Tietysti Giannin isä bylsi Costazaa ja oli muiluttanut rannekorun sille. Tyhmä Gianni haukkui väärää puuta. Giannin isä se suurin paskiainen oli, juuri kuten Vito sanoi. Alvar Aalto kävelemässä asbestihökkeleineen Vivi Lönnin yli. Viivi valizi viisaasti naispuolisen puolison.
ellauri152.html on line 728: Rebekka sanoi Iisakille: "Minä olen kyllästynyt elämääni Heetin tyttärien tähden. Jos Jaakobkin ottaa vaimon Heetin tyttäristä, tässä maassa syntyneen, sellaisen kuin nämä, niin mitä varten minä enää elän?"
ellauri160.html on line 693: – Haastavinta tässä on ollut se, että on pitänyt olla niin auki ja täysin avoinna. Mutta olen molempiin kyllä tottunut. Pääasia että pojilla piisaa paalua. Seuraavissa työjutuissani minun ei tarvitse koko ajan näyttää omaa elämääni. Riittää kun näytän tissejäni. Sekin on aika raskasta kun ne on niin isot, kyllä se ihan työstä käy. Kun pitää EAT! ja FUCK! muidenkin edestä tälläsinä Suomen Kardashianeina. Tämä on minun ruumiini, joka on teidän edessänne annettu Nikolle ja Stefulle. Ota sinäkin kaikin mokomin pikku maistiainen. Koepala realitya. Byööööörf.
ellauri216.html on line 218: Ainiin oli sitten vielä 1 panopuu. Julia tuli elämääni kuin syxyn viimeinen ruskea tuulahdus. Tumma kaunotar, paljon meikkiä. Ei mutiainen sentäskään. Pyöritti bussissa hajamielisesti baskerinnipukkaa kuin häpykieltä. Suzänniä ei pitäis haitata etmulla on Juuliassa toinen panopuu. Oljenneltuani hyvän tovin Juulian huuliossa tulen kotiin ja käperryn kerälle Suzännin kylelle. Olen onnellinen kun mulla on nää 2 naista, ne täydentävät toisiaan. Jos Suzän hermostuu, otan Juulian, sellaista kierrätystä tää nyt on. Mut mieluummin kuitenkin Juulia-namu poskeen välistä ja kotosalla odottaa vanha kunnon Pät.
ellauri244.html on line 536: - Mutta kun minä haluan elää, puuskahdin kitkerästi, - mina haluan syöksyä paistikkaa raiteille eikä se näytä mitenkaan olevan mahdollista. Minulle ladellaan joka puolelta kaikenmoisia ohjeita, siksi olen kusessa ja koetan ajatella: älä polta tupakkaa, minulle sanotaan, se vaarantaa terveytesi; älä juo viinaa, tulet humalaan ja maksasi rapistuu, ala rakastele ennen avioliittoa, se on syntiä. Tämmöisiä minulle puhellaan kirkkain silmin, puhtaassa uskossa ja auttamisen toivossa, lähimmäisen rakkaudessa ja muiden käsittämättömien fraasien nimissä, tämmöisiä puhelevat saman kokeneet ihmiset kuten Harri Kaasalainen, minua viisaammat ja pitäisikö minun uskoa; minä kuulemma lyhennän elämääni keskimäärin 43-vuotiaaxi, sevverran voin keskimäärin lyhentää tätä yhtä saastaista elämääni seuraamalla Henry Millerin esimerkkiä, ryhtymällä juopoxi keskinkertaisexi kirjailijaxi aina pillu mielessä. (Burre borrarena olisi Harri vielä hengissä ja hyvissä varoissa, paremmissakin kuin Kaurasen Anja, joka ansaizee leipänsä sexiterapeuttina.)
ellauri258.html on line 132: "Pokkana. Samantyyliset kohtaamiset ovat kuuluneet elämääni opiskeluajoista lähtien. Läimäys selkään julkkixelle: Ja nimi oli Carlson! Nähdessäni 18-vuotiaana yliopistolla melkein 80-vuotiaan Wittgensteinin ja Russellin tunteneen akateemikko Georg von Wrightin päätin lähestyä häntä. Sanoin ensimmäisen syksyn opiskelijan pokalla, että yhteisiä tutkimuskohteita omaavien kollegoiden olisi hyvä tutustua. Von Wrightin ilme oli näkemisen arvoinen. Elämän suhteen utelias filosofi päätti, että ehkä kohtaamisesta voisi avautua jotakin, ja kuunteli minua."
ellauri288.html on line 444: Alussa oli narsistiveli Lermontov. Siihen syksyyn asti olin melko tavallinen poika, jolla oli melko tavallisia etuja. Luen paljon, mutta enimmäkseen käsilläni olevaa kirjallisuutta, mukaan lukien Stalin-palkinnon saajien kirjojen käännökset. Näistä vain kahdesta kirjasta jäi minulle selkeämpiä muistoja - Aleksei Tolstoin "Pietari Suuresta" ja Viktor Nekrasovin "Stalingradin haudoissa", loput on paree unohtaa. Mutta sinä syksynä tapahtui jotain, joka muutti minua paljon. Nimittäin runous tunkeutui yhtäkkiä elämääni, siihen asti en ollut kiinnostunut siitä. Todennäköisesti tämä tapahtui vuonna 1954, kun olin
ellauri309.html on line 479: todettiin: "Elän elämääni moraalisesti rehellisesti, enkä ole avioliittoni
ellauri350.html on line 283: Otan kirjoittamisesta yhtä suuren osan elämääni kuin syön tai kuuntelen musiikkia.
ellauri384.html on line 309: Myöhemmin Persian kuningas Kyyros voitti kuningas Kroisoksen. Kroisos menetti valtakuntansa ja joutui vangiksi. Hänet oli sidottu paaluun ja poltettaisiin elävältä Kyyroksen huviksi, kun Kroesus huusi Solonin nimeä kolme kertaa. Kyros lopetti menettelyn ja kysyi Kroisukselta, oliko tämä Solon mies vai joku jumalista. Kroesos vastasi: "Hän oli yksi Kreikan viisaista, jonka kutsuin palatsiini. Ei siksi, että oppisin mitään, vaan jotta hän voisi todistaa onneani tuolloin. Sen menettäminen on nyt tuskallisempaa kuin sen nautinto oli todellisuudessa vain sanoja ja mielipiteitä, ja nyt Solon näki minut typerässä vaurautessani ja varoitti minua, että minun pitäisi harkita sen loppua elämääni, äläkä kersku liukkaalla maalla, sillä kukaan ei ole onnellinen ennenkuin on kuollut hyvin." Kyyros näki Solonin opetuksen vahvistavan tällaisen merkittävän esimerkin. Hän vapautti Kroisoksen ja piti häntä hovissaan yhtenä arvostetuimmista neuvonantajistaan. Eli hyvin kävi Kroisoxelle loppupeleissä.
xxx/ellauri104.html on line 1010: Olen syntynyt vuonna -78 ja ollut toistaiseksi voimassa olevalla työkyvyttömyyseläkkeellä vaikean mielenterveydellisen häiriön takia vuodesta 2008 saakka. Saan psykoosialttiuteeni lääkinnällistä hoitoa. Elämäni on silti edelleen ajoittain tuskallista, mutta iloa elämääni tuo lähinnä kaksi koululaisikäistä poikaani. Työkokemusta minulla on lähinnä metalliteollisuudesta ja koulutusta tekniikan ylioppilaana. Internetin keskusteluissa olen ollut mukana vuoden 2004 kesästä asti.
xxx/ellauri126.html on line 211: (Satun tietämään aiheesta kohtalaisesti, koska olen lukenut kaikki sosiaalipsykologi Janne Viljamaan kirjat ja käynyt hänen luennoillaan, lukenut useita käännösteoksia mm. McBride, Karyl: "Will I ever be good enough?", kuunnellut YouTubesta kymmeniä tubettajien ja asiantuntijoiden tekemiä juttuja, istunut vertaistukiryhmien kokouksissa ja koska elämääni on siunaantunut muutama narsisti, Paulasta voi sanoa, että kyseessä täytyy olla persoonallisuushäiriöinen henkilö.)
xxx/ellauri129.html on line 96: Hän kuitenkin piiritti minua. Lumouduin hänestä. Hän oli ihminen, jota tarvitsin elämääni. Välillemme kasvoi täydellinen luottamus. Meillä oli tasapaino kaikilla elämän alueilla: luettiin samanlaisia kirjoja, keskusteltiin ja kiinnostuttiin samanlaisista asioista.
xxx/ellauri139.html on line 1060: Uskonto! Myönnän iankaikkisen elämän olemassaolon ja kenties olen aina myöntänyt sen (koska se on kivaa). Olkoon niin että korkeimman (tai lähes korkeimman) voiman tahto on sytyttänyt tietoisuuden kuin tupakkamies tulzarin, olkoon niin että tietoisuus on katsahtanut ympärilleen maailmassa ja sanonut: "Hei mut mähän olen mä!" ja olkoonpa, että tuo noin korkein voima on yhtäkkiä määrännyt sen häviämään, koska se jostakin syystä ois kivaa, vaikka ilman selitystä miksi - olkoon näin, minä myönnän kaiken tämän, mutta taaskin herää ikuinen kysymys: mihin tässä tarvitaan minun nöyryyttäni? Eikö minua tosiaankaan voida syödä mutkattomasti, vaatimatta minulta että ylistäisin sitä joka minut syö? Mahtaako siellä tosiaankin joku loukkaantua siitä, että minä en halua odottaa kahta viikkoa? En usko sitä; ja on paljon oikeaan osuvampaa otaksua, että tässä on pelkästään tarvittu minun vähäpätöistä elämääni, atomin elämää, jonkin kokonaisuuden yleisen harmonian täydennykseksi, jotakin plussaa ja miinusta varten, jonkin vastakohtaisuuden vuoksi ja niin edelleen, ja niin edelleen, aivan samoin kuin joka päivä tarvitaan uhriksi monien elävien olentojen elämä, koska muu maailma ei ilman niiden kuolemaa pysyisi pystyssä (vaikka onkin huomautettava, ettei tämä itsessään ole kovin ylevä ajatus). Olkoon niin! Minä myönnän, että muulla tavoin, toisin sanoen ilman että kaikki yhtä mittaa syövät toisiaan, ei maailmaa olisi voitu mitenkään rakentaa; olen valmis myöntämään myös sen, etten ymmärrä mitään sen rakenteesta; mutta seuraavan asian minä tiedän varmasti: jos minulle kerran on annettu tietoisuus siitä että "mäkin tässä olen", niin mitä minua liikuttaa se, että maailma on rakennettu erehdysten varaan ja että muulla tavoin se ei voi pysyä pystyssä? Kuka minua voi tämän jälkeen tuomita ja mistä? Niin tai näin, kaikki tämä on mahdotonta ja epistä. Taas tätä iänikuista teodikeaa. Täytyy olla typerys että jaxaa sitä jauhaa aina vaan. Kevorkian kyllä ymmärtäisi Ippolittia.
xxx/ellauri208.html on line 494: Romaanin kiinnostavimpia ja samalla vaikuttavimpia kohtauksia on kuvaus Radwan Hosseinin lähdöstä pyhiinvaellusmatkalle Mekkaan kujan asukkaiden ollessa saattamassa häntä. Kun hänelle toivotetaan hyvää matkaa ja turvallista kotiinpaluuta, hän torjuu jälkimmäisen toivotuksen: ”Veljeni, älä muistuta minua paluustani. Sillä ei ole sopivaa sille, joka on aikeissa vierailla Jumalan huoneessa, ajatella silloin hellin tuntein kotiseutuaan.” Radwan Hossein heittäytyy suorastaan runolliseksi kuvatessaan pyhää maata, jonne hän on menossa: ”Kunpa voisinkin jäädä noille pyhille paikoille lopuksi elämääni. Aamusta iltaan saisin nähdä tuon maan, jota Profeetan jalka on aikoinaan tallannut, ja taivaan, jolla enkelten siivet ovat havisseet niiden kuunnellessa pyhän ilmoituksen laskeutumista maan päälle, joka kohottaisi maahan sidotut ihmiset taivaisiin. Siellä ajatus kohdistuu vain ikuisuuskysymyksiin. Siellä sydän sykkii vain rakkaudesta Jumalaan. Siellä sielu saa lääkityksen ja lohdun.” Jatkossa Hossein esittää suoranaisen oman teologiansa, johon kuuluu myös itseanalyysia.
xxx/ellauri218.html on line 56: 2. Kuvan nähdessäni ajattelen vihaa ja sotaa. Näen kuvassa ihmisiä, jotka tappavat toisiaan. Tunnelma on karu ja pelottava. Se viestii, että ihmiset pelkäävät ja kiduttavat toisiaan. En haluaisi olla mukana kuvassa, koska se on niin karu. Ja jos olisin kuvassa, olisin luultavasti kuolemaisillani tai luuranko. Kuva ei kuvaa minun elämääni, koska meillä ei ole sotaa käynnissä. Paizi Ukrainassa. Toisaalta se taas voisi kuvata meidän maailmassamme epätasa-arvoisuutta. Toiset ihmiset ovat suuremmassa ja paremmassa asemassa kuin toiset. Toiset ovat ize asiassa luurangonlaihoja.
xxx/ellauri250.html on line 138: Romaani Seitsemän elämääni (alkuteos 2006) ilmestyi suomeksi syksyllä 2013. Sen jälkeen on suomennettu Viinamaa ja Punainen durra.
xxx/ellauri252.html on line 140: Moni on menettänyt uskonsa politiikkaan. Ihmiset ajattelevat, että kunhan suojelen omaa elämääni, saan ammatin ja perheen, niin se on siinä.
xxx/ellauri281.html on line 451: – Seksi on aina hallinnut elämääni. Pieru on kohtaloni Se johtuu siitä, ettei alkoholisti-isälläni ollut muuhun aikaa kuin viinaan ja äiti teki kahta työtä. En saanut läheisyyttä ja rakkautta, joten etsin naisellista turvaa muualta, 14-vuotiaana poikuutensa vanhemmalle naiselle menettänyt mies kertoo.
xxx/ellauri289.html on line 373: Muuan nuori tyttö kertoo: ”Eräänä iltana kerroin isälle, että olin lupaa kysymättä liittynyt erääseen verkkoyhteisöön ja minulla oli tyttöystävä ja halusin alkaa elää omaa elämääni. Isä pysyi täysin rauhallisena koko keskustelumme ajan! En tiedä toista isää, joka ei olisi alkanut huutaa tyttärelleen kuultuaan, että tällä oli lepakko joka sekstaili tän kaa aamusta iltaan. Tunnen voivani kertoa isälle mitä tahansa. Tiedän, että hän todella haluaa auttaa minua, jopa ottaa osaakin istuntoihimme.”
xxx/ellauri293.html on line 617: Kaiken kaikkiaan kaiken tämän selitys voi myös vaihdella riippuen ihmisistä, jotka sen näkevät. Yleisesti ottaen voin sanoa, että olen samaa mieltä tästä kokeesta, kun katson elämääni ja näen, että valintani noudattavat ilmeisesti tätä prioriteettilistaa. Entä sinun?
23