ellauri004.html on line 735: tai Nooa, joka sanoo, että elukkakaveria ei jätetä.


ellauri004.html on line 1352: Historiattomilla elukoilla onnen differentiaalilaki toimii hyvin, se siirtää syklisesti elukan mielenkiinnon kulloinkin akuuttiin tarpeeseen. Siitä ei seuraa mitään haittaa. Niillä tarpeet seuraa ässäkäyrää. Tän käyrän differentiaali, onnen mitta, on sykähdys, pieni onnen pala. Ensin on vähän nälkä, sitten kova, sitten syödään, tullaan kylläisiksi, ei tee yhtään mieli lisää, yäk. Nyt ois kiva leikkiä. Kun siitä väsytään, sitten nukutaan. Sama toimii kaikilla akseleilla, janon, unen, panonkin tarpeista saa elukka tarpeeksi, ja kyllästyy. Syklit toistuu samanlaisina, karman pyörä pyörii hitaasti ja tasaisesti. Elukan elämä on sarja toistuvia mutta pian aina unohtuvia menestyksiä ja takaiskuja, pieniä iloja, pieniä pettymyksiä, jotka aika ajoin kumoavat toisensa. Onnet ja onnettomuudet menee päittäin. Loppusumma pelistä on nolla, ei synny kasvua.
ellauri004.html on line 1424: Kolmas fataali erehdys oli tuottavuuden kasvatus. Muut elukat kasvaa vaan lukumääräisesti, yksi elukka kuluttaa luontoa vaan yhden elukan verran, ei enempää.
ellauri008.html on line 1144: joka ei pidä hitaista leffoista. Tämä elukka

ellauri018.html on line 579: Tämä oli käsittämättömän vittumaisen Iltalehden julman sydämetön päivän kevennys. Virikeuutinen tunnottomilta lehtineekereiltä muiden masentuneiden apinahirviöiden illan piristyxexi. Mikäs paremmin naurattaa kuin puhdas vahingonilo muiden kustannuxella. Vielä paremmalta tuntuu kun kärsijä on toisenrotuinen. Jumalan kaltaisena syvällisesti ajatteleva apina sörkkii ja kiusaa muita eläimiä ihan viihteeksi, panee ne vankilaan ja nauraa päälle. Tuntee izensä vielä armeliaaxi jumalaxi, kun alentuu jelppimään ize pulaan saattamaansa elukkaa. Vaan tekeehän se samaa omille lajikumppaneilleenkin.
ellauri020.html on line 578: Tie eeku paranoo, sano savolaenen kun ajo jäällä ympyrää. Iso-Masan antama ilmainen joululahja, arvostelijankappale Savon Sanomista. Not that I would care. Iivanan kirja on ällistyttävän hyvä, verrattavissa Thackerayn niteeseen Turhuuden turuilla. Mitä ökyrikkaampia ollaan, sitä paljaan klisheisemmin ilmenee tän apinan elukkapiirteet kuin keisarista ilman vaatteita. Perustarpeet jää jälelle kun ei tarvi tyydyttää mitään monimutkaisempia. Onhan ne monimutkaisemmatkin tarpeet sitä samaa apinajuttua, mut monimutkaisempi ympäristö monmutkaistaa käytöstä. Sileällä pöydällä muurahainenkin menee ympyrää eikä brownin liikettä. Tie eeku paranoo. Kuin kiveen hakattuna paljastuu tän otuxen koko radollisuus. Eat! Eat! Fuck! Fuck! Kill! Kill! Siinä se on nimenpudottelun perässä, pienessä lankakerässä. Iivanan sketsi lapsettoman parin keskinäisestä syyttelystä on kuin Teofrastoxen coveri. Eski ja Liisa, Antti ja Auli. Ei kenenkään syy ja kuitenkin jotenkin toisen syy.
ellauri020.html on line 872: tuhota eripesäinen ja kexeliäisyys kehittää siihen keinoja, saadaa elukka, joka

ellauri023.html on line 608: Jos kaunis = hyvännäköinen, kuten olen argumentoinut, mistä hyvästä on kyse taiteessa? Luonnossa se on suurinpiirtein selvää. Kaunis elukka ja paikka ovat päältä kazoen hyviä elukoita ja paikkoja. Näön perusteella on helppo valkata, ja aika usein osuu oikeaankin, vaikka joskus menee käsi kakkaan ja siihen saattaa jäädä sitruuna.
ellauri024.html on line 1242: kullakin hetkellä kukin elukka pyrkii johonkin.

ellauri028.html on line 99: Toinen aivan mainio kahden markan pläjäys on What is man. Kyse on taas just samoista teemoista kuin mullakin, onx ihminen vaan tyhmä elukka vai vielä pahempaa, vaan kone, vaiko jotain hienoa, joku taskukokoinen puolijumala. Nuori mies uhoilee, vanha mies suhtautuu kyynisesti, ei enää edes sarkastisesti. (Joku kyllä kommentoi, fair enough, että näissä filosofisissa dialogeissa on aina joku fixu, esim. vanha mies, ja toinen totaalinen tomppeli, esim. nuori mies. Epistä, Joni heittää KOKO AJAN! valitti Pauli lumisodassa Juuan mökillä.) Erittäinkin hyvin väännettyjä pointteja. Mm. se LM Alcottin runotytön skizo et jos hyvis saa hyvät vibat kiltteydestä onx se sillon izekäs vai epä. Turhaa nikerrystä ja nakerrusta, mitä väliä. Hyvin menee mutta menköön. Who cares, kuten argumentoi Booze Hound alempana.
ellauri030.html on line 288: Kun arkaaiset ihmiset mietti mikä saa elukat (apinan mukaanlukien) tikittämään, oli 2 vaihtoehtoista analogiaa: 1) siellä on sisällä jokin otus, joka vetää naruista, mutta lakkaa vetämästä kun elukka on vainaja. Silloin voi hyvin kysyä, mitä se otus sitten teki. (Jätetään nyt syrjään se Bertrand Russellin vanha täti-paradoxi, että mikäs sitten sen otuxen lankoja veteli, etc.etc, turtles all the way down.) No joko sekin kuoli (heippa turtselitäti taas), hävis olemattomiin kuin pieru saharaan (mut silloin se oli aika tarpeeton hypoteesi alunperin), muuttui joxkin muux (ditto), tai se meni jonnekin muualle. Tästä analogiasta lähtee kaikki noi sieluhöpinät. 2) Ei täällä ketään ole, elävä elukka on pikemminkin kuin mekaaninen kana tai herätyskello, jonka vieteristä loppuu lopulta veto. Tää vaihtoehto mainitaan Faidonissakin (sielu on kuin soittimen viritys), mutta jostain syystä (mikähän se oli?), se jää tienoheen. Mun ymmärtääxeni tää on tieteellinen näkemys, siis yxinkertaisin oletus saatavilla olevan evidenssin valossa. Tän mä ostin jo ihan pienenä. Vanhoilta on veto käyt.kaz. jo lopussa. Tikketi-takketi tik tak tik - tak sanoi Impi Loiskeen kuhmuinen herätyskello viimeisen kerran, jousi katkesi ja kello vaikeni iäxi.Se on aikaa sitten romutettu, varmaan osina jossain Afrikassa tai Kiinassa. Näin tulee ihan kohta käymään minulle, siis just tälle mulle. Se on voi.
ellauri030.html on line 794: Vizit on siitä miellyttäviä (jatkaa Artturi), että havainto voittaa, järki jää toisexi. Eläin sapajussa voittaa ihmisen. Vizailu on kevyttä puuhaa, siitä ei tule päänsärkyä, kuten kovasta ajattelusta. Ja on kiva nähdä joskus, että elukka pääsee joholle, tää ihmismäinen pohdinta on pitkän päällä ikävää. Tiedon lisäys on tuskan lisäystä. Kivempi edes joskus ilostella vaan. Six nauru vähän muistuttaa iloa. Köykästä ilonpitoa.
ellauri033.html on line 428: Pahimmassa tapauxessa tyypit vois olla ihan erilaisia eri luvuissa. No ei Hra Bourget ihan niin pitkälle mene, vaikka pitääkin kovaa melua ponin minän moneudesta. Useimmiten löytyy vaan kaxi minäehdokasta, esim. Robert Greslou, Loup-Garou ihmissusi, ompasusi joka löytää sisästään kaxi eri oliota, yxi selkeä älykäs rehellinen, kova henkisen työn tekijä, ja toinen pimeä, julma, impulsiivinen. Tai toi Rva de Tillieres, jolla on 2 heilaa, Poyanne ja Casai, jotka tyydyttää sen kahta eri jotain (en sentään sano aukkoa). Vaan Rva Moraine kirjassa Mensonges sisältää kolme persoonallisuutta. Siinä on yx joka tykkää luxuxesta, toinen joka tykkää lemmestä, ja kolmas joka haluu huomiota. Odottakaas! Kun Larcher päättelee: se on aika moni poni, abbe Taconnet vastaa doucement kuin Pirkko: Komplisoituko? ... tiedän, te käytätte nitä sanoja välttääxenne yxinkertaisempia. Se on vaan onneton joka on tunteittensa vallassa. Jos appi on oikeassa, mitä jää Hra Bourgetin zygologisista pölinöistä? Oikeassahan appi on, Suzanne on yxinkertainen elukka. Se mistä Hra Bourget tekee ison numeron koko kirjan pituudelta, voidaan tiivistää tähän: siinä kisailee sielu ja ruumis, enkeli ja nauta. Eikä siinä mitään, mut pitääx siitä tehdä tollasta zygologista sanasalaattia.
ellauri041.html on line 266: Syy 2 on perustavampaa laatua. Tää apina on elukka, ja elukalla on vaan noi 3 halua: EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL!, eikä se halua mitään lukea eikä kazoa mikä ei käsittele noita 3 aihetta, niiden saavuttamista (komedia) tai menettämistä (tragedia). Kaikki komplexius tulee ympäristöstä, apinassa izessään ei ole muuta kuin nää 3 vaihdetta. Kun ympäristö muuttuu monokulttuurixi, monopolisoituu ja monotonisoituu kulttuuri.
ellauri042.html on line 199: Koronaviruxen kaltaiset uudet tulokkaat leviävät elukkapellossa kuin entisvanhaan Elanto.
ellauri043.html on line 4886: Mitäs se mulle kuuluu! Mun sydän kääntyy inhoten näiden elukkajumalien edessä, jotka puuhaa koko ajan verilöylyjä ja sukuruzia!
ellauri043.html on line 5447: pihlajapöheikössä ihan nakupellen naisen, — nelinkontin kuin elukka, jota astuu musta mies, soihtu kummassakin kädessä.
ellauri048.html on line 1140: Thou madest Life in man and brute; Sä teit elämän apinaan ja muuhun elukkaan;
ellauri051.html on line 433: terrible tableaux. elukkaparoista roadkillejä.
ellauri055.html on line 199: Mitä he voivat kertoa minulle? Että ihminen on ilkeä mutta huvittava elukka, että viini paranee vanhetessaan mutta nainen ei, että suuret musertavat pienet, ja pienet tekee salaa pilkkaa suurista. Ja suuretkin musertuvat, Kyyros haukkaa valloittamastaan maailmasta loppupeleissä vain pienen palan maata. Sitä ei huoli kadehtia sitten enää.
ellauri089.html on line 475: § 35. Summary of chapter. Tulihan se sieltä. Tää on tää iänikuinen talousliberaali silmäänkuseskelu. Että me sielukkaat apinaolennot ollaan jotain luonnon yläpuolella kun me osataan näitä pelejä. Ilkka Niiniluoto 70-luvulla ivaili Ahmavaaran korkkiruuvia, että tosiasioista voitas muka päättää miten asioiden oisi paras olla. Senhän hydran pään katkaisi jo Hume sillä giljotiinilla. Ja eihän maailma ole satunnainen eikä deterministinen, eihän? Kai me ollaan muumipelin pelaajia jotka voi vaikka arvaamalla valkata jonkun parhaan reitin, jonka varrella on 2 näkinkenkiä ja muumitalon avain?
ellauri098.html on line 162: Noi genret pitäs hajottaa EFK ulottuvuxille. Esim mix vitussa jokasen prujauxen pitää olla rofe ja skoudetarina. Mix pitää olla juoni ja mysteeri, mix pitää olla spoileri. No se on tyypillistä saduille. Kaikki fiktio on satua. Niissä lähdetään reisuun ("quest"), kohdataan vaikeuxia ("issues"), selvitään vaaroista ("challenge eli haaste"), ollaan muita pätevämpiä, voitetaan puoli valtakuntaa ja prinsessa, päästään pukille, pahat eli vastustajat ("bad guys") kuolevat. Kuinkas sitten kävikään. Kai se jännittää jokaista elukkaa että selvitäänkö tästä ja kuka selviää. Survival of the fittest. Päästäänkö lisääntymään. Sehän se on se karkki ja tappio elon kilvassa on se kepponen
ellauri109.html on line 490: »Ja», Spielvogel sanoi, »te unohdatte sopivastí jalleen kerran wisconsinilaisen opettajatoverinne nuoren vaimon.» »Hyvä luoja, kuka te olette, Pyhä Pietari? Kuulkaa, minä saatan olla lapsellinen ja heikko, mină saatan olla jopa teidän rakkaimpien unienne narsisti mutta minä en ole elukka! Minä en ole pummí enkä irstailija enkä gigolo enkä mikään kävelevä penis. Miksi te haluatte kuvata minut sellaiseksi? Miksi te haluatte luonnehtia minut kirjoituksessanne jonkinlaiseksi sydämettömäksi raiskaajantekeleeksi? Täytyy, täytyy olla jokin toinen tapa Karenin ja minun suhteen kuvaamiseksi.»
ellauri112.html on line 105: III Sangen taitavasti johdattaa Strindberg katsojan siihen kuumeiseen ilmakehään joka hänen näytelmässään vallitsee. Erik-kuningas vakoilee ylhäältä linnan ikkunasta Kaarinaansa, joka alhaalla parvekkeella istuen pelokkaasti puhelee nuoruuden ystävänsä vänrikki Maxin kanssa, samalla kun epäsuosioon joutunut kuninkaan neuvonantaja Göran Persson pälyilee pensaikossa, odottaen sopivaa tilaisuutta päästä takaisin kuninkaallisen ystävänsä läheisyyteen. Maxille ja Göranille, joka lopulta myös tulee esiin, osoittaa kuningas mieltään sangen omituisella, paljon ilmaisevalla tavalla: hän heittelee heitä ylhäältä ikkunastaan ensin nauloilla, sitten vasaralla, ja antaa sisällöttömän naurunsa säestää näitä ystävyyden osoituksia. Kuinka paljon aivan omituista sielua onkaan jo tässä. Jos näytelmä sitten ei osoittaudukaan selvästi keskitetyksi ja johdonmukaiseksi, vaan, kuten historialliset näytelmät useimmiten, suhteellisesti irrallisten kuvaelmien sarjaksi, niin kuinka hyvin siinä onkaan säilytetty tämä alkuperäinen viritys. Viimeisessä kohtauksessa viettää Erik häitä Kaarinan kanssa; linna on aivan autio, lahjottu hoviväki on jättänyt kuninkaan, mutta tämä kutsuu rahvaan kadulta, istuttaa sen hääpöytäänsä, ja sen siinä vähitellen humaltuessa tekee hän Göran Perssonin kanssa sangen monisanaisen lopputilinsä elämän kanssa; seuraavana hetkenä ovat he vangitut, Juhana on kuningas: kuumeuni on lopussa. Kansallisteatterin esitys saattoi mielestäni sangen paljon tästä omituisesta runosta oikeuksiinsa, varsinkin juuri mitä alku- ja loppukohtauksiin tulee. Myös olivat näyttämölaitteet niissä, etenkin ensimäisessä, varsin hyvät. Tietysti olisi runosta voitu ammentaa vielä enemmän; enkä niidenkään rajojen sisällä, joissa Kansallisteatterin taiteelliset saavutukset yleensä liikkuvat, tahtoisi pitää »Erik XIV:ttä» minään ennätyksenä. Tässä näytelmässä ikäänkuin värisevät hermot paljaina; epäsoinnut ovat syvästi sielukkaita; Kansallisteatterin vahvoihin puoliin ei taas ole kuulunut ylenmääräinen herkkyys tähän suuntaan ja sentähden ansaitsee mielestäni tunnustusta se mikä esityksessä saavutettiin.
ellauri115.html on line 561: On totta siis, että mies on loordi maalla jonka päällä se olexii; sillä ei ainoastaan se kesytä kaikki muut elukat, ei ainoastaan se kontrolloi luonnonvaroja ahkeralla teollisuudella; vaan se yxin tietää miten kontrolloida niitä; sillä pysyy kaikki mainiosti hanskassa; kontemploimalla se matkustaa vaikka tähdissä vaikkei pääse sinne pers.kohtasesti. Näytä mulle toinen elukka maan päällä joka osaa antaa tulta ja joka osaa kazoa ihaillen aurinkoon ilman laseja. Mitä! Mähän voin huomioida ja tuntea [raamatullisessa mielessä] kaikki elukat ja niiden sukulaiset; mä voin ihan tuntea mitä tarkoittaa järjestys, kauneus ja miehisyys; mähän voin miettiä Miss Universumia ja nostaa lihan kohti sitä käyttämättä kättäni; mähän rakastan hyvää ja teen temput sille; miten mä sitten voisin verrata izeäni joihinkin tyhmiin elukoihin? Kurja sielu, sun surkea filosofia tekee sut elukkamaisexi; tai pikemmink turhaan sä yrität alentaa izesi; sun [tai siis mun] nerokkuus osottaa sun periaatteet väärixi, sun ystävällinen sydän näyttää ne väärixi, ja jopa sun vallan vääränkäyttö osoittaa kuinka etevä sä olet. [Ei kyllä tää Rousseau on perusteellisesti paska mies.]
ellauri115.html on line 651: Nuori mies, kuuntele mua luottavaisesti. Mä olen aina rehellinen sun kanssasi. Jos omatunto on ennakkoluulon luomusta, mä olen varmasti väärässä, eikä ole mitään todistusta moraliteetille; mutta jos izensä laittaminen number onexi on miehen luonnollinen taipumus, ja jos alkeellinen oikeussentimentti on synnynnäistä apinansydämessä, annetaan noiden jotka sanoo et ihminen on yxinkertainen elukka poistaa nää ristiriidat ja sit mä myönnän et on vaan yxi substanssi. [Eli narsismi on vahvaa näyttöä kuolemattomuuden tarpeellisuudesta, täähän on nähty monen muunkin me first-hepun puheissa.]
ellauri132.html on line 985: Verklärt und selig entschlafen. — Der Fremde stand erschreckt, selvinneenä ja sielukkaana nukkuen. — Vieras
ellauri145.html on line 771: Mais après, ne fais pas la bête ; Mut jälkeenpäin, älä ole elukka;
ellauri155.html on line 935: Happy the dumb beast, hungering for food, Onnellinen hölmö elukka, joka on vaan nälissään,
ellauri163.html on line 650: Iorick Byrnison on massiivinen panssaroitu karhu. Panssaroidun karhun haarniska on hänen sielunsa. Iorickin haarniska varastetaan, joten hänestä tulee sieluton ja epätoivoinen. Lyran avulla hän saa takaisin haarniskansa, arvokkuutensa ja sielukkaan kuninkaanasemansa panssaroitujen karhujen yli. Kiitollisena ja vaikuttuneena hänen ovelasta valehtelustaan, hän kutsuu häntä "Lyra Silvertongueksi". Voimakas soturi ja haarniskaseppä Iorek korjaa hienovaraisen taskuveitsen, kun se särkyy. Myöhemmin hän käy sotaa Esivaltaa ja Metatronia vastaan.
ellauri183.html on line 549: Muuan matkatovereista oli sanonut Joosefille että Betlehemissä oli majatalo, yhteiskunnan järjestämä suoja joka tarjosi tässä seikkaperäisesti erittelemäämme majoittumisongelmaan päältä päin katsoen oivan ratkaisun, mutta vaatimattomalla kirvesmiehelläkin on sentään oikeus varjella yksityisyyttään, sopii kuvitella miten hävettävältä miehestä olisi tuntunut kun oma vaimo olisi joutunut kaikenlaisen sairaan uteliaisuuden kohteeksi, kun koko majatalo olisi kuiskutellut karkeuksia, etenkin aasien ja kamelien ajajat, jotka olivat yhtä sivistymättömiä kuin elukkansa, paitsi että heillä asiaa vielä pahensi se että he olivat saaneet jumalalta puheenlahjan toisin kuin eläimet. Joosef päätti siksi mennä pyytämään neuvoa ja apua synagoogan vanhimmista ja hämmästeli mielessään ettei ollut mennyt jo aiemmin.
ellauri188.html on line 156: Etiikan transsendentaalinen deduktio Darwinista: eusosiaalisuuden aste selittyy ravintoverkon laikkuisuudesta, eli siis kilpakumppanien granulariteetista. Jos ravintoa on paljon tai sitä on tasaisesti hyvin harvassa, ei juuri maxa vaivaa olla laumasieluja. Ize kukin elukka menestyy parhaiten seppoilemalla omin päin.
ellauri196.html on line 490: Pieni kouluutus öiseen aikaan isännän taholta odottaa Ulia. Tiine lehmä kömpelehtii levottomana. Talonpojat ovat kylmäverisiä koska ne ovat niin pihejä. Tyttöjen pelissä on nuori mies kovan onnensa seppä. Joku siinä kiikkiin jää siitä saa olla patentti. Älä bylsi Anna-Liisaa niin et jää ansaan ja sinulla on yhtä pelotonta ja hyvää kuin meilläkin. Pelkosi vuoxi olet antanut meidän ja elukkaimme kärsiä, mikä pahinta. Sellaiset ilot ovat paholaisen houkutuxia. Kolikko livahtaa kourasta jos sen antaa livahtaa. Tee kuin Roope Ankka niin kuolet rikkaana. Kaikki riippuu sittenkin vaan uskosta. Joo ollaan selvästi kalvinisteja. Köyhän 2 suurta pääomaa on voimat ja aika. Ne on pantava korkoa kasvamaan isännälle jolla on paljon työtä ja rahaa. Se on palvelemista se. Palvelijan nimi on aarre jolla hankitaan kolmas aarre, varallisuus ja sillä neljäs, taivaspaikka. Jo on paxua! Tiukkaa pierua talollisen kannikoiden välistä. Hyvä palvelija ansaizee iloa, nimittäin työn iloa. He iloizevat isäntänsä asioista kuten omistaan.
ellauri269.html on line 413: 16-v. Kalja aijotaan naittaa jollekulle liittolaiselle siltä kysymättä, sellaista aikaa eletään. Lordi Daval Prestolle, to be exact. Kalja ei ole mielestään edes elukka, se on esine. Oikeammin tavara. Arttu ize haluaisi kumppanin, ystävän, ja tottakai - tavaran. Mutta kurkona sen pitää valita kantakirjatamma (tosin voihan sillä olla varatavaroita tallin perällä).
ellauri333.html on line 542: Daniel Defoe ja Iris taittaa peistä siitä onko kaikki determinististä vai joku valintamyymälä. Is this cheese? Täysin yhdentekevää. Aikamatkustajat eivät problematisoi sitä miten käy jos menee muuttamaan juuri tätä historiaa. Eihän se sitten enää ole tää. Vähän sama ongelma kuin sielunvaelluxessa: jos musta tulee joku muu elukka niin en ole enää mä, ja miten käy pikkuveitikan? Enhän nytkään muista mikä olin ennen tätä rundia. Vitun turhanpäivästä. Mixei voi vaan uskoa ettei tästä tule tämän kummempaa? Kohta pölistään Hietaniemessä tuhkaläjänä. Loppuu tämä pölinä.
ellauri352.html on line 436: Tarve tuhoavuuteen ei tarvi olla synnynnäinen, sen voi myös oppia. Riski vallankumouxeen on olemassa jos porukoilla ei anneta tilaisuutta arvottoman osansa suremiseen. Silloin on luovsta leikkimäisestä puuhastelusta paljon apua. Kapitalismi tekee parhaimmillaan luovaa tuhoa. Myötätunto on inhimillisistä vieteistä voimakkain, lohduttautui Darwinkin. Muut sitä voimakkaammat ovat elukkamaisia.
ellauri364.html on line 153: Hitlerin suuri kokeilu osoitti ettei ihminen ole paha eikä hyvä. Se on vaan elukka, joista voidaan tehdä helpolla ainaskin piruja. Sodalta säästyneessä rauhallisessa Ruåzissakin on enenevästi piruja. Rikollisuutta, kevytmielisyyttä ja sukupuolitauteja. Tilaisuus tekee kunnon ihmisestä varkaan. Viza on väännettävä ajoissa. Liekö ainoatakaan perhettä, jossa ei olisi yhtään epäonnistunutta jäsentä, mustaa lammasta? Jokaisessa perheessä on mätämuna. Vanhuudessa voi tulla luonnevikoja, esim kiimaisuutta ja saituutta. Halu kasvaa mutta kykeneväisyys vähenee. Pahimmassa tapauxessa ovela hoitaja voi viedä varakkaan vanhuxen vihille. Tattaritytöt ja muut ryhdittömät oliot.
ellauri378.html on line 256: Joka tapauxessa tollanen jonkun asian edestä kuoleminen on aivan perseestä. Sen nyt vielä ymmrtää että elukka riskeeraa henkensä pennun puolesta, koska se on geeneille peliteoreettisesti kannattava kauppa. Mutta siihen se saa jäädäkin.
ellauri408.html on line 931: come animal che spesso adombre e ’ncespe: kuin elukka säikkyen ja potkiskellen,
xxx/ellauri076.html on line 341: Herrat naivat blondeja mutta naivat tummaverisiä. Oi mixi mä tummana synnyin, mixen syntynyt vaaleana. Mun armaani lemmi ei tummaa, hän lempii vain vaaleata. Niin paljon minä kärsinyt olen, monta kyyneltä vuodattanut! Niin monta minä lempinyt olen, mutta yhtä vain rakastanut. Kaikki tällänen on roskapuhetta. Kaikenvärisistä löytyy aivan namuja. Jos jotain yhteistä on niissä joihin kaze pysähtyy on että ne on kiltin ja sielukkaan näköisiä, isot silmät ja anteliaat suut. Sixi Claudia on rajatapaus, sen kulmakarvat ovat vähän pelottavat. Housut tutisevat monestakin syystä. No ei vaitiskaan, vaan yhdestä.
xxx/ellauri114.html on line 39: Siis mähän oon se rasteri, ja mussa on vaan nää kourallinen dimensioita. Olen alidimensioitu elukka vailla tartuntapintaa, teflonilla päällystetty ulokkeeton otus. Siinä se.
xxx/ellauri129.html on line 570: Uskoisin et nainen on viimeinen elukka jonka mies kesyttää.George MeredithMFUCK!
xxx/ellauri154.html on line 75: Valesnesin herra oli melko epäsiisti ja saastainen kapistus, joka alati vain mezästeli hirviä ja kauriita eikä seuranpitäjänä ollut juuri rattoisampi kuin savuava uuni. Ja kaupanpäällisixi mainittu mezämies oli yli kuudenkymmenen, mistä hän ei puhunut sen enempää kuin hirtetyn leski nuorasta. Mutta luonto, joka tässä maailmassa tekee viistoja, vääräsäärisiä, sokeita ja rumia yhtä arvostelukyvyttömästi kuin kauniitakin - tietämättä sen enempää kuin seinäverhon kutoja, mitä tekee - antaa kaikille saman ruokahalun ja kaikille saman himon lihasoppaan. Sitäpaizi jokainen elukka löytää puolison eli sananlaskun mukaan, kurjimmallakin ruukulla on kantensa. Niinpä siis Valesnesin herrakin eziskeli kaikkialta ruukkuja ollakseen niille kantena.
xxx/ellauri167.html on line 142: «O animal grazïoso e benigno "Oi elukka viehkeä ja hyvänlaatuinen
xxx/ellauri177.html on line 52: Papin retardi sisko 22v on pulskea ja isorintainen. Se on julman kotityrannin Tyko Sallisen vaimon Mirrin oloinen. Tollanen elukkamainen luonnonlapsi, hilpeä mutta tyhmä lehmä.
xxx/ellauri177.html on line 58: Jokainen hoitakoon elukkansa miten haluaa, ml tyttäret. Kyläläiset on kuin porsaita, haisevatkin samalta. Il finissait par penser à cela, aux saletés de l'existence, aux poussées de la chair, à la reproduction fatale de l'espèce semant les hommes comme des grains de blé. Lihan työntöä. Liha liikkuu, he he. Sitten syömään kaalikeittoa. Kyllä elämä on väkevää.
xxx/ellauri193.html on line 559: Duncan tehtiin penetroimalla ja spermalla, hyi elukkamaista ja likaista, Jumalan poika sikisi pelkästä pyhästä hengestä, kukaan ei käynyt Marjan pukilla, ellei sitten Gabriel. Mutta onko enkeleillä kikkeleitä, kun perseetkin on tervatut? No ehkä etupuoli on silti juhlakunnossa.
xxx/ellauri265.html on line 196: Aristokattikin sanoi että ihminen on logoforinen elukka. Elukka pitää salaliittoteorioista, ainakin jos sitä on vedätetty ensin kommunikatiivisella kapitalismilla.
xxx/ellauri415.html on line 178: Lindsey Vuolo 2001 on juutalaissyntyinen Playboy-malli. Hän syntyi Vaaka-merkin alla 19. lokakuuta 1981 Princetonissa, New Jerseyssä, Yhdysvalloissa. Lindsey Vuolo oli Playboy Playmate kuukauden marraskuussa 2001. Hän sai arvostetun Playboy Playmate -tittelin 20-vuotiaana. Hänen mitat ovat 34-24-35. Lindsey Vuololla on luonnolliset rinnat, sielukkaat ruskeat silmät ja ruskeat hiukset. Lindsey Vuolo Mittaukset Korkeus: 5'8 (173 cm) Paino: 119 lb (54 kg) Rinnat: 34 tuumaa (87 cm) / luonnollinen Vyötärö: 24 tuumaa (60 cm) Lonkat: 89 cm (35 tuumaa) Lindsey Vuolo Yksityiskohdat Horoskooppi: Vaaka Etnisyys: valkoihoinen Hiusten väri: ruskea Silmien väri: ruskea Tatuointi: ei Lävistykset: ei. Valitettavasti hän näyttää nylkeneen majavansa kaljuxi.
xxx/ellauri415.html on line 186: Cindy Fuller 1959 oli juutalaissyntyinen Playboy-malli. Hän syntyi Härän merkin alla 13. toukokuuta 1938 Bostonissa, Massachusettsissa, Yhdysvalloissa. Cindy Fuller oli Playboy Playmate kuukauden toukokuussa 1959. Hän sai arvostetun Playboy Playmate -tittelin 20-vuotiaana. Hänen mitat ovat 36-24-36. Cindy Fullerilla oli luonnolliset rinnat, sielukkaat ruskeat silmät ja kiiltävät mustat hiukset. Hänen keskitaittonsa kuvasi Bunny Yeager.
xxx/ellauri415.html on line 196: Tämä ei kenties ole sydänvaivainen Susan Bernard mutta keskitaitos on hurjan karvainen! So who cares. Susan Bernard 1966 oli juutalaissyntyinen Playboy-malli. Hän syntyi Vesimiehen merkin alla 11. helmikuuta 1948 Los Angelesissa, Kaliforniassa, Yhdysvalloissa. Susan Bernard oli Playboy Playmate kuukauden joulukuussa 1966. Hän sai arvostetun Playboy Playmate -tittelin 18-vuotiaana. Hänen mitat ovat 35-22-35. Susan Bernardilla oli luonnolliset rinnat, sielukkaat ruskeat silmät ja ruskeat hiukset. Hänen keskitaitostaan kuvasivat Mario Casilli ja hänen isänsä Bruno Bernard. Bernardilla oli satunnainen elokuva- ja televisioura, ja hän esiintyi yhden kauden General Hospitalissa 1960-luvun lopulla. Suurimmassa osassa hänen työstään hänet tunnustettiin Sue Bernardiksi. Hän kuoli General Hospitalissa ilmeiseen sydänkohtaukseen.
xxx/ellauri415.html on line 200: Sally Sheffield 1969 on juutalaissyntyinen Playboy-malli. Hän syntyi syövän merkin alla 17. heinäkuuta 1941 New Yorkissa, New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Sally Sheffield oli Playboy Playmate kuukauden toukokuussa 1969. Hän sai arvostetun Playboy Playmate -tittelin 27-vuotiaana. Hänen mitat ovat 36-24-35. Sally Sheffieldillä on luonnolliset rinnat, sielukkaat ruskeat silmät ja ruskeat hiukset. Sheffield spent eight months on an Israeli kibbutz, where she said she artificially inseminated hens. In her Playboy profile, Sheffield praised the integrity of one-eyed Moshe Dayan, who at the time of her photo shoot was Israel’s minister of defense. Pompeo Posar kuvasi hänen keskitaittonsa. (Se ei välttämättä ole kuvan mirri mutta varmaan yhtä karvainen.)
xxx/ellauri415.html on line 561: Hoo hoo jaa jaa. Seisoisipa tolleen vielä. Tällänen penixen ja vaginan kanssa puuhastelu on niin elukkamaisen suoraviivaista ja palkizevaa ettei ihme eze on niin suosittua ajanvietettä. Jos runkkua ja seisotusta riittäisi loppumattomasti eikä paikat hankautuisi nuohotessa ruvelle, ei varmaan muuta huvittaisi tehdäkään. Mutta ei, kaikkeen kyllästyy, unehen ja rakkauteenkin. Niin on Darwin sen hyvin suunnitellut. Vanhusten ei tarvi enää lisääntymishommiin kyetä.
xxx/ellauri435.html on line 196: No Jiipee koittaa väittää että existentialismi onkin optimistista kert izekukin saa ize päättää kekä ne on ihan vapaasti. (Tää on silkkaa talousliberalismia.) "Teknisemmin:" oleminen ennen olemusta, liikenteeseen subjektista eli omasta perseestä. (Tää on narsistista. Vielä narsistimpi on Pulun cogito, joka tarvii muita jotta on jotain missä izeään voi peilata.) Ellei ole jehovaa, apina saa olla oma homo deus, lähteä tyhjän päältä ja määritellä izensä. Mixi vitussa, elukkahan se on kuin muutkin, eli tykkää syödä, nussia ja tappaa. Existentialisti on ken ize tahtoo, vaikka takatukka nahkahousuissa, self made man. Tää subjektiivisuus tarkoittaa vaan että apinalla on enempi dignityä kuin Pierrellä tai pöydällä. Hän voi vaikka panna Pierreä kooloniin pöydän päällä jos se tuntuu hyvältä. Mutta vastuu on kannettava siitä yxin, ei voi syyttää pöytää eikä Pierreä. On se sellanen rojekti, ei mikään uomakipitys. Hän on vastuussa myös Pierrestä. Ai kenelle? No izelleen tiätysti, eihän täällä muita edes olekaan. Pierre ja pöytä ovat hänen aivokummitus. Ne lakkaa olemasta kun hän sulkee silmänsä. Hän ei voi valita pahaa, koska hyvää on per def se mitä valizin. Vaikka Foster oluen tai polygamian. Typerys.
54