ellauri065.html on line 308: On ne aika ihqun ällöjä niinkun nippu kastematoja kädessä. Vähän panee epäilemään Juanikkaan perheonnea se ezen henkilöillä ei ole edes sexielämää ja lapsista ei ole puhetta.
ellauri111.html on line 890: Salaliittoteorioihin uskovat ihmiset ovat tyytymättömämpiä viranomaisten haluun toimia tavallisen ihmisen hyväksi sekä tyytymättömämpiä omaan elämäänsä ja omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Heidän lapsuuden kokemuksensa ja perheongelmansa saavat heidät syyttelemään toisia ihmisiä ja epäilemään auktoriteetteja. He ovat myös taipuvaisia fanaattisuuteen, antisosiaalisuuteen ja äärimmäisessä tapauksessa jopa terrorismiin pyrkiessään ”korjaamaan” asiat.
ellauri115.html on line 374: D'Alembert antaa ymmärtää että pahixet eivät pidä lapsista. Janne haistaa tässä heti loukkauxen. No paninhan mä mun omat lapset löytöeläintarhaan, mut kylmä tosi mielelläni kurkistelen muiden lapsia, enemmänkin kuin on normaalia. Ajattelin siinä lapsieni omaa etua. Musta ei silloin (vielä) ollut kasvattajaxi, enkä halunnut jättää niitä äitinsä ja äidinpuolen sukulaisten armoille. Suuri tuntematonkin on parempi. Mä olisin ollut tosi hellä isä, mut mulla ei ollut aiempaa kokemusta. Ja vanhuxet on lapsista vastenmielisiä, musta ainaskin. Tynnyrinvannehtijan pojan tapaus panee epäilemään Jannen motiivien puhtautta. Oliko se namusetä? Sit epäilyttää vähän et Teresa ei sen jutuissa ole senkään vertaa mukana kuin uskollinen koira Sultan. Se tekee tosi kylmäkiskoisen vaikutelman. Niinkuin sekin että Jannen piffaamia vohveleita arponeet pikkutytöt oli Jannesta kaikki rumia vaikka käyttäytyivät sievästi. Lysti maxoi 30 souta, ja iloa tuli 100 soun edestä. Olikohan JJ vähän pihi? Hollantilaiset ovat halpamaisia kun ottavat maxun jopa kellonajasta.
ellauri161.html on line 40: Oliko Huysmansin Jori hinuri tai edes bi? Eräät pahentuvat ajatuxestakin. Pikkusen panee epäilemään kuiteskin, eze jaxais muuten vaan kirjoittaa noin paxun kirjan jostakusta ilmipetteristä. Aika läpinäkyvästi se ihastelee kahta uudenaikaista veturia, jotka ovat hänestä kauneudessaan virheettömämpiä kuin yxikään nainen. Selkeästi junamiehiä!
ellauri290.html on line 96: En ole löytänyt tarkkaa selvitystä, minkälainen Palestinan maanomistussysteemi oli tuohon aikaan. Olen ruvennut epäilemään, että se on ollut niin toivottoman sekava ettei kukaan ole edes ottanut selvittääkseen: paljosta ei ole ollut mitään kirjaanvientiä, vaan asiat on jatkuneet sukupolvien takaisten suullisten sopimusten perusteella, ikimuistoisten nautintojen ja sen semmoisten. Esimerkiksi Jordaniassa oli - Länsirannalla on vieläkin sama Jordanian laki voimassa - että maa jota kukaan ei viljele kymmeneen vuoteen on omistajatonta, "kuollutta maata" niin kuin se oli Turkin laissa man telty, sen voi ottaa käyttöön kuka hyvänsä. Tosin vuosisadan loppupuolella se Turkinkin lain mukaan kuului sulttaanille eli valtiolle, mutta kansa nähtävästi, minkä olen lähteistä löytänyt, eli uusista laeista liikoja tietämättä ja piittaamattakaan; viljeli valtion maata "omanaan" jos sattui sopivan palstan löytämään, ja jos se jäi sitten kesannolle kymmenen vuoden päästä sen saattoi omia joku muu.
ellauri313.html on line 559: Johann Kaspar Lavater (1741–1801) oli sveitsiläinen pappi ja kirjailija, Sturm und Drang -aikakauden merkittävimpiä henkilöitä. Hän toimi vuodesta 1786 Zürichin Pietarinkirkon ensimmäisenä pappina. Lavaterilla oli loistavat saarnaajalahjat, ja hän oli vakaumuksiltaan järkähtämätön. Hän esitti ajatuksensa rohkeasti vastustaessaan kantonihallituksen liian ankaria toimenpiteitä, kansanvallan liioitteluja ja Ranskan vallankumouksen väkivaltaisuuksia. Tämän vuoksi Sveitsin hallitus rupesi epäilemään Lavateria liittolaisuudesta Venäjän ja Itävallan kanssa. Niinpä hän joutui kärsimään Baselissa jonkin aikaa vankeusrangaistusta. Zürichin piirityksen aikana Lavater onnexi haavoittui ranskalaisen sotilaan luodista ja kuoli 2v myöhemmin. Lavaterin luonteessa oli suuria vastakohtaisuuksia.
ellauri322.html on line 365: Se sai minut ajattelemaan, että prenikat, jotka ympäröivät minua ulosottomiehen kuzuilla, häpäisivät käyttäjänsä yhtä paljon kuin kahleet rangaistusvangeilla – ehkä enemmänkin. Sai minut epäilemään, että edellinen tuotti jälkimmäisen.
ellauri392.html on line 156: "Nämä ovat paholaisen harhaluuloja", Luther sanoo Lectures on Genesisissä , "joilla hän yrittää saada meidät epäilemään ja epäuskomaan, vaikka Kristus tuli tähän maailmaan tehdäkseen meistä täysin varmoja. Sillä lopulta täytyy seurata joko epätoivoa tai halveksua Jumalaa, pyhää Raamattua, kastetta ja kaikkia niitä Jumalan siunauksia kohtaan, joiden kautta Hän halusi meidän vahvistuvan epävarmuutta ja epäilystä vastaan. . . . Turkkilaisten tavan mukaan he ryntäävät hätäisesti miekkaan ja tuleen, sillä hetki, jolloin joko kuolet tai pakenet, on ennalta määrätty."
xxx/ellauri113.html on line 199: V: Vitut muovaatte. Painelette viimeisen ihmeen perässä kuin apinat, tai veteen kallistuvaa ruohonkortta ylös kiipeävä kohortti termiittejä. Kun ajattelen neroutta, mieleeni tulee Einstein tukka pystyssä ja kieli ulkona. Tai Hawking istumassa kierona rullatuolissa naama vinxahtaneessa virnussa. Aika pelottavaa. Neron keskeisiä piirteitä on päättömyys, exentrisyys, älyvapaus ja julkeus. Onkohan kaikki nerot narsisteja? Todennäköisest ovat. Hawkingin mielikuvitus lähti laukalle sen kuunnellessa cocktailkuzuilla jotain vielä tylsempää tyyppiä. Johnkin purki leluautoja pienenä mutta se sentään oppi korjaamankin niitä. Hawking ei pystynyt muuhun kuin tekemään lisää tuhoja. Ei ihme että laahus on oppinut epäilemään asiantuntijatahoja, ne on niin selkeästi omistavan luokan renkejä. Se että nykyajan nuorten pitää olla selvillä tekniikasta on paskapuhetta, tuotteistetut arkipäivän gadgetit toimii tökkimällä tai izestään, niitä osais käyttää vaikka marakatit.
xxx/ellauri129.html on line 496: Naista panee epäilemään äijän oma petturointi.Paul BourgetMFUCK!
xxx/ellauri232.html on line 256: Syy, joka saa ihmiset epäilemään rukouksen tehokkuutta, on sama kuin se, joka saa heidät kieltämään Jumalan tiedon. Heidän argumenttinsa on seuraava: Joko Jumala on päättänyt, että tietty henkilö saa tietyn edun, tai hän ei ole niin päättänyt. Jos hän on päättänyt, rukousta ei tarvita; ja jos hän ei ole päättänyt, kuinka rukous voi muuttaa Jumalan tahdon, jotta hän nyt päättäisi hyödyttää henkilöä, vaikka hän ei ollut niin päättänyt aiemmin? Tästä syystä...he sanovat, että rukous ei auta saamaan hyötyä tai pelastumaan pahasta, joka on määrätty häntä vastaan. (Sefer HaIkkarim, osa IV:18)
11