisi olla kuollut. Sen toivomuxen isi sille kohta toteuttaa. Mä muistan kun mä ize depixenä toivoin kuolemaa niin se oli nimenomaan tossa muodossa: haluan olla kuollut, ei siis: haluan kuolla. Kuka sitä haluaa, se voi ottaa kipeää. Ainakin olis poissa elämästä koska se ei juuri nyt tunnu kivalta.
ellauri188.html on line 131: Church's story, and from Mrs. Handy's article in the Yale Review for July, 1922, I expected to see a valley of desolation and ruin, with perhaps a dozen decrepit
ellauri188.html on line 219: On väitetty, että ydinperheen olemusta rikkirepivä nykysuuntaus on kohdistettu meihin ihmisiin tarkoituksella ja siten, että rikotut roolit ja näkemykset ihmisisitä esim. tyttöinä, poikina, isinä ja äiteinä pyritään hajottamaan tarkoituksena saattaa kaikki ihmiset
ellauri188.html on line 233: Sean O’Connellin tweetti kuulostaa kyllä siltä että hän ”väärien mielipiteiden” takia päätyi twitterlynkkausjoukon hampaisiin ja että hän itseään syyllistävällä anteeksipyynnöllä yrittää päästä pälkähästä. Hyvä esimerkki siitä ettei tänä päivänä saa olla mitä tahansa mieltä tietyistä aihepiireistä. Terveisiä Aatos Kumpulainen
ellauri188.html on line 415: Josh's other projects included the horror-thriller Child of Darkness, Child of Light, an adaptation of Paterson's novel Virgin, a tale of two Catholic virgin schoolgirls, that folded when they were both found pregnant under mysterious and supernatural circumstances. To avoid being caught red "handed" Lucas relocated to Australia to play the hot "headed" American cousin Luke McGregor opposite Andrew Clarke and Guy Pearce in the first season of the family western Snowy River: The McGregor Saga. Lucas appeared in all 13 episodes of the first season, but claimed in a later interview that despite the friendly reception by Rhonda Byrne, he was homesick for the United States, and his character was killed off in the second episode of season 2.
ellauri188.html on line 470: On taas maaliskuu. Ensi viikolla tai ehkä tällä jo on luvassa taas räntää. Huhtikuinen sää kääntyy arktisexi, sanoo ennuste. Maaliskuine räntäsade tuo mieleen aina Cambridgen Fainwood Circlen vuonna 1978, jolloin kärsin ensimmäisestä lääkinnällistä depixestä valtavien lumihiutaleiden leijuessa erkkerihuoneen ruutuihin. Välillä ulvoin huoneessa kaverien harmixi, välillä menin talon kellariin rauhemmassa huutamaan. Ei ollut mukavaa.
ellauri189.html on line 117: miecznik keeping a wake at the graves of his wife and daughter. Overwhelmed
ellauri189.html on line 821: In case you encounter Jews on the internet, you should know there are 3 high-level categories of people who call themselves Jews. The first is the religious Jews, who are keeping the Tora, and as far as I can tell, have a culture very similar to Pashtuns´ culture. Until about 200 years ago, all Jews were in this category.
ellauri189.html on line 825: And finally we have non-Jews who call themselves Jews, like the Reformists, or Conservatives, and like people who went through Orthodox conversions but didn´t think about keeping the Tora for a second, yet they lied and made a big show to make rabies think they do intend to keep it. They are not Jewish. All they do by calling themselves Jews is confusing people.
ellauri190.html on line 226: They inhabited sparsely populated areas in the Dnieper, Don, Terek, and Ural river basins, and played an important role in the historical and cultural development of both Ukraine and Russia. The various Cossack groups were organized along military lines, with large autonomous groups called hosts. Each host had a territory consisting of affiliated villages called stanitsa. The Cossack way of life persisted into the twentieth century, though the sweeping societal changes of the Russian Revolution disrupted Cossack society as much as any other part of Russia; many Cossacks migrated to other parts of Europe following the establishment of the Soviet Union, while others remained and assimilated into the Communist state. Cohesive Cossack-based units were organized and fought for both Germany and the Soviet Union during World War II.
ellauri191.html on line 410: "in special appreciation of his epic, Olympian Spring"
ellauri191.html on line 493: "for his great national epic, The Peasants"
ellauri191.html on line 700: "for the artistic power and truth with which he has depicted human conflict as well as some fundamental aspects of contemporary life in his novel cycle Les Thibault"
ellauri191.html on line 717: "for her rich and truly epic descriptions of peasant life in China and for her biographical masterpieces"
ellauri191.html on line 964: "for his vivid epic power, which has renewed the great narrative art of Iceland"
ellauri191.html on line 1012: "for his important achievement both in contemporary lyrical poetry and in the field of the great Russian epic tradition"
ellauri191.html on line 1060: "for the epic force with which he has traced themes and depicted human destinies drawn from the history of his country"
ellauri191.html on line 1125: "for the artistic power and integrity with which, in his epic of the Don, he has given expression to a historic phase in the life of the Russian people"
ellauri191.html on line 1284: "for an epic and psychological narrative art, which has introduced a new continent into literature"
ellauri191.html on line 1400: "for his poetry, which, against the background of Greek tradition, depicts with sensuous strength and intellectual clear-sightedness modern man's struggle for freedom and creativeness"
ellauri191.html on line 1501: "who in his novel combines the poet's and the painter's creativeness with a deepened awareness of time in the depiction of the human condition"
ellauri191.html on line 1600: "who through her magnificent epic writing has – in the words of Alfred Nobel – been of very great benefit to humanity"
ellauri191.html on line 1862: "that epicist of the female experience, who with scepticism, fire and visionary power has subjected a divided civilisation to scrutiny"
ellauri191.html on line 1894: "who, with the concentration of poetry and the frankness of prose, depicts the landscape of the dispossessed"
ellauri192.html on line 51: Trubetzkoy also acted as a literary critic. In Writings on Literature, a brief collection of translated articles, he analyzed Russian literature beginning with the Old Russian epic The Tale of Igor's Campaign (the one that contains a first mention the Trubetzkoys) and proceeding to 19th-century Russian poetry and Dostoevsky.
ellauri192.html on line 267: Even the specialist in modern literary history will be hard put to recall, let alone have any serious awareness of, such luminaries as Rudolf Eucken, a philosopher crowned in 1908; as the Danish novelist Henrik Pontoppidan (1917); or as Grazia Deledda, the Sardinian novelist who, in 1926, became one of the very few women to be chosen. And look how bad she was! Even where the recipients are illustrious, their work has repeatedly fallen outside normal definitions of literature. Eucken, Bergson, Bertrand Russell are philosophers. Theodor Mommsen, honored in 1902, was a great historian and epigrapher of ancient Rome, but hardly one whose prose has made the German language live. Churchill (1953) . . . was Churchill. He had a toilet in his gum shoe, with letter W.C written on it and paper in the tip.
ellauri192.html on line 585: and Zilpah a Dewdrop. ja Silpa kastepisara.
ellauri192.html on line 869: Eksistentiaalisten teemojen parodinen tulkinta on kudottu varsin perusteellisesti Kahdentoista tuolin juoneeseen. Tämä ikuinen teema ylevöittää ironisesti triviaalia. Maanjäristyksen puuttumista sankarien asioihin kommentoidaan luonnon ja sivilisaation vastakohtaisuuden hengessä: "... maanjäristyksen ensimmäiseltä shokilta säästyneenä ja ihmisten repimänä Gambs-tuoli ..."
ellauri194.html on line 271: The Flemish Franciscan friar William of Rubruck, who was first-hand witness to Alexander's supposed wall in Derbent on the shores of the Caspian Sea in 1254, identified the people the walls were meant to fend off only vaguely as "wild tribes" or "desert nomads", but one researcher made the inference Rubruck must have meant Jews, and that he was speaking in the context of "Gog and Magog". Confined Jews were later to be referred to as "Red Jews" (die roten Juden) in German-speaking areas; a term first used in a Holy Grail epic dating to the 1270s, in which Gog and Magog were two mountains enclosing these people.
ellauri194.html on line 275: In the Borgia map, a copper-engraved world map probably produced in Southern Germany c. 1430, the most eastern part contains two fortified regions depicting Gog and Magog, with the following Latin inscriptions:
ellauri194.html on line 296: Olikohan se just tää pitkä häiskä josta jenkit repi pelihousunsa? Pätkä paleface nekrun kakkosmiehenä. Ainut musta naispoliisi Agent Carter tekee kahta työtä jonkun valkonaaman porhon sihteerikkönä. Se näyttää valkoiselta paizi värin puolesta. Ei hemmetti, sehän onkin valkoinen. No on naispoliiseja sentään joitain mutiaisiakin, Get Christie Love ainakin.
ellauri194.html on line 348: Unfortunately I don't know how to do that. It was in Thursday's episode, Paras was making his seedi..that his dialogue for something Asim said.
ellauri194.html on line 1003: Kekä on Taflat Top joka koittaa huijata rahaa laahuxelta Elon Muskin ja Ilta-Pulun avulla? Onko se tää roistonnäköinen leadership akateemikko Jimi Terska Californiasta? The Academy For Leadership and Training? The Outfit for Dealership And Suckering? Jimi Terska on kirjoittanut kirjan WORST Practices...in Corporate Training: Spectacular Disasters...What We Do by Jim Glantz. In this kinda book, we'll laugh and you learn as you hear us successful trainers tell our most horrific training disaster stories…and what the suckers learned were the root causes of their failures. After each of our epic failure stories, Jim skillfully provides simple-to-use templates and checklists to help make sure you make the same mistakes and pitfalls in your own training programs. Like hire more snakeoil salesmen like us.
ellauri196.html on line 203: So ein Narzissist. Sitäpaizi epistä. Erika oli kiltti tyttö ja iskän elämäkerturi. Poika Klaus sensijaan osoittautui homoxi ja muutenkin pettymyxexi.
ellauri196.html on line 694: Brando met actress Rita Moreno in 1954, and they began a love affair. Moreno later revealed in her memoir that when she became pregnant by Brando he arranged for an abortion. After the abortion was botched Brando fell in love with Tarita Teriipaia, and Moreno attempted suicide by overdosing on Brando´s sleeping pills. Welcome back, O great days of adventure before Roe and Wade!
ellauri196.html on line 738: Montale ha scritto relativamente poco. Il poeta può solo dire "ciò che non siamo": è la negatività esistenziale vissuta dall'uomo novecentesco dilaniato dal divenire storico. Pieni negatiivisuus ei ole ylläri, kun muistaa maailmansodat. Vaikkei tää 21. vuosisata juuri näytä positiivisemmalta. Il poeta crede di trovare una risposta, una soluzione al problema del "male di vivere": ad esempio, frutti di mare o alcune figure di donne. Montale esalta lo stoicismo etico di chi compie in qualsiasi situazione storica e politica il proprio dovere. Perche no il epicurismo? Tärkeintä sille oli la ricerca di propria dignità. No se pääsikin elinkautisexi senaattorixi. Eli taas tätä tuttua: tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen. Paska reisu mutta tulipahan tehtyä. Se trendas sotavuosina.
ellauri196.html on line 851: So-called lyrics is at work, self-proclaimed poets like Bob Dylan fall into step with new times. Poetry becomes acoustic guitar and visual effects again, as it was in the times of Erato. The words splash in all directions, like the explosion of dynamite, there is no true meaning, but a verbal earthquake with many epicenters. Decipherment is not necessary, in many cases the aid of the psychoanalyst may help.
ellauri196.html on line 884: Sitä lyödään lentoon notkealla kepillä parrun päältä, jonka tyvi on maassa ja latva noin puolentoista jalan korkuisella tuella ja johon se istutetaan savella kiinni. Noin kahdenkymmenen askeleen päähän parrusta on merkitty sen piirin raja, jonka sisälle hurnuksen on pudottava tai jonka sisällä se on pysäytettävä. Tämä piiri tahi maali on heittopuolelta tavallisesti kymmenestä kahteenkymmeneen jalkaan leveä, usein piirretään se syrjiltä laajemmaksikin kuin lyöntipuolelta, mutta päätä sillä ei ole, vaan on se pituudeltaan rajoittamaton, hurnusta saa lyödä niin etäälle kuin voimat riittää. Tämän piirin sisäpuolella täytyy pysäyttää tuo huimaa vauhtia lentävä kiekko suurilla puisilla lapioilla, joissa on lyhyet varret. Tuota pysäyttämistä sanotaan tappamiseksi. Jos hurnus putoaa tappamatta maahan piirin sisäpuolelle, niin lyönti oli hyvä, mutta jos otetaan kiinni tai putoaa kolmasti peräkkäin maahan maalin ulkopuolelle, täytyy lyöjän heretä lyömästä. Kummassakin leirissä on miehiä yhtä monta ja ne lyövät ja tappavat vuorotellen hurnusta. Jos nyt yhden leirin kaikki jäsenet ovat menettäneet lyöntioikeutensa kun hurnus joko on saatu kiinni tai on pudonnut maalin ulkopuolelle, niin laskevat he hyvät lyönnit yhteen ja siirtyvät sitten maalin puolelle ottamaan kiinni hurnusta.
ellauri197.html on line 92: Yeats makes use of several literary devices in ‘Down By the Salley Gardens’. These include but are not limited to anaphora, epistrophe, and alliteration. The first of these, anaphora, is seen through the use and reuse of words at the beginning of multiple lines of text. For instance, “She” in stanzas one and two. Epistrophe is the opposite of anaphora. It is concerned with the repetition of phrases at the ends of lines. For instance, “salley gardens” at the ends of lines one and three of the first stanza and “young and foolish” at the end of line seven in the first stanza and line seven in the second stanza.
ellauri197.html on line 102: He describes in the next lines how his love used to pass the “salley gardens / with little snow-white feet”. This is a great use of imagery that depicts his love as someone young, beautiful, and with the addition of “white,” pure feet. He describes the big mistake he made in regard to his life with his young woman. She told him to “take love easy” but he wasn’t able to do so. He rushed into this relationship and wasn’t as steady as he could’ve been. The man was “young and foolish” and now in his older age, he’s able to look back on his life and realize his mistakes.
ellauri197.html on line 321: Overall in ‘How Happy I Was If I Could Forget’, the lack of clear details about what has happened to affect the narrator so, in addition to the confusion of verb tenses, subjects, and figurative language, creates an unclear work that perfectly depicts how unclear the narrator herself feels about her memory. Does she hate it? Does she want to keep it? Was it good? Was it bad? She does not seem to know, just as the reader cannot know the memory’s most vivid details.
ellauri197.html on line 675: Roope sähköttää näin Paulinelle vanhempien arkihuoneesta. Sittulee tollasta Blue Lagoon tyyppistä luontopläjäystä. Henkilöitä on tässä lurituxessa tosi vähän, vislaavat muulinajajat ihan hätkähdyttävät. Wild men watch a sleeping girl who crosses her legs and opens them like a labor whip, I look in—I am concentrated—I feel;—
ellauri198.html on line 132: Despite the positive reviews, in 1974, All the King's Men was challenged at the Dallas, Texas, Independent School District high school libraries for depicting a "depressing view of life" and "immoral situations".
ellauri198.html on line 260: Esim Roland was the name of a real-life medieval military leader under Charlemagne who, more importantly, was the subject of the oldest surviving major work of French literature: an epic poem titled The Song of Roland. Roland was a loyal and trusting knight who was told to bring up the rear guard and burst his own temples open while sounding a horn too vigorously. What a way to go! In 1855, Robert Browning made the warrior the subject of his poem “Childe Roland to the Dark Tower Came,” which leads us back to Stephen King, of all the U.S. turds. It’s a bit incongruous to think of Dorff’s Roland West—an uncouth man who refers to “Saigon trim” and is eager to start a fight.
ellauri198.html on line 269: Carmen Ejogo’s Amelia Reardon is an English teacher (and, later, a renowned author) which gives True Detective an excuse to drop some lovely poetic voice-over to the first episode, when she reads out two Robert Penn Warren poems. The first is titled “Tell Me a Story” (already read).
ellauri198.html on line 270: The second Warren poem Amelia reads to close out the episode is titled
ellauri198.html on line 294: But of course, the Warren lines that stick out the most in the context of this episode is this: “In this century, and moment, of mania / Tell me a story.” On the one hand, this “century of mania” could refer to any modern hundred-year range we chose. So this HBO series itself is a story told in a century of mania. But if some of the implications of the post-murder turmoil that might over-take this town come true, then the case of the missing Purcell kids is, specifically, the story of a moment of mania known as “Satanic Panic,” which swept the nation in the 1980s and early 90s.
ellauri198.html on line 296: The Satanic panic is a moral panic consisting of over 12,000 unsubstantiated cases of Satanic ritual abuse (SRA, sometimes known as ritual abuse, ritualistic abuse, organized abuse, or sadistic ritual abuse) starting in the United States in the 1980s, spreading throughout many parts of the world by the late 1990s, and persisting today. The panic originated in 1980 with the publication of Michelle Remembers, a book co-written by Canadian psychiatrist Lawrence Pazder and his patient (and future wife), Michelle Smith, which used the discredited practice of recovered-memory therapy to make sweeping lurid claims about satanic ritual abuse involving Smith. The allegations which afterwards arose throughout much of the United States involved reports of physical and sexual abuse of people in the context of occult or Satanic rituals. In its most extreme form, allegations involve a conspiracy of a global Satanic cult that includes the wealthy and powerful world elite in which children are abducted or bred for human sacrifices, pornography, and prostitution, an allegation that returned to prominence in the form of Qanon.
ellauri198.html on line 372: Would break, what crutch 'gin write my epitaph Nauraa käkättää vanha tenukeppi,
ellauri198.html on line 554: Desperate and done with; (so a fool finds mirth, Kepillä sekotettua (niikuin joku tuota
ellauri198.html on line 635: Most scholars agree that the ritual performed at the tophet was child sacrifice, and they connect it to similar episodes throughout the Bible and recorded in Phoenicia (whose inhabitants were referred to as Canaanites in the Bible) and Carthage by Hellenistic sources. There is disagreement about whether the sacrifices were offered to a god named "Moloch". Based on Phoenician and Carthaginian inscriptions, a growing number of scholars believe that the word moloch refers to the type of sacrifice rather than a deity. There is currently a dispute as to whether these sacrifices were dedicated to Yahweh rather than a foreign deity.
ellauri198.html on line 712: Bill Sheehan of The Washington Post called the series "a humane, visionary epic and a true magnum opus" that stands as an "imposing example of pure storytelling," "filled with brilliantly rendered set pieces... cataclysmic encounters and moments of desolating tragedy." Erica Noonan of the Boston Globe said, "There's a fascinating world to be discovered in the series" but noted that its epic nature keeps it from being user-friendly.
ellauri198.html on line 826: Gonne shared Yeats’s interest in occultism and spiritualism. Yeats had been a theosophist, but in 1890 he turned from its sweeping mystical insights and joined the Golden Dawn, a secret society that actually practiced ritual magic. Yeats remained an active member of the Golden Dawn for 32 years, becoming involved in its direction at the turn of the century and achieving the coveted sixth grade of membership in 1914, the same year that his surrogate wife, Georgiana Hyde-Lees, also joined the society.
ellauri198.html on line 848: Another important element of poems in both these collections and other volumes is Yeats’s keen awareness of old age. Even his romantic poems from the late 1890s often mention gray hair and weariness, though those poems were written while he was still a young man. But when Yeats was nearly 60, his health began to fail and he was faced with real, rather than imaginary, “bodily decrepitude” (a phrase from “After Long Silence”) and nearness to death. Despite the author’s often keen awareness of his physical decline, the last 15 years of his life were marked by extraordinary vitality and an appetite for life, including young boys and girls.
ellauri198.html on line 853: He faced death with a courage that was founded partly on his vague hope for reincarnation. In his proud moods he could speak in the stern voice of his famous epitaph, written within six months of his death, which concludes his poem “Under Ben Bulben”: “Cast a cold eye / On life, on death. / Horseman, pass by!” But the bold sureness of those lines is complicated by the terror-stricken cry that “distracts my thought” at the end of another late poem, “The Man and the Echo,” and also by the poignantly frivolous lust for life in the last lines of “Politics,” the poem that he wanted to close Last Poems: “But O that I were young again / And held them in my arms.”
ellauri198.html on line 881: Hyperion, a Fragment is an abandoned epic poem by 19th-century English Romantic poet John Keats. It was published in Lamia, Isabella, The Eve of St. Agnes, and Other Poems (1820). It is based on the Titanomachia, and tells of the despair of the Titans after their fall to the Olympians. Keats wrote the poem from late 1818 until the spring of 1819, when he gave it up as having "too many Miltonic inversions." He was also nursing his younger brother Tom, who died on 1 December 1818 of tuberculosis.
ellauri198.html on line 885: Hyperion was, along with his son Helios, a personification of the sun, with the two sometimes identified. John Keats's abandoned epic poem Hyperion is among the literary works that feature the figure.
ellauri198.html on line 887: Keats picked up the ideas again in his another unfinished poem The Fall of Hyperion: A Dream (1856) published after his death. He attempted to recast the epic by framing it with a personal quest to find truth and understanding. Another failure. Yawn.
ellauri203.html on line 202: Kekä oli Fedja-epigrammin mainizema Leuchtenberg? Se oli venäläistynyt ranskalais-baijerilainen ruhtinas, B-sarjaa, ei Wittelsbacheja (kuten me), vaan jotain Napsun ottopoikia. Siitä liikkuu seuraavia juoruja:
ellauri203.html on line 225: Appolinaria Suslova was perhaps the woman who hurt Dostoevsky most. According to Slonim: “He winced while calling her name, he was in communication with her while married; he always depicted her in his novels. Until his death he remembered her caress and slaps in the face. He was devoted to this seductive, cruel, unfaithful and tragic love.”
ellauri203.html on line 473: It was published first in 1866 in the first episode of the new literary magazine Epoch that was launched by Dostoevsky and his brother Mikhail. As we know Turgenev and Dostoevsky were not the best of friends. Turgenev had sent the story to Dostoevsky when he was in Baden Baden. Dostoevsky, however, was too busy playing roulette and returned the story without having read it. Mikhail told him in a letter that that had been a big mistake, because their magazine was sure to be a success if they could have a new Turgenev in the first episode. Dostoevsky proceeded to write an apologetic letter to Turgenev and managed to secure Phantoms for the magazine.
ellauri203.html on line 598: Dosto nauttii hirmusesti rikoxesta koska se pelkää rangaistusta aivan vitusti. Täytyy olla tollanen pervo narsisti että saa kummastakin noin paljon kierteitä. Mut tottahan se on, haaleista ei tule kunnon uskovaisia, pitää nauttia sekä kepistä että porkkanasta, niin että kummatkin tuntuu ihanalta pyllynreijässä.
ellauri204.html on line 344: If you thought that a visit to the brothel district was going to be fun and sexy, the “Circe” episode’s opening stage directions quickly dispel you of that notion by establishing the unseemly setting of Joyce’s Nighttown. The tracks are “skeleton,” the signals warn of “danger,” the houses are “grimy,” the men are “stunted,” and the women “squabble” about price. Indeed, Encyclopaedia Britannica in 1885 labeled this part of Dublin “the worst slum in Europe”. Located in east Dublin between Montgomery Street and Tyrone (né Mecklenburgh) Street, Nighttown is an ugly place filled with unsavory people. Moly (ei Molly) yrtti oli luultavasti valkosipuli. Bloomin mielixeen kengittämän hoidon hampaat haisi valkosipulilta.
ellauri204.html on line 390: After recycling these hundreds of elements from elsewhere in Ulysses as he composed “Circe,” Joyce expanded his understanding of this novel’s potential as “a kind of encyclopedia” (Selected Letters 271). He began revising the rest of the book accordingly, arranging little snippets of interrelated detail throughout the previous episodes into an intricate network of minor motifs that accumulate and aggregate in the careful reader’s awareness. “Circe” serves as an absurd but cathartic outpouring of Ulysses thus far. Having gotten all that out of our systems, we are ready for the episodes Joyce called the “Nostos,” the return
ellauri204.html on line 477: Enpä oikein tiedä, suvun asiainhoitaja on kiistänyt Däniken-suhteen olemassaolon Fabergén muna -episodin jälkeen. kiistämiseen saattaa vaikuttaa myös Anna-Leenan nykyinen virka Loimaan käräjäoikeuden lautamiehenä ja kunnan elintarvikelaboranttina.
ellauri204.html on line 536: Israelilainen sotilas ampui kristityn palestiinalaisen keski-ikäisen lehtinaisen, al-Jazeeran veteraanin. Tulivat vielä potkimaan arkunkantajia kesken naisen hautajaisia. Mellakoivat hautajaisvieraat olivat heittäneet poliisia kepillä ja muovipullolla. Poliisi oli pakotettu toimimaan. That's Jews for you, sanoi unbent brittipoliisi vihkivedenhajuisen Gentlyn keski-ikäisestä juutalaisesta lakinaisesta josta oli tulossa sen seuraava petipartneri. Suomalainen textittäjä oli jättänyt rasistisen slurin kääntämättä.
ellauri204.html on line 680: Sexton suffered from severe bipolar disorder for much of her life, her first manic episode taking place in 1954. After a second episode in 1955 she met Dr. Martin Orne, who became her long-term therapist at the Glenside Hospital. It was Orne who encouraged her to write poetry.
ellauri204.html on line 779: Britti näyttelijäkaarti on niin ylityöllistetty toisiaan kopioiviin poliisisarjoihin että yhden poliisi on toisen sarjan konna. Vastenmielisesti suutaan repivä Lewis on mätä poliisi Gentlyssä. Märkäsuun Isä Ruskean autokuski skizoaa Lewisin pikkukonnana. Porukkaa tapetaan kuin Salpausselällä. Poliisin teippiä kuluu mailikaupalla. Paskalakeilla on iänikuisia perhehuolia. Koukut suojaa toisiaan kuin mafiosot. Vitun ikävystyttävää. Ainoa hyvä sarja on suomalainen Raid. Raid soittaa huuliharppua tosi surkeasti ja siltä puuttuu varpaita. Tukka peittää huonosti orastavaa kaljua. Janssonin luttamuna ei ota eteen ennen kuin autotallin lattialla hengenhädässä sen napsittua levyittäin Viagraa. Tässon ihan hyvä, sanoo vaimo hätäsesti permannolta. I know the feeling: asennonvaihdos voi helposti aiheuttaa harmittavan nuupahduxen. Perse-Arska näyttää Janssonille Ladassa mustelmaista pyllyä. Janssonin lakoninen ilme ei värähdä. Tokko viisarikaan. Kaikki on yxisanaisia kuin Aki Kaurismäen leffoissa.
ellauri205.html on line 85: Greek Εὐρώπη (Eurṓpē) contains the elements εὐρύς (eurus), "wide, broad" and ὤψ/ὠπ-/ὀπτ- (ōps/ōp-/opt-) "eye, face, countenance". Broad has been an epithet of Earth herself in the reconstructed Proto-Indo-European religion.
ellauri206.html on line 77: In Book III of his repulsive Republic (c. 373 BC), Plato examines the "style" of "poetry" (the term includes comedy, tragedy, epic and lyric poetry): All types narrate events, he argues, but by differing means. He distinguishes between narration or report (diegesis) and imitation or representation (mimesis). Tragedy and comedy, he goes on to explain, are wholly imitative types; the dithyramb is wholly narrative; and their combination is found in epic poetry. When reporting or narrating, "the poet is speaking in his own person; he never leads us to suppose that he is any one else"; when imitating, the poet produces an "assimilation of himself to another, either by the use of voice or gesture". In dramatic texts, the poet never speaks directly; in narrative texts, the poet speaks as him or herself.
ellauri206.html on line 178: Tää Rikun romaani on kuin miesten Regina: tekohauska panoviisu laulettuna repivällä ämmänäänellä.
ellauri206.html on line 450: Pierre Gassendi (22. tammikuuta 1592 – 24. lokakuuta 1655) oli ranskalainen filosofi, tiedemies ja matemaatikko, ja yksi oppineista libertiineistä. Hänet tunnetaan parhaiten siitä, että hän yritti sovittaa epikurolaisen atomismin yhteen kristinuskon kanssa.
ellauri206.html on line 488: Ilmo Härpäläinen löytyi meren pohjasta puntit jalassa. Lasse Lehto oli ne sille valanut. Habeas corpus lopultakin toteutui ja Lasse joutui 38 vuoden tauon jälkeen tiilenpäitä lukemaan. Vaikka Lasse oli löytänyt uuden jumalaa pelkäävän naisen rinnalleen valosovelluxesta. Lasselle on tärkeää oma ulkonäkö, hyvät autot ja purjehtiminen. Nyze on jo vanha mies. Sen mielestä on epistä että näin vanhaa miestä sorretaan ja muita kehutaan. Siitä se raivostuu aivan simona.
ellauri207.html on line 236: Lilya 4-ever is a 2002 crime drama film written and directed by Lukas Moodysson, which was released in Sweden on 23 August 2002. It depicts the downward spiral of Lilja Michailova, played by Oksana Akinshina, a girl in the former Soviet Union whose mother abandons her to move to the United States.
ellauri207.html on line 275: Pepin ei kyllä kanzi luottaa Kalleen eikä kääntäen. Samaan aikaan kuin Peppi lipsuttelee hikisenä Mimmi Musia, Musse Pigg höylää yli viisikymppistä Harriettia. Neljäntenä miehenä isän, veljen ja jonkun nimeltä mainizemattoman aussivainaan jälkeen. Hizi miten tällänen lakkaa kiinostamasta seizenkymppistä. Sitä vähän ihmettelen mixi sukuruzasta tehdään tässä niteessä niin iso numero. Eihän tällä kihnutuxella ole lisääntymisen kanssa mitään tekemistä, kunhan koirastelevat. Ei koiratkaan sellaisesta ota paiseita.
ellauri207.html on line 288: Juu tervetuloa, sovit joukkoomme kuin nenä naamaan. Sinä olet älykäs naisexi ja sitäpaitsi fixu ja tuot enemmän kuin rahaa, tuot maailmanluokan konnankoukkuja! Sinä tuot meille kölin, mahtavan peräsimen ja pulleat purjeet, joita meillä ei ennen ole ollut, ei edes Pepillä. Oikea suuromistajaosakas! Pilssivesi! Sinä olet liikenainen, minä pidän sinusta ja luotan sinuun, kuten me kaikki! Nyt tiedämme mihin kokka osoittaa! Kohti mahtituloja! Siinä on valtava ero, sanoi Mikki matalalla Walt Disney äänellä.
ellauri207.html on line 314: Lyön muuten vetoa eze viirusilmä Mimi siepataan ja tapetaan "erehdyksessä" Pepin sijasta. Niin se aina käy kalpeanaamaviihteessä, värivammasia kaatuu kuin kauraa, palefacet jatkaa menoa. Ize asiassa Mimmi on välttämättä nirhattava jotta Peppi saa lisenssin nuijia pahan Zalatshenko-iskän oikein rumasti. Vai riittäisikö vanhat kaunat kuitenkin? Häntä hännästä, isojalka pikkujalasta. Aina tää sama tematiikka, sanoisi Jan Blomstedt. Huonotpa on geenit Pepillä.
ellauri207.html on line 340: Millenniumkirjojen jälkeen hänestä tuli suurempi julkkis kuin rokkistara, Jeesuxesta puhumattakaan. Millennium Falcon paistattelee pikapuoliin uudelleen ozikoissa. Chewbaccana ärisee pelkääjän paikalla epäselvästi puhuva Pepin varaisä. Prinsessa Leijana leijaa arvaa kuka. Hoohoo jaajaa sanon kuin Muumimamma majakkaan muuttokuorman päällä.
ellauri210.html on line 78: His best known play The Playboy of the Western World was poorly received, due to its bleak ending, demeaning depiction of Irish bloody peasants, and idealisation of parricide, leading to hostile audience reactions and riots in Dublin.
ellauri210.html on line 383: The money Cravan earned from the Johnson fight helped him buy his passage out of Europe, and what he thought was safety from the war. In January 1917, he sailed for New York. Dozens of other European artists and intellectuals were making the same journey at the time; one of Cravan’s shipmates was Leon Trotsky, who noted in his diary that he’d met a man who claimed to be related to Oscar Wilde and “who frankly declared that he would rather smash a Yankee’s face in the noble art of boxing than be done in by a German.” Cravan didn’t stay in New York long; just long enough to put several noses metsphorically out of joint. He split his time between sleeping rough in Central Park and hobnobbing with Greenwich Village bohemians. Among them was the poet Mina Loy, with whom Cravan began an intense love affair.
ellauri210.html on line 1115: Between 1937–1938 Carrington painted a Self-Portrait, where she is perched on the edge of a chair in this curious, dreamlike scene, her hand outstretched toward a prancing hyena and her back to a tailless rocking horse flying behind her. The hyena depicted in Self-Portrait (1937–38) joins both male and female into a whole, metaphoric of the worlds of the night and the dream. The symbol of the hyena is present in many of Carrington's later works, including "La Debutante" in her book of short stories The Oval Lady.
ellauri210.html on line 1232: Kheiron was a renowned teacher who mentored many of the greatest heroes of myth including the Argonauts Jason and Peleus, the physician Asklepios (Asclepius), the demi-god Aristaios (Aristaeus) and Akhilleus (Achilles) of Troy. WTF, Achilleus was not of Troy?
ellauri213.html on line 126: Toinen samanlainen Harari-luokan talousliberaali epistola oli Raija ja viimeiset lohikäärmeet. Lasten ja aikuisten roolit, vaatteet ja halut on lopullisesti sekaantuneet. Vauvat heiluu katulapsina. Waltin porukoiden taikasanat ovat luotto, luottamus, toivo ja tiimihenki. Että jaxaa väsyttää. Luotathan? Minä lupaan. Saanhan tämän luotolla? Lahja edellyttää samanlaista vastalahjaa, se on bisnis transaktio.
ellauri213.html on line 234: And there are the many “I ought to” demands of daily life – getting up, washing, brushing teeth, getting dressed, eating, cooking, chores, learning, working, sleeping … the list goes on.
ellauri213.html on line 294: The girls didn't know much about the event beforehand, but Amelia was most excited about sleeping with the Big Top, Meghan couldn't wait to learn some tricks, while Abigail, Darcey and Ellie were looking forward to trying out some new adventurous group activities. We then enjoyed a very funny magic show, sucking our own magic wands and balloon creatures. Darcey and Aayla said they 'liked playing fun games with the Rainbows on the inflatables' which we did next.
ellauri213.html on line 295: For Abigail, Tillie and Isla, the best thing about the event was the after-dark disco, as they 'got to dance around with all the cool cats'. Finally, it was time to settle down in our sleeping bags all together for a giant sleepover with the Big Top with 250 other Brownies! Volunteers checked in and out over 4,000 participants, ran a sweat shop, led drumming workshops and served at the Night Cafe.
ellauri213.html on line 344: Sigonella incident oli todella röyhkeää öykkäröintiä jenkkiporukoilta Italian maaperällä. "Pilots on board the U.S. and Italian jets exchanged colorful epithets over the radio about their respective intentions, family heritage, and sexual preferences." Ja nyt ne ovat täällä. Amer. jalkaväkipataljoona harjoittelee öykkäröintiä Suomessa. Voi perkele. Amer. rotinkaiset kovaäänisesti mongertaen haukkuivat Suomea seiskan raitiovaunussa. Seiska ajaa nyt Käpylään. Sekin vielä.
ellauri213.html on line 352: Achille Lauron kaappaus tapahtui 7. lokakuuta 1985, kun neljä Palestiinan vapautusrintamaa (PLF) edustavaa miestä kaappasi Egyptin rannikon edustalla italialaisen valtamerilaivan MS Achille Lauron hänen purjehtiessaan Aleksandriasta Ashdodiin , Israeliin . Kaappaajat murhasivat 69-vuotiaan amerikkalaisen juutalaisen miehen pyörätuolissa, Leon Klinghofferin, ja hänet heitettiin yli laidan. Kaappaus aiheutti "Sigonella-kriisin". Abbasin mukaan Arafat oli lähettänyt hänet vakuuttavan argumentointityylinsä vuoksi, että neljä palestiinalaista oli saanut paniikkikohtauksen käynnistämään kaappauksen ja että hänen yksinään oli ratkaiseva rooli matkustajien vapauttamisessa. Seuraavana päivänä, 13. lokakuuta, Yhdysvallat esitti protestin Italian salliessa Abbasin lähteä ja pyysi myös hänen luovuttamistaan Jugoslaviasta (joka tunnusti diplomaattisesti PLO:n). Lokakuun 14. päivään mennessä Tanyug, Jugoslavian lehdistötoimisto ja PLO:n virkamiehet Jugoslaviassa ilmoittivat, että Abbas oli lähtenyt Jugoslaviasta. Yhdysvaltain ulkoministeriö julkaisi lausunnon, jossa se julisti "äärimmäisen pettymyksen" siitä, että Jugoslavian viranomaiset olivat evänneet heidän pyyntönsä. Vaikka Youssef Majed Molqi (kaappaaja, joka ampui Klinghofferin) sai yhden ryhmän pisimmistä tuomioista, tuomioistuin mainitsi lieventävänä seikkana hänen lapsuutensa olosuhteet väkivallan ympäröimänä palestiinalaispakolaisleirillä. Vuoden 1988 lehdistötilaisuudessa Algeriassa Abbas tarjosi toisenlaisen selityksen Klinghofferin kuolemalle "Ehkä hän yritti uida kotiin." Vuonna 1994 Saddam Hussein antoi Abbasille turvapaikan Irakissa. Abbas (syntynyt Syyrian pakolaisleirillä) sai uuden kotinsa Gazaan (sen jälkeen, kun hänelle myönnettiin armahdus vuonna 1996 Oslon rauhansopimusten vuonna 1993 allekirjoittamisen mukaisesti). Hänestä tuli Palestiinan kansallisneuvoston edustaja. Maanantaina 14. huhtikuuta 2003 Irakin sodan aikana Yhdysvaltain erikoisjoukot vangitsivat Abbasin Bagdadin laitamilla Yhdysvaltain tiedustelupalvelun tietojen perusteella. Lokakuussa 2002 presidentti George W. Bush oli syyttänyt Irakia siitä, että se oli "tarjonnut turvasataman" Abbasille ja esitti tämän toisena perusteena sotilaalliselle toimille. (Toinenhan oli se asepiilovedätys.) Maanantaina 8. maaliskuuta 2004 Abbas, 55, kuoli "luonnollisiin syihin" (hapenpuute tai verenkiertohäiriö) ollessaan amerikkalainen vanki irakilaisvankilassa Bagdadin ulkopuolella.
ellauri213.html on line 354: The Achille Lauro hijacking has inspired a number of dramatic retellings, including The Death of Klinghoffer (1991), an opera by John Adams and Alice Goodman after a concept of theatre director Peter Sellars. Its depiction of the hijacking has proved controversial. Controversy surrounded the American premiere and other productions in the years which followed. Some critics and audience members condemned the production as antisemitic and appearing to be sympathetic to the hijackers. Adams, Goodman, and Sellars repeatedly claimed that they were trying to give equal voice to both Israelis and Palestinians with respect to the political background. That kind of unpatriotic talk was effectively silenced with the Iraqi wars and the 9/11 incident. It is unpatriotic to be impartial.
ellauri214.html on line 116: In a rare chance, I might be black. If I’m black, I’m more likely to be pregnant. I’m more likely to be dead in the first 20 minutes of the movie (or first episode of the TV show).
ellauri214.html on line 212: Mikki on tiukka moraalinvartija. Ei tosin koske ristiinsuihkintaa. Konna Teleborian väittää Lispettiä sosiopaatixi. Psykopaatti taitaa olla tohtori Peter Teleborian. Anders Tegnell, epidemiologi oli toinen samanmoinen. Kukaan ei huolinut sitä edes tikun nenässä kun se potkittiin pois tunaroimasta. Tää vika nide Stiegiä on sikäli muita parempi ettässon enempi yhteiskunnallista ainesta. Ei listitä koko ajan niin paljon eikä mätkitä. (Gäsp.)
ellauri214.html on line 216: Se mitä Mikki pyytää Hessulta on epäeettistä mutta moraalista. Mutta Mikki onkin julkkis eli luotettava. No nyt menee Stieg tosi kimurantixi! Armanskin rouva Ritva tarjoili kylmiä paloja ja vetäytyi sitten teeveen taaxe että miehet saavat rupatella rauhassa. Dragan Armanski ei ollut tollo, toisin kuin Karon miesystävä. Kun valtion suoja ei riitä ja sängyllä on runkkutahroja, kansanedustaja soittaa yxityiseen turvallisuuspalveluun. Ex-toimittaja Stieg uskottelee että sananvapaus on yhtä kuin demokratia. Sananvapaus on täysin perseestä, ja demokratia on keskiluokan diktatuuria. Stieg kadehtii USAn korkeinta oikeutta. Ei kannattaisi. Lakukepin konservatiivituomarin mursunkokoinen paleface vaimo jäi kiinni Trumpin vallankaappauxen asialla kähmystä.
ellauri214.html on line 240: Kansa taistelee, miehet kertovat. Miehet kaatuvat, naiset lankeevat. Paizi Diodorous Siculuxen Myrinä. Vain miehen kaatanut nainen voi päästä neizyydestään. Scriptores Attici-teos alkoi Diodoros Siculuxen sanoilla. Xerxes, ho basileus ton Person estratopedeuse epi ten Hellada, boulomenos katadoulosasthai tous Hellenas. Doula pitää seuraa kuolevalle kuoleman odotushuoneessa. Sekin palvelu on nyt ulkoisettu ammattiauttajalle. Duulla ensin, sanoi Veli-Matti Wellingkin ja kuoli vähän myöhemmin.
ellauri214.html on line 251: Det kan finnas en gnutta sanning i Ulf Johanssons och Ulla Klötzers (HBL 7.7) kritik av Nato; inget är väl helt rött eller vitt. Klart är också att krig gynnar det militärindustriella komplexet liksom farsoter och andra sjukdomar föder läkemedelsbranschen. Men är alternativet att låta epidemier spridas vilt och Putins Ryssland breda ut sig? Och som någon skrev är det väl bättre att vara en fästing i famnen på Joe Biden än att vara en fluga i Putins mun. Här gäller det att välja de minst onda av två onda saker! Den dag Putins Ryssland förhoppningsvis är krossat och helt avrustat - och det borde vara målet - behövs Nato inte mera. Där konsten tar slut tar våldet vid. Då kan vi igen fokusera på miljövård och annat klovneri, smida om svärden till plogar och så vidare. Det verkar nog nu som enbart militär makt kan hålla Putin stången. Det gäller ju inte bara Ukrainas utan hela Europas framtid. Vi behöver inte ha skygglappar för kriget i Ukraina överskuggar allt - miljöfrågor, idrottsprestationer, rymdfärder med mera. Ett Putins Ryssland som herrefolk i världen vore en mardröm: oligarkerna stjäl vad andra arbetar ihop, censur införs och oliktänkare placeras i fängelse eller avrättas, aborträtt slopas, miljön sätts på undantag. Just som det händer nu i Biden's USA. Väst har varit undfallande mot Ryssland-investerat i landet, gjort sig beroende av ryska råvaror och energi, godkänt landets deltagande i internationella tävlingar och returnerat värdefulla konstföremål fastän Ryssland hela tiden varit på krigsfot. De ryska konstföremålen kunde vi lika väl ha behållit själva!
ellauri216.html on line 40: Jeesuxen rukous on lyhimmillään Hospoti pomiloi. Ryhmy ja Romppainen kirjoissa pusikosta saattoi kuulua kovaa pomilointia. Sinne kun lasketti Suomi-konepislarilla sarrjan niin loppuihan se posmitus.
ellauri216.html on line 227: Äeti suapko polovistua? Odotan polovillani kunnes multa tulee se yxi sana (mikä? Varmaan se stiiknafuulia). Teron tuntien veikkaan kuitenkin että emätin. Emä Tin Tin ja Sii Tin Tin, ne on tän susikoira Roin vanhemmat. Tovin runkattua kuuluu naapurista taas naintiääniä. Tero törkymöykky repii oven irti nuorten seinänaapureiden alettua taas peiton alla lisääntyä. Ei kylä Terska on selvästi se piru Vasili. Täytistäkö sen pitää muiden kopulointiin puuttua?
ellauri216.html on line 488: Kostroman vasemman jalan saapastehtaalla paha nazilaisittain posmittava Ernest hakkaa ikonia kepillä. Jumalan äiti ei kosta heti, mutta painaa tyypin mieleensä. Selkäsauna kääntää ainakin Krysanteemin takas ortodoxiaan.
ellauri216.html on line 583: Lähdin siltä istumalta Dimitrin haarapussi olalla astumaan kohti Tootlan luostaria, joka on vain 200 virzan päässä. Soligalizin luostariin jäisimme tosi mielellämme, mutta se on nunnaluostari. Ei kun kepit käteen taas ja baanalle.
ellauri216.html on line 608: Riza ehti lukea vain puolet värsystä "Herra nyzinä lasket" niin jo isä Vsevolod sanoi kurkattuaan epitrakiilin alle: "ei tarvi lukea pitemmälle, sielu erkani jo ruumiista." Vanhauskoinen sai kylmää kyytiä.
ellauri216.html on line 786: Osa IV ja epilogi
ellauri216.html on line 788: Pelastusmiehistö on aivan Rizan oven edessä. Pelastustie, pysäköinti oven eteen kielletty. Junailija varjelkoon meitä oppineilta miehiltä. Sisälukutaidosta on pelkkää harmia. Noviisin ei pidä päästää ymmärrystä sydämeen, siitä tulee sille kovaa lihanhimoa ja jättimäinen kepitys. Isä Agapikin huomaa sen tunnustelemalla vaikkon umpisokea.
ellauri217.html on line 166: Mahometti ajautui professorixi saman ikäisenä kuin mä. Mun Mekka oli Kovvola. Julkinen toiminta alkoi vasta noin kolme vuotta ensimmäisen ilmestyksen jälkeen, sillä hän harjoitteli pappispimitystä aluksi vain perhepiirissä. Ibn Hisham kertoo:
ellauri217.html on line 175: Tästä mekkalaiset ilahtuivat ja osallistuivat Muhammedin johtamaan rukoukseen. Kuultuaan, että sopu oli syntynyt, Etiopiaan paenneet Muhammedin kannattajat lähtivät paluumatkalle, joka kuitenkin keskeytyy, kun he saavat uutta tietoa. Enkeli Gabriel näet moitti heti Muhammedia tämän tekemästä virheestä, ja suuran oikea sanamuoto palautettiin. Mixhän muslimimaailma tästä repi pelihousunsa? Sas se.
ellauri219.html on line 219: An American writer, comedian, and actor, WC Fields was the epitome of the all-around entertainer, whose career spanned both the silent film era and the talkies. His humor seeped into The Beatles’ own, while the vaudeville world he came from would also go on to influence songs the likes of “Your Mother Should Know.” W. C. Fields oli yhdysvaltalainen koomikko, joka esiintyi ensin vaudevillessa ja teatterissa, ja vuodesta 1930 alkaen äänielokuvissa. Fields oli yksi aikansa suosituimmista elokuvakoomikoista. Hänen todellisuutta vastaava roolihahmonsa tunnetaan nasaaliäänestään, epäsosiaalisuudestaan ja persoudestaan alkoholille. Hän esitti joko leuhkaa huijarityyppiä tai vaimonsa nalkutuksesta kärsivää aviomiestä. Hänen hahmonsa olivat persoja alkoholille, puhuivat karkeuksia eivätkä voineet sietää lapsia tai koiria.The oft-repeated anecdote that Fields refused to drink water "because fish fuck in it" is unsubstantiated. Vastenmielinen.
ellauri219.html on line 520: Traditionally, Mexican Tree Of Life sculptures came from Metepec, in the State Of Mexico, and depicted scenes from The Bible. The one on the Sgt. Pepper album cover is also a candlestick.
ellauri219.html on line 579: Tää olis nyt Tietämättömyyden pilvi, jota ei pidä sekoittaa Wilhon kirjahyllyn Salaisuuxien verhoon eikä John Rawlsin Veil of ignoranceen. Oliko Rawls muuten katoliikki? En ihmettelisi.Ei vaan episkopaali, mutta silti vittu. Sen Theory of Justice oli musta täysin paska. Ällö kapitalismin apologia. Mixi Rawls oli sellainen paska, paizi että jenkki?
ellauri219.html on line 639: Meanwhile Carole's plan seems to work and Michael asks to marry her. She agrees and they settle on marrying within the week. She moves in but Michael finds fidelity impossible. When a second "fiancee" arrives, she knows the worst. Simultaneously, a woman parachutes into Michael's open-top sports car and he ends up sleeping with her, also meeting other conquests at the bar. This takes place at a small country hotel, where all parties materialise in the format of a typical French farce. Some are checked in, but most just appear. This includes Carole's parents who wander the corridors, causing Michael to jump from room to room. A rumour has also started locally that an orgy is taking place so side characters such as the petrol station attendant also start to appear. Carole appears and wishes to see Michael's room. As they speak, all the other participants chase each other around in the background. Fassbinder's wife tracks him down.
ellauri219.html on line 653: Leffan naisten tarkoitus on pääasiassa vilauttaa näpöttimiä erilaisista vaatekappaleista. Kolho Ursula Undress on puettu oransseihin bikineihin, jotta kaikki tuntisivat hänet Bond-tytöksi. Romy ”Admiral” Schneider, tuo itävallan tumma kaunotar, saa kunnian esittää elokuvan ainutta hiukan tolkullista naisroolia. Ellei asiasta olisi oikein mustaa valkoisella, olisi vaikea uskoa Woody Allenin kirjoittaneen koko roskan. Taino, roskaahan sen "kynästä" on enimmäxeen pursunut muutenkin. Kömpelöä, tarkoituksetonta koheltamista on aivan liikaa, jotta siitä voisi repiä riemua edes vappuhuiska korvassa ja serpentiinit housuissa. Suositellaan vain kidutusvälineeksi.
ellauri220.html on line 100: Lived the same life with the rest, the same old laughing, gnawing, sleeping.
ellauri220.html on line 633: Dagomatut vs. nokikepit Bronxissa
ellauri220.html on line 639: Televisio on kapine joka on pakko olla. Ja ilmalämpöpumppu, vanhalta nimeltään air conditioner. No ei sitä hölmöpönttöä niin vielä kaivattu 50-luvulla ettei olis ollut aikaa lyödä korttia 17 tuntia vuorokaudessa. Tajutonta hommaa sekin. Korttien läiskettä, leukavasti laukaistuja herjoja, viinanläträystä ja härkäsammakon kokoisia pieruja. Pittoreskia. Hänen oli mentävä heittämään vettä, z. kusasemaan kepillinen lavuaariin, kuin tri Pylkkänen Tilkan sairaalassa.
ellauri220.html on line 641: Dagot lähtee 2 mutiaisen perään karvat pystyssä kuin reviiriä vartioivat koirat. Koiraskoirat. Sitähän ne ovatkin. Tizzone tarkoittaa nokikeppi. Lillolla on jotain pöljiä sananjohtoyrityxiä, turha vaiva, kylse vaan tarkoittaa savunaamoja. Ne alkoi vallata slummeja dagoilta niiden vetäytyessä jonnekin vihreämmille laitumille tai autuaammille mezästysmaille. Ensin pakenivat palefacet, sitten lakukepit. Tänä päivänä koko Bronx on täynnä märkäselkiä.
ellauri220.html on line 655: Ollaan sivumäärästä päätellen jo lopettelemassa. Ensin luulin että toi Nickin ja Klaaran kuxinta (FUCK!) olis jonkinlainen huipennus, mutta väärin arvattu, kylton hepo-orja Georgen lasautus hengiltä (KILL!) vei siitä voiton. Ja vielä on epilogi, jonka nimestä (Das Kapital) päätellen lopultakin kapitalismin kritiikki (EAT!) on Lillon miälestä tässä keskeisintä. Niinkuin oikein onkin, kun jenkeistä on kymysys. No ei, se johdattelee vaan pääasiaan, joka tulee alla.
ellauri221.html on line 311: When a U.S. space shuttle is stolen in a mid-air hijacking, only Bond can find the evil genius responsible. The clues point to billionaire Hugo Drax, who has devised a scheme to destroy all human life on Earth. As Bond races against time to stop Drax´s evil plot, he joins forces with Dr. Holly Goodhead, a N.A.S.A. scientist who is as beautiful as she is brilliant, and 007 needs all the help he can get, for Drax´s henchman is none other Bond´s old nemesis Jaws, the indestructible steel-toothed giant. Their adventure leads all the way to a gigantic space station, where the stage is set for an epic battle for the fate of all mankind.
ellauri221.html on line 423: Tähän väliin vähän eettisiä ohjeita. Parran saa kasvattaa (ei tosin Ana, hän pitää porsliinista), mutta toisille termiiteille ei pidä alistua, paizi paaville, toki toki. Paavin maanalaiseen vastarintaliikkeeseen sopii osallistua. Ja raastepöydästä sopii aloittaa. Janne Saarikiven mielestä Matteus teki virheitä. Se kääntää sen epistolan uudelleen koinee-kreikasta. Mistä muustakaan, vittu paratkoon.
ellauri222.html on line 109: As everyone has said, Bellow not least, “Augie March” was the breakthrough book. Bellow ascribed its origin to a visionary moment. In 1948, he had gone with Anita to Paris for two years, supported by a Guggenheim fellowship. (Bellow hated Paris.) He was at work on a novel called “The Crab and the Butterfly,” which apparently concerned two men arguing in a hospital room. In the version of the epiphany he told to Roth, he was walking to his writing studio one morning when he was distracted by the routine Parisian sight of the street gutters being flushed:
ellauri222.html on line 119: Augie is a street-urchin autodidact. Never taught how to write a proper sentence, he invents a style of his own. He is an epigrammist and a raconteur, La Rochefoucauld in the body of a precocious twelve-year-old, a Huck Finn who has taken too many Great Books courses. With this strange mélange of ornate locutions, Chicago patois, Joycean portmanteaus, and Yiddish cadences, Bellow found himself able to produce page after page of acrobatic verbal stunts:
ellauri222.html on line 143: In November, Bellow learned from a possibly overly conscientious babysitter that Sasha and Ludwig were sleeping together. It turned out that the affair had been going on for two and a half years, since the summer of 1958. And although Ludwig was still married, it continued. Adam was living with Sasha while it was going on. Given Bellow’s vulnerabilities, the double betrayal was his worst nightmare come to life. According to Atlas, he talked about getting a gun.
ellauri222.html on line 169: “Herzog,” too, sags in the middle, a long episode in which Herzog reconnects with Ramona. But Bellow came up with a brilliant solution for the second half. Waiting in a courthouse to see his lawyer, Herzog sits in on a trial. A woman and her boyfriend are being tried for murdering her small child, whom they have tortured and beaten to death. The woman is mentally unfit; Herzog hears evidence that she has been diagnosed with a lesion on her brain. (A diabolical touch: Sasha had been diagnosed with a brain lesion.)
ellauri222.html on line 173: Actually, these episodes were not entirely invented. Bellow lifted them straight out of “The Brothers Karamazov.” A child tortured by its parents is Ivan Karamazov’s illustration of the problem of evil: what kind of God would allow that to happen? And Herzog with his gun at the window is a reënactment of Dmitri Karamazov, the murder weapon in his hand, spying through the window on his father. Dmitri is caught and convicted of a murder he desired but did not commit. “Herzog,” though, is a comedy. The next day, Herzog gets in a minor traffic accident and the cops discover the loaded gun in his car. But, after some hairy moments in the police station, he is let go. Desperately searching the Great Books for wisdom, Herzog briefly finds himself living in one. He can’t wait to get out.
ellauri222.html on line 323: The Spanish word for eagle, as Augie learns, is águila, and the similarity between that word and Augie’s name invites a comparison between the eagle and the man. Both the eagle and Augie are adopted and trained by others for schemes they barely understand. And both the eagle and Augie prove to be sensitive creatures, not quite vicious enough to succeed in a Machiavellian world. The episode with the eagle can be read as a metaphor for one of the main themes of the book: nature as destiny. Ultimately, neither the eagle nor Augie does what others expect them to do, but follow their own nature. No tästähän me ollaan jo puhuttu.
ellauri222.html on line 537: Harold Mintouchian is a wealthy, distinguished Armenian lawyer and international businessman who is the married lover of a friend of Stella’s and becomes a close friend and mentor of Augie. At the end of the novel, Augie works for him as a black market trader in Europe. Augie looks up to the older man as “a sage, prophet, or guru, a prince of experience with his jewel toes” and seeks his wisdom. Mintouchian, who has seen much of the darker side of human nature through his law practice, has more realistic ideas than the love-bitten Augie about what to expect from human relationships. Secrecy and lies, he tells Augie, are unavoidable. “Mind you, I’m a great admirer of our species. I stand in awe of the genius of the race. But a large part of this genius is devoted to lying and seeming what you are not.” He confesses to Augie that his mistress, Agnes, is keeping secrets from him, while he is keeping secrets from his wife.
ellauri222.html on line 761: Though in some ways separated from American society, Bellow's protagonists also strongly connect their identity with America. Augie begins his adventures by claiming, "I am an American, Chicago born—Chicago, that somber city." Almost all of Bellow's novels take place in an American city, most often Chicago or New York. Through his depiction of urban reality, Bellow anchors his novels in the actual world, and he uses the city as his central metaphor for contemporary materialism. Although recognizing the importance of history and memory, Bellow's novels maintain a constant engagement with the present moment. His characters move in the real world, confronting sensuous images of urban chaos and clutter that often threaten to overwhelm them. Looking down on the Hudson River, Tommy Wilhelm sees "tugs with matted beards of cordage" and "the red bones of new apartments rising on the bluffs." Sammler denounces contemporary New Yorkers for the "free ways of barbarism" that they practice beneath the guise of "civilized order, property rights [and] refined technological organization." In Humboldt's Gift, which is replete with images of cannibalism and vampirism, Charlie Citrone sees Von Trenck, the source of his material success, as "the blood-scent that attracted the sharks of Chicago." Acknowledging the influence of the city on his fiction, Bellow himself has remarked, "I don't know how I could possibly separate my knowledge of life such as it is, from the city. I could no more tell you how deeply it's gotten into my bones than the lady who paints radium dials in the clock factory can tell you." However, although the city serves to identify the deterministic social pressures that threaten to destroy civilization, Bellow's heroes refuse to become its victims and instead draw on their latent nondeterministic resources of vitality to reassert their uniquely American belief in individual freedom, as well as their faith in the possibility of community.
ellauri222.html on line 763: Except for Clara Velde in A Theft, the protagonists in Bellow's novels and novellas are all male. The Bellovian hero typically seeks erotic pleasure, emotional security, and egoistic confirmation from the women in his life. In marriage, his relationships with women are conflicted, and he often retreats from his role as husband to a sensuous but selfish and demanding wife who paradoxically represents both his yearning for freewheeling sex happiness and society's pressure to relinquish the freedom so essential to his self-realization. Like his male characters who all are Saul lookalikes, Bellow's females are often interchangeable and serve roles of little dramatic import. However, although the author has come under increasing criticism for his superficial treatment of women, his depiction of women and male-female relationships serves to reinforce the psychological crisis that each male protagonist must negotiate to empty their scrotums so as to achieve peace and fulfillment.
ellauri222.html on line 852: Ozymandias (/ˌɒziˈmændiəs/ oz-ee-MAN-dee-əs; real name Adrian Alexander Veidt) is a fictional anti-villain in the graphic novel limited series Watchmen, published by DC Comics. Created by Alan Moore and Dave Gibbons, named "Ozymandias" in the manner of Ramesses II, his name recalls the famous poem by Percy Bysshe Shelley, which takes as its theme the fleeting nature of empire and is excerpted as the epigraph of one of the chapters of Watchmen. Ozymandias is ranked number 25 on Wizard's Top 200 Comic Book Characters list and number 21 on IGN's Top 100 Villains list. No, wait, Ozymandias was a Greek name for the pharaoh Ramesses II (r. 1279–1213 BC), derived from a part of his throne name, Usermaatre. In 1817, Shelley began writing the poem "Ozymandias", after the British Museum acquired the Younger Memnon, a head-and-torso fragment of a statue of Ramesses II, which dated from the 13th century BC. Earlier, in 1816, the Italian archeologist Giovanni Battista Belzoni had "removed" the 7.25-short-ton (6.58 t; 6,580 kg) statue fragment from the Ramesseum, the mortuary temple of Ramesses II at Thebes, Egypt. The reputation of the statue fragment preceded its arrival to Western Europe; after his Egyptian expedition in 1798, Napoleon Bonaparte had failed to acquire the Younger Memnon for France. Although the British Museum expected delivery of the antiquity in 1818, the Younger Memnon did not arrive in London until 1821. Shelley published his poems before the statue fragment of Ozymandias arrived in Britain, and the view of modern scholarship is that Shelley never saw the statue, although he might have learned about it from news reports, as it was well known even in its previous location near Luxor.
ellauri222.html on line 978: Pyhä Blasius oli legendan mukaan hurskas eläinlääkäri, joka valittiin aikanaan kotikaupunkinsa Sebasteian piispaksi, ja toimi rohkeasti paikallisten kristittyjen johtajana vainon aikana. Hän vetäytyi myöhemmin peliluolaan kaupungin lähistöllä, ja eli siellä rukoillen muiden pelimiesten puolesta ja siunaten ja parantaen villieläimiä. Keisari Liciniuksen aikana v. 316 paikallinen maaherra aloitti vainot. Hänen miehensä löysivät Blasiuksen lemmikit etsiessään petoja, joille kristityt voitaisiin syöttää. Kun häntä vietiin Sebasteiaan, hän paransi erään naisen pojan, joka oli tukehtumassa kurkussaan olevaan ruotoon. Blasiusta kidutettiin tästä hyvästä pieksemällä häntä kepeillä ja repimällä hänen ihoaan villan karstauksessa käytetyillä piikeillä. Hyväxi lopuksi hänet mestattiin.
ellauri223.html on line 90: And in other ways they labor to cure the epilepsy, with which they are often troubled. G.M. A sign this disease is of wonderful cleverness, for from it Hercules, Scrotus, Socrates, Callimachus, and Mahomet have suffered. This they cure by means of prayers to heaven, by strengthening the head, by taking acid, by planned gymnastics, and with fat cheese-bread sprinkled with the flour of wheaten corn. My, that is yummy, I tell you.
ellauri223.html on line 146: Doctrina Protagorea aliquo modo ad relativismum epistemologicum referri videtur: qualem quilibet quamlibet rem perceperit, talis ei videbitur. At si nemo umquam erraret, omnes homines aeque sapientes essent. Constat quidem neminem erroris purum esse. Difficilius est hoc negare, suam cuique experientiam sensibus acceptam veram esse. Scientia non tamen ad sensuum experientiam pertinet sed in rationis conclusione ad hanc experientiam pertinenti posita est. Protagoras experientiam et scientiam confundere videtur.
ellauri223.html on line 148: Homo mensura sententia celeberrima est, cui varii sunt intellectus. Itaque convenit, quales hi intellectus sint, scrutari. Quamquam homo mensura hodie suam vivere vitam iam coepisse videtur, in primis inspiciendi sunt intellectus ad Protagoram pertinentes.
ellauri223.html on line 153: New Atlantis is an incomplete utopian novel by Sir Francis Bacon, published posthumously in 1626. It appeared unheralded and tucked into the back of a longer work of natural history, Sylva sylvarum (forest of materials). In New Atlantis, Bacon portrayed a vision of the future of human discovery and knowledge, expressing his aspirations and ideals for humankind. The novel depicts the creation of a utopian land where "generosity and enlightenment, dignity and splendour, piety and public spirit" are the commonly held qualities of the inhabitants of the mythical Bensalem. The plan and organisation of his ideal college, Salomon's House (or Shlomo's House), envisioned the modern research university in both applied and pure sciences.
ellauri223.html on line 157: The novel depicts a mythical island, Bensalem, which is discovered by the crew of a European ship after they are lost in the Pacific Ocean somewhere west of Peru. The minimal plot serves the gradual unfolding of the island, its customs, but most importantly, its state-sponsored scientific institution, Salomon's House, "which house or college ... is the very eye of this kingdom."
ellauri226.html on line 362: epitomized in an experience she had in the physical therapy room of
ellauri236.html on line 184: Miss Blandish, the daughter of a millionaire, is kidnapped by some gangsters who are almost immediately surprised and killed off by a larger and better organized gang. They hold her to ransom and extract half a million dollars from her father. Their original plan had been to kill her as soon as the ransom-money was received, but a chance keeps her alive. One of the gang is a young man named Slim, whose sole pleasure in life consists in driving knives (well, his prick as well, got to give that much to him) into other people's bellies. In childhood he has graduated by cutting up living animals with a pair of rusty scissors. Slim is sexually impotent, but takes a kind of fancy to Miss Blandish. Slim's mother, who is the real brains of the gang, sees in this the chance of curing Slim's impotence, and decides to keep Miss Blandish in custody till Slim shall have succeeded in raping her. After many efforts and much persuasion, including the flogging of Miss Blandish with a length of rubber hosepipe, the rape is achieved. (Ei se ihan näin mennyt, George!) Meanwhile Miss Blandish's father has hired a private detective, and by means of bribery and torture the detective and the police manage to round up and exterminate the whole gang. Slim escapes with Miss Blandish and is killed after a final juicy rape, and the detective prepares to restore Miss Blandish to her pristine shape. By this time, however, she has developed such a taste for Slim's caresses(3) that she feels unable to live without him, and she jumps, out of the window of a sky-scraper. Footnote 1945. Another reading of the final episode is possible. It may mean merely that Miss Blandish is pregnant, i.e. she is damaged goods. Maybe she is sad that the baby's dad is dead. But the "interpretation" I have given above seems more in keeping with the general brutality of the book.
ellauri236.html on line 192: In another of Mr. Chase's books, He Won't Need It Now, the hero, who is intended to be a sympathetic and perhaps even noble character, is described as stamping on somebody's face, and then, having crushed the man's mouth in, grinding his heel round and round in it. Even when physical incidents of this kind are not occurring, the mental atmosphere of these books is always the same. Their whole theme is the struggle for power and the triumph of the strong over the weak. The big gangsters wipe out the little ones as mercilessly as a pike gobbling up the little fish in a pond; the police kill off the criminals as cruelly as the angler kills the pike. If ultimately one sides with the police against the gangsters, it is merely because they are better organized and more powerful, because, in fact, the law is a bigger racket than crime. Might is right: vae victis. But think of it, what is new? All undying epic heroes are described as stamping on one anothers faces.
ellauri236.html on line 445: “You hear me?” Slim screamed. “She’s mine! I’m keeping her! No one’s touching her!”
ellauri236.html on line 470: Now this is romantic, don't we know. EAT! and FUCK! eternally at war. Good genes against food and shelter, and the good genes win. Sama juttu myös modernissa Foggissa. Vaikka, huomasitte kai, sammakkomaan lakukeppiä ei päästetty kättelemään punatukan äveriästä isäpappaa. Tämä vaivaannuttava episodi sivuutettiin taidolla. Tollanen kolmikko ei pysy koossa kuin jossain liberaalissa ajatuskuplassa tai 10 leguan syvyydessä valtameren pohjassa. Mixi muuten Passport ei ottanut päästä hattua tullessaan herrasmiesten klubille? Koska siltä puuttuu tapakasvatus!
ellauri238.html on line 38: Hän näyttää musta jumalan parilta, hän, jos sopii, voittavan jumalat, joka istuen vastapäätä vähän väliä sua kazoo ja kuulee makeasti nauravan, kurjalta se repii kaikki aistit minulta: sillä saman tien kun sinuun lesbo vilkaisinkin, mitään ei ole jälellä mulla ääntä suussa, vaan kieli kuivuu, hento liekki nousee jäsenestä, korvat soivat tinnituxesta, yö peittää rekan kaksoisvalot. Luppoaika, katinpoika, sua vaivaa: löysäilystä nautit etkä toiminnasta: laiskottelu tappoi kunkunkin ja särki kaupungit.
ellauri238.html on line 277: Pena Saarikoski, Jomppa Ojaharju ja Hannu Salama, näiden Hansa-jengin hampparien avainromaanit on vielä lukematta, täytyypä lainata kirjaston porno-osastosta. Jompan Amok ja Salaman Tapausten kulku molemmat vittulevat Penalle, mutta vain Amokista Pena repi pelihousunsa. Jompan piti olla Penan nöyrä haba. Jomppa ja Pena lahjoittivat mainostemppuna Penan pesemättömiä rytkyjä rantojen miehille. Siitä teki laulun Juha "Watt" Vainio.
ellauri238.html on line 544: Pekka Antti Aunus Kejonen (18. heinäkuuta 1941 Kuopio – 10. syyskuuta 2020 Vilppula) oli suomalainen runoilija, kirjailija ja jazz-muusikko. Häntä pidetään suomalaisen beat-kirjallisuuden isänä. Kejosen taiteilijanura alkoi Kuopiossa 1960-luvulla, millä vuosikymmenellä hän saavutti myös suurimman suosionsa. Hän kertoi lopettaneensa esikoisteoksensa Jamien (1963) ilmestyttyä jatsimuusikon hommat ja keskittyneensä kirjoittamiseen. Kejonen joi hampaansa ja nilkutti kepin varassa. Silti hakkasi Penan elinvuosissa toinen käsi selän takana.
ellauri238.html on line 685: Muistan kyllä kuinka lähtiessäni viimeisestä tutkimuspaikastani Helsingin yliopiston palveluxeen ajattelin että alamäki jatkuu yhä jyrkempänä. Ja oikeassa olin. Verstaalle en koskaan kotiutunut, hist.kielit. osaston nahistelevat pikku satraapit vaan vituttivat. Ensimmäinen asemapaikka Kouvolassa oli pahempi kuin Ovidiuxen Konstanza. Räntäisillä kotimatkoilla Kouvolasta suunnittelin ajaa mannepirssin nokan alas Kymijoen sillalta tai pahki Söderkullan kallioleikkauxiin. Mutta seurasin Daota, en ajanut, annoin asioiden mennä omalla painollaan. Wu wei, heipparallaa hei, kuppa kullinnupin vei.
ellauri240.html on line 178: episodi.fi/wp-content/uploads/2018/12/el-joven-manos-de-tijerra1-672x283.jpg" height="200px" />
ellauri240.html on line 221: Although Peyton Place is still well known for its depiction of a certain kind of small town society with many hidden secrets, few people read the book any longer. Few people read any books any longer. Scandalous in its time, it no longer has the same force of shock that it did when it was published. Thanx to the pill.
ellauri240.html on line 280: The play's abrasively harsh humour and its depiction of social relationships that involve a denial of personal relationships are Middletonian traits. "Timon of Athens is all the more interesting because the text articulates a dialogue between two dramatists of a very different temper."
ellauri240.html on line 351: Ei juma ei käy meidän lapsille menee roskii saman tien en halua kotiin mitään typerää propakandaa. Sepi
ellauri241.html on line 631: Forth creeping imagery of slighter trees, hiipiviä kuvia pienemmistä puista,
ellauri241.html on line 1041: And still, a-sleeping, held his finger-tips
ellauri241.html on line 1181: In midst of all, there lay a sleeping youth
ellauri241.html on line 1361: The sleeping kine,
ellauri241.html on line 1511: One morn she left me sleeping: half awake
ellauri241.html on line 1637: Endymion declares that he will let go of the possibility of immortality so that he can love and adore the Maiden instead. The god Mercury appears and strikes the ground with his magic wand. Winged horses arrive to fly Endymion and the Indian Maiden into the sky where the shepherd-prince dreams that he is in Olympus which is the sanctuary of the gods. He is conflicted when he suddenly sees Diana who is also known as Phoebe and she looms over him. Endymion looks over at the sleeping Indian Maiden and "could not help but kiss her: then he grew / Awhile forgetful of all beauty save / Young Phoebe's, golden hair'd; and so 'gan crave Forgiveness." Once again he looks at the Maiden with adoration, but Phoebe begins to fade away, and he protests in panic. The noise awakens the sleeping Maiden next to him. In this moment Endymion chooses to abandon Diana and immortality as he professes to the Maid, "I love thee! and my days can never last. I always love the one that is readily available, she is the best." They soar through the sky and the Indian Maiden grows pale and suddenly vanishes before Endymion's eyes. Ow fuck! He cries out in surprise and grief as he finds himself alone yet again.
ellauri243.html on line 102: Elokuvan aikana Häyhä meni projektorihuoneeseen tapaamaan Shosannaa. Kun Shosanna torjuu hänen iskuyrityksensä, hän muuttuu aggressiiviseksi. Shosanna teeskentelee myöntyvänsä ja ottaa sitten esiin pistoolin käsilaukustaan ja ampuu häntä. Kuolettavasti rakastunut Häyhä ottaa esiin oman "pistoolinsa" ja "ampuu" sillä Shosannaa. Elokuvan kohokohdassa siihen leikattu pätkä Shosannasta Häyhän alla kertoo yleisön kuolevan kohta juutalaisten käsissä. (Vizi mixi pahisten pitää aina pitää taukoa kertoaxeen uhreilleen että ne kohta tapetaan? Tappaisivat heti niin ei tulisi ikäviä takaiskuja.) Elokuvasalin ovet lukinnut Marcel sytyttää kasan palavaa nitraattifilmiä tuleen valkokankaan takana. Ulmer ja Donowitz murtautuvat Hitlerin ja Goebbelsin aitioon ja tappavat heidät. (Joo tää raina on vaihtoehtoista totuutta, oikeasti siinä kävi toisinpäin! Hitler ja Goebbels ampuivat mongertavat maahantunkeutujat lakoon saxalaisvalmisteisilla tarkkuuspistooleilla.) He ampuvat yleisön joukkoon konepistooleillaan, kunnes heidän pomminsa räjähtävät. Landa ja hänen radistinsa ajavat Rainen ja Utivichin kuin lampaat liittoutuneiden alueelle ja antautuvat heille ojassa. Aktin jälkeen Raine ampuu reilun pelin hengessä radistin ja kaivertaa hakaristin Landan otsaan. Lopuksi Quentin ilmestyy ruutuun ja toteaa: »Tämä on luultavasti mestariteokseni.» Juonipaljastukset päättyvät tähän. No mitä muuta siinä sitten tapahtuu? Eikös tässä ollut yhden illan märkien kaatioiden tarpeixi?
ellauri243.html on line 219: In the 1995 The Simpsons episode "Bart vs. Australia", Bart reveals in an act of "patriotism" the phrase "Don't Tread On Me" written across his buttocks when he is supposed to be kicked by the Australian Prime Minister as a punishment.
ellauri243.html on line 319: and Julie Kramer on the debut episode of Betches' Comments by Celebs
ellauri243.html on line 322: episode of Betches' Comments by Celebs podcast. "We broke up and we got
ellauri243.html on line 749: Dalen epilogin motto on yllättävän ateistinen:
ellauri244.html on line 64: Etova malli Tiina kuumui Roomassa etovasta Teresa-pazaasta josta on jo paasaus albumissa 81. Se kiihottui väkivaltaisista miehistä esim Uzi-konepistooleilla osoittelevista siisteistä israelilaissotamiehistä. Pakkelipakarainen lehmä. Lortto. Dan ei ilmeisesti tiedä mitä sana kertaalleen tarkoittaa. Se ei tarkoita toistamiseen. Toni työntyi Tiinan pakaroiden väliin kertaalleen.
ellauri244.html on line 77: Harri Sirolan esikoisteos Abiturientti ilmestyi 1980, ja siitä hänet muistetaan yhä parhaiten. Aikanaan se oli kohuttu teos, jossa kritisoitiin voimakkaasti Suomalaista Yhteiskoulua ja porvarillista elämää ja kuvailtiin päähenkilön estotonta sukupuolikäyttäytymistä silloiseen suhtautumiseen nähden melko värikkäästi. Vuonna 1983 Jonne Kuusi ohjasi Abiturientista elokuvasovituksen Apinan vuosi, jonka pääosaa esittää Hiski Salomaa. Abiturientin jälkeen Sirolalta ilmestyi kahdeksan teosta, joiden aihepiirit vaihtelevat runsaasti.
ellauri244.html on line 425: Tired of keeping them hidden inside or only having them come out in the bedroom, they’re all here in the form of some wickedly hot stories. Single-minded alpha hero, sinfully taboo relationships, and wildly over-the-top scenarios. If you love it extra dirty, extra hot, and extra naughty, this is the place for you! (Just don’t tell the other PTA members you saw her here…)
ellauri244.html on line 622: If at eighty you're not a cripple or an invalid, if you have your health, if you still enjoy a good walk, a good meal (with all the trimmings), if you can sleep with hairy elves without first taking a pill, if birds and flowers, mountains and sea still inspire you, you are a most fortunate individual and you should get down between her knees morning and night and thank the good Lord for your stayin' and keepin' it up power.
ellauri245.html on line 489: Lake Lyseren has a key role in the murder mystery unfolding in the Norwegian detective thriller "The Leopard". Some episodes in the book feature police detectives from cosmopolitan Oslo coming to conduct investigations in the rural environment of Lyseren.
ellauri245.html on line 537: Terbovenin Joosepilla oli koko Norjan suurin konttori. Jooseppi veljeili Quislingin kanssa eikä totellut muita naziveljiä kuin Aatua. Joosepilla ei ollut kovin paljon alaisina saxalaisia mutta se jaxoi vittuilla norjalaisille siviileille vaikka miehitysarmeijan komentaja koitti toppuutella. Rakensi keskitysleirin Levangeriin, vainosi vähiä juutalaisia ynnä teki paljon muuta pahaa. Kun loppupeleissä ei sitten mistään tullut mitään se räjäytti izensä ilmaan viluntorjuntabunkkerissa 50 kg latingilla dynamiittia. Se oli kaikkien aikojen parhaiten ansaittu Nobelin palkinto. Quisling kidutettiin kuoliaaxi vastoin Norjan silloisia lakipykäliä (viikinkiaikaan se olis ollut varmasti a-ok). Inter arma silent leges.
ellauri245.html on line 668: In 2009, Minister of Defence Anne-Grete Strøm-Erichsen visited the Congo to observe the conflict. She agreed to send 2 Norwegian guys to supply manpower to the United Nations peace-keeping forces during the Kivu conflict.
ellauri246.html on line 355: Palattuaan puolivalssattuna, synkkänä, joka ei ole vielä naamioitu kaupungin saarron jälkeen, hän alkoi etsiä heidän paikkansa elämässä. Ne olivat lyhyitä aikoja, mutta voimakkaita. Joseph Brodskin lyhyt elämäkerta ehdottaa, että hän olisi muuttanut neljä koulua vuodesta 1944 lähtien. Viimeisimmässä niistä sijaitsevat Salon-kaistalla, missä hän pysyi toisen vuoden aikana seitsemännellä luokalla. Hänet lähetettiin merenkulkukouluun, mutta sitä ei hyväksytty. Sitten lyhyen aikavälin proletaarisen episodi seurasi hänen biografiassa: Joseph toimii Arsenal tehtaalla jyrsintäkoneen oppilaana. Epäonnistuminen siinäkin ilmestyi pyrkimyksensä mennä sukellusakvaarioiden kouluun ilmeisesti, Isän laivastotausta vaikutti. Sitten ajatus lääkäri tulee näkyviin. Saadaxeen käytäntöä, hän saapuu avustavan persistorin morgueen. Anatomian kuolleet ilmeisesti osoittautuivat helpoxi nakixi, joten se kestää vain kuukauden. Seuraavaxi Kochegar, merimiehen majakka ... Lady Stabiilius tuli vasta kun Joseph alkoi ratsastaa Neuvostoliiton geologisilla retkillä, työntekijänä. Kaksi vuodenaikaa se oli valkoinen meri, sitten Pohjois-Yakutia, Itä-Siperia, muut Polarin alueen alueet. Yakutian hermostunut jakautuminen valmistui eeppisen.
ellauri246.html on line 422: Joskus Brodsky tarkastelee itseään erittäin korkealla ja erittäin kaukaisella näkökulmalla, esimerkiksi enkelin silmät ("keskustelu ..."). Tämä on täydellinen, erittäin objektiivinen näkökulma. Brodskin itsensä määritelmä ei riitä. Hän asettaa kuoleman ilmiön keskenään ja elämään. Rajojen tragedia on Brodskin käsitystä, joka ylittää kaikki hänen draaman. Jos haluat löytää aukon rakkaastasi, joka jakaa sulle kotona ja auttaa tietoisuutta, kaikki odottavat erottamista maailmasta. Suurempi kauhu päällekkäin ja vähemmän juna-asennossa, joka jossain määrin neutraloi sen ja auttaa kestämään sitä. Kuolema olennaisena osana, jolla on merkittävä paikka Brodskin teoksissa. Työn varhaisessa vaiheessa on ominaista epiteeli "musta". Brodsky antaa kuoleman proosan ulkonäöltään. Itse aika, Brodsky, joka on luotu kuolemalla. "Henkilö on itsensä loppu ja menee pois." Rajojen prisman kautta kuolleisuus arvioi runoilijan ja Brodsky, jossa kuoleman osuus esitellään, jää riman alle. Runko korostaa, että sielu, joka on uupunut kokemuksilla, on kuin langat. Elämän käsitys liikkeeksi kuolemaan asettavat melankolian. Brodskin sävyisä runo on eräistä irrottamista päivittäin. Brodsky pyrkii katsomaan reunaa ja olettaa, että se odottaa meitä kuoleman jälkeen. Aluksi runoilija mahdollistaa mahdollisuuden elää arkussa. "Letter pullossa" (1965): "Kun on vaatimaton alus ... Menen hienosti ehkä." Hänellä on puhtaasti symbolistiset ajatukset elämästä unelmana unessa ja kuolema - ylösnousemuksena toisen valtakunnassa. Vähitellen BrodSky alkaa paljastaa järkeistisen ymmärryksen ja tulkinnan tunnettuja uskonnollisia ja filosofisia käsitteitä. Eli sieltä ne tulee kaikki taantumuxen ainexet kun juutalaista vähän raaputtaa.
ellauri246.html on line 495: Vuonna 1972 Brodskyltä valmistui "Roomalaisen ystävän kirjaimet". Tämä on hengellinen selviytymisohjelma niille, jotka eivät ole vaurioituneet mielessä ja säilyttävät yhteisen mielen ja ihmisarvon tunteen. Brodsky käyttää Marzilan muinaisen roomalaisen runoilun kirjallisuuden naamiota, joka on kirkastettu satigisen saamisuudesta ja honed laconicism hänen epigraminsa. Martzialilla oli ristiriita vallan kanssa, ja vanhuxena hän palasi ulkopuolelle, valitsi henkilöxi yksityisen henkilön, joka uppoaa mieluummin nöyryytykseen. Vanhusten miehen maski, tunnetusti, valitti 32-vuotias Brodsky, on yksi itsetuhojen keinoista. Itse asiassa Brodskin eettiset filosofiset havainnot kertyvät elämään, jotka heitetään täällä maksimaalisten kommenttien muodossa. Kirjoittaja käyttää epistolar-muotoa, jonka avulla voit ylittää monipuolisen materiaalin yhdeksi kokonaisuudeksi. Selkä-skeptinen ilme asioita duunatessa ei peruuta kiitollista asennetta siihen, mikä tekee eläimistä kauniita. Rakkausnäkymä sankarista on merelle, vuorille, puille, varrelle vanhemman baarin. Elämän korkeimman arvon ymmärtäminen läpäisee koko työn.
ellauri246.html on line 635: Täällä Yhdysvalloissa Brodsky alkoi valmistaa kaksi kokoelmaa runoja, tämä on "osa puhetta" ja "kauniin aikakauden loppu". Erityisellä trepidilla hän viittasi ensimmäiseen, minkä seurauksena hän oli omistettu kotimaahansa, vanhemmilleen. Kriittiset arviot uusista Broadke-kirjoista olivat hieman, no. Brodsky kuin runoilija äidinkielellään aikaisemmin tuli filologian perinnöstä kuin kriitikot. Hänestä kirjoitti kirjalliset väitöskirjat, artikkelit ja ilmoitti.
ellauri246.html on line 818: Sleeping unelias tulessa,
ellauri246.html on line 931: Valtio, politiikka, ennakkoluuloja, rahaa mahtavasti yksityiselämässä. Jokaisen todellisen runosepin unelma, ideanreikä todellinen älykäs oleskelu kaikissa olosuhteissa itsenäisinä ilmaisina. Joskus se on mahdollista vain oman elämänsä hinnalla.
ellauri246.html on line 941: Monet epigonit, polttamalla intohimo hänen Brodsky, enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi jäljitellä tätä, väittää, että se ei ole todella herkkä varhain Brodsky ja Flood Samizdat, Tamizdat toissijaiset tutkijat. Jos Joseph Brodskilla oli tavoite liukua imitatorit, OnMog olisi laittaa laakerit, kirjoittamalla jo "Petersburg Roman" ja "Pilgrims". Hänellä ei ollut tavoitetta ja ehkä ei ollut tietoisia mitään tietoisuutta.
ellauri247.html on line 106: That night was the corrobboree held. The women sat round in a half-circle, and chanted a monotonous chant, keeping time by hitting, some of them, two boomerangs together, and others beating their rolled up opossum rugs.
ellauri247.html on line 163: Runoilija Alexander Pope keksi pilkkasanan »sinisukka». Se syntyi onnettoman rakkauden seurauksena. Lady Montagu, kaunotar ja hienosti sivistynyt kirjailija, oli Lontoon henkisen elämän keskipiste ja kirjallisen salongin kuningatar. Häneen oli Pope silmittömästi rakastunut, saavuttamatta kuitenkaan vastarakkautta. Hän kosti ylpeälle kaunokaiselle suunnaten tähän purevien vitsien, satiirien ja komparunojen nuolet. Ennen kuin hän oli saanut rukkaset, hän oli huomannut sydämensä valitussa eräitä yksityiskohtia, joita hän sepitteissään säälimättömästi paljasti. Ihana lady Montagu ei näet lainkaan hoitanut käsiään ja käytti mielellään sinisiä sukkia. Pope aloitti sotaretkensä komparunolla: »Palvontani kohteella on taito lumota miehiä, mutta häneltä puuttuu taitoa pestä käsiään. Pope huolehti siitä, että hänen ivasäkeensä levisivät kaikkialle, ja hänen onnistui saada naurajat puolelleen. Myös hänen lausumansa naisesta, jolla on taivaansiniset sukat, tuli siivekääksi. Siitä lähtien on kirjailevia naisia mainittu pilkkanimellä "sinisukka».
ellauri247.html on line 228: Veijariromaaneissa on yleistä purevan kriittisen kuvan antaminen ajan tavoista ja yhteiskunnallisista oloista. Esitystapa on yleensä episodimainen: usein tarinan rungon muodostaa matkanteon kuvaus. Veijariromaanin päähenkilö ei ole varsinaisesti pahantekijä tai rikollinen, sen sijaan hän vastaa maailman pahuuteen juonikkuudella selviytyäkseen ympäristön tuottamista ongelmista. Koska veijarilla ei ole käytettävissään voimakeinoja, hänen on turvauduttava juoniin, huijauksiin ja kepposiin. Hän hyödyntää empimättä vallanpitäjien ja mahtimiesten heikkouksia. Veijari ei toimi suunnitelmallisesti eikä välttämättä aina tavoittele sosiaalista nousua tai pyri parantamaan maailmaa. Enimmäxeen ne onnistuvat parantamaan omaa asemaansa muiden kustannuxella. Se juuri on eri veijarimaista. Veijari on ollut erityisesti satiirikkojen suosima henkilöhahmo paljastaessaan vallanpitäjien ja nousukkaiden naurettavuuksia. Jo antiikin komedioissa veijarihahmo esiintyi usein sivuhenkilönä. Päähenkilöksi veijari on noussut varsinkin sellaisina aikoina, jolloin yhteiskunta on ollut voimakkaassa murrosvaiheessa. Sellaisissa vaiheissa kaikenlaiset kökkäreet tuppaavat uiskennella pinnalle.
ellauri247.html on line 244: Traditionell ist der Schelmenroman eine (fingierte) Autobiographie mit satirischen Zügen, die bestimmte Missstände in der Gesellschaft thematisiert. Sie beginnt oft mit einer Desillusionierung des Helden, der die Schlechtigkeit der Welt erst hier erkennt. Er begibt sich, sei es freiwillig, sei es unfreiwillig, auf Reisen. Die dabei erlebten Abenteuer sind episodenhaft, d. h., sie hängen nicht voneinander ab und können beliebig erweitert werden, was bei Übersetzungen oft der Fall war. Das Ende ist meist eine „Bekehrung“ des Schelms, nach der er zu einem geregelten Leben findet. Es besteht auch die Möglichkeit einer Flucht aus der Welt, also aus der Realität.
ellauri247.html on line 370: The words "Tweedle-dee and Tweedle-dum" make their first appearance in print as names applied to the composers George Frideric Handel and Giovanni Bononcini in "one of the most celebrated and most frequently quoted (and sometimes misquoted) epigrams", satirising disagreements between Handel and Bononcini, written by John Byrom (1692–1763):in his satire, from 1725.
ellauri247.html on line 379: Although Byrom père is clearly the author of the epigram, the last two lines have also been attributed to fat Jonathan Swift and tiny Alexander Pope. While the familiar form of the rhyme was not printed until around 1805, when it appeared in Original Ditties for the Nursery, it is possible that Byrom was drawing on an existing rhyme.
ellauri247.html on line 428: https://www.poetryfoundation.org/poems/44893/epistles-to-several-persons-epistle-ii-to-a-lady-on-the-characters-of-women
ellauri248.html on line 89: Second, the book seriously dates itself with little pop culture references... from Simpsons quotes to mentions of Ricky Martin and The Simple Life. Gah. The beginning of the book felt like a very special episode of FRIENDS where Chandler, Monica and Ross solve a mystery. I'm a pretty big pop culture type of guy, but the references dropped in this novel just annoyed me.
ellauri248.html on line 244: In Daniel 6, Daniel is raised to high office by his royal master Darius the Mede. Daniel's jealous rivals trick Darius into issuing a decree that for thirty days no prayers should be addressed to any god or man but Darius himself; anyone who disobeys this edict is to be thrown to the lions. Pious Daniel continues to pray daily to the God of Israel; and the king, although deeply distressed, must condemn Daniel to death, for the edicts of the Medes and Persians cannot be altered. Hoping for Daniel's deliverance, Darius has him cast into the pit. At daybreak the king hurries to the place and cries out anxiously, asking if God had saved his friend. Daniel replies that his God had sent an angel to the jaws of the lions, "because I was found tasteless before them". The king commands that those who had conspired against Daniel be thrown to the poor overfed lions in his place with their tasty wives and children, and that the whole world should tremble and fear before the God of Daniel. Although Daniel is sometimes depicted as a young man in illustrations of the incident, James Montgomery Boice points out that he would have been over eighty years old at the time. No wonder perhaps that he did not entice the lions.
ellauri248.html on line 371: Käytännössä kiistakapuloina on kaksi aihepiiriä: seksi (seksuaali- ja sukupuoli-identiteetti) sekä rotu (rasismin merkitys Yhdysvaltain historiassa ja nyky-yhteiskunnassa).
ellauri249.html on line 43:
ellauri249.html on line 150: The verb arrigō, arrigere meant "to have an erection". Martial (6.36) in one epigram teases a certain friend:
ellauri249.html on line 252: Kiova vapautettiin 7. huhtikuuta vuonna 1944. Hruštšov saapui palavaan kaupunkiin heti toisessa sotilasjeepissä. Hän kävi katsomassa yliopistoa, joka oli vielä tulessa, kävi kumartamassa runoilija Taras Ševtšenkon patsasta ja sai jopa halauksen tuntemattomalta ukrainalaiselta vanhukselta. Stalinia ilahduttaakseen hän lähetti johtajalleen tätä koskevan sähkeen, mutta kesän 1941 tapahtumista edelleen vihainen Stalin moitti Hruštšovia aikansa tuhlaamisesta.
ellauri249.html on line 310: Hruštšovin ja Bulganinin palattua Suomesta kesäkuussa 1957 heidät yritettiin syrjäyttää. Presidium vaati ensimmäisen puoluesihteerin, Hruštšovin, vaihtamista. Esille otettiin syytöksenä se, että Hruštšov oli ollut nuorena trotskilainen ja se, että hän käyttäytyi tehtävänsä arvolle sopimattomalla tavalla. Hän kutsui nopeasti koolle koko keskuskomitean ja teki yrityksen tyhjäksi. Malenkov, Kaganovitš ja Šepilov menettivät ministerin paikkansa. Heidän tilalleen keskuskomiteaan nousivat Leonid Brežnev ja ehdokasjäsen Aleksei Kosygin. Hankkeessa mukana ollut Molotov siirrettiin suurlähettilääksi Mongoliaan, missä hänellä ei ollut käytännössä muuta tekemistä kuin lähestyä Hruštšovia kirjeillä, joissa arvosteli ankarasti tämän tekemiä ratkaisuja. Malenkov lähettiin Kazkstanin syrjäseudulle Ekobastuzin kaupunkiin, jossa viranomaiset valvoivat hänen kaikkia liikkeitään. Kaganovitš pelkäsi henkensä puolesta ja anoi Hruštšovilta armoa. Hänet lähetettiin Solikamskiin johtamaan kaliumkarbonaattitehdasta. Šepilov lähetettiin Kirgisiaan johtamaan talousinstituuttia. Noloa.
ellauri249.html on line 327: Yleiskokouksessa Hruštšov menetti malttinsa ja sai aikaan kuuluisan kenkäepisodin. Hermostumisen aiheen antoi filippiiniläinen edustaja Lorenzo Sumulong, joka kysyi Hruštšovilta miten tämä voi protestoida länsimaista kapitalistista imperialismia vastaan, kun Neuvostoliitto samaan aikaan piti Itä-Euroopan valtioita hallussaan. Hruštšov raivostui ja haukkui kokousedustajan ”imperialistien kätyriksi ja syljennuolijaksi”, sekä otti kengän jalastaan aikoen lyödä sen pöytään. Tapauksesta ei ilmeisesti ole olemassa alkuperäistä valokuvaa, vain jälkeenpäin tehtyjä manipulaatioita. Kuuban kriisin selostuxesta on melkein unohtunut pois USAn ohjuxet Turkissa. Hizi kyllä Wikipediakin on tiukasti lännen nuorassa.
ellauri249.html on line 464: Ne sutor supra crepidam
ellauri249.html on line 470: Sutor, ne ultra crepidam is a Latin expression meaning literally 'Shoemaker, not beyond the shoe', used to warn individuals not to pass judgment beyond their expertise. The expression led to the term ultracrepidarianism, which is the giving of opinions and advice on matters outside of one's knowledge.
ellauri249.html on line 472: Its origin is set down in Pliny the Elder's Naturalis Historia where he records that a shoemaker (sutor) had approached the painter Apelles of Kos to point out a defect in the artist's rendition of a sandal (crepida from Greek krepis), which Apelles duly corrected. Encouraged by this, the shoemaker then began to enlarge on other defects he considered present in the painting, at which point Apelles advised him that ne supra crepidam sutor iudicaret ('a shoemaker should not judge beyond the shoe'), which advice, Pliny observed, had become a proverbial saying. The Renaissance interest in meddling cluelessly into other people's affairs made the expression popular again.
ellauri249.html on line 476: Karl Marx ridiculed the idea: "'Ne sutor ultra crepidam' – this nec plus ultra of handicraft wisdom became sheer nonsense, from the moment the watchmaker Watt invented the steam-engine, the barber Arkwright the throstle, and the working-jeweller Fulton the steamship."
ellauri254.html on line 307:
ellauri254.html on line 534: Der Engels ist Führer des Dichters, der seinerseits Jünger um sich schart, ein Paradigmenwechsel, der den Beginn des Werkes charakterisiert und sich kritisch-rückblickend auf das epigonale weibliche Paradigma im Jahr der Seele bezieht. Die nichtdomestizierte weibliche Sexualität stelle für George eine Bedrohung dar: Er verbinde den erfüllten (heterosexuellen) Geschlechtsakt mit Zersetzung und Dekadenz, im übertragenen Sinne mit Epigonalität oder Ästhetizismus. In Die Fremde etwa, einem Gedicht aus dem Teppich des Lebens, versinkt die Frau als dämonische, im Mondlicht mit „offenem haar“ singende Hexe im Torf, ein „knäblein“, „schwarz wie nacht und bleich wie lein“ als Pfand zurücklassend, während in den als sprachlich verunglückt eingestuften Gewittern die „falsche Gattin“, die sich „in den wettern tummelt“ und „zügellosen rettern“ preisgegeben ist, am Ende verhaftet wird.
ellauri254.html on line 785: Käsite sosialistinen realismi otettiin käyttöön Neuvostoliiton kirjailijaliiton liittokokouksessa vuonna 1934, jonka jälkeen siitä tuli maan virallinen ja ainoa hyväksytty taidesuuntaus. Sen isänä mainitaan usein kirjailija Maksim Gorki, jonka romaania Äiti (1907, suom. 1944) pidetään sosialistisen realismin perusmuotona. Esikuvina on pidetty myös eräiden 1800-luvun realistien, esimerkiksi peredvižnikien (”Vaeltajat”), Jacques-Louis Davidin ja Ilja Repinin taidetta.
ellauri254.html on line 865: Rauhanaika oli Tihonovista jotenkin sietämätöntä. Tihonovin aiheena on sota ja tehtävänä sankarin ezintä. Aloitettuaan sankarin etsinnän (tällaisen nimen hän antoi eräälle teokselleen) Tihonov koki nepin sumussa ja kakofoniassa monesti pettymyksen: entiset ratsumiehet olivat laskeutuneet maahan satulasta, heittäneet tylstyneet säilänsä menemään ja tuhersivat rasvaisten työpenkkiensä ääressä. Usko uskona, mutta äskeiset sankarit olivat rappeutuneet sen näki selvästi kokemattomampikin kuin Tihonovin silmä. Valkosuomalaisia vastaan käytyyn taisteluun Tihonov lähti hyvin aseistettuna. Marssi läpi Karjalan ja Suomen huurteisten mezien uraata huutaen.
ellauri254.html on line 1033: Kuvaillessaan Prahassa ollutta Venäjän silloiselle kirjallisuudelle omistettua esitelmätilaisuutta, jossa oli kehuttu serapioneja kaikesta siitä, mitä olette tehneet, Gorki sanoi, että esitelmöitsijän kimppuun kaikki oikeauskoiset emigrantit hyökkäsivät kuin pedot ja haukkuivat hänet pataluhaksi. Haukkuminen jatkuu vieläkin kaikissa lehdissä... Anteeksiantamaton rikos on puhua jotain hyvää Venäjästä. Hämmästyneenä, miltei kauhistuneena seuraan eilisten 'kulttuuri-ihmisten' rappeutumista. B. Zaitsev sepittelee taitamattomasti pyhimysten elämäkertoja.
ellauri254.html on line 1041: Gorgin pöydän rummutuksen sävy muuttui moittivaksi, kärsimättömäksi, vihaiseksi kun keskustelu siirtyi Gorkin ikivanhaan viholliseen, poroporvariin, joka oli pessyt kasvonsa nepin myrskyisässä järvessä kuin uudessa Jordanin virrassa. Oletteko huomannut, että tämä herra osoittaa jopa tiettyä sankaruutta? Hän on saanut halun esittää eräänlaista vapahtajan osaa. Hän ei tyydy pelkästään valtaamaan elintilaa, vaan haluaa, että hänen asenteensa tunnustettaisiin pelastukseksi. Tuo herra on päässyt sankaruuden makuun, niin juuri! Mitä vallankumous saakaan aikaan. No oligarkkeja. Huomatkaa tämä huomatkaa...
ellauri256.html on line 62: Women were the first cultivators of flax and initiated the manufacture of clothing. Evidence for this claim is the oldest depictions of textile production showing women at work, not men, and women continuing in textile production even when the industry was run by males. This is not at all unusual as women were the first brewers in Egypt and, most likely, the first healers who predated the rise of the medical profession. And the first professionals in the entertainment business, see Capitani and Lady Ceepu.
ellauri256.html on line 92: Siellä ei ollut sielua: aurinko poltti sen. Siellä oli yksi ruumis, mustat, kuivat ja vahvat parrakkaat kasvot, jotka söivät ja joivat, jalat, jotka kävelivät, ja kädet, jotka tappoivat, repivät lihaa ja nussivat naisia sohvalla. Mutta Israelissa Jumala, joka on armollinen ja pitkämielinen, oikeudenmukainen, hyväntahtoinen ja tosi, on musta ja parrakas, kuten Israel, kostaja ja murhaaja. Ja Jumalan ja Israelin välillä - sininen, sileä, parraton ja kauhea taivas ja Israelin johtaja Mooses.
ellauri256.html on line 117: Jos he tapasivat heimon tai ihmisiä matkan varrella, he tappoivat ne. He repivät ahneesti kuin eläin ja ryömivät repeytyen. Ja autiomaat ryömivät perässä ja repivät ja söivät ahneesti kansan jäännöksiä, niinkuin Israel.
ellauri256.html on line 189: Orang-orang Yahudi berkemah di Shittim, sebuah daerah di dataran Moab , di tepi Sungai Yordan. Pada nasi goreng nabi jahat Bileam , putri-putri Moab dan Midian membujuk orang Yahudi untuk berdosa dengan mereka, kemudian meemipimpin mereka untuk menyembah dewa mereka, yang dikenal sebagai Peor.
ellauri256.html on line 389: In 1978, at the age of 86, she fell from a chair and broke her hip. Not wanting to become a burden to anyone, she took a lethal dose of sleeping pills.
ellauri256.html on line 394: Pilvi housuissa - epilogi
ellauri256.html on line 410: Moukat laittaa kepin likoon rummulla.
ellauri257.html on line 69: British-born director J. Lee Thompson (“The Yellow Balloon”/”The Passage”/”King Solomon’s Mines”) helms this bloody spectacular. It’s a serviceable large-scale epic that mainly goes wrong with a mushy subplot involving a miscast Tony Curtis as a Cossack wooing a Polish noblewoman, Christine Kaufmann (they were soon to be married in real-life after his divorce from Janet Leigh). It seems to be in genre form when showing hordes of Cossack horsemen flying across the steppes to do battle. It’s based on the novel by Nikolai Gogol and is written without wit or logic by Waldo Salt (former blacklisted writer) and Karl Tunberg.
ellauri257.html on line 417: Alkaa episodi 2, samma sekopäinen touhu jatkuu. Vittuako nää koko ajan polvistuu kuin Hannu-Pekan pikkupojat. Eivät kyllä amerikkalaisetkaan sille lämmenneet.
ellauri257.html on line 447: Mutta aivan samantasonen oli Netflixin "tuottama" Harjunpää sarja "episodi" jossa jotkut vitun rekkalesbot alkaa viipaloida pyylevähköä pientä mieshuoraa jollain vitun skalpelleilla. Mitä VITTUA? Kenen mielestä tää tällänen on viihdettä? Siis täysin sikkiä! Voi helvetti, ei voi muuta sanoa, kyltää 2020-luvn porukka on pahempaa kuin naziajan polakit, pahempaa kuin pahamaineiset Ishtarin palvojat joskus Jee-suxen syntymän aikoina. Tosiaankin lopun aikoja, huomio huomio kuuleeko Jeesus kuuntelen, exä vois jo tulla panemaan nää nyrjähtäneet järbät edes johkin rotiin? Ja toi Onerva on täys kusipää, älä hemmetissä vaihda siihen Harjunpää, on se vihanneskin sentään tota parempi.
ellauri257.html on line 474: Kun prof. Elia oli tällä lailla epixesti seivästänyt vedonlyönnissä kakkosixi jääneet Baalin papit oli Iisebel hyvin hyvin vihainen ja morsetti Elialle että sen kohta käy Baal vieköön yhtä köpelösti.
ellauri257.html on line 510: The material is unformed, the style is clumsy; the scenes are poorly narrated. Of course, it is unfair to depict Alma as a failed writer, for she never aspired to be a writer. Neither is this manuscript a finished product. Yet Alma on occasion did present herself as an author. She wrote at least one short story, which she sent out to magazines. An editor gave her an encouraging response, but asked her to change the ending. Alma never followed up, and dropped the endeavor altogether.
ellauri257.html on line 556: Isaac Bashevis Singerin Saatana Gorajissa sisältää viattoman tytön, joka on olosuhteiden musertunut ja joka kantaa Kreitmanin piirteitä ja erityispiirteitä. (Esther Kreitman kärsi joko epilepsiasta tai muusta fyysisestä tai henkisestä tilasta, jolla oli samankaltaisia oireita, ja myöhemmin elämässä hänet diagnosoitiin vainoharhaiseksi.) IB itse sanoi, että hänen sisarensa oli malli hänen kuvitteelliselle Yentlilleen ., perinteistä taustaa oleva nainen, joka haluaa opiskella juutalaisia tekstejä. Hän piti Esther Kreitmania "parhaana jiddish-naiskirjailijana", jonka hän tiesi, mutta hänen kanssaan oli vaikea tulla toimeen. "Kuka voi elää tulivuoren kanssa?" (Hadda, s. 137). Ja hän omisti osan kerätyistä novelleistaan The Seance (New York, 1968) "Rakkaan sisareni muistolle".
ellauri258.html on line 60: Kysyy Herlinin Sanomien lahjaton elokuvakriitikko Teppo Typpö. Selitys on ilmeinen: Teppo Kurkon kirjat ovat izessään niin paskoja. Niiden paskuus vaan terävöityy elokuvamuodossa. Elokuvan 11-vuotias päähenkilö sai Hollywoodin huonoimman näyttelijän palkinnon. Se oli tosi epistä, ei kai paska kirjasta tehdyn paska elokuvan lapsipääosan näyttelijä voi pelastaa kokonaisuutta naurettavalta lässähdyxeltä vaikka olisi 11-vuotias?
ellauri258.html on line 542: Tarinoissa, joissa Baba Yaga esiintyy, hän esittää useita tyypillisiä ominaisuuksia: kääntyvä, kanajalkainen kota; ja huhmare, survin ja/tai moppi tai luuta. Baba Yagalla on usein epiteetti Baba Yaga kostyanaya noga ('luinen jalka') tai Baba Yaga s zheleznymi zubami ('rautahampaat'), ja kun hän on sisällä asunnossaan, hänet voidaan löytää ojentuneena takan yli ja kurottautuen. kotan kulmasta toiseen. Baba Yaga saattaa aistia ja mainita hänen vieraileviensa venäläisen dukhin ("venäläinen tuoksu", yl. likaiset hampaat, hiki, kusi, valkosipuli, kaali, suolakurkku, pieru ja mahorkka). Hänen nenänsä voi tarttua kattoon. Jotkut kertojat voivat kiinnittää erityistä huomiota hänen nenänsä, rintojensa, pakaroidensa tai vulvan vastenmielisyyteen.
ellauri258.html on line 755: Kiparskyn mukaan kuokkavieraat olivat alkuaan vaeltavia kerjäläisiä, jotka saattoivat ilmestyä kutsumattomina pitoihin. Heillä oli mukana ”kuokka” eli koukkupäinen keppi. Tällä tukevalla kävelykepillä kulkijat saattoivat hätätilassa paizi kuokkia myös esimerkiksi hätistellä koiria. Ovathan ne paljon enemmän arvoisia kuin koirat!
ellauri260.html on line 85: Immanuel Kantin episteeminen dualismi, joka korosti sekä subjektin että objektin merkitystä tiedossa, avasi oven sekä personalismin idealistiselle moodille että fenomenologialle ja eksistentialismille, joista tuli niin vitun tärkeitä kahdennenkymmenennen vuosisadan personalismille. Joo elastaanilegginseissä kukkoileva Kant oli kyllä erittäinkin tohelo.
ellauri260.html on line 107: Erityisesti darwinismi repi juurineen klassisen käsityksen ihmisistä, jotka ovat olennaisesti parempia kuin muu luomakunta, tarjoamalla teorian, jonka mukaan ihminen olisi yksinkertaisesti edistynein elämänmuoto katkeamattomalla jatkumolla ja ero ihmisen ja irrationaalisten eläinten välillä olisi vain aste, ei ainutlaatuinen.
ellauri260.html on line 452: No eipä tässä muuta. Pahalta näyttää, ei voi muuta sanoa. Menehdytäänkö me nyt, kysyn kuin John pienenä Kaisaniemenkadun liikenneympyrässä kun bensa loppui mannepirssistä. Ei auta, tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen. Tulevaisuus sen ratkaisee.
ellauri262.html on line 63: Kalju nokikepitär on Sandra Dubose, josta tuli mahtavasti motivoiva puhuja huolimatta pälvikaljusta, jolle se ei voinut mitään, se on autoimmuunisairaus nimeltä alopeekia eli pussihukka. Eipäs vaan punahukka. Tai ehkä juuri sixi! Vuonna 2008, laman painaessa, Sandra heitti tupeen rodeen ja ryhtyi Kaljuxi Kauneuskuningattarexi. V 2011 siitä tuli Miss Kalju North Carolina. Eivaan Miss Black North Carolina.
ellauri262.html on line 208: The second novel, Perelandra, depicts a new Garden of Eden on the planet Venus, a new Adam and Eve, and a new "serpent figure" to tempt Eve. The story can be seen as an account of what might have happened if the terrestrial Adam had defeated the serpent and avoided the Fall of Man, with Ransom intervening in the novel to "ransom" the new Adam and Eve from the deceptions of the enemy. The third novel, That Hideous Strength, develops the theme of nihilistic science threatening traditional human values, embodied in Arthurian legend.
ellauri262.html on line 306: Commentators have remarked on the apparent lack of sexuality in The Lord of the Rings; the feminist and queer theory scholar Valerie Rohy notes the female novelist A. S. Byatt's remark that "part of the reason I read Tolkien when I'm ill is that there is an almost total absence of sexuality in his world, which is restful"; the Tolkien scholar Tom Shippey wrote that "there is not enough awareness of sexuality" in the work; and the novelist and critic Adam Mars-Jones stated that "above all, sexuality [is] what is absent from the [work's] vision". Rohy comments that it is easy to see why they might say this; in the epic tradition, Tolkien "abandons courtship when battle looms, apparently sublimating sexuality to the greater quest". She accepts that there are three romances leading to weddings in the tale, those of Aragorn and Arwen, Éowyn and Faramir, and Sam and Rosie, but points out that their love stories are mainly external to the main narrative about the Ring, and that their beginnings are basically not shown: they simply appear as marriages.
ellauri262.html on line 314: The scholar of children's literature Zoë Jaques writes that Shelob is the "embodiment of monstrous maternity"; Sam's battle with Shelob could be interpreted as a "masculine rite of passage" where a smaller, weaker male penetrates and escapes the vast female body and her malicious intent. The feminist scholar Brenda Partridge described the hobbits' protracted struggle with Shelob as rife with sexual symbolism. She writes that Tolkien derived Shelob from multiple myths: Sigurd killing Fafnir the dragon; Theseus killing the Minotaur; Ariadne and the spider; and Milton's Sin in Paradise Lost. The result is to depict the woman as a threat, with implicit overtones of sexuality.
ellauri262.html on line 412: She praised Roland for being a purely Christian myth, in contrast to such epics as Beowulf in which she found a strong pagan content. (Tästä tuli varmaan nokkapokkaa Tolkienin kaa.)
ellauri262.html on line 525: Ruuvinauha (Screwtape) näyttää ymmärtävän erittäin hyvin ihmismielen luonteen ja heikkoudet, vaikkakaan ei mitään ihmisrakkaudesta. Hän osaa myös puhua ja rakastaa sarkasmia (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Sarcasm). Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) on CS Lewisin kristillinen anteeksiantava romaani, omistettu pahalle paavilaiselle JRR Tolkienille. Se on kirjoitettu satiirisella, epistolaarisella tyylillä, ja vaikka se on fiktiivinen muoto, juonen ja hahmojen avulla käsitellään kristillisiä teologisia kysymyksiä, pääasiassa niitä, jotka liittyvät kiusaukseen ja kiusauxen vastustukseen.
ellauri263.html on line 385: Diana Buttu, a Palestinian-Canadian human rights lawyer and former spokeswoman for the Palestinian Liberation Organisation, points to another problem with Fauda. “If you’re not careful, you find yourself drawn into the assassinations, you get lured into the cat and mouse,” she says, of a series that essentially depicts targeted killings. “The concept of right and wrong gets erased, the illegality gets erased … It just becomes this action-packed show.”
ellauri263.html on line 387: This kind of blurring brings to mind US war-on-terror films such as Zero Dark Thirty, with its depiction of Osama bin Laden’s capture serving as a PR exercise for the use of torture during interrogations. Meanwhile, Fauda’s Isis storyline stretches credibility, at the same time feeding the worst stereotypes. “It’s a bit lazy. Isis is not really active in Gaza or the West Bank,” says Stern. Buttu adds that the effect is to reinforce the absence of a Palestinian cause. “We don’t have any legitimate grievances. It’s all Islamic-driven,” she says, noting that it “turns Palestinians into irrational figures who want only to kill Israelis”.
ellauri263.html on line 430: Professori Shrage tuntee olevansa siira ryömiessään 5. Avenuella, amerikkalaiset ovat niin paljon sitä kookkaampia. Se muistaa Kaalepin ja muiden vakoojien retken Kaanaaseen. Ihme, Kaanaan maan vakoojista on justiin ollut puhetta toisaalla, ykkösenä Mishnan vastoinkäymisten luettelossa yllä. Aika sattuma, jos se edes oli sattuma, ehkä se tosiaankin oli ihme. Kaaleppi ja Joosua suhtautuivat Moosexen suunnitelmaan positiivisesti, muut olivat napisevalla kannalla. Tää napina oli ensimmäinen vastoinkäyminen, josta seurasivat muut sitten kostona. Hauska havainto, että v. 1992 käännöxessä Mooses ei einää vakoile vaan tiedustelee, ja kansa ei napise vaan huutaa. Vähän tollasta eufemismia, propagandamaista verbaalista hygieniaa.
ellauri263.html on line 488: Peevelin ensimmäinen kirje korinttilaisille eli 1. Korinttolaiskirje (m.kreik. Πρὸς Κορινθίους ἐπιστολή A΄, Pros Korinthiūs epistolē 1) on yksi Uuden testamentin kirjeistä. Sen on kirjoittanut apostoli Paavali Korintissa sijainneelle seurakunnalle. Kirjettä voi pitää Paavalin eettisen opetuksen pääkirjeenä, siinä missä Roomalaiskirje on hänen opillinen pääkirjeensä.
ellauri263.html on line 655: the Theosophical Society under Annie Besant’s leadership (1907–1933) was, at least in England, an important part of a loosely socialist and feminist political culture. Hyvä desantti! Olet idän tähti! Enola Holmes-sarjassa oli 1 episodi Besantista tulitikkutehtaalla, vaikkei sen nimeä kyllä mainittu.
ellauri263.html on line 701: A few years ago, my partner at the time and I decided to see other people. It started as a breakup but eventually it turned into something else—an open relationship filled with a lot of love and ongoing commitment to each other as we began exploring dating and sleeping with other people. It was a very new experience for both of us, but it also just made sense for us with where we both were in our lives and in our relationship.
ellauri263.html on line 716: Consider how you usually feel when your partner gets a big promotion at work or accomplishes a new fitness goal, or how you feel when your best friend tells you about a new guy they've been dating that they're really clicking with: You're genuinely, totally stoked for them, right? Fuck no, you are slightly envious, or not so slightly either. This is an instinctual feeling for most of us. Now apply that to when your partner is having fun flirting with (or sleeping with) a new flame that's not you. Instead of sparking jealousy, it sparks earnest empathetic joy. That's compersion.
ellauri264.html on line 126: Uunijäätelö ei pitänyt Netflixin sarjasta Dear White People. The film's writer and director, Justin Simien, returned to write and direct episodes of the series. Simians threatening with white genocide. Jeremy Tardy (n.) lopetti koska N-flix ei maxanut n-sanoille samaa palkkaa kuin v-sanoille. N-flix saisi mennä konkurssiin. Se on paha, pahempi kuin Foster, melkein yhtä paha kuin Pepe the Frog.
ellauri264.html on line 166: Velma is unpleasant. Velma mostly replaces the old silly sensibility with crass name-droppy pointlessness. Every episode is a cringy, eye-rolling slog that doesn’t seem to have any idea who its audience is, yet seems to despise them all the same.
ellauri264.html on line 305: Val. v. 3:11 Hän on minun andanut tieldä exyä/ hän on minua repinyt säpäleixi/ ja turhaxi tehnyt.
ellauri264.html on line 415: Norm was seen rambling about Black Lives Matter and making homophobic and racist remarks, using the "n" word with his pants around his ankles (he was wearing soiled shorts underneath). A Black woman sitting in the front row stares at Pattis throughout the nearly eight-minute set, clearly unimpressed. This past year he infuriated the New Haven National Association for the Advancement of Colored People, a former ally, by posting a racially charged meme on his Facebook page. The post depicted three hooded white beer cans arrayed around a brown bottle hanging from a string. Its caption: “Ku Klux Coors.” Civil rights activists called it disgusting and racist. Pattis called it funny and free speech.
ellauri264.html on line 439: after his mother and the man went to bed. At one point, he tried sleeping
ellauri264.html on line 668: epi-30-dn/UploadedImages/2018/4/18/a80a47d3-9290-49d9-82fb-4157c0f4d6de/bigOriginal.jpg?interpolation=lanczos-none&fit=around%7C1024:576&crop=1024:h;center,top&output-quality=80" />
ellauri264.html on line 726: Juutalaisten autonominen alue (ven. Евре́йская автоно́мная о́бласть, Jevreiskaja avtonomnaja oblast; jidd. יידישע אויטאנאמע געגנט, jidiše avtonome gegnt) on Venäjän federaatioon kuuluva hallintoalue (federaatiosubjekti) Venäjän kaukoidän eteläosassa Aasiassa. Se rajoittuu etelässä Kiinaan, luoteessa Amurin alueeseen, pohjoisessa ja idässä Habarovskin aluepiiriin. Alueen pohjoisosa on vuoristoa, etelä- ja itäosat puolestaan alankoa. Suurin joki on Amur, joka muodostaa rajan Kiinaa vastaan. Alueen pinta-alasta yli kolmannes on metsää. Alueen pinta-ala on 36 000 km².
ellauri266.html on line 121: Tämä hauskasti väärinkuultu lyrics on Härpi Vimpan-Anttilan esikoisen mottona. Toi susi on epilepsia, eli grand mal. Susi nielee 13 kiliä yhteispaino n. 130 kiloa, mutta kuttu ehtii hätiin ja täyttää suden mahan kivillä. Susi menee janoisena juomaan kaivolle ja putoo sinne. Avausjaxossa Mikaelan kurkku on ahdas ja limainen, sinne on juuttunut Villen mälliä. He ovat juuri tehneet aviorikoxen. Varmaan lojuvat sängyn päällä nakuina hikisissä täkeissä niinkuin joka ikisessä Netflix sarjassa. Tekee mieli röökiä. Yllättävä, rohkea, sivistynyt ja hauska. Toikin että käännytään hässimään toinen varvi on nähty miljoonissa pätkissä. Kai se sitten tuppaa olla tällästä. Ainakin sohvakansan toiveissa.
ellauri266.html on line 204: Tampere kuplii. Sarjis-Finlandian valitsee kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. 2022. Äänikirjat. ... Suden vuodessa 2003 epilepsia sävyttää epä-sovinnaista rak-kaustarinaa. Tokko Virpillä on sentään izellään grand mal vaivoja? Ei se ainakaan ole tunnustanut.
ellauri266.html on line 340: If a young girl gets excited about mathematics or philosophy or sports car racing or anything else not specific defined as a legitimate female interest by Good Housekeeping Magazine, her elders smile among themselves and say, "She´ll soon get over all this nonsense when she has her own babies to take care of."
ellauri266.html on line 400: Nova synnyttää Ulysselle pojan, Siriuksen, joka kävelee ja puhuu kolmen kuukauden ikäisenä. He peläten henkensä puolesta he ottavat koehenkilöiden paikan avaruuslentokokeessa. Koska kaikki ihmiset näyttävät apinoilta, he voivat paeta ilman ennakkoilmoitusta ja tapaavat kiertävän laivan. Ulysse ohjelmoi aluksen takaisin maahan. Kun he lentävät Pariisin yli, Orlyn lentokenttä ja Eiffel-torni näyttävät samalta. Kun he laskeutuvat, heitä kuitenkin tervehtii Jeepissä oleva kenttäupseeri, joka on gorilla. Myöhemmin paljastuu kehystarina, että Jinn ja Phyllis ovat itse asiassa sivistynyttä simpanssia, ja he hylkäävät Ulyssen tarinan pelkkänä fantasiana, koska he pitävät ajatusta älykkäistä ihmisistä uskomattomana.
ellauri267.html on line 263: Thorax on islamiin käännähtänyt dagoluopio. Se kääntyi koska Sepi kurko ei ollut arvostanut riittävästi sen palveluxia. Se oli arvatenkin homo. Mutta en viivy tämän kohtauksen kauneuteen. Jos joku ei kykene nauttimaan siitä, hän voi turvallisesti päätellä, että luonto ei ole vain kieltänyt häneltä harvinaista lahjaa, runollista makua, vaan kyvyn yhteisvoimia ymmärtää ihmiskunnan tavallisia tunteita.
ellauri267.html on line 662: Jonkin maanjäristyksen olisi pitänyt nousta ja repiä maan,
ellauri267.html on line 1320: Maurit kuvataan koko näytelmän ajan ryhmittymien repiminä ääliöinä, ja suurin uhka on keisarin suosikin Benducarin pyrkimys kaataa hänet valtaistuimelta, näennäisesti keisarin veljen Muley-Zeydanin hyväksi, mutta todellisuudessa itselleen. Tässä yrityksessä hän ottaa mukaan väestön uskonnollisen johtajan Mufti Abdallan ja Thoraxin, kristityn, joka on kääntynyt Sebastiania vastaan ja liittynyt maureihin. Borax liittyy myöhemmin Sebastianiin keisarin kaatumisen jälkeen voittaakseen kansannousun ja palauttaakseen arvokkaat johtajat paikoilleen. Koominen osajuoni sisältää kristityn vangin Don Antonion pyrkimykset paeta muftin kotitaloudesta tyttärensä Morayman ja hänen aarteensa kanssa samalla tavalla kuin Lorenzo ja Jessica pakenevat Shylockista Shakespearen Venetsian kauppiaassa (pr. 1604).
ellauri269.html on line 403: Skotixi murtava punaparta knääpiö lupautuu Artun peeteexi. Varmaan samannäköinen kuin ne 2 knääpiötä South Parkin Wow-episodissa. Lähtiessään Jaina smirkkaa Artulle ja työntää pikku kielen suupielestä, tiedät kyllä mixi... Arttu on 12 ja Jaina 11, tokko sillä on edes menskat alkaneet.
ellauri269.html on line 536: With all this in mind, the recent plot developments on AU Draenor might seem at first glance to be very problematic - depicting a Jewish-coded society becoming the oppressors in a manner that might seem like a poorly constructed and offensive commentary on modern Israel. However, the manner in which the AU Draenei become so zealous and militant is through their (implied) exposure to the words of Xe’ra. Their religion shifts from culturally tied tradition to an evangelistic dogmatic belief system. There is a clear intent of conversion behind their actions.
ellauri270.html on line 110: Thaimaassa sijaitseva Kwai-joen 350-metrinen silta poikkeaa Ceylonilla kuvatun elokuvan kulissisillasta. Elokuva ei ole Kwai-joen siltaa nähnytkään. Teattereihin tullessaan elokuva oli todellinen suurmenestys. Sen tekijät kävivät pokkaamassa 1957 peräti seitsemän Oscaria, ja ympäri maailmaa vihellettiin elokuvan mukaansa tempaavaa tunnussävelmää Kwai–joen siltaa. Maailma tuskin tietää mistään muusta siltatyömaasta yhtä paljon. Ja kuitenkin todellisuus peittyy sepitteisiin, joita on niin monta kerrosta, että syntyy myytti.
ellauri270.html on line 129: Vangeissa oli myös upseereita aina everstiluutnantteihin asti. Boullen romaanin ja Leanin elokuvan henkilöt ovat kuitenkin täysin sepitteellisiä.
ellauri270.html on line 259: 'I might hae had a king's daughter, 'O hold your tongue of your weeping,' says he,
ellauri270.html on line 260: Far, far beyond the sea; 'Of your weeping now let me be;
ellauri270.html on line 302: The irony in “The Daemon Lover” is that the female protagonist becomes suspect as she hunts for the mysterious young man “who promised to marry her” (DL 23). Everywhere she searches, she encounters couples who mock her with not-so-subtle insinuations that she is crazy. Indeed, at the end of the story she may well have become insane; the narrative is ambiguous on this point. Significantly, however, if the nameless woman has indeed lost her mind, it is James who is responsible. Although some critics speculate that the disruptive male figure—both in this story and in the others in the collection—is a hallucination of a sexually repressed character, the epilogue to The Lottery, a ballad entitled “James Harris, The Daemon Lover,” suggests otherwise: He is, in fact, the devil himself.
ellauri274.html on line 138: 1:23:21 одностороннем порядке разрывали основополагающие соглашения поддерживающие мир на планете 1:23:21 yksipuolisesti repinyt osaksi perussopimukset, jotka ylläpitävät maailmanrauhaa
ellauri274.html on line 186: 1:28:43 целью оторвать исторические эти исторические территории которые сегодня 1:28:43 tarkoituksena repiä pois nämä nykyiset historialliset alueet
ellauri274.html on line 699: 2:25:46 самые сложные самые сложные недели вспышки к вида не забудем и то как приходим На помощь 2:25:46 epidemian vaikeimmat vaikeimmat viikot älkäämme unohtako kuinka tulemme apuun
ellauri275.html on line 290: Tämä metsä on minun omaisuuteni; Muistutan kepillä kuka olet!
ellauri275.html on line 334: Prinssimme repi minut pois talosta Tällä häpeämättömällä sapelilla,
ellauri275.html on line 519: Aleksei Kosyginin, Nikolai Podgornyin, Aleksandr Šelepinin ja Anastas Mikojanin organisoima kaappaus poisti Hruštšovin vallasta tämän ollessa lomalla. Brežnev osallistui kaappaukseen 14. lokakuuta 1964. Brežnev nimitettiin Hruštšovin tilalle Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeriksi, Aleksei Kosygin ministerineuvoston puheenjohtajaksi eli pääministeriksi ja Mikojan korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajaksi ennen jäämistään eläkkeelle 1965. Eläköityneen Mikojanin korvasi niin sanotussa "troikassa" Nikolai Popcornyi.
ellauri276.html on line 106: Runoilija tunnettiin epikurolaisena, ruusujen ja satakielen laulajana... Mutta tämä on pinnallinen arvio henkilöstä, jonka elämä ja työ tiiviisti kietoutuneena yhdisti vanhan runokulttuurin uuteen suuntaan.
ellauri276.html on line 249: Runossa kirjoittaja käyttää erittäin maalauksellisia epiteettejä: "kostea maa", "Pidän hauskaa", "pyhä kehto", "kultaiset kankaat", "hiljaisella rukouksella". Niiden ansiosta kuvittelemme selvästi villieläinten kauneuden, jaamme talonpojan ilon ja ihailemme hänen työtä mielikuvituksessamme.
ellauri276.html on line 648: She up with her pattens and beat out their brains. Hiän otti puukengän (se on lyhyepi lause) ja löi heiltä aivot pihalle.
ellauri276.html on line 809: Go creeping up the far-off hill: hiipimään kaukaiselle kukkulalle:
ellauri276.html on line 997: Saaristolainen historioitsija Alan Phillips antoi meille vihjeen tästä laulusta, jota laulettiin vielä 1950-luvulla Brightstonessa – tässä tapauksessa Brookin Bob Cassell. Bob Cassell oli osa voimakasta West Wightin lauluperinnettä, jonka keskipisteenä olivat The New Inn at Brighstone ja The Sun Inn at Hulverstone. Tämän perinteen kaiut jatkuvat Graham Keepingin upeassa laulussa. Versiossamme käytetään Hampshiren sävelmää ja sanoja, jotka julkaistiin Lucy Broadwoodin Englanninkielisessä County Songsissa (1893).
ellauri277.html on line 87: And in keeping yourself with labour you are in truth loving life,
ellauri277.html on line 250: The Prophet received tepid reviews in Poetry and The Bookman, an enthusiastic review in the Chicago Evening Post, and little else. On the other hand, the public reception was intense. It began with a trickle of grateful letters; the first edition sold out in two months; 13,000 copies a year were sold during the Great Depression, 60,000 in 1944, and 1,000,000 by 1957. Many millions of copies were sold in the following decades, making Gibran the best-selling American poet of the twentieth century. It is clear that the book deeply moved many people. When critics finally noticed it, they were baffled by the public response; they dismissed the work as sentimental, overwritten, artificial, and affected.
ellauri277.html on line 481: Herlinin Sanomien runokriitikot repi pelihousunsa kun ex-kaunoluistelija Kiira Korven eka runokirja Hyppää vaan ilmestyi. Sen iskevin eleginen lyriikka on "Vittusaatanaperkele". Riipaisevammin ei voi uuden vuosituhannen ihmisen ahdistusta enää kuvata. Samoilla sanoilla ilmentää tuntojaan myös S.KARPPI sarjan eeppisen skarppi ja totaalisen tunneköyhä rikosezivä Sofia Karppi. Mitä vittua! Siis mitä vittua sä sanot! "Vittu" on suomalaisten ikivanha pyhä paikka, jossa asustaa salaperäinen karvainen mezän haltija.
ellauri278.html on line 324: Rawhide is an American Western TV series starring Eric Fleming and Clint Eastwood. The show aired for eight seasons on the CBS network on Friday nights, from January 9, 1959, to September 3, 1965, before moving to Tuesday nights from September 14, 1965, until December 7, 1965, with a total of 217 black-and-white episodes. The series was produced and sometimes directed by Charles Marquis Warren, who also produced early episodes of Gunsmoke. The show is fondly remembered by many for its theme, "Rawhide".
ellauri278.html on line 352: Teloitukset kestivät huhtikuun alusta toukokuun puoliväliin 1940 osana leirien "purkamisoperaatiota". KGB: n puheenjohtajan A. N. Shelepinin muistiinpanossa (1959) ilmoitettujen tietojen mukaan ammuttiin yhteensä 21 857 ihmistä, joista 4 421 ihmistä ammuttiin Katynissa, 3 820 henkilöä Harkovassa, 6 311 henkilöä Kalininissa ja 7 305 henkilöä leireissä ja vankiloissa Länsi-Ukrainassa ja Länsi-Valko-Venäjällä.
ellauri278.html on line 447: Konepistooli (SMG) on lipasyötteinen automaattikarbiini, joka on suunniteltu ampumaan käsiasepatruunoita. Termin "konepistooli" loi Thompson-konepistoolin keksijä John T. Thompson kuvaillakseen sen suunnittelukonseptia automaattisena tuliaseena, jolla on huomattavasti vähemmän tulivoimaa kuin konekiväärillä (tästä johtuen etuliite " sub- " ). Konekiväärin on ammuttava kiväärin patruunoita, jotta se voidaan luokitella sellaiseksi.
ellauri278.html on line 449: Konepistooli kehitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana (1914–1918) lähialueen hyökkääväksi aseeksi pääasiassa juoksuhaudoissa. Huipussaan toisen maailmansodan aikana (1939–1945) miljoonia SMG-koneita valmistettiin sekä tavallisten joukkojen, laittomien kommantojen että urheiden partisaanien käyttöön, mutta nyttemmin myös terroristeille.
ellauri278.html on line 451: Sodan jälkeen uusia SMG-malleja ilmestyi usein. Kuitenkin 1980- ja 1990-luvuilla SMG:n käyttö väheni. Nykyään konepistoolit on suurelta osin korvattu rynnäkkökivääreillä, joilla on pidempi hyötykantama ja pystyvät läpäisemään nykyaikaisen jalkaväen kypärät ja vartalosuojat. Kuitenkin armeijan erikoisjoukot ja poliisin taktiset yksiköt (ns. siirat, jotka juoxevat kevlar-asuisina rykelminä tyhjiin tehdasrakennuxiin ja autiotaloihin huutaen "POLIISI! kaadu tai mä kaadan sut!") käyttävät edelleen konepistooleja lähitaisteluissa, koska siviilikonnilla ei yleensä ole kevlar-asuja eikä kypäriä. Ne ovat pistoolikaliiperinen ase, jota on helppo hallita ja joka on vähemmän todennäköinen 'ylitunkeutumaan kohteeseen' eli tekemään konniin tarpeettoman isoja läpireikiä.
ellauri278.html on line 453: Thompson -konepistooli (tunnetaan myös nimellä "Tommy Gun" , "Chicago Typewriter" , "Chicago Piano" , "Trench Sweeper" tai "Trench Broom" ) on Unitedin kehittämä takaisinpuhalluskäyttöinen, valikoivalla tuulellakin käyttövarmasti toimiva konepistooli. Osavaltioiden armeijan prikaatikenraali John T. Thompson vuonna 1918. Se oli alun perin suunniteltu murtamaan ensimmäisen maailmansodan umpikujia, mutta se valmistui vasta sodan päätyttyä. Bugger it!
ellauri278.html on line 459: Yhdysvaltain asevoimat omaksuivat Thompsonin laajalti toisen maailmansodan aikana, ja myös muut liittoutuneiden joukot käyttivät sitä laajasti sodan aikana. Sen päämalleiksi nimettiin tänä aikana M1928A1, M1 ja M1A1. Toisen maailmansodan aikana valmistettiin yli 1,5 miljoonaa Thompson-konepistoolia. Se on ensimmäinen ase, joka on merkitty ja jota markkinoidaan "konepistooleina"
ellauri278.html on line 463: Cyomi-konepislari
ellauri278.html on line 465: Maailmanmainetta tosiolojen taistelukentiltä! Suomi-konepistoolilla laukaistiin talvisodan motit!
ellauri278.html on line 467: Aimo Lahden suunnittelema Suomi-konepistooli oli ylivoimaisesti paras "työväline", kun suomalaiset korpisoturit tuhosivat maahan hyökänneen ukrainalaisen 44. divisioonan Raatteen tien taisteluissa tammikuun alkupäivinä 1940. Aseella oli parhaiden taistelijoiden käsissä ratkaiseva osa laukaistaessa tielle syntyneitä motteja. Ennen talvisotaa ei konepistoolin merkitystä osaavan käsissä oikein ymmärretty - ei Suomessa, ei Neuvostoliitossa eikä muuallakaan maailmassa.
ellauri278.html on line 469: Kiinnostus tätä asetta kohtaa heräsi ulkomailla laajemmin vasta talvisodan tapahtumien jälkeen. Saksan armeija alkoi tuottaa omia konepistooleitaan. Sama kehitys tapahtui Yhdysvalloissa ja Englannissa. Viiden vuoden kuluttua Suomen talvisodasta maailmassa oli jo miljoonia konepistooleita.
ellauri278.html on line 471: Historian ironiaa oli, että suomalainen, yleisesikunnan silloisessa valokuvakeskuksessa palvellut reservin luutnantti oli jo aiemmin 1930-luvulla loikannut Neuvostoliittoon mukanaan Suomi-konepistoolin piirustukset. Malli oli sen jälkeen venäläisten aseasiantuntijoiden, mm. Josif Stalinin tutkittavana ja koeammuttavana, mutta vielä 1937 tämän aseen käyttöarvoa ei oikein ymmärretty. Talvisodan alkaessakaan konepistooli ei kuulunut puna-armeijan aseistukseen lainkaan. Politrukeille sen venäläistä versiota oli tosin oli jo silloin valmistettu miliisiaseeksi.
ellauri278.html on line 472: Talvisodan koeammunnan jälkeen Stalin määräsi ajamaan alas siihen saakka täysillä pyörinyttä automaattikiväärien tuotantoa ja lisäämään vastaavasti konepistoolien sarjavalmistusta.
ellauri278.html on line 473: Suomi-konepistoolilla oli sodankäynnin taktiikkaan käänteentekevä merkitys, arvioi Josif Stalin.
ellauri278.html on line 475: Kun talvisotaan mentiin, konepistooleita käytettiin ryhmäaseina. Kiväärijoukkueen neljästä ryhmästä oli kahteen sijoitettu pikakivääri ja kahdessa oli ryhmäaseena konepistooli. Ryhmään kuuluivat ampuja ja apulainen, jonka tehtävänä oli mm. täyttää lippaita ja kantaa niitä. Tämä oli niin jäykkä yhdistelmä, että suomalaiset rintamajohtajat - joukkueenjohtajat ja komppanianpäälliköt - tajusivat, ettei siinä ole mitään järkeä. He purkivat "ylhäältä" tulleet määrävahvuudet ja käskivät jakaa komppanian konepistoolit pätevimmille yksittäistaistelijoille, esim. Antti Rokalle.
ellauri278.html on line 477: Kun Antti Rokat sitten vielä varustettiin suksin, porkin, lumipuvuin ja useilla lippailla sekä koottiin iskuosastoiksi, niin saatiin hyvin pienellä miesmäärällä aikaan yhtäkkinen kova tulivoima hyökättäessä "mottien" kimppuun. Lähitaistelussa tämä riitti. Konepistoolin parhaat puolet tulivat näin esille rynnäkköaseena aggressiivisessa sodankäyntivaiheessa. Suomi-konepistooli oli tähän paras mahdollinen ase, varsinkin maamme oloissa, joissa metsä on rajoittava tekijä luodin kantamassa.
ellauri278.html on line 479: Raatteen tien taisteluissa konepistooleilla oli merkittävä osa, vaikka niitä oli suhteellisen vähän. Talvisodan syttymiseen mennessä (30.11.1939) Suomen puolustusvoimien aseistukseen kuului vain vajaat 5 000 konepistoolia. Niistä Suomi-konepistooleita oli alle 4 000. Loput olivat kehnoja sakujen ja venäläisten pyssyjä.
ellauri278.html on line 484: Samalla vihollinen väsyi, tuli epätoivoiseksi sekä kylmissään, nälissään ja peloissaan apaattiseksi. Hienoa! Suomalaiset konepistooliryhmät hyökkäsivät, usein yöllä ja vielä parista eri suunnasta. Epätoivoinen vihollinen ei aina edes tiennyt, mistä hyökättiin, eikä oikein pystynyt vastarintaan. Raatoja tuli tuhansia. Avunhuutoja ja vaikerruxia.
ellauri278.html on line 494: Venäläisten konepislari PD-34 on rakenteeltaan lähes suora kopio saksalaisesta MP 28 -konepistoolista. Palveluskäyttöön ase tuli ensimmäistä kertaa vuonna 1935. Aseen myöhempi malli PPD-34/38 sisälsi lipasratkaisuaan lukuun ottamatta vain vähäisiä muutoksia alkuperäiseen. Se varustettiin Suomi-konepistoolin rumpulippaan lähes suoralla kopiolla, johon aseen Suomi-konepistoolista poikkeavan tukkiratkaisun vuoksi jouduttiin lisäämään "syöttökaula". PPD-34- ja PPD-34/38-malleja valmistettiin yhteensä 4 174 kappaletta vuosina 1934–1939.
ellauri278.html on line 496: Edelleen kehitelty PPD-40 (ППД-40, Pistolet-pulemjot Degtjareva, obrazets 1940 goda) oli ensimmäinen massatuotettu neuvostoliittolainen konepistooli, jota valmistettiin 86 986 kappaletta vuosina 1940–1941. Suurin rakenteellinen ero edeltävään malliin oli tukin muuttaminen kaksiosaiseksi, mikä mahdollisti "syöttökaulattoman" Suomi-konepistoolin rumpulippaan kopion käytön. Ase oli kuitenkin liian monimutkainen ja kallis todelliseen massatuotantoon, ja vuoden 1941 lopulla sen korvasi PPŠ-41, joka kuitenkin peri edeltäjältään rumpulippaansa.
ellauri278.html on line 509: PPSh-41 konepistooli, Neuvostoliitto 1941
ellauri278.html on line 520: 7,62 mm Pistolet-pulemjot Špagina obraztsa 1941 kirjoitetaan lyhennettynä PPŠ-41, mutta PPSh-41 on lännessä yleisempi lyhenne. Tämä neuvostoliittolainen konepistooli on yksi koko toisen maailmansodan eniten valmistettuja aseita, sillä näitä nopeasti ja suhteellisen edullisesti valmistettavia aseita tehtiin yli 6 miljoonaa kappaletta. Yleinen lempinimi tälle aseelle oli ”papasha”, eli iskä.
ellauri278.html on line 522: Neuvostoliitolla tuli kiire suunnitella ja aloittaa oman konepistoolin valmistus kun taistelu suomalaisia vastaan Talvisodassa ei ollut edennyt odotetusti. Suomi-konepistooli oli osoittautunut erinomaiseksi, tulivoimaiseksi aseeksi lyhyillä etäisyyksillä metsissä ja kaupunkiympäristöissä, eikä Neuvostoliiton joukoilla ollut mitään asetta vastineeksi. Georgy Shpagin sai prototyypin valmiiksi 1940 lopulla ja valmistus aloitettiin 1941. PPSh-41:n 71:n patruunan rumpulipas on lähes suora kopio Suomi-konepistoolin 70:n patruunan rumpulippaasta, mutta muutoin aseet eroavat toisistaan. PPSh-41 on hyvä esimerkki miten suunnittelun pohjalla oli heti mietittynä massavalmistus sodan keskellä, kun kaikki resurssit ovat jo käytössä. Aseesta tehtiin mahdollisimman yksinkertainen, niin että sitä sai valmistettua missä tahansa pienessä nyrkkipajassa ja autokorjaamossa, minimaalisella koulutuksella, jolloin asetehtaiden koulutetun työvoiman panos saatiin ohjattua tärkeämpiin ja monimutkaisempiin projekteihin. Piippukin oli keskeltä kahteen sahattu Mosin-Nagant-kiväärin piippu, jolloin olemassa olevista piipuista saatiin sahattua piippu kahteen konepistooliin. Kätevää!
ellauri278.html on line 524: Yksi suurimpia tämän konepistoolin valtteja oli sen suuri rumpulipas, johon sai ladattua mukaan 71 patruunaa. Hyökkäyksen keskellä ei tarvinnut pysähtyä lataamaan asetta, kun rumpulippaaseen mahtui yli tuplamäärä ammuksia jopa verrattuna tavanomaiseen konepistoolin tankolippaaseen. Kun ottaa huomioon että vastapuolella saksalaisia vastaan hyökätessä oli vastassa suuremmilta osin vain kertalaukauksiin pystyviä pulttilukkokiväärejä, niin tällaisen konepistoolin antaman tulivoiman ylivertaisuuden käsittää paremmin. Neuvostoliiton nopean valmistuksen ansiosta kokonaisia joukkueita ja välillä koko komppanioita varustettiin tällä konepistoolilla, antaen joukoille huikean tulivoiman lyhyillä etäisyyksillä. Parempi tulivoima saksalaisten aseita vastaan olikin yksi Neuvostoliiton valtteja Saksaa vastaan.
ellauri278.html on line 526: PPSh-41 oli tehokas 125-150m etäisyydelle asti ja ampui jopa 1000 luotia minuutissa, mikä oli paljon verrattuna aikansa verrokkeihin. Tähän konepistooliin tehtiin myös tankolippaita, mutta rumpulipas oli ehdottomasti yleisin näky toisen maailmansodan aikana. Konepistoolissa oli myös valitsin liipaisimen edessä, jolla käyttäjä sai valittua ampuuko yksittäislaukauksia vai sarjatulta.
ellauri278.html on line 528: Jatkosodan aikana 1942-44 Suomeen saatiin sotasaaliina n. 2500 PPSh-41 konepistoolia. Näitä käytettiin niin rintamalla juoksuhaudoissa kuin kotirintamallakin. Näille konepistooleille annettiin Suomessa nimi ”7,62 kp/venäl." ja "762 KP 41". Pienoisena ongelmana oli että PPSh-41 käyttää 7,62 x 25mm luoteja, kun 9 x 19mm Parabellum-patruunat olivat paljon yleisempiä ja paremmin saatavilla. Niin saksalaiset kuin suomalaisetkin suunnittelivat muutostöitä, jotta taisteluissa voitetut PPSh-41 konepistoolit olisi muokattu käyttämään 9mm luoteja, joita oli hyvin saatavilla. 9mm luoteja käyttivät niin pistoolit kuin läntiset konepistoolitkin (Suomi-konepistooli, brittien Stenit ja saksalaisten MP40 ja MP41), mutta neuvostoliittolaisia 7,62mm luoteja ei ollut helposti saatavilla.
ellauri278.html on line 530: Toisen maailmansodan jälkeen tätä konepistoolia valmistettiin mm. Kiinassa, Unkarissa, Puolassa kuin Pohjois-Koreassakin. Korean sodassa 1950-53 pohjoisen joukot käyttivät yleisesti PPSh-41:tä, ase oli käytössä Kuuban vallankumouksessa ja Viet Kong käytti asetta vielä 1970-luvulla Vietnamin sodassa. Satunnaisia kappaleita on vielä nykypäivänäkin käytössä konflikteissa siellä täällä erinäisillä pienillä ryhmillä.
ellauri279.html on line 109: Vuonna 2006 Der Spiegelin haastattelussa hän totesi: "Tämä oli erityisen tuskallista Ukrainan tapauksessa, maan, jonka läheisyyden Venäjään määrittelevät kirjaimellisesti miljoonat perhesiteet kansojemme keskuudessa, sukulaiset, jotka asuvat eri puolilla kansallista rajaa. Yhdellä iskulla nämä perheet voidaan repiä hajalle uudella jakolinjalla, sotilaallisen blokin rajalla.
ellauri279.html on line 132: Pian Pavelin isä jätti perheensä (vaimo, jolla on neljä lasta) ja alkoi asua naapurissa asuvan naisen - Antonina Amosovan - kanssa. Pavelin opettajan muistojen mukaan hänen isänsä hakkasi säännöllisesti vaimoaan ja lapsiaan sekä ennen perheen jättämistä että sen jälkeen. Isoisä Pavlik vihasi myös miniäänsä, koska hän ei halunnut asua hänen kanssaan samalla maatilalla, vaan vaati jakamista (lisäksi Tatjana Morozova oli "muukalainen", alun perin naapurikylästä). Aleksein (Pavelin veli) mukaan isä "rakasti vain itseään ja vodkaa", hän ei säästänyt vaimoaan ja poikiaan, ei kuten ulkomaalaisia siirtolaisia, joista "hän repi kolme nahkaa sinetillä varustettuja lomakkeita varten". Isän vanhemmat kohtelivat myös isän hylkäämää perhettä kohtalon armoille: ”Isoisä ja isoäiti olivat myös meille pitkään vieraita. Ei koskaan tarjonnut mitään, ei koskaan tervehditty. Isoisä ei antanut pojanpoikansa Danilkan mennä kouluun, kuulimme vain: Vittusaatanaperkele. Pavlikin isoisä Sergei Morozov oli luonteeltaan vaikea, nautti mainetta ja synkkää mainetta kylässä - ennen vallankumousta hän oli santarmi (kyläläisten mukaan hän työskenteli vankilassa valvojana), ja hänen vaimonsa Ksenja oli hevosvaras.
ellauri281.html on line 323: Rawhide is an American Western TV series starring Eric Fleming and Clint Eastwood. The show aired for eight seasons on the CBS network on Friday nights, from January 9, 1959, to September 3, 1965, before moving to Tuesday nights from September 14, 1965, until December 7, 1965, with a total of 217 black-and-white episodes. The series was produced and sometimes directed by Charles Marquis Warren, who also produced early episodes of Gunsmoke. The show is fondly remembered by many for its theme, "Rawhide".
ellauri281.html on line 351: Teloitukset kestivät huhtikuun alusta toukokuun puoliväliin 1940 osana leirien "purkamisoperaatiota". KGB: n puheenjohtajan A. N. Shelepinin muistiinpanossa (1959) ilmoitettujen tietojen mukaan ammuttiin yhteensä 21 857 ihmistä, joista 4 421 ihmistä ammuttiin Katynissa, 3 820 henkilöä Harkovassa, 6 311 henkilöä Kalininissa ja 7 305 henkilöä leireissä ja vankiloissa Länsi-Ukrainassa ja Länsi-Valko-Venäjällä.
ellauri281.html on line 446: Konepistooli (SMG) on lipasyötteinen automaattikarbiini, joka on suunniteltu ampumaan käsiasepatruunoita. Termin "konepistooli" loi Thompson-konepistoolin keksijä John T. Thompson kuvaillakseen sen suunnittelukonseptia automaattisena tuliaseena, jolla on huomattavasti vähemmän tulivoimaa kuin konekiväärillä (tästä johtuen etuliite " sub- " ). Konekiväärin on ammuttava kiväärin patruunoita, jotta se voidaan luokitella sellaiseksi.
ellauri281.html on line 448: Konepistooli kehitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana (1914–1918) lähialueen hyökkääväksi aseeksi pääasiassa juoksuhaudoissa. Huipussaan toisen maailmansodan aikana (1939–1945) miljoonia SMG-koneita valmistettiin sekä tavallisten joukkojen, laittomien kommantojen että urheiden partisaanien käyttöön, mutta nyttemmin myös terroristeille.
ellauri281.html on line 450: Sodan jälkeen uusia SMG-malleja ilmestyi usein. Kuitenkin 1980- ja 1990-luvuilla SMG:n käyttö väheni. Nykyään konepistoolit on suurelta osin korvattu rynnäkkökivääreillä, joilla on pidempi hyötykantama ja pystyvät läpäisemään nykyaikaisen jalkaväen kypärät ja vartalosuojat. Kuitenkin armeijan erikoisjoukot ja poliisin taktiset yksiköt (ns. siirat, jotka juoxevat kevlar-asuisina rykelminä tyhjiin tehdasrakennuxiin ja autiotaloihin huutaen "POLIISI! kaadu tai mä kaadan sut!") käyttävät edelleen konepistooleja lähitaisteluissa, koska siviilikonnilla ei yleensä ole kevlar-asuja eikä kypäriä. Ne ovat pistoolikaliiperinen ase, jota on helppo hallita ja joka on vähemmän todennäköinen 'ylitunkeutumaan kohteeseen' eli tekemään konniin tarpeettoman isoja läpireikiä.
ellauri281.html on line 452: Thompson -konepistooli (tunnetaan myös nimellä "Tommy Gun" , "Chicago Typewriter" , "Chicago Piano" , "Trench Sweeper" tai "Trench Broom" ) on Unitedin kehittämä takaisinpuhalluskäyttöinen, valikoivalla tuulellakin käyttövarmasti toimiva konepistooli. Osavaltioiden armeijan prikaatikenraali John T. Thompson vuonna 1918. Se oli alun perin suunniteltu murtamaan ensimmäisen maailmansodan umpikujia, mutta se valmistui vasta sodan päätyttyä. Bugger it!
ellauri281.html on line 458: Yhdysvaltain asevoimat omaksuivat Thompsonin laajalti toisen maailmansodan aikana, ja myös muut liittoutuneiden joukot käyttivät sitä laajasti sodan aikana. Sen päämalleiksi nimettiin tänä aikana M1928A1, M1 ja M1A1. Toisen maailmansodan aikana valmistettiin yli 1,5 miljoonaa Thompson-konepistoolia. Se on ensimmäinen ase, joka on merkitty ja jota markkinoidaan "konepistooleina"
ellauri281.html on line 462: Cyomi-konepislari
ellauri281.html on line 464: Maailmanmainetta tosiolojen taistelukentiltä! Suomi-konepistoolilla laukaistiin talvisodan motit!
ellauri281.html on line 466: Aimo Lahden suunnittelema Suomi-konepistooli oli ylivoimaisesti paras "työväline", kun suomalaiset korpisoturit tuhosivat maahan hyökänneen ukrainalaisen 44. divisioonan Raatteen tien taisteluissa tammikuun alkupäivinä 1940. Aseella oli parhaiden taistelijoiden käsissä ratkaiseva osa laukaistaessa tielle syntyneitä motteja. Ennen talvisotaa ei konepistoolin merkitystä osaavan käsissä oikein ymmärretty - ei Suomessa, ei Neuvostoliitossa eikä muuallakaan maailmassa.
ellauri281.html on line 468: Kiinnostus tätä asetta kohtaa heräsi ulkomailla laajemmin vasta talvisodan tapahtumien jälkeen. Saksan armeija alkoi tuottaa omia konepistooleitaan. Sama kehitys tapahtui Yhdysvalloissa ja Englannissa. Viiden vuoden kuluttua Suomen talvisodasta maailmassa oli jo miljoonia konepistooleita.
ellauri281.html on line 470: Historian ironiaa oli, että suomalainen, yleisesikunnan silloisessa valokuvakeskuksessa palvellut reservin luutnantti oli jo aiemmin 1930-luvulla loikannut Neuvostoliittoon mukanaan Suomi-konepistoolin piirustukset. Malli oli sen jälkeen venäläisten aseasiantuntijoiden, mm. Josif Stalinin tutkittavana ja koeammuttavana, mutta vielä 1937 tämän aseen käyttöarvoa ei oikein ymmärretty. Talvisodan alkaessakaan konepistooli ei kuulunut puna-armeijan aseistukseen lainkaan. Politrukeille sen venäläistä versiota oli tosin oli jo silloin valmistettu miliisiaseeksi.
ellauri281.html on line 471: Talvisodan koeammunnan jälkeen Stalin määräsi ajamaan alas siihen saakka täysillä pyörinyttä automaattikiväärien tuotantoa ja lisäämään vastaavasti konepistoolien sarjavalmistusta.
ellauri281.html on line 472: Suomi-konepistoolilla oli sodankäynnin taktiikkaan käänteentekevä merkitys, arvioi Josif Stalin.
ellauri281.html on line 474: Kun talvisotaan mentiin, konepistooleita käytettiin ryhmäaseina. Kiväärijoukkueen neljästä ryhmästä oli kahteen sijoitettu pikakivääri ja kahdessa oli ryhmäaseena konepistooli. Ryhmään kuuluivat ampuja ja apulainen, jonka tehtävänä oli mm. täyttää lippaita ja kantaa niitä. Tämä oli niin jäykkä yhdistelmä, että suomalaiset rintamajohtajat - joukkueenjohtajat ja komppanianpäälliköt - tajusivat, ettei siinä ole mitään järkeä. He purkivat "ylhäältä" tulleet määrävahvuudet ja käskivät jakaa komppanian konepistoolit pätevimmille yksittäistaistelijoille, esim. Antti Rokalle.
ellauri281.html on line 476: Kun Antti Rokat sitten vielä varustettiin suksin, porkin, lumipuvuin ja useilla lippailla sekä koottiin iskuosastoiksi, niin saatiin hyvin pienellä miesmäärällä aikaan yhtäkkinen kova tulivoima hyökättäessä "mottien" kimppuun. Lähitaistelussa tämä riitti. Konepistoolin parhaat puolet tulivat näin esille rynnäkköaseena aggressiivisessa sodankäyntivaiheessa. Suomi-konepistooli oli tähän paras mahdollinen ase, varsinkin maamme oloissa, joissa metsä on rajoittava tekijä luodin kantamassa.
ellauri281.html on line 478: Raatteen tien taisteluissa konepistooleilla oli merkittävä osa, vaikka niitä oli suhteellisen vähän. Talvisodan syttymiseen mennessä (30.11.1939) Suomen puolustusvoimien aseistukseen kuului vain vajaat 5 000 konepistoolia. Niistä Suomi-konepistooleita oli alle 4 000. Loput olivat kehnoja sakujen ja venäläisten pyssyjä.
ellauri281.html on line 483: Samalla vihollinen väsyi, tuli epätoivoiseksi sekä kylmissään, nälissään ja peloissaan apaattiseksi. Hienoa! Suomalaiset konepistooliryhmät hyökkäsivät, usein yöllä ja vielä parista eri suunnasta. Epätoivoinen vihollinen ei aina edes tiennyt, mistä hyökättiin, eikä oikein pystynyt vastarintaan. Raatoja tuli tuhansia. Avunhuutoja ja vaikerruxia.
ellauri281.html on line 493: Venäläisten konepislari PD-34 on rakenteeltaan lähes suora kopio saksalaisesta MP 28 -konepistoolista. Palveluskäyttöön ase tuli ensimmäistä kertaa vuonna 1935. Aseen myöhempi malli PPD-34/38 sisälsi lipasratkaisuaan lukuun ottamatta vain vähäisiä muutoksia alkuperäiseen. Se varustettiin Suomi-konepistoolin rumpulippaan lähes suoralla kopiolla, johon aseen Suomi-konepistoolista poikkeavan tukkiratkaisun vuoksi jouduttiin lisäämään "syöttökaula". PPD-34- ja PPD-34/38-malleja valmistettiin yhteensä 4 174 kappaletta vuosina 1934–1939.
ellauri281.html on line 495: Edelleen kehitelty PPD-40 (ППД-40, Pistolet-pulemjot Degtjareva, obrazets 1940 goda) oli ensimmäinen massatuotettu neuvostoliittolainen konepistooli, jota valmistettiin 86 986 kappaletta vuosina 1940–1941. Suurin rakenteellinen ero edeltävään malliin oli tukin muuttaminen kaksiosaiseksi, mikä mahdollisti "syöttökaulattoman" Suomi-konepistoolin rumpulippaan kopion käytön. Ase oli kuitenkin liian monimutkainen ja kallis todelliseen massatuotantoon, ja vuoden 1941 lopulla sen korvasi PPŠ-41, joka kuitenkin peri edeltäjältään rumpulippaansa.
ellauri281.html on line 508: PPSh-41 konepistooli, Neuvostoliitto 1941
ellauri281.html on line 519: 7,62 mm Pistolet-pulemjot Špagina obraztsa 1941 kirjoitetaan lyhennettynä PPŠ-41, mutta PPSh-41 on lännessä yleisempi lyhenne. Tämä neuvostoliittolainen konepistooli on yksi koko toisen maailmansodan eniten valmistettuja aseita, sillä näitä nopeasti ja suhteellisen edullisesti valmistettavia aseita tehtiin yli 6 miljoonaa kappaletta. Yleinen lempinimi tälle aseelle oli ”papasha”, eli iskä.
ellauri281.html on line 521: Neuvostoliitolla tuli kiire suunnitella ja aloittaa oman konepistoolin valmistus kun taistelu suomalaisia vastaan Talvisodassa ei ollut edennyt odotetusti. Suomi-konepistooli oli osoittautunut erinomaiseksi, tulivoimaiseksi aseeksi lyhyillä etäisyyksillä metsissä ja kaupunkiympäristöissä, eikä Neuvostoliiton joukoilla ollut mitään asetta vastineeksi. Georgy Shpagin sai prototyypin valmiiksi 1940 lopulla ja valmistus aloitettiin 1941. PPSh-41:n 71:n patruunan rumpulipas on lähes suora kopio Suomi-konepistoolin 70:n patruunan rumpulippaasta, mutta muutoin aseet eroavat toisistaan. PPSh-41 on hyvä esimerkki miten suunnittelun pohjalla oli heti mietittynä massavalmistus sodan keskellä, kun kaikki resurssit ovat jo käytössä. Aseesta tehtiin mahdollisimman yksinkertainen, niin että sitä sai valmistettua missä tahansa pienessä nyrkkipajassa ja autokorjaamossa, minimaalisella koulutuksella, jolloin asetehtaiden koulutetun työvoiman panos saatiin ohjattua tärkeämpiin ja monimutkaisempiin projekteihin. Piippukin oli keskeltä kahteen sahattu Mosin-Nagant-kiväärin piippu, jolloin olemassa olevista piipuista saatiin sahattua piippu kahteen konepistooliin. Kätevää!
ellauri281.html on line 523: Yksi suurimpia tämän konepistoolin valtteja oli sen suuri rumpulipas, johon sai ladattua mukaan 71 patruunaa. Hyökkäyksen keskellä ei tarvinnut pysähtyä lataamaan asetta, kun rumpulippaaseen mahtui yli tuplamäärä ammuksia jopa verrattuna tavanomaiseen konepistoolin tankolippaaseen. Kun ottaa huomioon että vastapuolella saksalaisia vastaan hyökätessä oli vastassa suuremmilta osin vain kertalaukauksiin pystyviä pulttilukkokiväärejä, niin tällaisen konepistoolin antaman tulivoiman ylivertaisuuden käsittää paremmin. Neuvostoliiton nopean valmistuksen ansiosta kokonaisia joukkueita ja välillä koko komppanioita varustettiin tällä konepistoolilla, antaen joukoille huikean tulivoiman lyhyillä etäisyyksillä. Parempi tulivoima saksalaisten aseita vastaan olikin yksi Neuvostoliiton valtteja Saksaa vastaan.
ellauri281.html on line 525: PPSh-41 oli tehokas 125-150m etäisyydelle asti ja ampui jopa 1000 luotia minuutissa, mikä oli paljon verrattuna aikansa verrokkeihin. Tähän konepistooliin tehtiin myös tankolippaita, mutta rumpulipas oli ehdottomasti yleisin näky toisen maailmansodan aikana. Konepistoolissa oli myös valitsin liipaisimen edessä, jolla käyttäjä sai valittua ampuuko yksittäislaukauksia vai sarjatulta.
ellauri281.html on line 527: Jatkosodan aikana 1942-44 Suomeen saatiin sotasaaliina n. 2500 PPSh-41 konepistoolia. Näitä käytettiin niin rintamalla juoksuhaudoissa kuin kotirintamallakin. Näille konepistooleille annettiin Suomessa nimi ”7,62 kp/venäl." ja "762 KP 41". Pienoisena ongelmana oli että PPSh-41 käyttää 7,62 x 25mm luoteja, kun 9 x 19mm Parabellum-patruunat olivat paljon yleisempiä ja paremmin saatavilla. Niin saksalaiset kuin suomalaisetkin suunnittelivat muutostöitä, jotta taisteluissa voitetut PPSh-41 konepistoolit olisi muokattu käyttämään 9mm luoteja, joita oli hyvin saatavilla. 9mm luoteja käyttivät niin pistoolit kuin läntiset konepistoolitkin (Suomi-konepistooli, brittien Stenit ja saksalaisten MP40 ja MP41), mutta neuvostoliittolaisia 7,62mm luoteja ei ollut helposti saatavilla.
ellauri281.html on line 529: Toisen maailmansodan jälkeen tätä konepistoolia valmistettiin mm. Kiinassa, Unkarissa, Puolassa kuin Pohjois-Koreassakin. Korean sodassa 1950-53 pohjoisen joukot käyttivät yleisesti PPSh-41:tä, ase oli käytössä Kuuban vallankumouksessa ja Viet Kong käytti asetta vielä 1970-luvulla Vietnamin sodassa. Satunnaisia kappaleita on vielä nykypäivänäkin käytössä konflikteissa siellä täällä erinäisillä pienillä ryhmillä.
ellauri282.html on line 101: [3.4. klo 19.14] Oma Profiili: The famous Allan Ramsay portrait of David Hume, hanging in the University of Edinburgh, depicts him wearing a remarkable hat: a unique salmon-coloured turban. I was able to see the original on the occasion of receiving an honorary degree from Edinburgh in 2007, and ever since then I have desired to obtain a replica of that curious hat for myself (to wear on special occasions, such as those requiring academic regalia).
ellauri282.html on line 270: Matti on varmaan ollut poikasena parzikassa. Se näät hyräileepi partiolaisten nozkilauluja. Hizi etne ovat ällöjä. Tiimi istuu reippaana väiskilakit päässä Lammassaaren nuotiolla ja paistaa lettuja.
ellauri282.html on line 323: Vanhat läskit epikurolaiset, jotka haluavat parannuskeinoa ilman kipua, ovat kuin ne, jotka kannattavat edistystä ilman luovaa tuhoa. Anthony de Mello, Tietoisuus: de Mellon henkisyyskonferenssi hänen omin sanoin. Tunnisteet: herääminen, edistys, henkisyys. Katumush, shynti, ahdishstush.
ellauri282.html on line 372: Loyola kuoli Roomassa riehuneeseen rajuun hyppykuppaepidemiaan eli roomalaiskuumeeseen vuonna 1556. Hänet julistettiin ilkimykseksi 1609 ja ionisoitiin 1622. Niin sanotut kivet pikkuveikan suonissa näyttävät olleen trombosoituneita peräpukamia. Mies on Alepan, Baskimaan, Bilbaon hiippakunnan, Bizkaian, Gipuzkoan, Guipuscoan, Vizcayan, jesuiittojen, retrettien ja palosotilaiden suojelusilkimys. Häntä kuvataan pankkikirjalla, masuasukkaalla ja tylsällä leukaristillä. Ilkimyksen juhlapäivää vietetään 31. heinäkuuta seuraavilla sanoilla:
ellauri282.html on line 446: Tänä erityisen hedelmällisenä aikana Mertonin uskotaan kärsineen suuresta yksinäisyydestä ja stressistä. Eräs tästä viittaava tapaus on ajo, jonka hän teki luostarin jeepillä, jonka aikana mahdollisesti maanistilassa toiminut Merton liukui epäsäännöllisesti tien ympäri ja melkein aiheutti etutörmäyksen.
ellauri282.html on line 678: repii pyökin lehtiä puuhun;
ellauri284.html on line 595: Tää juonihan on suoraan kanadalaissarjasta The Indian Detective. It is a Canadian crime comedy-drama series which debuted on CTV and Netflix in 2017. The show stars Russell Peters as Doug D'Mello, a police officer from Toronto who becomes embroiled in a murder investigation while visiting his father (Anupam Kher) in Mumbai during a one-month suspension for incompetence. The fourth episode ended in a cliffhanger, hinting at a possible second season; while Peters has stated at various times that a second season was in the works, none has been officially announced as of September 2019. A relatively new show, Season 1 of ‘The Indian Detective’, consisting of four episodes, premiered on November 23, 2017, and it received mixed reviews from television critics and audiences alike. The show has no chance of being renewed for a second season.
ellauri284.html on line 600: In two deals signed before Donald Trump was elected president, the company aligned itself with Indian partners who were already attracting the attention of law enforcement authorities. One, called IREO, is under investigation by India’s Enforcement Directorate over the source of its funding, suspected violations in its land purchasing and the possibility of money laundering. The other, M3M India, has been the target of sweeping tax raids; on a different project, the company was recently accused in a criminal complaint of bribing officials to clear-cut land.
ellauri284.html on line 730: Roberts aloitti kaksituumaisena hyökkäyksen johtaen henkilökohtaisesti vetelehtimistä avoimen veldtin poikki Orange Free Stateen, kun taas Buller yritti karkottaa buurit Natalin kukkuloilta – jonka tuloxena lordi Robertsin poika tapettiin ja ansaitsi kuolemanjälkeisen WC:n. Hänen edistymistänsä viivästytti hänen tuhoisa yritys järjestää armeijansa logistiikkajärjestelmä uudelleen Intian armeijan mallin mukaan keskellä sotaa. Seurauksena oleva kaaos ja tarvikkeiden puute vaikuttivat vakavaan vilustumisepidemiaan, joka aiheutti brittijoukoille paljon raskaampia tappioita kuin ne kärsivät taisteluissa. Bugger it.
ellauri285.html on line 145: The objects included coins, pipes, boxes, figurines and cuneiform tablets that depicted various biblical scenes, including Moses handing out the tablets of the Ten Commandments. On November 14, 1907, the Detroit News reported that Soper and Scotford were selling copper crowns they had supposedly found on heads of prehistoric kings, and copies of Noah's diary.
ellauri285.html on line 244: Edes koko plärän luettua ei tiedä mitä toi best feasible disposition oikein on. Enmä nää tässä mitään uutta klassilliseen utiliteettiteoriaan verraten. Näyttää vähän siltä että Mirja puhuu syytettyjen luonnetodistuxista niinkuin britti barristerisarjoissa, mikä on tietysti sikäli perusteltua että dumari miettii myös sitä mitä vaaraa tästä häiskästä on jos se päästetään vapaalle jalalle. Tyyppi joka tukkii zägällä oikeen käytävän saa potkut koska sen strategia ei ollut minimax, se on vaarallinen riskinottaja. Se tappaa enemmän mainareita kuin pelastaa pitkässä juoxussa. But in the epistemic domain as in others, foolishness is sometimes rewarded, say by a chair in theoretical philosophy in a peripheral university. Pity there are no mountains in that peripheral country.
ellauri286.html on line 108: Vaikka olin toki tietoisesti kirjoittamassa juuri romaania, Viron lähihistoria päätyi sen aiheeksi vahingossa, ja käsitys siitä, että aihepiiri oli tärkeä, vahvistui vasta kirjoittamisen myötä.
ellauri286.html on line 601: BPD:n arvioitiin olevan kolmanneksi perinnöllisin persoonallisuushäiriö 10 tarkastelun persoonallisuushäiriön joukosta. Hippokampus on yleensä pienempi ihmisillä, joilla on BPD, kuten ihmisillä, joilla on posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD). Kuitenkin BPD:ssä, toisin kuin PTSD:ssä, amygdala on myös yleensä pienempi. Työmuisti on huono mutta nolojen episodien muisti mainio. Se saattaa selittää BPD:tä sairastavien ihmisten kokeman pelon, surun, vihan ja häpeän epätavallisen voimakkuuden ja pitkäikäisyyden sekä heidän lisääntyneen herkkyytensä näiden tunteiden esiintymiselle muissa.
ellauri290.html on line 110: Israel's primary objective was to re-open the blocked Straits of Tiran. WTF, they occupied and consequently expropriated most of Palestinian land property. After the fighting had started, political pressure from the United States, the Soviet Union, and the United Nations led to a withdrawal by the three invaders. The episode humiliated the United Kingdom and France and strengthened Nasser. Joka sai sitten kyllä kunnolla nenuun USA:n varustamilta Jehovan sotajoukoilta 10v myöhemmin 7 päivän salamasodassa 1967 (kz. esim. albumia 263).
ellauri290.html on line 255: a) Kiinteistöt kaupungeissa ja maaseudulla, jotka ovat hallituksen tosiasiallisesti pysyvästi käytössä, kuten valtion virastot, poliisirakennukset, sairaalat, koulut, postit, rautatiepihat ja -tilat, maatalouden tutkimusasemat jne.;
ellauri294.html on line 91: Mun mielikappale epitaph">Seikiloxen epitafista oli ilmeisesti fryygiläisessä moodissa. Hoson zees fa-aai-nuu, meeden holo-oo-s sy lyy-y-puu....
ellauri294.html on line 433: Carl AP Ruckin mukaan yksijalkaisten olemassaolo Intiassa viittaa vedätyxeen Aja Ekapad ("Not-born Single-foot"), joka on soma epiteetti. Koska Soma on kasvitieteellinen jumaluus, yksi jalka edustaisi entheogeenisen (psykedeelisen) terskalakkisen sienen vartta. Egon hajoamista kuvataan usein psykedeelisen kokemuksen avainpiirteeksi. Neologismin entheogeeni loi vuonna 1979 ryhmä sekakäyttäjiä etnobotanisteja ja mytologian tutkijoita vastakohtana samojen huumeiden virkistyskäytölle. Se tulee englannin sanasta "innostusjuuri."
ellauri294.html on line 437: Totuus on, että sellaisia ihmisiä ei ole olemassa kansoina, vaikka siellä täällä saattaa olla yksittäisiä hirviöitä. Ei myöskään ole olemassa sellaisia ihmisiä kuin on keksitty, joilla on vain yksi jalka, jota he käyttävät varjostaakseen itseänsä. Mutta koska kaikki intiaanit menevät yleensä alasti, heillä on tapana kantaa pientä päivänvarjoa tai teltan kattoa hepin kärjessä, jonka he avaavat halutessaan suojaksi auringolta tai sateelta. Tätä he kutsuvat chatyriksi. Toin yhden mukanani Firenzeen. Ja tämän runoilijat ovat muuttaneet jalaksi. - Giovanni de' Marignolli.
ellauri294.html on line 572: Mestari viettää suurimman osan ajastaan alkoholin juomiseen, ja ihmiset alkavat saada hänet muuttamaan vanhainkotiin, jossa koirat eivät ole sallittuja. Eräänä kesänä raivotautiepidemia leviää kettukantaan. Kun yksi tartunnan saanut kettu hyökkää ihmislapsia vastaan, samat ihmiset lähestyvät Mestaria ja pyytävät hänen apuaan kettujen tappamisessa. Hän käyttää ansoja ja myrkkyä yrittääkseen tappaa niin monta kettua kuin mahdollista; myrkky tappaa kuitenkin myös kotieläimiä. Kun ihmislapsia kuolee syödessään sitä, ihmiset poistavat kaiken myrkyn, sitten mestari järjestää metsästyksen, jossa suuri joukko ihmisiä joutuu jonoon ja kävelee suoraan metsään huuhtoen kettuja ammuttavaksi. Ikääntyvä Tod pakenee kaikkia kolmea tapahtumaa sekä yritystä pakottaa häntä sexuaaliaktiin vinttikoirien kanssa.
ellauri294.html on line 637: epi-static-prod.azureedge.net/altdk-cache/e/1/a/2/1/a/e1a21a90fde11f02d0510c04a976961788ab8332.jpg" height="200px" />
ellauri294.html on line 673: epics/amelia-newport-margaret-mead-2.jpg" height="100%" style="position:absolute;left:200px" />
ellauri297.html on line 42: Naisneekereille jaetaan kondomeja, joiden käyttö näytetään pujottamalla kondomi kepin päähän. Vuoden päästa, kun tapahtuu projektin seuranta, naiset odottavat vihaisina vauvat selässä, vaikka joka mökin seinää vasten uskollisesti nojaa kepin päässä kondomi.
ellauri297.html on line 112: 1:19: Minä kihlaan sinut itselleni ikiajoiksi, kihlaan sinut vanhurskaudella ja tuomiolla, armolla ja laupeudella, kepillä ja porkkanalla.
ellauri297.html on line 329: tutulla kepillä ja porkkanalla,
ellauri297.html on line 557: Ovatko lakukepit laiskoja vaiko vaan laihoja ja aneemisia? Onko niillä eri aikakäsitys? Mihin perustui Saxan talousihme ja Neuvostoliiton sähköistäminen? Omanvoitonpyyntiin, ahkeruuteen, orjatyöhönkö vai terroriin? Sanoppa se.
ellauri297.html on line 567: Olli on julkaissut aimo läjän reportaasheja ja vizikirjoja. Hän harrastaa kirjallisuutta, elokuvia, raviurheilua ja sikareita. Olli on Helsingin Suomalaisen Klubin johtokunnan jäsen vuodesta 2005 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2009. Ollilla on professorin arvonimi. Another Olli Alho (Valmari) was a Finnish hurdler. He completed the men's 110 metres hurdles at the 1952 Summer Olympics. Suomalaisten Onnela oli Dar Es Salaamissa. Siellä suomalaiset miehet nussi mustia jotka olivat kuin lapsinaisia. Laiskat lakukepit lahjottiin viinapulloilla. Koillis-Suomen luostarit oli Lönnrotin käydessä pikemminkin rosvopesiä, viinaa tinkasivat. Kylät täynnä porovarkaita. Pelkkää roskajoukkoa. Sanoivat kuin ritarit Monty Pythonissa: Ni ni, se on meillä tapana.
ellauri299.html on line 318: Helgan housut ovat kosteat haarovälistä ja siellä haisi rouskulta. Hankasin sitä naamaa vasten, lämmintä, liukasta, märkää. Samanlaista ryhmäpanopuuhastelua kuin Käsineidossa. On niitäkin jotka siitä kuumuvat. "Sari" repi talouspaperia kaikille. Kaikki oli hikisiä ja räkivät.
ellauri299.html on line 548: Poverty may be fueling the Obesity epidemic, with the poorest states, counties and neighborhoods having the highest death rates from heart disease, stroke, diabetes and other diseases related to obesity. For every $10,000 poorer a neighborhood is, the death rate of heart disease increases by 10%.
ellauri299.html on line 566: Hän seurasi filosofi Epikuroksen opetuksia, vaikka tutkijat ovat tukkanuottasilla siitä, vaikuttivatko nämä uskomukset hänen poliittiseen elämäänsä vai eivät. Kyllä vaikuttivat: diktatuuri on hyvä juttu oikeistostoalaisille, vassariepikurolaiset näyttää sille fäkkiä. Cassius on päähenkilö William Shakespearen näytelmässä Julius Caesar, joka kuvaa Caesarin salamurhaa ja sen seurauksia. Hänet esitetään myös Danten Infernon helvetin alimmassa ympyrässä rangaistuksena Caesarin pettämisestä ja tappamisesta.
ellauri300.html on line 407: Boris hade också bekostat en översättning av dr Halperins nya bok, Asketism och ande, där Halperin redogjorde för sina tankar på ålderns höst - en ny syn på filosofins historia visade hur alla filosofer, från Thales till Bergson, från Husserl till Vaihinger och även epikuréerna, hade predikat asketism. Det var alldeles fel! Alltid hade filosofin försökt förneka livet, och detta var anledningen till att den misslyckades. I sin strävan mot en illusion av evigheten hade filosofin förbisett det sanna värdet av det förgängliga. Ett stort förlag i New York övervägde nu att skriva kontrakt med Halperin som försäkrade att hans lycka skulle vända och stjälpa vedertagna filosofiska tolkningar. Zadok Halperin som hittills bara var känd i en snäv cirkel av akademiker skulle bli världsberömd liksom Peter Schwartz (writer).
ellauri300.html on line 636: Titus was one of at least two younger men that Paul disciplined and described as his “sons in the faith that we share” (Titus 1:4). The other man is Timothy, and the second letter to the Corinthians is addressed as from Paul and Timothy to the church in Corinth (2 Corinthians 1:1). Both Timothy and Titus served as Paul’s messengers and traveling companions, and they both went on to lead churches. Paul not only mentored them, but he also advised them in individual letters about their next steps. Matin stepit.
ellauri300.html on line 677: Paul ja orjatyttö. Tässä öljymaalauksessa apostoli Paavali heittää "pythonin hengen" orjatytöstä, jonka hän tapaa Filippissä. Perustuu episodiin Apostolien tekojen luvusta 16 Raamatussa, maalaus vuodelta n. 1860 ja näkyy Rooman Pyhän Paavalin basilikan ulkopuolella. Paavali on lainannut tähän kuvaan Pietarilta tupeeta.
ellauri300.html on line 692: Hudson-joen haamujen epilogissa Grein on muuttanut Israeliin ja ruvennut isänsä tavoin ultraortodoxixi isoine partoineen, hassuine hattuineen, aluspaitoineen ja rukouslaatikoineen. Sen pahin painajainen on toteutunut: sen lapset ovat sekaantuneet Amalekin siemeneen. Eli siis mitä? Kekäs tää tämmönen Amalek nyt on jonka siemen on niin kelvotonta? Kun hätä on suurin on apu lähinnä, nimittäin Nordfrontenin ystävällisellä sivustolla. Simon Holmqvist vet.
ellauri300.html on line 837: Tää Elisha-episodi kuulostaa niin epixeltä että siitä on biblesivustoilla vaikka kuinka monta apologiaa, kaikissa tämä juonena: a) pojat ei olleet poikia vaan paatuneita juvenile delinquentteja jotka saivatkin tulla syödyxi b) pilkka ei ei ollut vain harmitonta pilantekoa eikä sattunut vaan Elisan nilkkaan vaan se oli kohdistettu Eliaan ja Jehovaan, hyvin pahaa lääkettä, oikeestaan blasfemiaa c) ei siinä rangaistu niinkään poikia vaan koko (pohjois-)Israelia tai takapiruna ize saatanaa, pojat olivat vain suursodan syntipukkeja, ei munakasta voi tehdä särkemättä munia d) ei Elisa oikeasti tarkoittanut kirota noin pahasti, se oli Jehovan oma päätös, ja ketäs me ollaan siitä vekuttamaan. Lisääkin voisi kexiä lieventäviä asianhaaroja: e) karhut olivat naaraskarhuja, varmaan tiineitä ja hyvin nälkäisiä f) pojathan pääsivät näin taivaaseen etuajassa ennen loppuvihellystä g) poikia oli vain 42, Hitlerin suihkussa paloi 6 miljoonaa.
ellauri300.html on line 839: 23 Sitten hän meni sieltä ylös Beeteliin; ja kun hän oli matkalla ylös, nuoret pojat tulivat kaupungista ja pilkkasivat häntä ja sanoivat hänelle: "Mene ylös, sinä kaljupää; nouse ylös, kaljupää!" 24 Kun hän katsoi taakseen ja näki heidät, hän kirosi heidät Herran nimeen. Sitten kaksi naaraskarhua tuli ulos metsästä ja repivät 42 poikasta. 25 Ja hän meni sieltä Karmelin vuorelle, ja sieltä hän palasi Samariaan.
ellauri300.html on line 847: At noon Elijah started making fun of them: “Pray louder! He is a god! Maybe he is day-dreaming or relieving himself, or perhaps he's gone off on a trip! Or maybe he's sleeping, and you've got to wake him up!” 28 So the prophets prayed louder and cut themselves with knives and daggers, according to their ritual, until blood flowed. 29 They kept on ranting and raving until the middle of the afternoon; but no answer came, not a sound was heard.
ellauri300.html on line 901: Elisa näki siis profeettana heidän paatuneen ja kapinallisen tilanteensa, jotka eivät reagoineet ojennukseen. Herran nimessä (eli Hänen valtuudellaan) Elisa yksinkertaisesti luovutti heidät Herralle ja heidän omiin suunnitelmiinsa, mikä vaikutti poistaen heidät jopa Jumalan yhteisestä suojasta. Hän luultavasti sanoi jotain, kuten "Jumala kohdelkoon sinua sen mukaan, mitä ansaitset" tai "olkoon sinut kirottu kapinan synneistäsi". Tämä osoittaisi kaupungille ja ympärillä oleville ihmisille elintärkeän totuuden: ilman Herraa ei ole suojaa ja että Jumalan palvelijoiden ja Hänen Sanansa pilkkaaminen Jumalan sanoman estämiseksi on vakava asia. Huomaa, että Elisa ei huutanut karhuja, vaan Jumala. Kaksi naaraskarhua (ei kolmea karhua - isäkarhu, äitikarhu ja vauvakarhu) tuli ulos ja repivät 42 nuorta miestä.
ellauri301.html on line 96: A grumpy, disillusioned, diabetic alcoholic with just enough goodness at his core to fire his desire to catch murderers, Wallander appears in 13 novels and is responsible for the majority of Mankell’s worldwide sales of more than 40 million books. The murders he investigated epitomised the slow decline Mankell detected in Swedish society. As well as the racism that appalled him there was rising unemployment and violent crime, corruption, the rigidity of a patriarchy forged in Lutheran religion and the relentless breakdown of communities and society.
ellauri301.html on line 217: Wallenberg sr on just tollanen varajumala. Väärentää murhaajalle maasta poistumiseen Ruåzin passia kuha se "lupaa" heittää sen jälkeenpäin roskixeen. Voi helkkari. "Lupaus" on 1 lisää noita talousliberaaleja ällösanoja. Niitä on myös "epäreilu" eli "epis". Epämiellyttävä "rehti" peli- ja kilpailusana.
ellauri301.html on line 425: Isäpuoltaan Guillou on kuvannut omaelämäkerrallisessa romaanissaan Pahus. Siinä hänet esitetään sadistina, joka päkistää poikapuoltaan anaaliin päivittäin. Guilloun äiti ja sisarpuoli ovat kiistäneet kuvauksen todenperäisyyden. Myös Guilloun opettajien mukaan romaani on paljolti sepitettä. Guilloun peräaukon laajus on syytä postuumisti mitata.
ellauri301.html on line 509: Samaan aikaan toisaalla Baruk Makaaberi itkee suihkulähteenä kuin Joakim von Anka: jag är en fattiglapp! Olen pennitön! Kuolen verenpaineeseen. Den som är död behöver inte betala några skulder. Dr Margolit lainaa $5K ja lohduttaa: Senkin ääliö. Anna Annan hoitaa bisnexet ja pidä lomanen. Hon är en sann jude. Greinin bylsintä ei ole syntiä. Tikun ristiin laittaminen sapattina on paljon pahempaa kuin kepin likoon.
ellauri302.html on line 216: Shloyme: There's a virtuous Yekel for you! It doesn't become his dignity for his daughter to be a professional. (Through the ceiling is heard a noise of angry stamping, and the weeping of a woman.) He must be giving it to his wife now, all right! Biff! Bang!
ellauri302.html on line 326: Manke No, no. He won't hear. He's sleeping so soundly... There, can't you hear him snoring?... (Runs over to Hindel's compartment and seizes Hindel by the arm.) Have you got a place? Come! Take us away at once!
ellauri302.html on line 537: Hasidiperheeseen syntynyt Sholem Asch sai perinteisen juutalaisen koulutuksen. Hänen vanhempansa pidettiin sisarustensa nimettynä tutkijana, ja hänen vanhempansa haaveilivat hänen tulevasta rabbiksi ja lähettivät hänet kaupungin parhaaseen uskonnolliseen kouluun (tai Chederiin), jonne varakkaat perheet lähettivät lapsensa. Siellä hän vietti suurimman osan lapsuudestaan Talmudia opiskellessaan ja opiskeli myöhemmin Raamattua ja Haggadaa omalla ajalla. Asch varttui enemmistöjuutalaiskaupungissa, joten hän varttui uskoen, että juutalaiset olivat enemmistö myös muualla maailmassa. Kutnossa juutalaiset ja pakanat tulivat enimmäkseen toimeen, mutta uskonnollisten juhlapyhien ympärillä ei ollut jännitystä. Hänen täytyi livahtaa enemmistöpakanan alueen läpi päästäkseen järvelle, jossa hän rakasti uida ja jossa hän kerran joutui nurkkaan kepillä ja koirilla käyvien poikien toimesta, jotka vaativat häntä myöntämään "Kristuksen" tappamisen – minkä Asch ei tuohon aikaan tiennyt olevan Jeesuksen toinen nimi (eikä olevan messias kreikaxi?). – tai he repisivät hänen takkinsa. Hän myönsi tappaneensa Kristuksen pelosta, mutta he hakkasivat häntä ja repäisivät hänen takkinsa joka tapauksessa. Asch ei koskaan menettänyt pelkoaan koiria kohtaan tuosta tapauksesta. Mulla oli parempi onni: pelkäsin koiria pitkään pikku terrierin purtua peloissaan maitokaupan edessä mun naaman kirjavaxi kuin pakanamaan kartta kun menin taputtamaan sitä. Mutta se meni ohize, ja nykyään pidän koirista, samalla lailla kuin vähän pelottaa mennä uimaan kylmään veteen mutta sitten se tuntuukin ihanalta.
ellauri302.html on line 589: Vain vuosikymmeniä aiemmin toinen nuori mystikko, Sabbatai Zevi (1626–1676), oli järkyttänyt juutalaista maailmaa väittäen olevansa Messias. Vaikka Zevi oli jossain vaiheessa vakuuttanut monet eurooppalaiset ja Lähi-idän rabbit, episodi päättyi siihen, että hän perääntyi ja kääntyi islamiin. Maailmanlaajuinen juutalainen yhteisö oli edelleen levoton siitä, ja Luzzatton ja Zevin kirjoitusten välisiä yhtäläisyyxiä pidettiin erityisen vaarallisina ja harhaoppisina. Joissakin paljastuksissaan Luzzato jopa kuvaili Mooseksen, Abrahamin ja Elian paljastaneen itsensä hänelle ja kutsuvan häntä "mentorikseen",
ellauri308.html on line 313: Tuominenhan on väittänyt, että Stalin tarjosi hänelle Terijoen hallituksen pääministerin paikkaa ensiksi, ja kun hän kieltäytyi, vasta sitten O.W. Kuusiselle, jolle se kelpasi. Tämä on täyttä potaskaa, sitä samaa vallattomana vellovan mielikuvituksen tuotosta, mistä APT on niin kuuluisa. Hänen muistelmansa ovat malliesimerkki suuren Munchausenin tarinoista, joissa on siteeksi faktaa ja paljon todentamatonta juttua, josta on vaikea sanoa, pitääkö paikkansa vai eikö pidä. Ja kaiken tämän hän kirjoittaa niin taitavasti, että ilman tarkempaa perehtymistä ”homma käy täydestä kuin väärä raha”. Ja sitten ovat nämä hänen hienot ”oman hännän nostonsa”, kuten tämä kutsu Terijoen hallituksen päämieheksi. Siitä ei siis ole mitään dokumenttia, ja itse aiheestakin Tuominen alkoi sepitellä tarinaa vasta Talvisodan ruudinkäryn jo turvallisesti haihduttua eli kesällä 1940.
ellauri308.html on line 446: Dugin hyödyntää ranskalaisilta filosofeilta kuten Michel Foucault’lta ja Jean-François Lyotardilta peräisin olevaa valistuksen “suurten kertomusten” kritiikkiä. Sen avulla voidaan horjuttaa liberalismin itsestään kertomaa tarinaa, jonka mukaan liberaali demokratia on historian universaali päätepiste, johon kaikki kehitys on tähdännyt. Dugin viittaa erityisesti amerikkalaisfilosofi Francis Fukuyaman ajatukseen liberaalista demokratiasta “historian loppuna”.
ellauri308.html on line 631: ( venäjä : безродный космополит ) Venäjä ja Ukraina juutalaiset Neuvostoliiton epiteetti syytöksenä täydellisestä uskollisuuden puutteesta Neuvostoliittoa kohtaan.
ellauri308.html on line 659: Mazepinets – Mazepite, Ivan Mazepan kannattaja, arkaainen
ellauri309.html on line 224: palavalla kepillä kuin twiittaamalla. Olen vain Instagramissa ja
ellauri309.html on line 781: Pyylevä keittäjätär Mrs. Williamson on hyväntuulinen. Hän on takuulla neekeri (kuten myös puutarha-Joet, elleivät ole märkäselkiä). Keittiö on tilava, jotta isoperseinen Mrs. Williamson mahtuu siinä kääntymään. Laura on yhtä kova valehtelemaan kuin Noora, muttei yhtä hyvä. Epäuskottavaa ettei Pezku yhtään välittäisi tyttäristään, epis väite että muka vain äidit tykkäisivät lapsistaan. Ali on oikeassa että vika on Laurassa jos ei lasten jakamisesta tule sopua. Ehkä ne ei edes ole Petterin. Kenties talouspakotelaivaston vaarallinen Michael kävi salaa pökkimässä ne. Laura ei huomannut midiä koska se pitää aina silmät kiinni. Laura möi hepat pois kun Petteri ei niistä tykännyt. Nyt on limasyöxyn (Schlemmlawine) hautaama vaarallinen Mr. Fury tulossa heppoineen Lauran tyhjään talliin kiinaamaan. Arvaahan sen mitä siitä seuraa: pian Mikin hepat karkaavat ja Furyn kaviot jylistävät ukkosen lailla Lauran pyllyvaossa. Bald liebt er sie beinahe so wie seine Pferde.
ellauri309.html on line 891: viehättää? Laura näkee Mikistä kuumia köyrintäunia joissa Mikki repii siltä
ellauri309.html on line 973: epilot.de/files/2ca89b27e10a4d6800fe55fbe510ceaf29a4a95b33beceff5c107648fa72/limit/720/405/zzzzzzz.jpg" width="90%" />
ellauri309.html on line 1059: Mikki on epärealistinen yhdistelmä rauhia Draufgängeriä ja sanftia, freundlichia Mannia. Kaikkea ei voi saada, you can't have both, sanoisi Kingsley Amisin isäpappa. Sellaisia on vain kirjoissa. Onse epistä ettei voi saada sellaista, eikä izekään olla joku Laura Templeton. Vaan vain joku simpleton joka ostaa Nooran kirjoja ja vetää käteen milloin peiton alla milloin vessassa.
ellauri310.html on line 180: episkopaalikirkkoon Yhdysvalloissa ja hänestä tuli ensimmäinen avoimesti
ellauri310.html on line 331: kokemattomuudestani, että ne voisivat räjähtää käsissäni ja siten repiä minut
ellauri310.html on line 524: tukahduttamista seuranneissa epidemioissa ja nälänhädässä, eivät suoranaisessa
ellauri310.html on line 583: keeping the size of his novels within reason?
ellauri310.html on line 952: Georgesta ei ole kovin hyviä lisänimiä. Jocko, Jock. Monkin Huckleberry Finn on Cherokee nimeltä Nebraska, jonka isä on poliisi ja on ampunut kymmenittäin notmiitä. NRA kalpenee Jockon rinnalla. Taidan jo arvata mixi Tomia ei enää lueta, liikaa n-sanoja. Pääasia on ampua toinen fella ennen kuin se ampuu sut. Joskus isäkin on ollut pidätettynä ammuttuaan jonkun lakukepin mutta se kyllä aina järjestyy. And why? Because this is America, and this is a free country. It is the only country where a poor man has a chance! Jos joku n-sana on sun tiellä niin ammut sen. Voit joutua tuomiolle mutta valkoinen valamiehistö vapauttaa sut, eikä siitä sen enempää. Nebraska on hyvä kaveri, Hagrid, meidän puolella, mutta Sid Purtle on luihulainen Drago Malfoy, white trash kertakäyttögrilli. Day of the grill: The end of days for the people of The United States of America,
ellauri313.html on line 84: Tuukka Pietarinen on kuorinut ilmaisunsa kirkkaimpaan ytimeen, minimalistiseen ja tarkkaan. Aikaa ei ole. Rinnakkaistodellisuudessa outo kansa elää elämää, jossa kaikki katoaa ja korvautuu, mikä on poissa, on olemassa jossain muualla. Lukija ilahtuu aina uudesta koukusta, syvien ja mystisten tapahtumien omalaatuisesta keveydestä. Väkivaltaisetkaan kuvat eivät ole tuomitsevia vaan toteavia. Teos luo rauhallisen tilan ajatuskokeille, jotka kieli mahdollistaa. "Samaan aikaa toinen kulkee rantaviivaa kunnes maata tai vettä ei ole, kunnes rantaviiva on. Hän etenee kuin nuorallatanssija tasapainottaen pitkällä kepillä jokaista askeltaan: aivan kuin pelkäisi, että tyhjään voi pudota.”
ellauri313.html on line 190: Sodan repimässä Ukrainassa
ellauri313.html on line 459: Miten meikä pantiin alulle? He olivat saaneet hänet raakojen kuorsausten väliin, kun heidän himonsa heräsi satunnaisesti yön puolivälissä! He olivat saaneet hänet likaiseen nurkkaan oven taakse näiden rikkinäisten puutalojen hirvittävässä yksityisyydessä ja siittäneet hänet seisoaltaan pelottavassa salassa pelokkaiden kuiskausten välissä kiirehtien, ettei jotkut lapset kuule! He olivat saaneet hänet eläimelliseen äkilliseen himon ja nälän heräämiseen samalla, kun naurisvihreät kiehuivat kostealla tuoksullaan liedellä! Hän oli siittynyt jossain satunnaisessa ja unohdetussa hetkessä, jonka he olivat siepanneet elämästään saastasta, köyhyydestä, väsymyksestä ja työstä, aivan kuin peto repii lihapaloja; syntynyt puoliraiskauksen raa'assa, äkillisessä, hajallaan olevassa vihassa himon satunnaisen tilaisuuden vaikutuksesta; siitetty heti, kun ne heittäytyi takaisin töykeästi järjettömän sängyn reunalle unohdetun lauantain punaisessa heikkenevässä valossa, kun työt oli tehty, viikon palkat annettu, viikon lyhyt hengähdystauko lepoa, lepoa ja julmaa riemua! Hänet oli siitetty ilman rakkautta, ilman kauneutta, hellyyttä, taikuutta tai mitään hengen jaloisuutta, idiootti, himon sokea nälkä, joka oli niin alhainen, ettei se tuntenut inhoa saastaa, hajua, törkyä, rumuutta kohtaan, eikä kysynyt mitään parempaa kuin pussinperän suolta johka tyhjentää sen raa'at energiat.
ellauri313.html on line 563: Uudenvuodenpäivä on joulun oktaavi, kahdeksas päivä joulusta. Päivän alkuperäisenä aiheena on Jeesuksen ympärileikkaus, jonka yhteydessä hän sai nimensä (Jeshua); se merkitsee ”Herra pelastaa”. Lavaterin sepittämä virsi 40 on yhtenä vaihtoehtona päivän virreksi.
ellauri313.html on line 579: Jälkeenpäin katsottuna hänen sairautensa voidaan diagnosoida sydämen rytmiongelmaksi (kuten eteisvärinä ) ja/tai lieväksi familiaalisen dysautonomian muodoksi , joka on ashkenazijuutalaisten perinnöllinen sairaus, joka usein tuo mukanaan selkärankakaarevuuden. ja epilepsiamaisia oireita stressin aikana.
ellauri313.html on line 591: Mendelssohnilla oli kuusi lasta, joista vain hänen toiseksi vanhin tyttärensä Recha ja hänen vanhin poikansa Joseph säilyttivät juutalaisen uskon. Hänen poikansa olivat: Joseph (Mendelssohnin pankkitalon perustaja ja Alexander von Humboldtin ystävä ja hyväntekijä), Abraham (joka meni naimisiin Lea Salomonin kanssa ja oli Fanny ja Felix Mendelssohnin isä) ja Nathan (koneinsinööri huomattava maine). Hänen tyttärensä olivat Brendel (myöhemmin Dorothea; Simon Veitin vaimo ja Philipp Veitin äiti , myöhemmin hänen rakastajatar ja sitten vaimoFriedrich von Schlegel), Recha ja Henriette, kaikki lahjakkaita naisia. Rechan ainoa pojanpoika (säveltäjä Giacomo Meyerbeerin veljen Heinrich Beerin poika) syntyi ja sai koulutuksensa juutalaisena, mutta kuoli hyvin nuorena yhdessä vanhempiensa kanssa ilmeisesti epidemiaan. [ lainaus tarvitaan ] Joseph Mendelssohnin poika Alexander (k. 1871) oli viimeinen Moses Mendelssohnin miespuolinen jälkeläinen, joka harjoitti juutalaisuutta. Se siitä tuli Mooses, uskonpuhdistuxesta! Usko säilyy paremmin hieman likaisena.
ellauri315.html on line 312: Kuban (ven. Куба́нь) on historiallinen alue Venäjällä Kuban-joen ympärillä Mustanmeren pohjoispuolella ja Asovanmeren rannalla, Ukrainan ja Kaukasian välissä. Sen alueella ovat nykyisin Krasnodarin aluepiiri ja Adygeian tasavalta sekä Stavropolin aluepiirin länsiosa. Kubanin alueen tärkein kaupunki on Krasnodar (ent. Jekaterinodar).
ellauri316.html on line 381: epiction-of-u-s-cavalry-chasing-native-americans.jpg?width=480" />
ellauri316.html on line 807: Jo 11. heinäkuuta Vlasovin pieni ryhmä hajosi. Vlasov ja Voronova (1. vaimo oli Voronina, ei siis sama pulu? Andreilla oli rintamalla paljon avovaimoja) menivät etsimään ruokaa Tukhovezhin kylään, jossa vanhauskoiset asuivat. Talo, johon he kääntyivät, osoittautui paikallisen vanhimman taloksi. Vlasovin ja Voronovan syödessä päällikkö soitti paikalliselle apupoliisille, jotka piirittivät talon ja pidättivät karkurit, Vlasov esiintyi itsepintaisesti pakolaisopettajana. Poliisi lukitsi heidät navettaan, ja seuraavana päivänä (12. heinäkuuta) saapui Saksan 38. armeijajoukon tiedusteluosaston päällikkö Hauptmann Max von Schwerdtner kääntäjä Sonderführer Klaus von Pelchau, avustaja Hamann ja kuljettaja Lipski pidättämään Vlasovin. Saman päivän aamuna tämä saksalainen partio oli tunnistanut Vlasovin sanomalehden muotokuvasta. Vlasovin luovuttamisesta kylän päällikkö sai Saksan 18. armeijan komennolta lehmän, 10 pakkausta shagia, kaksi pulloa kuminavodkaa ja kunniakirjan. Ei sentään kelloa.
ellauri317.html on line 145:
ellauri317.html on line 168: Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille (ven. Запорожцы пишут письмо турецкому султану, Zaporožtsy pišut pismo turetskomu sultanu) on ukrainalaisen taidemaalarin Ilja Repinin öljyvärimaalaus. Sen tyyli on realismi ja laji historiamaalaus. 1400-luvulla Dneprin alajuoksulle tulleet kasakkayhdyskunnat vahvistivat puolustustaan ja muodostivat linnoituksia. Etelä-Ukraina joutui Venäjän valtapiiriin 1700-luvulla, kun sen hallitsijat ryhtyivät määrätietoisesti laajentamaan valtakuntaansa etelään pyrkien Osmanien valtakunnan ja sille uskollisten kaanien poistamiseen Mustanmeren pohjoisrannoilta. Alueella asui riippumattomia kasakkayhdyskuntia, muun muassa Zaporižžjan, Donin ja Kubanin kasakat. Zaporižžja (ven. Zaporožje) viittaa Dneprin alajuoksulla ennen sijainneiden kynnysten (porog) eli suurten koskien takaiseen alueeseen, ja sen kasakoihin viitataan zaporogeina (ven. zaporožets).
ellauri317.html on line 170: "Zaporogeissa minua viehättävät vapaus ja ritarillisuuden henki." [Repinin kirjeestä Nikolai Leskoville 19.2.1889] Maalaus viittaa tarinan mukaan vuonna 1676 sattuneeseen historialliseen tapahtumaan, jossa zaporogit lähettivät Osmanien valtakunnan sulttaani Mehmed IV:lle vastauskirjeen tämän vaadittua heitä antautumaan osmanien alaisuuteen, vaikka kasakat olivat voittaneet turkkilaiset taistelussa. Ilja Repinin aikana kasakoita kohtaan tunnettiin Venäjällä kovasti sympatiaa ja Ukrainassa syntynyt Repin itse sanoi kasakoista: ”Kaikki, mitä Gogol kirjoitti heistä, on totta! Pyhä kansa! Kukaan maailmassa ei ole niin pitänyt kiinni vapaudesta, tasa-arvosta ja veljeydestä.” Repin maalasi teoksen aikana, jolloin Osmanien valtakuntaa pidettiin Venäjän perivihollisena. Repinin mukaan kasakat ”puolustivat koko Eurooppaa” ja ”nauroivat sydämensä kyllyydestä Idän ylimielisyydelle”. Ne oli länkkäreitä hemmetti! Mutta niin oli silloin vielä venäläisetkin.
ellauri317.html on line 187: Repinin maalaus viittaa tarinan mukaan vuonna 1676 sattuneeseen historialliseen tapahtumaan, jossa zaporogit lähettivät Osmanien valtakunnan sulttaani Mehmed IV:lle vastauskirjeen tämän vaadittua heitä antautumaan osmanien alaisuuteen, vaikka kasakat olivat voittaneet turkkilaiset taistelussa. Ei pie sotkea Pugazovin kapinaan 100v myöhemmin, josta kz. albumia 377.
ellauri317.html on line 492: Kunnes vasemmiston SR-konferenssi julisti itsensä PLSR:n ensimmäiseksi kongressiksi 18. marraskuuta 1917, Spiridonova toivoi, että vasemmisto saisi enemmistön AKP:ssa. Tuolloin Spiridonova suoritti vasemmiston sosialististen vallankumouksellisten tärkeimmän tehtävän voittaa talonpoikaisenemmistö puolelleen ylimääräisessä ja II koko Venäjän talonpoikien edustajakokouksessa. "Meidän nuorena puolueena tarvitsee", hän sanoi PLSR:n ensimmäisessä kongressissa, "voittaa talonpoikaisväestö." Työläiset näät menivät bolsheviikeille. Ei ollut sattumaa, että vasemmistososialistinen vallankumouksellinen keskuskomitea asetti vetonsa Spiridonovalle. Siihen mennessä hän oli onnistunut lisäämään suuren marttyyrin sädekehää, suurelta osin halvan populismin ansiosta, tunnepitoisen puhujan, publicistin ja talonpoikien etuja puolustavan poliittisen hahmon mainetta. Amerikkalainen kommari John Reid kutsui häntä sillä hetkellä "Venäjän suosituimmaksi ja vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi".
ellauri321.html on line 49: None of Wotton's poetry was published during his lifetime and it was not until 1651 that his collected works were issued as Reliquiae Wottonianae. Among these, Elizabeth of Bohemia, Upon the Sudden Restraint of the Earl of Somerset, and The Character of a Happy Life are the most memorable. Izaak Walton's biography of Sir Henry Wotton, written in 1670, clearly depicts his powerful intellect, forthright character, and the esteem in which he was held.
ellauri321.html on line 61: A humorous Cockney bootblack, Sam Weller first appeared in the fourth serialised episode. Previously the monthly parts of the book had been doing badly, selling only about 1... Скрыть
ellauri321.html on line 186: Let me select one as an epitome of the rest, say this wetback from South America: he is hired, he goes to work, and works moderately; instead of being employed by a haughty person, he finds himself with his equal, placed at the substantial table of the farmer, or else at an inferior one as good; his wages are high, his bed is not like that bed of sorrow on which he used to lie: if he behaves with propriety, and is faithful, he is caressed, and becomes as it were a member of the Amazon family.
ellauri321.html on line 291: Melvin Dixon sepitti runon nimeltä Heartbeats vasta kasarilla. Se kertoo homon lakukepin kuolemasta AIDSiin. Niin juuri kävi Melvin raiskalle. He wrote about black gay men. Hänen partnerinsa nimi oli osuvasti Dick Horowitz. Dick oli todnäk. nahaton. Juanin löytämä runokokoelma saattoi olla vaikka tämä:
ellauri322.html on line 244: Mary Wollstonecraft left Lisbon for England late in December, 1785. When she came back she found Fanny's poor parents anxious to go back to Ireland ; and as she had been often told that she could earn by writing, she wrote a pamphlet of 162 small pages" Thoughts on the Education of Daughters " and got ten pounds for it. This she gave to hel- friend's parents to enable them to go back to their kindred. In all she did there is clear evidence of an ardent, generous, impulsive nature. One day her friend Fanny Blood had repined at the unhappy surroundings in the home she was maintaining for her father and mother, and longed for a little home of her own to do her work in. Her friend quietly found rooms, got furniture together, and told her that her little home was ready ; she had only to walk into it. Then it seemed strange to Mary Wollstonecraft that Fanny Blood was withheld by thoughts that had not been uppermost in the mood of complaint. She thought her friend irresolute, where she had herself been generously rash. Her end would have been happier had she been helped, as many are, by that calm influence of home in which some knowledge of the world passes from father and mother to son and daughter, without visible teaching and preaching, in easiest companionship of young and old from day to day.
ellauri323.html on line 194: Marianne Moore syntyi Kirkwoodissa, Missourissa, presbyteerikirkon pappilassa, jossa hänen äidinpuoleinen isoisänsä John Riddle Warner palveli pastorina. Hänen isänsä, John Milton Moore, koneinsinööri ja hullu keksijä, kärsi psykoottisesta episodista, jonka seurauksena hänen vanhempansa erosivat ennen hänen syntymäänsä; Moore ei koskaan tavannut häntä. Hiän oppi myöhemmin sukulaisilta, että uskonnollisen harhan kuumeessa hän katkaisi oikean kätensä. Hiänet ja hiänen vanhemman veljensä John Warner Moore kasvatti heidän äitinsä Mary Warner Moore. Perhe kirjoitti toisilleen suuria kirjeitä koko elämänsä ajan, ja he osoittivat toisiaan usein leikkisillä lempinimillä, jotka perustuivat Kaislikossa suhisee kirjan hahmoihin ja käyttivät yksityistä kieltä.
ellauri323.html on line 242: se repii yhden palasiksi oma minä on aivan hukassa,
ellauri324.html on line 275: The infrastructure is just one symptom of America’s degradation: the streets of major cities like San Francisco and Los Angeles are filling up with homeless drug addicts, leaving the sidewalks littered with tents, needles, and human waste. Next to nothing is done for these people because it is seen as “their problem” that they are mentally ill, and lack access to mental health services and affordable housing. The irony is that there are so many of these people now that they have become everyone’s problem. Retailers in downtown SF are closing down their stores because the conditions in the streets are keeping paying customers away, whilst the cops barely regard shoplifting as a crime.
ellauri324.html on line 295: There will then be a chip that can do everything i mentioned before however this will be implanted within you and the idea will be that its safe secure trendy and it makes you like a GOD! celebrities professors of high institutions law enforcement CEOS etc will all have this making it more intriguing to the masses. In a short amount of time this will edge out physical currency however people will have an option. When enough people have accepted this IT WILL BECOME MANDATORY YOU WILL NOT BE ABLE TO BUY OR SELL, TRAVEL OR WORK, TAKE THE BUS THE TRAIN EAT AT RESTAURANTS OR EVEN APPLY TO SCHOOLS OR WORK JOBS. Within your schools and hospitals and workplaces your bosses and teachers will make this mandatory and you will have to comply before you end up in jail or confinement. At this point you will have to either leave and take up whatever supplies you have or join people who are like minded in not conforming to the technological abomination. People at this time will be very sick and people in America have been getting more sick with food pollution stress fatigue etc they will rely on the system for their medication with heart and organ failures depression and psychosis tumors and boils that will seem to have no cure. People who rely on the system will have a harder time withdrawing from it. Addictions food intolerances vaccine epidemics and malnutrition exhaustion fatigue depression and violence will be on the rise to a point where they could and want to call for martial law.
ellauri325.html on line 181: Eräät kriitikot vertasivat Averchenkoa Mark Twainiin. Toiset vertasivat häntä varhaiseen Tšehoviin. Averchenko käsitteli teoksessaan erilaisia aiheita, mutta hänen pää"sankarinsa" oli Pietarin asukkaiden elämä: kirjailijoita, tuomareita, poliiseja, piikoja, ei nerokkaita, mutta aina viehättävien naisten kanssa. Averchenko pilkkaa joidenkin kaupunkilaisten tyhmyyttä, mikä saa lukijan vihaamaan "keskimääräistä" ihmistä, joukkoa. Ei ihme että V.I.Lenin repi pelihousunsa.
ellauri325.html on line 273: Suurten miesten elämä vie suuren osan kirjallisuudestamme. Suuri mies on varmasti upea asia. Hän kävelee vuosisadan poikki ja jättää jaloistaan jäljet sen ylitse, repien taatelia golosheistaan ohittaessaan. On mahdotonta nostaa vallankumousta tai uutta uskontoa tai minkäänlaista kansallista heräämistä ilman, että hän nousee ylös, asettuu sen johtoon ja kattaa kaikki porttikuitit itselleen. Jopa kuolemansa jälkeen hän jättää pitkän vanan toisen luokan sukulaisia 50 vuoden historian etuistuimille.
ellauri325.html on line 411: Jermu oli ääreist vulgääri. Jermu kehui juuri samanlaista viihdytyskiertuetta jolle kunniaprofessori yllä repi pelisorzinsa. Kyllä se on ollut naisenpylly jota sotajermuilla ennen kaikkea on ollut ikävä. Lujasti sapuskaa ja päälle pillua, kyllä se aina tappamisen voittaa.
ellauri325.html on line 675: Umpipöljä Masa antoi "Kakelle" kuititta tosta noin 25K kekkomarkkaa muka jonkun "everstin" matkakuluihin. Ja piilotteli konepislaria sivustavedettävän välipohjassa. Olipa nenästävedettävä käteenvetäjä!
ellauri325.html on line 697: Syssyllä 1955 Yrjö Soini eli Agapetus soitti ja kysyi, tulisinko Suomen Kirjailijaliiton johtokuntaan. Sinne tarvittin minun kaltaistani miestä joka ymmärsi raha-asioita, rakasti julkisuutta ja pystyi pitämään kommarit kurissa vaikka kätketyllä konepistoolilla. Kirjailija ei tarvinnut olla. Agapetuxenkin paras näyttö oli Hei Heipparallaa Helsinki - näytelmä. Humoristi kuoli sotavuosina, kivenkova patriootti oli jälellä.
ellauri325.html on line 719: Minä puolestani tutustuin kanadanunkarilaiseen ylioppilaaseen Jane Györgyyn, jolta sain käännösapua kansanepiikan tutkijain maailmankongressissa kesällä 1974. Häneltä tilaamani proosakäännösnäytteet kulkeutuivat Lontooseen Keith Bosleyn käsiin ja saivat tämän vannomaan, ettei hän halunnut olla enää missään tekemisissä kaltaistemme apinoiden kanssa.
ellauri326.html on line 510: Mutta ennenkuin käymme eteenpäin, pitää ehdottomasti tutustuttaa lukijaa tähän huomattavaan henkilöön. Anton Prokofjevitsh Golopus on kerrassaan hyvä mies tämän sanan täydessä merkityksessä: jos joku Mirgorodin kunnianarvoisista henkilöistä lahjottaa hänelle kaulahuivin tai alusvaatteet — niin hän kiittää; jos joku näppää kevyesti hänen nenäänsä — niin hän kiittää silloinkin. Jos häneltä kysyttiin: "Miksi, Anton Prokofjevitsh, teidän takkinne on kanelinvärinen, mutta hihat siniset?" niin hän tavallisesti vastasi: "Niin, teillä ei sellaista olekkaan! Mutta antakaahan olla, kun se kuluu, niin muuttuu kokonaan yhdenväriseksi!" Ja todellakin, auringon vaikutuksesta alkoi sininen kangas muuttua kanelinväriseksi, ja on nyt aivan samaa väriä kuin takkikin. Mutta mikä kummallista, Anton Prokofjevitsh käyttää kesällä verkavaatteita ja talvella nankinikankaisia. Anton Prokofjevitshilla ei ole omaa taloa. Hänellä oli kyllä sellainen ennen kaupungin laidassa, mutta hän möi sen ja osti tummanruskean kolmivaljakon ja pienet vaunut, joilla ajeli vierailuille ympäristön tilanomistajain luo. Mutta kun hevosista oli paljon vaivaa ja tarvittiin rahaa kauroihin, niin Anton Prokofjevitsh vaihtoi hevoset ja vaunut viuluun ja piikaan ja sai vielä 25 ruplan setelin välirahaa. Sitten hän möi viulun ja vaihtoi piian kullalla koristettuun safiaaninahkaiseen tupakkakukkaroon, ja nyt ei ole kenelläkään sellaista tupakkakukkaroa kuin Anton Prokofjevitshilla. Tästä hyvästä hän ei enää saata ajella maaseudulle, vaan on pakotettu pysymään kaupungissa ja viettämään yönsä eri taloissa milloin minkin aatelismiehen luona, etupäässä siellä, missä mielellään hänen nenäänsä näppäillään. Anton Prokofjevitsh tahtoo syödä hyvin ja pelaa joltisesti Mustaa-Maijaa ja Mylly-Mattia. Tottelevaisuus on hänen elementtinsä, ja sentähden hän otti heti hatun ja kepin ja läksi.
ellauri327.html on line 430: Vizi länkkärien roskakulttuuri on jo täysin pilannut manner-Euroopankin kaupungit. Juurisyy on vitun renesanssin synnyttänyt kolonialismi, jossa ryöstettiin värivammaisilta maat ja mannut ja rikastuttiin niin että oli pakko kexiä raaka-aineiden massakäsittelyyn tehdasteollisuus. Se on nyt pasuttanut pallon mahan kohdalta niin kuumaxi, että lakukepit ja karvakädet paahtaa suurin joukoin jäähylle entisiin riistäjiinsä, oli esteenä aitoja tai ei.
ellauri327.html on line 534: Sodan jälkeen Kianto tuli tunnetuksi ”sihteeriseikkailuistaan”. Hän haki säännöllisesti lehti-ilmoituksillaan itselleen naispuolisia sihteereitä. Useimmilla näistä sihteereistä ei ollut edes konekirjoitustaitoa, mutta Kiannolle riitti, että he pystyivät soutamaan venettä kun Iki piti veneen laidoista. Kaikkiaan Kiannolla ehti sihteereitä olla neljä yhdeksän vuoden aikana, pisimpään Inkeri Jokinen 1944–1947 ja Anja Halonen 1948–1951. Kianto alkoi kirjoittaa 1952 romaania Elätin käärmettä povellani jonka aiheena oli hänen suhteensa Anja Haloseen. Romaani jäi keskeneräiseksi, sillä Halonen repi palasiksi Kiannon romaanin lähteenä käyttämän päiväkirjan Rakastajan tunnustuksia.
ellauri328.html on line 223: Joosepin äiti oli perijätär mutta isä tunari, joka hukkasi ison omaisuuden keinottelulla. Joose luki juran valmiixi asti, ja osallistui sitten napsusotiin. Nai 17-kesäisen neitosen 21-vuotiaana kuin el Zorro ja pani sen heti paxuxi. Lapsia tuli lisää tasaisella tahdilla. Lyyrikon kyrpä koski kuumaa Loiskaa tiuhassa tahdissa.
ellauri330.html on line 430: Itse asiassa, kun hänestä oli tullut kommunisti, Marx alkoi nähdä valtion vääränä (tai ainakin hyvin osittaisena) yhteisönä ja valtakuntana, jonka täytyi olla olemassa vain siellä, missä individualismi oli jokapäiväisen elämän säätelyperiaate. Se oli instituutio, jota tarvittiin vain ja se syntyi vain sellaisista ehdoista hillitsemään taloudellista individualismia siinä tapauksessa, että se repii yhteiskunnan osiin.
ellauri330.html on line 550: Yrjö-Koskinen oli suomikiihkoilija, jonka suomen kielen taito parani elämän varrella siitä, että hän sepitti sanomalehtimiestyössään yleiskieleen useita kymmeniä uudissanoja. Näitä ovat aselepo, asevelvollisuus, epäkohta, harhaoppi, itsehallinto, kulkuneuvo, ohjelma, päivämäärä, ruotsintaa, siirtokunta, tarkastaa, tarkoitusperä, toimiala ja vaurio.
ellauri332.html on line 233: Elokuva oli selvästi ylibudjetoitu ja myöhässä aikataulusta, mikä aiheutti Coppollan hermoromahduksen ja epileptisen kohtauksen. Näyttelijät ja miehistö joutuivat myös intensiivisiin ja vaarallisiin kuvausolosuhteisiin. Päänäyttelijä Martin Sheen sai sydänkohtauksen, kun joku muu miehistön jäsen menetti henkensä kuvauksissa. Kaiken huipuksi sarjaan osui taifuuni JA hurrikaani. Coppola myönsi myöhemmin, että "vähitellen me tulimme hulluiksi". Se näkyy jäljestä.
ellauri332.html on line 276: Elokuva seuraa Teemu Keskisarjan nyrkkeilijän nousua (johon on lisätty rakkaus Bronxista), joka pääsee niin pitkälle ja huomaa sitten, että hänen tunnepitoisuuden puute on este kehässä ja hänen elämässään. Ohjaaja Martin Scorcesen ja Robert De Niron johdolla sitä pidetään klassikkona. Automerkistä tutun De Niron "menetelmänäyttelijä" -lähestymistapa väkivaltaisen Jake LaMottan hahmoon aiheutti kuitenkin paljon epämukavuutta näyttelijöille ja miehistölle. Tämä sisälsi suunnittelemattoman todellisen fyysisen nokkapokan, joka tapahtui yhdessä De Niron ja Cathy Moriartyn kohtauksista. Yleisö repesi. Kärpässarjan nyrkkeilijä näyttää urpolta ruipelolta, vetäiskö turpaan edes Sauli Niinistölle. No sille kyllä.
ellauri332.html on line 378: Ohjaaja Michael Powellin väkivaltainen tirkistelijäelokuva vangitsee ikivanhan pelon tulla vieraan katseluun. Mark Lewis, alias "Peeping Tom" saa korjauksensa kuvaamalla ja sitten murhaamalla vaatimattomia naisia heidän omissa kodeissaan. Nykyään, kun kamerat löytyvät jokaisen taskusta aina, tämä elokuva on erityisen ajankohtainen ja koskettava. Se on kuin ruozalainen lastenkirja "Nolla". Vaikka "Peeping Tom" on sittemmin viljellyt kulttiasemaa elokuvafanien keskuudessa, sitä pidettiin erittäin kiistanalaisena, kun se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1960. Tämä johtui elokuvan uudesta seksuaalisten tabujen ja väkivallan kuvauksesta. Huohheli huoh.
ellauri332.html on line 650: Jo ennen "The Phantom Menace" -jakson julkaisua Jar Jar tuli melko vakavan median ja yleisön huomion kohteeksi. Näin ollen Brent Staples New York Timesista uskoo, että gungan ”kävelee kuin parittaja. Binks on ylivoimaisesti elokuvan tyhmin hahmo", ja hänen yksinkertainen omistautuminen "valkoisille" jedimestareilleen muistutti ihmisiä Hollywoodin loukkaavimmista rodullisista stereotypioista; Slaten David Edelstein kutsui Binksiä " pullisesilmäiseksi, miehen kokoiseksi dinosaurukseksi, joka puhuu Länsi-Intian slangia " ja Eric Harrison Los Angeles Timesista vertasi Binksiä Stepin Fetchitin virheelliseen parodiaan. Harrison panee merkille Pohjois-Amerikan katsojien ennennäkemättömän suuttumuksen tämän hahmon suhteen: erityisesti luotiin verkkosivusto jarjarmustdie.com ("Jar Jar Must Die") , joka kerää fanien ääniä vetoaakseen Lucasfilmiin ja pyytää tappamaan Binks. Vanity Fairin Bruce Handy kirjoitti, että Jar Jarista "on tullut symboli siitä, mitä monet fanit pitävät esiosa-trilogian puutteina: hahmot, joista kukaan ei välitä; huumorintaju, joka on suunnattu yleisön nuorimmille ajatteleville jäsenille; liiallinen riippuvuus tietokonegrafiikasta; ja juonilinjat, jotka käsittelevät monimutkaisia poliittisia juonitteluja , jotka olisivat sopimattomia: I, Claudius tai Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho -sovituksissa , mutta sopivat elokuviin, joissa on hahmoja kuten Jar Jar Binks." Kate Phipps The A.V. Clubista totesi, että Binks oli kiusallisesti kirjoitettu elokuvaan, jonka olisi voinut tehdä ilman gungania, joka tarjoaisi koomista helpotusta pääjuonelle, mutta sen sijaan hän "pilaa melkein jokaisen kohtauksen, jossa hän avaa suunsa."
ellauri332.html on line 654: Kriitikko Joe Morgenstern The Wall Street Journalista lkuvaili hahmoa "rastafari Stepin Fetchitiksi kaviotasolla, joka ärsyttävästi risteää Butterfly McQueenin." Naislakimies ja kriittinen rotuteoreetikko Patricia J. Williams on ehdottanut, että monet Jar Jarin hahmon piirteet muistuttavat läheisesti blackface-minstrel-shown esiintyjiä ja Powell Ford ehdottaa, että hahmo on "rento klovnihahmo" joka jatkaa stereotypioita mustasta Karibiasta. Lucas kiisti yhteydet hahmon ja rasismin välillä; Best totesi myös, että Jar Jarilla ei ole yhteyttä Karibiaan, toisin kuin Bestillä.
ellauri333.html on line 49: Väärin väärin itäintiaanit! Kalat eivät pane vaan ne kutevat. The kala pani (lit. black water) taboo represents the proscription of traveling overseas in Hinduism. According to this prohibition, crossing the seas to foreign lands causes the loss of one's social respectability, as well as the putrefaction of one’s cultural character and posterity. Merelle ei parane mennä siellä kalat panevat ja skorbioonit pistää sammakoita lääkepiikillä. I am levitating now, mukeltavat mutakuono itäintiaanit tämännimisessä pimeässä Clickflix kauhusarjassa, saastunutta vettä juovat, nikottelevat ja verta sylkevät.
ellauri333.html on line 98: Seleucus multa in Oriente post divisionem inter socios regni Macedonici bella gessit. Principio Babyloniam cepit; inde auctis ex victoria viribus Bactrianos expugnavit. Transitum deinde in Indiam fecit, quae post mortem Alexandra, veluti a cervicibus iugo servitutis excusso, praefectos eius occiderat. Auctor libertatis Sandrocottus fuerat, sed titulum libertatis post victoriam in servitutem verterat ; siquidem occupato regno populum, quem ab externa dominatione vindicaverat, ipse servitio premebat. Fuit de humili quidem genere natus, sed ad regni potestatem maiestate numinis inpulsus. Quippe cum procacitate sua Nandrum regem offendisset, interfici a rege iussus salutem pedum celeritate quaesierat Ex qua fatigatione cum somno captus iaceret, leo ingentis formae ad dormientem accessit sudoremque profluentem lingua ei detersit expergefactumque blande reliquit. Hoc prodigio primum ad spem regni inpulsus contractis latronibus Indos ad novitatem regni sollicitavit. Molienti deinde bellum adversus praefectos Alexandri elephantus ferus infinitae magnitudinis ultra se obtulit et veluti domita mansuetudine eum tergo excepit duxque belli et proeliator insignis fuit. Sic adquisito regno Sandrocottus ea tempestate, qua Seleucus futurae magnitudinis fundamenta iaciebat, Indiam possidebat, cum quo facta pactione Seleucus conpositisque in Oriente rebus in bellum Antigoni descendit.
ellauri333.html on line 229: Some scholars have identified Hanuman as one potential inspiration for Sun, the Monkey King character in the Chinese epic adventure Journey to the West.
ellauri333.html on line 340: To assume that surnames depicting caste and varna-based division of labour is a simple functionality of Indian society is a gross misjudgement. There are some very easily identifiable implications that arise when people are asked to present their full name. For example, since caste and religion can be determined through one’s surname, there have been instances where individuals with Dalit persons were discriminated against, even in scientific research institutes and similar establishments that claim to be ‘liberal’ and ‘free-thinking’.
ellauri334.html on line 46: