ellauri002.html on line 55: Christian Johann Heinrich Heine (alk. Chaim Harry Heine; 13. joulukuuta 1797 Düsseldorf – 17. helmikuuta 1856 Pariisi) oli yksi 1800-luvun tärkeimmistä saksalaisista runoilijoista. Heine syntyi juutalaisperheeseen Düsseldorfissa. Vuodesta 1831 Heine asui Pariisissa. Heine vietti boheemia elämää rikkaalta sukulaiselta saamiensa rahojen turvin. Düsseldorfin kaupunki jakaa joka toinen vuosi arvostetun Heinrich Heine -palkinnon, jonka arvo on 50 000 euroa. Robert Schumann on säveltänyt lukuisia liedejä Heinen teksteihin. Niistä laulusarjat Dichterliebe ja Liederkreis kuuluvat Franz Schubertin liedien ohella maailman tunnetuimpiin lauluteoksiin.
ellauri002.html on line 1846: Ei pysty elämää, tarkemmin sanoen,

ellauri003.html on line 1300: Lapsia ei pieninä täysin vakuuttanut Rauhixen viime vuosisadan alkupuolen tunkkainen väritys ja homeen haju, vanhojen sukulaisten valokuvat ja jeesusposterit, tai Hunanista tuodut kalusteet, jotka aina heiluvat. Ne äänestivät väliin jaloillaan itänaapuriin Egyptin lihapatojen ääreen, jossa ei heilu mikään paizi Wokun hihat sen tarjoillessa herkkuja majan schnell Imbississä, ihan vaan valkoisella suditun Ikean tuoxuisen ison kuistin kaksineliöisen pelipöydän ääressä, Riitan soittaessa cd-soittimesta pienen pojan elämää. Kiva et niillä oli mistä valita.
ellauri004.html on line 1734: Ois elämää tai ilolla sen kohta

ellauri004.html on line 1839: niin kauvan kuin me taidamme ja nautitkaamme elämäämme

ellauri005.html on line 1474: ja mieti, mikä koskee elämääs,

ellauri006.html on line 1611: julkkiselämää.

ellauri006.html on line 1842: Mut mäkin elin kerran ilman lakia. Käskyn tullen heräs eloon mussa erhetys, ja mä kuolin, mut sit mä kexin tän käskyn elämään, eikä kuolemaan.
ellauri008.html on line 520: turhan paratiisimaiseen elämään

ellauri008.html on line 1410: Konfliktit kuuluu elämään, Googlen maajohtaja

ellauri008.html on line 2155: Moraali korjaa puueläimen vaistoja niiltä kohdin kuin ne ei ole sopeutuneet urbaanielämään. Kaikki minkä moraali kieltää on jotenkin kivaa. Kuten tappaminen, ja tappamisen ja tappeluiden kazominen. Mikä ei olekaan kielletty kuin pikkulapsilta, jotka hölmönä vielä voi eläytyä uhrin osaan. Äkkiä ne oppivat. Nainnin kazominen on paljon pahempaa.
ellauri009.html on line 41: Täss' asuu Timon; eläissään vihasi elämää;

ellauri009.html on line 138: Joo nyt Darwinin ennuste näkyykin tilatoissa: rikkailla on enempi lapsia kuin köyhillä. Proleaikoina vaan lisääntymisstrategia erosi: varattomien ja kodittomien on tehtävä paljon poikasia kuten saaliskalojen, jotta edes joku jäisi elämään. Reviirieläimet, pedot tekee vähän pentuja mutta hyviä, jottei reviiri täyty.
ellauri011.html on line 491:

Kanin elämää


ellauri011.html on line 541: Tää on kanin elämää, saa mettä kämmentää. Kasvattaa ananaksia. Ei niinkään perseestä.


ellauri011.html on line 589: Paulon postillassa viisautta on tieto ja muutos. Tietäminen on miesten heiniä, muutos naisten, nimittäin toi naiminen. Mas ainda no tocaste na grande força feminina, uma das forças mestras da transformação. - Eque força é essa? - Não continues a fazer-me perguntas tolas - respondeu Wicca. - Porque eu sei que sabes qual é. Brida sabia. O sexo. Dodi! Viimeinkin sexiä! Paulo pääsee itse asiaan kirjan puolivälissä. Quando os homens estavam próximos de Deus, o sexo era a comunhão simbólica com a unidade divina. O sexo era o reencontro com o sentido da vida. Joppajjo, bonobot, niihä se just on, pano on kaikist kivintä, se se on elämän tarkoitus: lisää elämää ja suuremmat lusikat, kauhat, suppilot ja melat. Mystikon ekstaasi on kuin mällin ruiskahdus, ja kääntäen, sanoo kaniguru expressis verbis.


ellauri012.html on line 319: Sun on paras tietää, että siitä lähtien kun näin sun täysin omistautuneen vaan mulle, kun näin että olit kaiken rakkauteni arvoinen, kuvittelin etten voisi rakastaa sua enää. Ajattelin että oli aika lopettaa antamasta rakkauden merkkejä, ja tuumasin, että nunnalupausten ansiosta olit nyt taivaan erityisessä suojeluksessa, etkä enää mun akka etkä taakka. Mustasukkaisuuteni näytti kuolleen pois. Pelkkä jumala mun kilpakosijana ei olis iso riski; ja tyynempänä kuin koskaan ennen saatoin pyytää yläkerran kuomaa "ottamaan" sut tyystin "pois" mun silmistä. Mutta aika ei ollut kypsä pyytää sitä niin hätäisesti, eikä mun usko riittänyt sen toteutumiseen. Välttämättömyys ja epätoivo oli mun tointen motiivina, ja siksi se oli taivaalle enemmän loukkaus kuin uhraus. Jumala hylkäsi mun vienon ehdotuksen, ja jatkoi mun rangaistusta jatkamalla sun elämää ja mun tunnesidettä. Nyt mun täytyy kantaa sun lupaushuijauksen taakka plus sitä edeltäneet tekoseni, ja tulla kidutetuksi päivieni loppuun saakka. Vituiksi meni.
ellauri012.html on line 328: Älä mutustele liian ankarasti omaa tunne-elämää, vaan opi virheistä ja neuvo heikompia siskoja; sääli niitä omien vikojesi tähden. Ja jos luonto kerran kuussa kiusaa sua levottomilla ajatuksilla, pakene ristin juurelle ja pyydä sieltä apua, sieltäkin löytyy säännöllistä verenvuotoa aina uudelleen delppaavan jumaluuden jalkain välistä. Kun komennat uskonjärjestöä, älä nöyristele, saathan käskeä kunigattaria, käske myös omaa persettä. Punastu pienimmästäkin haksahduksesta. Muista että alttarin juurellakin uhrataan makuulla oleville hengille, ja kaikkein mieluisin suitsuke on niille nunnan nännit. Jos olet oppinut maailmalla rakastelemaan, säästä se nyt jesselle. Kadu kaikkia maallisia nautintoja. Joo joo, syytä kaikesta vaan mua, jos tuntuu siltä, mähän ne sulta ryöväsinkin.
ellauri012.html on line 397: Sun kirjeen lopussa on yleistä marinaa sun onnettomuudesta ja et toivot et kuolema lopettais sun munattoman elämän. Miten noin suuri nero kuin sä ei voi nousta onnettomuuden yläpuolelle? Mitä maailma sanoisi jos ne lukis sun mulle lähettämät kirjeet? Uskoiskohan ne sun luostarielämän jaloihin tarkoitusperiin, vai ajattelisko vain että sä vetäydyit sinne nuolemaan kelliesi arpia? Mitä sun oppilaatkin sanoisi, jotka on tullut niin pitkän matkan takaa, ja pitää sun ankaria luentoja parempina kuin maallista elämää, jos ne huomais että sä ot salaa sun ex-kassiesi orja, ja samojen heikkouksien uhri joista sun säännnöt suojaa niitä? Tää Abelard, jota ne niin paljon ihailee, tää suuri johtaja, menettäisi maineensa ja siitä tulis sen oppilaiden pelle. Jos nää syyt ei riitä sua rauhoittamaan, vilkaise vähän tänne päin ja ihaile päättäväisyyttä jolla mä suljin itteni tänne ihan vaan sun pyynnöstä. Mä olin nuori kun me erottiin ja (jos mä kehtaan uskoa mitä sä aina vakuutit) oisin kelvannut kenelle tahansa. Jos mä olisin halunnut melaa keneltäkään muulta kuin just sulta, muut miehet olis mielellään lohduttaneet mua sun puutteessa. Tiedät mitä mä oon tehnyt, anteeksi että hieron tätä, mä muistelen mielelläni vieläkin sun rakkaudenvakuutuksia. Mä kuivasin sun kyynelet pusuilla, ja kun sä olit kyvytön, mä uskalsin enemmän. Voi voi, jos sä olisit rakastanut herkemmin, mun valat, mun huippuhetket, mun hyväilyt olis kyllä vakuuttaneet sut. Jos sä oisit nähnyt mun vähitellen viilenevän sulle, sulla ois ollut syytä huoleen, mut sä et koskaan saanut multa enemmän rakkautta kun sen jälkeen kun sulta meni kassit.
ellauri012.html on line 413: Koitetaan viedä uskonnollinen perfektionismi ihan tappiin. On kaunista kun löytää kristillisiä mieliä jotka on niin irti maasta, luojan luomista ja itsestäänkin, että ne näyttävät levitoivan erossa ruumiista missä ne on kiinni, ja käyttää ruumista vaan orjana. Me ei voida koskaan päästä jumalan tasolle. Miten paljon me yritetäänkin, me jäädään aina takatuhdolle, me ei edes tajuta kuinka paljon. Toimitaan vaan jumalan kunniaksi välittämättä muista luomista tai edes itsestämme, ei välitetä omista haluista tai muitten toiveista. Jos me oltaisiin aina sellaisia, niin mä voisin ihan hyvin tulla asumaan Parakleteeseen, josta mä olen pitänyt tarkkaa huolta ja sitä koko ajan tuhannesti siunannut. Mä opettaisin sitä mun omilla sanoilla ja animoisin sille esimerkkiä; stalkkailisin mun siskojeni elämää, enkä komentaisi mitään mitä en itse voisi pitää: käskisin teidän rukoilla, mietiskellä, ja tehdä työtä, ja pitämään hiljaisuuden lupauksen; ja mä itekkin rukoilisin, duunailisin, tuumailisin ja oisin enimmäkseen hiljaa.
ellauri012.html on line 475: Miekkailijalle taisi riittää tätä elämää.

ellauri012.html on line 528:

Katajanokan vankilahotellin vessanseinässä oli kirjoitus: Kun olin 5v äiti sanoi mulle että elämässä tärkeintä on on olla häpi. Kun menin kouluun multa kysyttiin mitä haluun olla isona. Mä sanoin häpi. Ne sanoi etten ymmärtänyt tehtävää. Mä sanoin että ne ei ymmärtäny elämää. Allekirjoitus John Lennon.
ellauri014.html on line 394: Paitti nyt Pröö jälleen sekoilee, tarjoo hemmotellulle Julialle köyhän elämää, muussa tapauxessa uhkaa että hyppää jorpakkoon. No way Jose! Tää tarjous ei kyllä tule saamaan hyvää vastaanottoa, jos mä yhtään osaan lukee Juuliaa.
ellauri014.html on line 670: Tää idea et izari on syntiä, ja izaristit pelkureita tai rikollisia, on ikivanha. Se on moraalia omimmillaan. Muut tahtoo, siis sun täytyy. Sen verranhan siinä on perää, että itsensänitistäjä pelkää elämää tai ei kestä sitä, mut usein sillä on siihen hyvä syy, ainaski parempi kuin jälkiviisailla vierestä vekuttajilla.
ellauri014.html on line 814: Välillä puhutaan vähän linnuista ja mehiläisistä, ettei nuoremmat lukijat kuivu kokonaan. Pröö kadehtii Wolmarien perhe-elämää, mutta Wolmar tamppaa sitä selkään: sähän olet meille nyt kuin kiltti setä meidän lapsille. Tästä Pröö aivan liikuttuu ja lämpenee nyt Wolmarille. Onhan Woku sentään isä Jukun lapsille. :( Vaikka prkl munhan piti olla se!!!) No ei väliä, kuha joku on. Jukulauta, tää on moraalia! Darwinia ihan vasten lättyä!
ellauri014.html on line 1184: Iltapäivällä vielä Wokulla ja Sirkalla on kimppakivaa terminaalipotilaansa kaa. Julle käy läpi uraansa, tarkoitan elämäänsä. Se kiittää taivasta että sillä oli niin mahtava pulla: hyvä sydän, terve järki, upee figuuri, hieno suku, sveitsin kansalaisuus, riitttävästi pätäkkää. Edelleen hyvät vanhemmat, joilta se onnekthi ei ole perblbrlinyt puhevikoja, eikä edes ääliömäisiä mielipiteitä (?), vaan tän kartanon, maat ja paroonin linnan. Edelleen oikee uskonto (kuten kaikilla, omasta miälestä).
ellauri016.html on line 93: Laukkukauppiaan kiertolaisen elämään,

ellauri016.html on line 896: Paljas elämä (teknillinen termi), ulkopuolinen hallinta ja rauhoittavat lääkkeet ovat osa siitä, miten järjestelmä järjestää turvananojien elämän; valtiosubjektien elämää hallitaan paljolti samoin keinoin, mutta hellemmin. Kaikki on lisäksi alistettu ajattelun turruttavalle mainonnalle sekä viihteelle, joita pidän tärkeinä väestönhallinnan välineinä.
ellauri016.html on line 900: Hyvin toisteista on kopitettujen matulaisten kerturointi. Nukutaan puoleenpäivään (uni ei tahdo tulla) ja syödään varsin kehnosti, kinastellaan muiden matulaisten kanssa, pelataan taskubiljardia ja pyöritetään peukaloita. Tyyylsäää. Miten vois muuten ollakaan, eletäänhän paljasta elämää paljaalla maalla Suomessa.
ellauri016.html on line 927: Toivoisin että saisin elää rauhallista ja mukavaa elämää, niinkuin te suomalaiset. Toivoisin että sanomani otettaisiin huomioon.
ellauri016.html on line 939: Suomesta on tulossa maa, jossa ezitään minimihyvinvointia. Montako lasta voi ryhmäyttää sairastumatta, montako vaippaa mummon sopii kastella. Vähän sellasta siedätystä. Tästä on kovaa vauhtia tulossa maa, jossa osattomat ihmiset elää majoitettuna siedettävään elämään, ei kivaan. Suomi on kylmäkiskoinen maa. Suomi panttaa. Suomi antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa. (Eve Mantu)
ellauri016.html on line 945: Juhixella on käytännön parannusehdotuxia. Odotustilojen mamuja vois aktivoida sijoittamalla niihin lisää polkupyöriä, ompelukoneita ja askarteluvehkeitä. Ne vois tehdä kuvaelmia kuntalaisten kanssa, vaikka tiernapojat, nuorisotalo mamula ja papula. Hoo jos minä olen musta, olen minä monilta kaivattu. Yksi herra ja kuningas murijaanein maasta. Kenkäplankkiakin säästyisi. Ne vois syödä yhteisessä pöydässä toistensa pöperöitä niinkuin Helsingin leipäjonolaiset. Niillä vois olla laajakaista, jolla ne pääsis pelailemaan ja lukemaan al-qaidan uutiset ja isiksen blogia. Tää valmistais niitä irakilaiseen arkeen ja työelämään.
ellauri017.html on line 1080: Tää on vain karhun elämää.

ellauri018.html on line 558: Mikon mieliala alkoi kohentua, kun sille saatiin hankittua isompi akvaario. Varsinaista nautinnollista, virikkeellistä meriahvenen elämää se on viettänyt siitä asti, kun sai akvaarioon seurakseen puhdistajakaloja. – Mikko diggaa puhdistajakaloista. Intian valtamerestä kotoisin oleva Mikko tuli Suomeen sinttinä.
ellauri018.html on line 583: Uutiseen liittyy hullunhauska video, jonka kuvateksti on: Mikko Meriahven rimpuili harja suussaan. Siinä meriahven rimpuilee nielaistuaan pulloharjan. LOL. Sea Life. Tälläistä on merikalan elämä tänä päivänä. Virikkeellistä meriahvenen elämää. Muovia eri muodoissa niille löytyy nieltäväksi Intian valtameressäkin. Kiitos saman avuliaan apinan.
ellauri018.html on line 821: Sharia ei sisällä ainoastaan länsimaiseen lainsäädäntöön normaalisti kuuluvia asioita, vaan ohjaa pikkutarkasti yksilön pukeutumista, kehonhoitoa ja muuta yksityiselämää. Profeetta esimerkiksi sanoi: "Kultaan tai silkkiin pukeutuminen on laitonta yhteisöni miehille mutta luvallista naisille". Wiixet on pidettävä siistinä ja parta. Poskikiharoita ei tarvita, Mooses oli siinä väärässä. Allah ei tahdo sitä. Se ei trendaa enää.
ellauri018.html on line 855: Luvallinen: suurin osa arkielämään liityvästä toiminnasta, jotka ovat lain kannalta neutraaleja (mubah)
ellauri018.html on line 930: Islamin ulkopuolelta tuleva länsimainen arvostelu on nostanut esiin joitakin asioita sharia-laissa, joita se pitää loukkauksina naisten oikeuksia kohtaan. Tällaisia ovat lapsiavioliitot, moniavioisuus, tyttöjen sukupuolielinten silpominen, naisten alistaminen miehen määräysvaltaan, seksiorjuus, miehen oikeus lyödä naista, perintöoikeuden rajoitukset, naisten heikompi asema todistajana oikeudessa, rajoitukset osallistua julkiseen elämään ja huntupakko.
ellauri018.html on line 1136: Ei omasta menneisyydestä voi parantua, mix pitäiskään. Kuha oppii elämään sen kanssa. Anna arpisten haavojen olla, lauloi Pirkko entisvanhaa iskelmää. Kaikista noloimpia juttuja ei viiti kertoa. Ei kerro somalinaiset, en kerro minäkään. Vaik pieniähän nää mun pipit on niihin verrattuna. Äiti puhaltaa.
ellauri019.html on line 161: Poika, ihan samaa tehtiin ennenkin. Millon ei tehty töitä, tirkisteltiin muiden elämää. Töitä oli tosin enemmän, vähemmän joutoaikaa, pelkkää viihdettä. Työn ja viihteen raja ei ollut yhtä mustavalkoinen. Tai no, samaa harmaata ne on tänäänkin, työ ja viihde, yhtä sometusta ja näpytystä kumpikin. Vaihdetaan vaan sivua kun pomo tulee lähelle.
ellauri019.html on line 168: Ero on enempi määrässä kuin laadussa. Teollistuneen viihteen tuottavuus on moninkertaistunut, niinkuin kaiken muunkin. Koneella veisataan nyt sisältöä penkkiurheilijan elämään. Ja se onkin kaikin puolin paljon parempaa kuin tää oikea, oma kokema. Tää on tylsää, tää sattuu, ja mä oon rumilus ja läski. Six viihteestä niin paljon tykätään, elämän korvikkeesta. Levitetään terveellistä flooraa päähän kätevästä muovirasiasta.
ellauri019.html on line 464: Akkadien tultua pelatuxi ulos Urista sinne asettautui gutilaisia, barbaareja koillisesta taas. Sumerien historia ja varsinkin hyvät tarinat jäi elämään assyrialaisten ja babylonialaisten muistissa. Ize mestaa valloitteli assyrialaiset ja elamilaiset vuoron perään. Irakin ja Iranin sodilla on pitkät perinteet.
ellauri019.html on line 569: Syntymäni jälkeen heti talonumero oli viisi ja tuo viitonen on seuraillut pitkin elämää kaikkialla, vaikkapa viimeiset 15 vuotta puhelinnumeroni oli 050-5755578 joka jäi sitten vartioimisliikkeelle koska siihen tuli koko ajan asiakkaiden puheluita.
ellauri019.html on line 583: Me keskustelimme unesta ja kerroimme muillekin ihmisille toivoen että kyseessä on vain kauhea uni eikä muuta. Toivomme vieläkin samaa. Unessa nainen oli kuin korkealla USAn mantereen yläpuolella samalla tavalla kuin näkee TV:ssä sääkarttoja. Sitten näkyi elämää suurempi Barack Obaman ylös taivaisiin katsova kasvokuva kansakunnan yläpuolella. Obama voitti vaalit, ja välittömästi sen jälkeen lähestyi paksu, pimeä ja ruma pilvi joltain suunnalta. Koko maa oli tämän vaarallisen sumun peittämä. Sitten nainen näki suuren kalenterin sivun, joka oli auki joulukuun 2008 kohdalta. Kuukauden noin kahden ensimmäisen viikon numerot näkyivät täysin selvinä ja mustina. Mutta kuukauden loppuosan numerot näyttivät heikoilta ja poispyyhkiytyneiltä kuin tietokoneen näytöltä, mikä ei ole vielä täysin latautunut.
ellauri019.html on line 898: Samanlaista sijaiselämää kuin saippuan kazelu.

ellauri020.html on line 29:

Iltalehden viihdeuutiset: kuolemansairas Janita Lukkarinen siirrettiin Terskakotiin, keräystili suljettiin tehottomana. Jos jokin kuolinvuoteella kaduttaa, niin se ettei elänyt sellaista elämää kuin olisi halunnut. Mix ihmeessä se kaduttaa? Vitun tarpeetonta. Kuten katuminen ainakin. Ennen piti katua mitä oli tehnyt, nyt mitä jäi tekemättä. Mä oon kyllä Edith Piafin kannalla. NOOOON; Rien de rien; Je ne regrette rien. En edes ole pettynyt. Kaikki on Allahin kädestä.
ellauri020.html on line 366: Kaiken lisäxi Aku vielä kosii sitä. Iines huomasi rakastavansa sitä kun se ohjaili niin tyylikkäästi purjevenettä, jonka ne oli ostaa paukauttaneet edullisella syyshinnalla. Mutta onko se enää kivaa kun Aku ohjailee sen elämää? Sen mahtava peräsin ja pulleat purjeet on sitten totaalisesti Akun käsissä.
ellauri020.html on line 410: Lähes kaikki eläkeläiset sanoo olevansa kovin kiireisiä. Kai six ettei ajateltas niiden olevan yxinäisiä, istuvan kotona kädet ristissä pyöritellen peukaloita odotellen noutajaa. Kenties niistä oikeesti tuntuu kiireiseltä, kun on vaikka tukkasuihkupäivä eikä sen päälle enää ehdi tehdä juuri mitään, paizi lämmittää vähän einestä ja kattoo telkkarista joku sarja, ja niin on päivä pulkassa. Katrinka on tottunut saamaan paljon aikaan päivässä, niin että hyväntekeväisyysgaalat, kiitoskortit, tyttölounaat, kampaaja ja manikyyri kahdesti viikossa jättää vielä liikaa luppoaikoja. Kun se ostaa 16 huoneen pikku koperron ensiasuntolainalla, sen maalailu ja paperointi tuo kaivattua sisältöä elämään.
ellauri020.html on line 663: Sabrinaa haukuskellaan taas. Tähän Iivana palaa kuin koira oxennuxelle. Sabriina torvee ilkeästi kaikkialla Katrinkan erohäpeää. (Ei kait se ollut toi Liz Smith? Tuskin Liz vanha vuohi, nyt jo vainaja, jolle Ivana antoi eksklusiivin eron jälkeen. Ei todennäköistä.) Kosto elää, vaikka salanimellä. Lusijan liivijengimies on vangittu ja joutuu lusimaan. Spartalainen meininki: saa varastaa, muttei saa jäädä kiinni, siitä rankaistaan. Kaveruxet syö juustoja ja miettii elämää. Kuka osaa olla onnellinen? Koko ajanko? Ei kukaan. Mut onnen pipanoitakin voi syödä, kuin juustonmuruja. Sanoi Aapeli eli Simo Puupponen sotavuosina, siteeraten jotain vielä viisaampaa. Kuoli nuorena. Kirjoitti Savon Sanomiin. Mulla on ukki Lassin sidotut Savon Sanomat kellarissa. Isoja broadsheet kirjoja. Pitääpä joskus tshekata löytyykö niistä aitoja aapeleita.
ellauri020.html on line 723: Tämmöisistä saippuoista ja niiden iänikuisesta toisteisuudesta voi päätellä, et tää just on karhun elämää, näin ne nimenomaan mettä kämmentää, ei se siitä kummemmaksi muutu, onko paljon täppää vaiko vähemmän. Elämä on saippuaa, suopa joka karhun elämää, kaikilla sen arkisilla mausteilla, vaikka tosi puleerattuna. Ja saablaristi tuotesijoittelua. Ei tarvi mainostaukoja kun koko texti on yhtä brändisuoltoa. Saakohan ne näistä tuotemerkeistä extra provikaa? Lyön vaikka vetoa.
ellauri021.html on line 522:

Varsinaisia menekkikappaleita oli jonkin aikaa kuulonvaraisesti sanoitetut mamubiisit. Nyt ei taida sekään enää naurattaa kumpiakaan osapuolia. Nunnuka nunnuka lailailaatkin ovat täysin sopimattomia. No olihan ne tosi törkeitä, vitun lantalaiset hahattaa. Ällö Rampe Pirkka-Pekka pyysi jopa anteexi, sitä odotetaan poliitikoilta nykyään valehtelun välimerkkinä. Se toinen, mikäs sen nimi olikaan, ookke-hookkan, ei dekantoinut. Nehän teki pilkkaa myös mustalaisista, ja se onkin ihan ookoo nyt, kiitos Veijo Balzarin. Niilin hanhet oli MTV:n loppukevennys. Persulaiset kävi kevennyxellä kurdiparan karvakämmenellä. Se on karhun elämää, saa mettä kämmentää.
ellauri022.html on line 118: Isän laiminlyömän Tomin elämään tulee päivänpaistetta, kun iskä kuule lehden takaa,

ellauri022.html on line 267: Luisa on aika hyvä hassuttelija. Sillä on koko lailla huumoria, niinkuin LM Montgomerylläkin. Kuin myös Austenilla, Kinsellaa unohtamatta. Se pelastaa tyttöjen kirjat opettavaisuudelta. Aika järeetäkin satiiria sillä on. Kielikellot kuiskii että olis hyvä koko perheelle jos rouva Shaw, hmhmh, pääsisi rauhaan. Luisa näyttää että sitäkin tarvitaan, pitämään toimettomana pörräävä Tomi hengissä. Pikiä halveerattiin, mutta se teki Lean ja Paulin loppuelämästä siedettävää. Saku toi Sirkan elämään sisältöä. Kaikilla on joku tehtävä luojan suuressa ja suht sekavassa suunnitelmassa.
ellauri022.html on line 560: Kun se palas siviiliin, se kaipas armeijaelämää ja sitä toveruutta, jonka vain yhteinen asepalvelus voi tarjota. Semmosesta ei mulla ole mitään hajua. Jotain sankarit sukkahousuissa tyyppistä nmky touhua. Remakkaa meininkiä, yhteishahatusta miesseurassa. Outo hyyppä oikeesti piti armeijasta kuin kersantti Ärjylä. Jotenkin homoa.
ellauri023.html on line 1059: Eski kuuluttaa Veskun lavalle. Tää siis tapahtuu Aalto-yliopistossa luennon sijasta, tarkoitus on antaa insinööreille tilaisuus pohtia omaa elämäänsä filosofisesti vähän vapaammissa puitteissa. Lavakin on entisvanha kateederi.
ellauri023.html on line 1156: Torinolaiset ei ole mitään saapasmaan valtalinjan pizzakokkeja ja häslääviä spagetin pyörittäjiä, ne on enemmän kuin pikku saxalaisia, insinöörejä. Ironian mestareita, niinkuin Wolfram Roth. Kun kurjuus loppui, Leevi jatkoi elämää. Tääkin on New Yorkerieiden miälestä jotenkin säädytöntä.
ellauri024.html on line 97: on vaikuttanut ihmisten elämään.
ellauri024.html on line 306: Nyt päästään ruotimaan Arska Kinnusen (1930) yxityiselämää. Kivaa! Eihän kirjasta eikä kirjailijasta tiedä mitään, ennenkuin on selvittänyt taustoja. Aarne ei huolinut koulussa lempinimeä Arska. En mäkään koskaan tykännyt Eskin keximästä nimikkeestä Larska.
ellauri024.html on line 756: Kylse pointti on et humoristi nauraa izexeen ja izelleen, se eio ensi sijassa esiintymässä muille. Se ei ole rooli vaan asenne. (Roolit on ällöjä.) Mikä on luonnollista kert se rakasta ja nauraa samaa asiaa, izeään ja elämää. Se nauraa kaiken suhteellisuuta, ei suhteettomuutta. Sen normimaisema on loiva. Onkohan Aarnessa ainesta humoristix vikaa, vai onko se pelkkä koomikko kuten Frangenin Simo? Siis klovni, harlekiini, pelle, narri, pilkkakirves, irvihammas, koiranleuka, ilveilijä. No on se ainakin tollainen sekulihumoristi, eli hessu joka pitää vizeistä ja kaskuista, kertoilee ja kuuntelee niitä mielellään.
ellauri024.html on line 906: Seuraavat fraasit viittaavat luonteenomaisiin tapohin ajatella, tuntea ja toimia. Merkizethän niin rehellisesti ja totuudenmukaisesti kuin pystyt (nää on eri asioita, jos et tunne izeäsi kunnolla, vrt. kaniinit) miten usen ajattelet, tunnet ja käyttäydyt kuvatuilla kuvottavilla tavoilla. Ajattele nykyistä jokapäiväistä elämääsi, ja myös vähän meidän jokapäiväistä leipäämme, ja sitten ilmoita taajuus joka sopii sulle parhaiten. Valize vastaus joka tuntuu "luontevimmalta", jos et ole varma (eli mene ihan meidän odotuxen mukaan, arvaat kai mihin tässä tähdätään).
ellauri024.html on line 1416:

Kolhoosielämää


ellauri025.html on line 481: Larryn talo Californiassa on kansallinen muistomerkki, "built to resemble de Lemos's family's castle in Spain". Pilvijumala asustelee sattuvasti pilvilinnassa. Sillä on myös superjahti, jossa on yhtä paljon hienouxia kuin Iivana Trumpin unelmalaivassa, ellei enemmän. Larrylta on menossa tai mennyt ääni, sen äänihuulet ei toimi miljoonista huolimatta. No panic, ääniä ei enää tarvita Larryn uudessa uljaassa maailmassa, koko apinalauman mielipiteet on jo Googlen tiedossa. Mixi äänestää, Googol tietää paremmin kuin asiakas ize. Ja johan Larry tietää mitä Larry haluaa. Ikuista elämää. Se on selvää sanomattakin.
ellauri025.html on line 786: Se on suomalainen teologi, terapeutti, kouluttaja ja kirjailija, joka on kirjoittanut useita elämäntaidollisia teoksia, joiden materiaalina hän on käyttänyt omaa ja potilaittensa elämää. Hellsten puhuu äidinkielenään ruotsia mutta kirjoittaa enimmäkseen suomeksi. Cosmo on sen pendangin serkku. Onx Hellstenilla ohjaajaserkkua? Voitto Hellsten tais olla joku kuuluisa juoxija takavuosina. Ja ex Paasikivet ole entisiä Hellstenejä? Sittenhän me ollaan melkein sukulaisia?
ellauri025.html on line 807: Monika Fagerholm (1961) täyttää ensi vuonna kuusikymmentä. Se on pikku Matin ikäinen, tai Kristiina Jokisen. Jotain samaa niissä on, kuten Cheekissä ja James Bondissa. Sekin on vapaaehtoisesti lapseton. (Tuskin enää tossa iässä.) Kantaa jotain kaunaa miehille. Ei sunkaan se ole homo? Miehiä ei se mainize ollenkaan Wikipediassa, vaikka muut palkinnot luetellaan hintalapun kaa. Sen isä on tai oli professori, ize se on hukki. Vanhemmat arvostivat titteleitä. Psykologia ja kirjallisuus aineina. Se on kertonut julkisuudessa alkoholismista. Siis omasta. Onhan se täyttä elämää kun pullon tyhjentää, täydestä päästä on hyvä kirjailijan ammentaa.
ellauri025.html on line 861: Alkoholi oli kirjailija Monika Fagerholmin ensirakkaus. Toinen rakkaus, mies, ei kommentoinut juomista. Kolmas rakkaus tuli elämään juomisen päättyessä, mutta siitä Monika ei oikein osaa puhua. (Spoileri: se on Jeesus.)
ellauri025.html on line 907: ”Vietimme tuolloin taiteilijaelämää, jossa juominen oli isossa osassa. Sen ajan ystävistäni osa ei enää ole elossa.”
ellauri026.html on line 304: Kaikenlainen maine, näkyvyys ja kuuluisuus on hullua, siis tyhmyyttä. Jep jep. Erasmus ennakoi Shakespearea vertaamalla elämää näytelmään:
ellauri026.html on line 306: Ja mitä tää elämä on paizi jonkinlaista komediaa, missä väki kulkee edestakaisin toistensa valepuvuissa ja esittää osia, kunnes lattiamanu vie ne takaisin rekvisiittahuoneeseen. Ja kuitenkin se usein määrää väkeä vaihtamaan asua, kuninkaasta kerjäläiseen, rääsyistä rikkaaxi. Nää on kaikki pelkkää huijausta, mutta ilman niitä ei olisi uusia muotoja, ja ilman uusia muotoja ei olisi koko taidetta (sanoi Jussi Jurkka radiossa), ja taide on elämää, elämä mahdollisen taidetta.
ellauri026.html on line 418: E.R. haukuskelee aika törkeästi paavejakin leveilystä, ei ihme et sen housut sitten vähän tutisi. Mut ei mun asia ole siivilöidä liian tarkasti prelaattien ja pappissäädyn elämää, ettei näytä siltä että tää on satiiria pikemmin kuin saarna, ja et mä syytän kunnon ruhtinaita ja ylistelen pahoja protestantteja. (YY)
ellauri028.html on line 70: Kovaa elämää, kovaa elämää! Olisi edes vähän pehmeämpää, kiltimpää... Olisin kovasti iloinen. Olisin niin iloinen, ettette tuntisi minua! Minusta tulisi aivan toinen ihminen, täydellisesti. Kohtaisitte minut ettekä tuntisi. Minä teille: "Heippa!", ettekä te tuntisi minua - niin tulisi minusta toinen ihminen.
ellauri028.html on line 258: 30 ajatusta ja 300M elämää per ajatus, jokaisella 1, mullakin vain tää. Ellen erehdy? onhan sekin mahdollista: dalai laama suunnittelee jo seuraavaa episodia, mieluummin eläimenä ettei tarvi koko aika vaan istuxia tyynyllä ja pussailla alamaisten myssyjä.
ellauri028.html on line 815: Lauri H. Anterossonin ottamien ilmakuvien perusteella näyttää, että ihmismuurahaisyhdyskunnat koostuvat pienistä tulitikkulaatikkoja muistuttavista rakennelmista, joiden ympärillä ihmismuurahaiset autoilevat ja säntäilevät päättömästi sinne tänne. Niiden teknologinen taso on lähes yhtä korkealla kuin ihmisten, ja lisäxi ne puhuvat ilmeisesti suomea, tummakuorisemmat yxilöt tosin murtaen. Onko maapallolla sittenkin älyllistä elämää? No tämähän ei sitä vielä todista. Kun Anterosson laskeutui alas Espoon maaperälle, niin ihmismuurahaiset olivat salaperäisesti kadonneet! Niiden kohdalla oli vaan käsittämättömän syvä reikä, josta hämärästi tuttu ääni huhuili: Sori siitä! Mutta ei pidä hellittää, optimistisesti vaan eteenpäin E.J.O Saarisen viitoittamalla positiivisella tiellä!
ellauri029.html on line 652: Mieluummiin siis taistelua elämästä ja kuolemasta, kuin haistelua ja maistelua ikävästä elämästä ja vielä tylsemmästä kuolemasta vanhuuteen tai ylipainoon. Tuula-Leena Varixen kirja obeesista vaimosta jäi laatikkoon, vaikka sekin takakannen mukaan menehtyi kirjan aikana. Mieluummin poliiseja ja rosvoja kuin pyhimyxiä ja vanhoja kunnon Patteja. Mieluummin sairaala- kuin perhe-elämää, vaikka molemmissa tulee joskus vainaita.
ellauri030.html on line 55: Ciceron aikaan Kreikan parasta ennen -päivä oli ohize. Jälellä oli neljä koulua, Pro-Akatemia, ympyrää kävelevät, Stoa (ei siis se Itixen takana, jossa on mamuja), ja epikurolaiset. Viimemainitut ei ollenkaan kelvanneet, koska ne peukutti atomeja, mukavaa elämää ja jumalattomuutta. (Hyvä epikurolaiset! Olette voittaneet! huutaa pieni saxalainen judoka hämmästyneenä Asterixille ja Obelixille.)
ellauri030.html on line 201:
  • Meemit elää omaa elämäänsä, eläköön kukin omansa.
    ellauri030.html on line 533: Sitku se oikeen makustelee tätä elämää, niin se huomaa että pelkkä tahtominen jakaantuu elämisen ja jälkipolven bylsimisen tahtomiseen. Siinä se ize jäi kyllä teoreetikoxi, tai bylsi kyllä muttei tullut lasta, paska saatto tulla kyllä. Tahtomista ei sen miälestä voi tahtoa, se vaan tulee, niinkun paska. No voi sitä vähän pidättää, jos viizii yrittää, mut Artturi ei viizinyt. Tahdon vapautta sen mielestä on esim. et jos tykkää jostain taulusta, niin voi olla tykkäämättäkin, tai jättää ostamatta ainakin. Se on melankoolista.
    ellauri030.html on line 539: No entäs moraali, tää pesän meemi? Kantti peukutti kultaista sääntöä, Schopenhauerista ainoo syy säästä kanssaihminen on sääli. Hmm ei tää hirveen hyvin toimi, jos säästät jonkun niin sehän jatkaa vaan matamista täällä Jammertalissa. No ehkä sille voisi soittaa musiikkia tai näyttää tauluja. Tai muuten asketisoida sen elämää. Schopenhauer on tyypillinen Hofstädterin passiivisesti kohtelias saku: Neminem laede; imo omnes, quantum potes, juva. Älä loukkaa ketään, auta kaikkia minkä voit. Tässä järjestyxessä. Jos yhden auttaminen loukkaa toista, jätä auttamatta. Eläimille pitää olla kiltti, vaikka ne kusisivat jalalle. Pänkäläinen on ehkä oikeassa siinä, että pessimistit on luonnostaan myös epäseurallisia. Ei ne tykkää ihmisistäkään, nekin tuottaa pelkkiä pettymyxiä.
    ellauri030.html on line 728: Reformistit ei nähneet tässä mitään parannettavaa. Puritaanit kirjoitti kokonaisia trakteja naureskelua vastaan. Vakavaa ja raitista elämää on elettävä, ei naureskella typeryyxille eikä hohoteta julkisuudessa kuin moukat. Komediat kiellettiin.
    ellauri030.html on line 810: Nyttemin sanotaan et huumori on eräänlaista leikkiä, ja perustellaan, et leikistä on hyötyä. Aika harvat filosofit on tätäkään äkänneet, ne ei ole kovin leikkimielisiä, ja harvat niistä edes on hyviä pallopeleissä. Sisällä viihtyviä tosikkoja nörttejä on olleet useimmat. Enkelitohtori on tässä poikkeus, se seuras Aristotelestä (Etiikka 8) siinä, et leikkikin kuuluu onnelliseen elämään. Mut leikki leikkinä, pylly pois taikinasta, leikki sijansa saakoon, kunhan se on vähäinen, sanoivat ne kuorossa. Eutrapelia on ookoo, mut sen pitemmälle ei pidä mennä.
    ellauri030.html on line 812: Tompalla on (Summa Theologiae, 2a2ae, Q. 168) sekä liikaa leikkimisen että liian vähän leikkimisen synti mainittuna. Onkohan omalla pelillä leikkiminen mukana? Sitäkin voi tehdä liian vähän, lisää eturauhassyövän riskiä. Vizit pitää omaa mieltä kunnossa ja parantaa myös seuraelämää. Tosikot on typeriä, se on syntiä. Jopa Seneca suosittelee vizejä, ettei vaikuta liian tylsältä.
    ellauri031.html on line 227: Vuosittain jaetaan ryhmän huoneistossa juhlallisesti jäsenkortit. Uudet fasistit vannovat valan: vannon ehdottomasti tottelevani johtajan käskyjä ja kaikin voimin verelläni jos on tarpeen palvella fasistisen vallankumouxen asiaa. Ryhmän sihteerin tulee tuntea joka fasistin aiempi elämä ja tietää miten hän ansaizee elantonsa. Jos fasisti rikkoo velvollisuuxiaan tai häneltä puuttuu fasistisia ominaisuuxia - usko, rohkeus, työteliäisyys ja rehellisyys - täytyy hänen tapauxensa tulla ryhmän johdon tutkittvaxi. Kurinpidolliset rangaistukset ovat: 1) varoitus, 2) erottaminen määräajaxi, 3) ero puolueesta. Jokainen fasisti joka erotetaan puolueesta on petturi. Hän ei saa ottaa osaa poliittiseen elämään. Varmaan siis 4) turpasauna tai nirri pois. Hän ei saa ottaa osaa elämään. Elämöinti hänen osaltaan on päättynyt.
    ellauri031.html on line 239: Puolueessa oli 1M miestä per 100K naista. Naisjärjestöjen tehtävät: 1) tee velvollisuutesi tyttärenä, sisarena, oppilaana ja ystävättärenä ja ole hyvä, kiitos, anteexi, ja tyytyväinen, vaikka velvollisuus on joskus raskas. 2) Palvele isänmaatasi kuin suurta äitiä, kaikkien italialaispoikien äitiä. 3) Rakasta johtajaaa, joka on tehnyt maastasi suuremman ja vahvemman. 4) Tottele ilolla ylempiäsi, ml miehiä ja poikia. 5) Tohdi vastustaa vääriä neuvonantajia ja niitä jotka ilkkuvat moitteetonta elämää. 6) Kasvata kehoasi kestämään fyysisiä rasituxia ja sieluasi kestämään tuskaa. 7) Kaihda naurettavaa turhamaisuutta mutta rakasta kaikkea kaunista. Italialaiset fasistimiehet ovat kauniita. 8) Rakasta työtä joka on elämä ja sopusointu.
    ellauri031.html on line 247: Vaatiessaan ehdotonta kuuliaisuutta fasismi on verrattavissa katoliseen kirkkoon ja jesuiittajärjestöön. Kuten kirkko, fasismi haluaa kontrolloida ei ainoastaan yxilön toimintaa yhteiskunnassa vaan myös hänen yxityiselämäänsä ja kahta sen tärkeintä instituutiota, avioliittoa ja perhe-elämää. Siveyspoliisista, siittimet esille. Sharialakia. Mumslimeilla on juuri sama meininki. Mutta fasismilla on toinenkin kosketuskohta katolisuuteen. Kuten sitä, fasismiakin elähdyttää syvä ja palava mystisismi, usko Italian tulevaisuuteen. (Voi hemmetti, mystikoita taas.)
    ellauri031.html on line 257: Korporatiivinen yhteiskunta ei ole läheskään valmis, mutta näyttää siltä että fasismin johtomiesten tarkoitus on vähitellen siirtää kansakunnan edustamisen tehtävä edustajainhuoneelta korporatiiviselle kansallisneuvostolle. Neuvoston puheenjohtaja on B. Mussolini. Siihen kuuluu ammattikuntien edustajia, yhtä monta työntekijäin ja työnantajain edustajaa. Vain työtätekevillä on oikeus ottaa osaa valtiolliseen elämään. Ja työtätekevät ovat täydellisesti edustettuina ammattikunnissa ja valtion tunnustamissa yhdistyxissä, joiden sixi tulee valita ehdokkaat valtiolllisiin vaaleihin. Ammattirjärjestöjen laatimat ehdokaslistat alistetaan fasistipuolueen suuren neuvoston hyväxytttävixi ja ne henkilöt jotka tämä hyväxyy asetetaan varsinaisixi ehdokkaixi. Äänioikeutettuja ovat vain ne kuuluvat puolueeseen, ammattijärjestöihin ja yhdistyxiin ja jotka vaalilautakunnat ovat hyväxyneet. Vaaleissa annetaan vain kyllä- ja ei-ääniä ja äänestäjät voivat siis vain hyväxyä ja hylätä koko maalle yhteisen ehdokaslistan kokonaisuudessaan. Vaalit ovat siis luonteeltaan lähinnä kansanäänestys. Ellei riittävästi kyllä-ääniä saada, järjestetään uudet vaalit.
    ellauri031.html on line 276: "Minun läsnäoloni italialaisten filosofien 7. kansalliskokouxessa on tarkoituxena torjua syytös että fasismi on laskenut italialaisten älyllistä tasoa ja työntänyt syrjään henkiset ja sivistysarvot. Tämä syytös on perätön. On muistettava ettei meitä suurmiehiä synny joka vuosi. Olemme nyt välikaudessa jolloin tarmomme menee empiiris-materiaalisten ongelmien ratkaisuun. Elämäntaistelu meidän päivinämme on niin kova ja modernin sivilisaation varjopuolet niin synkät että pessimismi kulttuurin rappeutumisesta on osin puolustettavissa. Kuitenkin uskon, että pian meillä on suuri filosofia, suuria runoilijoita ja taiteilijoita. Sellainen kehitys on valmisteila. Mutta nykyaikaan eivät filosofit voi paeta elämää. Norsunluutorni on murentunut kaupunkiemme hälinässä ja levottomassa menossa. Filosofi ei ovi vetäytyä korkeiden vuorenhuippujen yxinäisyyteen, sillä lentokoneen moottorin surina riittäisi tuomaan hänet takaisin modernin maailman mekaaniseen todellisuuteen."
    Teollinen sota, sotateollisuus. Siitähän 1900. vuosisadan alussa oli kymysys. Italia tarvizee nyt soveltavaa filosofiaa, riippukeinumiehiä, ei mitään norsunluupuikkoja.
    ellauri031.html on line 282: Lehdistön ja ilmaisun vapautta ei Italiassa ole, jos sillä tarkoitetaan vapautta ize kunkin saada mielipiteensä kuuluviin. Yhtä vähän kuin fasismi puuttuu yxityiselämään niin kauan kuin pysyy erossa politiikasta, se kärsii arvostelua ja vastaanväittämistä. (Se on kuin Haju Pisilä.) Fasismin oppositiolla ei ole mitään mahdollisuutta saada ääntään kuulluxi. Lehtimiesten ammattijärjestöjen kautta hallitus hallizee lehdistöä, jota valvovat sitäpaizi maaherrat. Quis custodiet ipsos custodes? No B. Mussolini tietysti! Valvoo ize izeään, aina hereillä.
    ellauri031.html on line 813: Tarinassa Aku Ankka tapaa professori Hupelon, joka vakuuttaa Akun tekemään päätökset kolikkoa heittämällä. Höpsismin tulee antaa ohjata elämää kaikissa tienhaaroissa: ”Jos elämä sua kuin tuuli vie, anna höpsismin näyttää tie”, neuvoo Akun ostama höpsismin opaskirja. Aku joutuu nopeasti ongelmiin seuratessaan Hupelon ohjeita. Hän ajaa eritasoliittymässä yksisuuntaista ramppia vastavirtaan ja saa 50 dollaria sakkoa. Näin suuren sakon perusteena ei kuitenkaan ole huolimaton ajaminen vaan se, että Aku oli jättänyt ajattelun kolikolle. Lopussa höpsismi kuitenkin osoittaa hämmästyttävää kykyä ohjata joitakin päätöksiä.
    ellauri032.html on line 97: Arminiusta on syytetty kyllä ansaintamoraalista. Esim Descartes oli niillä linjoilla. Encyclopedia Britannican sivustolla sanotaan, että Descartesin moraali oli anti-Jansensistista ja anti-Calvinistista, ja et sen mielestä armo ansaitaan olemalla oikein kilttejä. Se oli optimisti, ihmisen järki ja tahto pystyy vaikka mahdottomaan. Se ei ollut pessimisti niinkuin jansenisti Blaise Pascal (1623-62), joka meinas et pelastus on vaan ilmainen lahja niille, jotka sattuu sen saamaan. Pascal eli lyhyen elämän, armonisku tuli äkkiä. Descartesia haukuttiin tämän takia Arminiuslaisexi. Descartesin mielestä ei ole mitään järkeä olla kunnollinen, ellei usko kuolemanjälkeiseen elämään ja loppuarvontaan. No nettisivuja ei pidä ottaa liian kirjaimellisesti, niissä on monia vaihtoehtoisia totuuxia, kuplamuovia kullekin, paukutettavaxi oman maun mukkaan.
    ellauri032.html on line 142: Vuoden 1648 aikana Jacqueline koki uskonnollisen heräämisen ja sai innoituksen ryhtyä nunnaksi Pariisin lähellä olevaan Port-Royalin luostariin. Pascalin isä ei suostunut hyväksymään tyttärensä päätöstä (kuoli kiukkuisena 1651) mutta veljeensä Jacqueline onnistui vaikuttamaan jatkuvan saarnaamisen myötä, vaikka veljeä vitutti, kun Jacqueline ei jäänyt kotiin sitä ruokkimaan. Perinnöstä tapeltiin ihan päät verissä. Tytöt vei Pascalilta niin paljon että siitä tuli KÖYYYHÄ. Clermontin aikaa isältä rauhassa kutsutaan joskus Pascalin ”välikaudeksi”, jolloin jotkin huhut ovat väittäneet Pascalin viettäneen poikamieselämää (nähdään myöhemmin rakas nyrkki-Kyllikki), mutta tästä ei ole olemassa todisteita.
    ellauri032.html on line 144: Jöns ehdotti kerran Heikki Räisäselle, että Jessekin ehkä vietti railakasta elämää Maria Magdalenan kaa, loi elämää: - Olisit nähny Heikki Räisäsen kun mä kerroin sille "oivalluksestani": "Mistä sä ton oot kuullu?!" Ja: no ei oo lähteitä, vaikka olisikin totta! Aiheesta enemmän: kehno jännäri Da Vinci koodi.
    ellauri032.html on line 489: Samanlaisia haaremirottia oli Knausgård ja Henrik Tikkanen. Kiimasia kylmiöitä, jotka nautti riistiinsuihkinnasta ja enemmän vielä sen seikkaperäisistä selostamisesta uteliaalle lukijakunnalle. Muitten osapuolten tunteista ne viis välittää, koska täähän on suurta taidetta, täytyy ymmärtää. Ja kolmas samanlainen oli tämän päivän Herlinin Sanomissa, varmasti teerikukon kirvoittamana, nimittäin riippumahainen Juhani Aho, lastun veistelijä. Soldanin sisaruxia Tillyä ja Vennyä bylsi vuoropäivinä. Kalenterissa luki tänään T, huomenna V. Idag framifrån, imorron bakifrån. "Ei tässä elämässä kuolla vaikeaa / vaan vaikeinta on luoda elämää!" sanoi Juhani Aho (siteeraten etukäteen Majakovskia Jeseninin itsemurhan jälkeen), ja meni tekemään sisarille pentuja.
    ellauri032.html on line 655: Ei vaitiskaan. Tutustuminen hallelaisiin pietisteihin vaikutti hänen myöhempään elämäänsä. Hän huomasi, että kaikista erimielisyyksistä huolimatta heillä oli samanlainen uskonnollinen pohja. Hän irtautui 1730-luvulla pietisteistä ja hylkäsi monia pietistisiä korostuksia. Hän salli kartanolleen Berthelsdorfiin muodostua ekumeenisen pakolaisyhteisön, ja otti suojelukseensa hyvin erilaisista kristillisistä liikkeistä ja opeista tulleita ihmisiä. Valtaosa tämän yhteisön varhaisista jäsenistä oli Böömistä ja Määristä uskonvainoja paenneita hussilaisia, jotka kokivat, että Herrnhutissa oli kyse vanhan hussilaisen veljeysihanteen (unitas fratrum) uudesta tulemisesta.
    ellauri032.html on line 725: Esimerkiksi: Jos joku mainitsee jonkun toisen kuin Jeesuksen ja hänet ristillä pelastuksen perustana. Jos joku kiistää Paavalin ja väittää että ihmiset ovat vanhurskautettuja, eivät armosta vaan teoista. Jos joku vääntää evankeliumin eritavalla kuin se joka opettaa sitä totuuden mukaan, niin silloin Paavali sanoo: ”Vaikka tämä olisi enkeli taivaasta, hän olkoon kirottu” (Gal. 1:8). Jos joku sanoo: ”Tämä mies on kääntynyt” me voimme kysyä, ”Miten niin?” ”Hän kertoi minulle tämän ja minä uskon sen. Jos joku parantaa elämäänsä hän on pelastettu”. Ja minä sanon: ”Ei!” ja kysyn: ”Onko sinulla Vapahtajaa? Tunnetko Karitsan? Onko sinun sydämesi tehty painavaksi hänen kärsimyksensä kautta? Onko sinun syntisi annettu anteeksi? Tiedätkö että epäusko on suurin synti? Se että sinä et tunne Karitsaa? Se että sinä että et kulje Karitsan kanssa päivin ja öin? Onko sinun suurin huolenaiheesi todella oppia tuntemaan Vapahtaja?”. Jos hän sitten vastaa: ”Ei! Mutta minä työskentelen kovasti tekemällä hyvää lähimmäiselleni”. Silloin minä sanon: ”Sinä menetät ikuisen pelastuksesi. Sinä petät itseäsi”.
    ellauri032.html on line 746: Le Disciplessä Adrien Sixte oli opettanut oppipojalle Loup-Garoulle: rakkaus, se on sukupuolitunteiden alaisexi joutumista. "Ja sitten jäin miettimään tätä uutta kysymystä: Onko olemassa mitään keinoja rakkautta parantamaan? Oikea menettelytapa ehkä olikin noudattaa Goethen opetusta: vapautuaxeen kärsimyxestä tulee ihmisen ajatuxillaan siihen syventyä. Se on kuin raaputtaisi kutinaa. Tuo suuri nero toteutti käytännössä Spinozan viidennessä kirjassaan esittämää teoriaa, jossa ajatuxena on, että elämämme kaikkien erillisten tapausten takana ovat lait, jotka liittävät ne maailman kaikkeuden suureen elämään kuuluvixi. En se minä ollut, mun täytyi kävellä näin, mussa vaan oli se jokin. Ja Tainekin (joka on tehnyt enemmän kuin kukaan muu Darwinin töiden levittämisexi Ranskaan) loistavasti kirjoitetussa Byron-tutkielmassaan neuvoo samoin, että meidän on ymmärrettävä izeämme, jotta järjen valo synnyttäisi meissä sydämen rauhan." Eli determinismi ja siitä johdettu fatalismi ois niinku pääsylippu ataraxiaan. (No tänhän mä osoitin pupuxi jo mun filosofian sivulavissa peliteorian avulla.) Toisaalla Goethe neuvoi nulikkaa joka kysyi miten ruveta neroxi: "en ole ikinä tehnyt mitään mistä en tykännyt." Kaikista kermaperseistä ei tule neroja, mutta monista neroista kermaperseitä.
    ellauri033.html on line 420: Hra Bourgetin naiset on niin samanlaisia keskenään että ne menee sekaisin. Miesten joukossa, jos ei lasketa Hubert Liaurania, Rene Vincya tai edes Poyannea, jotka on harvinaisen mitättömiä, ei löydy enää muuta kuin se ikuinen diletantti, tää analyysin "uhri", joka on joka romaanissa eri nimellä tollanen fin-de-siecle lapsukainen, joka alkaa jo hymyilyttää, eikä ole yhtään vähemmän mahtipontinen ja hälyyttävä kuin suurpiirteinen insinööri tai kohtelias tehtaanisäntä. Ruvetessaan zygologixi Hra Bourget unohtaa olla kirjailija. Se sekottaa tieteen, joka kuvaa elämää ja taiteen, joka kyhää sitä. Useet sen kirjoista on vähemmän romaaneja kuin jotain pöpilän sairaskertomuxia.
    ellauri033.html on line 422: No se alotti kriitikkona, eikä pääse täplistään. Tyyppien teot on vaan veruke aloittaa viisasteleva pohdinta. (Kukas tästä tulee mieleen? No Esa Sariola!) Hienoa zygologiaa epäilemättä; mutta ois kiva kun toi zygologia ei olis pelkkiä alaviitteitä, joista se pitää enemmän huolta kuin henkilöistänsä, jotka sais elää elämäänsä ilman selityxiä. Hra Bourgetin henkilöt on suoraan sanoen vaan automaatteja. Välillä ne tekee jotain eleitä; heti kun ne liikauttavat edes eväänsä, kirjailija hyökkää väliin ja pitää esitelmän mekaniikasta, joka ei pääty ennenkuin se on osoittanut ihan pikkutarkasti miten kellokoneiston rattaat liikahtivat. Sellasta marginaalihuomautusten zygologiaa. Selitys tarjoillaan eri lautasella. Se tekee siitä muistiinpanoja, niin monisanaisia että ne peittävät koko textin ja tukauduttavat romaanin. Valtaosa sen kirjoista on karkeita luurankoja, jonka jokaiseen koukkuun on kiinnitetty anatominen kyltti. Sen huomas kun Une Idyllestä tehtiin teaterikappale. Näyttämöllä selittäjä piti hiljentää. Vaan banaali raaka melodraama jäi jälelle.
    ellauri033.html on line 518: Sixte sanoo kazovansa elämää poeettiselta kantilta (ketähän tää Sixte esittää?). Tää on Pollesta pila, S. on niin kuiva että rutisee. Sixte ei erota tietoa ja uskoa, se uskoo minkä tietää ja tietää minkä uskoo. Se tietää kuolevansa ja uskoo sen. Sitä uskonnolliset optimistit ei voi uskoa, vaikka tietävät. Kexivät vaikka mitä muuta epäuskottavaa ja uskoo sitten sen. Aika hassua et kun Polle tekee pilaa Sixtestä pila osuukin sen omaan kavioon. Siis mun miälestä.
    ellauri034.html on line 37: Tämän väittämän Otto ja Anna Quangel haastavat kuolemalla yxi kerrallaan. Otolta piilutettiin pää poikki, Annan vankila räjähti tuusannuuskaxi pommituxessa. Hegel kuoli Berliinissä koleraan kun tuli kotiin liian aikaisin. Schopenhauer kuoli yxin Berliinissä istualteen. Der Alte Fritz Potsdamissa ebenfalls. Se ei uskonut kuoleman jälkeiseen olemassaoloon ja tarrasi sixi elämään. vaikka oli kihtinen ja vesipöhöinen. Voihan sitä yrittää joukollakin kuolla, niinkuin ne coolaid hihhulit mooniet, tai rintamalla tai jossain onnettomuudessa. Mut eipä siitä seurasta siinä vaiheessa oo paljon väliä. Aika lyhyex se seurustelu siinä sitten jää. Eikä ne välttämättä kuitenkaan samaa unta nää. Yxin oot sinä ukkeli kaiken keskellä yxin, lauleskeli V.A. Koskenniemi hexametrillä ja loppusoinnulla. Ei auttanut vaikka oli vyökin, veti silti yxixensä henxelit. Ja iskä-Saarikoski oli matkalla kaiken aikaa ja kaikki kesken, ei oisi suonut olevansa yxin. Vaan oli. Mitäs oli niin izekäs. Yx kerrallaan kuoli meidänkin paitapeppu vanhemmat, vauvanvaipat leuan alle sidottuina.
    ellauri035.html on line 887: villiin elämään, mun tyttööni,
    ellauri035.html on line 1221: Tuon ajan runoilijat olivat vielä anonyymejä. Ensimmäinen varsinainen suuri runoilijanimi liittyy Zhou-dynastian Taistelevien läänivaltioiden aikaan 475-221 eKr. Hän on Qu Yuan. Hän syntyi erään arvion mukaan 343 eKr ja kuoli wikipedian mukaan 278 eKr. Kiinnostavinta tässä yhteydessä hänen elämäänsä ja kuolemaansa liittyvät myytit. Hän kuului Chun hallitsijasukuun ja joutui lopulta poliittisten mielipiteittensä vuoksi karkotukseen Jangtse-joen pohjoispuolelle.
    ellauri036.html on line 68: Jonakin päivänä, keskellä toimetonta, seisahtunutta elämäänne, voi tulla tuulenpuuska. Kaikki ne kauniit puut, joita olette kastelleet unhoituksen vedellä, voivat alkaa vapista. Miten käykään silloin teidän, te herrat tunteettomat: te lankeatte tasapainosta ja kyyneleet tulevat silmiinne. En sano, että rakastajattarenne pettävät, sillä se ei tuottaisi teille suurempaa surua kuin hevosen kuolema. Mutta sanon, että voitte menettää pörssissä, voitte joutua pelissä nylkyrin kynsiin, ja jos ette pelaa, niin ajatelkaa, että kolikkonne, teidän rahan antama rauhallisuutenne, teidän kultaonnenne on pankkiirin käsissä, joka voi tehdä vararikon, tai papereissa, jotka voivat menettää arvonsa. Niin jäisiä kuin olettekin, on teidän sydämenne johonkin kiintynyt.
    ellauri036.html on line 85: Te marmori-ihmiset, ylpeät ja itsekkäät, te verrattomat järkiviisaat, jotka milloinkaan ette ole tehneet epätoivoista tekoa ettekä laskuvirhettä — jos kaikki tämä sattuisi teille, niin muistakaa häviönne hetkenä Abeilard´ia, joka menetti Héloïsen. Sillä hän rakasti Héloïsea enemmän kuin te rakastatte hevosianne, kultakolikoitanne ja rakastajattarianne; sillä menettäessään hänet, kadotti hän enemmän kuin te voitte kadottaa, enemmän kuin teidän ruhtinaanne Saatana menettäisi, jos hän toisen kerran syöstäisiin alas taivaasta. Sillä hän rakasti sellaisella rakkaudella, josta sanomalehdet eivät puhu, ja josta vaimonne ja tyttärenne eivät näe varjoakaan teattereissa ja kirjoissa. Sillä hän oli kuluttanut puolet elämäänsä suutelemalla Héloïsen valkeaa otsaa ja opettamalla häntä laulamaan Davidin psalmeja ja Saulin lauluja; hänellä ei ollut mitään muuta maan päällä. Kuitenkin on Jumala antanut hänelle lohdun. Uskokaa minua, jos te ahdingossanne ajattelisitte Abeilard'ia, te ette enää katsoisi samalla silmällä vanhan Voltairen jumalanpilkkaa ja Courier'n ilveilyjä. (Kuka toi Courier on? Ei hajua.)
    ellauri036.html on line 131: Huoneemme oli täynnä sinne tänne heitettyjä vaatteita, kirjoja, kyniä, kääröjä ja kaiken päälle oli levitetty kartta, jota molemmat niin rakastimme. Lähdimme ulos ja palasimme taas; ja usein heittäysin Brigitten jalkoihin, joka nauraen syytti minua laiskuudesta, väittäen, etten mihinkään kelvannut. Täyttäessämme matkalaukkujamme keksimme vielä satoja suunnitelmia. Sisilia oli verraten kaukana, päättelimme keskenämme, mutta talvi oli siellä niin lauhkea! ja mikä ihana ilmasto! Genua on kaunis kirjavine taloineen, vihreine puutarhoineen, Apenninien vuorijono takanaan! Mutta siellä on ainainen melu ja tungos! Kolmesta miehestä, jonka tapaat sen kaduilla on vähintäin yksi munkki ja yksi sotilas. Firenze on surullinen, se on kuin kappale keskiaikaa. Kuinka kärsiä sen ristikkoikkunoita ja sen rakennusten likaisen ruskeaa väriä? Mitä tekisimme Roomassa? Emmehän matkusta ihmetelläksemme ja vielä vähemmän jotakin oppiaksemme. Jospa lähtisimmekin Reinin rannoille? Mutta sesonki on siellä jo lopussa, ja vaikk´emme matkustakaan ottaaksemme osaa seuraelämään, on kuitenkin ikävä tulla seutuihin, josta ihmiset juuri ovat lähteneet. Entä Espanja? Kovin vaivaloista: siellähän täytyy matkustaa kuin keskellä sotaa ja olla kaikkeen valmistautunut paitsi lepoon. Lähtekäämme Sveitsiin! Vähät siitä, jos siellä on paljon matkustavaa väkeä. Siellä saamme nähdä joka tapauksessa Jumalan ihanimmat värit: taivaan sinen, kenttien vihreän ja ikuisen lumen valkean.
    ellauri036.html on line 167: ... Ne kantavat pinnallaan tuhansia iäti vaihtuvia olentoja; nämä olennot ovat myöskin liikkeessä, ne ristivät toistensa teitä, ne painautuvat hetkeksi toinen toistaan vasten, ne vajoavat maahan ja toisia nousee niiden sijaan. Missä ei elämää ole, sinne sitä tunkeutuu, missä ilmaa puuttuu, sinne sitä virtaa; kaikki on järjestettyä, lainmukaista, kultaisin kirjaimin ja tulisin vertauskuvin määrättyä, kaikki kulkee taivaisen soiton mukaan tuntemattomia teitään ikuisuuteen.
    ellauri036.html on line 1114: Se ei ollut Rolla joka hallizi sen elämää,
    ellauri036.html on line 1148: Siten mennessään mukaan seuraelämään
    ellauri036.html on line 1317: kun taivas antaa sun uudelleen tarttua elämään
    ellauri036.html on line 1512: Näetkös, vanha Arouet? Tää mies täynnä elämää,
    ellauri036.html on line 1629: yhtä kevyesti kuin se halvexu elämää
    ellauri037.html on line 530: Sillä siinä luonnottoman edullisessa asemassa, minkä yxiavioisuus ja siihen liittyvät avioliittolait tarjoo naisille, alkaa mun kaltaset viksut ja varovaiset miehet arvella, et kannattaax niiden uhrata niin paljon eduistaan jos kauppa ei ookkaan niille enää sikaedullinen. Moniavioisissa kansoissa kaikille naikkosille löytyy sängynnurkka, mut monogaamisissa naimisiin pääsevien naisten määrä on rajoitettu, ja sit jää naisia hurjasti ylize ilman toimeentulotukea, jotka eleskelee ylemmissä säädyissä hyödyttöminä vanhoinapiikoina, ja alemissa joutuu paskahommiin, tai rupee antamaan rahan edestä, ja elää niin ilotonta ja kunniatonta elämää kuin miehet mitenkään voi niille kexiä. Ja siinä ne on kyllä kexeliäitä, vaikka muuten tyhmiä. Mut ne on miessukupuolen tyydytyxexi ihan välttämättömiä, miehet näät ei mee naimisiin kun ne ei tykkää koppavista rouvista. Extra naisista tulee julkisesti tunnustamaton sääty, jonka erityinen tarkoitus on suojata naimisiin päässeitä naisia, tai niitä jotka vielä haluu naimisiin, säätymiekkosten viettely-eli panoyrityxiltä. Suo siellä vetelä täällä, käänny nainen minne vaan, aina on joku äijä vastassa etuveitikka ulkona, nahat pois ja tanassa. Sitäpaizi on luonnottomien oikeuxien jakelu naisille luonut luonnottomia velvollisuuxia, joiden laiminlyönti tekee ne vaan onnettomixi. Monelle miehelle näät tekee sääty-tai omaisuusnäkökohdat avioliiton kannattamattomaxi, ellei siihen liity loistavia ehtoja.
    ellauri037.html on line 534: Siis miekkonen halua valikoida naisen joka turvaa sille ja sen lapsille varman tienestin. Miten kohtuullisia, järkeviä ja asianmukaisia sen ehdot ovatkaan, ja nainen antaa perään eikä pidä kiinni suhteettomista oikeuxista, jotka vaan avioliitto takaa, niin naikkosesta tulee, koska avioliitto on porvarillisen yhteiskunnan kulmakivi, sitten jossain määrin kunniaton ja se elää surullista elämää; kerta apinan luonto on sellainen, että toisten apinoiden miälipiteille annetaan ihan kohtuutonta arvoa. Laumaeläimiä ollaan. Jos taas nainen ei anna perään, eikä edestäkään; silloin on vaara, että se joutuu jonkun ällöpäisen miehen puolisoxi, tai kuivuu vanhapiikasäädyssä: sillä sen parasta ennen päivä on aina lähellä. Tässä suhteessa on enkelitohtori Tompan umpioppinut tutkielma de concubinatu eri mielenkiintoista luettavaa, koska siitä näkyy, että kaikkien sivistyneiden kansojen keskuudessa aina luterilaiseen uskonpuhdistuxeen saakka on konkubinaatti ollut sallittu ja jopa laillisesti tunnettu eikä minkäänlaista häpeää tuottanut järjestely, joka on tyrkitty tästä asemasta vasta Luteruxen toimesta. Eräänlainen rakkauden pätkätyö, nollasopimus. Luther halus sen kieltämällä päästää pastoritkin naimisiin, eikä katolisetkaan sit voineet jäädä toisexi.
    ellauri040.html on line 231: Toisin kuin tää elämäkerturi, Alex ei ollut aatelisäpärä, se huhu on tutkittu ja kumottu. Parempi ehkä olla menemättä raottamaan Kallekustaan paxua arkkua. Niinkauan kuin on toivoa on elämää. Isä oli merimiehenpoika räätäli, nix nax, paljasjalkainen hesalainen kuten mullakin. Istui pöydällä räätälinlampun valossa. Äiti oli hienompi varmaan, seppäsukua.
    ellauri042.html on line 245: - Olen nähnyt nämä ihmiset. Olen nähnyt heidän haastatteluitaan. He ovat hienoja ihmisiä, Trump sanoi ja lisäsi, että protestoijat ovat tulossa mökkihöperöiksi ja haluavat vain elää jälleen elämäänsä.
    ellauri042.html on line 438: Roomalaiset vietti ökyelämää naapureiden selkänahasta, niinkauan kun taloudessa oli kasvuräjähdys. 200-luvulla, kun pyhä Antonius mellasti Egyptissä, oli Egyptissä aika lailla samat fiilixet kuin on nykyään jossain Euroopassa. Mutta eipä aikaakaan niin voi kauhistus, jonkinlainen pikku jääkausi iski, ja porukoita lähti liikkeelle pohjoisesta, matelija-aivoisia nuijamiehiä, jotka vähin erin nuijivat suurvallan lysyyn, se hajosi taas pienemmixi valloixi, kulttuurit ja kielet hajaantuivat taas.
    ellauri042.html on line 440: Siirtomaiden ansiosta Englannista tuli samanlainen kauppavalta, purjehtiva saarivaltakunta kuin oli Kreikka sofistien aikaan. Kyldyyri lähti jälleen kukoistamaan lainarahalla, tiede, taide, uskonto ja urheilu oli kovaa valuuttaa, kauppiailla oli sekä luppoaikaa että pätäkkää. Vaan annas olla, muutamia sotia, alkuasukkaiden listimistä, kaupan ja teollisuuden painopisteen siirtymistä lännemmäxi, niin entisestä siirtomaasta eli jenkeistä tuli uusi maailmanvalta, ja brittikansakunnasta vuorostaan niiden orjia ja kotiopeja. Jenkit vietti ökyelämää naapureiden selkänahasta, niinkauan kun taloudessa oli kasvuräjähdys.
    ellauri042.html on line 455: Filmi oli hyvä: samaan aikaan karmaiseva, naurattava ja liikuttava, eikä siinä tapahtunut kovin kummosia, ristiriitoja ei ratkottu, ei ollut sankareita, eikä varsinkaan mitään moraalia. Täst mie piän, tää on oikeata elämää. No se onkin autofiktiota, tehty kirjasta. Ei mitään netflixin koneella kexittyä fantasiaa, nykymyyttiä ja mykynyyttiä. Ja aivan oikein: se saa hyvät arviot toiselta kirjailijalta kirjana, mutta elokuvan nuijii 3-4 amerikan ääliötä aivan maanrakoon, loput kuittaa vaitiololla.
    ellauri042.html on line 561: Sigismund Riemastus terotti että näitä molempia tarvitaan onnelliseen elämään. Oliver Saxikäsi lisää listaan vielä toimahtavan pään. Wanhuxilla alkaa olla hakusessa kaikki. Tää toinen partapozo jutku kirjoittaa ihmisistä joilla on persoona hukassa, kolhun, kasvaimen tai viinan takia. Sen idoli oli ryssä Luria. Sen muistan opiskeluajoilta, ja Vygotskyn. Surkeita tapauxia. Potilaat, tarkoitan. Luriakin oli jutku. Ja Vygotskikin. Hyvä ihme että näitä riittää, kyllä juutalaiset on hirmu fixuja. Loputtomassa läpässä (juonipaljastus) on joku ämmä Luria.
    ellauri042.html on line 586: Kun Ollin pakinoita lukee tarkemmin, niissä on antiempiirisiä hämäräjuttuja ja hämärämiehiä: Bergson, Kierkegaard, Wittgenstein, Jöötti, Tarmo Manni, tieteen tavoittamattomiin jäävää korkeampaa sieluelämää. Ja lähes viimeistä myöten homoja. Aiika epäilyttävää.
    ellauri042.html on line 628: Tourettehemmo neuroleptillä vietti viikolla tylsää elämää, viikonloppuna ilman haldolia sillä on hauskaa mutta pakkoliikkeitä. Se kadehtii kavereita, joiden neurotransmitterit on normaaleja. Ne on vapaita. Tää vapaan tahdon määritelmä tyydyttäis Aria.
    ellauri042.html on line 866: Klemens painotti hidasta hengellistä kypsymistä, joka seurasi ihmistä läpi elämän. Kaikki inhimilliseen elämään kuuluva, kuten koulu, avioliitto ja lapset, ovat tärkeää hengellisen kehityksen kannalta. Klemensin mukaan jokainen hetki – etenkin kodin arjessa – on täynnä jumalallista tarkoitusta. Vaikka kävisi vaan paskalla.
    ellauri043.html on line 115: Antonios vetäytyi erämaahan yksinäisyyteen mietiskelemään, rukoilemaan ja palvelemaan Jumalaa. Pyhimys vieraili askeettien luona, tutustui heidän elämäänsä ja yritti oppia heiltä. Mies asettui yhteen hautaan lähellä kotikyläänsä, missä hänen kerrotaan kohdanneen pahoja henkiä villieläinten muodossa. Vietettyään viisitoista vuotta tällaista kiertelevää puolivallattoman poikamiehen elämää eli kolmenkymmenenviiden vuoden ikäisenä pyhä Antonios päätti vetäytyä täyteen yksinäisyyteen. Hän löysi Niilin varrelta vuoren, jossa oli sopivasti vanha autio linna (no, termiittipesä), ja asettui sinne asumaan. Yhtä onnistunut erakko kuin Pentti Linkola, sen luona ramppas väkeä kin salpausselällä tapaamassa ja saamassa elämänohjeita. Elomme vaelluxen puolitiessä se värjäs parran harmaaxi ja ryhtyi viisaaxi vanhuxexi. Vaikkei se ollut mennyt vasta kuin 1/3 matkasta! 70v oli vielä tyhjään säiliöön.
    ellauri043.html on line 121: Vuosien saatossa Antonioksen maine erakkona lisääntyi ja hänen luokseen saapui toisia erakkoja pyrkien elämään Antonioksen antaman esimerkin mukaisesti. Erakkoelämästä tuli yhä suositumpaa. Erakot perivät alkukirkon marttyyrien kunnioituksen, ja heidän askeettista elämäntapaansa pidettiin kristillisyyden korkeimpana muotona. Näin syntyi luostarilaitos. Luostarit olivat alkuun vain majoja, mutta vuosikymmenien ja -satojen kuluessa ne ovat kasvaneet ja muuttuneet suuriksi laitoksiksi ja valtaviksi instituutioiksi.
    ellauri043.html on line 131: Antonios Suuren elämä (m.kreik. Βίος καὶ πολιτεία τοῦ Ἁντωνίου του Μεγάλου; lat. Vita Antonii) on Athanasios Suuren kirjoittama teos, joka käsittelee nimensä mukaisesti Antonios Suuren elämää. Se on esimerkki kristillisen myöhäisantiikin pyhimyselämäkerroista, ja se on lajityypin klassikoita ja luetuimpia teoksia.
    ellauri043.html on line 196:

    Miten usein olenkaan kadehtinut myös laivoja, joiden purjeet muistuttavat siipiä, ja varsinkin kun ne kuskaa poies niitä, jotka on käyny mulla kylässä! Kyllä meillä oli sitten mukavaa! Millaista paisuttelua! Kukaan ei ole kiinnostanut mua yhtä paljon kuin Ammon; se kertoi mulle Rooman matkastaan, katakombeista, Colosseumista, julkkisnaisten hellyydestä, ja tuhannesta muusta jutusta!… Ja sit mä en suostunut lähtee messiin! Mix ihmeessä mä izepäisesti jatkan tämmöstä elämää? Mun ois pitänyt jäädä Nitrian munkkilaan, kun ne mua niin pyysivät. Niillä on omakotisellit, ja silti ne seukkaa keskenään. Sunnuntaisin trumpetti kuzuu ne kirkkoon, jossa ne saa kolme martinia, tai ruoskaa jos ne ei tottele, varastelee tai tunkeutuu johkin sopimattomaan, sillä niillä on kuri tapissa.


    ellauri043.html on line 2584: Kalanos poltti izensä Alexanterin edessä; yx toinen teki saman tempun Augustuxen aikaan. Kyllä sen on täytynyt vihata elämää!
    ellauri043.html on line 4794:

    Sinne laskeuduttiin portaita jotka veivät saleihin, missä oli kopioituna hyvien ihmisten juhlat, pahojen kidutuxet, kaikki mikä tapahtuu kolmannessa näkymättömässä maailmassa. Pitkin seiniä kuolleet maalatuissa arkuissaan odottivat vuoroaan; Ja vaelluxesta vapautettu sielu jatkoi untaan uuteen elämään heräämiseen saakka.
    ellauri043.html on line 4996: joka tulee tuomizemaan eläviä ja kuolleita, — jonka valtakunnalla ei ole loppua; — ja yhteen (1) pyhään henkeen, — ja yhteen ainoaan (1) katumuxen kasteeseen, — ja yhteen ainoaan (1) pyhään katolliseen kirkkoon, — ja (ikävä kyilä) vain yhteen (1) lihan ylösnousemuxeen, — ja ikuiseen elämään!
    ellauri045.html on line 383: Kun on syntynyt perheeseen joka syntymästäni saakka oli ja pysyi vajaana isän heti jätettyä äitini, ei perhe ja sen yhteisyys ole ollut mikään itsestäänselvyys. Erossa asuva ja minusta ruokkoa maksava isäni ei vahinkolapsestaan koskaan pitänyt, minkä hän myös selvästi osoitti. Hänellä oli omia kirjallisia ambitioita ja kun aloin julkaista, siitä seurasi ilmeisen katkera kamppailu aina siihen saakka kun hän kuoli 102 vuoden iässä. Hänen hyllyssään oli kyllä rivi niitä kirjojani, joita hänelle vähän änskälläkin lahjoitin, mutta kuulin sisarpuoleltani Pirkolta, että hän oli jokaiseen niistä tehnyt korjauksia. Töhrinyt ne, kuten voisi ns. kauniimmin sanoa. Silti olin hänen neljästä lapsestaan onnekkain. Muut joutuivat kokemaan myös yhteiselämää hänen kanssaan eivätkä ne vammat ole olleet kovin helposti parantuvia.
    ellauri045.html on line 387: Monta perhettä olen aikuisiässä sitten itsekin yrittänyt muodostaa, lähes kaikissa epäonnistunut myös niissä jo asuvien lasten tähden; kanssakäyminen ei vain onnistunut, ellei sitten kerran. Mutta sekään ei yhteiselämää enää edesauttanut. Turha miettiä miksi. Turha joo vaikka selitys on selvä: Hande oli vitun mustasukkanen noille entisille pennuille, olis mielellään syönyt ne kuin karhu panolla.
    ellauri045.html on line 451: Luin nyt loppuun Merete Mazzarellan kirjan Emmekä voisi elää sovussa? (Tammi, 2020), johon olen jo viitannut. Eniten pidin hänen niistä esseistään, joissa vanhaa elämää ja vanhaa ihmistä kohdeltiin kunnioittavasti ja ymmärtävästi. Siis minua.
    ellauri045.html on line 491: Kokoelman selvimmin imaginistisessa runossa "Tammojen laivat" näkyvät sisällissodan groteskit tapahtumat. Ketjuuntuvien metaforien kuvallisuus tekee siitä yhden Jesenin parhaista runoista. "Kaiken tuntemaan ja silleen jättämään/ saapui runoilija tähän maailmaan./ Hän saapui suutelemaan lehmiä, kuuntelemaan kauran narskuntaa, s. 69", runossa julistetaan. Jeseninin kirjoitti monta renttuelämää kuvaavaa runoa, joiden naturalistisessa tunnelmassa on usein draivia:
    ellauri046.html on line 311: Bipolaarinen kyttyräselkä pappi marisee kun sillä on masis ja huuhailee kun on mania. Ei pidä luottaa johtopäätöxiinsä kummassakaan ääritilassa. Voi ne kuullostaa hienoilta mut ne on oikeasti perseestä. Hienolta kuullostava on melkein aina hanurista. Arkielämä ei ole hienoa. Tai onhan sekin tavallaan, aina kun masis hellittää. Masixena erehtyy miettimään elämää modo aeterno. Se on tyhmää, kert elämä ei ole ikuista. Parempi hypätä joukkoon ja häärätä kuin muutkn termiitit. Ei se miettimisestä parane, pahenee vaan. Luutarha oli liian laiska siihenkin. Se ryömi mieluummin pää tyynyn alla murehtimaan.
    ellauri046.html on line 565: Tää on tosiaankin voimakkaasti talousliberaalinen uskonto. Individin yrittäjän narsistinen maailmankazomus. Volttikuskikin voi elää täyttä elämää samalla tanssilattialla kuin tärkimöt, kunhan ottaa izeänsä niskasta kiinni. Tekee izestänsä izelleen epäjumalan. Sig selv.
    ellauri047.html on line 970: Suuret joukot oli tyytyväisiä kunkkuunsa. Vähäväkiset pitivät häntä oikeuden valvojana ja suojelijana vääryyxiltä ja sorrolta. Napinaa kuului ylempien säätyjen keskuudesta. Aateliset vihasi Fritzua sen johdosta, ettei ollut oikeutta vapaasti valita ammattiaan vaan että oli pakko antautua vihattuun sotilaspalveluxeen ja että aatelisnuorukaiset olivat samojen rangaistusten alaisia kuin aatelittomat. Vituttavaa. Virkamiehet olivat katkeroituituneita kun eivät saaneet vetää omaan taskuunsa. Suurporvarit pitivät häntä aateliston kuninkaana, koska hän ei tehnyt niistä aatelisia, ja valvoi elinkeinoelämää, uuden koulukunnan talousliberaalit arvostelivat merkantilismia. Hurskaat papit pahexuivat ilveilyä uskonnon kustannuxella. Jne jne, napi napi. Ilmeisesti Fritzu oli mies paikallaan, kurjien kuningas.
    ellauri048.html on line 284: Oiva Paloheimo oli naimisissa kolme kertaa. Ensimmäiset kaksi liittoa päättyivät eroon Paloheimon uskottomuuden ja alkoholin käytön takia. Paloheimolla oli myös taloudellisia vaikeuksia, koska suuri osa hänen tuloistaan meni lasten elatusmaksuihin. Viime elinvuosina myös sairaudet alkoivat haitata Paloheimon elämää. Hänen viimeiseksi teoksekseen jäi vuonna 1962 ilmestynyt runokokoelma Palaa ne linnut vielä. Eivät palanneet.
    ellauri048.html on line 476: Tässä tulee taas eteen toi genrehölmöys. Kaikkein tärkeintä on tietää onx tää komedia, tragedia, road movie vai mikä. Vitun väliä! Elämäkin on tragikoomista, tyylitöntä tieleffaa ilman juonta, ainaista lopun alkua. Musta sellainen leffa on hyvä josta turvelot leffarasistit ei edes tiedä mihin se pitää lokeroida. Se muistuttaa elämää. Koko jako tragediaan ja komediaan oli säätyrasismia. Tragedia on ylevää hengennostatusta yläluokalle ja komedia viihdettä alhaiselle rahvaalle. No nehän enemmän tarvizee helpotusta naurusta. Yläluokka naureskelee matkalla pankkiin. Tragediassa ne työntää jalkaa peiton alta kylmään ja vetää sen sitten nautinnollisesti takaisin. Katharsis jaa pöntön pohjalle. Olo tuntuu keveältä.
    ellauri048.html on line 710: Joku jutku Goldman huomauttaa ettei Salen hahmoilla ole perettä tai ne ei elä perhe-elämää. Saulin kirjoissa on epäilyttävän paljon brotherhoodia, ja sen vikan kirjan Bloom onkin homo. Saul vaikuttaa kaappihomolta. Olikin kaunis poika omasta ja muidenkin nykkiläisten mielestä. Sillä oli sadisti isä joka hakkas sitä ja alistettu äiti. Niinkuin Saulin pojalla Gregilläkin.
    ellauri048.html on line 736: Joku jutku Goldman huomautta ettei Salen hahmoilla ole perettä tai ne ei elä perhe-elämää. Saulin kirjoissa on epäilyttävän paljon brotherhoodia, ja se vikan kirjan Bloom onkin homo. Saul vaikuttaa bisexuaaliselta. Se olikin kaunis poika omasta ja muiden mielestä. Kalansilmä siltikin. Jokaisessa intellektuellissa piilee dumb jerk kun sitä vähän raaputtaa, sanoo Sale ja tietää mistä puhuu.
    ellauri049.html on line 162: Uunolle muutto razutilalta Honkapäähän oli kivulias prosessi. Hän sai usein harvinaisen voimakkaita itkukohtauksia ja vierasti uusia sukulaisiaan. Tämän on arveltu osoittavan hänen olleen varhaisesta iästä asti erittäin herkkäluonteinen. Toisaalta ensimmäisten elinvuosien aikainen kodin levottomuus ja suru vaihtuivat rauhalliseen ja vankkaan talonpoikaiselämään. Pätäkästä ei ollut puutetta.
    ellauri049.html on line 164: Uunon kaksijakoinen ja impulsiivisesti vaihteleva luonne alkoi näkyä varhaisella iällä. Niinistö kuvailee Uunon eläneen perinteisen maaseudun villin lapsen elämää mutta julmuutta tai vääryyttä nähdessään hän saattoi suistua vavisuttavaan itkukohtaukseen, ailahdellen näin tunnetilasta toiseen. Uunon lempeäluontoinen äidinäiti, Maria Fredrika, aisti tyttärenpoikansa herkän luonteen ja näki ruumiillisen heikkouden, joten hän varjeli Uunoa raskailta töiltä. Uuno vietti aikaansa paimenessa lukien ajankulukseen. Tämä erikoiskohtelu aiheutti mielipahaa serkkujen keskuudessa, jotka asuivat Honkapäässä.
    ellauri049.html on line 187: Opintovuodet keskeytyivät hetkellisesti kesällä 1919, kun Uuno Salonen lähti vapaaehtoisena Aunuksen sotaretkelle. Matkan tarkoituksena oli osoittaa hänen uskaliaisuutensa ja osansa isänmaan kohtalossa. Uuno teki piirroksia Aunuksen retkeltään, mutta suurin osa niistä on hävinnyt. Idealistinen ajatus sodasta karisi todellisuuden tieltä: kurjat olosuhteet, sotahuollon puutteet, kuoleman ja kärsimyksen konkreettisuus sodankäynnin keskellä jäivät kummitteleman Kailaan elämään ja runolliseen tuotantoon hänen loppuiäkseen. Pahin isku oli luokkatoveri Bruno Schildtin kuolema sotaretken aikana. Uuno koki toverinsa kuolleen hänen takiaan, sillä he olivat yhdessä sopineet lähtevänsä Aunukseen.
    ellauri049.html on line 191: Uuno Salonen kirjautui Helsingin yliopiston historiallis - kielitieteelliseen tiedekunnanosastoon syksyllä 1920. Siirtyessään Helsinkiin Uuno jätti taakseen kuvataiteen tekemisen. Uuno oli epävarma akateemisen alan valinnasta, sillä oma runoilijan kutsumus oli Honkapään sukulaisten ajatuksien vastainen. Yliopistovuosiensa 1920-23 ja 1925-26 aikana hän ei suorittanut yhtään opintokokonaisuutta. Kouluttautuminen oli vain lume, niin hänelle itselleen kuin honkapääläisille, jolla hän mahdollisti elämänsä pääkaupungissa. Aika kului runojen kirjoittamiseen, sanomalehti- ja kustannusalan kirjallisiin toimitustehtäviin, käännöstöihin ja dekadenttiin boheemieloon.34 Kailas osallistui aktiivisesti nuorten kirjailijoiden, Nuoren Voiman Liiton jäsenten ja tulevien Tulenkantajien seurapiirielämään. Hengenheimolaisuus edesauttoi niin runoilijan uraa mutta myös rappioelämää.
    ellauri049.html on line 211: Toverihenkisyys ja ahdasmielisyys välittyivät näin lehden kautta Kailaan elämään. Yksinäisyyteen ja alemmuudentuntoon kääntyväinen Uuno sai toverien kaipuuseensa vastinetta ja tervettä narsismia. Samankaltaista yhteisöön kuuluvuutta, toveruutta sekä veljien ja sisarten kaipuuseen vastausta edusti Heinolan partio-osasto, joka toimi syksystä 1916 alkutalveen 1919 asti. Heinolan osaston perustaja ja johtaja Eino Salmelainen aloitti koululaisille suunnatut lausunta-ja runoanalyysi-illat. Nämä tilaisuudet ”johtivat hänen mielenkiintonsa kuvataiteellisista yrittelyistä runouteen”. Uuno sai myös ensi kosketuksiaan toimittajan työhön partion julkaisujen – Partiolainen ja Ole valmis - tiedotussihteerinä toimisen johdosta.
    ellauri049.html on line 235: Fil. tri Panu Rajala toteaa esitelmässään, että vaikka keuhkotauti varjosti Sarkian koko elämää, parantoloissa vietetyt ajat eivät olleet runoilijalle vastenmielisiä, sillä eniten luomistyössään Sarkia kaipasi rauhaa, vapautta ja hellivää hoitoa. Kaikkea näitä hän olisi saanut osakseen parantoloissa. Rajalan mukaan potilas näyttää suorastaan paenneen sairauteensa, jotta välttäisi arkeen ja työhön liittyvät ponnistelut. Hiisku kertoo kuitenkin Sarkia-elämäkerrassaan, että parantolailmapiiri tiukkoine sääntöineen ahdisti Sarkiaa, hän ei osallistunut potilaiden viihdeiltoihin ja hälinä häiritsi häntä. Toisella parantolamatkalla 1935 sopeutumisongelmat saivat hänet pakenemaan kesken hoidon. Hätä ja hyvä mieli yhtä aikaa, kuin rengillä sormi piian pillussa.
    ellauri049.html on line 540: Verlainen alkoholin ja häväistysjuttujen sävyttämä yksityiselämä vaikutti hänen runouteensa. Lähde? Hän ampui rakastamaansa Arthur Rimbaudia juovuspäissään mustasukkaisuusdraaman päätteeksi ja joutui vankilaan kahdeksi vuodeksi. Hän vietti alkoholin sävyttämää elämää mutta oli sieltä käsin Ranskan johtava lyyrikko. Verlainen kulahtanut runo Chanson d'automne, Syyslaulu, oli jopa liittoutuneiden koodisanana toisessa maailmansodassa. Monet säveltäjät (muun muassa Claude Debussy ja Leevi Madetoja) ovat kähveltäneet hänen runojaan. Elokuva Total Eclipse kertoo värikkäästi Rimbaudin ja Verlainen suhteesta. Täydellinen mustan tähden pimennys.
    ellauri049.html on line 706: Leconte de Lisle oli pessimisti, mutta ei runojensa kautta tuonut esiin ahdistuksensa perussyytä, ja häntä pidettiin omana aikanaan kylmänä, virtuoosina ja muotoon keskittyvänä runoilijana. Hän palvoi kauneutta, kuten häntä suomentanut Kaarlo Sarkiakin, joka on sanonut saaneensa häneltä paljon vaikutteita. Hän oli perehtynyt Intian uskontoihin ja piti ihmiselämää tragediana. Rakkaus on Leconte de Lislelle pelkkää harhaa, ja onnellisia ovat vain kuolleet. Mutta kauneus oli hänelle korkein ideai, tosin Sarkian elämäkerran kirjoittanut Aune Hiisku sanoo että jää hämäräksi, mitä kaikkea Leconte de Lislen kauneuden ideaan sisältyy.Ize se ei ollut järin kaunis, samaa ulkonäkötyyppiä kuin Jouko "Näkymätön" Viänänen. Joukolla oli nenäkäs amerikkalainen kakkosvaimo, joka höykytti sitä sikana Mika Seppälän rapujuhlissa, josta me myöhästyttiin törkeästi, koska tavattiin Lauri Karttusta ja Auli Hakulista Elitessä. Vaimo höykytti sikana myös Seijaa, sitä harmitti vitusti että Seija oli töissä vesilaitoxella, ja se oli vaan miehen mukana.
    ellauri049.html on line 803: Μή, φίλα ψυχά, βίον ἀθάνατον σπεῦδε, τὰν δ’ ἔμπρακτον ἄντλεῖ μαχανάν. Älä hyvä sielu vonkaa kuolematonta elämää, kauho käytännöllisesti.
    ellauri050.html on line 295: And pulled my life upon me; grimed with smears, ja kiskoin elämääni ylleni; tahraisena,
    ellauri050.html on line 891: Jonkinlainen ulkopuolisuus on jäänyt elämään.
    ellauri050.html on line 984: Rings ums Leben verherrlicht habt, ootte sievistäneet elämää,
    ellauri051.html on line 688: 127 And if ever there was it led forward life, and does not wait at the end to arrest it, Tai jos olikin niin se vei eteenpäin (muiden) elämää, eikä odottanut lopputexteihin,
    ellauri051.html on line 777: 201 Twenty-eight years of womanly life and all so lonesome. 201 28 vuotta naisellista elämää ja kaikki niin yksinäistä.
    ellauri051.html on line 1913: 1297 And as to you Life I reckon you are the leavings of many deaths, 1297 Ja mitä tulee sinun elämään, luulen, että olet monen kuoleman jälki,
    ellauri052.html on line 630: Teosofit perustivat vuonna 1911 Idän Tähti -järjestön ajamaan tulevan messiaan asiaa, ja Krishnamurtista tehtiin 16-vuotiaana järjestön johtaja. Krishnamurti ryhtyi esiintymään hurmoksen valtaan joutuneiden teosofien edessä messiaana. Hän muutti vuonna 1912 Besantin ja veljensä kanssa Englantiin, missä hänelle oli tarkoitus saada korkeakoulutus. Krishnamurti ei kuitenkaan selvittänyt Englannin huippuyliopistojen valintakokeita. Hän eli Euroopassa mukavaa elämää ja otti etäisyyttä teosofiaan. Krishnamurti muutti Pariisiin vuonna 1919 ja kiinnostui siellä Buddhan kirjoituksista. Hän kirjoitti vuonna 1921 kirjeessä ystävälleen etsivänsä yhä omaa elämänfilosofiaansa sekä aikovansa työskennellä ja meditoida aiempaa lujemmin. Lujaa meditointia, se on melkein yhtä vaikeaa kuin pänttäys pääsykokeisiin.
    ellauri053.html on line 410: Munakas voi jatkaa elämää munimalla lisää. Munaton ei voi. Mut ei voi tehdä munakasta rikkomatta munaa. Se on elämän tragedia, sikäli kun on.
    ellauri053.html on line 624: Uarne rohkasee elämään rohkeasti eteenpäin ja lisääntymään vaan. Sillä se luulee estävänsä jonkun katastrofin, mutta oikeasti jouduttaa vaan sitä. Pitää jaxaa jaxaa elää harhakuvitelmiensa parissa.
    ellauri053.html on line 793: Tandoori istui palazin ikkunassa ja kazoi köyhälistön elämää viereisessä slummissa. Tosi pittoreskia. Siitä lähti eteviä runoja.
    ellauri053.html on line 1340: Into the artifice of eternity. Ikuiseen keinoelämään.
    ellauri054.html on line 47: Comeniuksen toiminnan taustalla on hussilainen kirkollinen uudistus ja böömiläis-määriläisen veljesyhteisön traditio. Comenius oli hussilaisen kirkon böömiläis-määriläisen veljesyhteisön (Unitas fratrum) viimeinen piispa. Veljesyhteisö korosti elämää jatkuvana pyrkimyksenä kohti parempaa ja valmistautumisena ikuisuuteen. Veljesyhteisön tradition perillisenä hän oli ennen muuta kasvatuksen ja koulutuksen kehittäjä ja didaktiikan eli opetusopin isä.
    ellauri054.html on line 226: Hän kulutti aikansa kuljeskelemalla Italian ja Ranskan yliopistoissa luennoitsijoita nolaamassa, ärsyttäviä kysymyksiä tivaamassa ja parin opintopisteen kirjatenttejä suorittamassa. Vuonna 1484 Pico della Mirandola alkoi kyllästyä elämäntapaopiskelijan elämään. Häntä kiinnosti kokopäivätoimisen yleispätijän työ, ja Firenzessä oli siihen tuon ajan Italiassa parhaat mahdollisuudet. Innocentius VIII oli pelätty, ruma ja huumorintajuton ikibännien jakelija. Koska paavimobiilia ei ollut keksitty, liikkui hän Kirkkovaltiossa vierimällä harmaan ovaalin sisässä. Onnex Dick Tracyn näköinen Lorenzo de' Medici oli hyvin merkittävä Picon tukija. Ilman Lorenzon sponssausta Picon saavutukset olisivat tuhoutuneet tyystin.
    ellauri055.html on line 838: Jaskarin Annin kiverä nenänpää on tuskin kylmennyt. Vormiston Alman paluuta kynnöxelle valmistellaan jo. Ompa Taatan juoni simppeli. Tää on maalaiselämää. Saa siementä kämmentää. Terveellä leskimiehellä käy aika pitkäxi ilman panopuuta. Polkupyörää pitää sen vaan polkea. Luiseva karjakko ei kelpaa kärvään lypsäjäxi. Alma on lujakazeinen ja kookas, komia ulkoa ja viihtyisä sisältä.
    ellauri055.html on line 883: Kesken jääneet opinnot antoivat kuitenkin paljon vaikutteita Sillinpään myöhemmälle kirjalliselle tuotannolle. Sillinpään ajatteluun vaikuttivat Charles Darwin kehitysoppeineen sekä saksalaiset biologi ja filosofi Ernst Haeckel ja Nobel-kemisti Wilhelm Ostwald ja myös Leo Tolstoi ja Arvid Järnefelt. Heidän vaikutustaan oli Sillinpään biologinen determinismi ja periaatteellinen väkivallan ja sotien vastustaminen sekä usko siihen että luonnontieteet kehittyessään siirtäisivät tällaiset atavistiset ilmiöt historiaan. Myöhemmin Sillinpää tutustui myös saksalaiseen Oswald Spengleriin ja omaksui häneltä ajatuksen sivilisaatioiden ihmiselämää vastaavasta elinkaaresta. Naziainexiakin oli siis, mutta mäkitupalaisena se ei siihen hurahtanut.
    ellauri055.html on line 936: Sillinpää julkaisi 1950-luvulla vielä kolme muistelmateosta: Poika eli elämäänsä 1953, Kerron ja kuvailen 1955 ja Päivä korkeimmillaan 1956.
    ellauri055.html on line 1137: Monismi ei kelvannut Vaakulle. Dualismia se olla pitää. Sillanpää tykkäs biologiasta ja monismista. Bergsoninkin persepää pani lusikkansa keitoxeen, Eino Kaila käärmeöljyn piirimyyjänä Suomessa 1910. Elämä ja aurinko 1916 sis. Eino Kailan syvähenkistä elämää juoneen päälleliimattuna. Iso Masa sanoi isoa Paulia puoskarixi. Ei tykännyt. Puoskari tulee sanasta bardskärare, parturi. Niillä oli verilautanen suoneniskijöiden ammattikuntamerkkinä.
    ellauri055.html on line 1249: Kirjasta tehtiin elokuva nimeltä Poika eli elämäänsä 1955. Pääosissa mm ristisanoista tuttu Tea Ista. F. E. Sillinpäätä esitti F. E. Sillinpää.
    ellauri055.html on line 1271: No ei! Tää halvatun tomppeli vaikuttaakin alkumetreillä lähes selväjärkiseltä. Sen vastaus teodikeaan on sama kuin turkkilaisella dervissillä: sulttaani ei voisi vähempää välittää mitä laivarotat toivovat. Toopen aikoihin sana jumala oli korvattu sanalla elämä, ja elämä oli olevinaan yhtä iso mysteerio kuin ennen jumala. Toopea. Elämäkään ei ole mystistä, sen mystisempää kuin palaminen tai ruostuminen. Miksi on elämää on yhtä tyhmä kysymys kuin Heideggerin "Warum gibt es eigentlich etwas? Warum nicht lieber nichts?" No jos niin hullusti olisi sattunut käymään, etpä olisi tässä kyselemässä. Ehkä olisi ollut parempi.
    ellauri058.html on line 274: Useimmissa Hotakaisen romaaneissa ollaan arjessa, tavallisessa Suomessa. Hän kuvaa kirjoissaan maaseutua tai lähiöelämää sekä ruumiillista työtä tekeviä ihmisiä. Syntisäkki (1995), Klassikko (1997) ja Iisakin kirkko (2004) ovat kaikki kuvauksia suomalaisista miehistä. Hotakaisen varsinainen läpimurtoteos oli osin omaelämäkerrallinen Klassikko, joka oli vuonna 1997 Finlandia-palkintoehdokas. Siitä tehtiin myös elokuva vuonna 2001. Vuonna 1997 Hotakaisen lastenkirja Ritva oli Finlandia Junior -palkintoehdokas. Vuonna 2000 ilmestyi nuortenkirja Näytän hyvältä ilman paitaa, joka on tarinakokonaisuus helsinkiläisistä nuorista ja heidän elämästään. Kirja sai ilmestymisvuonnaan Topelius-palkinnon.
    ellauri058.html on line 366: Hotamiehessä on sama vika kuin monessa muussakin sodanjälkeisessä teeveeajan kynäilijässä: Ne ei edes yritäkkään saada kuvaamaansa elämää tai ihmisiä kuulostamaan oikeilta, ne vetää matalalentona jotain teeveesarja- skeziklisheetä. Vitun teeveesarjat, vitun skezit, vitun halvat klisheet! Ne haluu selvitä elämästä samoinkuin kirjoitustyöstä vajaalla pakalla, pelkillä kuvakorteilla ilman hakkuja.
    ellauri058.html on line 372: Mut muuten Kari-Matti on hyvin vastenmielinen. Rupusakkia. Pahansuopia pakko-oireisia persumiehiä. Mixi ihmeessä Masa luulee et toisten omakotitalot jotenkin kuuluu sille? Se on narsisti, ilman muuta. Eze jaxaakin Kari sitä vekuttaa et mix on setämiesten asia nyt niin huonosti et naiset saa muuttaa kotoa jos niitä vaan ihan vähän suutuspäissään hotasee. Ennen oli meillä paremmin. Eitää ole romaani tää on persusetähotaveteraanin pamfletti. Eikä tää ole ilmeisesti sattumaa, vaan porilaisen expunkkarin syvintä sielunelämää. Sillä Hotapojan uusimmasta tulee Herlarissa hyvin samansuuntsinen tuomio:
    ellauri058.html on line 432: Kriitikot ovat eri linjoilla hyvän kirjallisuuden kriteereistä. Jokinen nimeää neljä kriteeriä. Ensimmäinen kriteeri on se, että kirjallisuus on monipuolista ja luokittelematonta. Kriitikot arvostavat kirjallisuuden moniaineksisuutta ja kokeellisuutta. Toinen kriteeri hyvälle kirjallisuudelle onluova kieli tai tapa kirjoittaa. Kielen tulee olla luovaa, ja aiheiden käsittelyssä on yksilöllisiä piirteitä. Kolmas kriteeri on kirjallisuuden vaativuus. Kirjallisuuden pitää haastaa lukijaa älykkyydellään ja kielen avulla siten, että lukija pysyy valppaana. Neljäs kriteeri korostaa aihepiirien laajuutta. Kirjojen aiheet kattavat tasaisesti yhteiskunnan eri alueita ja suurta osaa muuta elämää. Aiheet kattavat niin hyvän kuin pahan. Jokinen esittää, että aihekirjoa yhtenäistää suomalaisuus. Kritiikeissä keskustellaan suomalaisesta identiteetistä ja suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin murroksesta. (Jokinen 1997: 32–33, 43–44, 77–79.) Kriitikoiden huomio kiinnittyy siis enemmän teosten muotoihin ja haastavuuteen kuin samaistettavuuteen kuten tavallisen lukijan huomiosta voidaan päätellä.
    ellauri058.html on line 593: Timonen tähdentää ”nykynaisen näkökulmaa” yhä uudestaan, vaikka toisaalta ”historian naisia on hyvä tarkastella omassa kontekstissaan”. Tahallaan kai hän tarjoilee naisille ”selviytymisstrategiaa”, ”resilienssiä” ja ”camp-tyyliä”. Hän kysyy Ruijassa 1860-luvulla eläneeltä Lahti-Vapulta: ”Oliko siellä myös vilkasta sosiaalista elämää ja seurustelua?”
    ellauri058.html on line 622: Iijoki-sarja oli seikkailu ihmisen kiehtovaan elämään – on aika jättää haikeat hyvästit
    ellauri060.html on line 221: Välillä Sauli Rekelä luulee tulleensa hulluksi. Hänen mielensä elää ikään kuin omaa elämäänsä, kertoo omia tarinoitaan, mitä hän itse seuraa vierestä.
    ellauri060.html on line 298: Pappi Sauli Rekelän elämää seurataan raadollisen läheltä, mutta hellän ymmärtävästi. Hän oli tehnyt karkean virheen, rikoksen itseään kohtaan ryhdyttyään papiksi. Tehtyä ei kuitenkaan saa tekemättömäksi. Omien traagisten virheiden kanssa on vain yritettävä elää. Se on kuin Belgraviassa lordi Brockenhurstin harmaapartainen pikkuveli John, man of cloth, jolta lähtee nahka nenästä maxellessa pelivelkoja. Runkkujussi oli vanhana aika samannäköinenkin kuin tää John!
    ellauri060.html on line 302: Miettiessään elämäänsä ja asioitaan - jopa kesken saarnan kirkossa - hänen mielensä tuntuu suorastaan hajoavan kesken lauseen. Viimeiseltä pisaralta ilottomassa surussa tuntuu olevan, kun hän lukee kuulutuksia. Ei yhtään kastettua lasta, ei yhtään avioliittoon kuulutettua paria. Vain kuolleita, vanhuksia ja itsemurhan tehneitä. - Hän tuntee joka käänteessä häpeää sitä kohtaan mitä hän tekee pappina, muun muassa saarnastuolistaan käsin. Esim antaa runkun lentää saarnastuolin kaiteelta. (Onx tää papinvirka sit niiko runkkujussin epäonnistunut kirjailijanura? Jossa ainut ns. valopilkku oli se urheilijaparodiatöräytys?)
    ellauri060.html on line 985: Ja nyt selviää sen Mättään kuvan kanssa runkkauxenkin motiivi: kyseessä on sexuaalinen salakosto Tuulalle, joka bylsii kaikki arkipäivät ällöttävää Ristoa. Hassuttelu kuuluu aikuistenkin elämään, jopa vanhusten, kuten tiesi kotkan jalkapohjaa kutittava "helpful Henry" K.J.J.Hintikka, sekä Michelin-mahainen Timon Airaxinen Heta Häyryn kanssa telmiessään Tokiossa kun kaxoistornit kaatuivat. Sexuaaliset kostotoimet on apinalle luontaista, kz. esim tätä:
    ellauri060.html on line 1070: Nyt kun Iloisesta surusta on 163s luettu, voidaanko tuohon kysymyxeen vastata? Voi olla liian hätäistä, mutta tähän asti luetun perusteella se olisi jonkinlainen passiivis-aggressiivinen, epäonnistunut setämies. Voi helvetti, tätä elämää! Aika samanlajista on setäily tähän saakka kuin Kari Hotakaisen passiivis-aggressiivisella Virtas-Matilla. Mutta hirvijahdista alkaa aktiivisempi misogynia:
    ellauri061.html on line 675: KANSALLISTEATTERIN HAMLET (1913) I Kansallisteatterissa on huomenna perjantaina, näytäntökauden kenties huomattavin ilta. Esitetään Shakespearen Hamlet, joka viimeksi on mennyt yli kymmenen vuotta sitten vanhassa Arkadiassa. Esitys on siis täysin ensi-illan veroinen; ohjaus ja näyttämölle asetus luonnollisesti on kokonaan uusi: pääosassa esiintyvät vuorotellen hrat Eero Kilpi ja Jussi Snellman (edellinen ensi-iltana, jälkimmäinen ensi kerran maanantaina). Hamlet-esitys tulee tietysti herättämään erikoista huomiota. Saattaahan tämän murhenäytelmän kanssa yleiskantoisessa, vuosisatoja uhmaavassa inhimillisyydessä kilpailla ainoastaan samanaikainen »Don Quixotte» ja kaksi sataa vuotta myöhäisempi »Faust». Minne tahansa europalainen sivistys on päässyt kotiutumaan, on myös hautautunut tämän kuuluisimman, mutta otaksuttavasti olemattoman tanskalaisen nimi. Hänen lakastumaton nuoruutensa todistaa että hän jos kukaan on ihmiskunnan ikuisia symboleja. Vanhaan tanskalaiseen, Ranskan välityksellä Englantiin tulleeseen ja täällä näytelmänkin muodossa jo käsiteltyyn taruun on Shakespeare sellaisella syvällisellä nerolla mahduttanut kuumeista yleiskantoista sielunelämää, että siitä riittää sukupolvelle toisensa jälkeen kysymyksiä haudottavaksi ja arvoituksia ratkaistavaksi. Lieneekö toista ihmiskuvaa, joka niin salaperäisellä voimalla vetäisi meitä puoleensa kuin Hamlet? Kukapa ei tuntisi tätä nuorukaista ja hänen tarinaansa, kukapa ei tietäisi jotain kertoa mitä ihanteen ja todellisuuden, nuorekkaan uskon ja murskaavan pettymyksen ristiriidasta, joka repi parantumattomille haavoille hänen rakastavan ja ihailuun valmiin sydämen? Kuka ei tajuaisi syvällistä inhimillisyyttä siinä mitenkä hän katkeralla järjen tyydytyksellä näkee pimeiden aavistustensa olevan tosia? Hamlet on asetettu rinnan Mefistofeleen ja pessimismin filosofien kanssa. Yhteistä on näillä ja hänellä elämää kohtaan jyrkästi kielteinen tunto. Mutta Hamletissa tämä ei lakkaa olemasta vihlovassa ristiriidassa hänen syvimpien vaistojensa ja tarpeittensa kanssa; hän on heistä todellisimmin inhimillinen, itse ihmisyyden tuskan murto vaivan vääntämine kasvoineen.
    ellauri061.html on line 679: III Hamlet esitettiin toisen kerran sunnuntaina, jolloin hra Jussi Snellman näytteli pääosaa. Hänen tulkintansa poikkesi huomattavassa määrässä hra Kilven esittämästä: hänen Hamletinsa oli tuntuvasti nuorekkaampi, tuntehikkaampi, välittömämpi, esitys oli havainnollisempaa, enemmän ulospäin heijastavaa. Tällä saavutti hra Snellman monta etua, hänen antamansa kuva tuli vilkkaammaksi ja vaihtelevammaksi ja kokonaisuus myös varmemmaksi siinä suhteessa, että esittäjällä oli varaa antaa Hamletinsa muuttua loppua kohti, joten kuvaan tuli jonkun verran kehitystä. Mutta epäilemättä hra Snellman myös pienensi Hamletin sisäistä asteikkoa. Tästä tuli kuohahtava, lyyrillisiin purkauksiin valmis nuorukainen, hänen tuskansa oli koskemattoman mielen nyyhkyttävää kärsimystä yksityisten onnettomuuksien edessä--ei mielikuvituksessamme elävän Hamletin maailmantuskaa, viiltävän auttamatonta; pistosanainen katkeruus, jonka hän vuodattaa yli Poloniuksen ja kuninkaan, hajosi ivalliseksi leikinlaskuksi, miltei poikamaisiksi sukkeluuksiksi. Muutamissa kohtauksissa hra Snellman mielestäni onnistui huomattavasti paremmin kuin hra Kilpi; niin varsinkin kohtauksissa Ophelian kanssa, missä hänen eloisampi ilmeleikkinsä tuli hänelle avuksi. Mutta yksitoikkoisuudestaan huolimatta oli hra Kilven esityksessä kenties enemmän tuota epäilyn ja mietiskelyn jäytämää sisäistä turtumista, suureen ratkaisevaan tekoon pystymättömän uneksija-elämää, joka esim. Goethen Hamletista antaman kuvan mukaan on tämän peruspiirteitä. Tätä puolta tehostamalla myös luullakseni enemmän lähestytään sitä onnettoman sielun nerollisuutta, joka on Hamletin sisäisenä olentona. Hra Axel Ahlbergin kuningas Claudius oli paraita kaikista. Hra Ahlbergin voima kenties ei ole sielullisessa puolessa, mutta hän on ikäänkuin täysin mukautunut näyttämöllisen esityksen ehtoihin ja edellytyksiin, hänellä on varma silmä oikeisiin mittoihin ja ehjiin, ikäänkuin koristeellisiin vaikutuksiin. Niin oli hänen kuninkaansa nytkin varsin kuninkaallinen, ei tosin vallan se luihu rikollinen, jonka pitäisi näkyä kuoren alta, mutta ulkonaisesti sitä sympaattisempi, hillitty ja taitehikas. Rva Raution kuningattarena, hra Raution Poloniuksena, rva Lindelöfin Opheliana olen jo tunnustuksella maininnut. Näyttämölle asetuksessa oli noudatettu samaa menettelyä kuin »Coriolanuksessa»: etualan laitteet pysyivät kaiken aikaa paikoillaan; muutamissa kohtauksissa saavutettiin näin, varsin vähäisillä muutoksilla hyvinkin onnistuneita vaikutuksia; mainita voi esim. haamukohtauksen ja kuningattaren kammion.--Ohjaus oli hra Lahdensuon. Yleisöä oli sunnuntainkin esityksessä täysi huone, ja suosionosoitukset vilkkaat. (Uusi Suometar 13.2., 15.2. ja 18.2.1913)
    ellauri061.html on line 1044: Kirjailija, äiti ja puoliso Kati Tervo valmistautuu päästämään irti ainokaisestaan ja elämään jälleen kaksin puolisonsa Jari Tervon kanssa. Elämään mahtuu taas vanhoja harrastuksia, mökkierotiikkaa (rakas on rakas kaikkine läskeineen ja poimuineen)– ja ehkä myös uusi perheenjäsen, kiinalainen tyttö, tai koira. Vaikka Jarza ei kyllä tykkää ulkoiluttamisesta. Kiinalaisisista tytöistä se kyllä pitää kovasti! (No, puoliveteisesti.)
    ellauri061.html on line 1054: Koti on yhä parin korttelin päässä, mutta koulu vaihtunut ja reppuselkäisestä pellavapäästä kasvanut möreä-ääninen, rasvatukkainen nuorimies. Viime viikonloppuna juhlittiin valkolakkia. Nyt Kalle jännittää opiskelupaikkaa ja urheilee nostaakseen kuntoaan armeijaa varten. Valmistautuu siis aloittamaan omaa elämäänsä. Kotimaista kirjallisuutta se EI kyllä aio mennä lukemaan. Ei helvetti!
    ellauri061.html on line 1412: Kirjailijan synneistä suurin on Jari Tervon mielestä tylsyys. Tervo itse jatkaa narsisminsa, rasisminsa, naisvihansa ja vihapuheensa käsittelyä uudessa romaanissaan. Miehellä on muovikassi kädessä ja elämää takana. Hän tulee Helsingin Narinkkatorilla vastaan ostoxet kilisten. Hän on kirjailija Jari Tervo, 59.
    ellauri062.html on line 1004: Myös pornografia, etenkin päivälehtiemme häirizevät alusvaatemainokset, tulisi kriminalisoida. Kouluissa olisi aloitettava uudenlainen asennekasvatus, jotta kukaan tyttö ei vain ajautuisi tuollaiseen naista halventavaan ja miestä seksuaalisesti häiritsevään ammattiin. (Helmi pelkäsi, että humanistina voisi ajautua professorixi.) Ihmisiä, jotka viettävät elämätöntä elämää lehtisalissa, loukkaa syvästi, kun he näkevät, että juuri paheellisuus saa julkisuutta ja pääsee esiintymään lehtikuvissa. On ihan pakko mennä kirjaston vessaan rapistamaan vessapaperia.
    ellauri064.html on line 169: Fredrik Granatenhjelm (alk. Granatenhielm; 1. toukokuuta 1708 Odensjö, Barnaps, Smoolanti – 13. joulukuuta 1784 Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen majuri, joka palveli Viaporin varuskunnassa. Hän oli filantrooppi, ja harrasti ”puhdasta elämää” ja hyväntekeväisyyttä. Hänen hautansa, niin sanottu vapaamuurarin hauta, sijaitsee Helsingin Kaisaniemen puistossa.
    ellauri064.html on line 405: Joukon dynamoina olivat Himmler, Hess ja kenr. Weisthor. Eikä Hitlerinkään osuudeksi tässä jäänyt pelkkä nyökyttäjänukkena olo. Tämän populan mielestä tuleva sota oli kohtalon määräämä. Himmlerin mielestä avaimet onnelliseen elämään olivat okkultismi, astrologia, arjalaisuus ja vapaamuurarit. Himmler uskoi, että Pohjois-Skandinaviassa sijaitsi Saatanan valtakunta.
    ellauri065.html on line 308: On ne aika ihqun ällöjä niinkun nippu kastematoja kädessä. Vähän panee epäilemään Juanikkaan perheonnea se ezen henkilöillä ei ole edes sexielämää ja lapsista ei ole puhetta.
    ellauri065.html on line 534: Kuvalauta: vuonna 2007 Finnchan-foorumin väliaikaiseksi varasivustoksi perustettu suomalainen kuvafoorumi, joka alkoi Finnchanin linjoille palaamisen jälkeen kuitenkin elää omaa elämäänsä. Kuvalauta suljettiin 31. elokuuta 2010 sen ajauduttua riitoihin palveluntarjoajansa kanssa. Kuvalauta on esiintynyt myös julkisuudessa koulu-uhkauksen tekopaikkana Jyväskylän Harjun koulua vastaan. jne, jne.
    ellauri066.html on line 40: Opiskeluko? Elettiin aikaa, jolloin ”ikuinen opiskelija” oli vielä legitiimi käsite (”elinikäinen oppiminen” keksittiin myöhemmin). Etenkin humanistisilla ja valtiotieteellisillä aloilla opiskelu muodosti vain yhden osan ammattiin valmistumista – ammattiin, jota monissa tapauksissa ei ollut olemassakaan, ellei sitä itse luonut. Kaikenlaisesta näennäisesti tuottamattomasta touhuamisesta oli se hyöty, että opittiin elämää, ei koulua varten. Itse päädyin opiskelijajärjestöjen ja osakuntatoiminnan myötä aluksi journalismin saralle, olihan yksi aineistanikin tiedotusoppi. Taidehistoriaa ja Suomen historiaa apuna käyttäen sain ansiotöiden ohessa vähitellen aikaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon, ja rakkaus kirjallisuuteen vei minut lopulta varsinaisen elämäntyöni kääntämisen pariin. Vanhoja kalenterimerkintöjä selaillessani saatan harvakseltaan törmätä lakoniseen, mutta paljon puhuvaan lausahdukseen: ”Koko ilta kotona.”
    ellauri066.html on line 67:

    Runoja, aforismeja ja ohjeita elämään


    ellauri066.html on line 348: Tästä tuli hyvä aasinsilta ize niteisiin. Vaikka kirjat on fiktiota (juu on ne), ne on tärkein lähde Pynchonin ymmärtämiseen - sen sisäisen elämään, pakkomielteisiin ja idoleihin. Useimmat lukijat jotka vaan surffaa literäärisiä kiksejä, ei vaivaudu kaivautumaan textin pinnan alle ja haeskelemaan sieltä meduusamaista tekijää. Pygofiilit sen sijaan tykkää tämmösestä pelistä, on fasinoivaa kaivella palapelin paloja ja koota niistä kubistista rintakuvaa the Pynchistä. Joka fiilillä on eri fiilis siitä, ainaskin vähäsen. Mutta muista että kaikki pygofiilit on alottaneet nuubeina, kunnes ovat jääneet koukkuun. Varo paranoidi sinä voit olla seuraava.
    ellauri070.html on line 44: Vähemmän seksiä, mutta monipuolisemmin – koronavuoden vaikutukset seksielämään yllättävän ristiriitaisia:
    ellauri070.html on line 309: 10. valitusvirsi liittyy 7. ja 9. älinän ylistyxiin. Tää ylistys suoritetaan valvovan enkelin siiven alla, joka kazeillaan näyttää erottavan jyvät akaniin. Vain aito on oleellista. Vain oleellinen on kestävää. Sixi enkelit astuuu kuvaan 10. ruikutuxessa. 10. valitusvirsi palaa ekojen ulinoiden ajatuxiin kuin koira oxennuxelle, et elämää leimaavat kärsimys ja kuolema. Näyttelijöiden vuosimarkkina 5. valituxesta palaa kuvaan. Me kuljetaan sen halki Tuska-Stadin lohtutorina. Kuvaan tulee taas "lapset", "lempiväiset", ja elukat koiran hahmossa, jotka "asioivat" taas "luonnossa." Oxentavat, paskantavat, kuseskelevat sinne ja bylsivät.
    ellauri072.html on line 299: Toi tollanen jeesustelija, holier tähän thou - I told you so - Y menköön helvettiin! Täytistäkö se X:n luona vielä norkoilee. Varmaan kuolaa sen vaimoa. Ällöttävä paska. Antaa vetää vaan. Ugh. Neanderthal on puhunut. Tää oli helppo. (Tähän osaan tuleva jatko-osa, jossa X skizoaa epämiellyttävästä appiukosta ei ole mikään MIT-etiikkatilanne, onpahan vaan tavallista karhun elämää. "Surevan vaimon silmät olivat kuin kaxi valtavaa sikaarin polttamaa jälkeä akryylihuovassa" - Bravo Wallu, hyvin vedetty!)
    ellauri072.html on line 560: Joopa joo. Se oli vaan perusteellinen samoinkuin filosofi-isä ja sitkeä kuin urheileva äiti. Joilla oli myös osuutensa sen paskaan elämään. Kiitti vaan vitusti. Hyvästä ja pahasta.
    ellauri073.html on line 240: Atlantic-lehessä 2005 julkaistu “Host” on olevinaan kärpäsenä katossa -vilkaisu John Zieglerin elämään. Se on 10-divarin kulliservatiivi radioisäntä L.A:ssa. Juttu on pitkä, kiemurtava ja täynnä asiavirheitä: esim, Wallu väittää että Zieglerin silloinen kolleega Phil Hendrie käytti “mikkikäsittelyä” aikaansaadaxeen shoussa käyttämänsä tekoäänet, kun oli hyvin tiedossa että Hendrie vaan vaihtoi tavallisen mikin ja puhelimen välillä. Se on täynnä tyylitökeryyxiä, lähtien Wallun spastista viittauxista Ziegleriin “Mr. Z” tai puuroisiin virkkeisiin kuten tämä. Siis tarkoitin tämä:
    ellauri073.html on line 288: Varkautelainen motivaatiopuhuja Janne Immonen haluaa räjäyttää sen, miten ihmiskunta ajattelee. Hänen mielestään kaikkien pitäisi elää Rock Your Day -elämää.
    ellauri073.html on line 320: Kirjassa Immonen kehottaa elämään unelmaansa, eli “live the dream!” tässä nopeatahtisessa modernissa maailmassa, jossa ”aikaa ei koskaan tunnu olevan riittävästi”. Hän antaa erilaisia ohjeita aamukävelystä aina iltarutiinien muuttamiseen. “When you engage in a walk as a part of your morning routines, you have this good feeling, and you find it easy to purge your mind”, Immonen kirjoittaa kirjassa.
    ellauri073.html on line 335: Immonen sanoo, että hänen tavoitteenaan on 100 miljoonaa myytyä kirjaa ja 20 miljoonaa myytyä videokurssia. Tällä hetkellä hän rakentaa ”videoplatformia”, jonne hän lataa koulutusmateriaalia tavoitteena monistaa itsensä ja ajattelunsa. “Haluan räjäyttää ihmisten tietoisuuden, että ihmiset voivat alkaa elämään Rock Your Day -elämää.”
    ellauri073.html on line 370: Mennoniittoja oli maailmassa vuonna 2006 noin puolitoista miljoonaa. Useimmat Euroopan ja Pohjois-Amerikan mennoniittayhteisöt toimivat maaseudulla. Nykyisin mennoniitoissa on eri tasoilla yksinkertaista elämää viettäviä ihmisiä – myös heitä (vittu niitä, tai paremminkin sellaisia, senkin ääliö!) joiden pukeutuminen ja elämä ei juuri poikkea valtaväestöstä.
    ellauri073.html on line 374: Amishit erosivat mennoniitoista vuonna 1693 koska halusivat elää hurskaampaa ja yhteisöllisempää elämää. Tämän lisäksi mennoniitat ovat hajaantuneet aikojen saatossa eri suuntauksiin, kuten 'flaameihin', 'friiseihin', 'waterlandilaisiin', jotka tunnettiin löyhemmästä seurakuntakuristaan, sekä 'sonnelaiset', jotka erkaantuivat omaksi ryhmäkseen 1600-luvulla piispa Samuel Apostoolin johdolla. Apostool ei hyväksynyt piispa Galenus Abrahamsin yhteydenpitoa muihin kirkkoihin ja näkemystä siitä, ettei mennoniittain vapaaseurakunta olisi ainoa oikea kirkko eikä siis ainoa tie pelastukseen. Osin tästä syystä Apostool perusti oman seurakunnan yhdessä noin 700 muun vanhoillisen jäsenen kanssa antaen kirkolleen nimen ”die Sonne” (Aurinko), mistä tuli nimitys 'sonnelaiset'. Monet muutkin seurakunnat asettuivat tämän tueksi. (Mennoniittakirkon sisustusta Giethoornissa, Alankomaissa. Tosi karua, näyttää Helluntaiystävien kokoushuoneelta Iso-Roballa tai Kirjalla.)
    ellauri073.html on line 456: Sasha Chapin oli näppyläinen ruma teini joka kompensoi esiintymällä älykkönä ja lukemalla 14-vuotiaana MLA:n 100 parhaan romskun listaa läpi aakkosissa kuin Jorma Oxanen Otavan isoa tietosanakirjaa ja Puu kasvaa Brooklynissä tyttö joka pääsi kaupunginkirjastossa A:sta Burtonin Melankoliaan. Mä luin samassa mielessä Rikhardinkadun kirjastossa EA Tunkelon Vepsän kielen äännehistorian. Se oli äsken divarissa myynnissä merkinnällä (lukematon). Vaikkei mulla teininä ollut juuri näppylöitäkään. Muuten kyllä olin nörtti väpelö. En sentään pilannut elämääni shakilla, kuten Sasha Chapin. Sasha huomas lopulta että sen paikka IQ-toteemipaalussa oli lähempänä paalun jalustaa. Se alkoi haista. Niin minäkin.
    ellauri073.html on line 505: Kylä Wallun izemurhan syy oli varmasti eze oli pettynyt izeensä kuin Alexander Stubb. Se oli pettänyt äiskän haaveet tennismestaruudesta ja iskän toiveet modaaliloogikon urasta. Siitä tuli vaan tollanen keskeyttäjä, naistenmezästäjä ja sekakäyttäjä. Kirjoitti pois pahaa mieltä ihan vimmattuna. Eikä sekään riittänyt. Äidin kuoltua ei Wallulla enää ollut voimia jatkaa kurjaa elämää. Ei vaitiskaan, ei Wallun wickedly funny äiti kuollut kuin viime kesänä, ja yhteiset peijaiset Hänmies Jimin kanssa on luvassa ensi kesänä:
    ellauri074.html on line 289: Cioran sai kyllikseen konservatiivisesta filosofiasta jo nuoruudessaan ja hylkäsi systemaattisen ajattelun ja abstraktin spekulaation. Sen sijaan hän keskittyi henkilökohtaiseen pohdintaan ja intohimoiseen lyyrisyyteen, sillä kaikki tavat saada tietoa olivat hänen mielestään yhtä arvokkaita. Myöhemmin hän totesikin: ”En ole keksinyt mitään, olen vain ollut tuntemusteni sihteeri”. Cioranin mielestä kaikki filosofiset järjestelmät ovat virheellisiä, koska ihminen on kykenemätön luomaan vapaita ideoita. Cioranin tuotanto rakentuukin pikemmin ristiriitaisuuteen kuin pyrkimykseen rakentaa monimutkaisuudessaan vakaa ja kestävä ajatusrakennelma; ristiriitaisuuksia on Cioranin tuotannossa jopa saman tekstin sisällä. Cioranin mukaan onkin olennaista oppia elämään omien ristiriitaisuuksiensa kanssa ja hyväksyä ne, niin vaikeaa kuin se onkin.
    ellauri074.html on line 291: Cioran osasi hyvin saksaa. Nuoruudessaan hän opiskeli erityisesti Kantia, Schopenhaueria ja varsinkin Nietzscheä. Hänestä tuli agnostikko, ja hän otti tunnuslauseekseen ”olemassaolon harmillisuuden”. Nuoruudessa Cioraniin vaikuttivat suuresti myös Georg Simmel, Philipp Mainländer, Martin Heidegger, Wilhelm Dilthey ja Søren Kierkegaard sekä Lev Šestov, jonka ansiosta usko elämään sattumanvaraisuuteen tuli keskeiseksi osaksi Cioranin ajattelua. Cioran lopputyö yliopistossa käsitteli Henri Bergsonia (myöhemmin hän kuitenkin hylkäsi Bergsonin ajattelun ja oli sitä mieltä, ettei tämä ollut ymmärtänyt elämän traagisuutta).
    ellauri074.html on line 315: Cioranin tekstejä niin usein luonnehtiva lohduttomuus liittyy mahdottomuuteen ymmärtää maailmaa ja ihmistä, toisaalta myös maailman ja ihmiskunnan liiankin selkeäjärkiseen ymmärtämiseen. Ihmiskunta jakaantuukin karkeasti niihin, jotka ovat ymmärtäneet, ja niihin, jotka eivät ole ymmärtäneet. Selkeäjärkisyyttä ja jatkuvaa kieltäymystä Cioran pakenee estetiikkaan ja onkin selkeästi Friedrich Nietzschen linjoilla sikäli, että elämä on ymmärrettävissä lähinnä esteettisenä ilmiönä. Proosassaan ja aforismeissaan Cioran osoittaa elinvoimaansa ja etääntyy tekstissään ideoista eksyttäen lukijansa tai pikemminkin pakottaen tämän olemaan ymmärtämättä kaikkea. Kirjoittaminen on taakan ravistamista harteilta, sisäinen pakko ja lääke itsemurhaa vastaan. Cioran itse ei pidäkään kirjojaan masentavina. Cioranin proosa on lyyristä ja lähentelee usein runoudelle tavanomaisia ilmaisukeinoja. Proosaruno toimiikin yhtäältä keinona ilmaista ajatuksia, toisaalta väliaikaisena lääkkeenä liiallista ymmärtämistä vastaan, sillä runouden ei tarvitse todistaa mitään, niin kuin elämänkään ei tarvitse todistaa mitään. Runous on kaikista tekstilajeista ylivertaisin. Teksteissään Cioran hakee myös vilpittömyyttä ja pyrkii sovittamaan yhteen tekstinsä ja oman elämänsä ja elämään tekstiensä mukaisesti. Toisaalta hän halusi säilyttää salaisuutena yksityiselämänsä, joka oli hänen olemassaolonsa onnellinen ja optimistinen osa – onni ei hänen mielestään kuulunut kirjoihin.
    ellauri077.html on line 171: V. 2002 hän tapasi maalari Karen L. Greenin, joka Wallun siskon Amyn mukaan pystyin tuomaan jonkinlaista pysyvyyttä Wallun elämään. Ne meni mimmoisiin jouluk. 27, 2004, eivät saaneet lapsia.
    ellauri077.html on line 548: Toi boredom, tai aatelisten ennui, syntyy siitä ettei sisältöä elämään saa siitä mitä tekee, vaan siitä että kazoo päältä muiden tekemisiä. Sixjust mä ällöön filmejä ja kaiken maailman vitun videoita, emmä haluu kazoo mitä muut siellä ehkä tekevät kuin jossain Strömsöössä, mulle riittää mitä mä ja mun lähimmäiset tekee ize. Ja ne vitun teeveejulkkixet ja tähdet ei todellakan oo mun lähimmäisiä. Mä en vois vähempää niistä välittää. Kirjat on eri asia, koska ne ei pakota etenemään niiden tahdissa, saa pysähtyä ajattelemaan ja ehkä vähän paasaamaan. (Sen takia tää Wallukin vie niin paljon aikaa. Mut mitä vähemmän aikaa elämästä on jälellä, sitä enemmän sitä näyttää liikenevän.)
    ellauri078.html on line 193: demands my Soul, my Life, my All. kaikkeni annan käyttöösi. Vaatii mun sielua, mun elämää, mun kaikkea.
    ellauri079.html on line 89: Useammin kuin ei, sen päämaali näissä yrityxissä oli tavata sieviä tyttöjä. Sen onnistuu saavuttaa vain saada ruman Miss Jane Hathawayn suosio (muttei välitä). Koko Klampetin klaanista se on innokkain halaamaan kaupunkielämää. Jatkuva pila on että Jethro tunnetaan "kuuden jalan maaruna" koska sillä on valtava ruokahalu kuin Niklas Rothilla; eräässä episodissa, se syö suihkumatkustajakoneen koko varaston pihvejä; toisessa Jethro koittaa päästä "serkku" Bessien eli simpanssin Hollywood-agentixi - palkkiona 10,000 banaania Bessielle and 1,000 hänelle. Olikohan Bessie musta simpanssi? No tietysti, ne on kaikki mustia. Jethro ei esiinny viimeisissä episodeissa, mutta saa kuitenkin nimensä lopputexteihin. Epistä! Stop stealing the bandwidth!
    ellauri079.html on line 316: Platon ihannerebubliikki ei näytä jenkeistäkään ideaalilta. Kas tässä mixi. Zydeemi muistuttaa hyvin öljyttyä masiinaa missä jokaisella on edeltämäärätty tehtävänsä ja ekolokeronsa (a good wife knows her place); mutta sen konemainen luonne näyttää keskiverto uusliberaalista luotaantyöntävältä, kun ei poikkeamia kaavaan sallita. Jos innovaatiot on kielletty, ei jää tilaa luovalle tuholle eikä henkilökohtaiselle nousukkuudelle. Plaatto näyttää edellyttävän että henkilön tehtävän täyttäminen riittää onneen, tai ainakin niin se argumentoi Thrasymakhosta vastaan (352d–354a). Se sanoo että jokaisella esineellä, eläimellä ja henkilöllä on oma tehtävä (ergon). Jos se suorittaa tehtävänsä hyvin, sen käy hyvin: elukoille hyvin käyminen tarkoittaa hyvää elämää ja hyvä elämä onnellista elämää.
    ellauri080.html on line 911: Tosi-maailman asiaankuuluvuus ja vaikutukset: Korkeasti tunnontarkoilla apinoilla on vähemmän negatiivista ajattelua ja vähemmän negatiivisia tunteita, ne ovat vähemmän ylivahtivia, niillä on korkeampi työ-ja elämääntyytyväisyys, ja alemmat stressitasot.
    ellauri080.html on line 943: Baloo on rakastettava karhu joka yrittää adoptoida kädellisen pojan Intian viidakossa. Baloo ottaa Konnan sisään kuin oman poikansa ja opettaa sen elämään helppoa elämää viidakossa. Kun tiikeri Shere Khan yrittää tappaa Konnan, Baloo ja hänen ystävänsä työskentelevät yhdessä kehittääxeen pläänin Konnan palauttamisexi mies-kylään. Baloo on vastahakoinen, mutta hän lopulta kuuntelee ystäviään ja on samaa mieltä että paras optio Konnalle on palata mies-kylään.
    ellauri080.html on line 953: Tosi-maailman asiaankuuluvuus ja vaikutuxet: Apinoilla joilla on korkea tunteellisen vakauden taso on paremmat apinasuhdetaidot ja isompi yhteisöllinen hallizevuus, ovat tunteellisesti ilmaisukykyisempiä, ilmentävät isompaa työsuoritusta ja edistynyttä johtajuutta, ja niillä on isompi työ- ja elämääntyytyväisyys.
    ellauri082.html on line 195:

    Ötökän elämää


    ellauri082.html on line 197: Helmi pelasi pienenä Walt Disneyn peliä Ötökän elämää. Sen alussa oli muurahainen joka ketkui oudosti ja vinkkasi perheen pienimpiä mukaan Disneyn "Viihteeseen". Siitä tuli mieleen Whiten kirjan The Once and Future King murkkupesäepisodi, joka kauhisti ja nauratti armeijassa ollessa. Siinä sain taas vahvistusrokotuxen kaikenlaista tiimitouhuilua vastaan.
    ellauri082.html on line 199: Ötökän elämää on alustapeli (?) jossa pelaaja kontrolloi Flikiä läpi kulissien ja tarinan jotka perustuu samannimiseen leffaan. Peli on jaettu viiteen "maahan" joissa on kussakin kolme leeveliä. Leevelin läpiveto on löytää ulko-ovi, tehdä maali tai voittaa pomohenkilö. Flikin päähyökkäys vihollisluonteita vastaan on heittää marjoja. (Oikeasti murkut pistää tai ruiskuttaa happoa.) Oletuxena Flik heittää punaisia marjoja, jotka on heikoimpia marjoja eikä vahingoita eräitä vihollisia. Vahvempia marjoja löytyy leeveliltä tai kasvatetaan istuttamalla violontteja siemeniä. Violonttien siemenpolettien keruu lisää marjavalikoimaa joita voi kasvattaa. Paizi että ne on tehokkaampia, jotkut marjat kulkee nopsempaa ja hakeutuu vihollisiin kuin ohjus. Vahvin laji marjoja on kullanvärinen, siinä on taalankuva ja se pystyy vahingoittamaan vihollisia pysyvästi ja estää niitä lisääntymästä. (Hyvixiä kuitenkaan ei tapeta eikä eläimiä ole vahingoitettu peliä tehdessä. Siinä ei ole lainkaan bylsintää eli peli on turvallinen perheen pienimmillekin.)
    ellauri082.html on line 203: Flikin terveys näytetään lehtenä näytön oikeassa yläkulmassa, ja pelaaja saa 6 elämää pelin alussa. Kun Flikin terveys on täysi, lehti näyttää kokonaiselta, mutta jos hän harmistuu vihollisesta tai ympäristöriskistä, lehdestä otetaan puraisu. Terveyden voi palauttaa keräämällä lehtiä joissa on punainen risti, joita lähtee voitetuista vihollisista ja sinisiemenisistä taimista. 50 jyvän kerääminen per taso palauttaa Flikin terveyden täydelleen. Jos lehti tulee kokonaan natustelluxi, on menetetty elämä. Ekstra elämän voi saada jos kirjaimet I H C tulee kerätyxi tasolla. Jos kaikki Flikin henget menetetään, peli päättyy ennenaikaisesti GAME OVERiin.
    ellauri082.html on line 397: Tunne ihanteellisen voiman lempeästä vaikutuksesta elämään.
    ellauri082.html on line 535: